Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 4/2008

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ ELO–LOKAKUUSSA 2008

Uudet vaunut
  • 5 Sdggnqss-w
  • 11 Snpss
Muutetut veturit
  • Dv12 2563 numerolle 92 10 2105063-5
Muutetut vaunut
  • 1 BO sarjaan Etv
  • 13 Fat sarjaan Fakks
  • 6 Zan-v sarjaan Zans-v
Poistetut vaunut
  • A 50 Pirkanmaan Elämyspalvelut Oy:lle
  • BG 040184 Kotkan Merimuseolle
  • 3 BH
  • 2 Etvjh
  • 1 So
  • Tta 3 (runko) Autopaku Oy:lle
  • Ttk 917 Pirkan Kaivin Oy:lle
  • Ttk 918 Tarmo Kivimäelle Tohkalaan

Liikkuvan kaluston eurooppalaiset tunnisteet tulevat käyttöön Suomessa tästä lähtien kaikessa uudessa ja muutettavassa kalustossa. Lisäksi jo olemassa oleva kalusto tulee saamaan myöhemmin uudet tyyppimerkinnät, ei kuitenkaan museokalusto ja muu vain poikkeuksellisesti käytettävä kalusto. Kaluston merkintä pohjautuu EU:n komission 11.8.2006 antamaa päätökseen liikennöinnin yhteentoimivuudesta. Kalustotunnus koostuu 12 numerosta, esim. 94 10 2081001-1, jossa kaksi ensimmäistä numeroa kertovat kalustotyypin (esimerkissä 9 = vetokalusto, 4 = sähkömoottorijunayksikkö), kaksi seuraavaa rekisteröintimaan (Suomi = 10), seuraavat tekniset ominaisuudet ja sarjanumeron. Viimeisenä, väliviivalla erotettuna, on tarkistusnumero. Tekniset vaihtoehtoiset ominaisuudet eri kalustotyypeille luetellaan päätöksen monikymmensivuisessa liitteessä. Haluttaessa voidaan käyttää lisänä kansallisia tunnuksia (esim. Sm5). Joissakin maissa teknisistä ominaisuuksista muodostuva tyyppitunnus alleviivataan lukemisen helpottamiseksi.

Sm2 6090/6290 on saneerattu syyskuussa ja 6091/6291 lokakuussa 2008.

Sm3 7018 törmäsi raiteensulkuun Kuopiossa 31.10.2008 illalla, kun S 75:n runkoa oltiin siirtämässä huoltoraiteelle. Yksikön eteläpään ensimmäinen teli putosi kiskoilta. Vaunu saatiin nostettua takaisin kiskoille varhain seuraavana aamuna. Juna ajettiin varovasti Turkuun korjausta varten. Suurin nopeus siirtoajossa oli 50 km/t.

Sm5-junista ensimmäinen eli uuden eurooppalaisen tunnusjärjestelmän mukaisesti Sm5 94 10 2081 001-1 paljastettiin juhlallisesti valmistajatehtaalla Bussnangissa Sveitsissä 7.10.2008. Tosin leveäraiteinen juna ei liikkunut varsinaisesti omilla pyörillään, vaan normaaliraiteisella radalla kulkeneilla pienillä, varsinaisten pyörien alle asennetuilla rullakoilla. Raideleveyseron takia juna kuljetettiin maanteitse Lübeckiin laivattavaksi. Helsingin Sompasaareen juna saapui 10.11.2008. Seuraavana päivänä se laskettiin kiskoille ja siirrettiin Ilmalaan 12.11.2008. Juna esiteltiin lehdistölle Helsingin asemalla 17.12.2008. Seuraava Flirt tuodaan Suomeen tammikuun 2009 puolivälissä Vuosaaren ja Keravan kautta.

Dr14 1856 suistui hankalasti kiskoilta laskumäessä Tampereen Viinikassa 15.9.2008 noin klo 15. Suistumisen takia kahdeksan raidetta oli pois käytöstä ja tavaraliikenne oli hankaluuksissa 15.–16.9.2008. Tämän vuoksi Viinikassa operoi kaksi Dv12-veturia rakentaen junarunkoja poikkeuksellisesta päästä. Vetureiden hyörinä ja työntämällä saatettujen roikkien tähystäjät toivat tuulahduksen vanhasta ajasta. Raiteiden korjaustyöt saatiin valmiiksi vasta usean päivän päästä.

Dr14-vetureihin on tilattu radio-ohjauslaitteet. Näiden 24 veturin lisäksi radio-ohjauslaitteet tulevat ensi vaiheessa 26 Dv12-veturiin. Radio-ohjaus otetaan ensimmäisenä käyttöön Vuosaaressa. Vuonna 2009 se on tarkoitus ottaa käyttöön 15 rautatieliikennepaikalla.

