Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 1/2016

KALUSTOMUUTOKSET MARRASKUU–JOULUKUU 2015

Uudet valmistuneet
  • 2 Edo (50108697624 ja 50108697625).
Romutetuiksi merkityt
  • 1  EFit (23554)
  • 3 Ei (27003, 27010 ja 27011)
  • 10 Ein (23191, 23201, 23225, 23228, 23237, 23239–23242 ja 23272)
  • 3 Eip (23151, 23153 ja 23263)
  • 3 Rkt (23829, 23832 ja 23833)
  • 2 Fh (3318 ja 3347)
  • 1 BHkk
  • 1 BSoek
  • 3 Eao
  • 2 Gblk
  • 2 Gbln
  • 28 Hkba
  • 1 Koev
  • 1 Lv
  • 2 Obrk
  • 8 Ome
  • 3 Sg
  • 2 Shmmn-t
  • 12 Soek
  • 1 Son
  • 2 Sos
  • 3 Sti
  • 2 Uacs
  • 4 Zaes-w
  • 1 Zas-w
  • 2 Zags

Sr2 3228 on varustettu ns. Pandas-virroittimilla, joilla voidaan mitata virroittimien kiihtyvyyksiä ja myös arvioida ajolangan kuntoa.

Sr3-vetureista ”kakkonen” eli 3302 saapui Hankoon 7.1.2016. Se oli lähtenyt matkaan Siemensiltä Münchenistä 2.1.2016. Siirtojunan veturina oli Saksassa viimevuotisen USr3:n kuljetuksen tapaan RailAdventuren 103 222-6. Ykkösveturilla eli 3301:llä ajetaan kesään 2016 saakka testejä Saksassa ja Tšekissä. Kolmos- ja nelosvetureiden pitäisi tulla maahan samanaikaisesti keväällä. Sr3-sarjan veturit on tarkoitus ottaa kaupalliseen liikenteeseen 2017 alussa. Vuonna 2017 toimitetaan kuusi veturia, joten ensi vuoden lopussa niitä on maassa kymmenen. Sarjaveturit erottaa USr3-koeveturista kaukaa pimeässäkin, sillä niissä on huikean tehokas 220.000 cd:n valonheitin.

USr3 91 80 6193 971-9 -koeveturi pysynee koko vuoden 2016 Suomessa. Veturi oli esillä Turussa Rata 2016 -tapahtumassa 19.–20.1.2016 yhdessä Sr3 3302:n kanssa. USr3 veti Sr3:n Helsinki–Turku–Helsinki-reitillä.

Sm1-junat 6018, 6027, 6030 ja 6047 siirrettiin 6028:n ja 6041:n (toinen edessä ja toinen takana) avulla 18.2.2016 junana MV 11666 Ilmalan varikolta Hyvinkään konepajalle. Viimeksi mainitut kaksi palasivat Ilmalaan nrolla MV 11668.

Sm2-junat poistuvat lopullisesti HSL-liikenteestä kesällä 2017.

Sm5 nro 42 eli ensimmäinen optiosarjan juna tuotiin maahan Turkuun tammikuun toisella viikolla. Se hinattiin Turun satamasta Ilmalaan 21.1.2016. Käyttöönotto ilman telejä oli tehty Stadlerin Erlenin käyttöönottokeskuksessa Sveitsissä. Juna laskettiin ensimmäisen kerran teleilleen vasta Turun satamassa. Seuraavat Turusta Ilmalaan hinatut yksiköt olivat 4.2. nro 43 ja 18.2. nro 44. Junia tuodaan maahan aikaisempaa tiiviimpään tahtiin peräti noin kahden viikon välein. Syynä tähän on tiettyjen EU-tasoisten kalustomääräysten muuttuminen niin, että kesän 2017 jälkeen toimitettaviin juniin jouduttaisin tekemään rakenteellisia muutoksia aikaisempiin verrattuna. Optiosarjan junia toimitetaan nyt 40 ja ne kaikki saavat jo tehtaalla uuden violetin HSL-värityksen. Optiosarjan 34 junaa täydennettiin vielä HSL:n hallituksen 17.11.2015 tekemällä päätöksellä kuudella lisäjunalla. Ne hankitaan, koska ruuhka-aikoina Kehäradan junia on jouduttu pidentämään ruuhkaisuuden takia ja koska HSL-liikenne laajenee Siuntioon. Viimeisen Sm5-yksikön suunniteltu toimitus on viikolla 26/2017. Ensimmäiset kolme optiosarjan junaa on tarkoitus saada liikenteeseen huhtikuun lopussa. Mikäli Suomeen tilattaisiin vielä lisää FLIRT-junia nyt hankittujen 81 junan jälkeen, tulisivat ne poikkeamaan Sm5:istä mm. uusien törmäyskestävyysvaatimusten johdosta, mikä mm. muuttaisi hieman keulaosien muotoilua.

