Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 3/2009

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ HUHTI–HEINÄKUUSSA 2009

Uudet vaunut
  • 15 Shmmns-tw
  • 1 Tamn-tw
  • 37 Uan-t
Muutetut vaunut
  • 21 BSo sarjaan Zans
  • 1 BXO sarjaan BO
  • 61 Shmmn sarjaan Sgmmns-w
  • 17 Soa sarjaan Zaens-w
  • 22 Tabd sarjaan Tadds
Poistetut veturit ja vaunut
  • 1 Dr16 (2802)
  • 2 EFit (23535 ja 23536)
  • 2 Gblk
  • 238 Gbln
  • 32 Hkb
  • 1 Hkba
  • 1 Occ
  • 1 Sri

Sr1 3063 törmäsi IC² 88:aa vetäessään huoltotielle eksyneeseen ja siinä käännöstä tehneeseen jäteautoon 23.7.2009 Muuramessa. Veturi vaurioitui hinauskuntoon.

Sm1-junien poistuminen saattaa sittenkin alkaa jo 2010. Uusien selvitysten mukaan junia ei tarvita enää yhtä paljoa liikenteessä kuin aiemmin. Hylkäysten kautta saadaan vielä liikenteessä oleviin juniin tarvittavia varaosia, joita muutoin olisi teetettävä kalliilla rahalla. Toisaalta tehostamalla kunnossapitoa ja ohjaamalla Sm1-junien käyttöä kohdentuvaksi ruuhkan huippujakson hoitamiseen voidaan heikkokuntoisimpia alkaa hylätä. Suunnitelmissa on kuuden junan poistuminen 2010 ja seuraavien 12 junan 2011. Vanhimmat Sm1:t saavuttavat 42 vuoden iän 2010.

Sm1 6008, joka vaurioitui Riihimäellä, tullee olemaan ensimmäinen hylättävä sähkömoottorijuna. Se on seissyt vauriosta alkaen Hyvinkään konepajalla, eikä sitä enää korjata.

Sm5-junien kaupallinen koeliikenne alkanee viikolla 47/2009. Ne liikennöivät koeliikenteen aikana pääasiassa A- ja M-linjoilla. Sitä ennen junilla on ajettu runsaasti koulutus- ja luotettavuustestiajoja. Viime Resiinassa mainittu akselinkäyttölaiteongelma on saatu hallintaan; kyseessä oli asennusvika. Sm5-sarjajunien toimitukset alkavat 2011 alussa yhden junan kuukausitahtiin. Junien ulkonäkö tulee muuttumaan ainakin siten, että YTV-logo poistuu. Sarjajunien lopullinen värityskin voi vielä muuttua.

Sm6-junien toimitukset ovat hieman myöhässä. Ensimmäinen Karelian Trainsin tilaama juna saapunee Italiasta Suomeen tammikuussa 2010. Toinen juna toimitettaneen maaliskuussa. Ensimmäistä junaa käytetään pääosin koeajoissa Suomessa ja toista Venäjällä. Koeajojen jälkeen Sm6-junalla korvataan ensimmäisenä nykyinen Sibelius-runko ennen varsinaisen nopean liikenteen aloittamista.

Dv12 2519 paloi varsin pahasti Kokkola–Pyhäsalmi-malmijunassa Sievissä aamuyöllä 8.6.2009. Pohjanmaan radan junaliikenne oli poikki runsaat kaksi tuntia. Veturi hinattiin Dv12 2563:lla 4.–5.7.2009 Haapajärven ja Jyväskylän kautta hinaamalla Hyvinkään konepajalle romutettavaksi.

Dr16 2802:sta on tehty romutuspäätös 7.4.2009. Veturin moottori rikkoutui 21.2.2009.

Dr17- ja Dr45-sarjamerkinnät on otettu käyttöön, kun Kymen Veturipalvelun Move 67-veturi on siirretty kaluston katsastusmenettelyn piiristä jatkuvankunnossapidon järjestelmään ja saanut näin ollen tunnuksen Dr17 98 10 6007001-9. Samoin Imatran Veturipalvelun Move 90-veturi on saanut tunnuksen Dr45 98 10 8049001-5. Vetureiden kunnossapitäjänä toimii Teräspyörä Oy. Molemmat veturit ovat vuokrattuina Stora Ensolle, joka käyttää niitä Inkeroisten tehtaallansa vaihtovetureina. Toisin kuin Resiinassa 1/2009 kerrottiin, käytetään Move 67:ää ensisijaisena veturina ja Move 90:tä varaveturina. Move 67 ja saman yhtiön Lokomo C600 maalattiin kesällä. Vetureiden ulkonäkö pysyi kutakuinkin samana.