Dr16 2817 valmistui sarjansa ensimmäisenä luotettavuuden parantamista tavoittelevasta konepajakorjauksesta 28.10.2008. Veturi saapui korjaukseen Hyvinkään konepajalle jo tammikuun lopulla, mutta työn etenemistä alkuvuoden aikana on viivästyttänyt tehtävien töiden suunnittelun keskeneräisyys. Dr16 2817 on samalla ensimmäinen kokonaan uudelleenmaalattu sarjan yksilö. Seuraavaksi vastaava perusteellinen kunnostuskorjaus tehdään syyskuun puolivälissä konepajaan saapuneelle 2806:lle.

Dm12 4413:ssa syttyi tulipalo 27.10.2008 siirtoajossa V 1677 Niemisjärvellä Lievestuoreen ja Hankasalmen välillä. Ilmeisesti kuivuneista syksyn lehdistä alkanut palo oli vaunun moottoritilassa. Koska siirrossa oli mukana myös 4411, juna saattoi jatkaa matkaa sen voimin palokunnan sammutettua palon.

Energiankulutusmittareita on Sr2-vetureiden lisäksi Dv12-vetureissa 2530, 2532, 2534, 2537, 2538 ja 2715.

Ilmalan varikolla kokeillaan vuonna 2009 kisko-kumipyörävaihtotyökonetta. Varsinkin Keski- ja Etelä-Euroopassa tällaiset ratkaisut ovat yleistyneet voimakkaasti teollisuuden ja satamien sisäisissä vaihtotöissä. Niitä kutsutaan usein veturitraktoreiksi (ks. kuva sivulla 50).

Tr1 1088 siirto Tampereen aseman kupeesta Siuroon peruttiin lopullisesti marraskuun alussa. Tampereen museotoimi selvittää uusia vaihtoehtoja veturin sijoituspaikaksi. Veturin sijoittamista Senaatin omistamalle kiinteistölle Siuron aseman lähelle ei saatu sovittua.

Tr1 1074 siirrettiin 17.9.2008 maanteitse Jyväskylästä Uudenkaarlepyyn Munsalaan. Alkumatka entiseltä Transpointin terminaalilta Seppälästä tapahtui hinaten raiteita pitkin. Veturin on ostanut munsalalainen yrittäjä, raskaan liikenteen autopurkamon RM-Trucks Oy:n omistaja Håkan Westerlund. Autopurkamon pihalle on tehty 30 metriä raidetta.

Tla 90 10 9691 001-2 on Maansiirto Veli Hyyryläisen (MVH) uusi lumenauraukseen tarkoitettu työkone. Teräspyörä Oy on tehnyt sen muutostyönä viimeksi Kuusankoskella palvelleesta Move 66 -veturista (Valmet 15/1973). Käytännössä siihen ei ole tehty muita suurempia muutoksia kuin lisätty Valmetin valmistamat lumiaurat ja niitä käyttävä hydraulipumppu kompressorin paikalle. Alkuperäiset vetolaitteet on poistettu, joten työkonetta ei voi kytkeä muuhun kalustoon kuin vauriotilannetta varten tarkoitukseen tehdyllä vetopuomilla ja SA3-sovitekappaleella, jotka kulkevat aina työkoneen mukana. Tla:n suurin nopeus on 60 km/t.

Maansiirto Veli Hyyryläinen on hankkinut kesällä 2008 viisi uutta amerikkalaista Dodge-rata-autoa. Aikaisemmin yhtiöllä on ollut Mercedes Benz-auto. Autot pystyvät kulkemaan sekä maantiellä että radalla. Kiskoille siirtyminen onnistuu tasoristeyksessä muutamassa minuutissa. Rata-autot eivät sulje raidevirtapiirejä, joten esim. vartioiduissa tasoristeyksissä niillä ajetaan erittäin hiljaa.

Makuuvaunuja hankitaan 20 lisää. VR päätti 22.10.2008 käynnistää 20 kaksikerroksisten makuuvaunun hankinnan. Hankinta kilpailutetaan EU-säännösten mukaan, vaikkakin Otanmäen vaunutehdas on hyvin vahvoilla hankinnassa. VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ilmoitti 20.10.2008 eroamisestaan tehtävästään. Pääsyy ratkaisuun oli erimielisyydet kalustohankinnoissa, erityisesti näissä makuuvaunuhankinnoissa. Liikenneministeriö halusi aikaistaa ostoliikenteessä käytettävien sinisten vaunujen uusimista. VR ei tätä halunnut.

Klubivaunu A 50 tuotiin 1.10.2008 puutavarajunassa Kihniölle ja siirrettiin liikennöidyn radan päätekohtaan aseman itäpuolelle. Sinne se jäi odottamaan siirtoa Aitonevan liikennepaikalle Pirkanmaan Elämyspalveluiden toimitiloiksi. Sittemmin vaunu vedettiin traktorilla Aitonevalle.

