Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 2/2017

 

KALUSTOMUUTOKSET HELMIKUU–MAALISKUU 2017

Uudet rekisteröinnit
  • 6 Sm5 (94102081065–94102081070)
 Muutettu kalusto
  • 20 Ob sarjaan Hains
 Romutetuiksi merkityt
  •  –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina lehdessä 2/2017.

Sr1-veturien huollot ja korjaukset keskittyvät jatkossa Kouvolaan, kun taas Sr2-vetureita korjataan enenevästi Oulussa.

Sr3-vetureista nrot 3306–3308 lähtivät Siemensin Saksan tehtaalta Allachista samalla kertaa 14.4.2017 kohti Lübeckin satamaa. Railadventuren siirtojuna vedettiin Bebraan asti kokoonpanossa
91 80 6139 558-1 (ent. DB E 40 1558)
91 80 6103 222-6 (ent. DB AG 750 003-6, ent. DB 103 222-6)
75 80 90-94 008-4 Dmz090
91 10 3103 308-5 VR Sr3 3308 (valm.nro 22079/v. 2017)
91 10 3103 306-9 VR Sr3 3306 (valm.nro 22077/v. 2017)
91 10 3103 307-7 VR Sr3 3307 (valm.nro 22078/v. 2017)
75 80 90-94 007-6 Dmz090
33 53 2797 015-8 Habfis
33 53 2797 005-9 Habfis
87 80 2797 004-4 Habfis
87 80 2797 003-6 Habfis
Junaa yksin vetänyt 139 558 otti Bebrassa junan perästä kaksi tavaravaunua ja lähti niiden kanssa toiseen kuljetukseen Hamm/Westfaleniin. Bebraan saakka hinauksessa ollut 103 222 sen sijaan veti loppujunan Lübeckiin.

Hangon satamaan uudet Sr3:t saapuivat 21.4.2017, mistä Sr3 3302 hinasi ne samana päivänä junana Vet 11926 Helsinkiin ja edelleen Ilmalan varikolle.

Dv11 1805:sta, joka on Toijalan Veturimuseossa, on saatu uutta tietoa. Hytti ja konepeitto ovat veturista 1805, mutta runko ja muut osat ovat ilmeisesti Dv11 1818:sta. Mm. kevennetyt pyörät tukevat tätä teoriaa. Ennen 1805:ttä Toijalan Veturimuseossa hetken aikaa oli sinne kaavailtu 1812.

Dv12-vetureista oli alkukeväällä 2017 liikenteessä 151; yhteensä 41 veturia oli seisomassa tai hylätty. Sarjan 2500 vetureita oli pois neljä, sarjan 2600 vetureita kaksi, mutta sarjan 2700 vetureita peräti 35. Viimeksi mainituista alkupään veturit 2701–2725 olivat kaikki pois käytöstä; pieninumeroisin oli siis 2726.

Dv15 1991 ja Dv16 2038 kävivät Haapamäeltä Oulun pyöräsovissa 1.–13.5.2017. Haapamäen Museoveturiyhdistys oli valjastanut vetureidensa vedettäväksi miehistövaununsa Po 9822.

Dr14-vetureiden saneeraukset tehdään valmiiksi Hyvinkään konepajalla ennen konepajan toiminnan lopettamista 2018 lopussa.

Dr16 2806:ssa oli tulipalo T 4686:ssa Luikonlahden ja Sysmäjärven välillä 24.3.2017. Palokunnalla oli vaikea päästä tiettömälle paikalle; palo sammui onneksi itsestään ennen palokunnan ja apuveturin tuloa. Junan saanti linjalta vei runsaat kolme tuntia.

Dr18-vetureita toimitetaan syksyllä 2017 kaksi lisää Fenniarailille, jolloin vetureita on yhtiöllä viisi. Uudet veturit ovat alkuperäiseltä rungoltaan unkarilaisia. Aikaisempiin kolmeen veturiin vaihdetaan ajomoottorit valmistajan kustannuksella.

Sm2-junien viimeinen liikennöintipäivä K-junissa oli 24.3.2017. Sitä edeltävinä viikkoina Sm2-junia käytettiin vielä maanantaista perjantaihin neljässä K-junaparissa. Junatyyppiä käytetään vielä jonkin verran rantaradalla. Eil-vaunustosta koostuvia lähijunia korvataan jatkossa Sm2-kalustolla.

Sm5-yksiköitä on huhtikuusta 2017 alkaen hinattu Turusta Ilmalan varikolle seuraavasti:

Nro Pvm Juna Veturi
75 6.4.2017 11688 2547
76 13.4.2017 11688 2731
77 27.4.2017 11688 2646
78 11.5.2017 11688 2621
79 19.5.2017 11688 2628

Hinauksissa on vuonna 2017 toisinaan ollut vain viikon väli. Tämä on seurausta siitä, että samalla laivalla on tullut kaksi yksikköä. Kun ensimmäinen on saatu hinauskuntoon ja se on lähtenyt, on seuraavan viikon aikana kasattu toinen yksikkö valmiiksi.

Trr 362 (Tampella 985/1958) on saanut uuden kodin Oulusta. Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat (PoRha) hankki huutokaupasta tämän Koneisto Oy:n Kisko-Kallen Hangosta. VR oli hylännyt sen 1970. Veturi siirrettiin maanteitse Ouluun 24.–25.2.2017. VR:llä Kisko-Kalle oli alun perin Lko-KK 25, myöhemmin Trr-Lko 25 ja lopuksi Trr 362.

