TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET HELMIKUU–HUHTIKUU 2021

Uudet rekisteröinnit

• 2 Dr20 (92 10 2102 206-3 ja 92 10 2102 207-1)
• 5 Sr3 (91 10 3103 335-8, 91 10 3103 336-6, 91 10 3103 337-4, 91 10 3103 338-2 ja 91 10 3103 339-0)
• 2 ERd (50 10 8897 727-4 ja 50 10 8897 731-6)
• 5 Sggrrs (83 10 4851 010-9, 83 10 4851 012-5, 83 10 4851 017-4, 83 10 4851 018-2 ja 83 10 4851 028-1)
• 1 Ttk2 (99 10 9424 102-3)

Muutettu kalusto

• 6 Edb sarjaan CEd
• 1 Ed sarjaan Edg (50 10 8297 012-7)
• 29 Occ sarjaan Sgns

Romutettu kalusto

• 29 Ex
• 4 Expt
• 60 Gbls

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2021.

Sr3 3330 vaurioitui lievästi, kun Loimaan Alhonkedon tasoristeyksessä pakettiauto ajoi 23.5.2021 klo 21.30 Tampereelle matkanneen IC 933:n eteen. Auto juuttui veturin keulaan. Juna pääsi jatkamaan rajoitetulla nopeudella vasta kuuden tunnin päästä. Auton kuljettaja menehtyi.

Sr3 3337, 3338 ja 3339 hinattiin 4.4.2021 Hangosta Ilmalan ratapihalle. Junan Vet 11632 vetovoimana toimivat sisarveturit 3314 ja 3328. Dieselkäytössä Hangon ja Karjaan välillä viisiveturinen juna kulki 70–90 km/t nopeutta.

Dv12 2504 suistui kiskoilta, kun Ämmänsaaresta tulossa olleen PAI 65649:n eteen jäi rekan perävaunu Kontiomäellä Puunkuormaustien tasoristeyksessä 4.6.2021 klo 18.50. Henkilövahinkoja ei tullut. Ratapölkkyjä vaurioitui 173. Onnettomuus sulki vain Kontiomäen kolmioraiteen pohjoisen vaihteen ja ratapihan välisen osuuden; muutoin liikenne jatkui normaalisti kaikille radoille. Veturi saatiin takaisin kiskoille seuraavana aamuna klo 6, jonka jälkeen radan korjaus jatkui.

Dr18 106 eli Fenniarailin kuudes kyseisen sarjan veturi sai markkinoillesaattamisluvan 12.3.2021. Veturi rekisteröitiin 25.3.2021. Sen vetämä ensimmäinen kaupallinen juna oli T 7103 Kuusankoskelta Vainikkalaan 29.3.2021. Fenniarail ei enää hanki lisää tämän sarjan vetureita.

Dr20 29011 ja 29016 saapuivat 28.3.2021 klo 14 ms Aramiksella (IMO 9815329) Hankoon. Kumpikin veturi oli suomalaisilla kiskoilla jo klo 18. Veturit siirrettiin Hangosta Kouvolaan 30.3.2021 junassa Vet 17305; hinaajana oli Dr20 92015. Nyt Operail Finland Oy:n kaikki yhdeksän kyseisen sarjan veturia ovat Suomessa.

Dr21 on Operail Finlandin C30-MF -veturityypin suomalainen Traficomin antama sarjatunnus. Veturityyppiä ei ole vielä Suomessa, vaan Operaililla käytössä toistaiseksi vain Virossa.

Sm1-junia on hinattu 27.4.2021 alkaen Joensuusta romutettavaksi Pieksämäelle. Kaikissa hinauksissa Sm1:ien perässä oli välivaununa Hkba 126693-1 ja jarru-/saattovaununa Eipt 27368. Siirtojunan kokoonpanot olivat:

• 27.4.2021 Dv12 2555 + (Sm1 6015+6039)
• 29.4.2021 Dv12 2557 + (Sm1 6022+6010)
• 12.5.2021 Dv12 2638 + (Sm1 6021+6026)
• 19.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6034+6049)
• 20.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6044+6029)
• 21.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6042+6036)
• 24.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6050+6048)
• 25.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6046+6041)
• 26.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6028+6031)
• 27.5.2021 Dv12 2649 + (Sm1 6037)

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut ja ensimmäiset edestakaiset koeajot vihreä/valkoisina Ilmalasta ovat olleet: 6051 Tikkurilaan 6.1.2021 aikataululla HV 11665/11666, 6093 Keravalle 21.2.2021 aikataululla HV 11663/11664 ja 6059 Tikkurilaan 23.3.2021 aikataululla 11661/11662. Näiden lisäksi 6094 oli ensimmäiseksi kaupallisella ajollaan 22.2.2021 junassa R 9695 Helsingistä Riihimäelle.

Sm6- eli Allegro-liikenne suunniteltiin tilanteen salliessa aloitettavan jälleen kesäkuussa 2021 Pietarissa pelattavien jalkapallon EM-kisojen yhteydessä. Liikenteen suunniteltuun aloitukseen liittyen Sm6-yksiköt 7051 ja 7053 ajettiin siirtoajossa Helsingistä Pietariin 25.5.2021 junana MV 11983. Ne palasivat ja kaksi muuta vietiin Pietariin 28.5.2021; kohdatessaan kaikki neljä Allegroa olivat samanaikaisesti Vainikkalassa. Normaalin liikenteen aloitusta ei voitu kuitenkaan vielä toteuttaa kulkutautitilanteesta johtuen. Suomen Huuhkajat-joukkue vietiin junalla AE 784 Pasilan autojuna-asemalta 7.6.2021 Pietariin. Yksikkönä oli 7053, joka palasi vielä samana iltana Ilmalaan aikataululla MV 10302. Helsingin ja Pietarin välinen Allegro-liikenne on ollut seisahduksissa 18.3.2020 alkaen.

Smx-junien eli VR:n uusien taajamaliikenteen sähkömoottorijunien hankinnan osallistumisilmoituksen ovat jättäneet Bombardier Transportation Finland Oy, Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF), Hitachi Rail ltd, Siemens Mobility GmbH, Škoda Transtech Oy ja Stadler Rail AG. Ratkaisu hankinnasta tehtäneen syksyllä 2021.

Uuden kevyen lähiliikennekaluston tekninen selvitys valmistui huhtikuussa 2021. Kyseessä olisi kalusto, jota mahdollisesti käytettäisiin seuraavilla alueille: Lahden seutu, Lappeenranta–Imatra, Oulun seutu, Seinäjoen seutu, Varsinais-Suomi, Kuopion seutu ja Jyväskylän seutu. Näiden osalta tehdään 2021 loppuun mennessä vielä tarkemmat käytettävyysselvitykset. Väyläviraston teknisessä selvityksessä on koottu yhteen infrastruktuurin ja kaluston yhteentoimivuuden välttämättömät tekniset vaatimukset, kuten pyöränprofiili, kulunvalvontajärjestelmä ja sähköjärjestelmä. Lähtökohtaisesti jokaisen junayksikön on oltava vähintään osaltaan esteetön. Matkustajalaiturien korkeuksista säädetään EU:n asetuksessa EU 1299/2014. Asetuksessa todetaan, että matkustajalaiturin korkeuden on oltava yleisellä rataverkolla 550 mm (tai 760 mm) kiskon kulkupinnan yläpuolella. Yleisen verkon ulkopuolella (raitioteillä) ne voivat olla matalampia, esim. 380 mm, mutta junasta on päästävä esteettömästi molemmille laiturikorkeuksille. Tämä on mahdollista mm. eri ovien kautta. Kaluston käyttövoiman ensisijainen ratkaisu on sähkökäyttö. Virransyöttö tapahtuisi pääsääntöisesti ratajohdosta, mutta vaihtoehtoina myös akut ja vety ovat mukana. Dieselkalustoa ei esitetä. Kaluston päävaihtoehtoja on kaksi: puhdas rautatiekalusto tai kalusto, jolla varaudutaan myös raitiotiekäyttöön myöhemmin. Kalustohankinnoille esitetään valtakunnallista yhtenäistämistä.

Dm7 4084 siirrettiin 15.4.2021 Toholammilta kahvilaksi Rovaniemen torille. Sama vaunu avattiin kahvilana Toholammin Nivankoskella vasta vuosi sitten, 1.6.2020.

Dm7 4163, 4207 ja 4211, eli Porvoon Museorautatien Mikkelin veturitallissa talven yli säilytyksessä olleet moottorivaunut palautettiin 30.5.2021 matkustajajunana MUS 1980 Pasilaan.

