Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 3/2008

KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ HUHTI–HEINÄKUUSSA 2008

Uudet vaunut
  • 3 Ed (28077–79)
  • 5 Edfs (28317-21)
  • 15 Sdggnqss-w
  • 39 Snpss
  • 2 Taimnss-tw
Muutetut vaunut
  • 2 Ed (28049–50) sarjaan Edb (28429–30)
  • 2 Ex (26228-29) sarjaan Exy (29945-46)
  • 1 Fot (23904) sarjaan De (55109437002)
  • 4 Sob sarjaan Sob-y
Poistetut vaunut
  • 1 Eit (23003)
  • 3 BG
  • 7 BH
  • 1 BXE
  • 9 BXG
  • 1 Etv
  • 1 Etvjh
  • 4 Etvsa
  • 1 Gbkk
  • 11 Hkb
  • 11 Hpy
  • 1 Lv
  • 3 Mas
  • 1 Osb
  • 1 XE
  • 15 XH
  • 9 XG

Sm3-junien yhteenkytkentä päättyi Kouvolassa 10.8.2008 alkaen. Nyt Joensuusta ja Kuopiosta tulevat aamujunat ajetaan Helsinkiin asti erillisinä junina. Runkojen irrotuksia tehdään entiseen tapaan, mutta kytkentöjä vain Ilmalan varikolla, Helsingin asemalla, Oulussa ja Joensuussa.

Sm5-junien prototyypit tuodaan rekoilla Ilmalaan, missä ne asennetaan teleilleen. Alun perin junat suunniteltiin tuotavan junalautalla Turun kautta. Kullakin neljällä vaunulla on oma rekkansa ja telit tulevat viidennellä.

Dr14-sarjan raskasta vaihtotyöveturia alettiin keväällä 2008 käyttää Ilmalan varikolla henkilövaunujen vaihtotöissä, koska se soveltuu vähäisemmän savutuksen vuoksi paremmin Ilmalan hallien sisällä liikkumiseen. Pääasiassa tehtävään käytetään veturia 1868. Siinä on jo pidemmän aikaa ollut asennettuna pääsäiliöjohto, josta mm. henkilövaunujen kiskojarrut saavat tarvitsemansa paineilman. Järjestely muutti Helsingin päivystäjien vetovoimajakaumaa siten, että Pasilan laskumäkipäivystäjänä Dr14:n sijaan on yleensä yksi neljästä laskumäkiopastinkertaajilla varustetuista Dv12:sta.

Dv16 2015, joka on toiminut Kymenlaakson paperitehtaiden varaveturina, hinattiin 29.8.2008 tavarajunissa T 2804 (vetäjänä Sr1 3049) Kouvolasta Riihimäelle ja
T 3124 edelleen Hyvinkäälle romutettavaksi. Veturi oli viimeinen VR:n kirjoilla ollut Dv16.

Arctic Expressin toiseksi höyryveturiksi on tutkittu kesän 2008 aikana useita vaihtoehtoja. Esillä oli alkukesällä Suolahteen sijoitetun Tk3 1150:n käyttö, mutta sittemmin vaihtoehtona tutkittiin Höyryveturimatkat Oy:n Hr1 1009:tä. Höyryveturimatkojen mukaan kalusto ja toiminta eivät ole kuitenkaan missään tapauksessa myynnissä ja kalusto pysyy Helsingissä. Arctic Express on suunniteltu liikennöivän tulevana talvena Rovaniemen ja Misin välillä. Syyskuun alussa joulupukin juna ja Rovaniemen tallit ym. takavarikoitiin Rovaniemen käräjäoikeuden päätöksellä velkojen vakuudeksi.

Tr1 1074:n kaavailtu myynti Jyväskylästä Rovaniemelle museoliikenteeseen peruuntui jo alkuvuonna. Jyväskylässä Transpointin hallissa edelleenkin oleva veturi on ollut jo pitkään yksityisomistuksessa omistajan kuitenkin välillä vaihtuessa. Riston kokkolalainen omistaja on myynyt sitä netissä kesäkuusta 2008 alkaen.

Tr1 1088:n kesäkuuksi 2008 suunniteltu siirto Tampereelta Siuroon peruuntui viime hetkillä. Tampereen henkilöaseman kupeessa muistomerkkinä olevan veturin kohtalo on ollut kesällä jälleen avoin.

Kemijärven liikenteeseen valmistunut toinen aggregaattivaunu lähti ensimmäiselle matkalleen 11.6.2008 Helsingistä ja saapui Kemijärvelle aamulla 12.6. klo 9.40. Molemmat vaunut on valmistanut Pieksämäen konepaja. Ne kulkevat päivittäin Rovaniemi–Kemijärvi-väliä junissa P 865/P 874 antaen virtaa uusiin Edm-makuuvaunuihin.

Teräskelavaunuja hankitaan lähivuosina Rautaruukki Oyj:n liikenteeseen yhteensä 130. Vaunujen hankinta perustuu VR Cargon ja Rautaruukin solmimaan pitkäaikaiseen kuljetussopimukseen. Uudet 25 tonnin akselipainon vaunut korvaavat 210 vanhaa vaunua. Koeliikenteessä on prototyyppivaunu Koev59 nro 999059-9.

Talvivaaran kaivosradan liikenteeseen hankitaan uusia 25 tonnin akselipainon malmivaunuja. Radan kuljetuksiin tarvitaan noin 180 vaunua, joista 100 tulee olemaan uusia ja loput saneerattavia vanhoja vaunuja.

Sob-y -lentopetroolivaunut ovat valmistuneet muutostyönä Sob-vaunuista Pieksämäen konepajalla keväällä 2008. Ne ovat saaneet sivukilpiin VR-merkinnän sijasta FDF-merkinnän (Finnish Defence Forces eli Suomen puolustusvoimat).

A 50 -vaunun käyttö päättyy tämän vuoden aikana. Vaunun kohtalo on tätä kirjoitettaessa vielä avoin.

