Artikkelihaku

Resiina 2/2022

Kansi 3/2021

  • Makuuvaunuliikenne Suomessa, osa 2
  • Lättähattujen viimeisiä liikkeitä
  • Kivimiehet 20 vuotta

Tasoristeys 2/2022

TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET HELMIKUU–HUHTIKUU 2022

 Uudet rekisteröinnit
  • 5 Sr3 (91 10 3103 343-2, 91 10 3103 344-0, 91 10 3103 345-7, 91 10 3103 346-5 ja 91 10 3103 347-3)
  • 1 Ttk2 (99 10 9424 401-9)
  • 2 Kbps
  • 3 Sggrrs
  • 44 Snps
 Muutettu kalusto
  • 3 Edb (50 10 2697 436-7, 50 10 2697 438-3 ja 50 10 2697 439-1) sarjaan CEd (50 10 3697 436-5, 50 10 3697 438-1 ja 50 10 3697 439-9)
  • 1 Ed (50 10 2697 019-1) sarjaan Edg (50 10 8297 019-2)
 Romutettu kalusto

 –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2022.

Sr3 3345–3347 hinattiin 11.3.2022 Hanko tavarasta Ilmalan varikolle. Vet 11632:n vetäjänä toimi Dv12 2610.

Sr1 3050:ssä oli sähköpalo Luumäellä 15.5.2022. Haminasta tullut juna T 55775 pääsi kolmen tunnin päästä toisen veturin avustamana jatkamaan matkaansa Joensuuhun.

Dr16 2806 sai maalivaurioita, kun Metsolantien tasoristeyksessä Torniossa auto ajoi Kolarista tulleen T 5138:n veturin kylkeen 22.3.2022 klo 23. Juna pääsi jatkamaan matkaansa tunnin päästä.

Dr19 2831:n kytkentätestit erityyppisten vaunujen kanssa Laajakankaan koeraiteistolla aloitettiin 15.3.2022. Veturi veti edellisenä päivänä tavarajunan T 4922 Tampereelta Kontiomäelle. Tämän jälkeen koeajoja jatkettiin Tampereen seudulla. Varsinaisia veturitestejä Laajakankaan koeraiteilla tehtiin vasta huhtikuun lopussa, kun 2831 kävi paikalla toisen kerran. Kulkuominaisuuskoeajot 132 km/t nopeuteen asti ajettiin toukokuun alussa Oriveden ja Jämsän välillä.

Dr19 2832 eli sarjan toinen veturi saapui Hankoon 18.4.2022 ja hinattiin 19.4.2022 Hangosta Dv12 2518:lla Tampereelle junana Vet 10333.

Dr19 2833 tuotiin 27.4.2022 maanteitse Wieniin Itävaltaan. Veturi oli pakkaskokeissa Rail Tec Arsenalin koestuslaitoksessa.

Dv12 2720 hinattiin 8.5.2022 Haapamäeltä Hyvinkään konepajalle. Tämän sarjansa ensimmäisen museoveturin vetäjänä toimi samoin Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv15 1991.

Dv12 2733 (+2617) vaurioitui lievästi, kun henkilöauto ajoi Teuvan Tehtaantiellä Kaskisista tulossa olleen T 3270:n eteen 22.4.2022 klo 15.38. Henkilövahinkoja ei tapahtunut. Juna pääsi jatkamaan matkaansa runsaan tunnin päästä.

Dv12 2750:n teli putosi kiskoilta tasoristeyksen tukkeutuneessa laippaurassa Lahden Mukkulassa 1.4.2022 puolelta päivin. Veturi oli taas kiskoilla klo 16 Väyläviraston raivausauton avulla.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut. Viimeisimpänä liikenteeseen palasi 6098 Helsingistä Riihimäelle 21.3.2022 T-junassa 9745.

Sm3 7013:n ja 7016:n, jotka vaurioituivat vaihtotyötörmäyksessä Tampereella 12.12.2021, perusteelliset tarkastukset tehtiin Hyvinkään konepajan alueella huhtikuun 2022 lopussa.

Sm4 6324+6423 on saanut uuden mainosteippauksen; entisen Lasten- ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin tilalla mainostetaan nyt Lasten Mehiläisen digiklinikkaa.

Sm5-junien 01–41 teippaus HSL-junaliikenteen lila-kuosiin on jatkunut. Uusissa väreissä ovat yksiköt 01–35.

Dm12-moottorivaunujen tulipaloista julkaistiin Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus 4.5.2022. Raportti sisältää viisi turvallisuussuositusta.

Tve3 478 eli entinen Vv13 1777 on romutettu Nummelassa toukokuussa 2022.

Hr1 1021:n kattilan käyttötarkastus tehtiin onnistuneesti Hyvinkään konepajalla 5.5.2022. Tätä VR:n museoveturia on suunniteltu käytettävän eri tapahtumissa 2022 aikana. Veturi oli jo esitteillä Suomen Rautatiemuseon kesäkauden avajaisissa 4.6.2022.

Tk3 859 eli Ruuhveltti-museoveturi on saamassa uuden sijainnin nykyiseltä paikaltaan Kouvolan matkakeskuksesta 300 metriä länteen Pilkepuistoon, joka saneerataan samassa yhteydessä. Samalla veturi saa ympärilleen puurunkoisen katoksen, joka antaa veturille pitkään kaivatun sääsuojan. Katoksen suunnittelevat ja toteuttavat Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin opiskelijat yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa.

Tk3 1150 jouduttaneen siirtämään tilanpuutteen takia Toijalasta kesän 2022 aikana. Tälle VR:n omistamalle veturille on haettu kevään mittaan uutta sijoituspaikkaa.

Tv1 933:n on kaavailtu liikkuvan Toijalan seudulla 23.7.2022 liittyen Rautatieläisten Kristillisen Yhdistyksen 120-vuotisjuhliin. Vuonna 1901 perustetun yhdistyksen juhla siirtyi kokoontumisrajoitusten takia pidettäväksi vasta tänä vuonna.

Tr1 1096:n kunnostus ajokuntoiseksi edistyy Hyvinkään konepajalla. Veturissa ollut kattila nro 5306 vaihdettiin alueella vuosikaudet seisseeseen varakattilaan nro 5305. Tälle Jungin vuonna 1952 Ristoon 1071 tehdylle kattilalle on tehty sisäpuolinen tarkastus 11.9.2020 ja hyväksytty vesipainekoe 26.2.2022. Nyt kattila joutuu odottamaan nostoa veturin kehyksen päälle ja sen jälkeen käyttötarkastusta.

Suomen Rautatiemuseo kuvautti luettelointiin liittyen kalustoyksiköitään museon alueella kevättalvella 2022. Kuvausten kohteina olivat veturit Dv16 2026, Dr12 2241, Dr13 2349, Trr 378 ja Vk4 68, moottorivaunut Ds1 1 ja Dm7 4020, presidentin vaunu A 30 sekä Valtterin vaunusto A 100, EFi 22378, Ei 22272 ja Eik 22348.

Ns. sinisiä päivävaunuja oli VR:llä huhtikuussa 2022 liikennekelpoisina enää kaksi, eli yksi EFits (23401) ja yksi EFs (24302). Niitä on käytetty ainoastaan Kolarin sesonkiajan lisärungossa P 263/P 262.

EFiti 23652 kunnostetaan kesän 2022 aikana arkistotilaksi Toijalassa; työt pääsivät jo helmikuun lopussa hyvään vauhtiin vanhan sisustuksen purkutöillä. Vaunu muutetaan sisustukseltaan arkistokäyttöön sopivaksi. Siihen asennetaan mm. ilmanvaihto ja ilmalämpöpumppu. Työn toteuttaa Akaan kaupungin tilaamana sastamalalainen Laatukumppani Oy. Vaunuun on tarkoitus sijoittaa ja avata tutkijoille Eljas Pölhön ja joidenkin muiden pitkän työn tehneiden rautatietutkijoiden arkistoja.

Automatisoitua vaihtotyötä testataan 2022 aikana Voikkaan ratapihalla maailmanlaajuisesti uraauurtavassa autonomisen junan kehityshankkeessa. Ensi vaiheessa tekniikkaa testataan OTSO 4 -veturin avulla. Hankkeessa ovat mukana kotimaiset yritykset Proxion, VTT, Teräspyörä ja Electric Power Finland ja sitä rahoittaa Business Finland. Koeajojen julkistus pidettiin Voikkaalla 31.5.2022.