Dm12-moottorivaunujen lipunmyyntilaitteet poistetaan heinäkuuhun 2021 mennessä. Perusteena on huoltokulujen säästäminen.

Dm12 4403:n moottoritilassa syttyi tulipalo junassa H 393 Dragsvikin ja Karjaan välillä 11.5.2021 klo 21.15. Matkustajat kuljetettiin pikkubussilla Karjaalle. Hangon toinen Dm12 nro 4411 haki vaurioituneen moottorivaunun yöllä Hankoon ja edelleen 13.5.2021 kävi viemässä vauriovaunun Tampereelle; vientimatkan ajan Hangon junat ajettiin busseilla.

Dm12 4406 vaurioitui lievästi, kun henkilöauto ajoi Ähtäristä Seinäjoelle matkanneen H 489:n eteen Suojastontien tasoristeyksessä Ähtärin ja Tuurin välillä 28.4.2021. Paikalla on puolipuomilaitos.

Dm12 4413 vaurioitui lievästi, kun henkilöauto ajoi Keuruulle matkanneen H 427:n eteen Oripohjan tasoristeyksessä Oriveden keskustan kupeessa 13.4.2021. Auton kuljettaja loukkaantui törmäyksessä. Juna ajettiin takaisin Tampereelle ja korvattiin bussikuljetuksella. Edellinen onnettomuus samassa tasoristeyksessä tapahtui tavarajunan kanssa 11.5.2020. Paikalle on suunniteltu tien parannus ja puolipuomilaitos, mutta kesämökkiläinen on valittanut asiaan liittyvästä kaavasta, eikä töitä ole päästy toteuttamaan ilman hallinto-oikeuden ratkaisua.

Dm12 4414:n moottoritilassa syttyi tulipalo Joensuusta Pieksämäelle matkanneessa H 724:ssä Huutokosken ja Siikamäen välillä 5.6.2021. Kuljettaja irrotti junan peräpään yksikön 4406. Ensimmäisen vaunun matkustajat siirrettiin jälkimmäiseen vaunuun, joka palasi Huutokoskelle. Junan 26 matkustajaa vietiin sieltä eteenpäin bussilla. Onnettomuustutkintakeskus otti tämän tapauksen tutkintaan, koska paloja on tapahtunut ko. moottorivaunusarjassa varsin usein (ks. Tasoristeys-palsta 1/2021 s. 44). Pian tämän jälkeen VR ilmoitti ottavansa kaikki Dm12:t tarkastusta varten pois liikenteestä ainakin viikon ajaksi.

Dm12-liikennettä korvattiin kumipyörillä maaliskuussa 2021 huomattavat määrät. Ongelmia oli mm. moottoreiden öljynpainevahdeissa ja lämmityksissä niin ohjaamon kuin matkustamon osalta. Vähimmillään vain viisi yksikköä oli ajossa. Tilanne helpottui keväällä ja varsinkin Hangon radan siirryttyä sähköratatöiden takia bussikorvauksiin 7.6.2021 alkaen.

Tve1 418 valmistui huhtikuussa 2021 kunnostuksesta Pasilan veturitallilla. Porvoon Museorautatie ry:n veturi on saanut samalla uuden ulkomaalauksen.

Move 66 -veturin (Valmet 6613/1973) Dr35 98 10 8139 013-1, jonka Fenniarail oli vuokrannut vaihtotöihin Imatralle, vuokrasopimus päättyi maaliskuun 2021 lopussa ja veturi palautettiin omistajalleen Teräspyörälle Voikkaalle.

JCB Fastrac 7230 -tyypin raidetraktori on otettu käyttöön keväällä 2021 Tahkoluodon yksityisraiteiden vaihtoveturiksi. Brittiläisvalmisteinen traktori kykenee liikuttamaan 1200 tonnin kuormaa. Siinä on SA-3 -kytkimet venäläisten hiilivaunujen siirtoja varten.

Vr3 752 eli Kuopion muistomerkkihöyryveturi siirrettiin illalla 28.4.2021 uudelle paikalleen asemarakennuksen itäpuolelle. Kukon entiselle paikalle asemasta länteen rakennetaan kerrostalo. Vaikka aseman ympäristö muuttuu merkittävästi, vanha asematunneli ja asemalaiturin rakennelmat kunnostetaan 1930-luvun asuunsa.

Juankosken Krauss-höyryveturi (4283/1900) on kaavailtu siirrettävän Kovjoen Museorautatielle. Veturi on nykyisin varastoitu osina umpivaunuihin Hyvinkäällä.

Edg on Ed-vaunusta muutetun matkatavaratilallisen kaksikerrosvaunun sarjamerkintä. Kymmenen uutta Edg-vaunua korvaa suunnitelman mukaan yöjunista Ex-, Expt-, EFits-, EFiti-, Eipt- ja Fots-vaunut. Vaunuja tehdään vuoden 2022 loppuun mennessä. Ensimmäinen Edg-vaunu 28012 asetettiin koeliikenteeseen 14.5.2021 alkaen junapariin IC 265/274. Koeliikenteen aikana siitä kerätään palautetta henkilökunnalta ja asiakkailta. Alakerrassa osa istuimista on korvattu kahdeksalla pyörätelineellä sekä lukittavilla tiloilla isoille matkatavaroille. Työskentelyhytit on muutettu konduktöörin lukittaviksi matkatavaratiloiksi ja eteisen tavarahissin sisään on rakennettu suksiteline.

Romutettavia teräsvaunuja siirrettiin 29.3.2021 junana MV 11995 Ilmalan ratapihalta Lahteen. Mukana oli yhdeksän Ex-vaunua (29945 + 26212 + 26201 + 26308 + 26312 + 26315 + 26203 + 29946 + 26305) ja yksi Expt (26410). Vaunut vietiin edelleen 30.3.2021 Myllyojalle; junarunko oli nyt niin pitkä, ettei se mahtunut enää Kuusakosken aitojen sisään, vaan jäi osittain valtion verkon puolelle.

Sinisiä matkustajavaunuja siirrettiin 23.–24.4.2021 Hyvinkään konepajalta romutettavaksi Pieksämäelle. Niistä irrotettiin sitä ennen Hyvinkäällä runsaasti varaosia museoliikennöitsijöiden käyttöön, mm. valtaosa ikkunoista ja suuri osa ovista. Romutettaviksi menivät CEmt 24078, Eipt 27372 ja 27367, Ein 23226, Eip 23265 sekä EFiti 23664. Vaunusto kuljetettiin 23.4.2021 junassa MV 11989 Hyvinkäältä Riihimäelle, junassa MV 11991 Kouvolaan ja 24.4.2021 edelleen junassa MV 11981 Kouvolasta Pieksämäelle. Suurin sallittu nopeus oli 50 km/t. Romuvaunujen telit säästetään ja hyödynnetään muussa käytössä.

Eil-lähiliikennevaunuja siirrettiin 14.5.2021 Ilmalasta romutettavaksi Kuusakoskelle Kotkan Mussaloon. Kolmetoistavaunuisessa siirtojunassa MV 11995 viimeisen matkansa tekivät vaunut 25003, 25007, 25013, 25014, 25016, 25026, 25028, 25029, 25030, 25043, 25045, 25046 ja 25047.

Finndampf Oy on ostanut Oulussa seisovat siniset matkustajavaunut Eip 23264 ja EFiti 23651. Niitä hyödynnetään PoRhan eli Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien käytössä. Tavoitteena on muodostaa Ouluun nelivaunuinen museojunarunko.

Höyryveturimatkat 1009 Oy siirsi 23.5.2021 teräskoriset vaunut Eipt 27374 ja Ein 23246 Kouvolasta Turkuun. Niillä ja Tka7 217:llä on tarkoitus ajaa museojunia Turun ympäristössä. Myös kaluston siirto tehtiin Tka7:n vetämänä.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry siirsi 11.6.2021 Eil-vaunun 25041 Hyvinkään konepajalta Kurkimäkeen edelleen vietäväksi maantiekuljetuksena lavetilla Pelastusopistolle Kuopioon harjoittelukohteeksi. Siirtojunan MUS 1973 kokoonpano oli Tka7 238 + Eil 25041 + CEmt 24051. Viimeksi mainittu Sinisten Vaunujen Ystävät ry:n CEmt oli mukana huoltovaununa ja palasi Tka7:n kanssa samana päivänä Pieksämäelle aikataululla MUS 1970 ja seuraavana päivänä Hyvinkäälle aikataululla MUS 1974.