Sm5-junien oviin tulee muisti, jolla pysähdyksen jälkeen ovi avautuu jo aiemman liikkeellä tehdyn painalluksen perusteella. Optiosarjan juniin tämä tulee heti, muihin myöhemmin.

Dr16 2822 jouduttiin tuomaan 22.1.2016 maantielavetilla Pellosta Oulun varikolle. Veturi oli jäänyt 6.1. pyöränrenkaiden irtoamisen takia aamulla junassa 269 Pelloon. 

Dr18-veturit 92 10 2102 101-6, 92 10 2102 102-4 ja 92 10 2102 103-2 eli Fenniarailin veturit 101–103 saivat 30.11.2015 Trafilta täydentävän käyttöönottoluvan Suomeen. Veturien aikaisempi tyyppihyväksyntäpäätös 1435 mm raideleveydelle oli tehty Tšekissä. Fenniarailin kaluston mediatilaisuus oli Helsingin päärautatieasemalla 22.1.2016.

Hv3 995 viettää tänä vuonna 75-vuotisjuhliaan. Höyryraide Oy ajaa veturilla juhla-ajon Nurmeksen ja Valtimon välillä 26.6.2016. Samalla veturilla on ohjelmassa Yöttömän yön ajo makuuvaunuineen Nurmeksen ja Kontiomäen välillä 2.7.2016.

OTSO 2 VR (Saalasti 149/1996, ent. 132/1979, 66/1970) myytiin 29.11.2015 Koverharin vanhalla terästehtaalla pidetyllä huutokaupalla lohjalaiselle yksityishenkilölle Jari Häkkiselle.

Tve4 504 on vuokrattu monivuotisella sopimuksella Destia Rail Oy:n käyttöön. Veturin omistaa Teräspyörä, jonka omistukseen se päätyi Koverharin lakkautetulta terästehtaalta. Ennen vuokrauksen alkua veturiin rakennettiin valmius Valmet-lumiaurojen käyttöön. Valmet-aurat ja Tve4-veturit ovat olleet käytössä Suomen rataverkolla vuosikymmeniä, mutta koskaan aiemmin näitä auroja ei ole käytetty Tve4:ssä tai siitä muutetussa Tka8:ssa. Siten Trafi edellytti muutostyölle uutta käyttöönottolupaa ja rekisteröintiä uudelle alasarjatunnukselle Tve4la. Sulan maan aikaan veturia käytetään perusvarustuksessaan rataverkon kunnossapito- ja rakentamistöissä.

Fenniarail on vuokrannut 50 Laaiis-siirtokatevaunua. Ne ovat entisiä Suomen junalauttaliikenteessäkin käytettyjä vaunuja. Ensimmäiset kaksi vaunua (Laaiis 4218305-6 ja 4218333-8) haettiin Haaparannasta 14.1.2016. Ne olivat veturin kanssa näytteillä Helsingin päärautatieasemalla 22.1.2016. Fenniarailin jo aikaisemmin hankkimia leveäraidepyöräkertoja vietiin syksyllä ensin Loimaalta kunnostettaviksi Pieksämäen konepajalle ja sieltä edelleen Tornioon ja Haaparantaan.

Fenniarail kaavailee saavansa muutaman vuoden kuluessa tavaraliikenteestä noin 10 % markkinaosuuden. Tähän tarvitaan 20–30 veturia. Fenniarail ja Keitele Forest Oy:n tytäryhtiö Lappi Timber Oy sopivat 18.1.2016 kuljetussopimuksen koskien kuljetuksia yhtiön Kemijärven tuotantolaitoksilta satamiin. Liikenne alkanee alkukesällä kuormausraiteen valmistuttua Patokankaalle.

ERd-ravintolavaunu 28701 on muutettu Robert’s Coffee -vaunuksi. Liikenne aloitettiin 13.1.2016 junaparissa IC 951/962. Vaunu liikennöi aluksi päivittäin Helsinki–Turku–Helsinki-välillä ja lisäksi kerran kolmessa viikossa Helsinki–Tampere-välillä. Aivan alussa Coffee oli teipattu väärin yhdellä f:llä, mutta se korjattiin pikaisesti.

VR:n henkilö- ja tavaravaunujen romutukset on lopetettu toistaiseksi. Ilmalan ja Oulun varikoilla seisoo kylmänä sinistä vaunukalustoa ilman, että niille saa tehdä mitään.

Pasilan uutta asemakeskusta eli Tripla S:ää rakennettaessa puretaan nykyisen aseman kaikki ylärakenteet. Vain radan päällä oleva kansi jätetään jäljelle. Sen päälle kohoaa uusi asema ja kummallekin sivulle viereen tulevat toimistotornit.

Pasilan yhdistelmäopastimet poistettiin käytöstä 1.12.2015. Eteläpään opastimet korvattiin perinteisillä suojastusopastimilla. Syynä oli se, että heti aseman pohjoispuolelle asennetut uudet vaihteet eivät enää mahdollistaneet koekäytössä olleiden ns. laituriopastimien käyttöä.