Dm12 4407 vaurioitui melkoisesti 20.8.2009 junassa H 761 Joensuusta Nurmekseen törmätessään heti puolen päivän jälkeen kuorma-autoon Leppälä 2 -nimisellä vartioimattomalla tasoristeyksellä hieman Joensuun pohjoispuolella. Moottorivaunusta vuoti polttoainetta radalle. Loukkaantumiset jäivät onneksi lieviksi. Liikenne radalla alkoi uudelleen klo 16.30, kun moottorivaunu saatiin hinattua Joensuuhun. Tyhjänä kulkenut sora-auto oli kiertotien rakennustöissä, jonka valmistuttua mm. tämäkin tasoristeys suljetaan.

Lokomo C600 (663/1972) on siirtynyt Saalasti Oy:n omistukseen. Veturi siirrettiin Teräspyörän Kuusankosken toimipisteelle maantielavetilla 9.2.2009 Raahesta, missä se viimeksi työskenteli Rautaruukin terästehtaalla. Toistaiseksi veturia on käytetty Teräspyörän vaihtotyöveturina Kuusankoskella ja MVH:n ratatyömaalla Valtimossa.

Tka6 140, joka on nykyisin yksityisveturina Pohjankurussa, on saanut EVN-numeron 98 10 0281001-9. Samalla VR:n aikainen numero 140 on poistettu hytin kyljistä. Syynä järjestelyyn on veturin rekisteröiminen virallisesti teollisuusveturiksi ja ottaminen jatkuvankunnossapidon järjestelmään. Veturin omistaa Celsa Steel Service Oy ja kunnossapidosta huolehtii Teräspyörä Oy. Aiemmin Celsalla oli Pohjankurussa myös Tka6 158, mutta se myytiin tarpeettomana noin viiden vuoden seisonnan jälkeen Saalastille ja edelleen Viroon Polevkivi Raudtee AS:lle. Veturi toimitettiin Kohtla-Järveen 3.1.2008.

Tka7 220 on saanut uuden logon ja numeron 99 10 6456220-0 lisäksi kylkeensä nimen ”Mirja” kesällä 2009. Samalla kyseessä on sukupuolen vaihdos, sillä ratakuorma-auton entinen nimi oli ”Simo”.

Saalasti Oy kunnostaa Voikkaan lakkautetun paperitehtaan varastoon toimitilat rautatiekaluston valmistamiseen ja tytäryhtiö Teräspyörän rautatiekaluston kunnossapitotoiminnalle. Raiteita tiloihin tulee kaksi ja ne varustellaan mm. huoltomontuilla, uusilla nostureilla ja nostopukeilla. Nykyisellään Saalasti Oy rakentaa uutta rautatiekalustoa Espoon Juvanmalmilla, Teräspyörän tilat puolestaan sijaitsevat uusien tilojen lähistöllä Kuusanniemen vanhassa veturitallissa. Syksyllä konepajatoiminnan siirtyessä uusiin tiloihin jäänee veturitalli Teräspyörän säilytystiloiksi. Toiminnan keskittyessä Voikkaalle syntyy myös uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä Teräspyörällä on Kuusankoskella kahdeksan työntekijää, kun tulevaisuudessa uusissa tiloissa työskentelee parisenkymmentä henkilöä.