UPM:n Itä-Suomen tehtaiden vientikuljetukset siirtyivät ilman siirtymäaikaa Haminasta Kotkaan 3.3.2008. Liikenne on lisännyt merkittävästi Kotkan Hietasen sataman ja Kantasataman liikennettä. Varsinkin Kantasataman rautatie- ja laivaliikenne oli hiljentynyt vuosien mittaan ja raiteistoa oli supistettu, mutta nyt raiteet ovat taas mitä vilkkaimmassa käytössä.

ETCS-veturilaite ja sen nykyisiin kulunvalvonnan ratalaitteisiin liittävä STM-adapteri asennetaan Suomessa 2008–09 kahteen koeveturiin. ETCS-veturilaite on osa yleiseurooppalaista rautateiden ERTMS-liikenteenohjausjärjestelmää, johon kuuluu myös GSM-R -radiojärjestelmä. Ensimmäinen koeveturi tulee olemaan syksyllä 2008 Tka7-ratakuorma-auto ja toinen ensi vuonna Sr2-veturi. Tulevina vuosikymmeninä ERTMS-järjestelmät korvaavat Euroopassa monet nykyiset kansalliset kulunvalvontajärjestelmät, kuten myös Suomen nykyisen JKV:n.

Imatran Veturipalvelu Oy teki viimevuotiseen tapaan suuren pyörästöremontin Dv15-veturilleen kesän 2008 aikana. Tällä kertaa uudet pyörät ja alustarakenteen kunnostusta sai Jussi (ent. VR Dv15 1993). Veturi myös maalattiin. Imatran Veturipalvelu aikoo jatkossakin tehdä vastaavia laajoja kunnossapitotoimenpiteitä, jotka mahdollistavat kolmen Dv15-veturin käytön vielä pitkälle tulevaisuuteen. Veturipalvelun veturit ovat numeroiltaan 1993 (Jussi), 2001 (Masi) ja ”1994” (Diesel). Dieselillä ei siis VR-numeroa ole, koska se on teollisuus-Vv15. Numero 1994 perustuu hankintavuoteen Veturipalvelulle.

Kymen Veturipalvelu Oy perustettiin keväällä 2008 hoitamaan Inkeroisten ja Anjalan paperitehtaiden vaihtotöitä. Yhtiön taustalla ovat Imatran Veturipalvelu Oy:n
omistajat. Kalustokseen Kymen Veturipalvelu hankki UPM Kymmenen Kaukaan tehtaalta toimettomiksi jäänet kolme veturia. Niistä Move 66 ja Move 67 ovat Inkeroisissa. Lokomo C600 puolestaan on toistaiseksi Imatran Veturipalvelun varaveturina Imatralla. Inkeroisissa Move 67 hoitaa normaalisti vaihtotyöt Move 66:n toimiessa varaveturina. Entistä Move 66:tta huomattavasti järeämpänä Move 67 on helpottanut Inkeroisten vaihtotöiden tekemistä, ja esimerkiksi raskaat raakapuujunat saadaan työnnettyä purkupaikalle ilman ylimääräistä vauhdin hakua.

Kirkniemen paperitehtaan Otso 2 -veturi (Saalasti 48/1962; J. W. Engqvist Oy, Lielahti 11.12.1962) siirrettiin kesällä Kuusankoskelle Teräspyörä Oy:n käyttöön. Tilalle M-Real osti Otso 4 -veturin (Saalasti 119/1981; Enso Gutzeit Oy, Pankakoski 1.6.1981), joka on viimeksi palvellut Saalasti Oy:n vuokraveturina mm. Simpeleellä.

Karhulan–Sunilan rautatien Move 90-veturi kävi Ilmalassa pyöräsorvissa toukokuussa. Veturi siirrettiin ajamalla.

Ttk1 834 on Oy VR-Rata Ab:n kesällä 2008 vastaanottama uusi raiteentukemiskone. Suuri linjatukemiskone on tuttuun tapaan Plasser & Theurerin valmistetta. Sen tyyppi on DUOMATIC 08-32C.

Saalasti Oy toimitti keväällä HKL-Metroliikenteelle uuden ratakuorma-auton. Tämä tuotenimen Railbear Metro saanut työkone on suunniteltu viime vuonna MVH:lle toimitetun Railbear 330:n pohjalta. Tekniikaltaan nämä kaksi Railbearia vastaavat pääpiirteittäin toisiaan, mutta metroversion rakennetta on jouduttu keventämään huomattavasti, koska metroradan suurin sallittu akselipaino on vain 13 tonnia. Railbear Metro on myös matalampi ja solakampi leveyssuunnassa, koska metroradan ulottumat ovat tiukempia kuin yleisellä rataverkolla. Railbear Metro siirrettiin maanteitse Saalastin toimitiloista Espoon Juvanmalmilta metrovarikolle 25.4.2008, jonka jälkeen sitä vielä ”viilattiin” lopulliseen iskuun. Numeron 5 saanut ratakuorma-auto luovutettiin HKL:lle 9.5.2008. Se pääsi heti työn makuun, sillä metroradan erilaisissa kunnossapitotehtävissä tarvitaan erityisesti kesäaikaan viitenä–kuutena yönä viikossa useita ratakuorma-autoja samanaikaisesti. Suurin Railbear Metron mukanaan tuoma parannus on todella järeä nosturi, jolla voidaan käyttää henkilönostokoria.

HKL-Metroliikenne hankki vuodenvaihteessa Konepaja Mankinen Ky:ltä kiskonrasvausvaunun. Lättähatun telin päälle on rakennettu kompressori ja paikat kahdelle rasvatynnyrille. Laite painaa rasvaa kiskon syrjään n. 400 barin paineella ja sitä ohjataan kauko-ohjaimella ratakuorma-auton hytistä. Uusi laite on helpottanut huomattavasti kaksi kertaa viikossa suoritettavaa kaarteidenrasvauskierrosta, sillä tähän asti se sitoi aina ratakuorma-auton numero 1, johon rasvauslaitteet oli asennettu kiinteästi. Nyt rasvaus voidaan suorittaa millä tahansa viidestä ratakuorma-autosta ja entisen 30–40 km/t sijaan jopa 60 km/t nopeudella.