Haapamäellä järjestettiin uudelleen Höyryveturipuiston ja museovarikon veturi- ja vaunukalustoa laajoilla vaihtotöillä 15.5.2021. Dv15 1991 ja Dv16 2038 toimivat päivystäjinä aamusta iltaan. Merkittävää osaa alueen kalustosta liikutettiin. Puistoalueelle mm. vietiin sinne hankitut teräskoriset vaunut (ks. Resiina 3/2020 s. 37) sekä pienmoottorivetureita ja sieltä toisaalta haettiin pois Fo-konduktöörivaunu 22531 ja Ei-matkustajavaunu 22314. Vaunuista edellisen VR on myynyt Kurikkaan, missä se tulee pääsemään siellä jo olevan muistomerkkiveturi Tr1 1037:n seuraan.

Y25Lsi(f)-C-Fin on VR:n ja Fenniarailin uusi tavaraliikenneteli, joka on sovitettu Suomen raideleveydelle. Telityypin suurin sallittu nopeus on 120 km/t ja akselipaino 22,5 tonnia.

Fenniarailin kotimaan liikenteen sahatavaravaunusto uusiutuu 2021 lopusta alkaen. Kalusto vaihdetaan kokonaan 2022 aikana. Se varustetaan Y25-telein.

Vy Tog AS:n (aiemmin NSB) Norjaan hankkimia lepovaunuja modernisoidaan VR FleetCaren toimesta. Sopimus kattaa yhteensä kahdeksan tulevan BFWL1-sarjan vaunun modernisoinnin 2021 aikana. Työt tehdään FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja Oulun varikolla. Vaunut saapuivat Haaparannasta Tornioon 27.4.2021 klo 2 Hector Railin Vectron-veturin 243.107 työntämänä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ruotsalainen sähköveturi oli ajossa Suomessa. Veturissa on suomalaisten Sr3-veturien tapaan myös dieselmoottori, jota nyt käytettiin Haaparannasta eteenpäin. Luotsina toimi VR:n veturinkuljettaja Robert Sand. Torniosta vaunut kuljetettiin maanteitse Pieksämäelle normaaliraiteiset telit paikoillaan vaunujen alla. Vaunut olivat viimeksi käytössä CityNightLinella ja SBB:llä sarjassa BDcm 874. Alun perin vaunut hankki Deutsche Bundesbahn 1960-luvulla. Ne täyskorjattiin edellisen kerran Halberstadtissa Saksassa 2003. Vaunut ovat (61 85 82-90) 402-4, 403-2, 404-0, 409-9, 410-7, 411-5, 412-3 ja 413-1. Pieksämäeltä ne siirretään Ouluun, ja edelleen Tornioon, kiskoja pitkin MD-teleillä enimmäisnopeudella 60 km/t.

Laakeriviat yksikerroksissa IC-vaunuissa (Expt ja Rx) aiheuttivat 29.3.2021 nopeus- ja käyttörajoituksen kalustossa, jossa kyseistä laakerityyppiä on käytössä. Näitä olivat siniset vaunut, yksikerroksinen IC-kalusto ja Eil-kalusto. Päiväliikenteessä vaunut korvattiin muulla kalustolla, mutta yöjunille asetettiin 80 km/t nopeusrajoitus. Yöjuniin ei pääsisäisliikenteeseen saatu korvaavaa vaunustoa. Eil-junat korvattiin Sm2-, veturivetoisella Sr2- tai jopa Sm3-kalustolla. Z-juna 235 Helsingistä Kouvolaan ajettiin 30.3.2021 Pendolino 7003:lla, kuten paluujunakin 230 seuraavana aamuna. Sama toistui seuraavallakin kierrolla. Z 235 ajettiin Pendolinolla vielä kerran 9.4.2021, mutta nyt vain Lahteen asti konduktöörien työnseisauksen takia. Vaunujen nopeutta saatiin 9.4.2021 nostettua 100 km:iin/t, jolloin yöjunia suunniteltiin ajettavan kohtuullisen hyvin alkuperäisten aikataulujen mukaisesti. Kuitenkin yöjunassa P 267 oli 9.–10.4.2021 välisenä yönä CEmt-makuuvaunuissa jälleen laakerien kuumenemisia, jolloin sekä Tampereelle että Parkanoon jouduttiin jättämään yksi vaunu. Sama toistui 12.–13.4.2021 välisenä yönä, kun junasta P 269 Ylivieskaan jätettiin yksi CEmt-vaunu. Lapin hiihtosesongin jälkeen moniin yöjuniin riitti pelkästään kaksikerroksisia matkustajavaunuja, jolloin nopeusrajoitusta ei enää ollut. Syyn selvittyä (asennusvirhe laakerien ohjaimissa) ja kaikkien laakerien tarkistusten jälkeen normaaleihin aikatauluihin päästiin 22.4.2021, jolloin myös Z 235 palautui Eil-kalustolle.

Yöjunien ravintolavaunut avattiin 19.4.2021 ja päiväjunien 30.4.2021. Kun juna lähti alueelta, jolla oli tiukemmat koronarajoitukset ja myös sen määränpää oli tiukkojen rajoitusten maakunnassa, noudatettiin rajoitetuimpia aukiolorajoituksia koko matkan ajan. Kun junan lähtöpaikka tai sen määränpää oli lievempien rajoitusten seudulla, noudatettiin sallivampia rajoituksia koko matkan ajan. Päiväjunien kulkutaudista johtuneita talviajan supistuksia on poistettu vaiheittain 17.5.2021 alkaen.

Mäntän kapearaiteisen rautatien ainoa säilynyt matkustajavaunun kori nostettiin jälleen laippapyörille ja kiskoille Mäntän Vähä-Riihisaaressa 27.5.2021. Vaunu siirrettiin rantaan väliaikaista rataa pitkin. Raide-elementit ovat lainassa Robert Sands Järnvägiltä ja siirtovaunu on Kovjoen Museorautatieltä. Vaunu kuljetetaan mantereelle myöhemmin proomulla ja sen jälkeen edelleen autokuljetuksena Kovjoen Museorautatielle. Matkustajavaunun raideleveys on 600 mm. Alun perin siinä oli lanterniinikatto, mutta se uusittiin kaarevaksi noin 1924. Vaunun kori on ollut saaressa kesämökkinä vuodesta 1931. Museovirasto tukee siirtoa puolella arvioidusta 3000 euron kulusta.

Fenniarail ajoi 20.–21.4.2021 välisenä yönä mäkeennousukoeajoja Taavetinmäessä Luumäen ja Kouvolan välillä. Analysoitavalla tiedolla haetaan tarkennuksia ratageometrian suunnitteluohjeisiin mm. kaarrekallistusten osalta haastavissa mäissä. Tarkoituksena on vähentää riskiä raskaiden tavarajunien mäkiin jäämisiin.

Ebicap900-kulunvalvontalaitteita eli perinteisiä JKV-laitteita asennettiin ilmeisesti viimeisen kerran uuteen kalustoon 2021 alussa, kun uusimmat Dr20-veturit varustettiin niillä. Jatkossa liikennöitsijät hankkinevat ETCS-veturilaitteita ja niihin liittyviä STM-sovitustiedonsiirtomoduuleja, jotka muuntavat JKV-ratalaitteiden tiedot ETCS-veturilaitteelle.

Raideliikenteen diplomi-insinöörit RDI ry lopetti toimintansa 31.5.2021. Syynä yhdistyksen lakkauttamiseen oli rautatiealan hajaantuminen eri toimijoiden välille ja sitä kautta henkilöiden jakaantuminen yhdistyksiin ja toiminnan hiipuminen. RDI olisi viettänyt 70-vuotisjuhliaan 2020, mutta kulkutauti esti järjestämisen. Rautatiealan diplomi-insinöörien yhdistys perustettiin 1950, kun maailma ja rautatieala olivat aivan toisen näköisiä kuin nykyään. Suomessa valtion rataverkolla ei ollut tuolloin kuin yksi toimija, Valtionrautatiet.

Kouvolan miehistöpisteen konduktöörit eivät saapuneet työvuoroihin 9.4.2021 klo 4.00–24.00 mielenilmaisuna työpisteen lopetussuunnitelmasta. Z 230 Kouvola–Helsinki, IC 3 Helsinki–Joensuu ja IC 111 Helsinki–Imatra peruttiin koko kulkuväliltään ja IC 11 Helsingin ja Kouvolan väliltä. Kaikki taajamajunat rataosilla Kouvola–Lahti ja sekä Kouvola–Kotkan satama peruttiin. Z-junat ajettiin Lahti–Helsinki-välillä, samoin G-junat.

