Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 2/2008

KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ TAMMI–MAALISKUUSSA 2008

Uudet vaunut
  • 6 Ed (28071–76)
  • 24 Snpss
Muutetut vaunut
  • 1  Fot 23903 sarjaan De (55109437001)
  • 3 Ed (28046–48) sarjaan Edb (28426–28)
  • 4 XHe sarjaan BXHe
Poistetut vaunut
  • 1 Ein (23168) ja 1 EFit (23516) myyty Rajavartiolaitokselle
  • 1 BHpy
  • 3 BT
  • 4 BXG
  • 2 BXT
  • 2 Gblk
  • 1 Hka
  • 6 Hkb
  • 6 XG
  • 4 XT

Sm1-junien romutus on alkamassa nykynäkymillä noin 2012. Sarjan liikenteestä poistaminen vie arviolta 4–5 vuotta.

Sm2-junia on saneerattu huhtikuuhun 2008 mennessä 30. Kaikki junat on saneerattu 2010.

Sm3-junia on ajettu talvesta 2008 alkaen koemielessä päätyluukut auki kytkin pussitettuna. Junissa, jotka ovat jostain syystä yhteenkytkentäkiellossa, ei kokeilua toteutettu kieltopäässä. Keväällä pussit poistettiin kytkimien päältä.

Sm5-junista kaksi ensimmäistä ovat olleet keväällä alumiinikorien hitsausvaiheessa Stadlerin tehtaalla Bussnangissa Sveitsissä. Junat tuodaan marraskuussa Suomeen. Ne laivataan Turkuun.

Sm6-junat eli tulevat Pietarin liikenteen junat tullaan ainakin aluksi huoltamaan Ilmalassa; myöhemmin Karelian Trains kilpailuttaa kunnossapidon. Junat tulevat saamaan jonkun brändinimen, eivät enää esim. Sibelius- ja Repin-nimiä. Aivan aluksi aikataulut laaditaan niin, että vuorot voidaan hoitaa poikkeustapauksessa Sibeliuksen tai Repinin kalustolla. Mahdollisimman pian siirrytään kuitenkin nopeisiin 3 t 30 min matka-aikoihin. Junissa tulee olemaan koko matkan ajan sekä suomalainen että venäläinen konduktööri; veturinkuljettaja kuitenkin vaihtuu rajalla. Ravintolavaunukulttuuri tulee muuttumaan entistä nopeampaan palveluun. Ruokaa ei tulla tekemään enää alkutekijöistään alkaen junassa. Seitsemänvaunuisissa junissa tulee olemaan yksi business-vaunu.

Dv12 2565 putosi kiskoilta Pasilan laskumäessä 7.4.2008. Ratapihan vaihde vaurioitui, mutta veturi säilyi likipitäen ehjänä.

Dv12 2622 ja 2654 vaurioituivat pahasti veturisiirron Vet 1602 törmättyä kuorma-autoon 3.4.2008 Ahonkylä 1 -nimisessä tasoristeyksessä Viinijärvi–Luikonlahti-rataosalla km:llä 662+072. Junasta ja autosta valui radalle huomattava määrä polttoainetta. Onnettomuus tapahtui pohjavesialueella ja edellytti siksi mm. maaperän puhdistusta. Dv12 2654:ää jouduttiin tunkkaamaan ylöspäin, jotta murskautuneen Destian auton osia saatiin pois veturin alta.

Dv12 2608 putosi kiskoilta vaihtotöissä Uimaharjussa 29.1.2008. Vauriot jäivät vähäisiksi.

Dv12 2711 vaurioitui lievästi, kun H 451 ja rehukuorma-auto törmäsivät Suojaston tasoristeyksessä Töysässä 27.3.2008. Palokunta tukki vuotaneen veturin polttoainetankin. Veturin vauriot jäivät sangen vähäisiksi, mutta auto tuhoutui. Auton kuljettaja ennätti hypätä ohjaamosta ennen törmäystä.

Dv16 2015 ajettiin 20.3.2008 alkuillasta Kouvolasta Inkeroisille korvaamaan samana päivänä siellä akselin katkeamisen takia suistunutta Stora Enson Move 66 -veturia nro 13. Siirron ajoi tehtaan kuljettaja VR:n kuljettajan toimiessa luotsina. Dv16 2015 hoiti tehtaiden vaihtotyöt 30.3.2008 asti, jolloin tilalle tuli Dv12-veturi. Pois myyty Move 66 lähti 24.4. Inkeroisista auton lavetilla.

Dr14 1857 sai maaliskuun alussa Haminassa pahat lovet pyöriinsä. Järkevimmäksi keinoksi tuoda veturi pyöräsorviin katsottiin lavettikuljetus maanteitse. Veturi saapui Helsinkiin Ilmalan varikolle aamuyöllä 7.3.2008.

Dr16 2802, joka tuotiin toukokuussa 2007 Hyvinkään konepajalle, otettiin työn alle tammikuussa 2008. Veturi kävi koeajolla 3.3.2008 Hyvinkään konepajalta Hämeenlinnassa ja 5.3.2008 Toijalassa. Edellinen ajo omavoimaisesti oli tavarajunassa Oulu–Raahe–Oulu 21.5.2007. Veturi jätti Hyvinkään maanantaina 14.4. Se hinattiin Ouluun, jonne se saapui aamulla 15.4. Veturia käytettiin päivystykseen jo saman päivän iltana. Tästä yksilöstä käytetään lempinimeä ”Ronttonen”.

Dr16 2817 saapui 25.1.2008 Hyvinkäälle perusteelliseen konepajakorjaukseen, jossa tavoitellaan luotettavuuden kehittämistä.

Dr16:t 2816–2823 on sijoitettu virallisesti Joensuun varikolle 1.3.2008 alkaen.

Tve4 504 ajettiin 19.2.2008 Ilmalasta Lappohjaan. Se on myyty vaihtotyöveturiksi Ovako Wire Oy Ab:lle Koverhariin. Rautatieliikennettä Koverharin terästehtaalle ei ole viime vuosina ollut, mutta nyt tehtaan raiteistoa on kunnostettu perusteellisesti ja liikennettä on lähes jokaisena arkipäivänä. Suurin osa liikenteestä ei kuitenkaan liity itse tehtaaseen, vaan sen yhteydessä toimivaan Ovakon teollisuussatamaan. Ovakon Imatrankosken tehtaan ja Koverharin väliä pendelöivillä vaunustoilla tuodaan terästuotteita laivattavaksi eteenpäin. VR:n vaihtotyöyksikkö vie raskaat vaunustot purkuraiteelle asti ja Tve4 järjestelee vaunuja muutaman vaunun ryppäissä siihen järjestykseen kuin niiden lasti halutaan laivaan kuormattavan. Tehtaan Otso-veturi osoittautui liian heikkotehoiseksi tähän työhön, joten pitkään Kouvolan tallissa toimettomana seissyt, hieman Otsoa tehokkaampi 504 osoittautui sopivaksi työkaluksi tehtaalle. Myös Koverharin tehdas käyttää nykyisellään jonkin verran rautatiekuljetuksia.

Tve4 511 siirrettiin Turusta Helsinkiin Ilmalan varikolle tammi–helmikuussa 2008. Pienveturia kokeiltiin ”vähemmän savuttavana” vaihtoehtona Dv12-vetureille erityisesti vaunuhallin ja pendolinohallin vaihtotyössä. Veturi palasi ”kotiinsa” Turkuun 15.4.2008.

Hr1 1009 siirtyi talvievakostaan Keravalta takaisin Pasilan kunnostetuille talleille 10.4.2008.

Hr1 1021 siirtyi talvievakostaan Turusta takaisin Pasilan kunnostetuille talleille 24.4.2008.

Tr1 1037:n viimeistely ja maalaus jatkuvat Kurikassa niin, että veturin ulkoinen kunnostus valmistuu tänä vuonna. Suomen Rautatiemuseo tukee kunnostusta stipendillä. Veturi on esillä Kurikan aseman luona omalla, muusta rataverkosta erillisellä raiteellaan.

Tr1 1088 on tarkoitus siirtää kesäkuussa 2008 Tampereen henkilöaseman kupeesta Siuron asemapuistoon.

Tte 25 ja Tte 28 törmäsivät toisiinsa Sisätön liikennepaikalla Parkanon radalla 28.2.2008. Sähköradan huoltovaunuista nro 25 saapui varaukselta ja törmäsi seisseeseen 28:aan. Yksi työntekijä jouduttiin viemään sairaalaan. Kaluston vauriot jäivät melko vähäisiksi.

Maansiirto Veli Hyyryläinen on ottanut käyttöön maanteillä ja radalla kulkevan Mercedes-Benz -pakettiauton. Auto on varusteltu Virossa. Se on rekisteröity normaaliksi maantieajoneuvoksi. Aluksi sitä on käytetty Vuosaaren tunneliradalla henkilökuljetuksiin.

Kisko-pyörä -kuorma-autoja on rakenteilla lappeenrantalaisessa yrityksessä sekä Eltel Networksille että VR-Radalle. Autot poikkeavat keskenään toisistaan.

Lännen tehtaiden Move 21 (Dv100) -veturi päätettiin 15.3.2008 lahjoittaa Toijalan Veturimuseosta Jokioisten Museorautatielle. Toijalassa on ollut kaksi tällaista kapearaiteisesta leveäraiteiseksi muutettua veturia. Entinen Forcit Oy:n leveäraiteinen Move 21 jää esille Toijalaan.

Rata-auto Rau 2 on ollut viime vuodesta säilytyksessä entisessä Transpointin Jyväskylän terminaalissa. Rakennus tullaan kuitenkin purkamaan tänä vuonna. Sen jälkeen Rau siirrettäneen Metso Oyj:n Rautpohjan tehtaan alueelle. Rata-auton kunnostusta jatketaan tänä vuonna. Sen kunto oli päässyt rapistumaan ulkosäilytyksessä Äänekoskella.

Ed-vaunu 28073 tuotiin Kainuusta Helsinkiin 23.1.2008. Sama tapahtui tuliterälle 28074:lle 6.2.2008. Ed 28077 puolestaan lähti Otanmäestä 19.3.2008. Vaunuja on valmistunut Transtechilta noin kahden viikon välein. Muuta liikennettä Otanmäen radalla ei juuri ole ollut, joten käytännössä junia on kulkenut radalla kahden viikon välein. Ed:stä muutettu Edb 28426 puolestaan havaittiin 28.3.2008 IC 48:ssa.

Ein 23168, EFit 23516 ja Gbly 47626-7 on myyty Rajavartiolaitokselle Immolan harjoitusalueelle Imatralle. Vaunut myytiin käypään hintaan Oy VR-Rata Ab:n kautta kokonaispaketissa, johon sisältyi myös harjoitusradan rakentaminen. Siirto Immolan ratapihalta harjoitusalueelle tapahtui helmikuun alussa lavetilla.

Rt-ravintolavaunu 23705 on päätetty kunnostaa takaisin liikenteeseen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen toimesta. Hanke toteutetaan mahdollisuuksien mukaan jo vuoden 2008 aikana. Vaunuun ei palauteta sen alkuperäisiä helmapeltejä. Väritys tulee olemaan sini-harmaa.

Pikajunat ja samalla siniset matkustajavaunut poistuvat rantaradalta 10.8.2008 alkaen. Suurin osa osuuden pikajunista korvattiin IC-kalustolla jo 1.6.2008 alkaen.

Sdggnqss-w -vaunuja on valmistumassa 20 vaunun lisäsarja Pieksämäen konepajalla. Aikaisemmin näitä yhdistettyjen kuljetusten vaunuja on tehty kaksi 20 vaunun sarjaa, joten kesällä 2008 vaunuja tulee olemaan yhteensä 60. Vaunuja kuormataan etelässä nyt Ilmalan lisäksi myös Tampereella. Pohjoisessa kuormauspaikka on Oritkarin terminaali.

Stora Enson puutavaravaunut ovat rakenteilla. Vaunujen vaatimusten mukaisuuden tarkistaa latvialainen ns. ilmoitettu laitos (Notified body).

P 928 törmäsi 17.2.2008 Jyväskylästä lähdettyään Paasivuoren tunnelin edustalle radalle kasattuihin esteisiin. Jarrulaitteiden vaurioiduttua juna pysähtyi tunneliin, mistä se saatiin Jyväskylästä tulleen dieselapuveturin työntämänä parin tunnin kuluttua pois. Juna saapui dieselin avustamana Jämsään 2,5 tuntia myöhässä. Laivoista myöhästyneet Turun laivamatkustajat majoitettiin Turussa hotelleihin.

P 265 lähti Helsingistä ensi kerran Kemijärvelle karkauspäivänä 29.2.2008. Samalla De-aggregaattivaunut otettiin kaupalliseen liikenteeseen. Junan lähtöä juhlittiin näyttävästi Helsingissä. Matkan aikana oli ohjelmaa, ja perillä Kemijärvellä oli 1.3.2008 melkein koko päivän kestänyt kansanjuhla. Yöjunan paluun sai pitkälti aikaan kemijärveläisten ”junakapinaliike”. Jo 4.3.2008 matkustajat joutuivat kuitenkin turvautumaan Rovaniemeltä eteenpäin päivävaunujunaan, koska aggregaattivaunu ei toiminut. Huhtikuun alussa käytettiin Kemijärven junissa kuitenkin vanhaa aggregaattivaunua, jolla ei liikennettä alun perin pitänyt pystyä hoitamaan.

Misiin rakennetaan uusi, mutta matalarakenteinen matkustajalaituri elokuussa 2008. Junat alkavat pysähtyä siellä jälleen syyskuussa. Myös Kemijärven matkustajalaituria pidennetään.

Rovaniemi–Kemjärvi- ja Seinäjoki–Vaasa-rataosien sähköistys aloitettaneen lähivuosina. Kemijärven radan sähköistys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään raakapuun kuljetukseen. Kemijärven selluloosatehtaan sulkeminen merkinnee merkittävää raakapuun kuljetusten lisääntymistä Sallan radalla. Ilmeisesti uusia kuljetuksia lähtee Kemijärveltä, Isokylästä ja Joutsijärveltä.

Arctic Express -höyryjunaliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä jatkunee suunnitellusti ensi joulukuussa, mutta brittiläinen omistaja on kaavaillut tuovansa toimintaa hoitamaan brittiläisiä asiantuntijoita. Viime vuoden toiminnan loppusuoritukset olivat keväällä vielä kesken.

Salpausselän kisoihin liikennöi tänä vuonna vain yksi yleisön kisajuna. Se kulki Helsingistä Salpausselän seisakkeelle lauantaina 1.3.2008. Aikaisempina vuosina kisajunia on ajettu myös sunnuntaina.

Ratahallintokeskuksen Liikennekeskus aloitti toimintansa ns. Makkaratalossa Helsingissä 1.3.2008. Keskuksesta valvotaan koko maan junaliikennettä. Aikaisemmin RHK on ostanut palvelut VR:ltä ja toiminta on tapahtunut VR:n pääkonttorissa. Keskus toimii ympäri vuorokauden kaikkina päivinä. Samanaikaisesti Liikennekeskuksen kanssa VR:llä aloitti Kuljetustenhallintakeskus, joka mm. ohjaa poikkeustilanteiden kalustokiertoja.

Museojunaliikenteelle Rautatievirasto on 20.3.2008 ilmoittanut alustavasti kaavailevansa seuraavia liikennöintiperusteita vuoden 2009 alusta. Kulunvalvonta olisi pakollinen vilkkaimmilla pääradoilla, esim. koko osuudella Helsingistä Kemiin. Väliasemilta voisi kuitenkin lähteä hiljaisemmille radoille ilman kulunvalvontaa ja myös niille saapua. Siten esimerkiksi Keravalta voisi museojunilla liikennöidä edelleen Porvoon suuntaan ja esimerkiksi Seinäjoelta Haapamäelle, Kaskisiin ja Vaasaan. Suurin nopeus ilman kulunvalvontaa museojunilla olisi hiljaisemmilla radoilla 70 km/t ja liikennepaikoilla 50 km/t, paitsi vaihteiden poikkeavilla raiteilla 20 km/t. Rautatievirasto on tarjonnut asiasta keskustelumahdollisuutta, ja nyt Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto (RMHL) käykin asiasta neuvotteluja. Rautatieviraston keskustelun avaus mahdollistaa ylipäätään museojunaliikennöinnin, sillä koko maassa ei museojunilta enää vaadita ehdottomasti kulunvalvontaa, kun taas kaikella kaupallisella kalustolla se tulee jatkossa olla. Jatkoneuvotteluilla pyritään saamaan liikenteelle toiminnan mahdollistavat ehdot.

Oulu–Kontiomäki-rataosan nopeus nousee 1.6.2008 alkaen 140 km:iin/t asemaväleillä Utajärvi–Kivesjärvi ja Paltamo–Kontiomäki. Nopeuden nousualueet ovat Oulun suunnasta km 810+500–km 874+000 ja km 903+080–km 912+480 sekä Kontiomäen suunnasta km 912+480–km 903+080 ja km 877+230–km 810+980. Eri pisteet eri suunnissa johtuvat tasoristeysten näkemäalueista.

Lielahti–Seinäjoki-rataosan nopeus nou-see 1.6.2008 alkaen 200 km:iin/t. Nopeus koskee aluksi vain Pendolinoja. Näillä junilla ajettiin nopeuskoeajot toukokuun alussa. Myöhemmin tänä vuonna koeajoja jatkettaneen veturijunilla tarkoituksena myös niiden nopeuden nostaminen.

Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan nopeus nousee 1.6.2008 alkaen 140 km:iin/t.

Tampere–Haapamäki-reitin henkilöjunaparin H 429/420 ajoreitti lyhennettiin Vilppulaan 5.5.2008 alkaen. Aiemmin junapari kävi kääntymässä illoin ja aamuin Haapamäellä, vaikka kalusto yöpyikin Vilppulassa. Jatkoyhteydet Haapamäelle ja Keuruulle hoidetaan tulevaisuudessa kutsutakseilla. VR:n tietojen mukaan yhtiö on pettynyt mm. Kolhon uuden seisakkeen matkustajamääriin.

Seinäjoki–Oulu-rataosan parantamisen aloitusjuhlia vietettiin yleisötapahtumana Seinäjoella 4.3.2008.

Tornio-Itäisen seisakkeen rakennustyöt tehtäneen heinä-elokuussa 2008. Liikennepaikka avattaneen henkilöliikenteelle syyskuun aikana.

Pohjois-Suomen Kaivosrautatien liikennekausi alkaa Tankavaarassa 2.6.2008. Radalla järjestetään aikaisempaan tapaan touko–kesäkuun vaihteessa huolto- ja radankunnostustalkoot. Liikkuvan kaluston huollon lisäksi ohjelmassa on myös 1600 metrin pituisen radan läpikäynti ja tarvittava ratapölkkyjen vaihto. Lisäksi penkereestä sorastetaan kevättulvan mahdollisesti syövyttämät kohdat. Kultaradan kalusto sisältää veturin lisäksi kaksi katoksella varustettua avomatkustajavaunua, saunavaunun, maailman pienimmän (10 paikkaa) A-oikeuksilla varustetun ravintolavaunun, muutamia kuuppavaunuja, avotavaravaunun, jäljennöksen 1890-luvulla rakennetusta keisarillisesta moottoriresiinasta (plyysiverhot, jne), 2-hengen pumppuresiinan ja aihion johtokunnan salonkivaunuksi. Lisäksi varikolta löytyy moottoria vailla oleva moottorivaunuksi sopiva veturin alusta. Liikennöinti perustuu pääasiassa tilausajoihin, mutta sesonkiaikaan pyritään ajamaan päivittäin kysynnän mukaan. Rautatietalkoisiin kesäaikana ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Tehtäviä riittää veturinkuljettajasta topparoikkaan. Tankavaaran Kultakylä sijaitsee Rovaniemeltä ja napapiiriltä 230 km pohjoiseen. Lisätietoja talkoista antaa Kauko Launonen, puh. 0400 395 024.

Hyvinkään–Karkkilan rautatien Läyliäisten asemarakennus on purettu alkuvuonna 2008. Tavaramakasiini on yhä jäljellä.

Turun Pansion junalauttasataman 1435 mm raidelevyiset raiteet on purettu suurimmaksi osaksi alkuvuoden aikana. Tilaa tarvittiin ennen kaikkea autotuontia varten. Leveäraiteiset raiteet ovat jäljellä. Junalauttaliikenne Saksasta Pansioon päättyi vuoden 2007 lopussa. Viimeinen rautatiekuljetus ms Runnerilla tuli Pansioon 12.3.2008. Kyseessä oli 120 metriä pitkien kiskojen kuljetus. Tämän jälkeen mm. Spenon vaihteenhiontajunan telit vaihdettiin Pansion telinvaihtohallissa, vaikka se tuotiin Kantasatamaan ms SeaWindillä. Kantasataman ja Pansion välillä kone kuljetettiin lavetilla.

SeaRailin junalauttaliikenne Ruotsiin jatkuu toistaiseksi yhden laivan voimin Turun Kantasatamasta. Ms Seawind ei ole ottanut enää matkustajia eikä heidän autojaan vuoden 2008 alusta alkaen. SeaRailin omistusjärjestelyistä on käyty neuvotteluja alkuvuoden ajan. Laiva on kulkenut täynnä vaunuja ja rekkoja ja lisälaivan tarve on ilmeinen. Osa rekoista on siirtynyt kapasiteettipulan takia Turusta Naantaliin.

Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin selvitystyöstä allekirjoitettiin 28.3.2008 aiesopimus Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kesken. Vaihtoehtona selvitetään junalauttaliikenteen aloittamista kaupunkien välillä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on kaavailtu suoraa nopeaa junayhteyttä Helsingistä Tallinnaan ja edelleen Baltian ja Puolan läpi Berliiniin.

Vuosaaren satama ja Vuosaaren satamarata vihitään käyttöön 28.11.2008. Kyseisenä päivänä on asian tiimoilta kutsuvierastilaisuuksia. Sunnuntaina 30.11. Vuosaaressa järjestetään yleisötapahtumia. Savion tunnelin päällysrakennetyöt alkoivat myös Savion päästä helmikuussa. Tunnelin suulla oli mahtava raidesepelikasa, mistä materiaalia ajettiin työjunilla tunneliin. Ratatyöt ovat edenneet leudon talven ansiosta jopa hieman odotettua nopeammin. Tällä hetkellä raiteet alkavat olla valmiit, mutta jäljellä on runsaasti sähköistys- ja turvalaitetöitä. Helsingin sataman raiteisto, joka käsittää RHK:n ratapihasta alkavan pienemmän ratapihan ja kaikki kuormausraiteet satama-alueella, on sen sijaan pahasti kesken ja vielä kuluneen talven aikana raiteistosuunnitelmiin on tehty muutoksia. Näin ollen kesäkuussa 2007 RHK:lle ja Helsingin satamalle toimitetut kiskot eivät tule riittämään, vaan satama tarvitsee raiteistolleen vielä lisää kiskoja.

Kaitjärvellä ja Taavetissa on otettu käyttöön väliaikaiset asetinlaitteet helpottamaan Lahti–Luumäki-parannusprojektin aikaisia ratatöitä. Taavetin asetinlaite otettiin käyttöön 17.2.2008. Siihen sisältyy mm. neljä uutta pääopastinta ja neljä vaihdetta. Kaitjärven asetinlaite otettiin puolestaan käyttöön 2.3.2008. Siihen kuuluu mm. kuusi uutta pääopastinta ja samoin neljä vaihdetta. Luumäen tietokoneasetinlaitetta on muutettu jonkin verran samasta syystä. Väliaikaiset asetinlaitteet puretaan ratatöiden ja lopullisten liikenteenohjauslaitteiden valmistuttua.

Murtomäki–Talvivaara-radan maanrakennustyöt aloitettiin helmikuun 2008 alussa. Jo huhtikuussa työssä oli satakunta konetta. Kaivosratakompleksiin kuuluu kolme erilaista rataa: valtiolle käyttöönotosta kahden vuoden kuluttua siirtyvä yksityisrautatie Murtomäki–Talvivaara sisältäen Talvivaaran valtion ratapihan, pysyvästi yksityiseksi jäävä edelliseen liittyvä kaivosratapiha sekä kolmantena tehtaan erilliset sisäiset radat. Viimeksi mainittujen pituus tulee olemaan noin 5 km
ja raideleveys peräti 3,6 metriä. Näille erikoisraiteille tulee saksalaiset S54-kiskot ja Lujabetonin valmistamat betoniratapölkyt. Muille radoille tulee normaali RHK:n käyttämä 54E1-päällysrakenne.

Talvivaaran rautatiekuljetukset tulee hoitamaan VR-Cargo. Kaivos ja VR ovat solmineet monivuotisen puite- ja kumppanuussopimuksen Talvivaaran kaivoksen rautatiekuljetuksista. VR Cargo vastaa rautateitse tapahtuvista raaka-ainekuljetuksista kaivokselle ja valmiin metallisulfidin kuljetuksista kaivokselta. Kaivoksen ollessa täydessä tuotannossa sen vaatimien kuljetusten arvioidaan nousevan noin 1,5 miljoonaan tonniin vuodessa.

Huutokoski–Savonlinna-radan peruskorjaus on rataverkon suurimpia rakennuskohteita tänä vuonna. Työt tehdään pääosin heinä–syyskuun aikana. Ns. vähäliikenteisistä radoista myös (Nurmes–) Porokylä–Vuokatti-radan peruskorjaus päässee alkuun tämän vuoden syksyllä. Kumpikin rata saa betoniratapölkyt ja 54E1-kiskotuksen. Suurin osa Porokylä–Vuokatti-osuuden töistä tehdään kuitenkin ensi vuonna. Kun ohjelmassa on lisäksi myös Äänekoski–Haapajärvi-radan korjaus 2010–12, saa RHK kaikki ns. vähäliikenteiset yhdysradat nykyliikenteen vaatimaan kuntoon ja niiden tulevaisuuden varmistettua.

Pihlavan ratapiha ja Pihlavan sahan raiteen liityntä purettaneen Pori–Mäntyluoto-rataosan kauko-ohjauksen ja JKV:n rakentamisen yhteydessä 2009. Teollisuusraidetta ei ole käytetty vuosikausiin.

VR:n lipunmyyntijärjestelmä uudistuu vuoden 2011 alkuun mennessä. VR Osakeyhtiö ja Accenture ovat tehneet sopimuksen uudesta myyntijärjestelmästä ja uusista myyntilaitteista. Uudistus sisältää nykyisen lipunmyyntijärjestelmän, asemien myyntipäätteet, lipunmyyntiautomaatit ja konduktöörien kannettavat myyntilaitteet. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2009 alkupuolella konduktöörit saavat käyttöönsä uudet kannettavat myyntilaitteet, joiden avulla itsetulostettujen e-lippujen tarkastaminen helpottuu ja myyntitapahtumat junissa nopeutuvat. Konduktöörien uudesta myyntilaitteesta on kertynyt useissa maissa hyviä käyttökokemuksia. Laitteen valmistaja on saksalainen Höft & Wessel.

Jämsänkosken ja Jyväskylän välisen radan perusparannus alkoi huhtikuun alussa siten, että öisin tavarajunat alkoivat kiertää Haapamäen kautta 7.4.2008 alkaen. Liikenteen totaalikatko radalla alkoi 5.5.2008 ja kaikki matkustajaliikenne korvattiin linja-autoilla. Työtä tehdään toukokuun loppuun saakka katkeamattomana kolmivuorona. Tunneleita ja kallioleikkauksia kunnostetaan, radan päällysrakennetta uusitaan ja radan tukikerrosta seulotaan.

Venetmäen asema Jyväskylä–Pieksämäki-rataosalla on myyty ryhmälle rautatieharrastajia. Rakennus on tarkoitus säilyttää mahdollisimman autenttisena. Asemalla järjestetään ensimmäinen asematapahtuma 1.6.2008.

Saksan rautateiden Deutsche Bahnin eli DB:n logo on alkanut näkyä entistä selvemmin ympäri Suomea DB:n omistaman Schenkerin terminaaleissa ja jakeluautoissa. Schenkerin logo muuttui 1.1.2008 alkaen. Vaiheittain kuluvan vuoden aikana vaihdettava liikemerkki muodostuu yhdistelmästä DB SCHENKER. Logon värit muuttuivat siten, että DB-kirjainyhdistelmä on punaisella ja SCHENKER mustalla. Merkkimuutoksen lähtökohtana oli DB:n jako kolmeen tuotealueeseen: DB BAHN edustaa henkilöliikennettä, DB NETZE sisältää infrastruktuuri- ja palvelutoiminnat ja DB SCHENKER alueeseen kuuluvat kuljetus- ja logistiikkatoiminnat.

EKE-Elektroniikka Oy on saanut 2008–12 toimitettavan suurtilauksen Australiasta. Espoolainen yritys toimittaa 78 australialaiseen kaksikerroksiseen sähkömoottorijunaan junatietokoneet ja junanhallintajärjestelmät. Toimitus käsittää laitteet yhteensä 626 matkustajavaunuun.

Museoveturiseura ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Marko Anttila. Edellinen puheenjohtaja Juuso Hyvärinen oli tehtävässä peräti vuodesta 1991 alkaen. Juuso jatkaa edelleen muutoin aktiivisesti Toijalan Veturimuseon toiminnassa.

VR:n pääjohtajan Henri Kuitusen 50-vuotisjuhlarahasto tukee Suomen Rautatiemuseon toimintaa. Pääjohtaja Kuitunen täytti 50 vuotta 2.4.2008 ja ystävällisenä eleenä huomionosoitukset ohjattiin juhlarahastoon.

 

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Ruotsalainen Green Cargo on ostanut 49 % saksalais-tanskalaisesta Railion Denmark -yhtiöstä. Green Cargo on Ruotsin SJ:n entisen tavaraliikennepuolen jatkaja ja vastaavasti Railion Denmark puolestaan DSB:n tavaraliikenteen perillinen. Railion Denmarkin nimi on muutettu Railion Scandinaviaksi. Uusi yhtiö on tilannut yhteensä 23 Traxx-monijärjestelmäsähköveturia, jotka Bombardier toimittaa 2008–09. Niillä sekä 13 entisellä EG-veturilla tullaan ajamaan suoria tavarajunia monilta lähtöpaikoilta Ruotsissa Tanskan läpi useille määräasemille Saksaan.

