KALUSTOMUUTOKSET TAMMIKUU–MAALISKUU 2018

Tarkastelujaksolla kalustomuutokset ovat olleet vain romutuksia.

Romutettu kalusto:

• 1 BEe (019004)
• 2 BFh (05002-1 ja 05003-9)
• 2 BH
• 1 BHkk
• 48 BHpy
• 1 BO
• 3 BXE
• 2 BXG
• 1 BXH
• 1 BXO
• 1 Gbk
• 1 Gblk
• 13 Moe
• 4 Zas

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2018.

Sr3-vetureita ei käytetä toistaiseksi matkustajaliikenteessä. ETCS+STM-kulunvalvontajärjestelmät ovat tehneet tarpeettomia hätäjarrutuksia. Trafi on antanut kulunvalvontajärjestelmälle 9.12.2018 asti voimassa olevan luvan kaupalliseen tavaraliikenteeseen. Lupa koskee 18 veturia (numerot 3301–3318) eli osittain myös maahan vielä tulevia vetureita.

Sr3-vetureista kolme uusinta, eli nrot 3311–3313 toimitettiin Suomeen toukokuun alussa. Sisarveturit 3304 ja 3306 kävivät hakemassa ne Hangosta Ilmalaan 4.5.2018 junana Vet 11782.

Eioc-ohjausvaunun 6255 yksi teli suistui kiskoilta Riihimäellä 6.4.2018 alkuillasta D-junan 9697 rungon siirrossa raiteelta 7 Sm-kaluston seisontaraiteelle 368 ratapihan pohjoispäähän. Vauriot jäivät vähäisiksi. Toisinto nähtiin 29.5.2018, jolloin Eioc 6293:n yksi teli suistui samassa siirrossa ja samassa vaihteessa. Nyt vaihde oli uusi ja annettu liikenteelle samana aamuna. Vauriot jäivät jälleen vähäisiksi.

Sm4 6302+6402 on saanut kesäkuun 2018 alussa Hennan asuntoaluetta mainostavan kokomainosteippauksen.

Sm6- eli Allegro-junat saneerataan. Ulkoasun teippaukset muuttuvat jonkin verran; teknisenä erona aiempaan on se, että aiemmin vain koristeviivat ja nimi oli teipattu pohjavärin päälle, mutta nyt valkoiseksi pohjamaalattu runko on kauttaaltaan peitetty 120 cm levyisillä teippivuodilla. Sisustuksen kuluneet pinnat, mm. matot, uusitaan ja värikkyyttä lisätään. Kaikkien istuimien verhoilut uusitaan ja pehmustetta lisätään. Ravintolavaunun ilmettä uusitaan mm. korvaamalla osa nykyisistä neljän hengen pöydistä suuremmille ryhmille paremmin soveltuvilla sohvaryhmillä. Vaunu muutetaan matkustajaystävällisemmäksi mm. uuden kahviautomaatin erikoiskahveineen, oluthanan ja digitaalisen hinnaston myötä. Allegro First on uusi ensimmäisen luokan nimi. Sen neuvottelutila Allegro Lounge muutetaan tarkoituksenmukaisemmaksi mm. henkilökohtaisilla näytöillä ja kääntyvillä istuimilla. Lasten leikkitilassa on selfie-seinä, jossa lukee ”I ♥ Allegro”. Kolme yksikköä on tarkoitus saneerata vuonna 2018 ja viimeinen seuraavana vuonna. Ensimmäisenä valmistumassa ollut 7X53 esiteltiin medialle Ilmalan varikolla 24.5.2018 ja seuraavana päivänä Pietarissa. Kaupalliseen liikenteeseen se saatiin 14.6. sopivasti juuri samana päivänä Venäjällä alkaneiden jalkapallon MM-kisojen kanssa. Jalkapallokisojen aikana Allegro-liikennettä ajetaan myös kahden yksikön kokoonpanoilla sekä ottelujen jälkeen myöhään illalla Pietarista lähtevillä lisävuoroilla.

Allegro-liikenteessä käytettiin 9.3.2018 erikoisjärjestelyä. AE 786 ajettiin kalustovian takia Helsingistä Lahteen Sm3-junalla. Siellä matkustajat vaihdettiin Pietarista tulleeseen AE 785:n Sm6-runkoon, jolla matka jatkui Pietariin. AE 785 ajettiin puolestaan loppumatkan Helsinkiin Sm3:lla.

Dv12 2732 ja 2745, jotka ovat olleet pitkään pois ajosta, on otettu jälleen käyttöön. Lisääntynyt tavaraliikenne on aiheuttanut vetovoimapulaa.

Dr16 2820:ssä syttyi 23.2.2018 tulipalo tyhjässä puutavarajunassa T 55137 Kaulinrannan ja Pellon välillä. Junassa oli kaksi Dr16-veturia. Kuljettajan sammutusyritykset eivät onnistuneet, vaan veturi paloi ilmiliekeissä palokunnan tullessa paikalle. Juna siirrettiin Pelloon vastaan tulleen P 270:n toisella veturilla; tämä juna jäi kolmisen tuntia myöhään. Palossa vaurioitunut veturi hinattiin Dv12 2553:n voimin Pellosta Ouluun 25.–26.2 välisenä yönä Dv12 2658:n toimiessa ”jarruvaununa”.