Helsingin, Riihimäen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Porin veturinkuljettajat eivät tulleet töihin 21.5.2021 vastalauseena VR:n henkilöstöpolitiikalle. Tämä merkitsi mm. HSL:n lähiliikenteen pysähtymistä koko päiväksi. Matkustajaliikenteessä kulkivat vain edellisenä päivänä matkaan lähteneet yöjunat, parikymmentä kaukojunaa, Kotkan junat, osa G-junista sekä osa Dm12-vuoroista.

HSL:n kilpailutettu lähijunaliikenne alkaa 27.6.2021. Liikennöitsijä VR on ennallaan, mutta taustan toiminnot tapahtuvat nyt uusien prosessien kautta. Asiakkaille välittömästi näkyy lähinnä lähiliikennekonduktöörien toimintatapojen muutos, jossa osa heistä toimii neuvontatehtävissä ja osa lipuntarkastustehtävissä.

HSL-alueella työskentelevät lähiliikennekonduktöörit ja veturinkuljettajat saavat uudet työvaatteet kesän 2021 aikana. Ne vastaavat nykyisiä vihreitä, mutta väritys on HSL:n lila. Konduktöörit ja kuljettajat käyttävät uusia liloja työvaatteita työvuoroissa, joissa on lähtökohtaisesti HSL-alueen junia ja nykyisiä vihreitä VR:n vaatteita työvuoroissa, joissa työskennellään pääasiassa VR:n lähiliikennealueella.

OVRO eli Ohjeet varautumisesta rautatieonnettomuuksiin on päivitetty 1.6.2021. Muutoksia on uusissa toimintakorteissa eri poikkeustilanteita varten, tilannekoordinaattoripalvelussa, raivauspalvelussa sekä höyryvetureiden käytössä erittäin kuivissa olosuhteissa. Tilannekoordinaattorit ohjaavat toimintaa poikkeustilanteissa. Raivauspalvelua varten Väylävirasto hankkii entisen Riihimäen raskaan raivausauton rinnalle raskaat yksiköt myös Kouvolaan ja Ouluun. Höyryveturiliikennöinnin rajoitukset perustuvat Ilmatieteenlaitoksen maastopaloindeksiin. Kun on iso maastopalovaara, on liikennöinti höyryvetureilla kielletty. Ohje on ladattavissa Väyläviraston sivuilta.

SAAGA-kapasiteetinhallintajärjestelmän käyttö alkoi Helsingin aseman ja Ilmalan ratapihan raiteistojen kapasiteetinhallinnassa 8.2.2021 Uuden toiminnallisuuden avulla suunniteltu raiteistonkäyttö ja operatiiviset raidemuutokset saadaan esitettyä aiempaa paremmin liikenteen ohjaamiseksi ja tilannekuvaa jaettua eri toimijoille.

KAKO -kauko-ohjausjärjestelmän käyttö laajeni Kouvolan ja Luumäen välille 16.2.2021 (lukuun ottamatta näitä liikennepaikkoja). Sen käyttöönotto jatkui 21.3.2021, jolloin rataosat (Parikkala–)Joensuu ja Säkäniemi–Niirala tulivat osaksi KAKO-aluetta.

Matkustajainformaatiojärjestelmänäyttöjen uusiminen jatkui maaliskuussa 2021 päärataa pohjoiseen. Koivukylä, Rekola ja Korso saivat uuden järjestelmän 12.–16.3., Savio 17.3. ja Kerava 18.3.2021. Riihimäelle asti päästiin 16.4.2021. Uusi järjestelmä oli otettu jo aiemmin käyttöön rantaradan asemilla Leppävaarasta Ilmalaan, pääradalla Käpylästä Hiekkaharjuun ja koko Kehäradalla. Helsinki ja Pasila otettiin käyttöön huhtikuun lopussa. Ongelmat varsinkin poikkeusliikennejärjestelyjen aikana ovat jatkuneet.

VR:n pääkonttori on vähentänyt pysyvästi tilojaan Länsi-Pasilassa lisääntyneen etätyöskentelyn takia.

Avattavat rautatiesillat ja Väyläviraston kääntöpöydät siirtyivät 1.5.2021 GRK Rail Oy:n kunnossapitoon. Avattavia rautatiesiltoja ovat Tahkoluodon kääntösilta (Mäntyluoto–Tahkoluoto), Pohjan kääntösilta (Tammisaari), Pirtinvirran kääntösilta (Varkaus), Taipaleen kääntösilta (Varkaus), Tikkalansaaren nostosilta (Kuopio–Sorsasalo), Pielisjoen nostosilta (Joensuu), Uimasalmen läppäsilta (Uimaharju) ja Kyrönsalmen kääntösilta (Savonlinna). Näiden lisäksi avattavia, kiinteäksi lukittuja siltoja ovat Torniojoen ratasilta (Tornio–Haaparanta, Lieksanjoen ratasilta (Lieksa) ja Lapinsalmen ratasilta (Kiuruvesi–Runni).

Turun tunnin juna -hankeyhtiön projektipäällikkönä on aloittanut Annika Salokangas 20.5.2021. Yhtiön toimitusjohtajana aloittaa Pekka Ottavainen 1.7.2021. Suomi-radan toimitusjohtajana aloittaa Timo Kohtamäki ja suunnittelujohtajana Siru Koski.

Skogbyn siirretty seisake km:llä 184+680 Hangon radalla valmistui toukokuun 2021 lopussa. Skogbyn tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla edellytti myös seisakkeen siirtoa. Käyttöön se otetaan, kun raidehenkilöliikenne palautetaan 7.6.2021 alkaneen sähköratatöistä johtuvan bussiliikennekorvauksen päätyttyä.

Hangon asemarakennus on myyty toukokuussa 2021 kiinteistösijoittaja Jan-Erik Chydeniukselle. Hän kunnostaa aseman funkkishenkeen. Rakennukseen tulee mm. ravintola ja majoitustiloja.

Pohjankurun asemarakennuksen perusteellinen ulkoinen kunnostus on valmistunut keväällä 2021. Rakennus on yksityisomistuksessa.

Naantalin öljyjalostamon toiminta päättyi 19.3.2021. Uudenkaupungin radasta Turun ja Raision välillä erkaneva Viheriäisten ratayhteys on kuitenkin tärkeä entisen jalostamon alueen jatkokehitykselle ja se huomioidaan alueen suunnittelussa. Nyt suunnittelun alla oleva E18-tien muuttaminen nelikaistaiseksi edellyttää radan siirtoa parin kilometrin matkalla, käytännössä lisäkaistat tehdään nykyiselle ratapenkalle. Nyt suunnitellaan tien kupeeseen uutta ratalinjausta, aika näyttää sen toteuttamisen. Selvää on kuitenkin, että Raisionlahden alueella nykyinen ratalinja katoaa. Se säilyy tietyön aloittamiseen asti. Eri asia on, lopetetaanko sen kunnossapito jo aiemmin, ellei radalla ole mitään liikennettä. Pidemmän aikavälin lähtökohtana on uusittu ratayhteys Viheriäisten alueelle, se suunnitellaan jopa sähköistettynä mm. tiesiltojen korkeuksia mitoitettaessa.

Naantalin asemalle ja syväsatamaan vievän rautatien (joka on siis eri rata kuin em. Nesteen rata) kehittämissuunnittelu on käynnistynyt. Varsinais-Suomessa suunnitellaan paikallisliikenteen palauttamista ja myös Naantalin rata ja sen sähköistäminen kuuluu hankkeeseen. Naantalin ratapihalla on ratkaistava tavaraliikenteen veturien ympäriajon järjestäminen nykyistä selkeämmin niin, että ympäriajo voisi tapahtua satamaradan varressa.  Myös matkustajaliikenteen asemaa on kaavailtu Satamatien läheisyyteen ns. Muumiparkin kupeeseen. Yksi ainakin teoreettinen vaihtoehto olisi satamaradan jatkaminen Nesteen alueelle, jolloin Viheriäisten rataa ei enää tarvittaisi. Ennen Viheriäisten rataa öljyvarastoalueen kupeeseen menikin Öljyraide-niminen pistoraide. Naantalin sataman viljaliikenne Venäjältä pysähtyi kevättalvella Venäjän väliaikaisen viljanvientikiellon takia. Liikenne alkanee jälleen loppukesällä 2021.