Sibelius-junassa oli 1.7.2008 yli viiden tunnin myöhästymiseen johtanut vaunu-sotku. Normaalisti Sibeliuksen junarungon pohjoispäässä olevan Fey:n tilalle oli jostain syystä vaihdettu Ilmalan varikolla Eifet, jossa ei ole SA3-kytkimiä. Ystävyyssidettähän ei voi käyttää, koska venäläisissä vetureissa ei ole sivupuskimia. Myös Hkba:ta oli Vainikkalassa ajateltu kytkeä välivaunuksi ennen Ilmalasta apuun lähetetyn Foty:n saapumista. Myöhästymisen takia paluusuunnassa Sibelius ajettiin venäläisellä korvaavalla junarungolla ja suomalainen juna yöpyi Pietarissa.

Museokaluston liikennöinnistä Rautatievirasto on julkaissut 19.9.2008 tiedotteen, jonka mukaan 1.1.2009 alkaen seuraavana luetelluilla rataosuuksilla museokalusto ei saa liikennöidä junana ilman JKV-veturilaitetta: Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere–Parkano–Kokkola–Oulu–Kemi, Kerava–Imatra–Pelkola ja Luumäki–Vainikkala. Rajoitus ei koske junan lähtemistä välin liikennepaikoilta muille rataosuuksille tai saapumista niiltä. Määräys lopettaa museojunaliikenteen mm. Helsingistä. Esimerkiksi Porvooseen voidaan liikennöidä vain Keravalta. Museoliikenteen suurin nopeus on jatkossa 70 km/t. Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto (RMHL) kävi alkusyksyn aikana aktiivisesti neuvotteluja, jotta museoliikennöinti voitaisiin varmistaa tulevaisuudessakin.

Teollisuuden raideliikenne Oy TR Group on päättänyt jäädyttää liikennöintihakemuksensa Suomen rataverkolle.

Vuosaaren satamaradan kiskot yhdistettiin Savion tunnelissa 23.4.2008. Länsisataman ja Sompasaaren nykyiset satamaradat suljettaneen huhtikuussa 2009 ja purettaneen pian tämän jälkeen.

Merisataman raide Helsingissä purettiin heinäkuussa 2008 Marian sairaalan luota Merisatamaan ja edelleen Hernesaareen ja Munkkisaareen. Loppukesällä työt jatkuivat tasoristeyslaitteistojen purulla ja töiden viimeistelyllä. Hietalahden kääntösilta ja lisäksi myös Kauppatorin kääntösilta entisellä Katajanokan radalla säilytetään paikoillaan ja kunnostetaan.

Pohjanmaan radan peruskorjaus on täydessä vauhdissa. Painopiste on ollut välin Etelä-Seinäjoki–Seinäjoki maarakennustöissä, tasoristeysten poistoihin tähtäävissä siltaurakoissa sekä seulonnassa ja kiskojen vaihdossa Lapuan ja Pännäisten välillä. Jepuan, Härmän ja Voltin matkustajalaiturit purettiin huhtikuussa. Rajaperkiön, Raunion ja Jepuan liikennepaikkojen päällysrakenneurakat ovat olleet käynnissä.

Kehärata päätettiin 24.4.2008 tehdyllä päätöksellä toteuttaa perinteisellä sepelitukikerrosrakenteella. Päätöstä edelsi laaja selvitys betoniin tehdystä kiintoraidevaihtoehdosta, mutta tämä todettiin investointikustannuksiltaan aivan liian kalliiksi. Radan rakennustyöt alkavat konkreettisesti 2009. Ensimmäisenä tehdään tunnelien louhintaa. Liikenteen on tarkoitus alkaa radalla 2014.

Ilomantsin radalla tavarajunan usean vaunun puskimet menivät ristiin 2.5.2008 ilmeisesti junan alla lauenneen hellekäyrän takia. Vinossa kulkeneet vaunut rikkoivat rataa 40 km:n matkalla. Ne lähinnä levittivät raideleveyttä. Hellekäyrän alueella oli tehty viime vuonna pölkynvaihtoa. Vaunuista kaksi suistui radalta vasta Joensuun ratapihalla, jolloin vaurio vasta huomattiin. Ilomantsin radan korjaus kesti runsaan viikon. Ensimmäiset tavarajunat kulkivat tapauksen jälkeen 12.5.2008.

Kelloselän ja valtakunnan rajan väliseltä rataosuudelta on varastettu heinäkuussa 2008 ratakiskoa usean kilometrin matkalta. Varastettua K30-kiskoa on runsaat 100 tonnia. Rata ei ole ollut liikennöitävässä kunnossa. Aikanaan Pariisin rauhansopimuksessa rata velvoitettiin säilyttämään. Nyt kuitenkin katsotaan, että velvoite oli tehty silloista poliittista tilannetta varten, eikä se ole enää voimassa. Siten kiskotusta ei tarvitse enää palauttaa paikoilleen. Kiskojen varastaja saatiin nopeasti kiinni.

Riihimäen rakenteilla olevassa matkakeskuksessa syttyi 5.5.2008 klo 15.40 suurpalo, joka katkaisi koko junaliikenteen. Palo synnytti runsaasti myrkyllistä savua. Matkustajat ja aseman henkilökunta evakuoitiin. Rajoitettu liikenne saatiin käyntiin jälleen klo 18.45, mutta jälkisammutus vaati raiteiden 1–3 pitämisen kiinni vielä pitkään tämän jälkeen. Ennen rakennustöiden jatkamista jouduttiin palossa pilaantuneita rakenteita purkamaan melko paljon.

Kiukaisten asemarakennus vaurioitui pahoin tulipalossa 19.–20.6.2008 välisenä yönä. Sammutustöiden vaatiman jännitekatkon takia yksi tavarajuna joutui odottamaan Raumalla radan vapautumista. Hälytys annettiin klo 22.54, ja Kiukaisten, Panelian ja Euran palokunnat saivat palon hallintaan aivan viime hetkellä ennen sen leviämistä. Rakennus jäi korjauskelpoiseksi. Aseman omistaa nykyisin yritys, joka on suunnitellut rakennuksen hyödyntämistä liiketaloudellisesti, mahdollisesti muuttamalla sen asuinhuoneistoksi.