Timo Salminen
68560

Fh 3330 Riihimäellä maaliskuussa 2011

RAMI eli radioverkonmittausvaunu otettiin käyttöön lokakuussa 2008. RHK:n vuokraama vaunu on tarkoitettu GSM-R -radioverkon laadun mittaamiseen. Fh 3330-8:sta muutetun mittausvaunun näkyvimmät muutokset ovat siniseksi maalattu koppi ja katolle lisätyt neljä antennia. Vaunulla mitataan GSM-R -verkon kuuluvuutta eri rataosilla ja erityisesti tunneleissa. GSM-R eli Raili-radiot tulevat pakollisiksi ratatöissä 1.10.2009 sekä junaliikenteessä ja vaihtotyössä 1.5.2010. Vanha linjaradiojärjestelmä suljetaan näillä näkymin 1.5.2010 lukien.

Fo 22547:n kunnostus on edennyt Lahdessa niin, että harjakaisia vietettiin 8.11.2008 Topparoikka ry:n 20-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen. Vaunu sai samalla nimen Esa. Sen kunnostus viedään päätökseen 2009.

Vankivaunujen kuljetus pääradalla ja läntisessä Suomessa päättyy 1.1.2009 alkaen. Sen sijaan Itä-Suomessa liikenne vielä jatkuu. Länsi-Suomessa vankien kuljetuksen risteämäpisteeksi muodostuu Toijalan rautatieaseman sijaan Kylmäkosken vankila, jonne vankeja tuodaan autoilla eri suunnista.

Junaturvallisuussääntö (Jt) ja Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt) lakkautettiin 1.11.2008 alkaen. Niissä olleet määräykset siirrettiin erillisiksi Rautatieviraston määräyksiksi. Rataan liittyviä tietoja on siirretty jo aikaisemmin Ratahallintokeskuksen julkaisuihin. Lisäksi RHK julkaisi 1.11.2008 voimaan tulleet Radanpidon turvallisuusohjeet ja Viestintäohjeen.

1.11.2008 tuli voimaan myös Rautatieviraston Museoliikenne-määräys, jonka mukaan junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) vaaditaan museokalustolta rataosilla Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Kemi, Kerava–Lahti–Imatra ja Luumäki–Vainikkala. Koska näitä laitteita ei museokalustossa ole, loppuu museojunaliikennöinti näiltä radoilta. Tyhjänä kalustoa voidaan kuitenkin siirtää vaihtotyönä nopeudella 35 km/t. Muilla radoilla museoliikenteessä junan sallittu nopeus liikennepaikkojen välillä on enintään 70 km/t ja liikennepaikan alueella 50 km/t. Junan nopeus poikkeavalle raiteelle johtavassa asennossa olevassa vaihteessa saa olla enintään 20 km/t. Museokaluston liikennöitiin vaikuttaa myös se, että RVI kielsi matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä liikennepaikkojen välillä.  Tämä sääntö lopettaa aikaisemmin ulkomaalaisten ryhmien ostamat tilausajot monille sivuradoille. VR on harkitsemassa rautateiden 150-vuotisjuhliin liittyen jonkin museodieselveturinsa varustamista kulunvalvontalaitteilla.

Liikkuvan kaluston valvontalaitteita hankitaan lisää 2009. RHK hankkii lisää laakerien kuumakäynti-ilmaisimia sekä ensimmäiset lovipyöräilmaisimet. Jälkimmäisten prototyyppi asennettaneen Talviaisiin. Lisäksi koekäyttöön asennetaan, ilmeisesti Kempeleelle, veturien virroittimien kunnon tarkkailulaite.

Huutokoski–Savonlinna-radan harjannostajaiset pidettiin Rantasalmella 29.9.2008. Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen saapui Joensuusta Huutokoskelle vakinaisella henkilöjunalla H 780, joka pysähtyi siellä poikkeuksellisesti. Sieltä ministeri jatkoi EMMA-radantarkastusvaunulla Rantasalmelle, missä hän lähetti juhlaraakapuujunan matkaan kohti Äänekoskea. Huutokoski–Savonlinna-välillä Joroisten ja Kallislahden ratapihatyöt tehdään keväällä 2009, kuten myös rataosan turvalaitetyöt ja Rantasalmen ratapihan viimeistely. Kallislahdesta museoidaan vanha harvinainen nivellukkoinen K30-kiskopainon vaihde Savon radan museolle Pieksämäelle.

Kauniaisten asemarakennuksessa syttyi tuhoisa tulipalo 30.8.2008 noin klo 7. Rakennuksen länsiosa tuhoutui lähes täydellisesti. Jälkisammutus jatkui iltaan asti. Rantaradan junaliikenne häiriintyi sammutustöiden takia, koska raide 2 oli suljettuna – samoin kuin ajoittain myös raide 1. Kauniaisissa on oma erillinen rakennuksensa, jossa on asetinlaitetekniikka, joten turvalaitteet eivät vaurioituneet. Kuitenkin verkkovirran katkaisu vaikutti akkujen loputtua myös turvalaitteisiin niin, että liikenne oli hetkittäin kokonaan poikki. Sähköt saatiin takaisin puolilta päivin. Kauniaisten asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä Oy. Näillä näkymin rakennus kunnostetaan.