Uudenkaupungin radan ajojohtoon kytketään jännite 19.7.2021. Tämän jälkeen alkavat erilaiset sähkötekniset testit ennen koeajoja.

Hangonsaaren uuden ympäriajoraiteen päällysrakennetyöt valmistuivat Uudessakaupungissa 22.5.2021. Raide on rakennettu suurelta osin meripenkereelle ennen radan Yaran teollisuusalueelle tuloa.

Kirkniemessä on otettu käyttöön loppuvuonna 2020 uusi junamiehistökontti erillishyyskineen. Vanha taukotupakontti löytyy hyljättynä viljavaraston vaiheilta.

Lohjan tallialueen vesiviskuri säilytetään, mutta maadoitetaan viereisen raiteen sähköistyksen myötä.

Vuosaaresta lähti ensimmäinen suora juna Nahodkaan, josta rahti siirretään edelleen laivalla Japaniin 15.4.2021. Alkumatkan Kouvolaan juna kulki numerolla T 55777. Yli 10 000 kilometrin pituinen reitti kulkee Helsingistä Venäjälle Nahodkaan Vostotšnyin satamaan ja sieltä meriteitse Yokohamaan. Pandemiasta, lentoliikenteen vähenemisestä ja meriliikenteen viivästyksistä johtuen konttijunaliikenne Vuosaaresta Aasiaan on lisääntynyt alkuvuoden aikana merkittävästi. Myös Kotkasta Kiinaan ja Nahodkaan on kulkenut yksittäisiä konttijunia.

Keravan uuden asetinlaitteen käyttöönotto ja Pukinmäen siltatyöt aiheuttavat laajoja muutoksia kesäajan lähiliikenteessä. K-junat kulkevat 7.6.–29.8.2021 maanantaista perjantaisin päiväsaikaan vain Tikkurilan ja Keravan välillä. D-junia ei liikennöidä ajalla 7.6.–15.8.2021. Valtaosa Z-junien vuoroista ajalla 28.6.–6.7. ja 16.–22.7.2021 perutaan Helsinki–Haarajoki-väliltä; junat liikennöivät kuitenkin Haarajoen ja Lahden välillä. Kouvolan ruuhkajunat ajetaan Helsinkiin ja Helsingistä Kouvolaan, samoin kuin aamun ensimmäiset ja illan viimeiset vuorot. R-junat liikennöivät 7.6.–15.8.2021 läpi päivän pääosin 30 minuutin vuorovälillä. Kaukojunia aikatauluja hidastetaan useilla minuuteilla. Keravan uuden asetinlaitteen varsinainen käyttöönotto tapahtuu 21.6.–16.8.2021. Väliaikaiset nopeusrajoitukset poistuvat suunnitelmien mukaan 17.9.2021. Alun perin asetinlaite piti ottaa käyttöön kesällä 2020, mutta sitä siirrettiin kulkutaudin henkilöstöriskien takia. Jo vuosia sitten tarpeettomaksi jäänyt ns. Rautakonttorin linjavaihde Keravan kolmioraiteella poistettiin radasta 27.4.2021 uuden asetinlaitteen käyttöön ottoon liittyen.

Hyvinkään Vanhankirkon sillan kaariosuus nostettiin paikoilleen 1.–2.5.2021 välisenä yönä Hangon radan liikennekatkon aikana. Silta sijaitsee Suomen Rautatiemuseon kupeessa. Kevyen liikenteen sillan tieyhteyksineen on suunniteltu valmistuvan elokuussa 2021. Uudenmaankadun ja Hangonsillan kaupunginosan yhdistävä silta on 300 m pituinen. Kaaren alle ratakiskojen yläpuolelle jää tilaa junaliikenteelle ja sähköistykselle yhdeksän metriä. Sillan leveys on kuusi metriä ja kulku luiskien myötä on portaaton. Nimi sillalle saatiin sillan viereisestä Hyvinkään Vanhasta kirkosta. Silta helpottaa Hangonradan kahden puolen välistä liikennettä ja houkuttelee välttämään luvattomia radanylityksiä.

Valkeakosken radan uudet tasoristeysvalolaitteistot otettiin käyttöön kaikkiaan 18 tasoristeyksessä 13.–14.4.2021. Ne on toteutettu sveitsiläisen Schweizer Electronicsin Vamos-järjestelmällä. Talolan tasoristeykseen Metsäkansaan tulee puolipuomilaitos, mutta se otetaan käyttöön vasta kesällä 2021. Uudet laitteet korvaavat kotimaiset huomiovalolaitteet, jotka jouduttiin ottamaan pois käytöstä yrityksen konkurssin ja laitteiden ylläpidon päättymisen takia. Uusien laitteiden myötä vetureissa ei enää tarvita ”veturisalkkua”, joka aiemmin ohjasi laitteet päälle; nyt näitä salkkuja käytetään enää Porvoon Museorautatiellä.

Valkeakosken radan alkupäässä sekä radalta Akaan uudelle raakapuuterminaalille vievillä raiteilla kytkettiin sähköradan 25 kV jännite 21.5.2021. Terminaali kuuluu Toijalan liikennepaikkaan.

Lempäälän länsipuolista matkustajalaituria pidennetään kesän 2021 aikana. Työt alkoivat 1.6.2021 ja 82 metrillä pidennetty laituri on käytössä 31.8.2021.

Tesoman uuden seisakkeen laiturielementit asennettiin huhti–toukokuussa 2021. Lielahden ja Nokian välille rakennettava seisake valmistuu kokonaisuudessaan loppukesällä 2021.

Nokialle suunnitellaan uusi matkustajavälilaituri alikulkuineen ja uudet liityntäpysäköintialueet. Rakentamispäätös vahvistunee lähiaikoina. Hanke mahdollistaa osaltaan M-junaliikenteen lisäämisen. Nyt Nokialla on vain yksi matkustajalaituri, jota käyttävät sekä Porin junat että kääntyvät M-junat.

Pori–Mäntyluoto-välin päällysrakenne on suunniteltu uusittavan 16.8.–7.11.2021 välisenä aikana. Koko väli saa 60E1-kiskot ja tavaraliikenteen tärinää vaimentavat pohjaimelliset betoniratapölkyt. Lattomerenojan ratasilta vaihdetaan uuteen syyskuun lopussa 2021.

Tahkoluotoon on ajettu 14.5.2021 alkaen hiiltä uuden purkujärjestelmän koekäyttöä varten. Tuona päivänä T 52060 oli samalla ensimmäinen kaupallinen sähkövetoinen juna Tahkoluotoon. Liikenne on vilkastunut entisestään kesäkuussa. Käytännössä myös Loviisaan aiemmin menneet kuormat on ajettu nyt Tahkoluotoon. Operaattorina on toiminut VR Transpoint. Tahkoluodossa on nyt kaksi Muugasta Virosta siirrettyä vaununkaatolaitetta.

Tampere–Seinäjoki-rataosan uudet asetinlaitteet otetaan käyttöön 2022.

Seinäjoen uuden raakapuuterminaalin ympäriajoraide sekä erkanemisvaihde terminaalille on suunniteltu rakennettavan Haapamäen radalle Rahkolaan. Rata sähköistetään Seinäjoelta terminaalille asti. Parhaillaan on menossa rata- ja rakentamissuunnitelmien laadinta.

Kokkolan uusi asetinlaite valmistuu 2022.

Pietarsaaren asetinlaite ja JKV otettiin käyttöön 18.4.2021. Nyt Pietarsaaren asemalla on pääraiteen lisäksi yksi kohtausraide ja yksi pistoraide eli yhteensä kolme vaihdetta.

Oulun turvalaitteiden uusiminen toteutetaan vuoteen 2023 mennessä. Tuiran, Oulun henkilöratapihan ja Oulun liikennepaikan eteläpään turvalaitteet rakennetaan jo 2021 aikana. Seuraavana vuonna tehdään Nokelan tavararatapihan raidetyöt sekä asennetaan uudet turvalaitteet. Vuonna 2023 urakassa asennetaan yhteensä 80 sähkökääntölaitetta ja otetaan turvalaitejärjestelmä käyttöön vaiheittain.

Jyväskylän ratapihan itäpään ratarakenteet jäivät veden ja mudan alle rankkasateiden aiheuttamassa tulvassa 20.5.2021 vastaisena yönä. Ratapihan itäpää jäi kokonaan veden alle. Jyväskylän ja Pieksämäen väliset matkustajajunat korvattiin busseilla 20.5.2021 aamusta. Puhdistustöiden jälkeen liikenne Äänekosken suuntaan aloitettiin uudelleen klo 12.30 ja Pieksämäelle päin klo 14.