Otso 2R (Saalasti 116/1977) on täyshuollettu marraskuussa 2017 Naantalissa. Tällöin sillä ajettiin koeajoja satama-alueella. Suomen Viljavan veturilla on varauduttu Naantalin satamaan tulevien venäläisten viljajunien järjestelyyn. Veturi koekäytettiin tämän jälkeen vielä 28.2.2018. Otso 2R piti 1977 toimittaa alun perin Perniön uudelle viljavarastolle ja sen radalle, mutta se ostettiinkin 15.11.1977 suoraan Naantaliin, mistä puolestaan kevyempi Kisko-Kalle lähetettiin 19.12.1977 Perniöön. Otso oli aluksi kokonaan avoin, mutta sille toimitettiin valmistajalta kuljettajan sääsuoja 12.7.1991.

Tve1 416 (Saalasti OTSO 1 VR valm.nro. 29/v. 1960) on myyty Teräspyörälle joulukuussa 2017. Se oli viimeksi käytössä Pilkingtonin Lahden lasitehtaalla, joka lakkautettiin vuonna 2012. Sen jälkeen veturi odotteli kohtaloaan tehdasalueella.

Tka8 576 ja 582 ovat käyneet läpi suuren modernisoinnin, jolla VR Track pyrkii parantamaan Tka8-sarjan käytettävyyttä, luotettavuutta ja työskentelyolosuhteita. Muutostyön toteutti Teräspyörä Oy Voikkaan konepajallaan. Erityisesti vetotehoa parantavia muutoksia ovat ratakuorma-auton kokonaispainon nousu 34 tonnista 44 tonniin, päämoottoritehon kasvu 295 kW:sta 405 kW:iin uuden Scania-dieselmoottorin myötä ja pariajomahdollisuus, jota ei aiemmin ollut. Linja-ajossa Tka:t kytketään pariajoon normaaliin tapaan kaapelin välityksellä, mutta ratatyöalueella on mahdollista käyttää myös langatonta pariajoa, jolloin esimerkiksi sepelijunan molemmissa päissä olevat koneet voidaan kytkeä saman kuljettajan ohjaukseen. Tka8:n käytettävyys lumitöihin on aiemmin ollut heikko, mutta muutostyön jälkeen siinä voidaan käyttää samoja lumiauroja ja -harjoja, joita on käytetty mm. Tka7:ssä. Kesäaikaan lumiaurojen paikalle kiinnitetään lisäpainot. Olemassa olleista työvarusteista koneen takaosassa sijaitsevaa aggregaattia käytetään kuten ennenkin, mutta vähäisellä käytöllä ollut kuormausnosturi poistettiin. Kuljettajan kannalta merkittäviä muutoksia ovat mm. ilmastoinnin asentaminen, ohjaamon lämmityksen parantaminen sekä uudet ajo- ja työvalot.

Meeri-mittausvaunu tuotaneen Suomeen syyskuun lopussa 2018, jonka jälkeen alkavat kalustotekniset mittaukset leveäraideteleillä. Hyvinkään konepajan ns. Karjalan hallissa on tehty pieniä muutoksia, sillä se tulee toimimaan radantarkastuksen tukikohtana. Liikennevirasto on vuokrannut kyseisen hallin VR-Yhtymältä. Osa vaunun loppuvarusteluista tehdään Hyvinkäällä. Vaunun omistaa ja mittauksista vastaa italialainen Mermec. Aikanaan Meridional Meccanica -yhtiö aloitti toimintansa traktori- ja maatalouskonevalmistajana, sen konepajassa valmistettiin mm. Lamborghini-traktoreita. Yhtiö siirtyi 1980-luvun alussa ratatyökoneisiin ja mittaustekniikkaan. Nimi muutettiin 1988 nykyiseksi Mermeciksi. Meerin pituus on 23,5 metriä. Vaunussa on sekä diesel- että 25 kV ajojohtokäyttö. Dieselkone on 520 kW:n Deutz-moottori. Sähkömoottorien teho on 4 x 250 kW. Suurin nopeus on sähkökäytöllä 160 km/t.

Fenniarail vuokraa Teräspyörältä kaksi Move 66 -veturia vaihtotöihin Imatralle ja Vainikkalaan.

Suomen Kiskokalusto Tehdas Oy (SKT) yhteistyökumppaneineen ABB Oy, Algol Technics Oy, VW-Auto Group Oy ja First Round Oy on selvittänyt uuden liiketoiminnan käynnistämisen mahdollisuuksia VR:n Hyvinkään konepajan tiloissa. SKT on selvittänyt paikalle kehitettävän rautatieteknologian keskusta, joka työllistäisi jopa 300–500 henkilöä. Toiminnan ydin olisi uuden dieselveturin tuotanto.

Rx-ravintolavaunujen muutokset ovat käynnissä. Ensimmäisenä valmistui vaunu Rx 26703, joka lähti 13.3.2018 neitsytmatkalleen Helsingistä Rovaniemelle junassa IC 273.

VR:stä eriytetään vuoden 2019 alusta kolme eri valtion 100 %:sti omistamaa yhtiötä: kalusto-, kunnossapito- ja kiinteistöyhtiöt. Näistä kalustoyhtiön on tarkoitus vuokrata sekä veto- että vaunukalustoa Suomen markkinoille tuleville rautatieyrityksille. Kunnossapitoyhtiö puolestaan tarjoaa yrityksille kaluston kunnossapitoa markkinahintaan.