Lähiliikennealueella otettiin 18.12.2015 koekäyttöön ensimmäiset vaihtuvat laituriopasteet, joissa on Sm-junien yksikkömäärä.

VR:n lippuhinnoittelua uudistettiin 16.2.2016 alkaen. Tavoitteena oli yksinkertaistaa hinnoittelua ja laskea hintoja. Kaukoliikenteen perustuotteina ovat nyt Eko-luokan Peruslippu ja Säästölippu. Peruslipulla on kaksi–kolme eri hintatasoa: aikaisemmin ostaessaan lipun saa halvemmalla ja korkein hinta on ruuhkaisimpiin juniin. Eläkeläis-, opiskelija-, lapsi- ja varusmies-/siviilipalvelusmiesalennukset lasketaan peruslipun hinnasta. Edullisimmin asiakas voi ostaa aikaisintaan 60 vrk ennen matkaa myytävän Säästölipun, jonka hinta on kaikille aina sama. Sitä myydään rajoitettu määrä lähes kaikkiin juniin. Kumpaankin lipputyyppiin voi lisämaksusta saada peruutusturvan. Matkan pituudesta riippuvalla lisämaksulla voi istumapaikan korottaa Ekstra-luokkaan tai DuettoPlus-ravintolavaunun yläkertaan. Lippujen keskihinnat laskivat n. 25 %, mutta alennuksissa on eroja eri reiteillä. Makuupaikkoja ja autopaketteja uudistus ei ainakaan tässä vaiheessa koskenut.

VR:n velvoiteliikenteen lisäys (ks. Resiina 3/2015 s. 69 sekä Resiina 4/2015 s. 54, 60 ja 61) on täsmentynyt Liikenne- ja viestintäministeriön 1.2.2016 tekemällä päätöksellä. Velvoiteliikennettä lisätään ajalle 27.3.–10.12.2016 seuraavilla väleillä: Tampere–Vilppula–Keuruu, Joensuu–Nurmes, (Pieksämäki–)Varkaus–Joensuu ja välille Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki. Lisäykset eivät kuitenkaan kata vähentyvää ostoliikennettä täysimääräisesti, esim. Varkaus–Joensuu-välille jää kulkuun vain yksi matkustajajunapari. Velvoiteliikenteestä myös poistettiin joitakin kaukojunia rataosuuksilla Helsinki–Kuopio, Helsinki–Lappeenranta ja Seinäjoki–Oulu. Samalla päätöksellä VR on velvoitettu järjestämään kolme arkipäiväistä korvaavaa edestakaista bussivuoroa Inkoosta Kirkkonummelle siten, että ne niveltyvät Helsingin juniin. HSL on saanut ministeriöltä valtuudet ulottaa liikennettään Siuntioon arkipäivien ruuhkatunteina.

Siuntion henkilöliikenne jatkuu 27.3.2016 alkaen neljällä ma–pe kulkevalla Y-junaparilla. Kesällä 15.8. junaparien määrää lisättäneen kahdella. Inkoon, Luoman, Mankin, Purolan ja Nuppulinnan henkilöjunapysähdykset poistuvat myös 27.3. alkaen.

Lähiliikenteen linjoissa ja linjatunnuksissa tapahtuu seuraavia muutoksia 27.3.2016 alkaen:

  • Uusi linjatunnus D. Nämä ovat käytännössä Eil-junat. Pysähtymiset: Hki, Psl, Tkl, Jp, Hy ja Ri.
  • Uusi linjatunnus X. Pysähtymiset: Hki, Psl, Hpl, Lpv, Epo, Mas ja Kkn.
  • Linjatunnus Y. Juna ajaa enää Siuntioon asti. Pysähtymiset: Hki, Psl, Hpl, Lpv, Epo, Mas, Kkn ja Sti.
  • Linjatunnus R. Juna pysähtyy myös Sau ja Ain.
  • Poistuvat linjatunnukset H ja S.

Lentoaseman aseman terminaalipään hissit otettiin käyttöön 18.12.2015. Samalla junien pysähdyspaikka siirrettiin Tietotien puoleisesta päästä aseman keskikohdalle. Ilmaisbussiliikenne T1/T2-terminaalien ja Tietotien sisäänkäynnin välillä lopetettiin 27.12.2015.