Ttr1 51 eli EMMA-radantarkastusvaunu on varusteltu ETCS-kulunvalvontajärjestelmän rakentamiseen tarvittaviin rataverkon radioverkon mittauksiin. EMMA sai maaliskuun lopussa uuden vihreän Digirata-projektin ulkoasun. Vaunun omistaa Sweco. Siinä on edelleen tarvittaessa käytettävissä radan geometrian mittausjärjestelmä, vaikka radat normaalisti mitataankin nykyään MEERI-radantarkastusvaunulla. Uudistettu vaunu kävi 7.4.2022 ensimmäisellä koeajollaan Helsingistä Kouvolaan. Vaunulla mitataan loppukevään ja alkukesän aikana kertaalleen koko päärataverkko.

Etv 96 10 9329 001-6 eli MEERI-radantarkastusvaunun liitevaunu valmistui koeajoihin toukokuun 2022 alussa Hyvinkään konepajalla, missä on mittauspalveluja hoitavan Mermecin tukikohta.

KouvolaKotka/Hamina-ratojen ETCS-kulunvalvontajärjestelmän testaukseen varustetaan aluksi yksi Sr1-veturi ETCS-veturilaitteilla kesäksi 2023. Tämän jälkeen kokeisiin käytettäneen, ilmeisesti 2024, kahta ETCS:llä varustettavaa Sm5-junaa. Olemassa olevaan JKV:lla varustettuun kalustoon ETCS-varustelut tehdään ilmeisimmin kaksoisvarustelulla, eli vetureissa on siirtymävaiheessa sekä JKV- että ETCS-laitteet. Siten Sr3- ja Dr19-vetureissa käytettävää STM-adapteria ei enää tässä vanhemmassa kalustossa käytettäisi.

Nokia–Rauma/Pori-radat tulevat olemaan ETCS:n ensimmäiset kaupalliset käyttökohteet Suomessa. Rakentaminen tehdään pääosin 2024–2025 ja käyttöönotto on vuoden 2026 aikana. Tampereelta Nokialle voidaan asti liikennöidä tällöin vielä entisellä JKV:llä.

Swiss App ETCS-veturilaitesovellusta voidaan harkita ratatyökone- ja museokalustokäyttöön. Swissa App:ssa toteutetaan täydellinen kalustovarustelu, mutta ohjelmistopuoli on riisuttu välttämättömimpään. Tämän asennus voisi olla täydellistä laitteistoa edullisempaa ja nopeampaa. Hyväksyntämenettelyt olisivat yhteiset kaikille kalustotyypeille.

Myrskytuulet saivat 26.3.2022 peräti kolme vaunustoa karkaamaan itsekseen. Jyväskylässä Lohikosken raiteistolta oli lähtenyt avovaunu liikkeelle ja se päätyi Jyväskylän raiteelle 002. Karanneessa vaunussa oli kaasupulloja ja se kuului kunnossapidon kalustoon. Orimattilassa raiteella 001 karkasi myös radanpidon vaunuja; yksi suistui raiteensulussa. Kouvolassa raiteella 139 tavaravaunuja karkasi ja päätyi läheisen vaihteen päälle. Tämän jälkeen vaunuja karkasi Lahnaslammen teollisuusratapihalta 9.4.2022 ja Vuonoksessa 24.4.2022.

VR:n matkustajajunaliikenteestä on poistettu viimeisetkin koronasta johtuneet supistukset kesäaikatauluihin 2022 tultaessa.

VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen irtisanottiin 4.4.2022. Hän oli aloittanut toimessaan VR:llä vasta 5.8.2021.

Suomen Lähijunat Oy on perustettu toukokuussa 2022. Yrityksen avainhenkilöitä ovat Onnibussin perustaja Pekka Möttö, Suomen Elämysjunien pääkoordinaattori Robert Ramstedt ja raitiotieasiantuntija Antero Alku. Yhtiön tavoitteena on ostaa VR:ltä 11 käytöstä poistettua Sm2-junaa, korjauttaa ne ja aloittaa niillä lähiliikenne, mahdollisesti aluksi Uudenkaupungin radalla. Yhtiö on parhaillaan hakemassa rahoitusta tuleville investoinneilleen. Yhtiön mukaan Ukrainan sota on hidastanut kansainvälisten sijoittajien tuloa mukaan rahoitukseen.

Museoliikennöitsijöistä useat ovat uusineet tai uusivat viisivuotiset turvallisuustodistuksensa ennen kesän 2022 liikennekautta. Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry eli lyhemmin PoRha sai 30.4.2022 ensimmäisenä uuden todistuksen. Aikaisemmasta poiketen se ei kata enää liikennöintiä Haaparantaan; vastuuvakuutus Ruotsin puolelle olisi ollut liian kallis.

Helsingin päärautatieaseman Olivia-ruokaravintola entisessä lippuhallissa avattiin 21.3.2022. Norjalaisella ravintolaketjulla on vastaavantyyppinen ravintola mm. Oslon päärautatieasemalla.

ESKAn eli Espoon kaupunkiradan varsinaiset rakennustyöt Leppävaaran ja Kauklahden välillä tehdään 2023–2028; alustavia töitä on maastossa jo 2022. Laajat viiden viikon liikennekatkot toteutetaan 2024 alkaen muutamana kesänä aina juhannuksen jälkeen.

Kirkkonummen aseman ylikulkusillan uusimistyöt alkoivat huhtikuussa. Hankkeessa uusitaan rantaradan ylittävä elinkaarensa päähän tullut, vuonna 1964 rakennettu ja huonokuntoinen Kirkkonummentien ylikulkusilta. Uusi silta valmistuu kahdessa vierekkäisessä osassa heinäkuun 2024 loppuun mennessä. Urakoitsija on Kreate Oy.

Pohjankurusta alkava Åminneforsin teollisuusraide on keväällä 2022 vuokrattu lohjalaiselle yrittäjälle rautatiekaluston säilytykseen. Vuokrauksessa on mukana 1898 valmistunut 156 m pitkä Pohjankurun vanhin rautatietunneli (uudemmat tunnelit ovat valmistuneet 1964 ja 1990). Åminneforsin raiteelle on yhteys valtion rataverkolta Pohjankurun sataman kautta. Tämä rantaradan alkuperäinen linjaus oli tehtaan sisäisten teräskuljetusten käytössä vuoteen 2014, jolloin ne siirrettiin autoille.

Aurajoen uuden ratasillan rakennustyöt alkavat Turussa loppukesällä 2022. Koska uudelle kaksiraiteiselle rautatiesillalle ei tule enää aikaisemman sillan tapaista kevyen liikenteen osaa, rakentaa Turun kaupunki uuden kevyen liikenteen sillan joen yli Konsankujan ja Beaanipolun välille. Turun ja Kupittaan välinen kaksoisraidetyö valmistuu elokuussa 2024 ja Turun ratapihan työt ovat kokonaisuudessaan valmiit 2025. Kupittaan ja Turun välisten ratatöiden aikana yhteys Kupittaalta Turun asemalle hoidetaan normaaleilla Fölin busseilla, mutta yhteys Kupittaalta Turun satamaan hoidetaan laivojen kuluaikoina tilausbussiliikenteenä.

Turun ratapihan Toijalan suunnan lähtöä laskettiin metrin verran alaspäin liikennekatkossa 6.–9.5.2022. Toijalan suuntaan liikennekatko jatkui 13.5.2022 asti. Pystygeometrian muutos oli välttämätön Turun alkavaa ratapihamuutosta varten. Samalla Toijalan suunnalla radan alusrakennetta uusittiin Turun ohikulkutien läheisyydessä, missä radalla on ollut jatkuvaa routimisongelmaa. Toijalan suunnan katkon aikana Turku–Tampere-matkustajajunat korvattiin busseilla ja Toijala–Turku-välin tavarajunat ohjattiin Karjaan ja Lohjan kautta. Kiertäneistä tavarajunista mielenkiintoisimpia olivat Uudenkaupungin ja Siilinjärven välillä kulkeneet Yaran junat, joissa oli mukana Sr3-sähköveturi myös Lohjan osuudelle, vaikka Riihimäen ja Karjaan välillä vetotyön tekivätkin Dv12-veturit.

Mynämäelle ajettiin 15.3.2022 Turusta IC-koejunapari tulevan Jukolan viestin kaukojunaliikennettä varten. Junaparissa IC 651/652 kalustona oli Sr2 3226 ja vaunustona Edfs 28330 + CEd 28403 + Edo 28628. Jukolan viestin IC- ja Pendolino-junat ajavat Mynämäelle 17.–19.6.2022.