Dm7 4020 on perushuollettu Hyvinkään konepajalla. Moottorivaunu käynnistettiin ensimmäisen kerran konepajalla 9.4.2017 ja koeajo Hämeenlinnaan tehtiin 12.5.2017. Edellisen kerran vaunu liikkui omin voimin 1993. Lättähatun kunnostus ajokuntoon kuuluu Suomen Rautatiemuseon Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan.

Dm7 4216 liikkui vuosien tauon jälkeen omin voimin Toijalassa 4.3.2017. Lättähattu liikkui museon raiteistolla Museoveturiseuran ja Keitele-Museon aktiivien yhteistyön tuloksena.

Hr1 1009 veti 28.3.2017 Pehr Evind Svinhufvudin Siperian karkotuksen paluun 100-vuotismuistojunan Luumäeltä Helsinkiin. Junaa seurasivat niin Luumäellä kuin Helsingissäkin satapäiset ihmisjoukot, kuten täsmälleen 100 vuotta aikaisemmin. Juhlajuna ajettiin Helsingissä raiteen 10 päähän asti. Liikenteenohjauksen käsikirjan liikennepaikkakohtaisten erityisohjeiden mukaan höyryvetureita ei saa ohjata Helsingin päärautatieaseman laiturikatoksen alle. Nyt palohälyttimet jouduttiin ajon takia kytkemään pois päältä.

Vr1 789 liikkui Haapamäen varikolla 9.4.2017 ensi kerran yhdeksään vuoteen. Muulla rataverkolla veturi kulkenee vuoden syyspuolella.

Fiskarsin Krauss-veturin korjaus on aloitettu Jokioisilla Höyrywelho Osakeyhtiön pajalla. Veturi kunnostetaan niin täydellisesti, että se voitaisiin tarvittaessa ottaa ajoon. Valmistuttuaan veturi sijoitetaan Fiskarsilla esille sisätiloihin alkuperäiseen talliinsa. Mahdollisesti sille rakennetaan lyhyt raide.

Tka7 168 on myyty Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle (HMVY). Kyseessä on sarjansa ensimmäinen yksilö, joka on valmistunut VR:n Kuopion konepajalla vuonna 1977. Se on saanut nimen Simo, Kuopion konepajan päällikön Simo Nummelinin mukaan. Viime vuodet Simo on seissyt käyttämättömänä Kouvolassa, koska siitä puuttuu JKV-laitteisto. Samasta syystä koneen ohjaamo on pysynyt varsin hyvin alkuperäisessä asussaan. HMVY:n kalustokokoelmassa on sattumalta myös Tka6-sarjan ensimmäinen yksilö.

Komsor Oy osti vuodenvaihteessa Vosslohilta suuren määrän Pieksämäen vaihdehallin käytössä ollutta liikkuvaa kalustoa, eli Tka7-ratakuorma-auton nro 174, Tnk4-raidenosturin nro 988 sekä 79 vaihdehallin varastovaunuina käytettyä avonaista tavaravaunua. Komsor siirsi vaunukaluston talven ja kevään aikana vähitellen mm. Ohenmäkeen ja Iisalmeen. Ratakuorma-auto ja raidenosturi on jo maalattu Komsorin toimesta ja Tka7 on saanut yhtiön käytännön mukaisesti nimen Pete.

Kaksikerroksisten henkilövaunujen korjaukset siirtyvät kesään mennessä Hyvinkään konepajalta Ilmalaan. Myös Sm4-junien korjaukset tehdään jo Ilmalassa.

Kaksikerroksisten matkustajavaunujen tuotanto päättyy ainakin toistaiseksi Transtechin Otanmäen tehtailla, kun viimeinen eli 42. tilattu Edo-ohjausvaunu valmistuu, ilmeisesti heinäkuussa 2017. Uusia Edo-vaunuja on valmistunut viime kuukausina kahden vaunun erissä noin kolmen viikon välein.

Päivä-IC -junissa on 19.6.2017 alkaen Edo-vaunut kaikissa junissa yhtä junaparia lukuun ottamatta. Osaa junista vedetään kuitenkin aluksi Sr1-vetureilla, jolloin veturi vaihdetaan kulkusuunnan mukaan aina junan etupäähän. Tilanne päättyy, kun Sr3-vetureita on toimitettu riittävästi. Tästä ajankohdasta alkaen Rk-ravintolavaunut jäävät Kolarin junaparia 263/272 lukuun ottamatta pois liikenteestä.

Ravintolavaunu-konsepti lanseerattiin 6.4.2017, jolloin ensimmäinen niin sisältä kuin ulkoa muutettu vaunu asetettiin liikenteeseen. Vaunua on käytetty keväällä lähinnä junaparissa IC 22/27 Helsingin ja Rovaniemen välillä. Uudistettu vaunu on sisustukseltaan entistä tummempi. Tarpeettomaksi osoittautunut myyntikioski korvataan myöhemmin sohvaryhmällä. Brändinimi on nimenomaan ”Ravintolavaunu”.

Fenniarail ajaa alkukesästä alkaen Kemijärven junia viikoittain, kun aiemmin kuljetuksia on ollut muutaman kerran kuukaudessa. Yhtiö on myös ajanut sahatavaratuotteita Kainuun sahoilta. Ne on kuormattu juniin Kajaanissa ja Vartiuksessa.

Fenniarail hoiti 3.3.2017 Vossloh-Cogiferin vaihdevarastovaunujen siirron Pieksämäen entiseltä vaihdehallilta Kaipiaisiin, minne yhtiö on nyt keskittänyt vaihdetuotantonsa. Junassa oli 18 kuormattua vaunua junapainon ollessa 818 tonnia. Junan suurin sallittu nopeus oli 50 km/t, paitsi poikkeavalle raiteelleen käännetyissä vaihteissa 20 km/t. Ensimmäisen kaupallisen tavarajunansa Pasilaan Fenniarail veti 18.4.2017. Kyseessä oli uusien vaihde-elementtien kuljetus Kaipiaisista oikoradan kautta junalla T 7003, jonka veturina oli Dr18 nro 102. Paluukuljetus Pasilasta Riihimäen kautta Kaipiaisiin oli 24.4. myös T 7003 ja sisälsi kierrätykseen menevää vaihdemateriaalia.