Kihniön radan viimeinen juna ajettiin 4.12.2015. Ratayhteys katkaistiin heti tämän jälkeen. Virallisesti Parkano–Kihniö-rata suljettiin 8.12.2015. Kihniön lisäksi tällöin lakkautettiin myös Isokankaan linjavaihde. Jo tätä ennen Parkanon Kihniön suunnan tulo-opastin oli poistettu ja korvattu väliaikaisesti Seis-merkillä. Loppuaikoina Kihniön liikennepaikan liikennöintimalli oli mielenkiintoinen: Tuleva tyhjävaunujuna jätti vaunuletkan linjalle jo noin kilometrin ennen asemaa. Veturit hakivat tämän jälkeen raakapuun kuormausraiteelta eli raiteelta 3 kuormatut vaunut ja siirsivät ne länsipään kautta raiteelle 2. Työntö raiteelle 2 oli haastavaa jyrkän nousun takia. Tämän jälkeen veturit hakivat tyhjät vaunut linjalta ja vetivät kolmosraiteelle. Sitten veturit siirtyivät itäpään ja ykkösraiteen kautta länsipäähän ja edelleen raiteelle 2, mistä kuormattu raakapuujuna lähti sitten kohti Parkanoa. Yksi ainoa työntekijä hoiti kaiken eli veturin ajamisen radio-ohjauksella, vaunujen kytkennät ja tarkastukset sekä vaihteiden käännöt. Samanlaista toimintamallia noudatetaan usein mm. Ämmänsaaren liikenteessä.

Niinisalon liikenne on niin vakiintunut, että rata on nimetty erityisradaksi eikä sitä enää arvioida vähäliikenteisten ratojen joukossa. Radalla tapahtui tasoristeysonnettomuus 4.12.2015, kun auto ajoi T 11601:n takimmaisen veturin kylkeen Kujansuun tasoristeyksessä km 389+232. Henkilövahinkoja ei onneksi tullut.

Lahden matkakeskus rautatieasemalla otettiin käyttöön 1.2.2016. Tällöin linja-autoliikenne siirtyi kulkemaan kokonaisuudessaan aseman kautta.

Kemijärven kolmioraide kiskotettiin valmiiksi syksyllä 2016. Uudet vaihteet V934 ja V937 lukittiin toistaiseksi poikkeaville raiteilleen, eli johtamaan Kemijärven asemalle. Lopulliset asetinlaitetyöt valmistuvat vasta ensi syksynä. Sitä ennen ainakin työjunaliikenne voi käyttää kolmioraidetta. Sähköistys kolmioraiteella ja Kemijärvi–Patokangas-rataosuudella valmistunee lokakuussa 2016. Isokylän puunkuormauspaikka säilyy käytössä, kunnes Patokankaan terminaali valmistuu syksyllä.

Suonenjoen ratapiha uusitaan perusteellisesti 2016 aikana. Nykyinen välilaituri puretaan. Tilalle tulee uusi läntinen pitkä pääraidelaituri sekä sivuraiteen puolelle toinen laituri. Ratapihan alta rakennetaan alikulkutunneli, jolta laitureille on hissiyhteydet.

Oulun Ruskon teollisuusraidetta hyödynnetään Oulun turvapuiston osana. Radan varressa olevaa turvapuistoa käytetään infra- ja rakennusalan työturvallisuuskoulutuksessa. Nyt puistoa laajennetaan liikennekäytöstä pois jääneelle radalle. Rautatierastiin sisältyy mm. yksi vaihde ja paljon asennettavia radan merkkejä, tasoristeys ja opastimia. Rata myös sähköistetään turvapuiston kohdalta sähköradan maadoitusharjoituksia varten. Työt valmistuvat kesällä 2016.

Ratateknisen oppimiskeskuksen (ROK) rakennustyöt ovat käynnistymässä Kouvolassa. Opetushallin välineistöineen kaavaillaan valmistuvan ensi vuoden alussa, jolloin myös koulutus alkaa. Halliin sisälle tulee mm. YV60-300E-1:9 ja KRV54-200-1:9 -vaihteet ja runsaasti turvalaitteita. Samanaikaisesti myös entinen radanpidon huoltorakennus kunnostetaan koulutuskäyttöön.

Helsingin päärautatieaseman sisähallin päämatkustajainformaationäytöt uusittiin marraskuun puolivälissä 2015. Edelliset näytöt olivat palvelleet noin 20 vuotta. Tampereen näytöt uusittiin muutama viikko aiemmin. Tampereen vanha taulu siirrettiin Turkuun, josta puolestaan purettiin vanhat taulut.

Käännettävät kiskotöyssyt asennettiin syksyllä Laajakankaan koeraiteiston vaakaraiteelle. Niillä saadaan poistettua kaluston jousituksen jännitykset ennen punnitusta. Tarvittaessa töyssyt voidaan kääntää kokonaan pois kiskoilta.

Lipunmyynti lopetettiin 8.1.2016 seuraavilta asemilta: Joensuu, Karjaa, Kokkola, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Riihimäki, Rovaniemi ja Vaasa sekä 10.1.2016 Hämeenlinna, Kouvola, Pasila, ja Seinäjoki. Lisäksi Kemijärven lipunmyyntipiste suljetaan 2016 aikana. Virallisista lopetuspäivistä huolimatta lipunmyyntipisteet suljettiin paikoin jo aiemmin mm. henkilökunnan lomien mukaan. Lippuja myydään jatkossa vain Helsingissä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Tikkurilassa ja Turussa.