Haapajärven uuden raakapuuterminaalin erkanemisvaihde on suunniteltu rakennettavan Äänekosken radalle km:lle 587+880. Terminaali tulee kuulumaan Haapajärven liikennepaikkaan ja sinne rakennettavaan uuteen asetinlaitteeseen. Tujuojan ratasilta uusitaan. Rata peruskorjataan ja sähköistetään Haapajärveltä terminaalille asti. Nykyisin osuudella on vielä K30-kiskot. Parhaillaan on menossa hankkeen ratasuunnitelman teko.

Voikkaan ratapihaa kunnostetaan UPM:n raakapuuliikennettä varten. Voikkaan teollisuuskiinteistöt kuten myös ratapihan ja siellä toimivan Teräspyörän toimitilat omistaa vantaalainen Redeve Oy. Kiinteistöyhtiö omistaa myös Myllykosken tehdaskiinteistöt.

Kuopiossa on palattu alkuperäiseen suunnitelmaan (toisin kuin Resiinassa 1/2021 s. 54 mainitaan), jonka mukaan entisen varikon kääntöpöytä poistetaan ja alue kaavoitetaan uudisrakentamiseen. Kuopiota lähin kääntöpaikka on jatkossa Siilinjärven kolmioraide.

Ämmänsaaren raakapuukuljetukset ovat lisääntyneet alkuvuonna 2021 niin voimakkaasti, että vuosia kulkeneen päivystäjäjunaparin PAI 65648/65649 Kontiomäki–Ämmänsaari–Kontiomäki rinnalle on tullut 3.2.2021 alkaen keskiviikosta perjantaisin aamulla ajettu tavarajunapari T 5383/5384. Juna ajettiin ensimmäisen kerran 3.2.2021. Lisäksi Kontiomäki–Hyrynsalmi-välillä kulkee usein oma yöllinen päivystysjunapari. Kontiomäki–Pesiökylä-osuus perusparannetaan 2023 mennessä raskaille kiskoille ja rata saa kauko-ohjauksen ja kulunvalvonnan. Osuus Pesiökylästä Ämmänsaareen suljettaneen, muttei vielä lakkauteta. Keväällä 2021 Ämmänsaaren osuudella on ollut roudan takia nopeusrajoitus 20 km/t.

Lappeenrannan uusi asetinlaite valmistuu 2022 lopussa.

Imatran Mansikkakosken ratasillalla sijaitseva väliaikainen matkustajalaituri otettiin käyttöön juhannuskatkon 2021 yhteydessä ja se on käytössä seuraavaan juhannukseen 2022 saakka. Vuoden aikana nykyinen Tainionkoskentien ylittävä laiturisilta sekä alikulkusilta puretaan ja korvataan uusilla silloilla, samassa yhteydessä Imatra aseman matkustajalaituri uusitaan. Tänä aikana liikenne kulkee alueella kaksoisraiteen pohjoista raidetta pitkin.

Niiralassa tapahtui laaja vaihtotyövaurio 15.4.2021 aamulla, kun Aurora Railin vaihtotyöyksikkö suistui raiteilta vaihteen V126 alueella. Neljä venäläistä hopper-vaunua putosi kiskoilta. Raivaus saatiin päätökseen 16.4.2021 illalla. Onnettomuus aiheutui vaihteen kääntymisestä vaihtotyöyksikön alla.

Joensuun uusi Mipro Oy:n toimittama MISO TCS-O -asetinlaite otetaan käyttöön 2023. Varsinaiset ratapihamuutostyöt aloitettiin jo toukokuussa 2021. Ratapihaurakkaan sisältyy myös Kontiolahteen ja edelleen Nurmekseen vievän radan erkanemisvaihteen muutos lyhyestä vaihdetyypistä pitkäksi. Vaihde sijaitsee Pielisjoen ratasillan pohjoispuolella.

Sateba Finland Oy on 12.4.2021 alkaen Parma Rail Oy:n uusi nimi. Sateba on ranskalainen konserni, jonka markkinat Ranskan ja Suomen lisäksi ovat Virossa, Saksassa, Liettuassa, Norjassa, Puolassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Britanniassa. Betoniratapölkyt Väyläviraston rataverkolle toimittavat nykyään likipitäen puoliksi Sateba Finland Forssasta ja Lujabetoni Oy Siilinjärveltä.

Ratakiskoja Väylävirastolle toimittavat 2021 ArcelorMittal España S.A. Espanjasta (12 500 tonnia viidessä laivauksessa) ja British Steel Ltd. Iso-Britanniasta (5000 tonnia kahdessa laivauksessa).

Suojastus-kirja julkaistiin maaliskuussa 2021. Tero Sorsimon kirjoittama kirja on seitsemäs osa Väyläviraston julkaisemassa ratateknisessä oppikirjasarjassa, edellinen oli Rautatievaihteet 2020. Kirjan 206 sivulla kerrotaan aivan kaikki, mitä lukija on halunnut ikinä tietää suojastuksesta, historiasta ja yleisperiaatteesta aina yksittäisen releen toimintaan saakka. Kirjan myynti tapahtuu aikaisempien oppikirjojen tavoin Kustantaja Laaksosen kautta, www.kustantajalaaksonen.fi.

Rautatieharrastajan päiväkirja – Junaseikkailu 1989 -kirja ilmestyi 3.5.2021. Kirja koostuu kalustotiedoista ja matkakertomuksista, joissa Kimmo Pyrhönen kertoo kokemuksistaan matkoillaan Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjassa on myös ajankuvaa ja tapahtumia vuodelta 1989 musiikkia unohtamatta. Kirjassa on 85 sivua. Sen löytää nettikaupasta holvi.com/shop/mmpyrhonen/.

Alppirautatie eli Suomen suurin pienoisrautatie muutti toukokuussa 2021 näyttelypaikkaa Espoon Tapiolassa kauppakeskus Ainoasta uuteen kauppakeskus Länsituuleen, sen ensimmäiseen kerrokseen. Länsituuli on Ainoan uusi naapuritalo ja kauppakeskuksien käytävät liittyvät toisiinsa maan alaisissa kerroksissa M ja 1. Tilan käyttösopimus on tehty alustavasti vuoden loppuun. Jos koronarajoitukset sallivat, saattaisi näyttelytoiminta olla mahdollista jo kesäkuussa. Muutoin näyttely on tarkoitus avata elokuussa.

Raide-Jokerin rakentaminen saavutti puolivälin huhtikuussa 2021. Kun rakennustyöt ovat valmistuneet vuonna 2023, tehdään vielä käyttöönottotestejä ja käynnistetään koeliikenne. Pikaraitiotien liikennöinti alkaa kesäkuussa 2024. Samalla niin Itä-Helsinki kuin Espookin saavat raitiotien. Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava rata on saanut nimensä jo 1990-suunnitellusta Joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja- suunnitelmasta.

Raide-Jokerin testivaunu nro 601 tuotiin 9.4.2021 maantiekuljetuksena Otanmäestä HKL:n Koskelan varikolle. Vaunua koeajetaan aluksi kantakaupungin rataverkolla. HKL on tilannut yhteensä 52 ForCity Smart Artic X54 -vaunua, joista Raide-Jokerille toimitetaan 29 ja Kruunusillat-radalle 23.

Tampereen raitioteiden matkustajille avoimen koeliikenteen aloittaminen siirtyi alkuperäisestä ajankohdasta 1.4.2021 koronatilanteen takia. Koeliikenne aloitettiin kuitenkin alkuperäisen aikataulun mukaisesti, mutta ilman asiakkaita. Matkustajakoeliikenne pääsi alkamaan 10.5.2021 Etelä-Hervannan ja Pyynikintorin välillä. Koeliikennettä ajettiin 15 minuutin vuorovälein arkisin noin klo 12–18 linjalla 3, Kyytiin pääsy edellytti sekä ennakkoilmoittautumisen Nyssen sivuilla että normaalin matkalipun ostamisen ennakkoon. Avoimeen koeliikenteeseen ilman ennakkoilmoittautumista siirryttiin 24.5.2021; koeliikennettä ajettiin siitä alkaen linjalla 3 arkisin klo 12–20. Ratikka liikkuu vyöhykkeillä A ja B, eli matkaan tarvitaan kahden vyöhykkeen lippu. Vaunuissa on myös lähimaksumahdollisuus.

