Artikkelihaku

Resiina 1/2021

Kansi 4/2020

  • Sm2-junien käytöstä
  • VR:n puunhuollosta
  • VR:n mainosdioja

Tasoristeys 3/2020

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET KESÄKUU–ELOKUU 2020

Uudet rekisteröinnit
  • 1 Dr25 (98 10 8108 142-5)
Muutettu kalusto
  •  6 Edb sarjaan CEd
 Romutettu kalusto
  • 2 Dv12 2622 (92 10 2106 022-0) ja 2740 (92 10 2107 040-1)
  • 1 CEi (27005)
  • 1 Rkt (23802)
  • 2 Ei (22308 ja 22334)
  • 2 Eip (23125 ja 23133)
  • 39 Gbln
  • 2 Hkb
  • 20 Hkba
  • 2 Hkbar
  • 44 Ome
  • 7 Zaes-w

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2020.

Sr2 3213:n ajomoottori ylikuumeni IC 6:ssa Kiteellä 10.8.2020. Savuaminen aiheutti palokunnan kutsumisen paikalle. IC 6:een saatiin tavarajunasta uusi veturi ja juna jäi Kiteellä myöhään 1½ tuntia.

Sr3-sarjaa käytettiin ensimmäisen kerran dieselvedolla vakinaisessa matkustajaliikenteessä 6.5.2020, kun Kontiomäen asemarakennuksen tulipalon takia varotoimenpiteenä liikennepaikalla oli rata tehty virrattomaksi ja hätämaadoitettu. Sr3 avusti dieselkäyttöisenä tuolloin Kontiomäen kautta kulkeneet matkustajajunat.

Sr3-veturit 3332–3334 hinattiin Dv12 2606:lla Hangosta Ilmalan varikolle 3.9.2020 junana Vet 11832. Seuraavat Sr3:t toimitetaan vuonna 2021.

Dr16 2806:n konetilassa syttyi tulipalo Tikkalassa 22.10.2020. Veturi veti ammoniakkilastissa ollutta säiliövaunujunaa T 4501 Niiralasta Joensuuhun. Johtoveturin vauriot jäivät vähäisiksi, jälkimmäisenä ollut 2817 säilyi vaurioitta. Kaksi matkustajajunaa korvattiin busseilla Kiteen ja Joensuun välillä.

Dr16 2810 vaurioitui tulipalossa 6.7.2020 Juankosken ja Kinahmin välillä ollessaan Joensuusta Ruokosuolle matkanneen ammoniakkijunan T 4678:n apuveturina. Johtoveturina ollut 2822 ei vaurioitunut. Kuljettaja katkaisi junan vetureiden ja vaunujen välistä ja ajoi veturit kauemmaksi junan VAK-vaunuista. Palo alkoi klo 18.25 ja oli sammutettu alle tunnissa. Joensuusta tullut avustusveturi haki rungon linjalta sekä vei veturin Sänkimäelle ja vaunut takaisin Joensuuhun. Kaikki kalusto oli saatu pois linjalta seuraavana yönä klo 2.

Dr16 2821 vaurioitui tulipalossa 20.7.2020 Alapitkän ja Pöljän välillä ollessaan Ykspihlajasta Ruokosuolle matkanneen T 55474:n apuveturina. Johtoveturina ollut 2823 ei vaurioitunut. Kuljettaja teki alkusammutuksen ja palokunta varmisti loput. Palo alkoi klo 19.45. Juna pääsi jatkamaan johtoveturin voimin matkaansa Ruokosuolle klo 21.15.

Dr18 106 toimitetaan Fenniarailille marraskuussa 2020. Yhtiöllä on tällöin kuusi sarjan veturia.

Dr20 29008 ja 29010 tuotiin Hankoon 22.6.2020 ms Accumilla suoraan Turkista. Veturit hinattiin 25.6.2020 VR:n junana MV 58111 Kouvolaan. Dr20 29009, 29012 ja 29015 eli kolme seuraavaa veturia saapuivat laivalla Hankoon 15.9.2020. Ne hinattiin Operail Finlandin omana junana Vet 17411 Kouvolaan 17.9.2020 vetäjinään aikaisemmat kaksi veturia. Koeajojen jälkeen kaupallinen liikenne Vainikkalasta Koverhariin alkoi marraskuun 2020 alussa. Asiasta lisää Resiina 3/2020:n erikoisartikkelissa.

Dv12 2555 vaurioitui lievästi, kun perävaunullinen pakettiauto ajoi T 3270:n eteen Peuralan vartioimattomassa tasoristeyksessä Koskenkorvan ja Seinäjoen välillä 28.8.2020 klo 15.37. Kaksi autossa ollutta loukkaantui, joista toinen menehtyi sairaalassa. Juna pystyi jatkamaan matkaansa 1½ tunnin kuluttua.

Dv12 2720 on myyty Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Veturi on seissyt Pieksämäellä vuodesta 2015. Siitä on vuosien varrella otettu muutamia varaosia muihin vetureihin, mutta ”lainatut” osat palautetaan veturiin ja se saatetaan jälleen ajokuntoiseksi. Veturi on tarkoitus siirtää Haapamäen museovarikolle myöhemmin tänä vuonna.

Sm2-junien saneeraus ja samalla viherryttäminen on jatkunut. Kevään 6074:n jälkeen seuraavana valmistui 6071. Se kävi ensimmäisellä koeajollaan 20.7.2020 Ilmalan ratapihalta Tikkurilaan ja takaisin junina HV 11661/11662. Näiden Joensuun seisonnasta tuotujen jälkeen 6087 liikkui ensimmäistä kertaa vihreänä 24.9.2020 Helsingistä Riihimäelle junassa T 9605. Seuraavina ensiajonsa vihreänä ajoivat 15.10.2020 Ilmalan ratapihalta Keravalle ja takaisin 6081 koejunissa HV 11663/11664 ja 17.10.2020 6086 koejunissa HV 11661/11662.

Sm2-junia oli lokakuun alussa 2020 käytössä 36 yksikköä. Junista ovat pitkäaikaisessa seisonnassa Ilmalassa 6053, 6054, 6057, 6058, 6063, 6068, 6070, 6080, 6089, 6092, 6095 ja 6099 sekä Hyvinkään konepajalla 6076 ja 6082. Yksiköt eivät siis kuulu tällä hetkellä huollon piiriin ja osasta niistä onkin riisuttu varaosia liikenteessä oleviin yksiköihin. Sarja on näillä näkymin käytössä ainakin vuoden 2026 loppuun.

Sm5 nro 31 sai violetin teippauksen entisen siniharmaan sijaan heinäkuussa 2020. Aiemmin vastaavan värimuutoksen oli kokenut Sm5 06 kesäkuussa 2017. Kummankaan yksikön istuinjärjestystä ei ole muutettu uusimpien yksiköiden 42–81 mukaiseksi.

Dm7 4084:ssä avattiin Toholammilla 1.6.2020 Jaakko Lättähattu -niminen kahvila. Vaunun vierelle on rakennettu terassi.

Dm12 4406 vaurioitui lievästi 18.8.2020 henkilöauton ajettua HDM 428:n alle Kulmalan vartioimattomassa STOP-merkein varustetussa tasoristeyksessä Vilppulan ja Kolhon välillä. Samassa tasoristeyksessä Dm12 4412 paloi pahoin 14.5.2020 traktorin ajettua HDM 429:n kylkeen.

Tve3 473:a kunnostetaan ajokuntoon Toijalassa Museoveturiseura ry:n ja Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n yhteisprojektina. Se on ehtinyt seistä 30 vuotta Toijalan veturitallilla. Veturiin on vaihdettu kompressori, moottorin kulutusosia yms., sekä tehty erilaisia metalli- ja sähkötöitä.

G9 315 eli Tampereen Vapriikin Pikku-Rusko tuotiin pääosiltaan kunnostettuna uudistetulle jalustalleen 2.9.2020. Vitriini oli tuolloin kuitenkin keskeneräinen ja veturi pressutettiin. Peite päästiin viimein poistamaan 2.10.2020. Vielä tämän jälkeen tehtiin pientä viimeistelyä – mm. veturin varustimia, ikkunalasit ja halot laitettiin paikoilleen. Kunnostuksessa Pikku-Rusko saatettiin vastaamaan viimeisen käyttöaikansa asua 1960-luvulla. Veturin uusi säilytysraide on tehty Minkiöllä Jokioisten Museorautatiellä.