VR-yhtymän pääkonttori siirtyy alkuvuonna 2017 Helsingin päärautatieasemalta vuokralle Länsi-Pasilassa sijaitsevaan Ylen Isoon Pajaan. Helsingin asemarakennus säilyy VR:n omistuksessa, mutta koko itäsiipi vuokrataan muille toimijoille, mahdollisesti hotellitoimintaan. Rautatieharrastustoiminnalle tälle on sikäli merkitystä, että Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kerhoillat jouduttaneen jatkossa siirtämään muualle nykyisestä pääkonttorin auditoriosta.

Matkaan-lehden viimeinen numero eli 12/2015 ilmestyi joulukuun 2015 alussa. Asemilla jaettu lehti oli ilmestynyt vuodesta 1993. Jatkossa lehden aihepiiriin kuulunutta aineistoa voi tarkastella VR:n kotisivulta https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lue_matkaan_l​ehdesta.

Rautatiealan suuret kansainväliset konferenssit ovat Suomessa harvinaisia. Kuitenkin tänä vuonna niitä järjestetään kaksi: Maailman tasoristeysturvallisuuskonferenssi Helsingissä 13.–16.6.2016 ja AirRail-konferenssi Vantaalla ensi syksynä. Osallistujia odotetaan ympäri maailmaa. Tapahtumiin liittyy myös teknisiä vierailuja, mm. erikoisjunilla.

Riihimäen kolmioraiteen rakennustyöt aloitetaan keväällä. Kaikki työt ovat yhdessä urakassa. Käyttöönotto on joko 2016 aivan lopussa tai 2017 keväällä. Yksiraiteiselle ja sähköistettävälle raiteelle tulee myös Suomen seuraava rautatietunneli, pituudeltaan noin 100 metriä. Suurin nopeus raiteella tulee olemaan 50 km/t.

Pasila–Riihimäki-ratatyöt aloitetaan vielä tänä vuonna Ainola–Purola-osuuden siltatöillä. Tälle välille lisäraiteet tuovat seitsemän uutta siltaa. Myös Keravalla aloitetaan töitä. Riihimäen henkilöaseman suuri ratapihamuutos käynnistyy ensi vuonna, Tikkurilan ja Hyvinkään pienemmät työt ilmeisesti 2018.

Turun entisiä VR-Yhtymän yksityisraiteita on purettu loppuvuonna. Niiden raidealue on myyty Turun kaupungille. Turun junapesuautomaatti ja pesuhalli on poistettu käytöstä. VR:n huoltohallin sekä kääntöpöydän sähköratalaitteiden purku aloitettiin tammikuun puolivälissä. Kääntöpöytää ei siten enää voida käyttää sähkövetureiden ympäriajossa. Myöhemmin koko hallin purkamista on suunniteltu. Sen sijaan konepajan maalaushallia (ks. Resiina 4/2015, s. 52–53) ei vielä purettukaan syksyllä lupien keskeneräisyyden takia.

Vapo Timber Oy:n Nurmeksen ja Lieksan sahat ovat siirtyneet 2016 alussa itävaltalaisen Binderholz GmbH:n omistukseen. Mielenkiintoista on, että tämä yhtiö kuljetti 2013 asti itävaltalaisen pääsahansa tuotteet 760 mm raideleveyden Zillertalbahnilla normaaliraiteisen radan varteen Jenbachiin. Kuljetukset tapahtuivat kapearaiteisilla lavettivaunuilla, joille normaaliraiteiset vaunut oli kuormattu. Binderin kapearaideliittymät ovat kuitenkin jäljellä ja niiden uudelleen käyttöön otto on mahdollista. Nyt puu kuljetetaan autoilla Jenbachiin. Proxion Train (nykyinen Fenniarail) teki jo 2012 sopimuksen mm. Nurmeksen ja Lieksan sahojen rautatiekuljetuksista, mikä ei vielä silloin toteutunut.

Rata 2016 -seminaarissa Turun Logomossa oli 19.–20.1.2016 mukana 723 rautateiden ammattilaista ja opiskelijaa sekä lisäksi joukko median edustajia. Ennätyksellisen osallistujamäärän saanut seminaari järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tällä kertaa esillä oli voimakkaasti kilpailun laajeneminen rataverkolla. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kertoi mm., että ensimmäiset VR:n henkilöliikenteen kilpailijat aloittanevat liikennöinnin 2017. Fenniarailin Kimmo Rahkamo valotti puolestaan yhtiön kokemuksia liikenteen aloittamista edeltäneistä haasteista. Logomon edessä ulkonäyttelyssä olivat juhlavalaistuina USr3, Sr3 3302, Dr18 101 ja Tv1 933. Sisällä saattoi mm. ajaa Jokioisten Museorautatien pumppuresiinalla.