Vk4 68 eli ”Leena” (Borsig 7858/1910) on kunnostettu touko–kesäkuussa Jokioisten Museorautatien Minkiön korjaushallissa Rautatiemuseon Säätiön toimeksiannosta. Tätä ennen veturi oli vuodesta 1986 säilytettävänä Kuopion satamamakasiinissa. Veturi kuuluu Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin. Kunnostustyön teki ABB Oy Service Jokioisilta. Korjauksen jälkeinen ensimmäinen lämmitys aloitettiin Minkiöllä 29.6.2009. Kattila hyväksyttiin käyttöön 6.7.2009, minkä jälkeen veturi siirrettiin 29.7. Hyvinkäälle maantiekuljetuksena koeajoja varten. Se kulki ensimmäiset metrinsä oman höyrynsä voimalla jälleen leveäraiteisella radalla 4.8.2009 klo 13.15 ja kaiken voitiin todeta olevan kunnossa. Veturin kunnostus on voitu suorittaa pääjohtaja Henri Kuitusen 50-vuotis juhlarahaston ja Rautatiemuseon Säätiön varoin. Veturin juhlallinen luovutus Rautatiemuseon Säätiön ylläpidettäväksi tapahtui 17.8.2009 Hyvinkäällä. Veturin julkistaminen ja näytteille asettaminen suurelle yleisölle tapahtuu veturin täyttäessä 100 vuotta vuonna 2010.

Hr1 1009 veti 22.8.2009 Helsingistä matkustajienkuljetusvaihtotyöyksikön Oulunkylään paikallisille markkinoille. Suunniteltu laajempi ajo peruuntui, koska Rautatievirasto oli alustavasti ilmoittanut kieltävänsä matkustajien kuljettamisen junaa vaihtotyönä peräytettäessä. Oulunkylä kuuluu Helsingin liikennepaikkaan, ja sen sisällä matkustajamuseoliikenne vaihtotyönä on edelleenkin sallittu, myös peräyttämällä.

Hr1 1021:n piti olla esillä lämpimänä Riihimäen asematapahtumassa 13.9.2009. Vierailu peruuntui kuitenkin lämmittäjäpulan takia. Ukko-Pekan junarungossa olisi ollut mukana myös jopa 2-kerrosvaunu. Perinteistä höyryjunaa Suomen Rautatiemuseolle Hyvinkäälle ei voitu enää ajaa Rautatieviraston asettaman pääradan museoliikennekiellon takia.

Tk3 1148:ää käytettiin 7.8.2009 Havukka-ahon ajattelijan kuvauksissa Isokylässä Sallan radalla. Kuvausjunassa olivat Rovaniemeltä alkaen vetureina Tk3 sekä Dv12 2504. Paluumatkalla junaa vetänyt Dv12 hajosi, mutta Tk3 1148 avusti dieselveturin Rovaniemelle. Rovaniemen museojunakalusto katsastetaan syksyllä.

Tk3 1152 siirrettiin lavettikyydillä Pesiökylästä Ämmänsaaren keskustaan 28.7.2009. Veturia kutsutaan paikallisesti Santeriksi. Ämmänsaaressa veturia on alkanut kunnostaa Suomussalmen kunnan vetämä Hanslankari-työpaja. Pesiökylässä veturi on joutunut toistuvasti ilkivallan kohteeksi, nyt sille toivotaan näkyvämpää ja parempaa tulevaisuutta.

Tr1 1088 siirrettiin Tampereen rautatieaseman kupeesta Toijalaan samoin 28.7.2009. Pirkanmaan Osuuskauppa sai Risto-veturin ilmaiseksi, mutta on sitoutunut sen ulkoiseen kunnostamiseen. Se on sijoitettu Toijalan ABC-liikennemyymälän pihaan Tampereen moottoritien kupeeseen. Tampereen museotoimi on pari vuotta etsinyt ratkaisua Riston uudelleensijoittamiseksi. Vuosi sitten kaavailtu muutto Siuron asemapuistoon ei toteutunut. Siirtoa oli valmisteltu jo etukäteen mm. asentamalla veturin hytin alle nostoteline. Kokonaisuudessaan 5,95 metriä korkea erikoiskuljetus vaati erityisreitin päästäkseen pois Tampereen keskustasta. Omilla laveteillaan kulkeneet raskas veturi ja tenderi eivät voineet ylittää siltoja tai rumpuja yhtä aikaa, vaan yksitellen silta-asiantuntijan valvonnassa. Klo 11 lähtenyt kuljetus sujui ongelmitta ja veturi tendereineen oli ABC:n pihaan rakennetulla jalustalla kaksi tuntia arvioitua aikataulua edellä. Pahoin sotkettu ja rikottu veturi kunnostetaan tulevan talven aikana näyttelykuntoon Suomen Rautatiemuseon antamien ohjeiden mukaan hiekkapuhaltamalla ja uudelleenmaalaamalla.