Haimoon suunniteltua junakohtauspaikkaa Hyvinkää–Karjaa-radalle ei rakennettane toistaiseksi. Radalle rakennettavassa kauko-ohjausjärjestelmässä kuitenkin va-raudutaan sen rakentamiseen myöhemmin.

Perniön viljavaraston vaihde lakkautettiin rautatieliikennepaikkana 1.10.2008.

Oriselän 1,3 km pituinen rataoikaisu Orivesi–Jämsä-rataosalla otettiin käyttöön 27.10.2008. Sen pituudesta suurin osa on siltoja ja paalutettuja laattoja. Oikaisulla korvattiin entinen stabiliteetiltaan heikko osuus. Rataosuus lyheni 48 metriä.

Aavasaksan entiselle rautatieliikennepaikalle asennetaan vaihteet takaisin keväällä 2009. Aavasaksaa tarvitaan väliaikaisesti Kolarin radan perusparannuksen materiaalikuormauksissa. Se avattaneen uudestaan väliaikaisena linjavaihteena.

Kelloselästä rajalle kulkeva rata puretaan lopullisesti pois 2009. Kiskot ja muu ratamateriaali puretaan ja kuljetetaan pois ratalinjalta. Käyttämättömänä olleen radan korjaamiseen ei ole mitään tarvetta tai velvoitteita. Valtion omaisuus joutui rikoksen kohteeksi kesällä, kun radalta varastettiin osa kiskoista.

Vammalan lipunmyynti ja odotustilat suljettiin 29.8.2008. Loimaan ja Tammisaaren lipunmyynnit suljettiin 30.9.2008 alkaen. Loimaalla odotushuone jäi käyttöön, mutta Tammisaaressa sekin suljettiin. Toijalan lipunmyynti suljettiin puolestaan 31.10.2008. Odotushuone kioskeineen ja ravintoloineen jäi käyttöön. VR kävi viime vuoden lokakuussa yt-neuvottelut yhdeksän pienen aseman lipunmyynnin lopettamisesta vuoden 2008 aikana. Ne ovat Jämsä, Kannus, Kauhava, Lapua, Loimaa, Oulainen, Tammisaari, Toijala ja Vammala.

Helsingin rautatieaseman katettu laiturialue muuttui 6.10.2008 savuttomaksi vyöhykkeeksi. Höyryvetureilla katosten alla ei ole saanut koskaan liikennöidä, mutta nyt siellä ei liioin saa tupakoida.

Hämeenlinnan kaupunkipuistoon liittyvä rautatieperinnepolku vihittiin käyttöön 5.9.2008. Rautatieasemalta Aulangon sillalle vievällä reitillä on 10 alueen kehityksestä kertovaa informaatiotaulua. Vihkiäistilaisuutta juhlisti Hämeenlinnan asemalla Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dr12-vetoinen museojuna.

Turengin asema muutettaneen ravintolaksi. Asemarakennus vuodelta 1862 on yksi maamme merkittävimmistä asemarakennuksista. Se on myös sisätiloiltaan hyvin säilynyt. Turengin aseman muutosta kokous- ja ravintolatilaksi on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston kanssa. Keittiötilat tulevat aseman eteläpäätyyn, kun taas odotussali pyritään säilyttämään ennallaan. Myös ulkosivuun on tulossa joitakin muutoksia.

Lappeenrannan vanha asema peruskorjataan kokonaan vuoden 2009 aikana. Remontista vastaa kaupunki yhdessä kiinteistön uuden omistajan Kirsi-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Kirsi-Kiinteistöjen osuutena on muun muassa remontoida aseman vanhan odotushallin tilat A-klinikalle ja sen päivätoiminnalle. Kaupunki taas vastaa sen päädyn remontista, jossa sijaitsevat arvokkaat, yli sata vuotta vanhat kattomaalaukset.

VR-Rata on voittanut ns. Haapamäen tähden ratojen kunnossapidon kilpailutuksen. VR jatkaa siten Jyväskylä–Äänekoski-, Jyväkylä–Haapamäki–Seinäjoki-, Orivesi–Haapamäki-, Seinäjoki–Kaskinen- ja Seinäjoki–Vaasa-ratojen kunnossapitäjänä. Uusi kilpailutettu kunnossapitosopimus tulee voimaan 1.2.2009. Seuraavana kilpailutetaan Karjalan alueen ratojen kunnossapito. Kilpailutettava alue ulottuu Vainikkalasta aina Nurmekseen asti. VR-Rata on voittanut myös Gällivare–Riksgränsen-malmiradan kunnossapidon kilpailutuksen Ruotsissa. Rataosa on hyvin vaativa mm. ankaran talven ja raskaan 30 tonnin akselipainon malmiliikenteen takia.

Kiskonhionta raskaalla Spenon kiskonhiontajunalla alkoi 30.9.2008. Juna ajettiin Suomeen Venäjän kautta, koska Saksasta ei ole enää junalauttayhteyttä Suomeen. Ensimmäinen hiottava rataosuus oli Kajaani–Iisalmi. Tämän jälkeen on hiottu muun muassa rataosilla Toijala–Turku, Huutokoski–Savonlinna, Oulunkylä–Tikkurila, Huopalahti–Vantaankoski ja Joensuu–Uimaharju.