Turku saa funikulaarin. Kaupunginvaltuusto päätti 16.11.2015, että Kakolanmäen rata otetaan käyttöön 2017 loppuun mennessä. Vaunun kyytiin mahtuu 20 henkilöä. Funikulaarin avulla Kakolanmäki kytketään satamaan liikennöivään runkobussilinjaan nro 1. Turku jatkaa myös raitiotien suunnittelua ja tekee päätöksen varsinaisen toteutussuunnitelman käynnistämisestä 2016 lopulla. Raitsikka pysyi elossa valtuuston äänestyksessä 14.12.2015. Esille on myös nostettu radan rakentaminen jo ensimmäisessä vaiheessa Raisioon saakka.

Suomen Rautatiemuseon ns. Leena-raiteen jatkamiseksi Hyvinkään rautatieaseman lähelle luovutettiin adressi kaupungin edustajille 16.12.2015. Tällöin matkustajia voitaisiin hakea museoalueelle läheltä asemaa. Kaupunki on luvannut, että raiteen suunnittelu aloitetaan. Uutta raidetta rakennettaisiin noin 300 metriä.

Topparoikka ry:n hallinnoima museovaunusto siirrettiin 29.11.2015 Lahdesta yhdistyksen uuteen toimipisteeseen Vierumäelle. Vaunusto liitettiin Salpausselästä Heinolaan kulkeneeseen Hr1 1009:n vetämään museojunaan 1941 ja jätettiin matkalla Vierumäelle. Topparoikan lumiaura oli jo aiemmin myyty Haapamäelle.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Kilpailutus on tuottamassa todella suuria muutoksia Ruotsin rautatieliikennöitsijöille. SJ on voittanut ns. Kinnekulletåg-paketin Mariestad–Lidköping–Göteborg-akselilla. Liikennettä hoitaa 19.6.2016 asti Deutsche Bahnin omistama Arriva. Koko Pohjois-Ruotsin Norrtåg-liikenne yöjunia lukuun ottamatta siirtyy 20.10.2016 Tågkompanietille. Nykyinen operaattori on Botniatåg, jonka omistavat yhdessä Deutsche Bahn ja SJ. Tågkompaniet on puolestaan kokonaan Norjan NSB:n omistama tytäryhtiö. Koko Tukholman normaaliraiteinen lähijunaliikenne siirtyy 11.12.2016 MTR:lle. Tämä hongkongilainen yhtiö hoitaa jo Tukholman Tunnelbanaa eli metroa ja ajaa omaa markkinaehtoista kaukojunaliikennettään Tukholman ja Göteborgin välillä. Nykyinen lähiliikenteen operaattori on Stockholmståg, jonka omistaa SJ. Göteborgin lähiliikenteessä operaattorina jatkaa SJ. SJ on voittanut Tåg i Bergslagen -liikenteen Tågkompanietilta. Liikenteessä käytetään kaikkiaan 24 sähkömoottorijunaa. Siirto tapahtuu 12.12.2016.

Venäjä

Pietarissa on edelleen käytössä L- ja SO-sarjan vetureita – koko ajan ainakin yksi. Sortavalaan ajetaan nostalgiajuna keskimäärin kerran kuussa, jos minimimatkustajamäärä 68 täyttyy. Kyseessä on yöjuna, koska matka kestää noin kahdeksan tuntia; päivä ollaan perillä ja seuraavana yönä takaisin. Lähtöaika Pietarista on klo 0.05. Sortavalan ollessa nykyään vailla kääntöpöytää tehdään matka pariveto-höyryllä siten, että veturit on kytketty tenderit vastakkain, ja näin toisella on aina etupää menosuuntaan. Talvella on käytetty L+SO-paria, mutta kun Pietarin toinen L valmistuu korjauksesta, ajettaneen L-parilla.

Resiinan Venäjältä saamien tietojen mukaan RZD:n uusi pääjohtaja Oleg Belozerov suhtautuu höyryihin hyvin myönteisesti, koska on itse alan harrastaja.

Viro

Viron tulli antoi viimein luvan myydä kaikkia Tallinna–Moskova-junan ravintolavaunussa tarjolla olevia tuotteita myös Viron alueella 11.12.2015 alkaen.

Moskovan juna sai Balti jaamalla takaisin entisen 1-raiteensa 13.12.2015 alkaen. Kun juna tuli uudelleen kulkuun 11.7.2015 kesken jo vahvistetun raidejärjestyksen, se määrättiin raiteelle 4, jonka laituripituus oli riittämätön jo yhdenkin lisävaunun ollessa junassa. Tilapäisratkaisuna loppuaikana vaunujen ovet avattiin pidemmän 1-raiteen laiturin puolelle.