Hv1 554 siirrettiin viimein 21.9.2020 lavetilla Riihimäen kaupungin varikolta uuteen säilytyspaikkaansa Riihimäen tallin pilttuuseen nro 8. Vielä ei tiedetä, miten yleisö pääsisi katsomaan sitä. Kapearaiteisen Riihimäen–Lopen Rautatien muistomerkkijunalle Kulmalan Puistokadun ja Paloheimonkadun kulmauksessa tehtäneen kunnostustoimenpiteitä keväällä 2021.

Hv1 555:n kattila on poistettu toistaiseksi käytöstä. Veturin kunnostus peruuntui toistaiseksi samalla, kun Pietarin radan 150-vuotisjuhlat peruttiin.

Hv3 995 kärsi höyryvuodosta lähtiessään vuoden ensimmäiselle ajolleen Nurmeksesta 25.7.2020. Vihellinputken kara katkesi. Junapari Valtimolle jouduttiin perumaan. Varotoimenpiteenä pelastuslaitos eristi junan ympäristön 200 metrin alueelta ajatellun räjähdysvaaran takia. Kukaan ei loukkaantunut tapahtumassa. Veturin korjauksen jälkeen sillä ajettiin onnistunut koeajo ratapihalla 2.9.2020.

Hr1 1012, joka hinattiin Haapamäeltä muistomerkiksi Oulaisiin syksyllä 2017, sai uuden maalin pintaansa kesällä 2019. Veturin lyhdyissä on myös toimivat valot. Koska vetopyörien keskinäinen asento on sekaisin, ovat kytkintangotkin oudoissa asennoissa. Maalaus punaisia kytkintankoja lukuun ottamatta on tehty suhteellisen oikein, joten olisi hyvä suojata veturi ainakin sopivalla katoksella.

Tk3 859:n, Kouvolan Ruuhveltin, vitriinin paikka on selvinnyt. Veturi siirrettäneen keväällä 2021 nykyistä lännemmäksi, suunnilleen entisen pikajunan autonkuljetusvaunun kuormauspaikan tasalle.

Tk3 1159 maalattiin Kokkolassa heinäkuussa 2020. Muistomerkkiveturin kunto kuitenkin rapistunee uudelleen nopeasti. Kokkolan kaupungilla ei ole osoittaa veturille uutta paikkaa, eikä näin ollen kunnollista kunnostusta tehdä eikä suojakatosta tai vitriiniä rakenneta.

Tk3 1163:ssa oli pieni ilkivaltainen tulipalo Pasilan alaratapihalla 1.9.2020. Poliisi teki ensisammutuksen ja pelastuslaitos tarkasti tilanteen.

Tv1 933 oli lämpimänä Toijalassa 21.7.2020 kattilan katsastusta varten.

Tr1 1047 hinattiin Lahdesta Hyvinkäälle 16.–17.9.2020 välisenä yönä ja edelleen Lohjalle 17.10.2020. Vetäjänä toimi Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv16 2038. Risto tulee olemaan esillä Lohjalla.

Tr1 1082 Haapamäellä lämmitettiin ylös 22.–25.6.2020. Tällöin ei kuitenkaan päästy ajoon luistien liikkumattomuuden takia.

Tr1 1096 eli Finndampfin ajokuntoon kunnostuksessa oleva uusin Suomessa tehty höyryveturi saa Hyvinkään konepajalla vaihtokattilan aikaisemman tilalle. Kattilan sisäpuolinen tarkastus tehtiin 11.9.2020.

Meeri-radantarkastusvaunu eli Ttr 99 10 9129 001-5 sai heinäkuussa 2020 kumpaankin kylkeensä suuraakkosin teipatun nimensä.

Railbear BB400 Mörkö eli Teräspyörän Helsingin metrolle valmistama 4-akselinen ratakuorma-auto liikkui valtion rataverkolla koeajoissa syys–lokakuussa 2020. Kuusankoskelta alkaneet koeajot suuntautuivat 16.9. Inkeroisiin ja 25.9. Mikkeliin. Siirtoajo Kuusankoskelta Vuosaareen ja edelleen metrorataverkolle tapahtui 21.10.2020. Koeajot operoi Destia Rail. Työkoneen yksilöimiseksi Traficom teki ratakuorma-autolle rekisteröintivarauksen kalustosarjaan Tka10 ja yksikkönumerolle 99 10 9481 179-1. Koska metrorataverkon kalustoa ei rekisteröidä Traficomin kalustorekisteriin, se ei kuitenkaan virallisesti tule olemaan Tka10. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa (HKL) Mörkö tunnetaan virallisesti numerolla 2135 ja tuttavallisemmin ratakuorma-autona nro 8. Mörkö esitellään tarkemmin Resiina-lehden 4/2020 Tasoristeys-palstalla.

Tka7 238 on myyty Sinisten vaunujen ystävät -yhdistykselle. Se siirrettiin 12.9.2020 Tampereelta Hyvinkään konepajalle. Siirtokoneina olivat Keitele-Museon ja Veturimuseon Tka7:t.

Tte 28 putosi sähköradan huoltotöissä kiskoilta Lapualla kaksoisraiteen pohjoispään pitkällä erikoisvaihteella 14.9.2020 klo 13.30. Liikenne oli poikki Seinäjoen ja Lapuan välillä klo 20 asti.

Ttv 6 -sähköradan huoltovaunu on tarkoitus palauttaa PoRhan toimesta ajoon syksyyn 2021 mennessä. Siihen tulee mm Virve-radion edellyttämät asennukset.

Tanskalaisia ratatyökoneita peruskunnostetaan VR:n Pieksämäen konepajalla. VR FleetCare on voittanut sopimuksen Ison-Beltin tunneliratayhtiön (A/S StoreBælt) kahden ratakuorma-auton peruskorjauksesta. Ensimmäisenä Pieksämäelle tuotiin 12.8.2020 peruskorjaukseen Plasser & Theurer OBW-100.

Teräsmatkustajavaunuja on myyty lisää museo- ja matkailukäyttöön. Höyryveturimatkat 1009 on ostanut Ein-vaunut 23212 ja 23246, Eipt-vaunun 27374 sekä EFit-vaunun 23547. Näistä ensimmäinen haettiin Hyvinkään konepajalta 3.7.2020 ja seuraava 6.8.2020 ja vietiin Kouvolaan. Kaksi muuta vaunua ostettiin paikan päältä Turusta ja siirrettiin 20.–21.9.2020 Kouvolaan.

Keitele-Museo on ostanut ravintolavaunun Rk 27820, matkustaja- ja konduktöörivaunun EFiti 23658, kaksi makuuvaunua eli CEmt 24069 ja 24057 sekä päivävaunut Ep 50 10 2169 256-8 ja Ein 23232. Kaksi ensimmäistä vedettiin Tka7 198:lla Oulusta Suolahteen 17.7.2020. Makuuvaunut haettiin Hyvinkään konepajalta 12.9.2020.

Nilsiän Tahkolle on myyty viisi vaunua, jotka Höyryveturimatkat 1009 kuljetti Helsingistä Kinahmiin 7.8.2020. Ne ovat A 41, A 60, A 20, CEmt 24104 ja Rk 27811. Edellisenä päivänä Hr1 1009 haki vaunut A 41, A 60 ja CEmt 24104 Hyvinkään konepajalta. Seuraavana päivänä siirtojunaan lähtivät mukaan lisäksi Ilmalassa olleet Rk 27811 ja A 20. Hr1 1009:n kaksi käyntiä Kinahmin raiteella olivat ensimmäiset ajot raiteella moniin vuosiin, lukuun ottamatta radan raivausta vesakoista pari viikkoa aiemmin. Vaunut kuljetettiin Kinahmista edelleen lavetilla Louhosareenalle, missä niistä kunnostetaan esiintyjien backstage-tila, ravintola, lipunmyyntipiste ja wc-tiloja.