Hanko–Karjaa-välin sähköratapylväiden pystytys aloitettiin maaliskuussa 2022 ja työ on edennyt ripeästi. Sähköistyksen päätukikohta on Dynamiittivaihteella. Sähköjunaliikenne alkaa tällä rataosalla 2023 syyspuolella.

Lappohjan SSAB:n alue raiteistoineen on huhtikuussa 2022 myyty Teijolla toimivalle Marine Alutechille ja Pohjassa toimivalle Nylunds Boathouselle. Alusvalmistuksen ja venehuollon lisäksi alueelle on kaavailtu Fennorailin junalauttasatamaa. Fennorail on suomalainen yhtiö (kotipaikka Maarianhamina), jossa on omistajina merenkulun ja laivanrakennuksen ammattilaisia Suomesta ja Virosta. Fennorail suunnittelee investoivansa leveäraiteiseen junalauttaan ja neuvottelee operoinnista laiva- ja rautatieoperaattorien kanssa. Yhtiö kaavailee aloittavansa liikenteen Viron Paldiskiin 2025.

Hyvinkää–Karjaa-rataosan kulttuuriympäristön inventointi ilmestyi 23.3.2022 Väyläviraston julkaisuna 20/2022. Selvityksen on tehnyt Mikko Itälahti Suomen Rautatiemuseosta. Työn alla on parhaillaan vastaava raportti Karjaa–Hanko-rataosuudesta. Aiemmin ovat ilmestyneet raportit Lahti–Kouvola- ja Kerava–Riihimäki-väleistä. Väylävirasto teettää raportit priorisoiden erityisesti rataosien suunnittelutarpeita. Selvityksistä saadaan merkittävää hyötyä esim. rataosien kehittämisinvestointien suunnittelussa. Hangon rata täyttää 150 vuotta 2023, ja sitä tullaan juhlimaan ensi vuonna.

Lohjan entisen satamaradan Moisionkadun museoalikulkusillan muuttaminen kevyen liikenteen sillaksi alkoi kannen nostolla pois paikoiltaan 9.5.2022. Silta on Suomen ensimmäinen hitsaamalla koottu rautatiesilta.

Mustion väistöraide otettiin käyttöön 29.4.2022 Linderintien tasoristeystä korvaavan sillan rakentamisen ajaksi. Alikulkusilta valmistuu loppuvuodesta 2022. Alun perin väistöraide piti ottaa käyttöön ja siltatyöt piti aloittaa jo loppuvuodesta 2021, mutta hanketta siirrettiin aikaisen talventulon takia.

Karkkilan kaupunkijuna aloitti liikenteensä 21.5.2022. Punaisessa katujunassa on vetoauton lisäksi yksi perävaunu. ”Juna” on ostettu Vuokatista, missä se ajeli vuodesta 2014 alkaen. Ensimmäiset matkat Karkkilassa ajettiin Pub Pikkupässin ja Liimamäen tanssilavan välillä.

Malmin aseman kuuluisien toimimattomien liukuportaiden osittaiseksi korvaajaksi valmistuneen eteläpään uuden hissin kuulutukset ovat olleet ja ovat vähintäänkin mielenkiintoisia. Hissikorin sisällä on kaksi kerrosnappia, 1 ja 2. Kun tuli sisälle ylhäältä ja painoi 1:tä, tuli kuulutus Suunta ylös ja alhaalla ovien avautuessa Sisääntulokerros. Vastaavasti alhaalta lähdettäessä painettaessa 2:ta tuli kuulutus Suunta ylös ja ylhäällä ovien avautuessa Ensimmäinen kerros. Nyt suunnat kerrotaan jo oikein, mutta kerrosten nimet painonappien ja kerrosnäyttöjen suhteen kuulutetaan edelleen ristiriitaisesti. Uudet kiinteät portaat saatiin viimein käyttöön maaliskuun 2022 alussa. Askelmien reunoihin saatiin lopulta myös kunnolliset liukuesteet.

Olli–Porvoo-välin tasoristeyslaitokset muutetaan loppukesällä 2022 raidevirtapiiriohjaukselle siten, ettei junassa mukana kuljetettavaa veturisalkkua enää tarvita. Olliin ja Hinthaaraan tulee poistopainikkeet, jolla hälytystä voidaan tarvittaessa ohjata. Olliin asennetaan raideopastin, josta kuljettaja näkee laitteiston toimivuuden kaarteen takaa. Saksalan tasoristeyksen led-valot uusitaan. Myös radan merkkejä uusitaan vanhan mallin mukaan.

Kytömaa–Järvenpää-välin lisäraiteiden rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2022 sähköratapylväiden perustusten teolla. Urakka-alue sijoittuu oikoradan sillan ja Järvenpään Sipoontien väliselle alueelle. Urakassa rakennetaan yhteensä 128 perustusta. Aiemmin alueella on tehty alustavia töitä mm. tiejärjestelyin.

Riihimäen asemaravintola R35 Bar & Kitchen avattiin 7.3.2022. Tilat olivat jääneet tyhjiksi kesällä 2021.

Toijalan Veturimuseolla järjestään juhannusjuhlat 25.6.2022 klo 12–16. Tapahtumassa on mm. kääntöpöytänäytöksiä ja liikkuvaa museokalustoa. Myös vatsantäytettä on luvassa.

Tampereen Itsenäisyydenkadun uuden ratasillan radan päällysrakenne toteutetaan kiintoraiteena raiteiden 001 ja 002 osalta.

Tampereen seudun Nysse-matkakortille ladattavat arvoliput ovat kelvanneet 4.4.2022 alkaen kaikissa junissa Tampereelta Lempäälään, Nokialle ja Orivedelle. Liput leimataan jo asemalaitureilla, koska junissa ei ole leimauslaitteita. Jo aikaisemmin junissa ovat kelvanneet kausiliput ja Nysse-mobiililiput.

Mäntyluodon radan pohjainkokeiden tulokset valmistuivat toukokuun alussa 2022. Radalle asennettiin syksyllä 2021 seuraavia viittä eri pohjaintyyppiä: Pandrol USP-R-07e paksuudeltaan 7 mm, Pandrol USP-I-10b 10 mm, Getzner SLB 3007G 7 mm, Getzner SLS 1308G 8 mm ja Getzner SLB 1510G 10 mm. Tulosten mukaan näillä betoniratapölkkyjen alle liimatuilla pohjaimilla on hyvä panos-hyötysuhde tärinän vähentämisessä. Tärinän voimakkuus riippuu kuitenkin paljon maaperän laadusta. Maaperällä on eri alueilla oma tietty taajuusalue, joka herkistää tilanteen, jos junalla on vastaava ominaistaajuus; tämä taas riippuu mm. vaunuston ominaisuuksista ja junan nopeudesta.

Oulaisten uuden raakapuuterminaalin rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2022. Nykyiseltä asemalta koilliseen tuleva kaksiraiteinen terminaali yhdistetään uudella sähköistettävällä yhdysraiteella Oulaisten ratapihaan. Työt valmistuvat 2023 loppuun mennessä.

Oulu–Kemi-välin kapasiteettia lisätään kahdella uudella junakohtauspaikalla 2022 lopussa. Lähessuo ja Maksniemi rakennetaan alusta loppuun yhden rakennuskauden aikana niin, että niiden suunnitellaan valmistuvan marraskuussa 2022. Lähessuo toteutetaan Iin ja Myllykankaan välille ratakilometrille 797+700799+700 ja Maksniemi Simon ja Kemin välille ratakilometrille 844+700846+840.

Laurila–Tornio–Haaparanta-sähköistyshanke siirtyy toteutusvaiheeseen syksyllä 2022. Perustusten teko alkaa 2023 puolella. Raumonjoen silta avarrettaneen talvikautena 2022–2023. Tornionjoen silta avarretaan 2023. Tornion ratapihan muutokset ja mm. matkustajalaituri tehdään 2023–2024. Ruotsin Trafikverket on suunnitellut rakentavansa Haaparannan leveäraiteisen matkustajalaiturin 2024 aikana.

Tornioon toteutetaan kesällä 2022 telinvaihtoalue. Paikalle tulee runsaat 200 metriä pitkä kahden raideleveyden raide, missä myös 1435 mm raideleveyden kalusto kulkee aikaisempien junalauttasatamien tapaan ohjauskiskojen ohjaamana 1524 mm leveäraidekiskoilla. Ensimmäinen raiteen käyttö lienee Suomeen tulevan kiskonhiontajunan telinvaihto alkusyksynä 2022. Viime vuosina juna on tullut Venäjän kautta.