Viron ja Venäjän välisessä matkustajajunaliikenteessä oli toinen peräkkäinen vuosi, kun vuodenvaihteen liikenteessä ei ollut yhtään lisäjunaa. Lisävaunuja tosin oli niin, että Moskovan junan pituus oli perusrunkoon nähden jopa kaksinkertainen. Tämä juna vedetään Narvan ja Tallinnan välillä Go Railin TEP70-veturilla, joita yhtiöllä on kolme (0236, 0237 ja 0320). Normaalikierron mukaan veturi vaihdetaan toiseen Tallinnassa joka kolmas päivä.

TLT:n CAF-raitiovaunu nro 19 saapui Pärnu maanteen raitiovaunuvarikolle 9.2.2016, jolloin toimittamatta jäi enää vaunu 20. Aiemmin toimitettu vaunu 18 sai nimekseen Maria.

Kun Tallinnan raitiotielinja Viru väljak–Kopli on perusparannettu (ks. Resiina 4/2015 s. 65), on perusteltua uudistaa myös linjalla käytettäviä raitiovaunuja. Tätä varten suunnitelmissa on saneerata 10–12 vanhaa KT6- ja kaksi KT4-raitiovaunua. Uusimistyö sisältää vaunujen peruskorjauksen ja uudenaikaistamisen lähes kaikilta osiltaan: runko teleineen, kori ovineen, sähköjärjestelmä ja -laitteet sekä sisustus. Uusitut vaunut on määrä saada liikenteeseen viimeistään syksyyn 2017 mennessä.

Tallinnan päärautatieaseman (Balti jaam) vieressä ollut asematori Jaama turg oli viimeistä päivää avoinna 31.12.2015. Koko tori saneerataan ja avataan katettuna ja täysin uusittuna keväällä 2017. Kauppiaat siirtyivät 5.2.2016 alkaen väliaikaisesti naapurikiinteistöön Telliskivi 62:een avatulle VARIKKO-torille (DEPOO turg), joka toimii entisessä AS Ühinenud Depood’n varikkokiinteistössä. Alueen länsireunalle on keväämmällä tarkoitus avata pysyvästi paikalle jäävä ruokakatu pikaruokaloineen. Tähän liittyen tontille on tuotu vierekkäin Go Railin Moskovan junassa kulkenut ravintolavaunu 58 26 88-38 061-4 ja Edelaraudteen DR1B-moottorijunan välivaunu 4704, joiden väliin rakennetaan niitä yhdistävä laiturialue. Ravintolavaunu jatkaa ravintolana ja välivaunusta tehdään klubivaunu. Yhteyttä muuhun rataverkkoon ei enää ole, ja kumpikin vaunu on myös poistettu entisten omistajayhtiöiden kirjoilta.

Kun jotkin tahot rinnastavat johdinautoliikenteen kiskoliikenteeseen (johtimiin sidottu liikenneverkko, ajolangassa vaihteita; eräissä maissa johdinautot eivät edes ole muiden autojen tapaan rekisteröityjä jne), niin tähän sopinee uutinen Tallinnan johdinautolinjojen 6 Kaubamaja–Väike Õismäe ja 7 Balti jaam–Väike Õismäe lakkauttamisesta 1.1.2016 alkaen. Uudenvuoden yöliikenteen pidennyksen takia muutama linjan 6 vuoro ajettiin vielä 1.1. pikkutunneilla. Ajolankojen purku Hippodrom–Väike-Õismäe -väliltä alkoi tammikuussa. Lakkautetut linjat korvattiin Volvo-dieselhybridibussein liikennöitävillä linjoilla 42 ja 43. Pysäkeille jo vuorokautta etukäteen vaihdetut linjanumerot hämmensivät joitakin matkustajia melkoisesti. Vanhat Škoda-johdinautot jatkavat toistaiseksi, kunnes niihin tulee suuria korjaustarpeita. Viimeistään ne vedetään liikenteestä keväällä 2017, jolloin johdinautolinja 9 Keskuse–Kopli lakkautettaneen. Alustavasti on suunniteltu kahden Škodan kunnostamista museoautoiksi. Nykynäkymien mukaan kaupungin johdinautoliikenne lopetetaan kokonaan 10–15 vuoden kuluessa uusimpien Solaris-johdinautojen vanhetessa.

Liettua

Rail Baltican ensimmäinen vaihe Puolan rajalta Kaunasiin vihittiin käyttöön 16.10.2015. Hankkeessa olemassa ollut 26 km pitkä 1435 mm raide Mockavasta Šeštokaihin on uusittu ja Šeštokaista Kaunasiin on rakennettu täysin uusi 93 km pitkä 1435 mm raide entisen 1520 mm raiteen viereen. Kaunasin henkilöasemalle on rakennettu entisten eteläpuolelle uusi matkustajalaituri, jonka molemmilla raiteilla on 1435 mm raideleveys. Henkilöliikenne reitillä aloitettiin 13.12.2015, kun yksi Krakovasta ja Varsovasta tuleva IC-junapari alettiin ajaa päivittäin Mockavaan asti, mistä on leveäraideyhteys Kaunasiin. Toukokuussa 2016 IC-junapari jatkettaneen normaaliraiteista raidetta Kaunasiin asti, jolloin uusi matkustajalaiturikin otettaneen varsinaiseen käyttöön. Kaunasista on jo nyt hyvät junayhteydet edelleen Vilnaan.