Haapamäen höyryveturipuistoon on myyty viisi vaunua eli makuuvaunut CEmt 24113 ja 24114, päivävaunut EFit 23552 ja 23564 sekä ravintolavaunu Rk 27813.

Pasilan entisellä konepaja-alueella toimivalle yrittäjälle on ollut varattuna kolme ravintolavaunua ravintolakäyttöön, mutta kauppa ei toteutunut.

Sinisten vaunujen ystävät -yhdistykselle on myyty vaunut Ein 23224, Ein 23208, Ehf 29901, Ehft 29902 ja CEmt 24051. Yhdistys on perustettu 2019 ja se toimii yhteistyössä eri museoliikennöitsijöiden kanssa.

Museoveturiyhdistykselle Toijalaan on myyty ravintolavaunu Rk 27818. Se siirrettiin Hyvinkään konepajalta Toijalaan 12.9.2020. Koska vaunu on Toijalan kääntöpöytää pidempi, se jouduttiin 3.10.2020 tunkkaamaan säilytysraiteelleen.

Teräsmatkustajavaunuja on viety myös romutukseen. Myllyojalle Heinolan radalle tuotiin 24.6.2020 Heinolan päivystäjällä PAI 65703 vaunut CEmt 24109, Eipt 27369 ja Eil 25042. Näistä vain Eil oli romutettu syyskuun puoliväliin mennessä. Koska Myllyojan sivuraide romuttamolle on suljettu huonon kuntonsa takia normaalilta liikenteeltä, vedettiin vaunut kiskopyöräkaivinkoneella tavarajunan perästä romuttamolle. Eilf 25202 vietiin samanaikaisesti romutettavaksi Imatrankoskelle.

Porvoon Museorautatielle on myyty salonkivaunu A 40. Vaunu on seissyt Hyvinkään konepajalla.

Porvoon Museorautatien Dm7-moottorivauut 4207+4163+4211 ajettiin 2.–3.10.2020 Helsingistä talvisäilytykseen Mikkelin veturitalliin. Aiemmin siellä on ollut Keitele-Museon kalustoa talvisäilytyksessä, mutta tämä tarve loppui Suolahteen valmistuneen uuden kalustohallin myötä.

Suomen Elämysrautatiet Oy on merkitty kaupparekisteriin 24.3.2020. Sen toimiala on rautateiden henkilöliikenne. Yhtiön on tarkoitus toimia Reissujuna-brändin alla. Liikennöintipalvelut se hankkii muilta operaattoreilta. Toiminta on tarkoitus saada käyntiin 2021. Yhtiö on suunnitellut hankkivansa Kihniöllä seisseitä teräsvaunuja.

Rautatietilaston tekovastuu on siirtynyt Tilastokeskukselle. Se julkaisi elokuun 2020 lopussa ensimmäisen kerran rautateiden vuositilaston. Tilasto on julkaistu vain nettisivutaulukkoina eli julkaisumuotoisen tilaston iäksi jäi 136 vuosikertaa. Aikaisemmin tilaston ovat julkaisseet eri aikoina VR, RHK, Liikennevirasto ja Traficom. Aineistosta suurimman osan kerää edelleen Väylävirasto.

Tuulilasien pesu Helsingin asemalla kääntyville kaukojunille aloitettiin kesällä 2019. Ohjausvaunujen tulon myötä junakokoonpanojen käynti varikoilla on harventunut, eivätkä tuulilasinpyyhkijät riitä tarpeeksi puhdistamaan kesäaikana laseihin iskeytyneitä itikoita ja muuta likaa. Lähiliikenteen junille samanlaista pesua ei ole järjestetty, vaikka erityisesti pitkissä kierroissa olevat Sm4-junat sitä usein näyttäisivätkin tarvitsevan.

G-junien vuoroväli palautettiin 10.8.2020 alkaen normaaliksi eli yhdeksi tunniksi. Lahden ja Riihimäen välillä oli ajettu keväästä alkaen koronarajoitusten takia kahden tunnin vuorovälillä.

Siuntioon kulkevien U-junien tunnus vaihtui X:ksi 10.8.2020. Kaikkien U-junien pääteasemaksi tuli Kirkkonummi.

K-, R-, D-, T- ja Z-junat palasivat 10.8.2020 normaaleihin aikatauluihin, kun siltatyöt Pukinmäessä päättyivät.

Kaupunkiratojen liikennettä harvennettiin hieman 10.8.2020 alkaen koronapandemian HSL:lle aiheuttamien säästötarpeiden takia. P-, I- ja K-junat alkoivat ajaa alkuillasta 15 minuutin vuorovälillä aikaisemman 10 minuutin sijasta. Käytännössä aikaisempaa 15 minuutin vuorovälin alkamista aikaistettiin reitistä riippuen 1–2 tunnilla.

Maskinkäyttösuositus otettiin 13.8.2020 käyttöön koko maan matkustajajunissa heikentyneen kulkutautitilanteen takia. Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti VR suositteli niitä käytettävän sekä kauko-, että paikallisliikenteessä. Helsingin päärautatieaseman Kivimiehetkin saivat maskit seuraavana aamuna.

Käsidesinfiointilaitteita on asennettu rautatieasemille; ensimmäiset asennettiin Tikkurilaan 18.8.2020. Lähiliikennealueelle asennettiin syyskuun alkuun mennessä 150 annostelijaa, minkä jälkeen asennuksia jatkettiin muualla Suomessa. Laitteista vastaa Väylävirasto.

Kevättalven koronasupistuksista johtuneet koko reittien lopettamiset koskevat edelleen Allegro-liikennettä, Tolstoi-junia sekä suoria IC-junia Kouvola–Tampere. Riihimäen kolmioraiteella ei ole siten toistaiseksi matkustajaliikennettä. VR on hakenut aikataulukaudelle 2021 kapasiteetin kolmioraiteen kautta kulkeville IC-junille 201 ja 202. Uusi aikataulukausi tulee voimaan 13.12.2020.

Helsingin ja Kainuun välisen yöjunaliikenteen aloittamista selvitetään tiukalla aikataululla syksyn 2020 aikana. Liikenteen uudelleen aloitus kirjattiin tavoitteeksi hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälissä.

IC-junissa aloitettiin 16.9.2020 pakettienkuljetuskokeilu Helsingin ja Joensuun välillä. Kokeilu tehdään yhteistyössä Jetpak Finland Oy:n kanssa. Paketit ovat esimerkiksi teollisuuden tai sairaaloiden kiireellisiä, maksimissaan 10 kg painavia lähetyksiä. Lähetykset kuljetetaan konduktöörin työtilassa. Pakettien kuljetus laajeni 7.10. alkaen reiteille Helsinki–Tampere, Helsinki–Pori, Helsinki–Turku ja Helsinki–Vaasa.

Aila-syysmyrsky häiritsi junaliikennettä 17.9.2020. Katkot eivät olleet kovin pitkäaikaisia lukuun ottamatta Tamperetta, missä kaksi suurta puuta kaatui radalle Sääksjärven ja Tampereen välillä noin klo 15.45 rikkoen samalla sähkörataa. Läntisin raide saatiin auki klo 19.10, jolloin junasumaa päästiin purkamaan. Sumaan kerääntyi Tampereelle, Toijalaan, Hämeenlinnaan ja Turenkiin yhteensä 20 matkustajajunaa.

Vaihteiden kääntölaitteiden peruskorjaukset siirtyvät 2021 alussa kilpailutuksen perusteella Vossloh-Cogiferilta Siemensille. Kääntölaitteet kierrätetään ja ne konepajakorjataan normaalisti seitsemän vuoden välein.

Ns. Lehis-vaihteita eli 60E1-kiskotyypin 500 metrin säteisiä vaihteita oli pantu kesällä 2020 rataan jo 100. Eniten niitä on Riihimäellä. Vaihteet sallivat poikkeavalla raiteella 60 km/t nopeuden.

Kuulutusääni vaihtui Leppävaaran asemalla 2.9.2020, kun uuden informaatiojärjestelmän koekäyttö alkoi. Evan kuulutusääni muuttui samalla Miaksi.