Kairokosken veturitallin purkutyöt aloitettiin Parkanossa elokuun puolivälissä. Suunnitelmien mukaan talli saadaan purettua syyskuun loppuun mennessä. Purkutöiden yhteydessä maaperä tutkitaan. Paikalliset aktiivit ovat toivoneet, että veturitalli ja kääntöpöytä voitaisiin säästää tai siirtää muualle. Kustannussyistä pöytä jäänee siirtämättä. Parkanon kaupunki teki päätöksen tallin purkamisesta vuonna 2004. Purkupäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta valitus hylättiin.

Parkanon radalla Tampereen ja Seinäjoen välillä ajettiin toukokuussa laajat nopeudennostokoeajot, joiden jälkeen rataosan nopeus nousi 1.6.2008 sekä veturijunilla että Pendolinoilla arvoon 200 km/t. Koeajot ajettiin veturijunilla 5.–9.5.2008 ja Sm3:lla 19.–23.5. Suurin nopeus koeajoissa oli nimellisesti 220 km/t, käytännössä hitusen ylikin, mikä on 10 % yli radalla jatkossa kaupallisesti sallittavan nopeuden. Veturivetoisessa koejunassa oli vaunustona A 17, Ex 26230, tuliterät Ed 28078 ja 28079 sekä A 16 (Elli). Veturina oli Sr2 3244.

Uudenkaupungin radan kauko-ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain elokuun alkupuoliskolla. Raision käyttöönotto aloitettiin 4.8.2008 ja Mynämäen ja Uudenkaupungin 11.8.2008.  Raision suoritus päättyi 7.8.2008, Mynämäen 13.8.2008 ja Uudenkaupungin 15.8.2008. Rata ei kuulu ns. radio-ohjattuihin ratoihin, koska lähtösuuntien opastimet on nyt toteutettu näkyvillä pääopastimilla, eikä fiktiivisillä opastimilla. Liikenteenohjausjärjestelmä logiikkoineen on kuitenkin vastaava Mipro Oy:n järjestämä kuin radio-ohjatuilla radoilla.

Kiimasuolle Kylmäkoskelle asennettiin 20.–21.6.2008 väliaikainen vaihde Kiimasuon uuden raiteen rakentamista varten. Uudella raiteella kierretään pehmeikköalue. Raide otettiin käyttöön 13.7.2008. Nyt Toijala–Turku-radan pahat pehmeiköt ja stabiliteetiltaan huonot alueet on korjattu lukuun ottamatta aivan Turun aseman läheistä osuutta.

Tikkalan rataoikaisu Joensuun eteläpuolella Tikkalan ja Hammaslahden välillä avattiin liikenteelle 27.7.2008. Jälkityöt jatkuvat vielä syksyyn asti, mm. vanha rata puretaan ja muutetaan paikallistieksi ja Tikkalaan rakennetaan vanhan radan kohdalle toinen kohtausraide. Oikaisun pituus on noin 10 km. Uusi rata rakennettiin vanhan radan erittäin huonon alusrakenteen stabiliteetin takia. Suuri osa vanhasta radasta oli jatkuvaksihitsaamaton, koska ratapenger ei olisi kestänyt jatkuvaksi hitsatun raiteen voimia. Myös Tikkalan liikennepaikka uusittiin täydellisesti. Uusi rata halkoo Tikkalan pohjoispuolella Matinvaaran, mihin on rakennettu maamme suurimpia ja komeimpia leikkausluiskia. Tikkalan oikaisu lyhentää Karjalan rataa ja Suomen rataverkkoa 92 metriä.

Oriselän rataoikaisu Orivesi–Jämsä-radalla avataan liikenteelle 27.10.2008.

Kattilaharjun liikennepaikka (km 205+556) avattiin liikenteelle 10.8.2008 Kouvola–Luumäki-rataosalla. Sen lyhenne on Kth. Samalla välillä Kaitjärvi ja Taavetti on muutettu 30.6.2008 alkaen linjavaihteista liikennepaikoiksi.

Tornio-Itäisen uuden seisakkeen laiturin päät ovat km:llä 883+157 ja 883+457, tästä tulee keskipisteeksi 883+307. Laiturin rakennustyön yhteydessä opastinta P711 on siirretty noin 120 m Tornion aseman suuntaan, ja opastimen uusi sijainti on 883+467. Seisake sijaitsee siis Laurila–Tornio-linjalla ennen Tornion tulosuunnan pääopastinta. Pysähdykset alkoivat 2.10.2008 junasta P 269 lähtien. Seisake vihittiin juhlallisesti junan seistessä siellä ylimääräisen vartin.

Misissä alkoivat matkustajajunat pysähtyä uudelleen 29.9.2008 illasta alkaen. Entistä matkustajalaituria on korotettu ja pidennetty.

Töysän ja Ulasoorin linjavaihteet sekä Kuusivaaran ja Vian seisakkeet lakkautettiin virallisesti 30.6.2008 lukien. Töysä sijaitsi Haapamäki–Seinäjoki-rataosalla, Ulasoori Porin ja Mäntyluodon välillä ja suljetut seisakkeet Rovaniemen ja Kemijärven välillä.

Uusille rautatieliikennepaikoille RHK on varannut seuraavia nimiä ja lyhenteitä: Tupavuori (Kouvola–Joensuu, Tvu, km 260+100), Yllikkälä (Kouvola–Joensuu, Yll, km 268+500), Kiilinkangas (Kouvola–Joensuu, Kkg, km 299+490), Pappilankangas (Kouvola–Joensuu, Pkg, km 308+633), Talvivaara (Murtomäki–Talvivaara, Tlv, km 637+700) ja Haimoo (Hyvinkää–Hanko, Hmo, km 87+700). Liikennepaikkojen sijainnit tarkentuvat vielä suunnittelun edetessä.