Fenniarail veti ensimmäisen kansainvälisen yhdysliikenteen junansa Vainikkalasta Kotkan Kotolahteen 28.3.2017. Viisi tyhjää venäläistä umpivaunua tuotiin kuormattavaksi Mussaloon. Kuormatut vaunut vedettiin Vainikkalaan 5.4.2017.

Naantalin satamaradan säännöllinen liikenne aloitettiin pitkän tauon jälkeen uudelleen 13.2.2017. Ensimmäisessä junassa oli 11 Vtad-vaunua. Veturi Dv12 2555 kävi vielä ennen vaunujen vientiä yksinään Naantalin asemalta koeajolla satamassa. Nyt Suomen Viljavalta on kuljetettu suuret määrät viljaa Venäjälle. Junat ovat lähteneet Naantalista Vainikkalaan yleensä tiistaisin ja torstaisin.  Kuljetukset jatkuivat 28.3.2017 asti. Ensimmäistä kuormausta hidasti hieman se, että nykyiset uudehkot venäläiset viljavaunut ovat 30–40 cm korkeampia kuin Naantalissa aiemmin käytetyt, ja Suomen Viljava Oy:n lastausputkia jouduttiin nostamaan. Edellisen kerran Naantalin satamasta liikennöitiin 2010, mutta satamaraide on pidetty viisaasti huoltovarmuussyistä kunnossa tulevaisuuden tarpeita varten.

Salpausselän MM-kisajunia ajettiin 25. ja 26.2. sekä 4. ja 5.3.2017 Haapamäen Museoveturiyhdistyksen toimesta. Veturina oli ensimmäisenä viikonloppuna Dr13 2343 ja jälkimmäisenä Dr12 2216. Valitettavasti matkustajamäärät jäivät sangen vähäisiksi; viimeisessä paluujunassa oli vain viisi matkustajaa, sillä juna kulki tunteja kisojen päättymisen jälkeen. Junat eivät ajaneet Salpausselällä aivan perille saakka, koska normaalia matkustajalaituria tarvittiin harjoituslatualueena. VR:n junissa Lahteen oli ensimmäisenä kisaviikonloppuna äärimmäinen ruuhka. Tästä opittuna jälkimmäisenä viikonloppuna huippuajan Z-junissa oli jopa neljä Sm4-yksikköä ja edellä ajettiin ylimääräinen Z-juna Sm2-kalustolla.

Lähdemäen nimi Kerava–Lahti-radalla muutettiin Hennaksi 26.3.2017 lukien. Nimenmuutoksen piti toki tapahtua jo kahtena aikaisempana ajankohtana. Hennan lyhenne on Hnn. Hennaan rakennetaan uusi ylikulkusilta sekä matkustajalaiturit kummankin sivuutusraiteen kupeeseen. Laiturityöt pääsivät vauhtiin kevättalvella. Hennasta on tarkoitus rakentaa jopa 15.000 asukkaan itsenäinen kaupunkiyhteisö; ideana on rakentaa siitä yhdistelmä keskieurooppalaista pikkukaupunkia ja perinteistä suomalaista puukaupunkia. Z-junat alkavat pysähtyä Hennassa 2018 alussa. Orimattilan keskustan ja Hennan välille on tarkoitus avata linja-autoyhteys aseman valmistuttua. Hennan alueen pohjoispäähän on kaavailtu myös tavaraliikenteen kuormausraiteita.

Dalek-avaruusolioita liikkui 7.3.2017 Kehäradalla Aviapoliksen asemalla. Kyseessä oli Fandom-elokuvan teko.

Kevätmyrsky kaatoi 26.3.2017 puita mm. Savon radalla. IC 70 törmäsi klo 19.45 kaatuneisiin puihin Kinnin ja Hillosensalmen välillä. Ratajohto sotkeutui veturin virroittimeen. Juna saatiin Hillosensalmelle ennen puolta yötä. Sähköradan rakenteita vaurioitui noin kilometrin matkalla. Henkilöliikenne hoidettiin Kouvolan ja Mäntyharjun välillä linja-autoilla. Rata saatiin avattua liikenteelle 28.3.2017 klo 14.

Oikoradalla Hennan eteläpuolella alkoi 5.5.2017 klo 9.30 aikoihin ilmetä turvalaitevikoja, jotka etenivät etelän suuntaan. Syyksi paljastui Z-junassa 9820 matkanneen Sm4-yksikön MT-vaunun 6301 kiinnikkeistään irti repeytynyt hiekotusjärjestelmän osa, joka roikkuessaan osui erilaisiin radan laitteisiin. Z-junia peruttiin, kaukojunille lisättiin välipysähdyksiä ja liikenteessä oli huomattavia myöhästymisiä aina puolille öille saakka

Toijalan ja Tampereen välillä 7.5.2017 ollut tulipalo poltti klo 17 aikoihin myös liikenteenohjausjärjestelmän kaapeleita. Tämä puolestaan aiheutti junille myöhästymisiä ja jopa peruutuksia. Turvalaitevikojen korjauksen jälkeen n. klo 23 joillekin asemille jäi vielä valaistus- ja matkustajainformaatiohäiriöitä.