Espoo–Lohja–Salo-oikorata (ESA) -rata ja samalla Salo–Turku-välin parantaminen sai EU:n komission 16.7.2020 tekemällä päätöksellä 37,5 miljoonaa euroa suunnittelurahaa. Tämä on selkeä kannanotto ratahankkeen puolesta. Yhteensä Suomen ratahankkeille myönnettiin CEF- eli Verkkojen Eurooppa -rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat tämä ns. Turun tunnin juna, siihen liittyvän Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu sekä Pasila–Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen ja raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta.

Jorvaksen eteläisen raiteen väliaikainen matkustajalaituri rantaradalla otettiin käyttöön 21.6.2020. Molempia laitureita pidennettiin väliaikaisilla jatkeilla syyskuun alussa, jotta pitkätkin lähijunat mahtuvat laitureihin. Jorvakseen rakennetaan uudet korkeat matkustajalaiturit ja nykyinen laituripolku korvataan alikulkukäytävällä. Käytävä rakennetaan 30 metriä nykyisen laituripolun länsipuolelle. Rantaradan informaatiolaitteet ovat kertoneet Jorvaksen poistumisrajoituksen (vain ensimmäisestä yksiköstä); tosin mm. Turun Pendolinojen laituri-informaatiossa on ollut sama ilmoitus!

Karjaan ja Turun välillä oli totaalikatko 19.7.2020 illasta 27.7.2020 aamuun. Matkustajajunat oli korvattu busseilla. Rataosalla mm. korjattiin kuutta tunnelia ja vaihdettiin päällysrakennetta. Suurimmat työt tehtiin Salon itäpuolella Tottolan tunnelissa, jonka kuivatusjärjestelmät uusittiin kokonaan. Liikenteen lomassa loppukesällä jatkuneet ratatyöt aiheuttivat paljon nopeusrajoituksia. Liikenteen pysymiseksi vakaana nopeat junat S 975 ja 976 peruttiin töiden ajaksi. Korjausalueella tehdään 2021 koeajoja sekä IC- että Sm3-kalustolla tavoitteena aikaisempien nopeusrajoitusten poisto tunneleista ja niiden lähialueilta.

Karjaalla on totaalikatko alkaen 14.11.2020 klo 19 ja päättyen 16.11.2020 klo 6. Liikennekatkossa mm. vaihdetaan suuri osa Karjaan ratapihan vaihteista. Katko pysäyttää myös Hangon suunnan liikenteen.

Piikkiön Makarlan uusi 6-aukkoinen ylikulkusilta avattiin tieliikenteelle 24.7.2020. Se korvasi 1962 valmuistuneen edellisen sillan. Rantaradan kohdalla alikulkukorkeutta kasvatettiin noin yhdellä metrillä ja samalla varauduttiin mahdolliseen kaksoisraiteeseen.

Naantalin sataman viljaliikenne Venäjältä käynnistyi uudelleen 27.7.2020. Junia on ajettu arkisin normaalisti kolme tai neljä paria. Turusta tultua veturi kiertää viljavaunujen toiseen päähän Naantalin ratapihalla, josta junat työnnetään Suomen Viljavan varastolle. Vastasuuntaan junat kulkevat ilman kulkusuunnan vaihtamista. Kostealla säällä 29.7.2020 aamulla nousu Raisiosta Naantalin suuntaan osoittautui kovaksi yhdellä Dv12-veturilla ja kahden mäkeen jäännin jälkeen vaunusto painettiin Raision kolmosraiteelle. Vilja viedään Naantalista edelleen laivoilla eri maihin. Edellisen kerran viljajunia ajettiin Naantaliin helmi–maaliskuussa 2017. Naantalin radalla on liikkunut kesällä 2020 usein myös Höyryveturimatkat 1009:n elämysjunia Tka7 -ratakuorma-autolla. Naantalissa on selvitetty vuosien mittaan useamman kerran veturin ympäriajoraiteen rakentamista satamaraiteen varteen; liikenteen vilkastuminen on käynnistämässä suunnittelun uudelleen.

Uudenkaupungin radan sähköistystyö on jo edennyt pitkälle. Johtimet on pääosin vedetty Turusta lähelle Uudenkaupungin asemaa. Alkusyksyllä pystytettiin pylväät Uudenkaupungin keskusta-alueelle; ainoastaan Hangonsaaren lisäpengerryksen alueelta ne vielä puuttuvat.  Kaupunkialueelle on pystytetty mustat, puuta imitoivat pylväät, joiden lisäkustannukset on maksanut Uudenkaupungin kaupunki. Tavanomaista lyhempiä sähköratapylväitä on puolestaan asennettu paikoin kallioleikkauksien reunoille. Lyhempiä pylväitä on asennettu mm. Raisiossa Pernontien ylikulun pohjoispuolelle (ratakilometrille 205) sekä entisen Rahkmalan seisakkeen pohjoispuolelle (ratakilometreille 246 ja 248).

Hangon ratapihan alikulkukäytävä avattiin käyttöön 26.6.2020. Samalla matkustajajunien pysähdyspaikka palautettiin väliaikaiselta laiturilta takaisin asemalle.

Vihdin kunta on tuonut kesäkuussa 2020 esille Hangon radan sähköistykseen liittyvien lausuntojen yhteydessä Hyvinkää–Karjaa-välin uudelleenavaamisen henkilöliikenteelle. Kunnan mukaan radan varrelle sijoittuu kaupunkikeskuksia ja taajamia, jotka väestömäärältään mahdollistavat henkilöliikennöinnin kannattavuuden. Esimerkiksi Lohjan kaupungin ja Vihdin kunnan välillä on merkittävää työhön ja opiskeluun liittyvää matkustamista, jota radan avaaminen henkilöliikenteelle hyödyttäisi, kunnasta todetaan. Nummela olisi merkittävin pysähdyspaikka Vihdin alueella.

Lohjan satamaradan alku Lohjan asemalla purettiin kesäkuun 2020 lopussa. Rata puretaan muilta osin syksyn 2020 aikana. Ratalinja on Lohjan keskustaan saakka varattu kuitenkin mahdolliselle taajamajunaradalle, joka haarautuisi uudelta ESA-radalta. Jos se toteutuu, päällysrakenne olisi joka tapauksessa uusittava tällä välillä. Radalla oleva Suomen ensimmäinen hitsattu rautatiesilta jää paikalleen. Silta saa kaupungin toimesta kevyen liikenteen kannen, jossa huomioidaan sillan kulttuurihistoriallinen merkitys.

Pasilan henkilöaseman raiteiden viuhkamainen käyttöönotto on edennyt kesän 2020 aikana. Raide 447 otettiin käyttöön ja 446 jäi pois käytöstä 7.6.2020. Vastaavasti raide 446 otettiin käyttöön 29.6.2020 ja 445 puolestaan 2.8.2020. Viimeisenä raide 444 eli laituriraide 6 otettiin käyttöön 30.8.2020, jolloin kaikki raiteet olivat liikennöitävissä.

Pasilan raiteelle 5 ja viereiselle huoltoraiteelle tuli 28.9.2020 ajolankavaurio R 9618:n lähtiessä klo 6.15 kohti Helsinkiä. Juna oli ensimmäisen ko. raiteen käyttäjä yöllisen ratatyön päättymisen jälkeen. Kolmirunkoisen Sm4-junan kaikki ylhäällä olleet virroittimet vaurioituivat. Aamuliikenteessä myös raiteet 3 ja 4 olivat virrattomia. Liikenne palautui likipitäen normaaliksi puoliltapäivin, vaikka korjaukset jatkuivat iltaan.

Porvoon veturitallit ja makasiinikiinteistö ovat olleet myynnissä kesällä 2020. Näihin kuuluu myös kääntöpöytä sille johtavine raiteineen. Porvoon radan ratapölkkyjä on vaihdettu laajasti huhtikuusta 2020 alkaen, yksi rumpu on uusittu, ylikäytäväkansia on uusittu useampia sekä vesonta ja myrkytys tehty.