Wärtsilä ja VR Group ovat tehneet sopimuksen dieselvetureiden moottorihuollosta. Sopimuksen mukaan Wärtsilä alkaa kunnostaa VR:n dieselvetureissaan käyttämiä moottoreita sekä tarjoaa niiden varaosavaraston ylläpidon ja teknisen tuen. Wärtsilän omistama tytäryhtiö QuantiParts vastaa tarvittavien varaosien toimittamisesta moottoreihin.

Luumäellä juhannuksena ja heinäkuun toisena viikonloppuna tehtävien vaihdetöiden takia Allegro-junat kulkevat vain Vainikkalan ja Pietarin välillä. Luumäen kaikki neljä 1:26-vaihdetta uusitaan. Paikalla on 21.6.2018 illasta alkaen 70 tunnin liikennekatko. Kaksi viikkoa myöhemmin tarvitaan lisäksi lyhempi 48 tunnin liikennekatko.

Helsingin ja Pasilan välillä on lähijunaliikenteessä huomattavia poikkeuksia 24.6.–5.8.2018. Osa junista ei liikennöi Helsingin ja Pasilan välillä. I-, P-, N- ja K-junien muutokset alkavat 24.6.2018 klo 22.00 ja päättyvät 17.7.2018 klo 5.00. Töiden siirtyessä alueen länsireunalle, alkavat puolestaan L-, A-, P- ja I-junien muutokset 17.7.2018 klo 23.00 ja päättyvät 5.8.2018 klo 5.00. Tarkempia tietoja löytyy HSL:n internet-sivulta www.hsl.fi; uutiset. Helsingin ja Pasilan välillä tehdään näinä aikoina runsaasti vaihde- ja turvalaitetöitä. 

VARIAssa Vantaan Hiekkaharjussa on jatkunut talven ja kevään 2018 mittaan uusien 600 mm raideleveyden vetureiden ja vaunujen valmistus. Työn alla on ollut eri vaiheissa neljä veturia ja viisi vaunua. Ulkoalueella on ollut useaan otteeseen käytössä väliaikainen koe- ja esittelyrata. Lisäksi 26.4.2018 alueella oli yleisölle tarkoitettu esittelyajo kaksijunaliikenteenä. Toteutuksesta ovat vastanneet puu-ja metallialojen sekä logistiikan oppilaat Supavit Nummelinin johdolla.

HMVY:n 25-vuotisjuhlamatkalla oli muutamia haasteita: 20.4.2018 VR:n vastaantuleva tavarajuna T 55564 oli jäänyt mäkeen Keitelepohjan ja Kannonkosken välillä. HMVY:n Dr13 jätti matkustajavaunut Saarijärvelle ja kävi avustamassa tavarajunan Kannonkoskelle jääden lähes kolme tuntia myöhään. Seuraavaksi päiväksi suunniteltu Otanmäen käynti jäi väliin, koska radan kunnossapitäjä oli sulkenut Murtomäki–Otanmäki-radan 20.4.2018 väliaikaisesti sen huonon kunnon takia. Juna ei liioin päässyt matkustajineen Talvivaaran liikennepaikalle paikallisen tehtaan kiellon takia, vaan matkustajat piti poistaa junasta ennen perille tuloa. Dr13:lla oli matkalla poikkeuslupa liikennöidä Saarijärvi–Haapajärvi-, Kontiomäki–Ämmänsaari- ja Murtomäki–Otanmäki-rataosilla. Veturityypillä on ollut normaaliliikenteenkin aikana lupa liikennöidä tietyillä A-radoilla.

Seinäjoki–Oulu-työt ovat pääosin valmistuneet ja rataosan nopeus nostettiin suunniteltuun 200 km/t tasoon vielä puuttuneilla osuuksilla Eskola–Ylivieska ja Liminka–Oulu 25.3.2018. Radalle jäi vielä muutama toistaiseksi voimassa oleva suunnitelmista poikkeava pistemäinen rajoitus. Projektin jälkityönä rakennetaan lisäksi vielä uusi Oulunlahden junakohtauspaikka.

Suurin akselipaino nostettiin 250 kN:iin 25.3.2018 rataosilla Tampere (Lielahti)–Oulu ja Tuomioja–Raahe–Rautaruukki. Lisäksi Hämeenlinnan liikennepaikalla laajennettiin 250 kN:n akselipainon käyttöä. Muutos palvelee erityisesti teräskelakuljetuksia Rautaruukin ja Hämeenlinnan välillä. Oulussa korotettu akselipaino käsittää nyt ainoastaan raiteen 003, joten Tuomioja–Oulu-välillä korotettua akselipainoa voidaan aluksi hyödyntää vain mahdollisten ylipainoisten vaunujen kuljetuksessa.

Aikataulunvaihdos 25.3.2018 aiheutti vastalauseita Toijalassa ja Hämeenlinnassa 26.3.2018 aamulla. Uudet aikataulut lyhensivät protestoijien mielestä työpäiviä Helsingissä. Syy pääradan aikatauluhidastuksiin ovat laajat ratatyöt.