Riihimäki–Lahti-välillä olleiden turvalaitevikojen takia osuuden taajamajunat korvattiin 8.5.2017 iltapäivästä n. klo 16 alkaen linja-autoilla aina 10.5. iltaliikenteen loppuun saakka. Tavaraliikennettä ajettiin tilapäisohjein. Turvalaitevikoja oli osuudella ollut jo 5.5. alkaen ja ne jatkuivat vielä seuraavina päivinä bussikorvausten jo loputtua.

Kontiomäki–Ämmänsaari-radalla oli poikkeuksellinen kuljetus 2.4.2017, kun edellisenä päivänä Ykspihlajasta lähtenyt Osg-kuljetus saapui Jokikylään. Muuntajan määränpäänä oli Hyrynsalmen Seitenoikean voimalaitos. Muuntaja purettiin Osg-vaunusta Jokikylän entisen aseman kohdalla ja siksi alueelle oli talven aikana valmisteltu purkupaikka. Paikkaa rakennettaessa sieltä löytyi helmikuussa kaksi sodanaikaista kranaattia, jotka puolustusvoimat vei tuhottaviksi. Muuntajan paino oli kuljetuksen aikana 190 tonnia ja öljyn lisäämisen jälkeen 270 tonnia.

Vihtavuori muutettiin linjavaihteesta liikennepaikaksi 2.4.2017. Sen uusi sijainti on km 395+230.

Kaukoliikennekonduktöörien lipunmyynti siirtyy nykyisiltä lipunmyyntilaitteilta älypuhelimille tämän vuoden aikana. Lippujen tulostukseen hankittaneen erilliset pienikokoiset printterit. Vuodesta 2010 käytössä olleet nykyiset Almex-myyntilaitteet jäävät historiaan.

Kuopion paikallinen liikenteenohjaus päättyi 19.3.2017. Ohjaus siirrettiin kauko-ohjauksen yhteyteen. Kuopion junanlähetys oli ollut aina samassa huoneessa asemarakennuksen valmistumisesta 1934 alkaen.

Pasilan konepajan viimeiset VR:n toiminnot päättyivät toukokuussa 2017, kun VR:n Keskitetyt toiminnot (entinen VR Teknologia) siirtyi Aleksis Kiven kadulta Ilmalan varikolle.

Ratatekninen oppimiskeskus eli ROK avataan Kouvolassa 10.10.2017. Koulutustoiminta tulee pääsemään vauhtiin syksyn aikana niin, että se on täydessä laajuudessaan vuoden lopulla.

Kiukainen–Kauttua–Säkylä-radasta tehdään kuluvan vuoden aikana ratasuunnitelma, joka – jos näin esitetään – mahdollistaa radan lakkauttamisen ja purkamisen. Kokonainen rautatie on mahdollista lakkauttaa ja alueet luovuttaa vasta hyväksytyn ratasuunnitelman perusteella. Rautatiealue siirtyisi kaava-alueilla kunnan omistukseen, muualla se liitettäisiin lähikiinteistöihin. Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy ratasuunnitelman. Radan liikenne ja kunnossapito lopetettiin 13.12.2009.

Pasilan väliaikainen asema avattiin 3.4.2017. Samalla jalankulkuyhteydet laitureilta 1–2 ja 8–9 nykyiselle asemalle suljettiin. Vain keskilaitureilta pääsi kevään aikana vanhalle asemalle, joka suljetaan lopullisesti kesän alussa. Uusi asema avataan syksyllä 2019.

Tikkurilan asemakeskuksen eli Dixin laajennus entisen osan eteläpuolelle avattiin 27.4.2017. Myös Tikkurilan asemasillan itäpäähän rakennetaan liikerakennus; työt ovat käynnissä.

Tuurin asemarakennus ja majoitusjuna höyryvetureineen (Vr2 951) ovat olleet myynnissä, nyt jo toistamiseen.

Riihimäen kolmioraide otetaan käyttöön 1.6.2017. Raiteen tunneli on nimetty Vuorelan tunneliksi.

Keravan tavaraliikenneraide otettaneen käyttöön elokuussa 2017. Keravalle rakennetaan ratapihamuutosten yhteydessä myös uusi asetinlaiterakennus. Se sijoitetaan vanhan veturitallin kupeeseen, sen Porvoon radan puolelle.

Järvenpään läntinen lisäraide valmistunee lokakuussa 2018. Raiteen siltatyöt ovat käynnissä.

Riihimäki–Tampere-välin turvalaitteiden uusiminen on täydessä vauhdissa. Kaapeleita on vedetty jo talven mittaan ja uusien ulkolaitteiden asennus on alkanut. Hämeenlinnan veturitallin pohjoispuolelle on pystytetty uusi asetinlaiterakennus. Uudet Siemensin turvalaitteet otettaneen käyttöön loppuvuodesta 2018.

Eskola–Ylivieska-välillä tehdään tänä vuonna Pohjanmaan radan peruskorjauksen viimeiset suuret ratatyöt. Tämän lisäksi Oulun päässä tehdään joitakin liikennepaikkatöitä. Seinäjoki–Oulu-radan peruskorjauksen vihkiäisiä tullaan viettämään juhlajunan voimin 30.11.2017.

Oulun Heikinkadun eli pohjoisen alikulkusillan uusiminen on täydessä vauhdissa. Työ tehdään kahdessa osassa. Ensin on maaliskuusta alkaen uusittu kaupungin puolta ja sen vuoksi raiteet 001 ja 002 ovat toimineet pussiraiteina ja liikenne pohjoisen suuntaan on ajettu raiteiden 003 ja 004 kautta.

Oulu–Kontiomäki-rataosan viimeisen 39,4 km:n peruskorjauksen toteuttaa tänä vuonna Destia Rail. Työt tehdään Oulun ja Utajärven välillä. Hankkeella on aikaisemmin toteutettu kolme päällysrakenneurakkaa 2014–16.