YV60-500-1:14 -vaihteita eli ns. ”Lehis”-vaihteita asennetaan ensimmäisinä Muurameen ja Murtomäelle ensi vuoden aikana. Muurameen vaihteet tulevat molempiin päihin ja Murtomäelle eteläpäähän siten, että Talvivaaran radan jyrkkään nousuun voidaan ajaa 60 km/t. Vaihteen poikkeavalla raiteella tullaan sallimaan 60 km/t, kun lyhyissä vaihteissa ko. raiteella on sallittu 35 km/t ja ns. pitkissä vaihteissa vaihdetyypistä riippuen 80–160 km/t.

Säkäniemi–Niirala-rataosan JKV eli kulunvalvonta otettiin käyttöön 12.6.2008.

Talvivaaran kaivosradan ratapenger valmistui elokuussa 2008, jolloin päällysrakennetyöt käynnistyivät. Murtomäen kolmioraiteen pohjoisen haaran erkanemisvaihde asennettiin pääraiteeseen 3.8.2008. Eteläinen haara alkaa Murtomäen ratapihalta pääraiteen itäpuolella olevalta sivuraiteelta. Haaran erkanemisvaihde asennettiin rataan 10.8.2008. Tavoiteaikataulun mukaan kiskotus valmistuu lokakuussa. Rakennustöitä tehdään huikealla nopeudella huomioiden, että maanrakennustyöt aloitettiin vasta helmikuussa tänä vuonna.

Oulun Toppilan sataman ratapihalta on loppukevään ja alkukesän aikana purettu valaistus pois. Teräksiset ristikkopylväät on kaadettu ja purettu osiin. Puiset pylväät ovat vielä pystyssä, mutta valot on niistäkin jo poistettu. Toppilan vanha satama-alue on muuttumassa kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi yleiskaavan 2020 mukaisesti.

Lahti Energia harkitsee siirtävänsä hiilenkuljetuksessa kiskoille. Puolisen kymmentä hiilijunaa on saapunut kesällä ja syksyllä Siperiasta Kymijärven voimalalle. Nykyisin hiili on kuljetettu ensiksi junilla Pietariin, josta se on lastattu laivoihin. Hiili on kulkenut viime vuodet loppumatkan kumipyörillä Loviisan Valkosta Lahteen. Hiilen lisäksi Joutjärvi–Mukkula-radalla on ollut vilkasta raakapuuliikennettä ja mallaskuljetuksia Pietariin.

Toijalan asemarakennuksessa avattiin kiinalainen ravintola 21.7.2008. Toijalan satamarataa otettaneen lähitulevaisuudessa lisää takaisin käyttöön. Nyt rataa liikennöidään vain Ruukille eivätkä veturit saa ylittää Lontilanjokea; vain vaunuja saa työntää joen yli. Suunnitelmissa on kunnostaa rata seuraavalle yksityisvaihteelle, josta rautatiekuljetukset alkanevat uudelleen. Kiskotus on jäljellä aina postiterminaalille asti, mutta raide on umpeenkasvanut, eikä sinne asti ole nyt tarkoitus liikennöidä.

SeaRail EEIG -junalauttaliikenneyhtiössä tapahtui omistajanvaihdoksia toukokuussa 2008. Tallink Silja Oy luopui osuudestaan. Muut omistajat, VR Osakeyhtiö ja Green Cargo AB jatkavat omistajina. SeaRail EEIG ja Tallink Silja Oy ovat solmineet rahtisopimuksen junavaunujen kuljettamisesta ms Seawind-aluksella Turun ja Tukholman välillä. Junalauttayhteyden lisäksi SeaRail EEIG liikennöi myös Haaparannan kautta.

Pori–Haapamäki-radan kiskotus täytti 70 vuotta 20.6.2008. Tällöin oli kulunut 70 vuotta, kun Porin suunnasta edennyt kiskotustyökunta kohtasi Haapamäeltä tehdyn kiskotuksen pään Yltiän länsipuolella 20.6.1938. Virtolaiset asianharrastajat kävivät 70-vuotispäivänä paikalla ja pystyttivät liitoskohdalle asiasta kertovan muistotaulun. Viimeisen kiskon naulauksesta otetuista kuvista näkyy, että vain lännestä edennyt rautaroikka oli paikalla. Kirjallisuudessa esiintyvä maininta ”hieman yli kilometri Yltiän länsipuolella” on hieman harhaanjohtava, sillä etäisyys on lähes 1800 m, eli paremminkin lähes kaksi kilometriä. Paikka on kylätien tasoristeyksestä, jossa oli Puron seisake, noin 100 m Yltiälle päin. Tarkka kilometriluku 504+594 on laskettu kyseisen rautatierakennuksen teknillis-taloudellisen kertomuksen mainitsemasta paalunumerosta ja näyttää pitävän paikkansa sillä tarkkuudella kuin maastokartasta pystyy mittaamaan. Tarkan liitoskohdan tunnistaa normaalia lyhyemmäksi sahatusta kiskoparista: eteläpuolen kisko on 7,97 m ja pohjoispuolen 8,07 m. Raide on säilynyt paikalla varsin hyvin vesakoitumatta.

Toijala–Valkeakoski-radan 70-vuotisjuhlia vietettiin puolestaan 30.–31.8.2008 Haapamäen Museoveturiyhdistyksen höyryjuna-ajelujen voimin.

Ratapenkkojen kasvillisuus muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Venäjältä ja Aasiasta leviää junien mukana karuissa ja kuivissa oloissa viihtyviä eksoottisia kasveja. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla junien tuomia kasveja ovat muun muassa rauhoitetut masmalot ja neidonkielet. Viime vuosina rahtiliikenne on vahvistanut valkoisen harmion näkyvyyttä. Toinen näkyvyydeltään lisääntynyt kasvilaji on ukonpalko, joka on myös peräisin Venäjältä.

Kiukainen–Kauttua–Säkylä-rata pidetään kunnossa sokerijuurikasliikennettä varten ainakin vuoden 2009 loppuun. Jatkosta päätetään, kun nähdään miten liikenne toteutuu tänä ja ensi vuonna.