Suomen Metsäteollisuus on tänä vuonna hoitanut kuljetuksia – varsinkin raakapuuta – ennätysmäärät maanteitse. Rautatiet eivät ole raakapuun kuljetuksessa pystyneet vastaamaan kysyntään. Pulaa on ollut niin vaunuista kuin vetovoimastakin.

Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuusohjeen (Jt) seuraava muutos tuli voimaan 12.6.2018. Jt:n muutos korvaa erillisen viestintäohjeen Viestintä valtion rataverkolla. Viestintäohjeen asiasisältö on otettu osaksi Jt:tä. Lukuun 6 on puolestaan kerätty rataosakohtaisia ja paikallisia liikennöintiohjeita.

Raision ja Naantalin välillä radan kupeessa kulkenut höyryputki on purettu kevään 2018 aikana. Naantalin rata oli keväällä suljettuna töiden takia kolme viikkoa. Kiskopyöräkaivinkone siirsi puretun materiaalin rautatievaunuun poiskuljetusta varten. Höyryputki valmistui 1985. Se jäi tarpeettomaksi, kun Raisio Oyj rakennutti tehtailleen oman höyrylaitoksen, eikä Naantalin voimalaitoksen höyryä enää tarvita.

Kinnissä Kouvolan ja Mäntyharjun välillä tapahtui VAK- eli vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuus 7.4.2018 klo 11.40, kun 50 kuormattua säiliövaunua lähti liikennepaikan sivuraiteella itsekseen liikkeelle ja törmäsi raidepuskimeen. Yhteen säiliövaunuun tuli laaja vuoto. Ohi kulkeneen tavarajunan kuljettaja havaitsi tilanteen klo 12.07. Rataosan liikenne keskeytettiin. Pelastustoimet olivat haastavia, koska maanteitse pääsi vain 400 metrin päähän onnettomuuspaikalta. Vaunusta valui maastoon 35 tonnia metyylitertiaaributyylieetteriä. Rata avattiin dieselliikenteelle 8.4.2018 noin klo 20. Sähkörataa jouduttiin purkamaan vaunujen nostoa varten. Vaunut nostettiin kiskoille kahdella rautatienosturilla 12.4.2018. Normaali liikenne aloitettiin jälleen 13.4.2018 puoliltapäivin. Kuormatut vaunut olivat seisseet Kinnissä 21.3.2018 alkaen.

Tampereella syttyi 21.5.2018 n. klo 18 tulipalo Tampereen valtatien ylittävällä pääradan sillalla. Sillan puurakenteinen kansi syttyi saamastaan kipinästä tuleen ja palo muodosti sankan savupilven. Itse palon sammutus kesti vain kymmenisen minuuttia, mutta junaliikenteelle aiheutui yli tunnin katko ja senkin jälkeen vielä myöhästymisiä. Toinen siltapalo oli 4.6. Tammerkosken sillan länsipäässä. Myös tästä aiheutui liikennekatkos, myöhästymisiä ja bussikorvauksia.

Iittalan uudistetun seisakkeen juhlalliset avajaiset pidetään 9.6.2018 alkaen klo 13. Taideasemaksi kutsutun liikennepaikan uusi katos on tehty teräksestä, lasista ja kivestä. Kokonaisuuteen kuuluu myös asema-alueen maisemointi ja taideteoksia.

Immola avataan Imatran rautatieliikennepaikan osana 18.6.2018. Sen sijainti tulee olemaan km 332+699 ja lyhenne Im.

Oulunlahden (km 746+876) liikennepaikan nimi on varattu rataosalle Seinäjoki–Oulu.

Hyrkkään (noin km 800+000), Niskan (noin km 825+100), Liminpuron (noin km 864+800) ja Melalahden (noin km 893+000) uusien liikennepaikkojen nimet on varattu rataosalle Oulu–Kontiomäki. Näille ei ole vielä vahvistettu rakentamisaikataulua.

Helsingin lähiliikenteessä kaupunkiraiteiden äärimmäisille linjaraiteille otettiin käyttöön uudet lyhenteet 1.6.2018 lukien:

• Pohjoisin raide PsR
• Eteläisin raide EsR
• Itäisin raide IsR
• Läntisin raide LsR

Huomiovalolaitteisto akselilaskentaratkaisulla otettiin käyttöön 6.2.2018 Vuosaaren satamassa viime kesänä valmistuneella Äänekosken tehtaiden selluraiteella. Laitteiston on valmistanut Proxion Oy. Sellu siirretään vaunuista joko suoraan merikontteihin tai varastoon.

Lahti-Heinola-rataosalla on suunniteltu asennettaviksi huomiovalolaitteet tai varoituslaitokset lähes kaikkiin tasoristeyksiin. Katselmusajo tasoristeyksiin tehtiin 15.2.2018 Porvoon Museorautatien kiskoautokalustolla. Radalle tulee ilmeisesti 24 huomiovalolaitosta sekä lisäksi kuusi integroitua varoituslaitosta ja viisi perinteistä varoituslaitosta akselinlaskentaohjattuna. Määrät voivat vielä tarkentua suunnittelun edetessä. Perinteisistä laitteistoista kaksi asennetaan Heinolan teollisuusradalle (Painipuuntie ja Tehtaantie).