Kankaan paperitehtaan raide on purettu Jyväskylässä toukokuun 2022 alussa. Tehdas suljettiin jo 2010 ja alueelle on toteutuksessa asuin-ja yritysalue.

Haapajärven uuden raakapuuterminaalin rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2022. Nykyiseltä asemalta kaakkoon tuleva kaksiraiteinen terminaali yhdistetään Haapajärvi–Äänekoski-rataan, mikä sähköistetään terminaalille asti. Haapajärven alueella tehdään lisäksi mittavia turvalaitemuutoksia rakentamalla uusi asetinlaitetila asetinlaitteineen Ouluntien ylikulkusillan läheiselle varastoalueelle. Vanha varastorakennus ja käyttämättömäksi jäävät nykyisen ratapihan kuormausraiteet puretaan. Lisäksi uusitaan osa ratapihan vaihteista ja jäljelle jäävistä raiteista. Työt valmistuvat 2023 loppuun mennessä.

Heinolan radan 90-vuotisjuhlia vietetään 10.9.2022. Tuona päivänä on tullut kuluneeksi päivälleen 90 vuotta siitä, kun tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud vihki radan; rata oli avattu vaiheittain liikenteelle vuoden 1932 aikana. Myös Jyrängön rautatiesilta Heinolassa täyttää samalla 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Heinolan kansalaisopiston opintoryhmä on laatinut sillasta kirjoitussarjan, joka on kevään mittaan julkaistu Heinolan Uutisissa. Ennen juhlapäivää Lahden ja Heinolan välille on suunniteltu museojunaliikennettä myös 23.–24.7.2022.

Itärata Oy:n perustamisasiakirjat allekirjoitettiin 29.3.2022. Tämä mahdollistaa Itäradan suunnittelun aloittamisen. Suomen valtion lisäksi osakkaina yhtiössä ovat pääomapanostuksensa mukaisessa järjestyksessä Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä. Itäradan on suunniteltu kulkevan Keravan Kytömaalta Porvoon ja Lapinjärven kautta Korialle.

Hillosensalmi avataan pilottina matkustajaliikenteelle 20.6.2022. Siellä pysähtyisivät kesäkautena IC 63 klo 10.12 ja IC 68 klo 16.45. Paikalla on jo valmiiksi korkea matkustajalaituri. Avaamiseen ja laiturin käyttöön liittyen Hillosensalmelle ajettiin testiajo 29.4.2022 Sm2 6091:llä. Laiturilla on tehty pientä ehostusta ennen liikenteen alkua.

Mikkelin veturitallille johtavat raiteet puretaan ja itse veturitallit integroidaan rakennettavaan kauppakeskukseen. Kääntöpöytä tullaan näillä näkymin siirtämään paikalta. Sille on kaavailtu paikkaa mm. Haukivuorelta, mutta pohjaolosuhteet eivät ole kaavaillulla paikalla otolliset. Esillä vaihtoehtoina ovat olleet myös Kalvitsa, Vierumäki ja Heinola. Mikkelin kääntöpöytä kuitenkin vielä huollettiin huhtikuussa, koska tallissa talven viettäneet Porvoon Museorautatien kolme Dm7-moottorivaunua tuli saada sieltä ulos ja ajoon 17.4.2022. Viime talvet siellä on säilytetty ensin Keitele-Museon ja sittemmin porvoolaisten kalustoa. Aiemmin tallissa on säilytetty VR:n höyryvetureitakin niiden aktiivikäytön jälkeen. Näistä mainittakoon vuosina 1973–1976 Tr1 1081 ja 1082 sekä syksyllä 1976 jonkin aikaa Rulla-Ristot Tr1 1094 ja 1096. Mikkelissä viimeksi käytetyt ”omat” höyryveturit olivat Tk3 1145 ja Hr1 1019 vuoteen 1971.

Kuopion ratapihan muutostyöt aloitetaan kaavaillun kevään 2022 sijasta vasta syksyllä 2022. Merkittävä syy tälle oli mm. teräksen hintojen epävarmuus helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan takia. Liikennepaikan uudet turvalaitteet toimittaa mikkeliläinen Mipro Oy.

Kontiomäki–Pesiökylä-välille on tulossa uudet asetinlaitteet Ristijärvelle (välisuojastuspiste), Hyrynsalmelle (junakohtauspaikka) ja Pesiökylään. Ne kaikki valmistuvat 2023 aikana.

Luumäki–Imatra-välin uudet asetinlaitteet ja JKV-muutokset otetaan käyttöön vuoden 2022 aikana.

Bombaan Nurmeksen ja Kohtavaaran välille kaavaillaan matkustajajunien pysähdyksiä. Vanha laituri purettiin huhtikuussa 2022 mahdollisen uuden tieltä.

Nopeille radoille suunnitellaan kääntyväkärkistä perusvaihdetyyppiä. Lähtökohtana on elastinen YV60-900E-1:18 -vaihde, mutta kääntyväkärkisellä risteyksellä. Näillä vaihteilla voidaan suoralla liikennöidä myös yli 250 km/t. Väylävirasto on juuri käynnistämässä vaihteen detaljisuunnittelun ja prototyypin hankintaa.

Rokuan rautatie Utajärvellä on purettu toukokuun 2022 aikana. Kunta on purattanut nyt radan, kun romuteräksen hinta on korkealla. Veturi ja yksi vaunu jää muistomerkiksi tästä 900 mm raideleveyden radasta. Rata rakennettiin 1985–1986 yhdistämään silloinen kuntokeskus ja Rokuanhovi. Radan pituus oli 3,3 km. Siitä käytettiin myös nimeä Lastenmaan rautatie.

Ihmeellinen pieni maailma 2022 -pienoismallitapahtuma järjestetään Espoon Otahallissa 10.–11.9.2022. Esittelypaikka on ilmainen harrastelijoille, jotka esittelevät omaa harrastustaan. Oman myyntipöydän hinta on 50 € (pöydän koko on 180x75 cm). Lisätiedot ja näyttelyyn ilmoittautuminen: erkki.pulkki@elisanet.fi.

Ratajätkät – rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 -kirja julkaistiin 5.5.2022. Tämä pohjautuu kirjoittajan Kalle Kallion aiheesta tekemään väitöskirjaan. Väittely aiheesta on Tampereen Yliopistolla 11.6.2022. Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio on tutkinut suomalaisia radanrakentajia jo 25 vuotta, ja Ratajätkät on ensimmäinen yleisesitys aiheesta. Kirjaan pohjautuva Ratajätkät-näyttely avautui Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 5.5.2022 ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 6.5.2022. Tampereen näyttely on suuremman käytettävissä olevan tilan takia hieman laajempi sisältäen myös esineistöä ja Tampereen raitioteiden osuuden. Tampereen näyttely on avoinna loppiaiseen 2023 ja Hyvinkään kevääseen 2023.

Metron M300-sarjan lisäjunia on toimitettu CAF:lta Espanjasta Helsinkiin 17.1.2022 alkaen noin kuukauden välein. Lisäjunat tilattiin jo 2019 länsimetron lisäliikenteen tarpeisiin. Länsimetron Sammalvuoren maanalaiselle varikolle ajettiin ensimmäinen koejuna helmikuun 2022 alussa. Liikenne Matinkylän ja Kivenlahden välillä aloitetaan 2023 aikana; tarkka ajankohta ilmoitetaan vasta testausvaiheen jälkeen.

Suomen Raitiotieseura ry vietti 50-vuotisjuhliaan Ratikkamuseolla Helsingissä 21.4.2022. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin sunnuntaina 16.1.1972, jolloin mukana kokouksessa oli 19 henkilöä. Heistä 18 liittyi yhdistykseen. Nyt 50 vuotta myöhemmin jäseniä on 524. Yhdistyksen perustamiseen saakka raitiotieharrastajat olivat toimineet 1967 perustetussa Veturien Ystävät ry:ssä eli nykyisessä Suomen Rautatiehistoriallisessa Seurassa. Raitiotieseura on julkaissut 1977 alkaen Raitio-lehteä, josta juhlavuoden kunniaksi julkaistiin nyt ylimääräinen erikoisnumero.

HKL:n hylkäämiä MLRV Variotram-raitiovaunuja on keväällä siirretty lavettikuljetuksina Haminan välivarastosta Kuusakoski Oy:lle Kotkan Mussaloon romutettavaksi.

Stadin Ratikoiden museoliikennöinti pysyy keskeytettynä. Liikennettä harjoitettiin viimeksi kesällä 2019. Sopimus museoliikenteestä HKL:n kanssa päättyi keväällä 2020, eikä uutta sopimusta ole vielä näköpiirissä.