Maansiirto Veli Hyyryläinen on hankkinut Venäjältä kymmenen sepelivaunua. Rautatievirasto on suhtautunut luonnollisesti niiden käyttöön penseästi, koska ne eivät täytä eurooppalaisia yhteensopivuuskriteereitä. Osa vaunuista oli alkukesällä Kuusankoskella, ja osa vietiin maanteitse työmaalle Kainuuseen. Ratatyömaan sisällä vaunuja on voinut käyttää, mutta junissa niitä ei ole saanut kuljettaa. Porokylän ja Maanselän välisellä perusparannustyömaalla näitä vaunuja on ollut käytössä kuusi. Vaunuja tuotiin Kajaanista Porokylään lavettikuljetuksena maanteitä pitkin ainakin 17.7.2009.

Perusparannus Porokylän ja Maanselän välillä saavutti 5.8.2009 Itälahden tasoristeyksen (km 796+113) ennen yön taukoa. Maansiirto Veli Hyyryläisen urakoimassa työssä tekniikka on toinen kuin VR-Radan vuotta aiemmin suorittamassa Huutokoski–Savonlinna-perusparannuksessa. Nyt vanha rata 30 kg/m kiskoineen puretaan ensin pois ja sitten tilalle rakennetaan uusi rata 54 kg/m kiskoineen mm. pyöräkuormaajien ja kaivinkoneiden avulla. Vuotta aiemmin kiskot ja pölkyt vaihdettiin samanaikaisesti raiteenvaihtokone ”Veeralla”.

Lohjan sähkörautatien höyryveturi (Tampella 256/1916) ja kaksi kuuppavaunua on ollut ulkoisesti kunnostettuna lainassa kesän 2009 Jokioisten Museorautatieltä Suomen Kivikeskuksessa ”Keisarien aika” -näyttelyssä Juuassa. Lohjan jälkeen veturi oli käytössä Harvialan metsärautatiellä ja lopuksi leikkikaluna Tampereen Sorsapuistossa ennen siirtoa Jokioisten Museorautatielle. Veturin kunnostusta ajokuntoiseksi on kaavailtu.

Rx-ravintolavaunujen itsepalvelupuolia uusitaan. Ensimmäisenä valmistui Rx 26711, joka esiteltiin lehdistölle Helsingissä 12.6.2009.

Gbln-vaunuja on laitettu keväällä 2009 seisomaan 200. Ne odottavat romuttamista sivuraiteilla ympäri Suomea. Esimerkiksi 22.5.2009 niitä seisoi 38 vanhalla Haapamäen radalla Parkanossa. Lisäksi Parkanon aseman eteläpuolen vetopätkässä niitä oli kahdeksan. Pesiökylässä seisoi toukokuussa 45 vaunua. Myös Mikkelissä, Seinäjoella ja Nokialla oli em. vaunuja seisomassa.

Uusia tavaravaunutyyppejä on vuonna 2009 valmistunut poikkeuksellisen paljon VR Cargon käyttöön. Valitettavasti suuri osa niistä on taantuman takia päätynyt suoraan seisomaan odottamaan liikennettä. Täysin uusia vaunuja ovat Uan-t -sulfidisakkakonttivaunut, Shmmns-tw -teräskelavaunut ja Tamn-tw -kalkkikivivaunut. Näissä vaunuissa on 25 tonnin aksleipainon sallivat telit. Vanhoille rungoille on rakennettu Sgmmns-w -pasutevaunuja, Zaps-rikkihappovaunuja ja Zaens-w -natronlipeävaunuja. Vanhoja Tabd-irtotavaravaunuja on muutettu Tadds-vaunuiksi, joilla kuljetetaan poltettua kalkkia.

Keran ja samalla Kauniaisten tavaraliikenne päättyi 3.7.2009, kun viimeinen viisivaunuinen tavarajuna lähti kohti Pasilaa.