Hyvinkäällä alettiin 6.7.2020 rakentaa kevyen liikenteen siltaa Hyvinkää–Hanko-radan ylitse. Silta valmistunee elokuussa 2021. Se helpottaa kulkua keskustasta uudelle Hangonsillan asuntoalueelle. Lähtökohta on vanhan kirkon ja Hyvinkään yhteiskoulun välisellä tontilla mäen rinteessä. Sillan toiseen päähän tehdään kierreluiska, joten kulkeminen esimerkiksi pyörätuolilla on mahdollista. Silta tulee aivan Suomen Rautatiemuseon kupeeseen.

Riihimäkeläinen kiertoliittymä Lopentien ja Sakonkadun yhtymäkohdassa on saanut kesällä 2020 muistomerkiksi 600 mm raideleveyden radan. Se symbolisoi Riihimäen–Lopen Rautatietä, jonka Kulmalan seisake oli paikan lähellä. Raiteen lähettyvillä on katoksessa omalla raiteellaan Lopen rautatien muistomerkkijuna, jota tosin on kaavailtu siirrettäväksi toisaalle. Muistomerkin raide-elementti on tehty Jokioisten Museorautatiellä.

Parolasta alkava Merven rata kunnostettiin syksyn 2020 aikana. Rata siirtyi Hattulan kunnalta Väyläviraston rataverkon osaksi 15.9.2020. Kunta luovutti radan vastikkeetta valtiolle, joka kunnosti ja jatkossa kunnossapitää radan. Aikaisemmin kunnostuksen esteenä on ollut radan omistajuus; valtio ei ole voinut kunnostaa sille kuulumatonta rataa. Rata sai 60E1-päällysrakenteen nykyisen K30-rakenteen tilalle. Työt valmistuivat marraskuun 2020 alussa.

Metsäkansan entisessä asemarakennuksessa Valkeakosken radan Ilolassa toiminut asiamiesposti suljettiin 30.6.2020 klo 12. Tämä oli ilmeisesti Suomen viimeinen asemarakennuksessa tai entisessä sellaisessa toiminut posti. Muut Ilolan palvelut jatkuvat ennallaan.

Valkeakosken radan huomiovalolaitteet tullaan tulevaisuudessa korvaamaan tasoristeysvalolaitteilla. Toijalan päässä osa tasoristeyksistä poistuu kokonaan Akaan raakapuuterminaalin rakentamisen yhteydessä. Terminaalin rakennustyöt ovat alkaneet loppukesällä 2020. Rata sähköistetään terminaalille asti.

Tampereen entinen tavara-asema henkilöratapihan itäreunalla siirrettiin 25.7.2020 uudelle paikalleen. Siirtomatka oli 28 metriä. Liikuttamiseen käytettiin 13 siirtotunkkia. Sitä ennen rakennusta nostettiin 1,5 metriä.

Tampereen henkilöasemalle rakennetaan kolmas välilaituri, jonka yhteydessä kaluston huoltotoiminta siirtyy Naistenlahden suuntaan. Työt aloitetaan vasta jääkiekon MM-kisojen 2022 jälkeen.

Tesoman seisake on tarkoitus avata Lielahden ja Nokian välillä syksyllä 2021.

Pori–Mäntyluoto-radalle Ulasoorin alueelle asennettiin 30.8.–4.9.2020 koerataosuus, jossa käytetään sekä japanilaisia synteettisiä ratapölkkyjä että betonisia pohjaimellisia ratapölkkyjä. Synteettiset ratapölkyt on valmistettu kuiduilla vahvistetusta vaahtouretaanista. Koeosuudella synteettisiä ratapölkkyjä on kolmea eri leveyttä, kutakin 250. Niiden poikkileikkausmitat ovat 160 x 260, 160 x 300 ja 160 x 350 mm. Kaikkien pituus on 2700 mm. Kiinnityksinä käytetään Skl 12 -jousia ja 60E1 RPH6 1:40 -vaihdealuslevyjä. Kiinnitykset ovat puuratapölkkyjen kiinnityksiä. Kiskotyyppi on 60E1. Viisi ratapölkkyä oli ensin Tampereen yliopistolla kuormituskokeissa, niistä neljä jäädytettiin ennen kuormitusta –65 °C lämpötilaan. Tulokset olivat erittäin hyvät. Lämpötilalla oli vain vähäinen vaikutus pölkyn jäykkyyteen. Jäykkyysominaisuudet olivat hyvin lähellä puuratapölkkyjä, mitä elastisuutta ratkaisulla on haettukin. Tavoitteena on selvittää päällysrakenteen vaikutusta tärinän leviämiseen ympäristöön tällä tärinäherkällä alueella. Mäntyluodon rata valikoitui koeosuudeksi, koska rata peruskorjataan muutenkin 2020–2021. Sen päällysrakenne vaihdetaan ensi vuonna kokonaan.

Mäntyluodon ja Tahkoluodon välille kytkettiin ratajohtoon 25 kV jännite 31.8.2020.

Rauman keskustan seisakkeen ratasuunnittelu valmistui syyskuussa 2020. Tämän jälkeen suunnitelma on hallinnollisesti nähtävillä. Henkilöliikenteen aloittamisesta Rauman radalla ei ole tehty päätöstä. Seisake sijoittuisi kaupungin keskustan lähelle markettien kupeeseen.

Tampere–Jyväskylä-rataosa sai hallituksen lisäbudjettiesityksessä 17.9.2020 rahoituksen päällysrakennetöiden aloittamiseen. Tytön alle tulevat 2021 Jämsänkosken vaihteiden uusinta, lisävaihteet Oriveden länsipäähän, Torkkelin vaihdemuutokset, Muuramen lisäraide ja kiskonvaihtoa Tampereen ja Oriveden välillä.

Teuvan raakapuukuormausraiteen pidennystyöt Kaskisten radalla aloitettiin 20.7.2020. Pidennyksen valmistuttua alkusyksyllä 2020 raiteella voidaan kuormata 24-vaunuisia kokojunia. Aikaisemmin Teuvassa voitiin kuormata vain vajaamittaisia junia.

Jakobstad-Pedersören/Pietarsaari-Pedersören eli liikenteenohjauksellisesti vielä Pännäisten uuden nimen juhlallinen vihkimistilaisuus pidettiin 10.8.2020. Uusi kaupallinen nimi otettiin käyttöön jo 15.6.2020. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Pietarsaaren liikennepaikalle asennetaan käytöstä vapautunut Siemens DrS -releasetinlaite, joka siirretään Sievin liikennepaikalta. Asetinlaitteeseen tehdään suunnitelmien mukaiset kytkentämuutokset. Pännäisten ja Pietarsaaren välille tehdään asemavälisuojastus, jossa vapaanaolon valvonta toteutetaan akselinlaskentajärjestelmällä. Pietarsaaren kumpikin tulovaihde uusitaan ja muutetaan keskitetyksi. Asetinlaiteelle on rakennettu uusi laitetilarakennus, jossa on myös tilat paikallisohjaukselle. Järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön kevääksi 2021. Lisäksi hankkeessa rakennetaan Pietarsaareen vaihdealue- ja ratapihavalaistus. Pietarsaaren ratapihan keskikohdalle km:lle 528+836 on 2019–2020 rakennettu kaupungin hankkeena uusi alikulkusilta.

Kokkolaan on ajettu kesällä 2020 Kuolan niemimaalla toimivan Apatit-kaivoksen rikastetta laivattavaksi. Syy tähän oli Murmanskin eteläpuolella Kuolajoen yli johtaneen rautatiesillan romahtaminen 1.6.2020. Junat kulkivat Suomessa Vartiuksesta Oulun kautta Kokkolaan.

Kokkolan ja Oulun ratapihoille hankitaan uudet turvalaitteet. Toimittaja on Siemens. Asennukset tapahtuvat 2022–2023. Tämä merkitsee mm. Oulun tavararatapihan mekaanisen asetinlaitteen ja käsikäyttöisten vaihteiden poistumista.

Ylivieskan uusi asetinlaite otettiin käyttöön Pohjanmaan radan totaaliliikennekatkon aikana 5.–6.9.2020. Tuolloin yöjunat eivät kulkeneet lainkaan.