Suomen Rautatiemuseo avautui kulkutautirajoitusten jälkeen yleisölle 4.5.2021 normaalien aukioloaikojen mukaisesti. Riihimäki–Pietari-radan vaiheista kertova Tuokioita Pietarin radalta -näyttely on avoinna 12.9.2021 saakka.

Suomen Rautatiemuseo on kasvattanut digitaalisten aineistojen tarjontaa 2020–2021 yli 40 prosentilla. Finna.fi-hakupalvelussa on nyt yli 12 000 valokuvaa, esinettä, karttaa ja arkistoaineistoa museon kokoelmista. Aineistoja voi selata myös Rautatiemuseon omalla Finna-sivulla osoitteessa https://rautatiemuseo.finna.fi/. Uusinta aineistoa ovat radanrakennuskuvat 1800-luvun lopulta 1940-luvulle sekä yli 700 valokuvaa rautatiesilloista. Vuoden aikana Finnassa on julkaistu myös valokuvia junamatkailusta eri vuosikymmenillä, digitoituja matkalippuja, asemaravintoloiden ruokalistoja sekä rautatieammateista kertovaa aineistoa. Finnasta löytyy myös esinekokoelman uusimpia hankintoja, esimerkiksi junalippujen myyntiin ja korona-ajan junamatkustukseen liittyviä esineitä.

UUTISIA ULKOMAILTA

Connecting Europe Express

Euroopan rautatievuoden erikoisjuna Connecting Europe Express kulkee ristiin rastiin EU-aluetta aloittaen Lissabonista 2.9.2021 ja päätyen Pariisiin 7.10.2021. Juna käy EU:n 23 jäsenmaassa ja kolmessa muussa naapurimaassa, ei kuitenkaan Suomessa. Matkalla on lukuisia tapahtumia pysähdysasemilla ja junassa on omat näyttelynsä. Koska juhlajuna ajetaan pääosin 1435 mm raideleveyden kalustolla, ajetaan se eri kalustolla Portugalissa ja Espanjassa (juhlajuna nro 1) ja lisäksi Tallinnasta ajetaan oma leveäraiteinen junansa (nro 3) Kaunasiin Liettuaan kohtaamaan pääjuna. Lähtöaika Tallinnasta on 21.9.2021 klo 9.00 ja tulo Kaunasiin on 22.9.2021 klo 12.00. Pääjuna käy myös mm. Tukholmassa, jonne se saapuu 1.10.2021 klo 19.00 ja lähtee jälleen 2.10.2021 klo 15.00.

Ruotsi

Matkustajajunaliikenne Bodenista Haaparantaan aloitettiin 1.4.2021. Kulkutauti esti kaavaillun avausjuhlan järjestämisen. Liikenteen aloitus esitettiin kuitenkin verkossa suoratoistona. Liikennöitsijä on norjalainen Vy alueellisen junaliikenneorganisaation Norrtågin tilaamana.

Flixtrain aloitti liikennöinnin 6.5.2021 Tukholman ja Göteborgin välillä linjatunnuksella FLX 61. Reitillä on viikoittain yhteensä 35 lähtöä. Käytössä on kaksi matkustajajunarunkoa; yhtiön ulkoasun mukaisia vihreitä vaunuja Ruotsiin on tuotu nyt 15. Junien vedosta vastaa Hector Rail Vectron-vetureillaan. Sekä veturien että vaunujen suurin sallittu nopeus on 200 km/t. Matka-aika Tukholman ja Göteborgin välillä on 3 t 25 min. Flixbus aloitti liikennöinnin linja-autoillaan Ruotsissa 2017 ja nyt yhtiö tarjoaa busseillaan ja junillaan yhtenäisen verkoston, jolle voi ostaa esim. suorat matkaliput. Flixtrainin suunnitelmissa on seuraavana avata Tukholma–Malmö-reitti. Alustavissa suunnitelmissa on myös yhtiön Saksan ja Ruotsin junareittien yhdistäminen Tanskan kautta. Flixmobility aloitti kotimassaan Saksassa bussiliikenteen nimellä Flixbus 2013 ja junaliikenteen nimellä Flixtrain 2018.

Ruotsi seuraa Norjan mallia uusien hybridi-taajamajunien hankinnassa eli merkittävä osa uusista junista hankitaan vain sähkökäyttöisinä, mutta osa hybrideinä, joilla voidaan liikennöidä myös sähköistämättömillä radoilla dieselaggregaattien avulla. Ruotsin kalustoyhtiö Transitio on tilannut keväällä 2021 CAF:lta 28 nelivaunuista taajamaliikenteen moottorijunaa, joista 20 toimitetaan puhtaina sähkömoottorijunina ja kahdeksan diesel-sähköversiona. Ulkonäöllisesti eivät eri versiot juuri eroa toisistaan. Lisäksi 26 junan optio sisältää 19 sähkömoottorijunaa ja seitsemän diesel-sähkömoottorijunaa. Junien suurin nopeus on sähkökäytöllä 200 km/t ja dieselkäytöllä 140 km/t. Ensimmäiset junat toimitetaan 2023 lopussa. Suomessakin tällainen versio olisi oiva, jolla vaikkapa Orivedeltä jatkettaisiin dieselvoimin Haapamäen radalle.

Tanska

Tanskassa julkaistaan edelleen painettu raideliikenteen aikataulukirjaa. Valtiollisen rautatieyhtiön DSB:n kokoamassa kirjassa on DSB:n liikenteen lisäksi kilpailijoiden (Arriva), kaikkien yksityisratojen, metron ja raitioteiden aikataulut. Vuoteen 2020 DSB vastasi myös painatuksesta, mutta 2021 painatuksesta on vastannut DSB:n toimittaman aineiston pohjalta Dansk Jernbane-Klub, joka vastaisi Suomessa lähinnä Suomen Rautatiehistoriallista Seuraa. Erona SRHS:ään DJK:lla on kuitenkin myös omaa museojunaliikennettä.

Venäjä

Venäjän kansainvälinen matkustajajunaliikenne oli pandemiasta johtuneella tauolla maaliskuusta 2020 alkaen lähes vuoden ajan. Ensimmäiset kansainväliset junat alkoivat ajaa jälleen 8.2.2021 Moskovan ja Valko-Venäjän Minskin välillä. Seuraavasta päivästä alkaen Moskovan ja Kaliningradin välillä kulkenut päivittäinen junapari alkoi myös pysähtyä Minskissä. Pandemia-aikana tällä Venäjän eksklaaviin kulkeneella junalla ei ole ollut kaupallisia pysähdyksiä Valko-Venäjän ja Liettuan alueella. Minskin liikenteeseen tuli 30.4.2021 alkaen Lastotška-kalusto. Ennen pandemiaa koko Venäjän kansainvälisestä matkustajajunaliikenteestä peräti 80 % on kulkenut Vainikkalan kautta ja tilanteen uskotaan palaavan ennalleen tulevaisuudessa.

Pietarin Sortirovotšnij Moskovskijn veturivarikolla ylläpidetään jatkuvasti höyryveturiosaamista ja sieltä mm. hoidetaan Sortavalan höyryvetureiden käyttö. Sekä diesel- että höyryvetureiden siirtoon kääntöpöydän kautta käytössä on 24/7 pieni 9П (9P) -vaihtoveturi. Jotta palvelu olisi jatkuvaa, kunnostetaan parhaillaan toista vastaavaa, aiemmin muistomerkkinä ollutta, veturia ajokuntoon. Huhtikuussa 2021 varikolla oli säännöllisesti lämpimänä myös yksi Л (L) ja yksi Е^Р (E^R) -veturi. Ne siirtävät tavarajunia Pietarin ympäristön ratapihojen välillä, esimerkiksi 10.4.2021 Л-sarjan veturi 2055 veti peräti 172-akselisen 2970 tonnia painavan junan Parnasin ratapihalta Sortirovotšnij Moskovskijn ratapihalle; ajoaika oli 1 t 25 min.

Ruskealaan saapui 1.5.2021 ensimmäisen kerran Talgo-makuuvaunujuna Moskovasta. Sortavalasta eteenpäin juna vedettiin tietysti höyryveturilla! Normaalisti näitä runkoja käytetään Moskovan ja Berliinin välisessä liikenteessä. Junayksiköiden huippunopeus on 200 km/t, ja niissä on kolme matkustusluokkaa: turisti, ensimmäinen ja Grand Class – jälkimmäisessä on ylellisessä hytissä myös suihku. Pakettimatkaan kuuluivat à la carte -ravintola, kolmen yön majoitukset junassa ja monenlaisia kokemuksia Ruskealan puistossa. Ruskealan retrojunaliikennettä on kaavailtu laajennettavan myös Suomen suuntaan. RZD on suunnitellut 2022 ajettavaa koejunaa Niiralaan ja edelleen suomalaisella vetokalustolla Joensuuhun.