Kierrätyspaperin kuljetus rautateitse päättyi Suomessa 14.4.2009, kun viimeinen Tabkk-kierrätyspaperikuljetus lähti Pasilan alaratapihalta kohti Kaipolaa. Tabkk-vaunut odottavat nyt muutostöitä ja Pasilan kierrätyspaperin kuormauslaitteisto seisoo käyttämättömänä. Toisin kuin Suomessa, esimerkiksi Keski-Euroopassa pyritään voimakkaasti lisäämään kaikkien kierrätystuotteiden ja jätteiden kuljetuksia rautateillä.

VolkerRail Suomi Oy on käyttänyt kesän 2009 ajan Ilmalan varikon ratatöissä saksalaisperäisiä Talbotin sepelivaunuja, jotka on kuitenkin rekisteröity Viroon. Vaunuissa esiintyvät tekstit ovat pääasiassa venäjäksi.

Elli-radantarkastusvaunu mitannee Venäjällä lokakuun puolivälissä. Alkukevääksi suunniteltu Vainikkala–Pietari- ja puolittainen Pietari–Moskova-radan mittaus siirtyivät syksylle, jotta ratatyöt olisivat valmiimpia mittaushetkellä. Rajan itäpuolella mittausjunaa vetää venäläinen veturi.

Desec Oy Parkanosta on toimittanut VR-Radalle neljännen Tracklayer-vaihteenasennuskoneen. Uusimman koneen tyyppimerkintä on TL 70.

RZD:n Aleksanteri Nevski -yöpikajuna liikennöi kesäkuun alussa neljästi (8., 10., 12. ja 14.6.2009) ja elokuun lopussa kerran (29.8.2009) Moskovan ja Helsingin välillä. Junaa on käytetty tasaamaan Tolstoi-junan matkustajaruuhkaa. Vaunusto on ulkoväritykseltään tummansininen harmain koristeviivoin. Tulevalla talvikaudella AN-juna nähtäneen säännöllisemminkin Suomen rataverkolla.

Laajakankaan koeajoraiteiston vihkiäisiä vietettiin Kontiomäellä 1.7.2009. Vieraileva tähti oli Sm5-runko nro 1, jonka kulkuominaisuustestit aloitettiin välittömästi vihkiäistilaisuuden jälkeen. Laajakankaan testiraiteiston valmistuttua mm. S-kaarrekokeita ei tarvitse enää tehdä Pohjankurun länsipään vaihdekujassa. Erikoisgeometrioita kalustokokeita varten on ollut vuosien mittaan ainakin Hajalassa, Ilmalan varikolla ja Kouvolassa.

Hietalahden kääntösilta huputettiin keväällä peruskorjausta varten. Helsingin satamaratojen purkusopimukseen kuului RHK:n velvollisuus kunnostaa kyseinen silta. Työ valmistui kesäkuussa.

Helsingin autonkuormaus pikajuniin siirtynee tulevaisuudessa Pasilan Haarakallioon. Alun perin autonkuormaus piti siirtää Töölöstä Pasilan henkilöaseman kupeeseen, mutta tämän paikan rakentaminen keskelle Keski-Pasilan tulevaa aloituskorttelia olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi.

Hyvinkää–Karjaa-radalta tullaan lakkauttamaan uuden liikenteenohjausjärjestelmän käyttöönottamisen yhteydessä Röykän linjavaihde ja Otalammen liikennepaikka. Mustion liikennepaikka tulee muuttumaan linjavaihteeksi. Mustiolta on purettu vaihde 003 ja viljavaraston raide.

Kehärata on tarkoitus avata liikenteelle 2.6.2014. Työmaaliikenteen ja myöhemmin poistumis- ja huoltoreittien ajotunneleiden louhinta aloitettiin 13.5.2009 Ruskeasannan ajotunnelista. Varsinaisten ratatunneleiden louhinta alkoi elokuussa. Kehäradan projektiin kuuluu myös Tikkurilan matkakeskuksen ensimmäinen vaihe. Tällöin rakennettaneen mm. uusi 7. raide nykyisten raiteiden itäpuolelle.

Kauklahden aseman itäpään tasoristeys suljettiin lopullisesti 4.6.2009. Uusi autoliikenteen alikulku avataan ensi vuoden puolella. Nyt rantaradan ensimmäinen yleinen autoliikenteen tasoristeys Helsingistä lukien on Luomassa.