Kaipiaisten vaihdehallin ensimmäinen 60E1-kiskopainon vaihde valmistui maaliskuussa 2017. Aikaisemmin Kaipiaisissa on koottu vain kevyempiä vaihteita, mutta Vossloh-Cogifer on siirtänyt nyt raskaimpienkin vaihteiden kokoonpanon Pieksämäeltä Kaipiaisiin.

Liikenneviraston avoin data tarjoaa mahdollisuuksia myös ratatöiden seuraamiseen ennakkoon. Hyviä linkkejä ovat https://rata.digitraffic.fi/vuosisuunnit​elmat/ ja https://julia.dy.fi/ennakkoilmoitukset/.

Kaskisten radasta valmistui helmikuussa selvitys, jonka mukaan varsinkin radan uusiminen, mutta myös tehostettu kunnossapito olisivat taloudellisesti kannattamattomia. Edellinen laaja koko maan vähäliikenteisten ratojen selvitys tehtiin 2014; tämä selvitys päivitetään 2017 aikana.

Rautateiden liikennöintiohjeita uudistetaan laajalti 1.6.2017 alkaen. Mm. perinteinen lyhenne Jt palautuu, kun Liikenneviraston antama Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuusohjeet (Jt) otetaan käyttöön. Ohjetta on uudistettu sisällöltään entistä yksityiskohtaisempaan suuntaan, osittain entisen Jt:n linjoille. Jt:ssä on myös yksityiskohtainen ohje Olli–Porvoo-museoradan liikennöinnistä. Porvoon pääraide (linjalta raiteelle 001) varustetaan vaihdelukituksilla. Kulkutie-ehdot valvotaan Porvoon ja Hinthaaran avaimien hallinnan avulla. Radanpidon turvallisuusohjeet eli TURO saa puolestaan uutta sisältöä mm. uusiutuvasta rautateiden radiojärjestelmästä. Siinä on myös mm. tarkennettu ratatyömenettelyjä Olli–Porvoo-museoradalla.

Hämeenlinnan Kantolassa purettiin huhtikuussa 2017 puutuotetehtaan kuivaamo, jolloin purkutöissä paljastui runsaasti 750 mm raideleveyden raiteita. Rataverkko oli yhdistänyt tehtaan läheiseen 1946 rakennettuun sahaan, joka purettiin jo viitisentoista vuotta sitten. Raiteissa oli S7- ja K10-tyyppien kiskoja. Edelliset olivat vuodelta 1955 ja jälkimmäiset neljä vuotta vanhempia, kummatkin siis kapearaidekiskoiksi sangen uusia. Tämä Sotka Oy:n rakennuspuusepäntehtaan ”uusi” kuivaamo oli valmistunut 1957. Sen alueella on ollut myös kaksi siirtolavaa eli traverssia. Alueella laajennetaan nyt tapahtumapuistoa.

Espoon Nuuksiossa on mielenkiintoinen yksityisrautatie. Ruuhijärventien päässä on noin 200 metriä pitkä rautatie, jonka raideleveys on 185 mm. Radalla on mm. lukuisia siltoja, muttei yhtään vaihdetta. Rata on helposti nähtävissä Ruuhijärventieltä.

Olli–Porvoo-radan tasoristeysvaroituslaitteiden koeajot junilla ajettiin huhtikuussa 2017. Ennen junan lähtöä Ollista siihen on otettava mukaan lähetinsalkku, joka käynnistää varoituslaitteet. Neljän tasoristeyslaitteiston rinnalle Hinthaaraan on asennettu vielä laituripolkuvaroituslaitteet. Hinthaaran tietasoristeystä täydennettiin vielä huhtikuussa valoyksiköillä Pub Lättähatun parkkipaikan suuntaan.

Porvoon asemarakennus on myyty yksityisasunnoiksi. Siinä aikaisemmin toimineet liikkeet, mm. perinnerautakauppa, ovat joutuneet siirtymään toisaalle.

Rauman satamassa on maaliskuussa 2017 otettu käyttöön huomiovalolaitteet kolmessa tasoristeyksessä. Ne toimivat tunnistussensoreilla, toisin kuin Valkeakosken ja Porvoon ratojen laitteet, missä impulssit junien kulusta tulevat radioteitse.

Museovirasto päätti huhtikuussa kuluvan vuoden liikenteen ja viestinnän kulttuuriperintökohteiden avustuksista. Jaossa oli 100.000 euroa, josta avustuksia annettiin kolmelle rautatiekohteelle: Museorautatieyhdistys 5.800 euroa HKR 5:n tulistajaputkiin, Haapamäen Museoveturiyhdistys 4.100 euroa vaunujen ikkunoiden kunnostukseen ja Museoveturiseura 3.600 euroa Po 9826 -postivaunun kunnostukseen. Jaossa ollut summa on pienentynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rahat jakoi opetus- ja kulttuuriministeriö ja edellisenä vuonna – kuten pitkään aikaisemminkin – liikenne -ja viestintäministeriö. Ensi vuonna jakaja on ilmeisesti jälleen muuttumassa. Tilanne on monessa muussa maassa parempi, esimerkiksi Tanskassa museorautatiet saavat 2017 valtionavustuksia kaluston ja radan kunnossapitoon yhteensä 10 miljoonaa kruunua eli huikeat 1,345 miljoonaa euroa. Siellä vuosittainen avustussumma perustuu lakiin. 