Tampereen ns. matkakeskustunneli avattiin yleisötapahtuman myötä 1.7.2008. Rakenteellisesti tunneli on todellisuudessa kuitenkin silta. Tampereen Perkiön varikon kääntöpöytä on täyskorjattu ja pidennetty kesän 2008 aikana. Tunnelin nimi on harhauttava, sillä todellisuudessa Tampereella on hajautettu matkakeskus. Linja-autoasema toimii entiseen tapaan entisellä linja-autoasemalla.

Humppilaan kaavaillaan matkakeskusta Turku–Toijala-radan sekä valtatie 2 risteyksen kupeeseen. Samaan matkakeskukseen suunnitellaan myös lentokenttää, jonka kiitoradan pituus olisi peräti kolme kilometriä.

Kokkolan Ykspihlajaan valmistui kesäkuussa 2008 sisätiloihin rakennettu vaununkaatolaite, jolla pellettivaunut tyhjennetään kääntämällä ne pituusakselillaan ympäri. Tähän liittyy myös eräänlainen laskumäki raidejarruineen.

Laajakankaalle, jonka raiteisto erkanee Kontiomäki–Ämmänsaari-radasta hieman Vartiuksen radan pohjoispuolella, RHK rakennuttaa lähitulevaisuudessa liikkuvan kaluston ja ratatyökoneiden koeraiteiston. Raiteille tehdään liikkuvan kaluston vaatimuksissa määritellyt ratateknisten minimiarvojen koeosuudet. Alueella tutkitaan mm. kaluston kulkua kaarteissa, S-mutkissa, tiettyjen viisteiden kautta, jne. Vaikka raiteita ei sähköistetä, siellä tullaan näkemään koeajoissa myös uutta Suomen rataverkolle tulevaa sähkökäyttöistä kalustoa.

SWR-televisioyhtiö Saksasta kuvasi kesäkuussa Suomessa kaksi osaa Keski-Euroopassa suosittuun rautatieaiheiseen Eisenbahn-Romantik- eli Rautatieromantiikka-sarjaan. Valtaosaltaan kuvaukset tapahtuivat Saksan Rautatiehistoriallisen Seuran eli DGEG:n järjestyksessä kolmannen Suomen matkan yhteydessä. Südwestrundfunk-lähettää sarjaa joka sunnuntai klo 16.15 Saksan aikaa. Tätä raideliikenteen filmisarjaa, jonka kullakin jaksolla on tätä nykyä noin miljoona katsojaa, välitetään Astra-satelliitin kautta yli 20:een Euroopan maahan. Runsaan 17 vuoden aikana jaksoja on tehty jo yli 600. Eikä loppua näy, onneksi! Katso www.SWR.de/eisenbahn-romantik. Suomi-ohjelmien ensi-ilta Saksassa on kuluvan vuoden lopussa. Niissä on niin normaalia junaliikennettä, itäisten raja-asemiemme arkea, kuin leveä- ja kapearaiteisia museojunia. Erityisen paljon kuvauksia tehtiin Jokioisten Museorautatiellä. DGEG:n harrastajajoukko matkusti 7.–14.6.2008 RHK:n leveäraideratoja VR:n vakiojunilla yhteensä 1043 km ja vuokraamallaan PoRhan kolmivaunuisella lättähattujunalla runsaat 2000 km. Lisäksi 14.6. Jokioisten Museorautatien kapearaiderata ajettiin tilausajojunalla päästä päähän edestakaisin (28 km). Luonnollisesti matkaohjelmaan kuuluivat Helsingissä myös raitiovaunuajelut sekä vakiovuoroilla että vielä 15.6. tilausajovaunulla HKL 150.

RSJ eli Robert Sands Järnväg Närpiössä on ostanut entisen Ähtärin eläinpuiston radan liikkuvan kaluston ja lisäksi 350 metriä raidetta. Kauppaan kuului kaksi veturia ja neljä matkustajavaunua. Kaluston raideleveys on 600 mm. Molemmat moottoriveturit Move 1A vuodelta 1947 ja Diema DL 6/3 vuodelta 1969 on muutettu ulkoisesti höyryveturin näköisiksi. Matkustajavaunuista kolme on 4-akselisia telivaunuja ja yksi 2-akselinen. RSJ:llä on ennestään yksi Move 1A veturi. Se on valmistettu 1947 ja sen valmistusnumero on 29. Veturissa on Fordson Majorin kone, mutta alkuperäinen vaihdelaatikko ja suuntalaatikko. Lisäksi RSJ:llä on yhdeksän tavaravaunua, joista kolme kuuppavaunua. Tavaravaunut on numeroitu 601–609. Näiden lisäksi paikalla on vielä kolme 500 mm:n raideleveyksistä tiilisiirtovaunuja.

Raitiolinja 9 avattiin 10.8.2008 Kolmikulman–Helsingin rautatieaseman–Kallion–Pasilan konepajan–Pasilan rautatieaseman välillä. Entisellä VR:n konepaja-alueella uusi linjaus kulkee Traverssikujaa pitkin eli Suuren korjauspajan länsipuolisen siirtolavaraiteen paikalle tehtyä katua. Konepajan pohjoisimpaan halliin on rakennettu loppukesällä Bombardierin raitiovaunujen huoltotilat. Hallissa on raide, jonka raideleveys on Helsingin raitioteiden 1000 mm. Halliin ei ole kuitenkaan kiinteää raideyhteyttä raitiotieverkolta, vaan raitiovaunut ajetaan väliaikaisen pintavaihteen avulla.

Helsingin kaupungin liikennelaitos sai helmikuussa 2008 uuden raivausauton. Sitä käytetään raitioteillä tapahtuvissa vaurioissa. Auto lähtee hälytyksiin Töölön raitiovaunuhalleilta.

Kouvolan pienoisrautatiemuseo avattiin Kouvolassa uusissa edustavissa tiloissa 17.5.2008. Museo toimii osoitteessa Asemakatu 2.