Rovaniemen kääntöpöydän kunnostus on valmistunut syksyllä 2020. Veturitallin omistaja on puolestaan kunnostanut tallirakennusta.

Kemijärven ratapihan raiteistomuutokset valmistuivat syyskuussa 2020. Kunnostettujen raiteiden tuenta valmistui 8.9.2020. Syksyn aikana ratapihalle asennetaan lähtösuuntien yhdistelmäopastimet; aiemmin paikalla olivat fiktiiviset lähtöopastimet.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ratojen eli Väyläviraston kunnossapitoalueiden 9 ja 11 kunnossapito siirtyy marraskuussa 2020 Destia Raililta NRC Group Finland Oy:lle. Sopimus jatkuu lokakuuhun 2023 saakka. Sopimuksessa on kahden vuoden optiomahdollisuus. Kunnossapidettävään alueeseen kuuluu 1200 raidekilometriä, 589 vaihdetta ja saman verran tasoristeyksiä.

IC 5 ajettiin 30.7.2020 Riihimäen kautta Keravan ja Mäntsälän välillä olleen liikenteenohjausjärjestelmävian vuoksi.

Loviisan radalla on K43-päällysrakennetta vielä osuuksilla km 150+505–171+530 ja 172+540–189+720. Muut osuudet ovat jo 54E1-kiskoisia. Syksyllä 2020 vaihdetaan K43-kiskot 54E1:ksi noin neljän kilometrin osuudella km:ltä 189+720 pohjoiseen päin Lapinjärvelle saakka. Lapinjärven sivuraiteen K30-kiskot korvataan K43-kiskoilla.

Heinolan radan tasoristeysten uusista varoituslaitteista neljä on kesällä 2020 varustettu aurinkopaneeleilla niin, että laitteet ovat riippumattomat sähköverkosta. Laitteet sijaitsevat Mäkelän ja Vierumäen välillä. Ensimmäisenä aurinkopaneelit otettiin käyttöön Korvenrannan tasoristeyksessä km:llä 149+517.

Kausalan pitkään tyhjänä ollut asemarakennus on saamassa uutta elämää. Rakennukseen remontoidaan asunto ja kahvila. Yrittäjä on ennestään pitänyt Iitin kirkolla nostalgista lippakioskia, jossa myydään jäätelöä ja leppoisaa tunnelmaa.

Suonenjoen asemapuiston huvimaja kunnostettiin kesällä 2020. Työstä vastasi Lionsklubin paikallinen osasto LC Soittu.

Pitkäkallion liikennepaikka Kouvolan Myllykoskella otettiin käyttöön 28.6.2020. Liikennepaikan lyhenne on Pio ja sijainti km 204+324. Paikalle on rakennettu väliaikainen asetinlaite. Se mahdollistaa Kouvolan ja Inkeroisten välillä suojastuksen molempiin suuntiin kummallakin raiteella. Voestalpine toimitti akselinlaskentajärjestelmän, jolla Inkeroisten asetinlaiteen ja Kouvola asetinlaite III:n rajapintatietoja toimitetaan Pitkäkallion asetinlaitteelle. Pitkäkallion neljä pitkää YV60-900-1:18 -vaihdetta asennettiin rataan heinäkuun 2020 alussa ja ne otettiin käyttöön 23.8.2020, josta alkaen Pitkäkallio on voinut toimia myös raiteenvaihtopaikkana.

Kotkan Kotolahden ratapihan laajennus viidellä lisäraiteella on valmis päällysrakennetöiden osalta. Kokonaisuus sähköistyksineen ja turvalaitteineen valmistuu syksyllä 2021.

Vainikkalasta Kotkaan ja Haminaan on ajettu kesä–elokuussa 2020 erityisen raskaita tavarajunia, jopa noin 7000 tonnin painoisia.

Kaipiaisten ratapihan eteläpuolinen raide 043 ja siitä jatkuva yksityisraide on kunnostettu ja palautettu liikennekäyttöön elokuussa 2020. Ensimmäinen Fenniarailin juna ajettiin teollisuusalueelle 24.8.2020.

Saimaan kanavan uusi silta Lauritsalassa otettiin käyttöön 20.6.2020 minuutilleen aikataulussa klo 23.50. Ensimmäinen sillan ylittänyt juna oli 21.6.2020 klo 0.05 veturisiirto Vet 11365 Kouvolasta Joutsenoon (Sr1 3067). Vanha ratasilta purettiin viikoilla 31–38/2020. Purkutyöt aloitettiin sillan kannen Lappeenrannan puoleisen pään rullalaakerin poistamisella ja sillan kannen molempien päiden lukitsemisella. Tämän jälkeen silta katkaistiin keskeltä polttoleikkaamalla ja molemmat puoliskot vedettiin vaiheittain omiin päihin väliaikaisia apuraiteita hyödyntäen. Lopuksi vedenalaiset perustukset räjäytettiin. Kanavasillasta Muukon suuntaan ollut Pontuksen vanha alikulkusilta purettiin 24.–26.7.2020.

Lauritsalan liikennepaikkaa uusitaan parhaillaan. Työt alkoivat maaliskuussa 2020 ja ovat valmiit syksyllä 2021. Nykyisen pääraiteen viereen rakennetaan uusi 900 metriä pitkä sivuraide ja kolme uutta vaihdetta. Koko ratapihan matkalle pystytetään melusuoja, joka tulee uuden ja vanhan raiteen väliin. Tunnelikadun silta uusitaan kokonaan.

Mansikkakosken ratasilta Imatralla Vuoksen yli valmistui teknisesti elokuussa 2020. Tämän jokisillan ja Imatran henkilöaseman väliin rakennetaan Tainionkoskentien yli ratasillat kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen silta valmistuu syksyllä 2020 ja rautatieliikenne siirretään uudelle siltayhdistelmälle juhannuskatkossa 2021. Tämän jälkeen nykyinen tien ylittävä ratasilta puretaan ja sen korvaava uusi valmistuu keväällä 2022.

Ilomantsin ratapihan kaikki kuusi vaihdetta on uusittu elokuussa 2020. Entisten loppuun käytettyjen vaihteiden kiskotyyppi oli K30 ja uusien on 54E1.

Porokylän sivuraiteiden purku aloitettiin heinäkuun 2020 alussa. Pitkällemäelle 2018 valmistuneen ratapihan ja raakapuun lastauspaikan tultua käyttöön jäi Porokylän ratapiha säännöllistä käyttöä vaille. Porokylän vaihteet purettiin 12.–13.9.2020 ja liikennepaikka lakkautettiin 14.9.2020. Samassa urakassa Nurmeksen ratapihalla uusittiin raiteiden R854, R855 ja R856 päällysrakenne sekä niihin liittyvät vaihteet V814 ja V824.

Pietarin radan näyttely avautui Suomen Rautatiemuseossa 13.10.2020. Se on avoinna 11.9.2021 saakka. Pietarin radan sähköinen suomen- ja venäjänkielinen verkkojulkaisu julkaistiin radan 150-vuotispäivänä 11.9.2020. Sen on tuottanut Suomen Rautatiemuseo Väyläviraston toimeksiannosta. Aineistoon pääsee tutustumaan verkko-osoitteesta http://helsinkipietari150.vayla.fi.

Lahden kaupunginmuseon järjestämä luentosarja käsitteli 150 vuotta täyttäneen Pietarin radan merkitystä Lahden seudulle. Luentosarjassa olivat mm.: Janne Ridanpää 8.10.2020 ”Rauta, rakenteet ja rakoileva moraali", Kaija Rautavirta 22.10.2020 ”Rautateiden ruokahuolto”, Heikki Nevala 5.11.2020 ”Rautateillä kiertäneet sirkukset ja tivolit” ja Päivi Repo 19.11.2020 ”Lahden asema Pietarin ja Loviisan ratojen risteysasemana”. Luennot järjestettiin radio- ja tv-museo Mastolassa. Luento sisältyi museon pääsylipun hintaan.