Raide-Jokeri tulee lähivuosina olemaan Suomen pisin yksittäinen 1000 mm raideleveyden rata. Sen pituudeksi tulee noin 25 km. Helsingissä ja Espoossa kulkevan kaksiraiteisen radan pääraidepituus tulee olemaan noin 50 km. Rata toteutetaan monin paikoin rautatietyyppisenä rakenteena. Se ei ole ainakaan aluksi yhteydessä Helsingin raitioteihin. Pikaraitiotien maksiminopeus tulee olemaan 70 km/t. Yli 70 km/t nopeuden olisi katsottu saksalaiseen ohjeistukseen perustuen vaativan kulunvalvonnan; suomalaisia normeja raitioteistä ei juurikaan ole. Radalle tulee nykysuunnitelmien mukaan 33 pysäkkiparia. Vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä eivätkä lainkaan tieliittymissä, koska niillä on täysi liikennevaloetuisuus. Radalle tulee niihin paikkoihin opastimet, joissa autoliikenne pysäytetään varoitusvaloilla. Pysäkeille ei tule suojateitä, vaan ylityksessä jalankulkijoiden tulee väistää raitiovaunua. Jalankulkijanhan tulee väistää muuta liikennettä muualla paitsi suojateillä.

Rataa varten HKL on tilannut Transtechilta 29 kaksisuuntaista moottorivaunua. Vaunut ovat alussa 33,5 metrisiä, mutta niissä on pidennysmahdollisuus noin 44 metriin lisäämällä kaksi moduulia vaunun keskelle. Tällöin nelitelinen vaunu muuttuu viisiteliseksi. Jo alusta alkaen keskimoduuli on suunniteltu niiaavaksi. Liikennöintiin tarvitaan ruuhka-aikoina 26 vaunua ja kolme voi olla huollossa tai varalla. Nykyiset kaupunkivaunut eivät voi liikennöidä Jokeri-radalla, koska sinne ei tule kääntösilmukoita. Toinen ero on sähköjännite. Radan jännite tulee olemaan nykyaikainen 750 V, kun Helsingin raitioteiden jännite on 600 V. Uudet vaunut voivat ajaa myös pienemmällä jännitteellä ja muutenkin nykyisillä raitioteillä.

Radalle rakennetaan raiteenvaihtopaikkoja, karkeasti noin parin kilometrin välein. Ne rakennettaneen yksipuolisina eli suuntaa ja raidetta vaihdettaessa on ensin ajettava vaihteen yli, vaihdettava vaunun kulkusuunta ja sitten ajetaan vaihteen poikkeavalle raiteelle. Raiteenvaihdoilla häiriötilanteessa liikennettä voidaan jatkaa kummastakin suunnasta häiriöpaikkaa lähimmille raiteenvaihtopaikoille.

Rata rakennetaan Tampereen radan tapaan ns. allianssiyhteistyömallilla. Siihen kuuluvat kehitys- ja toteutusvaiheet. Kehitysvaihetta tehdään 2018 ja radan rakentaminen alkaa 2019.

Radan perusreitti noudattelee nykyistä Jokeri-bussireittiä 550. Esim. Oulunkylässä rata tulee noudattamaan hyvin tarkasti nykyreittiä ja pysäkkien paikatkin tulevat olemaan likipitäen nykyiset. Vantaanjoen entinen Herttoniemen radan rautatiesilta, millä nykyinen bussilinja kulkee, uusitaan kokonaan. Viikin alueella uusi rata tehdään vanhalle leveäraidepenkalle, jota tavarajunat ovat vuosikymmeniä tiivistäneet. Itäkeskuksessa rata tullee alkamaan aivan metroaseman kupeesta. Pitäjänmäelle Vermon alueelle tulee noin 400 metriä pitkä tunneli, joka onkin Suomen ensimmäinen kapearaiteinen henkilöliikennetunneli. Tällä Pitäjänmäen–Leppävaaran-alueella rata poikkeaa huomattavasti bussilinjasta. Oulunkylän ja Koskelan varikon välille on suunniteltu yhdysraide, mutta sitä ei ainakaan heti rakennettane.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Bodenin ja Haaparannan välisen henkilöjunaliikenteen aloitusta on siirretty jälleen eteenpäin. Nykytiedon mukaan liikenne alkaa aikaisintaan 2018.

SJ on Suomen VR:n tavoin onnistunut kasvattamaan matkustajamääriään. SJ valmistelee parhaillaan 30 uuden nopean kaukoliikenteen junan hankintaa. Lisäksi nykyisen kallistuvakorisen X2000-kaluston modernisointi on alkamassa. SJ myös peruskorjaa yöjunakalustoaan.

Terroristi-isku Tukholmassa 7.4.2017 pysäytti Tukholman raideliikenteen lähes kokonaan. Kaikki Tukholman seudulla liikkuneet kaukojunat, SL:n koko lähiliikenne, koko metron eli Tunnelbanan liikenne sekä osa Roslagsbanan ja raitioteiden liikenteestä pysäytettiin. Liikenne käynnistyi seuraavan päivän aamuna.

Inlandsbanalla esiteltiin maalis–huhtikuun vaihteessa päättäjille, lehdistölle ja yleisölle kroatilaisen Gredelj-yhtiön modernia moottorivaunua. Esittelymatka alkoi Morasta 29.3.2017 ja päättyi Arvidsjauriin 1.4.2017. Vaunua ei oltu hyväksytty liikenteeseen Ruotsissa. Moottorivaunu hinattiin Kroatiasta Ruotsiin ja esittelymatkan jälkeen se hinattiin takaisin Kroatiaan. Gredeljin matalalattiainen moottorivaunu on dieselsähköinen. Istuinpaikkoja on 209 ja huippunopeus 160 km/t. Inlandsbanan AB:n tavoitteena on lyhentää tulevaisuudessa matka-aikoja ja aloittaa ympärivuotinen liikenne. Päätöstä uuden kaluston hankinnasta ei ole tehty. Alun perin oli tarkoitus, että Inlandsbanalla olisi Östersund–Mora-välillä kulkenut talvella puolalainen Pesa Link -moottorivaunu, mutta sitäkään ei ole hyväksytty liikenteeseen Ruotsissa. Nykyään Inlandsbanalla ajetaan Y1-kalustolla.