Uudenkaupungin radan JKV eli junien kulunvalvonta otettiin käyttöön 22.8.2008.

Mansikanmyyntikampanja Siilinjärvi–Kouvola-rataosalla ylsi kesällä 2008 rasiamäärin mitattuna uuteen ennätykseen. Myydyksi on tilastoitu kaikkiaan yhteensä 4965 rasiaa. Jokainen mansikanmyyjä matkasi junissa työjaksonsa aikana noin 8400 km. Niin mansikoita myymässä olleiden nuorten kuin yleisönkin palaute kampanjasta on ollut positiivista. Ainut negatiivinen maininta oli mansikoiden loppuminen joskus kesken. Kampanja toteutettiin jälleen yhteistyössä Suonenjoen kaupungin, Työvoimahallinnon, VR:n, ja erään yksityisen marjanviljelijän sekä Suonenjoen seudun marjanviljelijäinyhdistyksen kesken.

S 79/70 ajettiin 14.9.2008 illasta alkaen ratatöiden vuoksi vain Helsingin ja Kuopion välillä. Vuoroa ei korvattu Kuopion pohjoispuolella edes linja-autolla. Seuraavan kerran Kajaaniin pääsi Pendolinolla 2.11.2008.

Misi on jälleen henkilöliikenteen pysähdyspaikka. Ensimmäisenä uusitulla laiturilla ja laiturivalaistuksella varustetulla liikennepaikalla pysähtyi 29.9.2008 juna P 274.

Tornio-Itäinen (ruotsiksi Torneå Östra) avattiin matkustajajunaliikenteelle torstaista 2.10.2008 alkaen. Käytännössä ensimmäinen seisakkeella pysähtynyt juna oli avajaisaamun P 269, jonka lähtöaika kohti Kolaria oli 8.03. Paikalla järjestettiin juhlalliset avajaiset. Seisakkeen lyhenne on Tri ja virallinen sijainti km 883+307 m.

Kemijärven asemalaituria on pidennetty kasvaneiden matkustajajunapituuksien vuoksi 150 metriä. Pienimuotoiset vihkiäiset järjestettiin paikan päällä 30.9.2008.

Maanselän vesitornin purku aloitettiin syyskuun alussa. Rataosa Porokylä–Maanselkä perusparannetaan 2009 raskain 54E1-kiskoin ja betoniratapölkyin.

Aurajoen sillan pölkytystä eli pelkkoja on vaihdettu Turussa yöaikaan syyskuun puolivälistä lokakuun loppupuolelle. Kevyen liikenteen väylä on poistettu sillalta lopullisesti.

Naantalin liikennepaikan virallinen sijainti on 30.9.2008 alkaen km 213+193 m. Muutos johtuu siitä, ettei Naantalissa ole enää asemarakennusta. Nyt sijainti lasketaan ratapihan ja vaihteiden äärimmäisten pisteiden puolivälin mukaan.

Kullasvaara on 1.12.2008 perustettu Kouvolan liikennepaikan uusi osa Kouvolasta Luumäelle vievän radan varrella. Kullasvaaran lyhenne on Kuv ja virallinen sijainti km 197+300 m.

Vuosaaren radalla työjunien jälkeen ensimmäinen varsinainen edestakainen ajo Vuosaaren radalla tapahtui 28.9.2008, jolloin raiteentarkastusvaunu EMMA mittasi ensimmäisen kerran radan. Suurin sallittu nopeus oli tällöin vielä 35 km/t. Marraskuun alussa Savion tunnelissa järjestettiin useita pelastusharjoituksia. Ensimmäinen koejuna saapui Vuosaareen 16.11.2008. Vuosaaren rata ja liikennepaikka avattiin yleiselle liikenteelle 28.11.2008, jolloin Vuosaaressa pidettiin sataman juhlalliset vihkiäiset. Yleisöjuhlaa puolestaan vietettiin kaksi päivää myöhemmin. Vuosaaren lyhenne on Vsa ja sijainti km 50+184 m.

Talvivaaran ratatyöt ovat edenneet erittäin nopeasti. Syys–lokakuussa päällysrakennetyöt etenivät jopa kilometrin päivävauhdilla. Kaupallinen liikenne radalla alkaa dieselvedolla kesällä 2009 ja sähkövedolla hieman myöhemmin. Sähköistettyä pääraidetta radalle tulee 26 kilometriä.