Talolan tasoristeyksessä Metsäkansassa Valkeakosken radalla vaihdettiin 14.5.2018 pilottina huomiovalolaitteiston entiset keltaiset linssit punaisiksi ja lisäksi laitteistoon asennettiin vilkkuvat valkoiset ledit. Ratkaisussa seurataan mm. energian käyttöä. Tieliikennelainsäädäntö edellyttää Suomessa tasoristeyksen punaisen valon yhteydessä käytettäväksi valkoista valoa silloin, kun laitteisto ei hälytä. 

Ilomantsin radalla Särkivaaran tasoristeys on suunniteltu varustettavan vielä tänä vuonna uudentyyppisellä akselinlaskijapohjaisella ja uusiutuvaa energiaa käyttävällä tievaroituslaitteistoilla.

Pitkämäen liikennepaikan ja raakapuuterminaalin rakennustyöt Nurmeksessa Porokylän pohjoispuolella aloitetiin huhtikuun 2018 alussa. Töiden on tarkoitus valmistua lokakuussa. Pitkämäki korvaa Porokylän terminaalin.

Tikkurilan uudistetun eteläisen asematunnelin avajaisia vietettiin 20.4.2018. Myös asemasillan itäinen jatke avattiin yleisölle, aluksi tosin vain päiväsaikaan.

Järvenpään aseman lisäraide otetaan käyttöön lokakuussa 2018. Alueen viimeistelytöitä jatketaan vielä 2019.

Riihimäen henkilöaseman laiturikorotukset ja katosmuutokset tehdään 2019. Tällöin yksi laiturireuna kerrallaan on pois käytöstä. Tänä vuonna tehdään eteläpään vaihdetöitä. Kuluvana vuonna uusitaan myös Vantaanjoen noin 100-vuotias rautatiesilta. Riihimäen uudistuksessa on käytetty ensimmäisen kerran 3D-tietomallia kaikkien rakenteiden suunnitteluun pohjarakenteista sähköistykseen.

Ounaskosken yhdistetty kaksitasoinen rautatie- ja maantiesilta Rovaniemellä suljettiin tieliikenteeltä kahdeksaksi kuukaudeksi 5.3.2018 alkaen. Koko silta hiekkapuhalletaan ja maalataan. Ylätasolla olevan radan päällysrakenne uusitaan ja mm. kiskonliikuntalaitteita vähennetään. Työt tahdistetaan Misi–Kemijärvi-rataosuuden päällysrakenteen vaihdon kanssa.

Rautatiesilloista Kaakamonjoen, Keroputaan, Hirssaaren ja Nikkilän silloilla tehdään 2018–19 peruskorjauksia tai uusimisia. Suurin projekti on Porvoon radan Nikkilän sillan uusiminen kokonaan.

Riihimäki–Tampere-välin turvalaiteasennukset etenevät vauhdikkaasti. Bombardier Ebilock 850 -tietokoneasetinlaitteet korvataan Siemens Westrace -asetinlaitteilla. Työt valmistuvat loppuvuodesta 2018, jolloin uudet turvalaitteet otetaan käyttöön. Merkittävimmät käyttöönotosta johtuvat liikennehäiriöt ajoittuvat syyskuun puolivälistä joulua edeltävälle viikolle.

ESA-radan eli Espoo-Salo nopean junayhteyden yleissuunnittelun tekijöiksi on valittu Sitowise Oy (Espoo–Lohja), Pöyry Finland Oy (Lohja–Suomusjärvi) ja Ramboll Finland Oy (Suomusjärvi–Salo).

Rantaradalla tehdään tulevana kesänä huomattavan paljon ratatöitä, mm. rautatietunneleiden kunnostusta. Tämä hidastaa junien aikatauluja väliaikaisesti.

Lohjan–Lohjanjärven-rataosasta on parhaillaan käynnissä ratasuunnitelman teko. Liikenne- ja viestintäministeriö voi tehdä ratasuunnitelman valmistumisen jälkeen rataosan lakkautuspäätöksen joko kokonaan tai osittain. Lohjalla on myös aktivoiduttu radan säilyttämisen puolesta, jotta radan päässä olevalle teollisuudelle jäisi rautatien käyttömahdollisuus, vaikkei tavaraliikennettä olekaan ollut 2010 jälkeen. Rataosan kunnossapito lopetettiin 5.10.2014.

Lempäälän aseman yli on tarkoitus rakentaa 2018 tai 2019 Telkäntaipaleen kevyen liikenteen ylikulkukäytävä. Kunta rakennuttaa teräsristikkosillan, joka yhdistää keskustan kehitysalueet rautatien itä-ja länsipuolella.

VR:n pääkonttorin muutto Länsi-Pasilaan alkoi 7.5.2018. Muutto toteutettiin kokonaisuudessaan toukokuun aikana. Perinteinen henkilöstöruokala Höyrypannu sulki ovensa 23.5.2018 lounasajan jälkeen.

Jäämeren rautatie linjattiin 9.3.2018 kulkevan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen menevällä reitillä. Liikenne ja viestintäministeriö aikoo yhdessä Norjan kanssa jatkaa Kirkkoniemen ratayhteyden selvittämistä.

Jyväskylä–Pieksämäen-radasta on valmistumassa Kimmo Pyrhösen kirjoittama 100-vuotisjuhlakirja.