Norja

Norjan rautatieorganisaatiot myllerrettiin perusteellisesti kuluvan vuoden alusta. Rataverkon haltijana toimii nyt entisen Jernbaneverketin sijasta BaneNOR, jolle siirrettiin myös rautateiden rakennukset NSB-rautatieyhtiöltä. Liikenneministeriön osana toimiva rautatiehallinto Jernbanedirektoratet vastaa strategisesta henkilöliikenteen suunnittelusta ja mahdollisista liikenteen ostoista. NSB puolestaan muutettiin puhtaaksi operaattoriksi. NSB:n henkilöliikenteen liikkuva kalusto siirrettiin valtion kalustoyhtiöön. Tämä on ollut pienen siirtymäajan jälkeen 1.4.2017 alkaen täysin NSB:stä riippumaton liikenneministeriön alainen yhtiö, nimeltään Norske Tog AS. Se vuokraa liikkuvan kaluston niin NSB:lle kuin mahdollisille uusille operaattoreillekin. Poikkeuksena NSB:llä säilyi kuninkaan virkavaunu ja mm. Flåmsbanilla käytettävä erikoiskalusto (viisi veturia ja 13 matkustajavaunua), koska tämän puoliksi jo yksityistetyn radan liikennöinnistä on vuoteen 2027 ulottuva sopimus NSB:n kanssa.

Viro

Go Rail on ostanut käytetyn TEP70-veturin nro 0229 Latviasta. Entinen Latvian rautateiden (LDz) henkilöliikenteen Latvijas Ekspresisin veturi oli seissyt varastoituna hyvin suojattuna kymmenisen vuotta, eikä siinä ilmennytkään teknisiä ongelmia. Go Raililla on nyt TEP70-veturit 0229, 0236, 0237 ja 0320.

Ensimmäiset kansainväliset matkustajaliikenteen lisäjunat sitten vuodenvaihteen 2013/2014 ajettiin Tallinnan ja Moskovan välillä 1. ja 8.5.2017. Vakiojunista poiketen nämä pikajunat eivät kiertäneet Pietarin kautta.

Tallinn-Väiken ratapihalta siirrettiin 27.4.2017 kaikkiaan 11 hylättyä matkustajavaunua Lagediin OÜ Formet Gruppille romutettavaksi. Vaunuista yksi oli ravintolavaunu, yksi vanha Eesti Raudteen aikainen vihreä päivävaunu, neljä muuta matkustajavaunua ja kuusi DR1A/B-dieselmoottorijunien välivaunua. Kun nämä saadaan romutettua, lähetetään Tallinn-Väikestä seuraava vaunuerä Lagediin.

Tallinnan raitiovaunulinja 2 päätepysäkin nimi Ülemiste muuttui 1.5.2017 nimeksi Suur-Paala. Uusi nimi näkyi tuolloin vain Suur-Paalassa olevassa pysäkkiaikataulussa. Raitiovaunujen linjanäytöissä uusi nimi alkoi näkyä seuraavana päivänä, mutta itse päätepysäkin nimikilvessä ei vielä silloinkaan. Nimenmuutoksella mm. vähennetään sekaannuksia linjan 4 päätepysäkin Ülemiste jaam kanssa. Pysäkkien sijainnilla on eroa noin kilometrin verran.

Raitiotiellä lentokenttäradan uudisrakennus ja Koplin suunnan perusparannus etenevät ripeästi. Linnahallin ja Balti jaaman pysäkkien välisen osuuden rakentaminen alkaa kesällä. Sen valmistuttua viimeinenkin huonokuntoinen osuus poistuu raitiotieverkolta. Koplin suunnan raitiovaunulinjat 1 ja 2 aloittanevat liikenteen viimeisimmän tiedon mukaan 1.9.2017. Näille linjoille avataan kaksi uutta pysäkkiä, Krulli (Voltan ja Angerjan välille) ja Marati (Sirbin ja Sepan välille) sekä linjan 4 uudelle osuudelle myös kaksi, Ülemiste linnak (Keevise-kadulla) ja Lennujaam (lentoasemalla).

Tallinnan johdinautolinja 9 lopetettiin 2.5.2017 alkaen. Viimeinen vuorovaunu oli 1.5. Keskusesta klo 23.30 ja Koplista 23.55 lähtenyt Ganz Solaris Trollino 12AC nro 343. Ennen sen lähtöä järjestettiin Keskusen sosiaalitiloissa työntekijöille pienimuotoinen lopettajaisjuhla ja vastaavasti Koplin kääntöpaikalla oli paikallisten asukkaiden järjestämä muistotilaisuus. Seuraavana aamuna ajettiin vielä škoda 14Tr nrolla 293 Koplista klo 10.00 Ädalan pysäkille asti. Sieltä matkustajat jatkoivat eteenpäin hybridibussilla 1740 ja johdinauto hinattiin näytösluontoisesti varikolleen. Jo samasta aamusta alkaen linjan numeroksi oli muutettu 72 ja sille sijoitettu 12 Volvo 7900 -hybridibussia. Johdinautolinjan lopettamisen ensisijaisena syynä oli se, että Kanepi- ja Lina-katujen nurkalla oleva syöttöasema suljettiin. Se syötti sähköä myös Koplin raitiovaunulinjalle, jonka nopeutetun peruskorjauksen yhteydessä se korvataan alkuperäissuunnitelmaa aiemmin Paljassaaren tontille rakennettavalla uudella syöttöasemalla. Viimeiseksi hankituilla Solaris-johdinautoilla on vielä kymmenisen vuotta elinikää; niin paljon armoa annetaan viimeisille johdinautolinjoille 1 ja 3–5. Vaikka škodat vähenevät liikenteestä, ainakin auto 308 oli ajossa vielä 3.5. linjalla 4.