Haukivuoren hevosraitiotien toteutus on viivästynyt. Tulevan linjan maarakennustyöt oli suunniteltu tehtävän 2022 aikana, mutta alueen omistuksessa on tapahtunut yllättäviä muutoksia. Näin ollen raitiotien linjaus on suunniteltava uudelleen.

Tampereen raitioteiden liikennöinti Pyynikintorilta Santalahteen alkaa 7.8.2023. Raitiotien läntisen osan rakentaminen käynnistyi tällä osuudella marraskuussa 2020. Maaliskuussa 2022 aloitettiin myös osuuden SantalahtiLentävänniemi maanrakennustyöt. Liikenne tällä osuudella on tavoitteena aloittaa vuoden 2024 loppupuolella.

Tampereen raitioteiden liikenteenhoito siirtyi VR:n sisällä 1.4.2022 alkaen VR Lähiliikenteeltä Pohjolan Liikenteelle. Henkilökunta säilyy vr-läisinä normaalisti.

Tampereen raitioteillä on ollut alkuvuodesta kolme lievää suistumaa: 26.2.2022 varikolla jään takia sekä ilmeisesti vaihteisiin liittyen 8.3.2022 Hervantajärvellä ja 6.5.2022 Kampin kampuksella.

Onnettomuustutkintakeskus eli OTKES tekee selvityksen kaupunkiraideliikenteen vaurioista ja poikkeamista. Tuleva selvitys perustuu ajalta 1.1.–30.6.2022 kerättävän aineistoon.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset Suomen rautatieliikenteeseen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 vaikutti hetimmiten Suomen rautatieliikenteeseen. StoraEnson raakapuun tuonti Venäjältä päättyi maakuun alussa, mikä hiljensi Imatrankosken liikennettä. Muukin teollisuus lopetti puun hankinnat Venäjältä ja pian Venäjä puolestaan päätti lopettaa kaiken puun viennin Suomeen. Jo matkalla olleet kuormat ajettiin kuitenkin perille. Kokkolan pellettitransito ja Raahen pellettituonti Kostamuksesta päättyivät nopeasti sodan alettua. Sen sijaan Kokkolaan tuli merkittävät määrät kivihiiltä Vartiuksen kautta, mutta kuljetukset siirtyivät pian jatkamaan Tahkoluotoon. Koverharin hiilitransito vähentyi aluksi 1–3 junaan viikossa, mutta kiihtyi maaliskuun puolivälin jälkeen usein kahteen junapariin päivässä. Pian tuli kuitenkin pudotus. Tahkoluodon ja Koverharin liikenne hiipui toukokuun alkuun mennessä, mutta Loviisaan sitä vielä ajettiin. Toistaiseksi viimeinen hiilivaunu Koverhariin tuotiin 18.5.2022.

Imatrankosken rajanylityspaikan liikenne päättyi 18.3.2022 alkuillasta. Imatrankosken kautta on tuotu raakapuuta ja sen tuonnin loputtua liikenne kuihtui. Ennen liikenteen lopettamista päivän mittaan Imatrankoskelta palautettiin neljä junarunkoa Venäjälle Svetogorskiin, 42-, 49-, 32- ja 21-vaunuiset tyhjävaunujunat. Imatrankosken ratapihalle jäi seisomaan kolmelle raiteelle vain suomalaisomisteisia VR:n tytäryhtiön Finnlogin GOST-normien mukaisia raakapuuvaunuja. Pelkolan ratapihalle jäi seisomaan UPM:n idän liikenteen vaunuja.

VR ilmoitti lauantaina 26.3.2022 lopettavansa tulevien tavarajunien vastaanoton seuraavana päivänä 27.3.2022 klo 12 alkaen. Vaunujen palautukset Venäjälle jatkuivat. Kuitenkin 30.3.2022 ilmoitettiin, että tavaraliikenne jatkuukin jo samana päivänä samalla laajuudella kuin edellisellä viikolla. Viimeksi VR ilmoitti lopettavansa tavaraliikenteen itärajan yli 31.12.2022 mennessä nykyisten kuljetussopimusten päättyessä.

Allegro-liikenne jatkui Ukrainan sodan aikanakin vielä 27.3.2022 asti. EU ja Suomen valtio pyysivät maaliskuun alussa VR:ää pitämään Allegro-yhteyden auki, jotta halukkaat pääsevät Venäjältä pois. Allegrosta muodostui ainoa Venäjän ja EU:n välinen matkustajaliikenteen raideyhteys. Venäjän korona-asetuksesta johtuen Allegrolla saivat matkustaa vain Suomen ja Venäjän kansalaiset. Liikenne päättyi 27.3.2022, jolloin vielä aamupäiväjuna ajettiin Pietariin ja Helsingin suuntaan ajettiin molemmat junat. Viimeinen juna oli klo 19.07 Helsinkiin saapunut AE 785. Kaikki neljä junayksikköä jäivät seisomaan Ilmalaan. Allegro-junat omistaa kalustoyhtiö Oy Karelian Trains Ltd, jonka omistavat puoleksi Suomen VR ja puoleksi Venäjän RŽD.

Vartiuksen ja Niiralan liikennettä ajettiin alas 27.3.2022 alkaen silloisen liikenteen loppumistiedon mukaan, mutta sitä ei ehditty katkaisemaan ennen kuin taas 30.3.2022 palattiin edellisen viikon liikennemalliin. Täydellistä liikennekatkoa ei todellisuudessa tullut missään vaiheessa. Vartiuksen ja Niiralan liikenne jatkui usein yhdellä päivittäisellä parilla, vaikka välillä olikin päiviä, jolloin junia ei kulkenut lainkaan näiden kautta. Hiililiikenteen hiipuessa Vartiuksen rajaliikenne jatkui erittäin hiljaisena, pitkään aikaan ei kulkenut yhtään junaa. Viimeiset seitsemän hiilivaunua tuotiin rajan yli Vartiukseen 24.4.2022 ja vedettiin eteenpäin kohti Tahkoluotoa vasta 2.5.2022. Yllättäen 14.5.2022 rajan yli tuli konttijuna, joka jatkoi 17.5.2022 Ouluun ja edelleen Vuosaareen. Sen mukana Vartiuksesta kulki vielä yksi hiilivaunu Tahkoluotoon! Niiralasta on kulkenut viime aikoina yksi junapari noin joka toinen päivä.

Vainikkalassa palautusliikenne jatkui vilkkaana maaliskuun lopun kolme päivää kestäneen junien vastaanottokiellon aikanakin. Tämän jälkeen rajajunia on ajettu Vainikkalan kautta keväällä päivittäin noin viisi paria.

Koverharissa Greenpeacen ja Elokapinan aktivistit estivät 12.4.2022 iltapäivällä klo 14 venäläistä hiiltä kuljettavan Operailin junan matkan satamaan. Kyseessä olisivat olleet viimeiset yhdeksän vaunua, jotka toistaiseksi olivat Suomessa ja sinne tulossa. Juna pysäytettiin yksityisraiteelle ennen sataman porttia. Ainakin kahteen vaunuun oli pystytetty teltta hiilen päälle. Tilanne päättyi 21.4.2022 klo 8 poliisin poistettua mielenosoittajat. Vaunut siirrettiin pikimmiten perille satamaan ja samalla sieltä haettiin pois satamassa pitkään seisseet aiemmin tuodut tyhjät vaunut. Ne vedettiin vielä päivän mittaan pariveto-Dr20:lla Kouvolaan. Pysäytetyt yhdeksän vaunua jäivät seisomaan satamaan. Koverhariin tuli vielä 5.5.2022 kolme kuormavaunua ja niiden tyhjennyksen jälkeen kaikki 12 vaunua vedettiin pois. Näiden lisäksi vielä yksi jälkeen jäänyt hiilivaunu kävi tyhjennettävänä 18.5.2022. Aktivistit pysäyttivät myös Sköldvikin rautatieliikenteen seitsemäksi tunniksi 10.–11.5.2022 mm. kahliutumalla vaihtoveturiin.