Talvivaaran kaivoskuljetukset ohjautuvat Kokkolaan. VR ja Kokkolan satama ovat tehneet yli kymmenen vuoden sopimuksen kuljetuksista. Vuodenvaihteesta alkaen sataman kautta tuodaan kaivokselle kalkkipohjaisia raaka-aineita ja lipeää. Kuljetukset hoidetaan rekoilla Vuokatista, kunnes Talvivaaran rata valmistuu. VR rakennuttaa parhaillaan kuljetuksiin sopivaa kalustoa Pieksämäellä. Talvivaaran kaivos tuottaa nikkelikobolttisulfidia sekä kupari- ja sinkkisulfidia. Tuotannosta 50 000 tonnia nikkelikobolttisulfidia viedään vuosittain Harjavaltaan, aluksi rekoilla ja ensi elokuusta alkaen junilla. Kuparisulfidia kaivos tuottaa noin 20 000 tonnia ja sinkkisulfidia noin 150 000 tonnia vuodessa. Osa kuljetetaan junilla Venäjälle, loput Kokkolan satamaan ja edelleen laivaukseen. Jo käynnistysvaiheessakin kuljetusten määrä nousee useisiin satoihin tuhansiin tonneihin vuodessa.

Sepelivaunun suistuminen Paimiossa 13.9.2008 aiheutti 11 junan korvaamisen busseilla. Vaunun noston takia myöhästyneet ratatyöt valmistuivat vasta puolen päivän aikaan. Sepelinpuhdistustyössä tapahtui muinakin päivinä kommelluksia, jotka häiritsivät hieman aamujen liikennettä.

Helka-kauko-ohjausjärjestelmän kaatuminen sotki täydellisesti Etelä-Suomen junaliikenteen 9.10.2008. Vika alkoi klo 5.40 ja päättyi kolmisen tuntia myöhemmin. Se pysäytti koko junaliikenteen rataosilla Helsinki–Turku, Huopalahti–Vantaankoski, Helsinki–Riihimäki ja Kerava–Haarajoki. Liikennehäiriöt heijastuivat nopeasti valtakunnallisiksi. Lisäongelmia aiheutti se, ettei asemille annettu riittävästi häiriökuulutuksia. Tekniikkamuutosten takia liikenteenohjaajat eivät pystyneet antamaan alueellisia kuulutuksia ja toisaalta informaatiokeskuksen henkilöt, jotka olisivat pystyneet kuulutukset antamaan, olivat itse juuttuneet juniin. Myöhästymiset jatkuivat koko päivän. Ohjausviasta seurauksena vielä iltapäivän liikenteestä peruutettiin lukuisia E-junia ja samoin myös 10.10. aamuruuhkasta kaikki E-junat ennen klo 9:ää ja iltapäivästä 4–5 junaparia. Syynä oli se, ettei Espoossa alueasetinlaitteen hoitaja olisi kyennyt hoitamaan koko suunniteltua liikennettä, kun automatiikka ei toiminut. Ennätyksiä 9.10.: IC 162 Hämeenlinna-Helsinki 3 t 26 min., IC2 160 Riihimäki-Helsinki n. 4 t.; aikataulunmukaiset ajat ovat 1 t 5 min. ja 42 min. Alkuperäisen vian selvitystä jatkettiin tiiviisti 9.–12.10. Syyksi selvisi 12.10. yksikkövika Helka-tietokonejärjestelmän sisäisessä tiedonkulussa. Espoon ja Turun asetinlaiteliitynnät olivat herkimpiä reagoimaan keskuksen laitevikaan, mikä johti siihen, että vikaa haettiin aluksi vääristä kohteista, tietoliikenneverkosta ja tietokoneasetinlaitteista.

Riihimäen liikenteenohjaus siirtyi 5.11.2008 Pasilan virastokeskukseen, josta RHK on vuokrannut tilat Etelä-Suomen uudelle kauko-ohjauskeskukselle. Vähitellen Etelä-Suomen rataosia siirretään uuteen Etelä-Suomen kauko-ohjausjärjestelmään eli Eskoon. Kokonaisuudessaan Esko on käytössä 2010, jolloin nykyinen vanhentumassa oleva Helka poistetaan käytöstä lopullisesti.

Kouvolan–Kuusankosken–Voikkaan-alueelle kaavaillaan pikaraitiotietä, joka käyttäisi hyödykseen myös valtion ratoja.

Toijalan Veturimuseon näyttelytoiminta siirtyy 2009 Suomen Rautatiemuseon vastuulle. Ensi vaiheessa Rautatiemuseo laatii Veturimuseon museosuunnitelman ja jatkossa toteuttaa perusnäyttelyn ja vuotuiset teemanäyttelyt. Akaan kaupunki ostaa Rautatiemuseolta Veturimuseon museoammatillisen asiantuntemuksen.

Turun kiskoliikennekerhon järjestämillä hyvin onnistuneilla pienoisrautatiepäivillä 1.–2.11.2008 vuoden rautatieharrastajaksi valittiin Erwin Stämpfli. Hän on erityisesti ansioitunut Kouvolan Pienoisrautatiemuseon vetäjänä. Turun päiviä vietettiin järjestäjäkerhon 25-vuotisjuhlien merkeissä. Vuonna 2009 pienoisrautatiepäivät järjestetään Lahdessa ja vuonna 2010 Helsingissä.