Tampereen raitioteiden ensimmäinen Transtechin vaunun koeajot aloitettiin 22.6.2020, aluksi Hervannan varikkoalueella. Katuverkolle lähdettiin aamuyöllä 2.7.2020, jolloin ensimmäinen testiosuus ulottui Pohjois-Hervannan pysäkille. Seuraavana päivänä ajettiin jo Turtolaan saakka. Toinen vaunu ja samalla ensimmäinen jo tehtaalla valmiiksi kalustettu vaunu tuotiin Otanmäeltä maanteitse Tampereelle 12.9.2020.

UUTISIA ULKOMAILTA

Rail Baltica

Baltian maat läpäisevä ja Keski-Eurooppaan vievä Rail Baltica -projekti sai CEF-rahoitusta 184 miljoonaa euroa samanaikaisesti mm. Turun tunnin junan kanssa. Maiden ja EU:n varmistettu rahoitus on jo 1,2 miljardia. Projektin kokonaiskustannusten arvioidaan olevan kuitenkin lähes kuusi miljardia euroa. Rail Baltican ongelma on ollut, että vaikka rahoitusta on järjestynyt, on Baltian maiden yhteistyö ja sitoutuminen projektiin ollut heikkoa.

Viro

Elronin (AS Eesti Liinirongid) hankkeen uuden sähköjunatyypin hankkimiseksi voitti Škoda Vagonka a.s. Kilpailutuksen toisen loppusuoralle päässeen tarjouksen jättäjä oli nykyisten FLIRT-junien valmistaja Stadler. Sopimukseen kuuluu kuuden junan toimittaminen, minkä lisäksi tulee kymmenen junan optio. Ne tulevat IC-tyyppiseen nopeaan liikenteeseen suurimpien kaupunkien (Tallinna, Tartto, Narva, ehkä Haapsalu jne.) välille. Junat on varustettu kaksivirtajärjestelmällä – 3 kV tasavirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta. Vaihto järjestelmästä toiseen voidaan tehdä kaluston liikkuessa; idän suunnan sähköistys tulee olemaan vaihtovirtaa; vanha tasavirta jää Tallinnaan ja siitä länteen suuntautuvalle rataverkolle; järjestelmien liitoskohta tulee Balti jaaman ja Ülemisten välille suunnilleen Kitsekülan kohdalle. Uusien junien istumapaikkaluku on vähintään 220, mikä sisältää 40 ensimmäisen luokan paikkaa. Paikat ovat numeroituja, eikä seisomapaikkoja lähtökohtaisesti myydä. Lisäksi tulee 15 lastenvaunu- ja kaksi pyörätuolipaikkaa. Baaria varten junan valmistaja jättää vaunun levyisen ja parin metrin pituisen tyhjän tilan, jossa on valmiit sähkö- ja vesiliitännät. Sen sisustaa eri kilpailutuksella valittava baaritoiminnanharjoittaja. Uuden junan tulee varustuksiltaan mahdollistaa vähintään uuden ja vanhan kaluston hinaamisen ristiin, mutta parhaimmillaan niiden yhteiskäytön. Uusi kalusto otetaan kaupalliseen käyttöön joulukuussa 2024. Uuden sähköistyksen myötä myös Aegviidun liikenteeseen tarvittava määrä FLIRT-sähköjunia muutetaan kaksivirtajärjestelmälle.

Latvia

Koronapandemia on ollut Latviassa suhteellisen hyvin hallinnassa ja mm. höyryjunat kapearaiteisella Gulbene–Alūksne-linjalla on vuonna 2020 ajettu lähes ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Kuitenkin pandemian syksymmällä kiihtyessä Latvian rautateillä kaikki 13-vuotta täyttäneet joutuvat käyttämään suu-nenäsuojainta koronaviruksen takia 17.10.2020 alkaen. Muissa Baltian maissa maskien käyttöä junissa suositellaan.

Tšekkiläinen CZ Loko a.s. teki vuosina 2016–2018 Jihlavan tehtaallaan uudisrakennuspaketin neljääntoista Latvian Rautateiden (LDz = Latvijas Dzelzceļš) 2M62U-veturiin (0004, 0010, 0086, 0090, 0093, 0094, 0096, 0100, 0110, 0111, 0116, 0117, 0119 ja 0266). Alkuperäisistä vetureista käytettiin lähinnä telit ja alusta. Veturin kummassakin osassa on uusi 16-sylinterinen MTU 16V 4000 R43 -dieselmoottori, ja niiden yhteisteho on n. 4,4 MW (aiempien Kolomnan 14D40 V12 kaksitahtidieselien yhteisteho oli n. 3 MW). Moottori täyttää EU-direktiivin 97/68 tason IIIa päästöarvovaatimukset. Jihlavassa tuotetut osat kuljetettiin LDz:n huoltovarikolle (LDz ritošā sastāva serviss) Riikaan, missä veturit koottiin. Veturit saivat uuden sarjamerkinnän 2M62UM, mutta niiden yksilönumerot pysyivät ennallaan. Vetureita operoi LDz Cargo.

Pasažieru vilciensillä (Latvian Rautateiden maan sisäistä matkustajaliikennettä hoitava tytäryhtiö) on liikenteessä enää yksi pyöreäpäinen ER2-sähköjunamuunnoksiin kuuluva junayksikkö. Kyseessä on ER2M-605. Sarjamerkinnän M tarkoittaa modernisointia, joka tässä tapauksessa on kohdistunut lähinnä matkustamoon mm. uusimalla istuimet nykyaikaisemmiksi.

Ruotsi

Inlandsbanan perui koko vuoden 2020 henkilöliikenteensä koronapandemian vuoksi. Samoin Snälltågetin yöjunat Malmösta Berliiniin on peruttu kokonaan. Ensi vuodeksi Snälltåget suunnittelee suoria yöjunia Tukholman ja Berliinin välille.

Tukholman vanhaa kaupunkia myötäilevää päärataa eli Sammanbindningsbanania on Trafikverketin toimesta uusittu perusteellisesti parin kuluneen vuoden aikana. Rata avattiin alkuperäisellä linjallaan 17.7.1871. Noin 3,2 miljardin kruunun budjetin työhön on mm. sisältynyt kahden 1950-luvun merkittävän sillan uusiminen (Söderströmsbron 2019 ja Norrströmsbron 2020). Sillat on uusittu purkamalla vanhat siltajänteet kokonaan ja asentamalla uudet Virossa valmistetut teräksiset jänteet uusittujen laakereiden ja korjattujen siltatukien varaan. Työhön kuuluu myös siltojen yhteydessä olevan kevyen liikenteen väylän uusiminen sekä Riddarholmenin tunnelin korjaus. Korjausmenetelmästä on seurannut useita liikenteeseen laajasti vaikuttaneita totaalikatkoja, joista viimeisin 22.6.–16.8.2020. Rata avattiin uusittuna 17.8.2020. Lähestulkoon kaikki sähköratarakenteet ja miltei kaikki opastimet purettiin radalta vuoden 2020 katkon ajaksi. Siltoja käyttää normaalisti satoja junia joka päivä, joten töiden heijastusvaikutukset liikenteeseen ovat olleet merkittävät. Osa kaukojunista käytti katkon aikana lähtö- ja pääteaseminaan Stockholm Södra station ja osa Flemingsberg -asemia. Lähiliikenteeseen työ ei ole vaikuttanut, sillä se käyttää vuonna 2017 avattua Citybanan-tunnelirataa. Työn aikana osa tavarajunista käytti tunnelirataa siltä osin kuin se mm. radan suuret kaltevuudet huomioon ottaen oli mahdollista.

Tukholmassa on tapana korjata raitio- ja rautateitä kesäisin ja järjestää totaalitakoja. Edellä kerrotun pääradan siltatyön lisäksi kapearaiteisella Roslagsbanan-radalla rakennetaan kaksoisraidetta välille Täby Kyrkby–Kragstalund, johon liittyy totaalikatko ajalla 10.6.–12.12.2020 osuudella Täby Kyrkby–Kårsta. Samalla uusitaan mm. Ormstan ja Lindholmenin asetinlaitteet ja viimeistellään Molnbyn uuden varikon rakennustöitä. Ruotsalaisten museorautatieyhdistysten ja radanpitäjän välit ovat niin hyvät, että huomattava osa käytöstä poistetuista turvalaitteista päätyy olennaisten varaosien irrottamisen jälkeen suoraan museorautateiden varastoihin.