Ukrainalaisen Bila Tserkvan kaupungin kaupunginjohtaja oli alkuvuodesta pyytänyt Tallinnaa lahjoittamaan käytöstä poistuvia LAZ E183 -johdinautojaan korvaamaan heidän samanmerkkistä huonokuntoista kalustoaan. Pyyntöön ei suostuttu, koska Tallinnasta poistuvat johdinautot eivät ole sellaisia, vaan škoda 14Tr ja 15Tr -tyyppisiä, myös huonokuntoisia ja vieläkin vanhempia kuin ukrainalaisten autot.

Venäjä

Pietarin uusi rautatiemuseo avataan nykysuunnitelmien mukaan 1.10.2017 Baltian aseman (Балтийский вокзал) välittömässä läheisyydessä. Museosta tulee omalla alallaan maansa laajin, yhteensä 57.000 m2. Museossa on ulkoalueen kalustoraiteiden lisäksi kaksi yhdyskäytävällä yhdistettyä rakennusta, joissa näyttelyhallit, luentosalit ynnä muut ajanmukaiset tilat sijaitsevat. Museoalueen keskellä on kääntöpöytä kaluston siirtoja helpottamassa.

Saksa

Weiβeritztalbahnin (raideleveys 750 mm) uudelleen rakentaminen Dippoldiswaldesta Kurort Kipsdorfiin on valmistunut. Koko rata vaurioitui pahasti suurtulvassa elokuussa 2002, mutta vain alkuosa Dippoldiswaldeen rakennettiin varsin pian takaisin. Loppuosan rakentamiselta puuttui pitkään rahoitus, mutta nyt työt toteutettiin tällä 11 km pitkällä osuudella ripeästi 18 kuukaudessa. Kustannukset olivat noin 18 miljoonaa euroa. Ensimmäinen työjuna pääsi ajamaan radan läpi 29.11.2016.

Puola

Säännölliset höyryveturin vetämät matkustajajunat palasivat liikenteeseen Wolsztynissä 15.5.2017 alkaen. Maanantaista perjantaihin höyryllä vedetään kaksi junaparia Wolsztynistä Lesznoon ja lauantaisin kaksi junaparia Poznaniin. Veturina on tilanteen mukaan joko Ol49 (2–6–2) tai Pt47 (2–8–2). Lisätietoja internetistä http://www.parowozowniawolsztyn.pl/.

Japani

Siperian rataa kaavaillaan jatkettavan aina Japaniin asti. Asia oli esillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin Japanin vierailun aikana. Rautatie tehtäisiin useiden, mutta melko lyhyiden tunneleiden kautta ensin Sahalinin saarelle ja sieltä edelleen Hokkaidon saarelle ja aina Japanin pääsaarelle Honshulle. Jo 1950 Neuvostoliitto oli aloittamassa mantereen ja Sahalinin välisen 13 km pitkän tunnelin rakentamista, mutta hanke jäi silloin alkutekijöihinsä.

Kioton Rautatiemuseo on avattu huhtikuussa 2016. Kävijöitä on ollut 10 kuukaudessa 1,2 miljoonaa! Tarkoitusperänä on nimenomaan tutustuttaa kansalaiset rautatiekulttuuriin, samalla myös mm. turvalliseen liikkumiseen tasoristeyksissä ja asemilla. Päärakennus on aivan uusi ja tätä tarkoitusta varten erinomaisesti suunniteltu. Osastot ovat havainnollisia ja antavat asiakkaille helposti ymmärrettävän kuvan rautateiden osatekijöistä. Ratainfrasta esitellään omilla osastoillaan radan rakenteet, vaihteet, sähkörata, turvalaitteet, sillat, tunnelit ja jopa radan koneellinen tarkastus. Esimerkiksi vaihteiden osalta asiakkaat saattoivat ohjata oikeaa sähkökääntöistä vaihdetta. Tilassa on asiakkaille lukuisia eritasoisia liikenteenohjaus- ja veturinkuljettajasimulaattoreita. Esittelyt perustuvat nykykalustoon ja tekniikkaan, mutta vertailukohdan historiaan antaa vanhaan veturitallien sijoitettu höyryveturinäyttely. Yksi höyryveturijuna on ajossa päivittäin ja sen näköalavaunuissa asiakkaat viedään puolen tunnin välein lyhyelle ajelulla Kioton pääratapihan kupeeseen, missä opas kertoo liikenteestä, liikenteenhoidosta ja ohikulkevista junista; paikan ohi kulkee tiheästi moninaisia junia Shinkansen-suurnopeusjunista tavarajuniin. Höyryvetureiden kunnossapitoa varten on kaksiraiteinen korjauspaja, jonka päivittäistä toimintaa asiakkaat voivat seurata suuren lasiseinän läpi. Käytännön liikennettä kuvaa myös päärakennuksen suuri pienoisrautatie, jonka esityksissä seurataan vuorokauden kulkua mm. aamu- ja iltaruuhkineen, yöjunineen ja jopa öisine ratatöineen. Päärakennuksen katolla on puolestaan näköalaterassi, mistä voi seurata ohikulkevaa todellista junaliikennettä. Näytöltä voi seurata reaaliaikaista liikennetilannetta kulkuteiden varautumisineen.