Eisenbahn-Romantik-televisosarjan Suomea koskevien jaksojen esitys on siirtynyt suunnitellusta loppuvuodesta 2008 alkukesään 2009 (ks. Resiina 3/2008, sivu 45). Syynä on se, että televisiojohtaja on päättänyt esittää lähikuukausina Eisenbahn-Romantikin perinteisellä katseluajalla Rastahaus eli Moottoritien taukopaikka -sarjaa. Päätös on synnyttänyt runsaasti vastusta varsinkin saksalaisten rautatieharrastajien keskuudessa.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Ruotsin rautateiden nopeusennätys on nyt 303 km/t. Ennätyksen saavutti koeajoissa Skövde–Töreboda-välillä Regina-sähkömoottorijuna, ns. Gröna Tåget eli Vihreä Juna. Koejunan avulla kehitetään tulevaisuuden nopean liikenteen junia Ruotsin ja muidenkin maiden markkinoille. Nopeuskoeajoa varten mm. radan sähköjärjestelmän jännitettä nostettiin normaalista arvosta.

Botniabanan ensimmäinen valmis, 26 km pitkä, osuus Örnsköldsvikistä Husumiin vihittiin käyttöön 16.10.2008. Siihen liittyy 4 km pitkä teollisuusrata M-Realin Husumin tehtaille. Ensimmäistä rataosuutta käyttääkin vain tavaraliikenne. Koko Botniabanan Nylandista Uumajaan avataan elokuussa 2010, jolloin radalla aloitetaan myös henkilöliikenne. Radalle tulee henkilöliikenteen asemat Örnsköldsvikiin (kaksi asemaa: pääasema ja itäinen), Husumiin, Nordmalingiin, Hörneforsiin ja Uumajaan (kaksi asemaa). Koko radan pituus on noin 190 km.

Normaaliraiteinen Y7-kiskobussilla hoidettu liikenne Östra Södermanlands Järnväg -museorautatien seitsemän kilometriä pitkällä Läggesta–Taxinge-Näsby-osuudella päättyi 31.8.2008. Museorautatie on varsinaisesti tunnettu 600 mm:n raideleveyksisestä museojunaliikenteestä Mariefredin ja Läggestan välillä. Läggesta–Taxinge-Näsby -radan purku aloitettiin välittömästi. Rata puretaan, koska raskaat kiskot ja varsin lahot ratapölkyt eivät sellaisenaan sovi radan palauttamiseen kapearaiteiseksi. Lisäksi tukikerros on puhdistettava ja ratapenkereeseen rakennetaan osittain kunnan putkilinjoja. Urakoitsijan purki radan marraskuussa. Radan uudestaan rakentaminen 600 mm:n raideleveydellä aloitetaan Taxingen päästä.

Norja

Suomen kaltaisesti myös Norjaan on tilattu sveitsiläiseltä Stadlerilta FLIRT-sähkömoottorijunia. NSB on tilannut 50 junaa ja lisätilauksista on olemassa 100 junan optio. Junat valmistetaan Junakalustoyhtiön junien tapaan Bussnangissa Sveitsissä. Norjassa oleva leveä kuormaulottuma sallii junille Suomen tapaan 3200 mm korin leveyden, kun Keski-Euroopassa normaaliraiteisilla radoilla leveys on 2880 mm. Norjan junat tulevat olemaan viisiosaisia, kun Suomeen tulevat junat ovat nelivaunuisia. Norjan ratkaisu on positiivinen Suomellekin, koska maiden välillä voidaan nyt harjoittaa kalustoyhteistyötä. Väliin jää vain Ruotsi, jossa uusien lähijunien hovihankkijaksi on muotoutunut Alstom.

Venäjä

Suomen rajan ja Pietarin välisen radan perusparannustöiden on päätetty valmistuvan 17.7.2010. Parannettavasta radasta (raidepituus kaksoisraiteineen 285 km) voidaan 235 km:llä ajaa 200 km/t. Matka-aika rajan ja Pietarin välillä tulee olemaan noin 1,5 tuntia. Suomen puolella ratatöiden arvioidaan valmistuvan marraskuussa 2010, jolloin radan puolesta matka-aika Helsingistä rajalle olisi noin 2 tuntia.

Suomalainen ELLI-mittausvaunu mitannee rataa ensi keväänä Suomen rajan ja Pietarin välillä ja mahdollisesti muuallakin Pietarin ympäristössä. Vaunua vedetään venäläisellä veturilla.

Pietari–Moskova-liikenteen Velaro RUS -suurnopeusjuna oli ensi kerran näytteillä Innotrans-messuilla Berliinissä syyskuun lopulla. Leveäraiteisen junan kolme vaunua olivat esillä normaaliraiteisten siirtopyörästöjen päällä. RZD on tilannut kahdeksan 10-vaunuista junaa; näistä puolet toimitetaan 25 kV:n sähköjärjestelmällä ja puolet on kaksivirtaversioita (25 kV vaihtovirtaa sekä 3 kV tasavirtaa). Alun perin kaksivirtaversioita kaavailtiin Pietari–Helsinki-liikenteeseen, mutta ne tulevatkin ajoon Moskovan ja Nizhny Novgorodin välillä. Velaro RUS -junat kootaan täysimittaisiksi Mukranissa Rügenin saarella, ja laivataan sieltä junalautalla eteenpäin.