Mikkelin asemalla julkaistiin 4.6.2018 eli Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Kari Salon kirjoittama kirja Ylipäällikön juna – Mannerheimin junan matkat 1939–1946. Kirjaa myös myytiin tuona päivänä avoinna olleessa Mikkelin asemalla muistomerkkinä olevan Marskin virkavaunun A 90 luona.

Suomen rautatiekartasto -julkaisu on Jussi Mäkisen vetämä laaja hanke, jossa julkaistaan kartoilla Suomen koko rataverkko kautta aikojen. Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry:n hallitus on myöntänyt hankkeelle 2500 euron avustuksen.

Turun–Naantalin–Uudenkaupungin-rautatien perusteellinen historiikki julkaistaan tulevan heinäkuun lopussa. Kirja tulee olemaan myynnissä mm. elokuun ensimmäisenä viikonloppuna ajettavissa HMVY:n kesäjunissa Uudenkaupungin radalla. Tämän – kuten edellä mainitut kartta- ja Mannerheim-julkaisutkin – kustantaa Kustantaja Laaksonen.

Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä vietti vuosijuhlaansa 16.3.2018. Tällöin oli kulunut päivälleen 120 vuotta museon avaamisesta Helsingissä. Vieraita oli avoimien ovien päivän aikana nelisen sataa. Tällä kertaa pienryhmille esiteltiin museon varastoja. Niissä on runsaasti esineistöä, jota ei aina pidetä näytteillä suurelle yleisölle. Suomen Rautatiemuseon valtuuskunta piti viimeisen vuosikokouksensa Hyvinkäällä 26.4.2018. Jatkossa museon toimintaa ohjaa uusi neuvottelukunta.

Museovirasto on myöntänyt kuluvalle vuodelle useita avustuksia rautatieperinteen vaalimiseksi. Avustuksia saavat Museorautatieyhdistys ry museorautatien radankorjaukseen (27 000 €), Haapamäen Museoveturiyhdistys ry Ei-matkustajavaunun korin kunnostukseen (11 700 €), Höyryraide Oy Tk3-veturin 1168 eli Lilin kattilan kunnostukseen (9150 €), Fiskars Hembygdsförening rf Krauss-veturin kunnostukseen käyttökuntoon (25 000 €), Museoveturiseura ry EFi-vaunun kunnostukseen (2200 €) ja Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry Dm7 4074:n kunnostukseen (2000 €). Edellä mainittuja avustuksia ei voida myöntää niin, että ne tukisivat valtion toimintaa. Valtionavustuslain ja valtion budjettikirjan mukaan Museoviraston myöntämiä avustuksia ei saa käyttää valtion hyödyksi. Jos kohteen omistaja on valtio (VR), niin avustusta ei voi myöntää jatkossakaan, ellei lakeihin ja asetuksiin tehdä muutoksia. Siten avustuksia ei voi saada Rautatiemuseosta lainassa olevalle VR:n omistamalle kalustolle. 

Pelastakaa pässi -projektissa kootaan Fiskarsissa parhaillaan vapaaehtoisryhmää suunniteltuihin ratatöihin ja kaluston ylläpitoon. Krauss-veturin kunnostukseen ajokuntoon on nyt saatu riittävä rahoitus ja työt etenevät hyvin Höyrywelho Osakeyhtiössä. Veturi valmistuu ensi vuonna. Radan ja varikon kustannusarvio on tarkoitus saada valmiiksi ensi syksynä.

Liikennemaisema 100 vuotta-dioraamat ovat vielä esillä Liikenneviraston päätoimipisteen aulassa Pasilassa 6.–29.6.2018 virka-aikaan ma–pe sekä Taidemuseossa Lappeenrannan linnoituksessa 5.–8.7.2018. Esittelyt ovat maksuttomia. Näiden jälkeen dioraamojen esittelyt onnistuvat vain erikseen sovittaessa Ratateknisessä oppimiskeskuksessa Kouvolassa, minne ne sijoitetaan pysyvästi. Niillä ja Raiderele ry:n esittelyaineistolla opiskelijat perehdytetään jatkossa rautatietekniikan kehitykseen.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Eesti Raudteen pääkonttori aloittaa toimintansa 1.11.2018 alkaen uudessa osoitteessa Telliskivi 60. Se sijaitsee Balti jaamalla ratapihan toisella puolella täsmälleen nykyistä pääkonttoria vastapäätä. Rakennuksessa on kolme kerrosta, joissa hyötykäyttöön tulee hieman yli 3000 m². Nykyään kolmessa eri osoitteessa työskentelevä henkilöstö saadaan kaikki saman katon alle. 

Eesti Raudtee myy salonkivaunuaan 58 26 99-38 805-1, joka on sen ainoa matkustajavaunu. Myyntihinta on 180 000 euroa. Alempia tarjouksia sai esittää 15.4.2018 mennessä, ja niiden tulee olla voimassa 15.7.2018 saakka. Vaunu on valmistunut vuonna 1979 silloisen Itä-Saksan Amendorfissa. Viimeisin täyshuolto (KR-1) valmistui Minskissä 26.8.2015 ja seuraava varikkohuolto (DR) pitää tehdä viimeistään 26.8.2018. Vuonna 2017 vaunua käytettiin 17 kertaa. Muulloin se on seissyt Eesti Raudteen pääkonttorin edustalla Balti jaaman raiteella 53.