Rail Baltican toisessa vaiheessa rakennetaan 728 km pitkä normaaliraiteinen rata Kaunasista edelleen Tallinnaan. Rakennusajaksi on suunniteltu 2019–2025. Rakennussuunnittelu on täydessä vauhdissa.

Saksa

Deutsche Bahn lopettaa kaikki makuu-ja lepovaunuilla liikennöimänsä yöjunat 15.12.2016 alkaen. Rautatieyhtiö on joutunut kovaan kustannuspaineeseen erityisesti halpabussiliikenteen takia. Linja-autoyhtiöt ovat lisänneet yövuorojaan, joiden hintoja vastaan rautatiet eivät pysty enää kilpailemaan. Saksassa tulee liikennöimään edelleen joitakin muiden maiden rautatieyhtiöiden yöunia, joiden linjat kulkevat osan matkaa Saksan alueella. Viimeiset autokuljetukset DB:n yöpikajunissa väleillä Hampuri–München/Lörrach ovat myös vaarassa loppua kuluvan vuoden lopulla.

Saksassa vasta 2011 perustettu halpabussiyhtiö MeinFernbus hallitsee jo 40 % maan kaukobussiliikenteestä. Yhtiö on kertonut aloittavansa myös junaliikenteen, aluksi ilmeisesti kuitenkin Tšekissä ja Itävallassa. Toimintakonseptiltaan MeinFernbus vastaa meidän OnniBus-yhtiötämme.

Museorautatieyhdistykseltä Schichau-veturin ostanut yhdistys Bayerisches Eisenbahnmuseum e. V. (BEM, http://www.bayerisches-eisenbahnmuseum.d​e) ylläpitää harrastajavoimin Nördlingenin asemaa vastapäätä sijaitsevaa yksityistä rautatiemuseota. Museossa on tällä hetkellä mm. kahdeksan toimintakuntoista höyryveturia. Niistä kaksi on 01-sarjaa, yksi 41, 44, 50 ja 52 sekä kaksi pientä teollisuusveturia. Viimeksi mainituista nro 7 Füssen (Krauss 2051/1889) on museon ylpeys, sillä se on Saksan vanhin toimintakuntoinen höyryveturi. Museon kokoelmiin on hankittu ulkomaisia vetureita aiemminkin, mm. Schichauta edeltävä osto oli Italiasta hankittu, vuodesta 1964 seissyt, Rovato–Brescia–Iseo–Edolo-rautatien ruosteinen 0–3–0T-veturi nro 21 Virgilio (Maffei 2311/1902). Yhdistyksessä on n. 600 jäsentä, kauimmaiset USA:ssa ja Japanissa asti. Heistä tapahtumiin saadaan rekrytoitua n. 50 ja varsinaisia aktiivijäseniä on parikymmentä. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksujen sekä ajelujen ja muiden tapahtumien tuotoilla, minkä lisäksi joihinkin projekteihin löytyy myös sponsoreita. Vakinaista ulkopuolista avustusta museo ei saa. Aiemmin varikkona toiminut alue mahdollistaa kuitenkin omatoimisen laaja-alaisen korjaustyön, mm. kattilatyöt tehdään itse. Vuonna 2015 peruskorjattiin viisi höyryveturikattilaa, ja kattilaputkia uusittiin yli 2000 metriä. Vain pyörät joudutaan sorvauttamaan muualla. Yleensä kaikkialla tuttu pula katetusta säilytystilasta on täälläkin, mutta tänä vuonna saadaan ratapihan suuntaista kaksiraiteista hallitilaa jatkettua etelään päin. Museo on avoinna maalis–lokakuussa lauantaisin klo 12–16 ja sunnuntaisin klo 10–17, minkä lisäksi touko–syyskuussa myös tiistaista perjantaihin klo 12–16.

Sveitsi

Gotthardin uuden rautatietunnelin massiivisia avajaisjuhlallisuuksia vietetään 1.6.2016. Lisäksi seuraavana viikonloppuna 4.–5.6.2016 tulee yleisölle olemaan alueella megatapahtumia. Kesäkuun aikana tunnelissa aloitetaan säännöllinen koeliikenne, jossa mm. tavarajunien määrää lisätään asteittain. Täydelliseen henkilö- ja tavaraliikenteeseen tunneli otetaan joulukuussa 2016, jolloin nykyiselle ihmeen ihanalle vuoristoradalle jäävät lähinnä vain tunnittaiset taajamajunat. Tunnelin pituus on peräti 57,1 km. Gotthard saa uuden tunnelin myötä itselleen takaisin maailman pisimmän rautatietunnelin ennätyksen, joka sillä oli aikanaan ensimmäisen tunnelin valmistuessa.