Suomalaisomisteisia idän yhdysliikenteen vaunuja jätettiin seisomaan Suomen puolelle runsaat tuhat (esimeriksi toukokuun alussa 1123 vaunua). Ne pysäytettiin hiljaisemmille raiteille ympäri rataverkkoa, osittain myös yksityisraiteille. Hallituksen esitys idän liikenteen kalustosta annettiin eduskunnalle 21.4.2022. Esityksessä ehdotettiin muutettavaksi raideliikennelain 80 pykälää niin, että kansainvälisten rautatiekuljetusten puutavarakuljetuksiin käytettävää vaunukalustoa voidaan käyttää tilapäisesti myös Suomen sisäisiin puutavarakuljetuksiin, jos vaunukalusto on Suomessa toimivien metsäteollisuuden yritysten tai näiden kokonaan omistaman, mutta kolmannessa maassa toimivan tytäryrityksen omistuksessa. Asia eteni eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaan 5.5.2022. Lakimuutos tullee voimaan kesäkuun 2022 lopulla tai heinäkuun 2022 alussa.

Pakotteiden alaisia vaunuja jäi seisomaan Suomeen runsaat 800. Ukrainan sotaan liittyvät pakotteet vaikuttivat maaliskuun toiselta viikolta alkaen siten, että pakotteiden alaiset vaunut jäivät Suomen rataverkolla sinne missä ne olivat, elleivät aiheuttaneet merkittävää operatiivista haittaa. Niitä seisoo edelleen useilla ratapihoilla eri puolella maata. Vaunut ovat ulosottoviranomaisten hallussa.

Väyläviraston investointiohjelmasta on poistettu Imatrankosken kehittäminen ja Vainikkalan laajennukset. Lisäksi poliittisin päätöksin Saimaan kanavan investoinnit on peruttu tilanteen takia. Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vetosivat 3.5.2022 laajasti, että kanavaan varattu investointirahoitus ohjattaisiin Karjalan radan investointeihin. Esityksen mukaan Luumäen ja Joutsenon välistä kaksoisraidetta ja Joensuu–Imatra-ratavälin perusparantamista tulee jouduttaa viimeistään elokuun 2022 budjettiriihessä osoittamalla niille suunnittelu- ja investointirahoitusta.

Liikenteen kulttuuriperintöavustukset vuodelle 2022

Museovirastoon saapui yhteensä 67 avustushakemusta vuodelle 2022. Tarkoitusta varten asetetun määrärahan suuruus oli 337 600 euroa, josta esitettiin avustusta 29 hankkeelle kattaen kaikki liikennemuodot maalla, vedessä ja ilmassa. Raideliikenteelle myönnettiin viisi avustusta:

  • Rautatiemuseon Säätiö, Kansallisesti merkittävän historiallisen rautatiekaluston tietojen kerääminen ja julkaiseminen digitaalisesti; 36 300 euroa maassamme säilyneiden kalustoyksiköiden inventointiin ja kerättyjen tietojen digitaaliseen julkaisemiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä raideliikenteen harrastajayhdistysten kanssa. Hankkeessa sovitaan yhteisesti kriteerit historiallisen rautatiekaluston arvon määrittelylle ja niin sanotun kansallisen rautatiekalustokokoelman muodostamiselle. Harrastajakenttä sekä kalustoa omistavat ja hallinnoivat tahot osallistuvat kriteerien luomiseen. Hanketta koordinoi Suomen Rautatiemuseo.
  • Museorautatieyhdistys ry, Museorautatien kunnostushanke; 30 000 euroa Jokioinen–Humppila välisen museoradan kunnostukseen. Museorautatien radan kunnostusta voidaan jatkaa avustuksen turvin. Tällä varmistetaan radan liikennöitävyys tulevaisuudessakin.
  • Rautatiemuseon Säätiö, Paikallisjunavaunu Ek 1004; 7600 euroa Ek-vaunun 1004 entisöintiin. Työssä jatketaan tämän 2-akselisen paikallisliikennevaunun jo aiemmin aloitettua kunnostusta.
  • Haapamäen museoveturiyhdistys ry, Haapamäen veturitallin tallikaaren raiteiston kunnostus; 6000 euroa hankkeen suunnitteluun ja valmisteleviin hankintoihin. Tallikaaren kiskotuksen kunnostus on edellytys tallin ja kaluston käytölle. Toteutuessaan hanke varmistaa kohteen ja kaluston asianmukaisen käytön jatkumisen.
  • Porvoon Museorautatie ry, Dm7/EFiab; 1000 euroa ikkunaelementtien vaihtoon. Kyseessä on ikkunaelementtien kulumisen ja rikkoutumisen myötä tehtävä välttämätön toimenpide vaunujen kunnon, oikean ulkonäön ja matkustusmukavuuden säilyttämiseksi.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Perjantaina 11.3.2022 Tartto–Valga-henkilöjunan 334 eteen ajoi Ropkan aseman pohjoispuolen tasoristeyksellä ajoneuvoyhdistelmä. Kaksivaunuinen diesel-FLIRT 2233 törmäsi yhdistelmän keskelle. Ajoneuvo suistui pellolle. Junan ensimmäisenä ollut B-vaunu suistui samalle puolelle ja kääntyi n. 90 asteen kulmaan rautatiestä, moottoriosa M loivemmin. Junan lähes 70 matkustajasta kahdeksan loukkaantui, kukaan ei vakavasti. Tasoristeyksellä on ääni- ja valovaroituslaitteet sekä hyvä näkyvyys radan suuntaan.

Go Craft on saanut valmiiksi kaksi Maardun varikolla rakentamaansa Fenniarailin tilaaman Habins-vaunun prototyyppiä. Nämä ovat yhtiön ensimmäiset rakentamat vaunut. Tyhjällä vaunulla 83 10 278 2302-0 tehtiin 13.5.2022 jarrutuskokeet eri nopeuksista Türin ja Võhman välillä, enimmillään ajettiin 129 km/t. Veturina oli TEP70-0237 ja tekniikkavaununa entinen Eesti Raudteen salonkivaunu 58 26 99-38 805-1. Myöhemmin tehdään vielä vastaavat kokeet vaunulla, jossa on 62 tonnin kuorma. Hyväksyttyjen koetulosten jälkeen vaunut laivataan Suomeen.

Elronin lipputoimisto muutti 2.5.2022 Tallinnan päärautatieaseman (Balti jaam) vuonna 1962 valmistuneeseen paikallisjunien odotuspaviljonkiin, eli tavallaan se palasi juurilleen. Paikallisliikenteen lippu- ja odotushalliksi tarkoitetun rakennuksen suunnitteli Leningradin suunnittelutoimiston Lengiprotransin (Ленгипротранс) arkkitehtiryhmä P. Ashastin, B. Votinov ja E. Lohhanova. Se suojeltiin arkkitehtonisena kohteena vuonna 1997. Vuosina 2001–2016 kauppatiloina toiminut rakennus suljettiin alkuvuodesta 2016, sillä siinä oli havaittu vaarallisia vikoja. Saman vuoden loppuun kestäneen saneerauksen aikana mm. poistettiin vuonna 1990 rakennettu myymäläparvi. Nykyään tiloissa toimii myös hampurilaisravintola ja kauppa. Rakennuksen on vuodesta 2014 alkaen omistanut Go Groupin tytäryhtiö OÜ RealWay.

Tallinna Linnatranspordi AS:n (TLT) akkujohdinautoiksi muuttamat (Resiina 1/2022 s. 63) 345 ja 446 jäänevät ainoiksi. Akkujen latauksen riittävyydessä on toivomisen varaa. TLT:n museokunnostama niveljohdinauto Škoda 15Tr nro 423 on myyty paikalliselle autoharrastajalle, vek Nigol Soboleville. Auton peräosaan on nyt asennettu yhteensä kahden tonnin painoiset Volvon dieselmoottori ja generaattori, jotka mahdollistavat ajon myös ilman ajojohtimia.

Latvia

Latvian rautateiden kehittämissuunnitelmat on muutettu painottumaan tavaraliikenteestä matkustajaliikenteeseen. Aiemmin sähköistyssuunnitelmien kärjessä oli aiemmin vilkas tavaraliikennereitti Riiasta Daugavpilsiin. Transitotavaraliikenteen romahdettua, nyt vuoden 2022 alussa julkaistun kehittämissuunnitelman kärjessä ovat kaikkien henkilöasemien muuttaminen esteettömiksi, Riian lähiliikenteen sähköistyksen muuttaminen 3000 V tasavirrasta 25 kV vaihtovirralle ja sähköistyksen laajentaminen tällä seudulla. Matkustajaliikenteen nopeus on tarkoitus nostaa tärkeimmillä reiteillä nykyisestä suurimmasta nopeudesta 120 km/t nopeuteen 160 km/t. Kaikkien töiden on tarkoitus olla valmiina 2035.