Tarton liikenteenohjauskeskuksen kellarissa syttyi 16.5.2018 n. klo 15 tulipalo, joka vaurioitti pahoin liikenteenohjauslaitteiden kaapeleita. Junaliikenne keskeytyi täysin noin kuuden tunnin ajaksi. Tämänkin jälkeen liikenteessä oli mittavia myöhästymisiä. Junavuoroja korvaavaa ja täydentävää bussiliikennettä tarvittiin 21.5. iltaliikenteen loppuun saakka. Seuraavasta päivästä rajoitetun kapasiteetin aiheuttama harvempi liikenne alettiin ajaa vain junilla, kunnes laitteiston korjaus sallii täyden junaliikenteen käynnistämisen.

Elronin FLIRT-yksikkö 1309, joka vaurioitui 20.2.2018 tasoristeysonnettomuudessa Kulnan seisakkeen luona (Resiina 1/2018, s. 64), on hinattu Minskiin Stadlerin tehtaalle korjattavaksi.

Tallinna Linnatranspordi AS:n (TLT) uusin ja sarjansa viimeinen KT4TMR-retroraitiovaunu nro 142 Ernst esiteltiin yleisölle ja julkiselle sanalle 27.3.2018 tuttuun tapaan Kadriorgin kääntösilmukan pistoraiteella. Vaunu on saanut nimensä diplomaatti Ernst Jaaksonin mukaan, joka oli toisen maailmansodan jälkeen USA:ssa mm. Viron suurlähettiläänä. Tämän vuoksi nyt yhtenä juhlapuhujana oli USA:n Viron suurlähettiläs James D. Malville.

TLT:n kahvilaraitiovaunu T31 Pauliine on täyskorjauksessa Pärnu maanteen varikolla. Rahoituksen järjestyttyä vaunuun on tarkoitus uusia mm. sisustus, WC ja äänijärjestelmät. Myös ajomoottorit ja iskunvaimentimet on tarkoitus huoltaa.

Ruotsi 

Henkilöliikenteen aloitusajankohtaa Haaparantaan on siirretty lukuisia kertoja myöhemmäksi. Tällä hetkellä Bodenin ja Haaparannan välisen matkustajajunaliikenteen aloitusajankohdaksi on kaavailtu joulukuuta 2020. Osittain uusittu ja osittain kokonaan uutta reittiä kulkeva rata Haaparantaan on ollut tavaraliikenteen käytössä jo joulukuusta 2012 alkaen. Vanhalla Haaparannan radalla on mahdollista ajaa resiinalla paikallisen elämysliikenneyrittäjän organisoimana.

Roslagsbanan perusparannus ja kaksiraiteistamistyöt jatkuvat tänäkin vuonna. Nyt vuorossa on Österskärin rata, joka on suljettu töiden vuoksi 22.6.–8.12.2018. Kokonaisuudessaan 891 mm raideleveyden Roslagsbanan laajat ratatyöt jatkuvat vuoteen 2021.

Saksa

Saksan kaukobussiliikennettä hallitseva FlixBus on aloittanut myös kaukojunaliikenteen. Maaliskuun lopussa FlixTrain-liikenne aloitettiin Kölnin ja Hampurin välillä ja huhtikuun lopussa Berliinin ja Stuttgartin välillä. Täysin uutta ei liikenne kuitenkaan ole, koska aikaisemmin reiteillä ovat liikennöineet HKX:n, Locomoren ja Leo-Expressin junat, joskaan ei aina kovin hyvällä menestyksellä. FlixTrain suunnittelee piankin laajentavansa junaliikenneverkostoaan. Maanteillä FlixBus vastaa pitkälti Suomen Onnibussia.

Saksassa Trierin, Saarbrückenin ja Mosel-joen alueella järjestettiin 28.4.–1.5.2018 laaja Dampfspektakel eli Höyryspektaakkeli. Trieristä ajettiin säännölliset höyryvuorot viidelle eri radalle, myös naapurimaahan Luxemburgiin. Henkilöliikennettä hoidettiin yhdeksällä höyryveturilla ja lisäksi museaalisilla diesel- ja sähkövetureilla. Aikaisemmin Saksassa on järjestetty Plandampf-tapahtumia, joissa vakiojunat on vedetty höyryillä. Tiukentuneiden aikataulujen takia tämä ei ollut enää mahdollista, vaan höyryjunat ajettiin nyt vakiojunien ohella lisäjunina. Liikennettä oli aamuvarhaisesta iltamyöhään; höyryjunien rinnakkaislähdöt oli suunniteltu varhaisiksi aamuiksi. Tapahtuman järjestäjät olivat DB ja paikalliset liikenteen tilaajat. Suomessa vastaavat järjestäjät olisivat olleet VR ja HSL. DB:n lippuautomaateista saattoi ostaa tapahtumalippuja kautta maan, samoin DB:n verkkokaupasta. Järjestelyt sujuivat erinomaisesti. Ikävä tapaus oli 28.4.2018 harrastajan horjahtaminen Trierissä asemalaiturilta raiteelle ja juuri takaperin liikkuneen höyryveturin 01 202 tenderin alle.