Pietarin rautatiemuseo Varsovan asemalla (Varshavsky Vokzal) suljettaneen vuoden 2009 aikana. Alue tarvitaan kiinteistöliiketoimintaan. Ulkonäyttelyalueella on ollut liikkuvan kaluston lisäksi myös mm. rautatietykkejä. Museo avattiin vasta elokuussa 2001. Uutta museota kaavaillaan keskustan ulkopuolelle.

Saksa

DB Magnetbahn GmbH on perunut Münchenin päärautatieaseman ja lentokentän välille kaavaillun maglev (Magnetic Levitation Transport) -radan suunnittelukatselmoinnin. Myös EBA (Saksan rautatievirasto) on keskeyttänyt kaikki projektin valmistelut. Maglev-junalle suunniteltu 37 km reitti kulkee kaupungin keskusta-alueella enimmäkseen tunneleissa ja taajaman ulkopuolella moottoritien A92 rinnalla. Tähän mennessä hankkeesta on tehty yli 23 500 valitusta. Poliittisesti kuolleeksi todettu hanke on keskeyttänyt myös lainsäädännölliset valmisteluprosessit. Maglev-junan tulevaisuuden ollessa toistaiseksi jäissä on Münchenin Franz-Josef Strauss -lentokentän terminaalien 1 ja 2 väliseltä torilta poistettu Maglev-junan ja -radan 1:1-kokoinen malli.

DB ostaa jopa 300 uutta, nykyiset ICE 1 ja ICE 2 -junat korvaavaa ICX-suurnopeusjunaa. Näiden oletettavasti vuosina 2014–2028 toimitettavien junien kokonaiskapasiteetti on noin 200 000 matkustajaa. ICX-junayksikkö voi kuljettaa eri kokoonpanoissaan 500–810 matkustajaa (nyt 391¬650). Matkustajien tilojen kerrotaan säilyvän vähintään ennallaan. Uusien junien suurimman nopeuden ilmoitetaan olevan version mukaan joko 230 tai 250 km/t. Suunnittelussa on varauduttu myös nopeuteen 280 km/t. Deutsche Bahn odottaa ainakin eurooppalaisten kiskokalustovalmistajien kiinnostuvan tilauksesta. Nykyiset ICE-junat toimittaneen Siemensin lisäksi tarjouksia odotetaan siis ainakin Alstomilta ja Bombardierilta. Hankinta on varsin merkittävä: tällä hetkellä käytettävien ICE 3 -junienkin yksikköhinnaksi arvioidaan noin 20 M€.

Iso-Britannia

Iso-Britanniassa viiteenkymmeneen vuoteen rakennettu ensimmäinen pääratojen höyryveturi on saatu koeajoihin. Tornado-veturin rakentamisprojekti vei darlingtonilaiselta A1 Steam Locomotive Trustilta 18 vuotta ja projekti maksoi kolme miljoonaa puntaa. Veturi saapui Great Central Railway -museorautatielle Loughboroughiin pääratakoeajoihin 20.8.2008. Koeajovaihe vastaa mitä tahansa uusien vetureiden koeajoja monine kalustoteknisine kokeineen.

Welsh Highlandin Railwayn uudelleen rakentaminen valmistuu pääsiäiseksi 2009. Täydellinen yleinen liikenne aloitetaan heinäkuun alussa. Uuden kapearaiteisen radan pituus on noin 40 km. Se muodostaa ainutlaatuisen yhteyden Caernarfonin ja Porthmadogin välillä. Lisäksi Porthmadogista jatkuu aikaisempi maailmankuulu Festiniog Railway -rata Blaenau Ffestiniogiin. Kokonaisreitin pituus päätepisteiden välillä on runsaat 64 km, ja tämä kahden jalan eli 601 mm raideleveydellä ja höyryveturivetoisena.

Algeria

Siinä, kun Suomen ensimmäiset Flirt-junat (Sm5) tuotiin/tuodaan laivalla kumipyörälaveteilla Helsinkiin, käytetään samalta Bussnangin tehtaalta Algeriaan vietävien Flirt-junien kuljetuksessa omintakeisempaa kiskoliikennekuljetusta. Junat hinataan Sveitsistä Savonan satamaan Italiaan. Matka Algeriaan jatkuu ms Tebassalla. Tähän ro-ro-alukseen asennettiin autokannen päälle metallikehikoille 46 kg/m kiskot, joilla muodostettiin kaksi rinnakkaista raidetta. Kummallekin raiteelle mahtuu yksi kokonainen Flirt-juna. Ro-ro-aluksen muutos junalautaksi vie 12–13 tuntia. Raiteet puretaan aina kuljetuksien välillä. Savonan satamaan rakennettiin kuljetuksia varten 510 metriä uutta raidetta. Yhteensä Algeriaan toimitetaan 64 Flirt-junaa.