Joensuun aseman lipunmyynti ja odotustilat siirrettiin 5.5.2009 alkaen noin vuodeksi väliaikaisiin konttitiloihin. Asemarakennus remontoidaan tänä aikana sisätiloiltaan täysin. Rakennuksessa on ollut pahoja homeongelmia. Liikenteenohjaus siirrettiin pois asemalta jo aiemmin.

Sääksjärven asema on myyty, ja siksi rautateiden turvalaitteiden säilömiseen erikoistunut Raiderele ry on joutunut siirtämään tavaroitaan tiloista pois kesän ajan toukokuusta 2009 alkaen. Suuri osa materiaalista on siirretty yhdistyksen tiloihin Helsingin Alppilaan, missä se on toiminut vuodesta 2007. Osa materiaalista on jouduttu romuttamamaan.

Madonnan konsertin johdosta Helsingistä ajettiin yöllä 6.–7.8.2009 ylimääräiset pikajunavuorot Turkuun ja Tampereelle sekä Z-junavuoro Lahteen. Z-junan kalustona oli Sm1 6041 + Sm2 6081 + 6064 + Sm1 6021. P 529 Tampereelle ajettiin Sr1:llä ja kuudellatoista vaunulla, P 527:ssa Turkuun Sr1:n perässä oli 13 vaunua.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien (PoRHa) lättähatuilla ajettiin kuluneena kesänä Toppilan Möljältä Muhokselle sunnuntaisin 19.7.–9.8.2009. Osa junista pysähtyi historiallisilla seisakkeiden paikoilla. Ensimmäinen lähtö Oulusta Muhokselle oli klo 10.10. Möljään palattuaan juna ajoi kaksi reissua Ouluun ja tämän jälkeen Muhokselle ja takaisin. Oulun piipahduksen jälkeen ajettiin vielä Muhokselle ja paluu Ouluun oli kello 19.50.

Valkeakosken UPM:n selluvaraston vaunujen vaihtoajat ovat olleet keväästä lähtien maanantaista sunnuntaihin klo 8, 12, 17 ja 21. Yövaihtoa klo 1 ei enää ole normaalisti tehty. Selluvaunut ovat olleet prosentuaalisesti entistä suurempia (Sim ja Hai), kun G-vaunut ovat lähes hävinneet massan tulon loputtua Kaskisista.

Talvivaaran kaivos vihittiin käyttöön juhlallisesti 11.6.2009. Juhliin ajettiin tilausjuna kolmivaunuisella Dm12:lla. Juna kulki Talvivaarasta Kontiomäen kautta Vuokattiin. Säännöllisen tavaraliikenteen aloitus Talvivaaran radalla on kuitenkin siirtynyt lukuisia kertoja. Liikenne alkoi lopulta aamulla 16.9.2009, kun ensimmäinen Kokkolasta edellisenä iltana lähtenyt kalkkijuna saapui kaivokselle. Aluksi kaivokselle kulkee kolme junaparia viikossa, maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Junan purkuaikana veturi käy välillä tauolla Iisalmessa.

Humppilassa julkistettiin 12.6.2009 lentokentän, rautatien ja maanteiden muodostaman logistiikkakokonaisuuden suunnitelma. Toiminnan ydin on valtatie 2:n ja Turku–Toijala-radan läheisyyteen suunniteltu mannertenvälisiin kuljetuksiin sopiva lentokenttä. Suunnitelmissa on kaavailtu myös Jokioisten Museorautatien jatkamista uuteen matkakeskukseen.

Parikkalan ratapihan pohjoispäässä sijainnut Härskiinniemen tasoristeys korvattiin 3.9.2009 rantabulevardilla ja kevyen liikenteen alikäytävällä. Poistettu tasoristeys ristesi sekä Karjalan radan että Savonlinnan suunnan radan ja oli riski-indeksillä mitattuna yksi rataverkon vaarallisimmista. Loppukesästä Parikkalan pohjoinen sisääntulotie kuutostieltä kirkonkylään ohjattiin pari kilometriä Savonlinnan suuntaan olevan Moskuunniemen ylikulkusillan kautta. Hankkeen kolmen ja puolen miljoonan euron kustannukset jaettiin tasan Parikkalan kunnan, Tiehallinnon ja RHK:n kesken.