Roslagsbananin liikennöitsijä vaihtuu 2.4.2021. Liikenteen tulee hoitamaan nykyisen Arrivan sijasta Transdev. Roslagsbananilla (raideleveys 891 mm) on vuosittain noin 15 miljoonaa matkustajaa.

Tanska

Tanskan koko rataverkkoa ollaan parhaillaan varustamassa ETCS-kulunvalvontajärjestelmän tasolla 2. Tällöin lähivuosina kaikki ratojen varsien näkyvät opastimet poistuvat, mikä edellyttää museoliikenteeseenkin ETCS-laitteita. Joiltakin tanskalaisilta museoliikenneoperaattoreilta on liikenne entisillä kotiradoillaan jo estynyt. ETCS-veturilaitteet on mahdollista asentaa museokalustoonkin, mutta kustannukset ovat erittäin suuret, varsinkin kunkin sarjan ensimmäisen veturin osalta. Ratkaisevaa on, mikä taho nämä pakolliset laitteet maksaa. Kansainvälinen museo- ja matkailurautatieliitto FEDECRAIL (European Federation of Museum and Tourist Railways) pyrkii hakemaan tähän Suomessakin aikanaan vastaavaan tulevaan haasteeseen ratkaisuja kansainvälisellä tasolla.

Kolme ensimmäistä DSB:n tilaamasta 42 Vectron-veturista saapui 14.9.2020 Tanskaan Padborgin raja-asemalle Siemensin järjestämällä hinauksella. Näillä EB-sarjan vetureilla nrot 3201–3203 tehdään testejä ennen sarjavetureiden toimittamista ja ne olivat mm. 28.9.2020 koeajoilla Kystbanenilla (= Kööpenhamina–Helsingør).

Useat vanhat tanskalaiset dieselveturit ovat jo saamassa ETCS-veturilaitteet, jotta niitä voidaan jatkossakin käyttää vapaasti tavaraliikenteessä. Työn alla on jo ”Nohabeja” eli MY- ja MX-sarjojen vetureita. Kunkin sarjan ensimmäinen veturi (”First of Class) vaatii muita täydellisemmät käyttöönottolupatestit.

Venäjä

Sortavalan ja Ruskealan välinen höyryjunaliikenne aloitettiin uudelleen kesäkuun 2020 alussa koronasta aiheutuneen katkon jälkeen. Venäjän kansallispäivän 12.6.2020 kunniaksi liikenne hoidettiin Pietarista tuodulla jyhkeällä P36-pikajunaveturilla. Veturi vioittui myöhemmin kesällä ja jäi pois ajosta ja seisomaan kylmänä Sortavalassa. Junat vedetään tällä hetkellä L-sarjan vetureilla eli ”Joutsenilla”.

Saksa

Saksassa panostetaan poikkeuksellisen paljon rautateiden parantamiseen. Tänä vuonna ratojen modernisoitintiin investoidaan 12,2 miljardia euroa. Vuonna 2020 päällysrakennetta vaihdetaan 1800 km ja 800 eri liikennepaikalla tehdään uusimistöitä. Yhteensä 160 rautatiesiltaa korjataan tai uusitaan. Tavaraliikenteessä DB suunnittelee panostavansa jälleen voimakkaasti vaunukuormaliikenteeseen. Perinteisten yksityisraiteiden lisäksi kuormauksia tullaan hoitamaan mm. isompien järjestelyratapihojen yhteyteen toteutettavilla ”kevytterminaaleilla”. Perinteisten dieselvaihtovetureiden sijasta niitä palvellaan jatkossa erityisesti erilaisilla hybridivetureilla. Deutsche Bahn on tilannut Toshibalta vuoden 2020 alussa yhteensä 100 uutta vaihtotöiden ja kevyen linjaliikenteen veturia, joissa on kaksi SCiB (Super Charge Ion Battery) -patteria teholtaan 120 kWh sekä kaksi dieselmoottoria. Tarvittaessa veturi voidaan sähköratakäyttöä varten varustaa myös kattovirroittimella. DB:n mukaan vetureilla päästään erittäin merkittävään polttoaineen säästöön.

InnoTrans-messut eli maailman suurimmat rautatiealan messut järjestetään seuraavan kerran Berliinissä vasta 20.–23.9.2022. Alun perin messut piti järjestää syyskuussa 2020, mutta ne siirrettiin huhtikuuksi 2021. Nyt koko messut on jouduttu vallitsevan koronapandemian takia perumaan vuosilta 2020–2021 ja seuraavat ovat normaalin kahden vuoden rytmin mukaan syyskuussa 2022.

DB:n kilpailija kaukoliikenteessä FlixTrain aloitti uudelleen liikenteensä 23.7.2020 Berliinin ja Kölnin sekä Kölnin ja Hampurin välisillä reiteillä. Liikenne oli ollut pysähdyksissä 20.3.2020 alkaen kulkutaudin takia. Käytännön liikennöinnin hoitaa alihankintana Berliinin reitillä SVG (Schienenverkehrsgesellschaft) ja Hampurin reitillä IGE (Internationale Gesellschaft für Eisenbahnverkehr). Molempien alihankkijoiden taustalla on tilaus- ja museojunaliikenteen hoito.

Virkkalan–Ojamon radalla liikennöineen ja Saksaan myydyn Krauss-höyryveturin uusi kattila sai Saksan TÜV:n viranomaishyväksynnän 18.6.2020. Kattila hyväksyttiin 22,1 barin paineelle. Samanaikaisesti veturille on valmistettu mm. uudet vesitankit. Heinäkuussa aloitettiin pyörästön konepajakorjaus.

Portugali

Souren asemalla, lähellä Coimbraa törmäsi 31.7.2020 IC Alfa Pendular (vastaa Suomen Sm3-junaa eli Pendolinoa) edessä olleeseen sähköradan huoltovaunuun. Onnettomuudessa menehtyi kaksi henkilöä ja loukkaantui 44. Huoltovaunu tuli kaksiraiteisen radan läntisemmältä raiteelta (Portugalin radoilla on vasemmanpuolinen liikenne) suunnitellusti Souren aseman raiteelle 3 väistääkseen pian ohi menevää IC Alfa Pendular -matkustajajunaa. Huoltovaunu pysähtyi po. raiteelle ja matkustajajuna sai tämän jälkeen kulkutien aseman läpi. Huoltovaunu lähti kuitenkin luvatta liikkeelle raiteelta 3 ohi punaisen opasteen. Vaunussa ei ollut kulunvalvontalaitetta, joka olisi sen pysäyttänyt. Kun se ohitti opastimen, vaihtui matkustajajunan ajon salliva lähtöopaste automaattisesti punaiseksi. Matkustajajunan nopeus oli tällöin noin 190 km/t. Sen kuljettaja huomasi opasteen vaihtumisen, mutta juna törmäsi hätäjarrutuksen aloituksesta huolimatta huomattavalla nopeudella eteen tulleeseen huoltovaunuun. Huoltovaunun luvattomasta lähdöstä törmäykseen kului noin 20 sekuntia. Onnettomuuden jälkeen matkustajajunan kaksi ensimmäistä vaunua suistuivat kiskoilta ja ne työnsivät huoltovaunua edellään noin 500 metriä, kunnes juna pysähtyi. Menehtyneet henkilöt olivat huoltovaunun ratatyöntekijöitä.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Aleksi Ahonen, Aarne Alameri, Mikko Alameri, Marko Hakanpää, Eero Heinonen, Ilkka Herpman, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Petri Kiviniemi, Marko Laine, Timo-Pekka Lange, Hannu Lehikoinen, Sauli Lindström, Jyrki Längman, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Roland Molz, Eigil de Neergaard, Teppo Niemi, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Ari Palin, Nikolas Peippo, Jari Pollari, Roope Prusila, Kimmo Pyrhönen, Robin Raita, Arto Rummukainen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Marko Soini, Janne Tarvainen, Miitre Timonen, Ilmari Tommola, Petri Tuovinen ja Juha Vuorinen. Kiitokset suuresta aktiivisuudesta!