Disney Studioiden uusimman elokuvan, 8.8.2008 ensi-iltaan tulleen Wall-E:n avaruusaseman kuuluttajana toimii VR:n kuuluttaja ja junaääni Eija Kare.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Kiirunan keskusta on tunnetusti vajoamassa kaupungin alla tapahtuvan kaivostoiminnan seurauksena. Kaikkein ensimmäisenä vajoaminen koskee kuitenkin kaupungin läpi kulkevaa rautatietä ja Kiirunan rautatieasemaa, jotka sijaitsevat lähinnä kaivosta. Raiteen ja sähköratalaitteiden paikallaan pysymistä seurataan mittalaitteilla jo jatkuvasti. Kaivosyhtiö LKAB arvioi, että asema-alueelle voidaan taata turvallisuus enää vain vuoteen 2015. Tästä syystä Luulaja–Kiiruna–Narvik-rautatie siirretään Kiirunan alueella aivan uudelle linjaukselle Kiirunavaaran länsipuolelle, kun se nyt kulkee vaaran itäpuolitse. Uutta päärataa rakennetaan lähes 14 km ja lisäksi työn alle tulee uusia ratapihoja ja yhdysraiteita Svappavaaran suuntaan, Kiirunan tulevalle uudelle matkakeskukselle ja kaivokselle. Kaupungin keskustaa siirretään vähitellen nykyistä pohjoisemmaksi Luossajärven kupeeseen, jonne tulee myös em. henkilöliikenteen matkakeskus. Uuden rautatien rakennustyöt aloitetaan nykysuunnitelmien mukaan maaliskuussa 2009 ja valmista pitäisi olla vuoden 2012 lopussa. Uusi rautatie rakennetaan 32 tonnin akselipainolle, jollaiseksi malmirataa suunnitellaan muutoinkin vahvistettavan. Nykyisin radan suurin akselipaino on 30 tonnia.

Viro

AS GoRail lopetti 15.9.2008 alkaen Tallinnan ja Pietarin välisen yöjunan 0120/650 (paluu 649/0121) vähäisen matkustajamäärän ja kohonneiden kustannusten takia. Monta vuotta keskeytyksissä ollut junavuoro aloitti liikenteensä päiväjunana 31.3.2007, mutta muutettiin yöjunaksi jo 27.10. samana vuonna. Lakkautuksen myötä työntekijöitä vähennetään n. 25–30 henkeä. Tallinna–Moskova-liikenne jatkuu ennallaan.

Urdan seisake otettiin käyttöön 6.8.2008 Laagrin Maksimarketin lähistöllä. Uudella seisakkeella Elektriraudtee haluaa paremmin palvella alueen asiointiliikennettä. Tallinnasta Keilan suuntaan johtavalle radalle tulee Laagrin ja Sauen välille Urdan lisäksi vielä Padulan seisake. Aegviidun linjalle tulee Kitsekülan seisake Tallinnan ja Ülemisten väliin.

Edelaraudtee AS aloitti helmikuun alussa lakkauttamansa tavaraliikenteen loppukeväästä uudelleen. Pärnuun ensimmäinen tavarajuna saapui 29.5.2008.

AS Eesti Raudtee (ER) vähentää henkilöstöä n. 250 hengellä eli vuoden 2008 lopussa työntekijöitä olisi 1850. Vähennyksen syynä ovat mm. automatisointi ja pronssisoturin siirtämisen jälkeen n. 50 %
pienentynyt Venäjän transitoliikenne. Henkilöstömäärän kehitys viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana on seuraava (tilanne 31.12.):

1996 – 7 700

1997 – 5 700

1998 – 5 536

1999 – 4 871

2000 – 4 498

2001 – 4 048

2002 – 3 194

2003 – 2 674

2004 – 2 540

2005 – 2 389

2006 – 2 345

2007 – 2 095

Eesti Raudteen vähentyneet kuljetukset näkyvät myös vetokaluston käytössä. Yhteensä 77 amerikkalaislinjaveturista (C36-7i ja C30-7Ai) on aktiivikäytössä 24, Petserin liikenteen kuudesta 2TE116-linjaveturista kolme ja 15 ChME3-vaihtoveturista 10. Osa amerikkalaisvetureista seisoo jo passiivisessa reservissä, ja on mahdollista, että 19 veturin vanhempi ja pienempitehoinen C30-7Ai -sarja myydään kokonaan pois tai romutetaan. Täyskorjauksen myötä vihreät ChME3-veturit maalataan amerikkalaisvetureiden tapaan punaruskeiksi, veturi 1338 on jo havaittu uusissa väreissä.

Eesti Raudteen alle tulee vuoden 2009 alusta kaksi uutta yhtiötä. AS EVR Infra huolehtii nimensä mukaisesti rataverkkoasioista ja AS EVR Cargo tavaraliikenteestä. Muut asiat jäävät emoyhtiön vastuulle. Tallinnan sähköistä lähiliikennettä hoitaa jatkossakin Elektriraudtee AS, muuta kotimaan matkustajajunaliikennettä Edelaraudtee AS ja kansainvälistä matkustajajunaliikennettä AS GoRail, jotka eivät kuulu ER:lle.

Vähentyneestä tavaraliikenteestä huolimatta Koidula-projekti lähenee toteutusvaihetta. Viron kaakkoiskulmaan välille Petseri–Piusa(–Valga) rakennettava uusi raja-asema tulee helpottamaan esimerkiksi tullin toimintaa; nyt lähin tulliasema on Tartossa. Uudistuksella tavoitellaan mm. Venäjän ja Riian/Kaliningradin välistä kauttakulkuliikennettä sekä Virosta suuntautuvan viennin nopeuttamista. Samoin Tartossa viipyvien vaarallisten aineiden kuljetukset vähenisivät. Rakennuskustannukset arvioidaan yhdeksi miljardiksi kruunuksi. Alue käsittää noin 92 hehtaaria. Suunnitelmiin sisältyy mm. 10-raiteinen ratapiha, 38 vaihdetta, neljän kilometrin yhdysraide Tarton suuntaan, kuusi siltaa, kuusi kilometriä sisääntuloteitä ja tarvittavia rakennuksia. Rakennustyöt alkanevat nopeasti parin niistä tehdyn valituksen tultua käsitellyksi, joten asema olisi valmis keväällä 2011.