Parikkalan asemarakennuksessa avattiin 9.7.2009 kahvila-baari, joten odotustilat ovat jälleen auki yleisölle.

Pohjainpölkkyjä asennettiin toukokuussa 2009 koemielessä 90 kpl Myyrmäen aseman lähelle Vantaankosken radalle. Kauhavalle asennettiin puolestaan vaihde, jonka kaikkien vaihdepölkkyjen alla on elastiset pohjaimet. Betonipölkkyjen alla olevilla pohjaimilla vähennetään raidesepeliin kohdistuvaa jauhavaa kuormitusta ja siten lisätään raiteen ja vaihteiden pysyvyyttä paikallaan. Joissain tilanteissa pohjaimilla myös vähennetään junaliikenteestä johtuvaa runkomelua, mistä syystä niitä käytettäneen mm. Kehäradalla.

Maalämmitystä kokeillaan tulevana talvikautena seitsemässä vaihteessa Ilmalan varikon ratapihalla. Pilotilla selvitetään vaihdelämmityksen energiakustannusten merkittävää vähentämistä samalla lumensulatusta nykyisestä entisestään parantamalla.

Lahti–Luumäki-välillä uusien ja uusittavien raiteenvaihtopaikkojen suunnitellut käyttöönottoajat tänä vuonna ovat: Villähde 5.–12.9., Uusikylä 12.–19.9., Niinimäki 19.–26.9., Saunamäki 26.9.–3.10., Kattilaharju 10.–17.10., Kaipiainen 17.–24.10., Kaitjärvi 23.–31.10. ja Taavetti 31.10.–7.11. Liikennepaikkojen varsinaiset ratapihat ja ohitusraiteet otetaan käyttöön ensi vuonna. Kaavailtuja uusia henkilöliikenteen matkustajalaitureita Uuteenkylään ja Taavettiin ei toteuteta ainakaan tässä vaiheessa. Henkilöliikenteen väliasemina säilyvät Nastola, Kausala ja Koria. Suurisuon oikaisu otetaan käyttöön elokuun alussa 2010. Nopeusnostokoeajot Lahti–Vainikkala-reitillä ajetaan alkusyksyllä 2010. Nopeuden nousu on Lahti–Kouvola–Luumäki-välillä 140→200 km/t ja Luumäki–Vainikkala-välillä 120→140 km/t. Nopeudet noussevat joulukuussa 2010. Kausalan aseman alikulkutyömaalla syntyi sortumavaara 24.7.2009, ja liikenne ohjattiin dieselvedolla sivuraiteen kautta.

Paimion ratasillan täyskorjaus on ollut vuoden 2009 näyttävimpiä radan peruskorjaushankkeita. Työt aloitettiin toukokuussa ja keskittyivät Karjaa–Turku-välin liikennekatkoviikolle 29/2009. Ensimmäisenä uusittiin kokonaan sillan päiden maatuet. Tämän jälkeen osa sillan teräsrakenteista vaihdettiin. Puiset vanhat pelkat korvattiin teräksisellä pitkittäisrakenteella. Teräskannattimien ja kiskojen aluslevyjen väliin asennettiin ääntä ja tärinää vaimentavat joustomassat. Aikaisemmin joustomassaa on käytetty Vanajaveden sillalla Hämeenlinnassa.

Tiukanjoen ratasilta entisellä ja puretulla Kristiinankaupunkiin johtaneella radalla on saanut keväällä 2009 uuden ilmeen. Paikallinen kyläyhdistys on tehnyt sillan pelkkojen päälle kävelytieyhteyden. Vesakot sillan ympäristöstä on raivattu.

Toijalan satamarata piteni keväällä 2009, kun Lontilanjoen sillalta eteenpäin liikenteeltä pitkään suljettuna ollut rata kunnostettiin Välimäki Oy:n teräskuljetustarpeisiin. Radan päässä käyttöön otettiin Akaan kaupungille kuuluva yksityisraidevaihde (V 100). Toijalan ratapihalta alkavan radan pituus on nykyään noin 1,2 km. Akaan kaupunki maksoi yksityisraideosuuden ja RHK oman osuutensa kunnostuksen.