Ruotsissa on ainakin teoreettisen lakkautusuhan alla useita rataosia. Näitä ovat mm. Bastuträsk–Skellefteå–Rönnskärsvärken, Mellansel–Örnsköldvik, Fagersta–Ludvika, Västerdalbanan, Kinnekullebanan, Viskadalsbanan, Bohusbanan Uddevallan pohjoispuolella, Jönköping–Vaggeryd ja Nässjö–Landeryd. Lisäksi listalla ovat jo liikennettä vailla olevat Mora–Märbäck, Kumla–Kvarntorp, Skövde–Karlsborg, Alvhem–Lilla Edet ja Karpalund–Hanaskog.

Yöjunien käyttö on vilkastunut Ruotsissa huomattavasti ja SJ panostaa liikenteeseen jatkossakin. Kaikkiaan 111 vaunua tullaan kunnostamaan tämän vuoden aikana.

Ruotsissa on rakenteilla tai suunnitteilla kolme kaupunkien keskustojen alle rakennettavaa tunnelirataa, jotka antavat merkittävästi lisää kapasiteettia kaupunkien lähiliikenteelle, mutta myös kaukoliikenteelle. Ratoja on tulossa Malmöhön, Tukholmaan ja Göteborgiin. Niiden kaikkien tunnelit ja tunneliasemat ovat samankaltaisia kuin Suomeen rakennettava Kehäradan tunneliosuus, mistä syystä Suomessa seurataan tarkoin ruotsalaisten ratkaisuja. Ensimmäisenä näistä kolmesta saatiin ratatunnnelit puhkaistua Malmön Citytunneln-radalla 20.4.2008. Malmöhön tunnelit saatiin porattua läpi peräti 9 kk etuajassa, ja lisäksi budjetin mukaisesti. Seuraavana siellä aletaan rakentaa ratatekniikkaa tälle 11 km pitkälle radalle, josta kuusi kilometriä on tunnelissa.

Viro

Virossa Tarton ja Valgan välisen radan peruskorjaus alkoi huhtikuussa, josta alkaen rataosuuden Valgan pään henkilöjunat korvataan väliaikaisesti busseilla. Peruskorjauksen toteuttaa Oy VR-Rata Ab. Tänä vuonna VR-Rata parantaa rataa 31 kilometrin verran ja ensi vuonna 25 kilometriä. Korjauksen jälkeen nykyisten melko hitaiden henkilöjunien suurin nopeus tulee olemaan 120 km/t.

Latvia

Latviassa kapearaiteisella (raideleveys 750 mm) Gulbene–Aluksne-radalla on edellään päivittäistä henkilöliikennettä. Joka päivä 33 km pitkällä radalla ajetaan kolme matkustajajunaparia. Erikoistapahtumien yhteydessä ajetaan lisäjunia. Ainakin kesällä 2008 ylimääräisissä tapahtumajunissa käytetään veturina höyryveturia. Viron Lavassaaren museorautatien omistaman veturin veturiosa on Kc-4 nro 332 ja tenderi Tampellan valmistama PT-4 nro 114. Lisätietoja saa rautatien kotisivuilta www.banitis.lv; ylimääräisistä junista kerrotaan lähinnä vain latviankielisillä sivuilla, harvoin englanninkielisillä.

Liettua

Liettuan rautateiden dieselmoottorijunakalustoa aletaan vihdoin uudistaa. Rautatiet ovat saamassa Venäjältä kaksi kolmivaunuista ja kaksi kaksivaunuista RA-2 -sarjan junaa. Lisäksi helmikuussa 2008 Puolasta Pesa Bydgoszcz -yhtiöltä tilattiin kaksi yksivaunuista moottorivaunua.

Venäjä

Venäjän rautatiet ovat aloittaneet Helsingin ja Pietarin välisen nopean junaliikenteen vaatimat ratatyöt tänä keväänä osuudella Buslovskaja (valtakunnan raja-asema)–Kirillovskoje (eli entinen Perkjärvi). Junilla on työmaiden kohdalla hidastetut aikataulut.

Saksa

Nokian ilmoitus Bochumin kännykkätehtaan sulkemisesta muuttaa yhden kokonaisen rautatien nimityksen ja yhden asemankin nimen. Nokia sponsoroi aikanaan voimakkaasti tehtaan ohitse kulkevan lähiliikenneradan liikennettä. Siksi 1993 tehtaan viereisen Bochum-Graetzin aseman nimeksi muutettiin Bochum-Nokia, radan kutsumanimeksi tuli Nokia-Bahn (mikä on myös painettu Saksan aikataulukirjaan) ja junien nimeksi Nokia-Express. Radan uudesta nimestä ei ole vielä tietoa. Radalla liikennöivät VT 640 -dieselmoottorivaunut.