Liettua

Rail Baltican töiden käynnistyminen etenee asteittain. Liettuan liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut rakennustöiden aloittamisesta Puolan ja Kaunasin välillä. Matka-aika rajalta Kaunasiin tulee olemaan 19 minuuttia. Hitaampi normaaliraiteinen tavaraliikenteen yhteys on jo käytössä rajalta Kaunasin 2021 avatulle tavaraliikenneterminaalille.

Venäjä

Sortavalan ja Ruskealan välistä höyryveturivetoista retrojunaliikennettä on lisätty entisestään, tarjontaa jopa kaksinkertaistaen. Nyt arkisin reitillä kulkee päivittäin neljä junaparia ja viikonloppuisin peräti viisi. Venäläisten ulkomaanmatkailun vaikeuduttua on näin lisätty kotimaan tarjontaa. Sortavalasta ja Ruskealasta Niiralan kautta Joensuuhun kaavailun liikenteen suunnitelmat ovat kuitenkin jäissä.

Siemens on irtisanonut 13.5.2022 Sapsan-suurnopeusjunien ja Lastotška-sähkömoottorijunien huoltosopimukset RZD:n kanssa. Siemensin Saksassa valmistamat Sapsanit liikennöivät mm. Moskovan ja Pietarin välillä. Niitä on nyt käytössä 16. RZD on todennut, että Sapsanin huollot voidaan tehdä venäläisten yritysten toimesta, mutta varaosissa tulee ongelmia. Siksi ajettavien junien määrää vähennetään varaosien riittävyyden turvaamiseksi. Siemens on valmistanut yhteisyritysten kanssa myös Lastotška-sähkömoottorijunia Venäjällä. Nyt niitä on käytössä noin 260. Tämä on paikallisempi tuote, ja siksi näiden huollossa pitäisi olla vähemmän ongelmia. Kuitenkin näissäkin junissa on Saksassa valmistettuja komponentteja, kuten erityisesti ohjaus- ja vetojärjestelmät.

Venäjällä on sattunut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen merkittävä määrä ratarikkoja ja suistumisonnettomuuksia.

Ruotsi

Arriva Sverige siirtyy Saksan Deutsche Bahnin omistuksesta VR Groupin omistukseen 1.7.2022. Heinäkuusta 2022 alkaen VR Group operoi siten laajaa Skånen Pågatågen-lähijunaverkkoa, Östgötapendeln-junia (NorrköpingMjölbyTranås ja MjölbyMotala) sekä merkittävää osaa Tukholman seudun liikenteestä sisältäen Nockebybanan- ja Tvärbanan-raitiotiet sekä Saltsjöbanan-lähiliikenneradan. Näistä Saltsjöbanan modernisoidaan perusteellisesti 2027 mennessä, mm. suurella määrällä uutta kalustoa, uudella kulunvalvontajärjestelmällä ja uusilla kohtauspaikoilla. VR tulee myös merkittäväksi linja-autoliikennöitsijäksi Ruotsissa.

Roslagsbananin liikennöijänä aloitti 15.4.2022 Transdev Sverige. Aiempi liikennöitsijä oli Arriva Sverige. Kapearaiteinen Roslagsbanan ei siten enää kuulunut VR:n ostaman Arrivan liikennöintikokonaisuuteen. Jos Roslagsbanan olisi säilynyt Arrivalla, olisi VR jälleen alkanut liikennöidä kapearaidekalustolla lopetettuaan sellaisen Loviisan ja Lahden välillä 1960.

SJ on luopumassa veturivetoisista päiväjunista noin kuuden vuoden kuluessa. Nopeimmat junat ovat uudet Alstomilta tilatut 25 Delta-nimen saanutta enimmäisnopeudella 250 km/t kulkevaa junaa, joiden toimitus alkaa 2026. Ne täydentävät modernisoitavia X2000-junia, joiden elinkaaren pidennyksen varmistavat muutostyöt valmistuvat 2025. Nopeassa lyhempimatkaisessa liikenteessä käytetään nyt myös X55-junia. CAF:lta tilatut 25 uuttaa nopeaa taajamajunaa puolestaan poistavat liikenteestä Rc6-vetoiset 1980-luvun vaunuista koostuvat junat. CAF:n  taajamajunat tulevat liikenteeseen 2025 alkaen; ne täydentävät nykyisiä X40-junia. Kun nämä kaikki hankinnat ovat toteutuneet, koostuu SJ:n kaukoliikenne X2000-, X55- ja Delta-junista sekä taajamajunaliikenne X40- ja CAF-junista. Rc6-sähköveturit säilyvät yöjunissa jatkossakin.

Saksa

Suuri maastopalo Harzin vuoristossa 26.4.2022 aiheutti toisaalta Harzin kapearaiteisen radan liikenteen katkaisun Brockenille, mutta samalla kahden höyryveturivetoisen palojunan liikkeelle lähdön palohälytykseen. Junilla tuotiin vuoristoon niin sammutuskalustoa kuin säiliövaunuilla vettä. Radan liikenne jatkui normaalisti seuraavana päivänä.

Sveitsi

Sveitsin rautatiet viettävät 175-vuotisjuhliaan vuonna 2022. Juhlatapahtumia on ollut jo keväällä ja syksymmällä on kolme tapahtumaviikonloppua: 3.–4.9.2022 Keski-Sveitsi, 1.–2.10.2022 Länsi-Sveitsi ja 22.–23.10.2022 mm. Gotthardin seutu ja Tessin. Digitaalinen juhlaopas löytyy esim. haulla ”SBB 175 Jahre”.

Sveitsiläistä tehokkuutta

Rhätische Bahnin 7-vaunuisen veturivetoisen matkustajajunan kolmanneksi viimeisen matkustajavaunun yksi pyöräkerta suistui pyöräkerran vian takia kiskoilta 27.3.2022 klo 15.22 Versam-Safien asemalla. Matkustajat siirrettiin junan alkupään vaunuihin ja juna katkaistiin suistuneen vaunun etupuolelta. Junan matka jatkui klo 15.39 eli 17 minuuttia suistumisesta! Raivausjuna 41 km:n päästä Landquartista oli paikalla klo 17.25. Vaunun teli oli aputelillä klo 19 ja jo muutaman minuutin kuluttua kalusto oli matkalla pois ja rata kunnostettuna auki taas liikenteelle.

Itävalta

Jenbachista alkava osittain hammasratasvetoinen Achenseebahn (raideleveys 1000 mm) aloitti jälleen liikennöinnin 30.4.2022 kahden vuoden seisokin jälkeen. Maaliskuun 2020 konkurssin jälkeisestä toiminnasta vastaa 2.3.2021 perustettu uusi yhtiö Achenseebahn Infrastruktur und Betriebs- GmbH, josta Tirolin osavaltio omistaa 60 %, Zillertalbahn 20 % sekä Eben am Achenseen, Jenbachin ja Achenkirchin kunnat yhdessä 20 %. Hallinto ja toiminnan hallinta siirtyi Zillertalbahnille. Matkustajaliikenne hoidetaan kokonaan höyryvetureilla. Radan ja kaluston kunnostamiseen on jo investoitu viisi miljoonaa euroa ja vielä toiset viisi miljoonaa käytetään 2024 loppuun mennessä.

Edellisen naapurirata Zillertalbahn (raideleveys 762 mm) on lisännyt tavaraliikennettä entisestään. Radalla alettiin kuljettaa raakapuuta kapearaidevaunuilla toukokuussa 2021, jolloin Innofreight-yhtiö oli toteuttanut pankkotelineet kolmeen 10-vaunuiseen lavettivaunuista koottuun junarunkoon. Helmikuussa 2022 radalla aloitettiin uudelleen tuotekuljetukset lavettivaunuilla kuljetettavilla normaaliraiteisilla tavaravaunuilla.

Italia

Eurooppaan on saatu liikenteeseen pitkästä aikaa uusi junalautta, jolla kuljetetaan myös matkustajavaunuja. Rete Ferroviaria Italiana S.P.A.:n eli Italian rataverkonhaltijan hankkima hybridikäyttöinen Iginia-lautta on saatu käyttöön 7.3.2022. Siinä on vierekkäin neljä raidetta. Laiva liikennöi Italian mantereen Villa San Giovannin ja Sisilian Messinan välillä. Salmen ylitys vie 30 minuuttia. Matkustajat voivat joko olla matkan vaunuissa tai käydä oleskelemassa laivalla.