Eesti Raudteen pääkonttorin muutto Telliskivi- ja Pikk-kaduilta Toompuiestee 35:n moderniin uudisrakennukseen saatiin päätökseen heinäkuussa. Entinen pääkonttori vanhassa kaupungissa osoitteessa Pikk 36 myytiin Broadgate Capitalin tytäryhtiölle Casuarinalle. Lopullisesti uusi pääkonttori otettiin käyttöön 14.7.2008. Maa on Eesti Raudteen, mutta kiinteistön omistaa rakentajayhtiön AS Eesti Ehitus:n tytäryhtiö OÜ Eurox. ER:n toimitilat sijaitsevat kerroksissa 4–7 ja arkisto on kellarissa. Välikerrokset vuokrataan muille yrityksille ja alakertaan tulee mm. ravintola.

Vuosikaudet vanhalla Koplin varikolla seissyt Eesti Raudteen L-höyryveturi 2317 oli alkuvuodesta 2008 elokuvan “Detsembrikuumus” (Joulukuun helle) filmitähtenä. Alkuaan suunnitelmissa oli käyttää Edelaraudteen ”Kaspar”-veturia nro 3297, ks. Resiina 4/2007 s. 31. Lokakuun 16. päivä ensi-iltansa saava elokuva kertoo vuodesta 1924, joten L-veturi on auttamatta liian uusi, mutta silti parempi kuin ei mitään. Siirrot tehtiin hinaamalla, eikä veturi ollut kuvauksissakaan oikeasti höyryssä. Matkan yhteydessä v. 1953 Kolomnan rakentama L-2317 kunnostettiin Tapan varikolla päällisin puolin ja siirrettiin lopulta muistomerkiksi Balti Jaamalle ER:n uuden pääkonttorin ja Go Hotell Shnellin väliin. Kunnostukseen kuului mm. ruostuneiden kattilapeltien uusiminen sekä veturin puhdistus ja maalaus. Raudtee Kultuuri Fond (Rautatien Kulttuurirahasto) maksoi n. 180 000 kruunun kunnostuskulut. Viimeisinä käyttövuosinaan veturi toimi lämmityskattilana.

Tartto–Orava-välin kauko-ohjaus otettiin käyttöön loppukesällä 2008.

Viron RelsiRalli 2008 pumpattiin tänä vuonna 13 joukkueen voimin 27.–28.6. osuudella Pärnu kaubajaam–Lelle–Viljandi. Voittajaksi selviytyi suomalais-virolainen MixTeam. Suomalaisista viime vuoden voittaja ResiinaralliTeam sijoittui toiseksi ja MVH (Maansiirto Veli Hyyryläinen) yhdeksänneksi.

Tootsin turveradan liikenne loppui huhtikuun lopussa 2008. Rautatieharrastajat järjestivät matkan vielä 1.7. Tootsista Lavassaareen. Huonokuntoinen rata on purkamatta, joten on mahdollista, että jo tuodun materiaalin lisäksi kiskoja pitkin Lavassaareen siirretään vielä jotakin museoitavaa kalustoa. Purku tapahtunee tämän vuoden syksyllä tai joidenkin tietojen mukaan keväällä 2009.

Viron rautatieharrastajat järjestivät ensimmäisen keskinäisen virallisen tapaamisensa Lavassaaren museorautatiellä 19.–20. heinäkuuta. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös ratalinjaa. Eräiden tietojen mukaan Türin kaupunki olisi valmis avustamaan huomattavalla summalla Lavassaaren kapearaidemuseon ja -radan siirtymistä Türille. Alustavia, varsin laajakantoisia suunnitelmia asiasta on tehty jo muutama vuosi sitten.

Liettua

Uusi RA-2 -dieselmoottorijuna esiteltiin arvovaltaiselle kutsuvierasjoukolle Vilnan asemalla 16.6.2008. Latvian Rautatiet on tilannut venäläiseltä Metrovagonmasilta kaksi kaksivaunuista ja kaksi kolmivaunuista junaa. Junat saavuttavat nopeuden 100 km/t ja konevoimaa niissä on 720 kW. Kolmivaunuisessa junassa on 222 paikkaa, kaikki 2 lk:n paikkoja.

Sveitsi

Suomeenkin tulevia Flirt-junia (Sm5) aletaan valmistaa myös kaksikerrosversiona. SBB on tilannut Stadlerilta 50 kaksikerroksista Flirt-junaa Zürichin S-Bahn-lähiliikenteeseen. Ensimmäiset junat tulevat liikenteeseen 2011.

Rhätische Bahnin Albula- ja Bernina-radat hyväksyttiin 7.7.2008 Unescon maailmanperinnelistalle. Aikaisemmin maailman rautateistä listalla ovat olleet Semmeringbahn Itävallassa ja Darjeeling–Himalaya-rautatie Intiassa. Perinnelistalle tuli 122 km pitkä osuus Thusis–St. Moritz–Tirano. Tämän pituus on 122 km ja sillä on 196 siltaa sekä 55 tunnelia ja lumivyörysuojaa. Koko radan varrella vietettiin hyväksynnän kunniaksi suuri kansanjuhla 12.–14.9.2008.

Kiina

Kiina liittyi maailman suurnopeusmaihin 1.8.2008, jolloin siellä aloitettiin kaupallinen liikenne 350 km/t nopeudella 115 km pitkällä osuudella Beijingin ja Tianjinin välillä. Käytössä oli viisi CRH3-junaa, jotka on kehitetty saksalaisesta IC3-junasta. Junat on toimittanut Siemens. Yhteensä junia on tilattu 60. Prototyyppejä lukuun ottamatta ne rakennetaan Kiinassa. Vastaavia Siemensin Velaro-perheen junia toimitetaan myös Venäjälle. Junien toimittaminen Kiinaan on kuitenkin oleellisesti helpompaa, koska kiinalaiset rautatiestandardit ovat hyvin lähellä eurooppalaisia, toisin kuin Venäjällä. Kiinan rautateiden nopeusennätys (Shanghain magneettirataa huomioimatta) on nyt 394 km/t. Nopeus saavutettiin koeajossa CRH3-junalla 24.6.2008.