Ruskealan tyyppistä konseptia kaavaillaan myös toiselle luonnonkauniille alueelle Siperiaan Baikalin järven rannalle. Л-höyryveturi nro 3485 oli 9.–18.3.2021 koeajoissa Sljudjankasta Siperian radan risteysasemalta vanhaa Baikalin rataa Port Baikaliin. Tällä osuudella on mm. 38 tunnelia. Samalla testattiin 2-kerroksisen vaunun sopivuutta tunnelien ulottumiin. Siperian radan osuudelle Irkutsk–Sljudjanka–Ulan-Ude kaavaillaan puolestaan korkeatasoista taajamajunaliikennettä Lastotška-sähkömoottorijunilla, aivan kuten Pietarista Sortavalaan jo 2019 alkaen on ajettu. Siperian radan liikenne siirtyi vuonna 1949 uudelle reitille ja uusi rata sähköistettiin 1956. Vanha rata jäi Port Baikaliin vieväksi sivuradaksi. Vanha rata Port Baikalista eteenpäin jäi voimalaitostöiden takia 1958 veden alle.

Saksa

Saksan liikenneministeriö panostaa voimakkaasti tavaraliikenteen yksityisraiteisiin lisätäkseen rautateiden vaunukuormaliikennettä kokojunien rinnalla. Maaliskuun alusta 2021 alkaen valtio kustantaa merkittävän osuuden Saksan yksityisraiteiden rakentamisesta, uudelleen käyttöön ottamisesta ja kunnossapidosta. Kampanjalle on rahoitus seuraavaksi viideksi vuodeksi, yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Harzer Schmalspurbahnen (HSB) on ajanut toistaiseksi rajoitetulla aikataululla marraskuusta 2020 alkaen. Ainoastaan rataosia Wernigerode–Schierke ja Nordhausen Nord–Ilfeld Neanderklinik on liikennöity. Liikenne on tapahtunut valtaosiltaan moottorivaunuilla, välillä dieselveturin vetämillä junilla. Kaikki höyryveturit ovat olleet pois ajosta ja suuri osa henkilökunnasta on ollut lomautettuna. HSB:n kalustoon kuuluu 25 höyryveturia, 10 moottorivaunua, 12 dieselveturia ja 137 vaunua. Rajoitettu liikenne koko HSB:n rataverkolla, myös höyryveturein, aloitettiin 9.6.2021. Ensimmäinen juna turistien suosimalle Brocken-vuorellekin ajettiin tuolloin. Syksyllä 2021 HSB:n on tarkoitus ottaa käyttöönsä uusi ”lasinen” konepaja (Gläserne Werkstatt) omien höyryvetureidensa korjaukseen Wernigeroden Westerntorin varikolla. Lasisuudella tarkoitetaan työtilojen näkyvyyttä matkailijoille. Konepajalla tulee olemaan myös turistillista arvoa kiertokäyntien ja perehdytysten muodossa. Perusteet oman uuden konepajarakennuksen syntyyn ovat lähinnä taloudellisia, kun lasketaan oman työn osuus ja vältetään kalliiden kunnossapitopalvelujen ostoa ulkopuolelta. Vanhojen tilojen mainitaan myös käyneen ahtaiksi ja riittämättömiksi. Uudisrakennuksen mitat ovat 70x35 m ja kustannus on 14,5 miljoonaa euroa.

Itävalta

Kaperaiteinen Zillertalbahn (raideleveys 762 mm) aloitti uudelleen tavaraliikenteen 7,5 vuoden tauon jälkeen 17.5.2021. Raakapuu tuodaan nyt kapearaidejunilla Binderholzin Fügenin laitoksille. Aiemmin tavaraliikenne hoidettiin lavettivaunuilla, jotka onneksi säästettiin tulevaisuutta varten. Nyt Innofreight-yhtiö on rakentanut pankkotelineet kolmeen 10-vaunuiseen lavettivaunuista koottuun junarunkoon. Yhdessä kapearaidejunarungossa voidaan kuljettaa 400 tonnia puuta. Puu tuodaan normaaliraidejunilla Jenbachiin, missä se siirretään uudessa terminaalissa kapearaidejuniin. Ratkaisulla vähennetään vuosittain noin 20 000 kuorma-autokuormaa Zillertal-laakson tieverkolla. Koska Zillertalbahnin normaali veturikalusto on sidottu radan tiheään matkustajajunaliikenteeseen, kunnes uudet Stadlerin toimittamat vetykäyttöiset moottorijunat saadaan 2022, on tavaraliikenteeseen vuokrattu dieselvetureita muilta itävaltalaisilta kapearaiteisilta 762 mm:n radoilta. Ensimmäisenä 24.3.2021 Jenbachiin tuotiin Pinzgauer Lokabahnin Vs 73 (entinen ÖBB 2095.06, SGP/1960) ja tämän jälkeen Steiermärkischen Landesbahnin VL 23 (alun perin Jugoslavian rautateiden 740-024). Binderholzilla on sahat myös Suomessa Lieksassa ja Nurmeksessa.

Sveitsi

Sveitsissä suljettiin pääsiäisenä kaksi kapearaiteista rautatietä raideleveyden leventämiseksi. Molempien liikenne siirrettiin 6.4.2021 linja-autoille ja kumpikin avataan uudelleen junaliikenteelle muutostöiden jälkeen 10.12.2022.

Baselin eteläpuolella Waldenburgerbahnin (Liestal–Waldenburg, 13 km) raideleveys muutetaan 750 mm:stä yhteen metriin ja samalla radan koko liikkuva kalusto uusitaan. Stadler toimittaa radalle kymmenen uutta Tramlink-pikaraitiovaunutyyppistä junaa. Aikaisempi 750 mm kalusto (seitsemän moottorivaunua ja 10 väli- ja ohjausvaunua) sekä sähköistysjärjestelmä on myyty kokonaisuudessaan Slovakiaan 760 mm raideleveyksiselle Čiernohronská železnica (ČHZ) -rautatielle. ČHZ tekee parhaillaan suunnittelua Podbrezová–Valaská–Hronec–Čierny Balog -radan kunnostamisesta ja sähköistämisestä.

Bernin ja Lausannen välillä puolestaan rataosan Bulle–Broc Fabrique (5,4 km) raideleveys muutetaan metristä normaaliraiteiseksi 1435 mm. Uudistetulla radalla alkavat joulukuussa 2022 liikennöidä suorat IR-junat Bernistä Brocin kuuluisalle suklaatehtaalle saakka.

USA

Maailman korkeimmalle vievä hammasrata Broadmoor Manitou and Pikes Peak Cog Railway avattiin uudelleen liikenteelle 27.5.2021 neljän vuoden tauon jälkeen. Radan pituus on 14,3 km ja raideleveys 1435 mm. Yläaseman korkeus on 4301 metriä meren pinnan yläpuolella. Uudistustöiden yhteydessä aiempi Abt-hammaskiskojärjestelmä muutettiin modernimmaksi Strub-järjestelmäksi. Sveitsiläinen Stadler on toimittanut radalle 2021 alussa kolme 3-kolmivaunuista junarunkoa vetureineen. Neliakseliset dieselveturit ovat tyyppiä Hm 4/4. Lisäksi neljä aiempaa SLM:n toimittamaa dieselmoottorijunaa on modernisoitu ja muutettu Strubin järjestelmälle. Lisäksi samoin sveitsiläinen Zaugg on toimittanut uuden dieselkäyttöisen lumilingon, jota Hm 4/4 -veturi työntää.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Matti Bergström, Otto Diekmann, Ilkka Hovi, Jouni Hytönen, Pasi Hölttä, Timo-Pekka Lange, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Peter Nummelin, Jussi Pajunen, Timo Palokangas, Nikolas Peippo, Sergei Pogodin, Erkki Pulkki, Satu Pulkki-Pennanen, Kimmo Pyrhönen, Jukka Pyykkönen, Kalle Renfeldt, Sakari K Salo, Robert Sand, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Pekka Siiskonen, Teemu Sirkiä, Janne Tarvainen, Lasse Tauriainen, Ilmari Tommola, Petri Tuovinen ja Juha Vuorinen. Kiitos kaikille aineiston lähettäjille; teitä on ollut ilahduttavan paljon!