Saksan Osnabrückin lähellä sijaitsevalle Johannisfriedhofin hautausmaalle on tarkoitus pystyttää muistotaulu 15.1.1918 tapahtuneen junaonnettomuuden suomalaisille jääkäriuhreille. Heidän junansa oli joutunut pysähtymään Bohmten ja Ostercappelnin asemien välille linjalle lumimyrskyn ja kaatuneiden puiden takia. Tällöin pikajuna törmäsi heidän junaansa. Suomalaisia jääkäreitä kuoli 12, joista 11 haudattiin läheiselle hautausmaalle. Yhteensä turmassa menehtyi yli 60 ihmistä. Paikalliset ovat pitäneet haudoista hyvää huolta 100 vuotta. Erään teorian mukaan kaupunkilaisten suopeus suomalaisia kohtaan periytyy jo 1640-luvulta kolmekymmentävuotisen sodan ajalta. Silloin Ruotsi-Suomen suomalaisia sotajoukkoja oli saapunut seudulle. Siellä ei ollut kasarmeja eikä parakkeja. Sotilaat majoitettiin taloihin yksi tai kaksi taloonsa. Sotatoimet paikkakunnalla olivat rauhanomaisia ja suomalaiset ystävystyivät isäntäväen kanssa. He auttelivat talojen askareissa, maatöissä ja karjanhoidossa. Joukkojen uuden komentajan mielestä kuri oli päässyt löystymään ja sotilaat määrättiin yhteisiin majoitustiloihin. Siitä syntyi napinaa ja kapinaa – ei sotilaiden, vaan kaupunkilaisten taholta. Hyviä apumiehiä kun olisi tarvittu tiloilla edelleenkin. Tarinan mukaan miehet saivat jäädä taloihin. Ehkä tämä myönteisyys suomalaisia kohtaan on periytynyt kolmen vuosisadan myötä ja junaturmassa menehtyneiden jääkäreiden haudoista halutaan pitää huolta.

Sveitsi

Svetsin ainoa 750 mm kaupallisen liikenteen rautatie Waldenburgerbahn muutetaan metrin raideleveydelle, koska se liitetään tulevaisuudessa Baselin raitioteihin. Sekä moottorijunat, museoliikenteessä menneinä vuosina käytetty höyryveturi että sen vaunut jäävät tarpeettomiksi. Sveitsissä ei ole muita 750 mm raideleveyden ratoja. Valmistelevia töitä tehdään 2019–21 ja 750 mm liikenne lopetetaan joulukuussa 2021, jolloin varsinainen raideleveyden vaihto toteutetaan.

Sveitsissä ei rakenneta uusia rautatietunneleita vain normaaliraiteisille rautateille, vaan myös kapearaiteisille linjoille. Appenzeller Bahnin (AB) viimeinen liikennöintipäivä vanhalla radalla St. Gallenista Appenzellin suuntaan oli 2.4.2018. Käytöstä pois jääneellä osuudella oli sekä hammaskisko että erittäin jyrkkä kaarre, jonka kerrotaan olleen Euroopan yleisen liikenteen rautateiden jyrkin. Uudella tunneliradalla ei ole enää hammaskiskoa, mutta kaltevuus on toisaalta peräti 80 promillea, minkä seurauksena uusi rata edellyttää kokonaan uuden liikkuvan kaluston. Uusi rata otetaan käyttöön 7.10.2018 puolen vuoden liikennekatkon jälkeen.

AB:n kalusto uusitaan lähes kokonaan – osa romutetaan. Vain Altstättenin haararadan liikenteeseen jää vanhaa kalustoa. Appenzell–St. Gallen–Trogen-reitille tulevat Tango-raitiovaunut ja Wasserauen–Appenzell–Herisau–Gossau-radalle toiset ”tanssivat” eli samoin Stadlerin valmistamat Walzer-junat. St. Gallenin ja Trogenin välin nykyinen raitiotietyyppinen kalusto myydään Neuchateliin. Trogenin radan nykykalusto jää pois käytöstä 9.12.2018, kun jännite muutetaan 1500 V:ksi ja läpikulkeva liikenne aloitetaan Tango-vaunuilla.

Rhätische Bahnilla puolestaan nykyinen Albula-tunneli saa viereensä uuden tunnelin. Albula II -tunneli korvaa käyttöiän päähän tulevan alkuperäisen 115-vuotiaan tunnelin. Uusi tunneli valmistuu 2021, minkä jälkeen vanha tunneli muutetaan raiteettomaksi huolto- ja pelastustunneliksi. Molempien tunneleiden pituus on 5,8 km.

Itävalta

Itävaltalaisen kapearaiteisen Zillertalbahnin (raideleveys 760 mm, pituus 32 km) sähköistyksestä tehtiin periaatepäätös joulukuussa 2015. Ratkaisu on kuitenkin päätetty muuttaa, niin että uusi kalusto hankitaankin vetykäytöllä. Tärkeä syy on, ettei matkailualueelle haluttu maisemaan vaikuttavia sähköratapylväitä. Radan kumpaankin päähän rakennetaan elektrolyysiasemat vedyn tuottamiseksi. Liikenteeseen hankitaan uudet 4-vaunuiset junat. Yksi juna tarvitsee päivässä noin 150 kg vetyä. Nykyään radalla kulkee päivittäin 26 junaparia. Kun uusi kalusto saadaan käyttöön 2022, vapautuu radalta runsaasti hyväkuntoista kapearaiteista 760 mm raideleveyden dieselmoottorivaunukalustoa.