Ukraina

Ukrainan valtiollisena rautatieyhtiönä toimii Укрзалізниця/УЗ (UkrZaliznytsia/UZ). Rataverkon kokonaispituus on 22 300 km. Päärataverkko on sähköistetty varsin kattavasti. Rataverkon vanhemmat sähköistykset on toteutettu 3 kV tasavirralla ja uudemmat 25 kV 50 Hz vaihtovirralla. Raideleveys on 1520 mm (aiemmin 1524 mm). Kytkiminä on käytetty 1953 alkaen pelkästään SA-3 -kytkimiä. Merkittävä osa liikkuvasta kalustosta on yhä neuvostoliittoperäistä.

Vuonna 2018 Ukrainassa oli esillä 108 museo- tai muistomerkkiveturia: 84 höyryveturia, 17 moottoriveturia, kuusi sähköveturia ja yksi pienveturi. Eniten niitä oli Donetskin (32), Harkovan (17) ja Dnipropetrovskin (11) alueilla. Donetskin ja Harkovan alueiden lukumäärässä selittyy paikallisilla rautatiemuseoilla: Donetskissa rautatiemuseo ja Harkovassa Eteläisen rautatien historian ja rautatietekniikan museo. Vetureiden ja museoiden kohtaloista sodan aikana ei toistaiseksi ole tietoja. Krimin autonomisen tasavallan, Žytomyrin ja Ternopilin alueilla ei tällaisia vetureita ollut.

Helmikuussa 2022 käyttökuntoisia retrohöyryvetureita olivat ЭР (ER) numerot 798-71 ja 799-18 Darnytsian varikolla. Snovskin varikolla TC-12 (ТЧ-12) lähes ajokuntoisina olivat Л (L) numerot 3055 ja 4600 sekä ЭР 797-86, peruskorjauksen tarpeessa olivat ЭР 767-85, 785-04 ja 799-81.

Ukrainassa on toiminut ainakin viime aikoihin asti kolme valtion kapearaiderataa 750 mm raideleveydellä: Hajvoronin ja Antonivkan alueiden radat sekä Boržalaakson rata. Radoista ensimmäinen (Rudnycja–Hajvoron–Holovanivs´k, 111 km) on osa aiempaa yhtä Euroopan suurimmista kapearaideverkoista. Antonivkan hiipunut rata on palvellut erityisesti puukuljetuksia metsäalueilta. Boržalaakson rata on edellisistä ehkä tunnetuin sijaiten läntisessä Ukrainassa. Sillä on ollut henkilöliikennettä 35 km pitkällä osuudella Vynohradiv–Chmil´nyk–Iršava. Matkustaja- ja vähäinen tavaraliikenne on hoidettu näillä radoilla pääosin ТУ2 (TU2) -vetureilla. Näiden lisäksi itsenäisessä Ukrainassa on toiminut kapearaiteisina kahdeksan lastenrautatietä, kahdeksan turverataa ja erilaisia teollisuusratoja. Vyholdassa toimii maan viimeinen metsärautatie; se on jakaantunut kahteen liikennöitävään osaan. Raideleveydellä 750 mm toimii lisäksi kaksi museorautatietä, joiden toiminta on ollut vielä alkuvaiheessa.

Huhtikuun lopussa Venäjä kohdisti iskuja eri rautatielinjoihin, joilla tuodaan materiaalia Ukrainaan lännestä, niin Puolan kuin Romaniankin suunnista. Ukrainan ilmoitusten mukaan Kiovan ympäristön radoille sodan alkupuolella aiheutuneet tuhot on pitkälti korjattu. Maan rautateistä oli toukokuun puolivälissä vaurioitettuna 23 % eli 6300 km. Merkittäviä siltoja oli tuhottuna 41. Ukrainan rautatieläisiä oli menehtynyt 24.2.2022 alkaneessa sodassa toukokuun 2022 puoliväliin mennessä 130 ja haavoittunut 167.

Evakuointijunien lisäksi rautatiet on varustanut sairasjunia kuljettamaan haavoittuneita sairaaloihin. Junissa on myös tilat hätätoimenpiteiden hoitoa varten. Vastaavista junista muualla oli Juri Ilijinin artikkeli Resiinassa 4/2021 sivuilla 15–17.

Ratainfran tilaa ja kunnostusta sekä tärkeimpien kuljetusten reitittämistä johdetaan raiteilla liikkuvasta komentokeskuksesta, jona toimii erikoisvarusteltu Puolassa vuonna 2004 rakennettu 4-akselinen Pesa 610M -moottorivaunu numero 001 (akselijärjestys B’B’, pituus 27,35 m, paino 58 t, suurin sallittu nopeus 160 km/t). Junassa ylimpänä on Ukrainan rautateiden UkrZaliznytsian johtaja Oleksandr Kamyshin, jolla on mukana viisi alan insinööriä ja järjestelmävastaavaa. Maan presidentti tarjosi komentopaikaksi vahvaa bunkkeria, mutta Kamyshin totesi paremmaksi vaihtoehdoksi eri paikkoihin liikkuvan junan. Vaikka siinä on käytössä Elon Muskin Starlink-järjestelmä, sen käyttöä minimoidaan jäljittämisen vaikeuttamiseksi. Sen sijaan yhteyksiä rataverkon 1450 asemaan ylläpidetään neuvostoaikaisella suljetulla puhelinjärjestelmällä. Juna vaihtaa paikkaansa jatkuvasti ja hoitaa kokouksia muualle, kestoiltaan 10–15 minuuttia, pari kertaa päivässä.

Metroasemia hyödynnetään paljon pommisuojina varsinaisesti sellaisiksi tarkoitettujen tilojen lisäksi. Kiovassa asemista varmaan kuuluisin on linjalla M1 Svyatoshynsko–Brovarska asemien Khreschatyk ja Dnepr välillä oleva Arsenalna (Арсенальна). Maailman syvimmäksi sanottu metroasema on maan pinnalta laskettuna 105,5 metrin syvyydessä. Asema avattiin 6.11.1960 osana ensimmäistä rakennusvaihetta, ja se sai nimensä läheisestä Arsenalin suuresta tehtaasta. Normaalioloissa sitä on käyttänyt 26,1 tuhatta henkilöä päivässä. Kiovan metroliikenne on toiminut koko sodan ajan, mutta katkoksia ja rajoituksia on ollut jatkuvasti. Harkovan metron liikenne puolestaan käynnistettiin uudelleen 24.5., tasan kolmen kuukauden katkon jälkeen.

Venäjä teki 8.4. raketti-iskun sotaa pakenevia siviilejä täynnä olleelle Kramatorskin asemalle. Ainakin 52 ihmistä, joista viisi lapsia, sai surmansa iskussa. Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainan rautateitä vastaan toukokuun aikana sodan painopisteen siirryttyä maan itäosiin.

Ukraina on ilmoittanut käynnistävänsä 1435 mm raideleveyden rataverkon vaiheittaisen rakentamisen. UZ:n edustajan mukaan ”se tulee olemaan kallista, aikaa vievää ja vaikeaa, mutta välttämätöntä”. Suunnitelmat koskevat tässä vaihee3ssa rataosia Lviv–Kiova, Lviv–Odessa ja Lviv–Kryvyi Rih.

Vahvistamattomien tietojen mukaan ukrainalaiset vastarintajoukot onnistuivat 18.5. räjäyttämään edellisen lehden Tasoristeyspalstalla s. 65 mainitun ”panssarijunan” Melitopolissa. Ilmoituksen mukaan räjähde olisi laukaistu miehistövaunun alla ja junan lisäksi kaksi raidetta olisi vaurioitunut estäen perässä tulleen polttoainejunan kulkemisen. Tapauksesta ei kuitenkaan ole kuvamateriaalia ja toisen lähteen mukaan vain rata olisi vaurioitunut.

Ukraina ei voi toimittaa viljaa meriteitse maailmanmarkkinoille Venäjän eristettyä Mustanmeren ja satamat. Sen vuoksi viljaa yritetään kuljettaa junilla Eurooppaan. Tavoitteena on kuljettaa noin 600 000 tonnia kuukaudessa, kun ennen sotaa Ukrainan viljavienti maailmalle oli noin 5 miljoonaa tonnia kuukaudessa. Ukraina on mm. maailman merkittävimpiä vehnän, maissin ja auringonkukan tuottajia.

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Jukka Ahtiainen, Mikko Alameri, Otto Diekmann, Eero Heinonen, Anders Järvenpää, Pekka Kallio, Tapio Keränen, Kalevi Kämäräinen, Timo-Pekka Lange, Lasse Linnasalo, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Jussi Pajunen, Kalle Renfeldt, Heikki Rummukainen, Markku Saarela, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Niklas Savinsaari, Jonne Seppänen, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen