Artikkelihaku

Resiina 4/2020

Kansi 4/2020

  • Pr2 – Henskelin kattilaräjähdys
  • Leveäraiteisten höyryveturien käyttö Suomessa 2019
  • Skotlannin rautatiet

Tasoristeys 4/2020

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET SYYSKUU–LOKAKUU 2020

 Uudet rekisteröinnit
  • 2 Dr20 (92 10 2102 201-4 ja 92 10 2102 203-0)
  • 3 Sr3 (91 10 3103 332-5, 91 10 3103 333-3 ja 91 10 3103 334-1)
  • 1 Gblk (42 10 1564 834-6)
 Muutettu kalusto
  •  2 Edb sarjaan CEd
 Romutettu kalusto
  • 1 Eil (25042)
  • 1 Eilf (25202)
  • 15 Gbln
  • 8 Hbi
  • 3 Hkba
  • 12 Ome
  • 3 Sg-t

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2020.

Tasoristeys-palsta on ilmestynyt tämän lehden myötä tasan 35 vuotta. Palstan toimittaja ja korjauslukija/toimitussihteeri ovat olleet koko ajan samat. Uutiset kuitenkin perustuvat suurelta osin lukijoiden lähettämiin aineistoihin, niin uutisteksteihin kuin valokuviinkin. Suuret kiitokset niistä ja jatketaan samaa rataa!

Operail Finland Oy aloitti kaupallisen tavaraliikenteen 1.11.2020, kun T 7302 ajettiin Vainikkalasta Kouvolaan. Seuravanakin päivänä haettiin vaunuja Vainikkalasta. Operail veti 3.11.2020 näistä vaunuista yhdistetyn ensimmäisen junansa Kouvolasta Hangon Koverharin satamaan. Aikaisemmin Venäjän ja Koverharin sataman välisestä antrasiittiliikenteestä oli vastannut VR Transpoint. Vaihtopäivänä 3.11.2020 Koverarissa kävivät vielä sekä VR että Operail. Muu Suomen hiilitransitoliikenne jatkuu ainakin toistaiseksi VR:n hoidossa.

Sr3-vetureiden kaupallinen liikenne laajeni 10.11.2020 Joensuuhun. Aluksi sinne vedettiin IC 5 tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin.

Sr3-vetureista seuraavat tuodaan Suomeen tammikuun 2021 lopulla.

Dr18 106 eli Fenniarailin kuudes ja viimeinen tämän sarjan veturi saapui Vainikkalaan 12.11.2020 rajajunalla 3637 (Juliassa PAR 63637). Rajan ylitysaika oli klo 3.17. Veturi hinattiin seuraavana päivä Kotkaan, missä viimeistelytyöt tehtiin marraskuun aikana. Siirtoreitti Tšekistä Suomeen kulki Slovakian, Ukrainan ja Venäjän kautta.

Dr19-vetureiden eli VR:n uusien dieselvetureiden ensimmäisen yksikön runkotyöt ovat käynnissä Espanjassa.

Dr20-vetureista eli Operail Finlandin dieselvetureista seuraavat kaksi saapunevat Hankoon joulukuun 2020 lopussa ja loput kaksi 2021 alkupuolella.

Dv12 2749:n teli putosi 19.11.2020 klo 19 kiskoilta, kun Ylivieskasta Äänekoskelle matkannut T 3344 törmäsi radalle kaatuneeseen puuhun Saarijärven ja Äänekosken välillä km:llä 449. Junan toinen veturi oli Dv12 2549. Sama juna oli joutunut odottamaan jo aiemmin toista tuntia Kannonkosken ja Saarijärven välillä puun raivausta edestään. Veturi saatiin kiskoille 20.11.2020 klo 4.30, mutta hankalasti vaurioituneen telin takia se saatiin siirrettyä Saarijärvelle sivuun vasta 21.11.2020 klo 16. Mottiin jääneet tavaravaunut vedettiin tämä jälkeen Saarijärveltä Äänekoskelle.

Dv12-veturisimulaattorit Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy KRAOlla päivitetään yhteistyössä Corys-simulaattorivalmistajan kanssa. Päivitys tehdään ns. ”vanhaan veturimalliin” nykyaikaistamalla ajopöydän hallintalaitteet ja niiden sisältämät tekniikat. Uutena ominaisuutena saadaan simuloitua veturin radio-ohjaus, millä vastataan Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) suositukseen vaihtotyökoulutuksen kehittämisestä. Simulaattorit varustetaan JKV-laitteiston lisäksi ETCS2-mahdollisuudella. Uudistetut simulaattorit ovat käytössä kesällä 2021.

Dm7 4154 siirrettiin 2.10.2020 lavetilla uuteen säilytyspaikkaan Melalahteen. Moottorivaunu on aiemmin ollut maalausliikkeen varastona Paltamossa.

Dm12 4414 oli 23.11.2020 matkustajaliikenteessä Leteensuon ja Riihimäen välillä. Tampereelta Riihimäelle kulkenut HL 9602 (Sm4 6414 + 6314) törmäsi Leteensuolla peuraan ja sai ilmavuodon jääden linjalle. Pelastukseksi koitui dieselmoottorivaunun siirtoajo MV 11914 Tampereelta Karjaalle. Matkustajat siirrettiin Vankkaan, joka palveli väliliikennepaikat Riihimäelle saakka.

Sm1-junien kulunvalvontalaitteistoja on myyty museoliikennöitsijöille. Junat seisovat Joensuussa, missä laitteistoja on purettu uusiokäyttöön. JKV:n asennus museokalustoon edellyttää kalustotyyppikohtaisen hyväksynnän.

Sm2-junien vihertyminen on saanut jatkoa. Ensimmäiset saneerauksen jälkeiset edestakaiset koeajot vihreä/valkoisina Ilmalasta olivat: 6069 Tikkurilaan 1.12.2020 aikataululla HV 11661/11662, 6085 Keravalle 6.12.2020 aikataululla HV 11665/11666 ja 6088 Keravalle 9.12.2020 aikataululla HV 11661/11662.

Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n uuden lähiliikennejunatyypin hankinta siirtyy ainakin vuodella koronasta johtuvan liikenteen kehityksen epävarmuuden takia. Päätöksiä hankinnan edistämisestä tehdään aikaisintaan vasta 2021 lopussa 2020 lopun sijasta. Kalustohankinta ja siihen liittyvät uudet varikot olivat hyvin ajankohtaisia liikenteen kasvettua voimakkaasti ennen pandemian tuloa, ja nykyisten Sm-junien kapasiteetin laskettiin loppuvan. Junakalustoyhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti 16.11.2020 Veli-Pekka Hakatie.

G9 315 sai vitriiniinsä lopullisen valaistuksen viikolla 46/2020. Veturi on esillä Tampereella sijaitsevan Museokeskus Vapriikin edessä Alaverstaanraitin ja Pellavanlikanpolun kulmauksessa. Veturin lyhdyissä on valot koko ajan, mutta vitriinin valot aktivoituvat ulkovalaistuksen mukaan.

Hr1 1009 oli joulunalusaikana 2020 ainoa käytössä ollut höyryveturi. Höyryveturimatkat 1009 Oy liikennöi 20.–22.11.2020 pääkaupunkiseudulla. Pandemia rajoituksineen verotti näidenkin ajojen matkustajamääriä. Kuvaajia oli kyllä runsaasti, mutta he eivät liikennöitsijälle tuloja tuo.

Tr1 1047 siirrettiin Lohjan asemalla tarkoitusta varten rakennetulle säilytysraiteelleen 9.11.2020. Veturi ei ole vielä kuitenkaan lopullisella paikallaan.

Fo-konduktöörivaunu 22537 siirrettiin 13.10.2020 Suomen Rautatiemuseolta Hyvinkään konepaja-alueelle.

Rk-ravintolavaunu 27818 siirrettiin 17.10.2020 Ilmalasta varaosiksi Hyvinkään konepaja-alueelle.

Eit 23104, Rkt 23808 ja A 50 siirrettiin 30.11.2020 maanteitse lavettikuljetuksena Kihniöltä Haapamäelle. Vaunujen uusi omistaja on 2020 perustettu Junakulttuuriyhdistys ry.

Salonkivaunu A 40 siirrettiin Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv16 2038:lla 4.12.2020 Hyvinkään konepajalta Pasilaan Pellon raiteistolle. Samalla Porvoon Museorautatielle matkasi BH 962510-4.

Teräsmatkustajavaunut Eipt 27370, 27373, 27381 ja 27382 sekä EFit 23546 ja 23548 vedettiin 5.12.2020 Turusta Hyvinkäälle. Siirtoveturina oli Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv16 2038.

Teräsvaunujen romutukset Myllyojalla jatkuvat. Kolmen vaunun koe-erän (Eil 25042, Eipt 27369, CEmt 24109) jälkeen teräsvaunuja on jälleen myyty Kuusakoski Group Oy:lle. Alkuperäisestä koe-erästä Eil romutettiin lokakuun loppuun mennessä. Marraskuun alussa Eipt ja CEmt odottivat vielä asbestiosien purkua. Varsinaisen romutuksen kuusi ensimmäistä vaunua vietiin Turusta Lahteen 23.11.2020 ja sieltä eteenpäin 1.12.2020. Seuraava 10 vaunun kuljetus lähti Turusta 7.12.2020. Kahdeksan lähiliikennevaunun (Eil 25002, 25006, 25008, 25012, 25025, 25032 ja 25033 sekä Eilf 25204) lisäksi siinä oli mukana ensi kertaa InterCity-vaunuja eli Ex-vaunut 26301 ja 26304.

SPENO RR40MF-2 -kiskonhiontajuna on hionut syksyllä 2020 ratoja pohjoisesta Kemijärveltä 27.9.2020 alkaen. Tämän jälkeen juna oli töissä Oulu–Kontiomäki-radalla, Iisalmi–Ylivieska-radalla, Ylivieskan seudulla ja lopuksi Saakosken ja Jyväskylän välillä 18.12.2020 saakka.

Ttk2 99 10 9424 401-9, eli GRK Railin uusi vaihteen- ja raiteentukemiskone, saapui Suomeen lokakuussa 2020. Kone on Plasser & Theurerin tyyppiä Plassermatic 08-275/4 ZW, joka on helposti siirreltävissä lavetilla työmaalta toiselle. Konetta käytetään ensimmäiseksi Länsimetron jatkeen tukemistöissä.

Railbear BB400 -ratakuorma-auton käyttöönotto metrorataverkolla alkoi lokakuussa 2020. Ratakuorma-auton HKL:lta saama lempinimi Mörkö kuvastaa uuden tulokkaan fyysisten mittojen ja suorituskyvyn eroa metron vanhempiin 2-akselisiin ratakuorma-autoihin verrattuna. Valtion rataverkolla 15 metriä pitkä, lavakuorman kanssa enintään 52 tonnia painava ja 405 kW kehittävällä dieselmoottorilla varustettu 4-akselinen ratatyökone ei ole mitenkään poikkeuksellinen laite, mutta metroradan jyrkässä geometriassa sekä matalammassa ja kapeammassa ulottumassa se on hyvin mörkömäinen ilmestys. Teräspyörä suunnitteli ja valmisti Mörön Kouvolassa Voikkaan konepajallaan mittatilaustyönä HKL:n tarkkojen teknisten vaatimusten mukaisesti. Runko, ohjaamo, konesuoja ja lava on tehty Suomessa, telit toimitti unkarilainen Ganz, vaihteiston saksalainen Voith, 16-litraisen V8-dieselmoottorin ruotsalainen Scania ja henkilönostokorilla varustetun kuormausnosturin itävaltalainen Palfinger. HKL tulee käyttämään Mörköä erityisesti henkilönostoja vaativissa töissä sekä raskaiden vaunukuormien, esimerkiksi Länsimetron jatkeen kiskokuljetusten, vetämisessä. Mörkö tunnetaan virallisesti HKL:n numerolla 2135 ja ratakuorma-autona nro 8 sekä Teräspyörän valmistusnumerolla 179/2020. Teräspyörä toimittaa HKL:lle vielä toisen samanlaisen ratakuorma-auton, joka on mahdollista kytkeä pariajoon sisarensa kanssa. Uudet Railbearit tuovat HKL:lle kaivattua lisäkapasiteettia metron kunnossapitotöihin ja niillä korvataan käytöstä poistuva ratakuorma-auto nro 2 (Tka6, Saalasti 105/1972).

Sepeliaura UTsl 99 26 0122 002-1 törmäsi seisoneeseen ratakuorma-autoon Tka7 174 ratatyöalueella Kehäradan tunnelissa Aviapoliksen ja Ruusumäen välillä pohjoisella raiteella 13.11.2020 klo 0.40. Tka sai pienen polttoainevuodon ja mukana ollut vesivaunu putosi kiskoilta. Sepeliaura ei vaurioitunut. Vaunu saatiin kiskoille klo 6 mennessä ja Ilmalasta tuli apuveturi hakemaan Tka:n. Kehäradan liikenne hoidettiin häiriöaikana yksiraiteisena Ruusumäen ja Virkamiehen raiteenvaihtopaikkojen välillä. Raiteen korjauksen jälkeen normaaliin liikenteeseen palattiin klo 11.00. Henkilövahinkoja ei tullut. Sepeliauran omistaa Leonhard Weiss ja Tka:n GRK Rail.

Matkustajajunien käyttäjämäärät ovat kulkutaudin takia olleet syksyllä keskellä viikkoa noin 50 % normaalista ja viikonloppuisin noin 70 % normaalista. Venäjän suunnan matkustajaliikenne pysyy toistaiseksi kokonaan seisahduksissa; Allegrojen ja Tolstoin liikenne päättyi 18.3.2020. Tavaraliikenne on pysynyt normaalitasolla.

Painettuja aikataulujulisteita ei enää tehdä asemille ja seisakkeille. VR luopui niistä kesällä 2020 koronan varjolla junatarjonnan muuttuessa nopeastikin. Käytännöstä tuli pysyvä. Myös VR:n nettisivuilla olleet käytännölliset reittikohtaiset taulukkoaikataulut on lopetettu.

Liisa-myrsky repäisi 19.11.2020 Malmin vanhan aseman kattopeltiä läntisen raiteen yläpuolella. Korjaustöiden ajaksi läntinen raide suljettiin liikenteeltä muutamaksi tunniksi. Lisäksi myrsky aiheutti Keski-Suomessa ja Savossa liikennekatkoja ja puihin ajoja. Ähtärin ja Tuurin välillä HDM 481 (Dm12 4406) törmäsi puuhun, mutta pääsi jatkamaan matkaa. Samoin hieman aiemmin Ähtärin ja Pihlajaveden välillä oli TYO 71232 (Tka7 232) ajanut puun yli; onneksi yksikköön oli varmuuden vuoksi otettu moottorisaha mukaan. Katkot saatiin korjattua puoleen yöhön mennessä, paitsi Jyväskylä–Pieksämäki-väli myrskyä seuraavana aamuna klo 6. Aamulla kaatuneita puita löytyi vielä Loviisan radalta.

Naantalin sataman viljaliikenne on jatkunut säännöllisenä syksyn ajan aina 11.11.2020 asti. Heinäkuun lopusta alkaen maanantaista perjantaihin Naantaliin on ajettu yleensä päivittäin kaksi tai kolme junaparia, joskus neljäkin. Liikenteen odotetaan jatkuvan pienen tauon jälkeen.

NRC Group on voittanut Väyläviraston kunnossapitoalueen 5 radankunnossapitourakan, joka sisältää rataosuudet Vaasasta ja Kaskisista Jyväskylään, Äänekoskelle ja Orivedelle. Alueeseen kuuluu noin 510 ratakilometriä ja noin 160 vaihdetta. Alue siirtyy Destia Raililta NRC:lle helmikuussa 2021.

Helsingin päärautatieaseman Kulttuurihalli sulkee ovensa lopullisesti tammikuun 2021 lopussa. Hallin toiminta osui valitettavasti korona-ajalle ja monet tapahtumat jouduttiin perumaan. Tähän entiseen lipputoimistoon tulee jatkossa ravintola.

Helsingin päärautatieaseman alittavassa Kaisaniemen ja Elielin aukion välisessä alikulkutunnelissa on kuultavissa Josué Morenon äänitaideteos Tunnel Piece 2.2.2021 asti. Teos on osa Morenon Sibelius-akatemialle tekemää väitöstyötä.

Helsingin päärautatieaseman raiteiden alitse rakennettavan kevyen liikenteen tunnelin nimeksi on vahvistettu Kaisantunneli, ruotsiksi Kajsatunneln. Tunnelityömaan ajaksi lyhyiden raiteiden raidepuskimia on jouduttu siirtämään väliaikaisesti pohjoiseen ja raiteiden laituripituuksia lyhentämään. Töiden valmistuttua puskimet palautetaan ennalleen. Kaukoliikenneraiteita ei työn ajaksi lyhennetä, vaan niillä käytetään apusiltoja ja väliaikaisia laiturirakenteita työmaan kohdalla. Yksittäiset raiteet ovat välillä suljettuja siltojen asennuksen ja purun ajan. Tunnelin pitäisi valmistua 2023.

Espoon kaupunkirata eli ESKA Leppävaarasta Kauklahteen rakennetaan nykykaavailujen mukaan 2022–2028. Vuoden 2021 aikana tehdään radan rakennussuunnittelua. Rantarata muutetaan kaupunkiradan myötä neliraiteiseksi Kauklahteen asti. Kilon, Keran, Kauniaisten, Koivuhovin, Tuomarilan, Espoon ja Kauklahden asemat uudistetaan.

Jorvaksen seisakkeen uusiminen rantaradalla eteni marraskuussa 2020 raiteiden päällysrakenteen uusimiseen. Sitä ennen radan alle oli jo rakennettu tuleva alikulkusilta; vapaa-aukko oli vielä kaivamatta auki. Jorvas saa uudet korkeat matkustajalaiturit, uudet pysäköintijärjestelyt, katokset ja alikulun, joka korvaa vaarallisen laituripolun. Samalla laituripolusta johtuva 80 km/t nopeusrajoitus poistetaan.

Karjaan ratapihalla toteutettiin 14.–16.11.2020 laaja vaihteiden vaihtourakka. GRK Rail vaihtoi lauantai-illasta maanantaiaamuun kestäneen 34-tuntisen junaliikennekatkon aikana seitsemän ratapihan vaihdetta uusiin. Yhteensä uusia ja vanhoja vaihteita käsiteltiin siten 14, mikä vaati logistiikalta tarkkaa suunnittelua. Tällä 200 metriä pitkällä työmaalla työskenneltiin todella tiiviisti. Henkilöitä urakassa oli vuoroissa 70 ja käytössä oli mm. 10 kaivinkonetta, rautatienosturi, neljä autonosturia ja kaksi tukemiskonetta. Kaikki Turku–Helsinki- ja Karjaa–Hanko-matkustajajunat korvattiin sunnuntaina 15.11.2020 linja-autoilla.

Hangon ratapihan ylittänyt ja elinkaarensa päässä ollut seitsemänaukkoinen ylikulkusilta on purettu loppusyksyn 2020 aikana. Purkutyöt aloitettiin 27.10.2020. Tilalle rakennetaan 2021 uusi kolmiaukkoinen jännitetty teräsbetonisilta. Siitä tulee edeltäjäänsä avarampi ja sirompi.

 

Lohjan satamaradan purku alkoi syyskuun 2020 lopussa työmaan raivauksella. Koko rata saatiin raivattua siistiin kuntoon 12.10.2020. Työ oli helpompi tehdä kiskopyöräkoneilla kuin purun jälkeen kumipyörälaitteilla. Varsinainen päällysrakenteen purku alkoi 26.10.2020 radan loppupäästä alkaen. Työn pitäisi olla kokonaisuudessaan valmis 15.12.2020 mennessä. Ratapenkalle tulee kevyen liikenteen reitti. Lohjan kaupunki ostaa ratalinjan Väylävirastolta radan päästä kirkon luo ja vuokraa sen siitä eteenpäin Lempolantien tasoristeykseen. Jälkimmäiselle osalle on varaus mahdolliseen myöhempään kaupunkirataan.

Turun satamarataa ei siirretäkään kulkemaan suunniteltuun uuteen matkustajaterminaaliin Iso-Heikkilän kautta. Hanke olisi tullut kustannuksiltaan hyvin kalliiksi ja kaupunki suunnittelee satama-alueen kupeeseen tälle alueelle nyt uutta maankäyttöä. Sataman kaksi matkustajaterminaalia on joka tapauksessa tarkoitus yhdistää yhdeksi yhteisterminaaliksi, mutta liikenne sille jatkuu nykyisellä satamaradalla.

Turun Pansiontien varressa olleen liikekiinteistön tulipalo katkaisi Turun satamaradan liikenteen 21.10.2020 iltapäivällä. Rata avattiin uudelleen kaksi vuorokautta myöhemmin 23.10.2020 klo 14.30. Satamaradan matkustajajunat korvattiin busseilla.

Pansion entistä junalauttasataman raiteistoa Turussa on käytetty kesästä 2020 alkaen UPM:n raakapuukuormauksiin, joten Pansion radallakin kulkee jälleen junia.

Uudenkaupungin radalla tunkattiin lokakuussa kaksi uutta ratasiltaa paikoilleen. Viikolla 43/2020 kohteena oli Livun silta Mynämäen aseman eteläpuolella ja viikolla 45 Hirvijoen silta Nousiaisten ja Maskun entisten liikennepaikkojen välillä.

Tikkurilan vanhan rautatieaseman remontti valmistui syksyllä 2020. Rakennus muutettiin Vantaan kaupunginmuseoksi 1990. Museo avattiin uudelleen yleisölle 7.11.2020. Siellä on esillä koko vuoden 2021 näyttely Vantaan kaupungin kehityksestä.

Hakkilan ”liikennepaikkarakennus” eli isohko vaihdekoppi tuhoutui tulipalossa 18.10.2020. Hakkilan rata alkaa Tikkurilasta.

Haksi–Kiiala-välillä Porvoon radalla tehdään tien 55 ylikulkusillan uusiminen 2021 aikana. Tästä syystä Porvoon rata on ainakin ajoittain suljettu joulukuusta 2020 huhtikuuhun 2021.

Logicorin yksityisraiteen, joka erkanee ns. Keravan kolmioraiteesta, liittymä valtion rataverkosta on irtisanottu 1.1.2021 alkaen. Raide on ollut käyttämättömän jo pitkään eikä vaihdetta enää liitetä Keravan 2021 käyttöön otettavaan uuteen asetinlaitteeseen.

Kytömaa–Jokela-väli rakennetaan kokonaan neliraiteiseksi 2028 mennessä. Työn alle tulevat osuudet Kytömaa–Järvenpää ja Purola–Jokela; näiden välinen osa on jo tehty.

Hattulan Merven radan Väylävirastolle siirron ja kunnostuksen jälkeinen ensimmäinen kaupallinen juna ajettiin 2.11.2020. Niinisaloon kulkeneen junan paino oli peräti 2600 tonnia. Rata uusittiin täysin kolmessa viikossa lokakuun 2020 aikana: kiskopaino kaksinkertaistui ja varsin lahot ratapölkyt vaihtuivat betonisiksi. Uudet 60E1-kiskot tuotiin syyskuun lopussa työmaalle suoraan laivalta. Ne korvasivat vanhat kiskot, jotka oli ainakin osittain valssattu Neuvostoliitossa vuonna 1940. Radan päässä oleva yhdistetty pääty- ja sivukuormauslaituri uusittiin. Merven ratapihalle tuli kolme 60E1-kiskopainon vaihdetta. Radan puolivälissä ollut hitsausliikkeelle vienyt vaihde poistettiin tarpeettomana. Merven rata rakennettiin 1985, jolloin asennetut puuratapölkyt alkoivat olla nyt elinkaarensa lopussa.

Akaan raakapuuterminaalin rakennustyöt Valkeakosken radan varressa valmistuvat kokonaisuudessaan toukokuussa 2021. Terminaalin käyttöönotto on kesäkuun alussa, ja ensimmäiset junat pääsevät alueelle kesäkuun puolivälissä. Valkeakosken rata sähköistetään terminaalille asti. Ratajohtopylväät ovat linjaosuudella jo pystyssä.

Valkeakosken radan huomiovalolaitokset huputettiin syyskuun puolivälissä. Laitteet uusitaan 2021; tähän vaikutti mm. aiemman toimittajan ja järjestelmän ylläpitäjän konkurssi.

Tampereen rautatieaseman kohdalla Itsenäisyydenkadun ylittävä rautatiesilta tullaan uusimaan. Työ tulee olemaan erittäin vaativa vilkkaan rautatien ja aseman alla ja samanaikaisesti raitiotien päällä. Raitiotielle on rakennettu jo valmiiksi suojarakenteet tulevaa siltatyötä varten.

Tesoman uuden seisakkeen rakennustyöt Lielahden ja Nokian välillä aloitettiin marraskuussa 2020 ja ne valmistuvat kesällä 2021. Rakentaminen on kiihkeimmillään huhti–toukokuussa 2021, jolloin töitä tehdään myös viikonloppuöisin junaliikenteen katkoissa. Junat alkavat pysähtyä uudella seisakkeella elokuussa 2021. Hanke toteutetaan Väyläviraston ja Tampereen kaupungin yhteishankkeena. Kevään ja kesän 2020 aikana Tampereen kaupunki toteutti uuden alikäytävän Tesomalle tulevaa seisaketta silmällä pitäen.

Porin seudulla parannetaan ja poistetaan pontevasti tasoristeyksiä. Työt alkoivat 2020. Mäntyluodon radan tasoristeykset käydään läpi koko radan päällysrakenteen uusimisen yhteydessä. Porista Tampereen suuntaan pyritään poistamaan lähivuosina mahdollisimman suuri osa tasoristeyksistä, rahoituksen salliessa kaikki.

Mäntyluodon radalla ajettiin 26.–27.11.2020 koeajoja Ulasoorin seudulle rakennetun 1,25 km pitkällä koeosuudella. Koerakenteilla selvitetään junasta syntyvän tärinän leviämisen vähentämismahdollisuuksia erilaisilla raiteen päällysrakenneratkaisuilla. Tampereen yliopisto ja A-Insinöörit tekivät maastomittaukset. Tuloksia eri ratapölkkytyyppien käytettävyydestä ja mm. tärinän leviämisestä saadaan alkuvuonna 2021. Operaattorina koeajoissa oli Operail Finland, koska ajoissa käytetyt 48 antrasiitilla kuormattua venäläistä vaunua olivat lainassa Koverharin liikenteestä.

Kolhon sivuraiteet ja vaihteet purettiin syyskuun 2020 aikana. Nykyään Kolho on vain seisake Vilppulan ja Haapamäen välillä.

Teuvan sivuraiteen pidennys Kaskisten radalla valmistui 25.9.2020. Raiteen käyttöpituus on nyt 560 metriä, kun se ennen oli 477 metriä. Tämä mahdollistaa 24 vaunun ”kokojunan” raakapuukuormauksen Teuvalla; aiemmin junat tuotiin sinne Seinäjoelta ”puolikkaina”.

Oulun asemalta vuonna 2013 purettu vara-asema Kivikukko on pystytetty uudelleen 2020. Se on koottu Oulun asemarakennuksen pohjoispuolelle rakennettavien kolmen kerrostalon parkkihallin sisäänmenon portiksi. Nykyinen sijainti on entisen VR:n kiitotavaratoimiston kohdalla.

Vesijärven asemarakennuksen julkisivuremontti Lahdessa on valmistunut lokakuun 2020 lopulla. Ulkoseinistä on poistettu kesän aikana kuusi maalikerrosta ja 1980-luvulla uusittu katto on kunnostettu. Nyt palautettu väri on selvitetty vastaamaan 1920-luvun värisävyä. Rakennuksessa toimii kahvila.

Itäradan suunnittelua jatketaan liikenne- ja viestintäministeriön 30.9.2020 päätöksen mukaan Porvoo–Kouvola-linjauksen pohjalta. Peruste oli, että tämän reitin varrella olevat kunnat olivat osaltaan sitoutuneet suunnittelukustannuksiin riittävästi.

Mukkulan rata Lahdessa hiljenee 2023, kun Viking Maltin uusi mallastamo valmistuu Lahden Kujalaan. Viking Malt on ollut viime ajat Mukkulan radan ainoa käyttäjä. Yhtiö käyttää jatkossakin rautateitä.

Heinolan radan tasoristeysvalojen yhteyteen on asennettu rautatiekaluston kuljettajille tarkoitettu vilkkuva merkkivalo, joka kertoo laitteiston hälyttävän. Puomillisiin tasoristeyksiin ei tätä tarvita, koska puomien liike osoittaa laitteiston toimivan. Tienkäyttäjille oli alkuvaiheessa väliaikaiset infotaulut, jotta laitteet tulivat tutuiksi. Radan varoituslaitteistoista viisi toimii aurinkokennoilla; niistä neljä on tasoristeysvaloja ja yksi (Suurjärven tasoristeys) on koemielessä puolipuomillinen Schweizer Electronicin Flex-järjestelmällä toteutettu.

Loviisan sataman junakulkutien päätepaikka muutetaan 1.1.2021 alkaen Varvin tasoristeyksen kupeeseen 306 metriä ennen tulovaihdetta. Siitä eteenpäin ratapiha on toisen luokan liikenteenohjausaluetta, missä vaihtotyöt tehdään ilman varsinaista liikenteenohjausta. Tämän toisen luokan alueen nimeksi tulee 1.1.2021 perinteinen Valko. Rajalle asetetaan seis-merkit molempiin suuntiin muistuttamaan lupien kysymisestä. Loviisan sataman liikennepaikkaraja on jatkossa Lahden suunnalla km:llä 203+542.

Kouvolan alueella rakenteilla oleva KAKO-kauko-ohjausjärjestelmä laajeni 8.11.2020 alkaen kattamaan myös Lahden ja Kouvolan välisen osuuden. Tässä vaiheessa Lahden ja Kouvolan liikennepaikat eivät kuitenkin vielä ole KAKO-aluetta. Tällä hetkellä KAKOlla ohjataan (Parikkala)–Savonlinna, (Kouvola)–(Pieksämäki) ja (Lahti)–(Kouvola), missä suluissa olevat liikennepaikat eivät itse vielä kuulu tämän ohjauksen piiriin.

Myllykosken uudet matkustajalaiturit Kotkan radalla otettiin käyttöön 26.10.2020. Kuulutusjärjestelmä valmistui samalla viikolla. Kulku laiturilta toiselle tapahtuu aiemman laituripolun sijasta Rautakorventien alikulkusillan kautta. Laitureita ja pysäköintialuetta siirrettiin lähemmäs alikulkua, jotta kiertoreitti laiturilta toiselle olisi mahdollisimman lyhyt.  Laituripolusta johtunut 80 km/t nopeusrajoitus poistettiin 13.11.2020, mistä alkaen junat ovat voineet ajaa paikalla normaalia 120 km/t nopeutta.

Imatran asemarakennus on päätetty korvata uudella rakennuksella, joka soveltuu paremmin nykyisiin käyttötarpeisiin kokonsa ja tilojensa puolesta. Nykyinen vuonna 1977 valmistunut asemarakennus puretaan aikaisintaan vuonna 2021.

Hammaslahden raakapuuterminaalin laajennus valmistui 15.12.2020. Hammaslahti korvaa pitkälti Joensuun raakapuun kuormauspaikkana.

Joensuun ratapihan täyskorjaus alkaa joulukuun 2020 aikana. Raiteistot uusitaan kokonaisuudessaan. Ensiksi aloitetaan Sulkuniemen alikulkusiltatyöt. Päätyövaiheet alkavat keväällä 2021 ja jatkuvat vuoden 2024 alkuun. Ensimmäiset vaiheet ovat henkilöaseman alueella sekä aivan ratapihan eteläpäässä. Joensuun liikennepaikalle rakennetaan uudet turvalaitteet,jolloin nykyiset mekaaniset asetinlaitteet poistuvat.

Siilinjärven ja Ruokosuon eli käytännössä Yaran tuotantolaitoksen välisen rataosuuden sähköradan jännite kytkettiin päälle 1.12.2020.

Iisalmen kolmioraiteen rakentaminen alkaa 2021. Se yhdistää Ylivieskan ja Kontiomäen suunnat ilman, että junien tarvitsee käydä kääntymässä Iisalmen asemalla. Kolmioraiteita suunnitellaan myös Kemiin (pohjoisen suunnasta Karihaaraan) ja Ouluun peräti kaksin kappalein (pohjoisesta Oritkariin sekä liikennepaikan eteläpäähän etelän ja idän ratojen välille).

Rautateiden sähköistystöiden valmistuminen etenee seuraavasti: Siilinjärvi–Ruokosuo vuoden 2021 alussa, Toijala–Akaan raakapuuterminaali alkukesällä 2021, Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari 2021 syksyllä, Ylivieska–Iisalmi 2023 loppuun mennessä ja Hyvinkää–Karjaa–Hanko 2024 loppuun mennessä. Näiden lisäksi Laurila–Tornio-Haaparanta-reitin sähköistys on kirjattu hallitusohjelmaan 2023 mennessä valmistuvaksi. Ylivieskan ja Iisalmen välillä tehdään jo 2021 yhdeksän sillan kohdalla radan alennus. Hangon radan kaksi raiteen alentamista on ajoitettu tapahtuvan jo huhtikuun 2021 alussa.

RATO 21 eli Väyläviraston Liikkuvan kaluston ohjeiden päivitetty versio tuli voimaan 1.12.2020. Ohjeessa kuvataan radan ja liikkuvan kaluston yhteentoimivuuden vaatimukset.

Ahvenanmaan rautatiet ovat lainsäädännöllisesti hallinnassa, sillä rautatieliikenne kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla maakunnan lainsäädäntövaltaan. Mitään suunnitelmia radoista ei kuitenkaan ole.

Haukivuoren hevosraitiotie on Mikkelin kaupungin Haukivuoren asemakylään (ent. Haukivuoren kunnan suurin taajama) 600 mm raideleveydelle suunniteltu noin 3 km pitkä raitiotie. Se suunnitellaan rakennettavaksi siten, että sillä voi liikennöidä myös vetureilla ja liikenteen välipäivinä resiinoilla. Raitiotielle on jo tiedossa hevonen. Suunniteltu reitti on Haukivuoren satama–kulttuurikeskus–asema–Pitkähiekan uimaranta. Lisäksi on varauduttu toisen haaran rakentamiseen Haukivuoren keskustorille suunnitteilla olevaa uutta kevyen liikenteen siltaa myöten. Raitiotiesuunnitelma on saanut Mikkelin kaupungin johdon hyväksynnän ja se on mukana työn alla olevassa Haukivuoren yleiskaavassa. Haukivuoren aluejohtokunta myönsi marraskuun kokouksessaan määrärahan hevosraitiotien tekniseen suunnitteluun. Kaava- ym. teknisten seikkojen takia raitiotien rakentaminen ajoittunee vuodelle 2022. Raitiotien puuhamiehenä on haukivuorelainen Eljas Pölhö.

Tampereen raitioteiden Ratikan ensimmäisen vaiheen viimeiset kiskot pantiin rataan 13.10.2020. Toisen vaiheen rakentamispäätös tehtiin kaupunginvaltuustossa 19.10.2020 ja rakennustyöt alkoivat jo marraskuussa Rantatiellä ja Paasikivenkadulla. Keväällä 2021 alkaa Sepänkadun rakentaminen ja Sepänkadun sillan 15 kuukautta kestävä sulku, kun silta puretaan ja rakennetaan uudelleen Tampereen ja Lielahden välisen rautatien yli. Raitioteiden koeajot laajenivat 15.11.2020 aina Pyynikintorille asti. Kaupalliset koeajot aloitetaan huhtikuun 2021 alussa ja normaali liikenne 9.8.2021.

Tampereen raitioteiden ajohenkilökunnan tuleva työvaatemallisto pohjautuu VR:n junahenkilökunnan mallistoon. Perusvärit ovat kuitenkin raitiovaunujen värityksen mukainen punainen ja musta, mitä valkoinen täydentää.

Raide-Jokerin ensimmäinen normaalikiskoinen vaihde valmistui Vossloh Cogifer Finland Oy:n konepajalla Kaipiaisissa 26.11.2020. Radalle tulee peräti 56 Vignol-vaihdetta. Urakiskovaihteita toimitetaan alustavasti vain viisi. Ratarakenteiden osalta rata on siten kapearaiteinen rautatie, ei perinteinen katuraitiotie. Teräsosat tulevat kokoonpanoon Puolasta, betonipölkyt Suomesta ja kyllästetyt mäntypölkyt Saksasta.

Pietarin rata 150 vuotta -näyttely avattiin Suomen Rautatiemuseossa 13.10.2020. Näyttely on kokonaan kaksikielinen, suomeksi ja venäjäksi.

Suomen Rautatiemuseo järjesti syyslomaviikon kunniaksi 17.10.2020 syysretkiajelun Valtteri-junalla Hyvinkäältä Hankoon ja takaisin. Viikolla museoalueella liikennöi myös Leena-höyryveturi ja lättähattu Dm7 4020. Museo suljettiin uudelleen 27.11.2020 lähtien ainakin 18.12.2020 saakka koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Museo oli samasta syystä suljettuna myös keväällä 2020.

Suomen Rautatiemuseolla Hangon radan aseman seinässä on ollut professori Terho Sakin vuonna 1974 valmistama muistolaatta, jolla kunnioitetaan kirjailija, toimittaja ja lehdenkustantaja Toivo Valentin Paavonkallion ideaa rautatiemuseon paikasta nykyisessä entisessä rautatiemiljöössä. Laatta oli pari vuotta kateissa, kuten luultiin. Se oli kuitenkin museon varastossa ja on nyt taas paikallaan Hangonaseman seinään lujasti kiinnitettynä. Laatta oli vain ollut putoamaisillaan seinästä ja otettu siksi talteen, kunnes seinä saatiin vahvistetuksi ja maalatuksi.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Operail kuljetti 2019 Virossa tavaraa 13,2 miljoonaa tonnia, kun 2000-luvun alussa huippuvuosina Viron rautateillä kulki rahtia noin 40 miljoonaa tonnia. Yhtiöllä on henkilökuntaa noin 600. Se harjoittaa myös kaluston vuokrausta; vaunuja sillä on noin 3600. Yhtiö voi myös valmistaa vetureita Tapan konepajassaan. Kapasiteettia on maksimissaan kuusi veturia vuodessa.

Venäjä

Venäjän Kaukoidässä Sahalinin saarella on päättymässä toistakymmentä vuotta kestänyt projekti saaren rataverkon muuttamiseksi 1067 mm raideleveydeltä venäläiselle standardille 1520 mm. Aiempi poikkeava raideleveys selittyy historialla. Saaren eteläosa oli vuosina 1905–1945 osa Japania. Raideleveysero ratkaistiin vuosikymmenten ajan telinvaihdolla Holmskin junalauttasatamassa, jota palveli säännöllinen junalauttayhteys Vaninosta Venäjän mantereelta. Holmskin terminaalissa telinvaihdolla selätettiin peräti 453 mm:n raideleveysero, suurempi kuin missään muualla maailmassa, ellei lavettivaunuihin tai lavettiteleihin perustuvia ratkaisuja oteta huomioon. Lähimpiä vertailukohtia lienevät raideleveydeltään muunnettavin telein ratkaistu raideleveyden vaihto Spiezissä Sveitsissä Montreux Oberland Bernois -radan (1000 mm) ja BLS:n (1435 mm, ero 435 mm) välillä sekä 1988 Newfoundlandin saaren rautatien lakkautuksen myötä päättynyt telinvaihto saaren 1067 mm järjestelmän ja Kanadan 1435 mm raideleveyden päärataverkon välillä (ero 368 mm).

Sahalinin rataverkon muutostyö oli haastava ennen kaikkea rataverkon pituuden ja kapearaiteisen radan haastavan ratageometrian vuoksi. Vaikka muutama sivurata lakkautettiin pysyvästi, levennettyä rataa kertyi noin 805 kilometriä. Leveäraiteista liikennettä varten saarelle on siirretty vetureita ja moottorijuna muualta Venäjältä mm. sarjoista 2M62U ja TEM18DM, lisäksi mm. viisi sarjan TG16M kapearaideveturia on muutettu 1520 mm raideleveydelle.

Rataverkko saatiin valtaosin leveäraidekalustolla liikennöitävään kuntoon vuosien 2019 ja 2020 aikana, ja kapearaiteista liikennettä varten siirtymäkauden ratkaisuna osalla rataverkkoa ollut kolmas kisko voitiin purkaa. Vain aivan viimeisimmällä osuudella, Holmsk–Nikolaitšuk, kapearaiteinen liikenne jatkui syyskuuhun 2020 saakka muutostyön kestäessä kevääseen 2021. Samalla historiaan jäi Holmskin telinvaihtoterminaali sekä Venäjän valtiollisten rautateiden viimeinen vakinaisen kaupallisen liikenteen kapearaiteinen rautatie. Kaksi muuta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen RZD:n perimää kapearaiderataa lopetettiin vuosina 1996 ja 2011. Venäjän viimeiset kapearaideradat ovat enimmäkseen raideleveydellä 750 mm, ja valtaosin ns. lasten rautateitä sekä erilaisia metsä- ja tehdasratoja. Kaupallista ja vakinaista yleistä liikennettä harjoittaa enää Uralilla toimiva yksityisomisteinen Alapajevskin rautatie, jonne aikoinaan päätyi sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutettu Jokioisten Rautatien 2–6–2T-höyryveturi Henschel nro 23876/v. 1937.

Yöjunat Euroopassa

Ruotsalainen Snälltåget on suunnitellut aloittavansa helmikuussa 2021 hiihtosesonkijunien ajon Tukholmasta Malmön kautta Itävallan Zell am Seehen; toki koronavirus saattaa vielä muuttaa suunnitelmia. Ensi kesänä liikenteeseen tulevat suorat jokapäiväiset Tukholman ja Berliinin väliset yöjunat. Sesongin ulkopuolella on tarkoitus ajaa viikonloppuisin. Junan suunnitellaan lähtevän Tukholmasta klo 16.25 ja olevan seuraavana aamuna Hampurissa klo 5.50 ja Berliinissä klo 8.25. Toisen suunnan vastaavat ajat ovat klo 21.00, 23.30 ja 14.25. Siten Suomesta laivamatkat huomioiden matka Berliiniin vie kaksi yötä ja niiden välisen päivän.

Edellisestä riippumatta Ruotsin valtion tukemana elokuussa 2022 on tarkoitus aloittaa yöjunalinjat Tukholmasta Hampuriin ja Malmösta Brysseliin.

Kauempana Euroopassa Sveitsin SBB ja Itävallan ÖBB aikovat yhteistyössä aloittaa yöjunaliikenteen Zürichistä Amsterdamiin joulukuussa 2021, lisätä Sveitsistä Hampurin ja Berliinin kulkevat junat omiksi junikseen 2023 nykyisen yhden junan sijasta ja aloittaa liikenne Sveitsistä Roomaan ja mahdollisesti Napoliin asti. Suunnitelmissa on myös päivittäinen yöjunapari Sveitsistä Barcelonaan Espanjaan. Aiempi vastaava yhteys lakkautettiin 2012. Nyt liikenne on mahdollista aloittaa tavallisilla normaaliraiteisilla junilla Ranskan ja Espanjan välisen 1435 mm raideleveyden Perthus-tunnelin valmistuttua joulukuussa 2013. Aiemmin reitillä käytettiin erikoiskalustoa, jonka raideleveys piti vaihtaa Ranskan ja Espanjan rajalla.

ÖBB on jo aiemmin tilannut 13 uutta NightJet-yöjunaa (kussakin seitsemän vaunua) ja elokuussa 2020 maan hallitus myönsi ÖBB:lle luvan tilata lisää 20 yöjunaa. Siten toimitukseen on tulossa 231 vaunua ja tarvittavat veturit. Ensimmäiset uudet junat tulevat liikenteeseen 2022.

Saksan liikenneministeri Andreas Scheuer esitti syyskuussa kahdeksan TEEN-yöjunalinjan aloittamista. Pohjoisimmillaan reitit ulottuisivat aluksi Kööpenhaminaan ja myöhemmin Tukholmaan. Samalla hän esitti pitkämatkaisten korkeatasoisten TEE-päiväjunien käyttöön ottoa uudelleen, aluksi neljällä reitillä ja myöhemmin useilla muilla reiteillä. Työnimi näille on TEE2.0. Kaikilla näillä ehdotuksilla luotaisiin vaihtoehdot lentomatkustukselle.

Kansainvälinen liikenne korona-aikaan

Toisin kuin Suomen ja Venäjän välinen matkustajajunaliikenne, palautui Euroopan sisäinen kansainvälinen liikennetarjonta loppukesällä ja alkusyksynä 2020 noin puoleen aikaisemmasta – joillakin reiteillä vilkkaammaksikin. Kuitenkin taas marraskuun 2020 alusta alkaen kulkutaudin toisesta aallosta johtuen liikennettä on jälleen vähennetty voimakkaasti. Esimerkiksi 7.11.2020 alkaen Pariisin ja Brysselin välillä ajettiin vain kaksi päivittäistä junaparia. ÖBB perui samasta ajankohdasta alkaen lähes kaikki NightJet-yöjunat. Tarjontaa Sveitsistä Italiaan ja Ranskaan vähennettiin runsaasti. Esimerkiksi kapearaiteisella sveitsiläisellä Rhätische Bahnilla ei 6.11.2020 alkaen saanut matkustaa enää lainkaan Italiaan, vain tavaraliikenne jatkui rajan yli.

Ruotsi

Matkustajajunaliikenne Haaparantaan alkaa 5.4.2021. Alkuvaiheessa päivittäin ajetaan kolme junaparia, jotka lähtevät maanantaista perjantaihin Haaparannasta Bodeniin alustavien aikataulujen mukaan klo 5.55, 11.42 ja 15.03. Aamu- ja iltapäiväjunat ajavat suoraan Luulajaan ja keskimmäinen Uumajaan asti. Viikonloppuisin on eri lähtöajat. Vuodesta 2022 junamääräksi kaavaillaan viisi päivittäistä paria, jolloin mm. yöjunavaihtoyhteydet Tukholmaan tulevat sujuvimmiksi. Liikenteessä käytetään X52-sarjan sähkömoottorijunia, joihin on toteutettu myös bistro. Liikenteen järjestää läänin omistama Norrtåg, operaattorina on koko Norrtågin liikenteen tavoin norjalainen Vy, entinen NSB. Haaparantaan ja Kalixiin on rakennettu uudet matkustajalaiturit, jälkimmäiseen lisäksi aivan uusi matkakeskus. Leveäraideradan sähköistämisen Suomesta Haaparantaan on kaavailtu tuovan myös suomalaiset matkustajajunat Haaparantaan, missä matkustajien vaihto junien välillä tapahtuisi. Reitti voisi olla valmis 2023…2024.

Ruotsissa on Haaparannassa valtakunnan rajalta alkaen tällä hetkellä seuraavat määrät 1524 mm rataverkkoa: raidetta 3437 metriä, josta 1471 metriä SJ43-kiskoa ja 1966 metriä SJ/BV50 kiskoa, 10 vaihdetta, joista kahdeksan tyyppi EV-43-5,9-1:9 ja kaksi tyyppiä EV-50-11-1:9, terässiltaa 227 metriä, yksi kivisilta pituudeltaan kahdeksan metriä ja kaksi betonisiltaa yhteispituudeltaan 31 metriä. Raiteista on soratukikerroksellista 1424 metriä, sepelitukikerroksellista 1795 metriä ja tukikerroksetonta siltarakennetta 218 metriä.

Ruotsissa on hyväksytty käyttöön lokakuussa 2020 ensimmäinen höyryveturiin asennettu nykyinen automaattinen kulunvalvontalaitteisto (kuten Suomen JKV). Veturi on Ruotsin rautatiemuseon B-sarjan höyryveturi nro 1429. Aikanaan ETCS2-taso edellyttää ETCS-veturilaitteita kaikkiin vetureihin, koska siinä vaiheessa näkyvät opastimet poistuvat. Rautatiemuseolla on kaavailuja myös ETCS:n asennukseen museokalustoon.

Ruotsin valtiollinen tavaraliikenneyhtiö Green Cargo on sopinut syksyllä 2020 jopa sadan romanialaisvalmisteisen kuusiakselisen Transmontana-tyypin sähköveturin hankintamahdollisuudesta. Ensimmäiset kaksi Softronicin valmistamaa Mb-veturia saatiin liikenteeseen 2018. Hyvien kokemusten perusteella 2021 loppuun mennessä käytössä pitäisi olla jo 16 veturia. Lisätoimitukset edellyttävät vielä tilausten muuttamista sitoviksi.

Saksa

InnoTrans-messut eli maailman suurimmat rautatiealan messut järjestetään seuraavan kerran Berliinissä vasta 20.–23.9.2022. Alun perin messut piti järjestää syyskuussa 2020, mutta ne siirrettiin huhtikuuksi 2021. Nyt koko messut on jouduttu perumaan vuosilta 2020–2021 kulkutaudin takia ja seuraavat ovat normaalin kahden vuoden rytmin mukaan syyskuussa 2022.

DB Cargo ja Siemens Mobility sopivat elokuun 2020 lopussa yhteensä 400 Vectron-hybridiveturin toimittamisesta. Ensimmäisten 100 veturin toimittamisesta 2023 alkaen on tehty jo sitova sopimus. Tavarajunavetureiden teho sähkökäytöllä on 2200 kW; dieselmoottorin teho on 950 kW.

Krauss 7558/1919 -veturin eli entisen Lohjan–Virkkalan rautatien höyryveturin kunnostus on jatkunut Märkische Museums-Eisenbahnin konepajassa. Veturin uusi kattila valmistui kesällä 2020. Rungon ja kytkintankojen kunnostus valmistuivat marraskuun 2020 alussa.

Harzer Schmalspurbahn eli Harzin alueella toimiva kapearaideyhtiö suunnittelee muuttavansa ainakin osan kalustostaan vetykäyttöiseksi. Höyryveturin muutosprototyypin kaavaillaan valmistuvan 2025. Haasteena on saada riittävän tilavat vetysäiliöt hiilitilan tilalle. Vety toimisi polttimon polttoaineena ja muutoin höyryveturi toimisi entiseen tapaan. Nordhausenin lähiliikenteeseen on kaavailtu uutta vetykäyttöistä moottorivaunukalustoa korvaamaan nykyiset dieselmoottorivaunut ja hybridiraitiovaunut.

Sveitsi

Gotthardin ratayhteyden uusinta on nyt valmis. Kansanäänestyksessä oli 1992 päätetty Sveitsin kautta kulkevan etelä–pohjoissuuntaisen kuorma-autoliikenteen voimakkaasta vähentämisestä rakentamalla uusi tehokas Gotthardin rautatieyhteys ilman tavarajunaliikennettä haittaavia nousuja. Varsinainen uusi Gotthardin 57 km pitkä tunneli valmistui joulukuussa 2016 ja sen eteläpuolinen 15,4 km pitkä Ceneri-tunneli otettiin käyttöön nyt 13.12.2020. Vihkiäisiä vietettiin jo 4.9.2020, jonka jälkeen Cenerin kautta on kolme kuukautta kestäneen koeliikenteen aikana ajettu jo noin 5000 junaa ennen vakinaisen liikenteen aloittamista. Koejunien lisäksi reittiä on käyttänyt myös normaaleja matkustaja- ja tavarajunia.

Rigin hammasrata täyttää 150 vuotta vuonna 2021. Pääjuhlat ovat toukokuussa 2021, mutta jo ensimmäisenä juhlien ohjelmanumerona radan 1873 valmistunut pystykattilallinen höyryveturi nro 7 tuotiin 15.9.2020 laivalla Vierwaldstätter-järveä pitkin Luzernin liikennemuseosta radan varikolle Vitznauhun. Siellä veturi kunnostetaan ajoon tulevia juhlia varten. Kyseinen veturi poistettiin käytöstä 1937 ja siirrettiin museoon 1959.

Itävalta

Achenseebahnin konkurssimenettely on edelleen käynnissä. Suunnitelmissa oli muutama vuosi sitten radan sähköistys ja sitä varten Appenzeller Bahnilta Sveitsistä hankittiin 2018 viisi käytettyä sähkömoottorivaunua. Sähköistyssuunnitelmat on nyt haudattu ja moottorivaunujen huutokauppa käynnistyi 5.10.2020. Achenseebahn on osittain hammaskiskoinen ja henkilöliikenne on hoidettu yksinomaan höyryvetureilla. Vuonna 2020 radalla ei ole liikennöity lainkaan. Marraskuun 2020 tietojen mukaan rataa pitää joka tapauksessa perusparantaa noin 15 miljoonalla eurolla ennen liikennöinnin aloittamista ja operointiin tarvitaan uudelta taloudelliselta pohjalta aloittava yhtiö. Siten ainakaan vielä 2021 matkustajajunat eivät pääse radalla kulkemaan.

Ranska

Ranskan valtiollinen rautatieyhtiö SNCF ottaa käyttöön täysin uuden TGV-junatyypin kesäkuussa 2024 niin, että ne ovat käytössä Pariisin kesäolympialaisissa seuraavassa kuussa. Näistä suurnopeusjunista käytetään tyyppimerkintää TGV M, mutta niitä on myös kutsuttu nimillä TGV 2020 ja Avelia Horizon. SNCF on tilannut nämä 100 junaa jo 2018. Ensimmäinen prototyyppijuna pyritään saamaan koeajoihin 2021 aikana.

USA

Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden on tunnettu rautatiemyönteisyydestään ja suorastaan harrastuksestaan. Hän on käyttänyt kymmeniä vuosia säännöllisesti junia matkustamiseen ja on synnyttänyt hyvät ystävyyssuhteet erityisesti kansallisen henkilöliikenneyhtiön Amtrakin henkilökuntaan. Hän on myös kirjoittanut mm. Amtrakin asiakaslehteen artikkelin ”Why America Will Always Need Trains” eli ”Miksi Amerikka tarvitsee aina rautateitä” ja totesi Obaman varapresidenttivaalissa 2008 ”If we get elected, it will be the most train-friendly administration ever” eli ”Jos meidät valitaan, hallintomme tulee olemaan tähänastisista rautatiemyönteisin”. Ja tämä myös pitkälti toteutui. Bideniä kutsutaankin laajasti Amtrak Joeksi.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Aarne Alameri, Mikko Alameri, Hannu Heikka, Eero Heinonen, Hannu Jalonen, Ismo Kirves, Timo Koskela, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Markku Nummelin, Jussi Pajunen, Gérard Paulhac, Jari Pollari, Kimmo Pyrhönen, Eljas Pölhö, Miko Rautiainen, Sakari K Salo, Juha Sandberg, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Tapio Sänkiaho, Ilmari Tommola, Petri Tuovinen ja Juha Vuorinen