Lahti–Loviisa-radalla on tehty menneenä kesänä runsaasti ratapölkkyjen vaihtoa, ensin kesäkuussa ja jälleen elokuussa. Lapinjärvellä muutoin säännöllinen puutavaran lastaus on ollut keskeytettynä elokuun töiden ajan.

Porin radalla oli 6.5.2009 hankala sähköratavika. Ajojohto vaurioitui Porista aamulla varhain tulleen H 460:n kulkiessa Nokian asemalla ja Nokia–Kalkku-välillä. Matkustajajunat kääntyivät Siurossa ja Siuro–Tampere-väli liikennöitiin busseilla. Osa junista korvattiin linja-autoilla Poriin saakka. H 460 haettiin linjalta pois dieselveturilla, mutta viallinen virroitin rikkoi puolestaan ratajohtoa Lielahti–Tampere-välillä kaksoisraiteen pohjoisella raiteella, mikä puolestaan myöhästytti Parkanon radan junia. Sähkörata saatiin korjattua Nokia–Kalkku-välillä klo 14.20 ja Lielahti–Tampere-välillä kolme tuntia myöhemmin.

Rautatieläisten liiton ja Rautatievirkamiesliiton lakkotoimintapäivä pysäytti junaliikenteen vuorokaudeksi 15.6.2009 klo 3.00 alkaen. Yöpikajunat ajettiin 15.6. aamulla kuitenkin Helsinkiin ja Rovaniemelle. Helsingissä niitä ei kuitenkaan siirretty Ilmalaan, vaan ne jäivät Helsingin asemalle aamuyöhön 16.6. saakka.

Toijalassa suistui 16.6.2009 klo 21 Turku–Tampere-tavarajunasta T 3513 kymmenen vaunua kiskoilta. Junan 16 ensimmäistä vaunua pysyivät kiskoilla ja samoin junan loppupään vaunut. Onnettomuus syntyi, kun junan 18. vaunu ohjautui pohjoispään ns. turvavaihteessa nro 004 turvaraiteelle. Loppuosa junasta seurasi perässä, jolloin 19. vaunusta alkaen tavaravaunuja kasaantui röykkiöksi turvaraiteen alkuun. Junan 17. ja 18. vaunu kaatuivat pehmeästi kauemmaksi kevyen liikenteen sillan kupeeseen. Vaunujen lisäksi kaksi betonipölkkyistä vaihdetta ja tärkeä turvalaitekaappi romuttuivat. Sähkörata vaurioitui. Ensimmäinen dieselavusteinen juna saatiin läpi 7-raidetta varhain 17.6. aamulla. Toijalassa ei päästy junilla laituriraiteille, joten matkustajajunat eivät siellä pysähtyneet. Hämeenlinna–Toijala–Tampere, ja Turku–Toijala–Tampere-reiteille asetettiin linja-autot. Helsinki–Hämeenlinna-välillä ajettiin sähkömoottorijunilla tunneittain pendelijunia, jotka syöttivät linja-autoihin. Tärkeimmät tavarajunat ajettiin läpi Toijalan kautta. Ensimmäinen matkustajajuna Toijala–Turku radalla oli 17.6. P 933, mutta sekään ei voinut pysähtyä Toijalassa. Ensimmäinen sähköjuna pääsi Toijalan läpi 18.6. klo 13. Tällöin Toijalassa oli kolme läpiajettavaa raidetta, mutta turvalaitteet toimivat vain raiteella 4. Normaali liikenne saatettiin pääradalla aloittaa 19.6. klo 20.00 eli kolmisen vuorokautta onnettomuuden jälkeen. Kuitenkaan vielä tällöinkään Turun junat eivät voineet pysähtyä Toijalassa, vaan Humppila–Toijala–Tampere-reitillä oli edelleen bussikuljetuksia. Raiteet 4–8 saatiin asetinlaitteen ohjaukseen 21.6.2009 illalla; laituriraiteita oli edelleen vain yksi. Juhannuksen paluuliikenteessä 21.6. illalla Kylmäkoskelle Toijala–Urjala-välille tuli epäonneksi sähköratavaurio. Humppila–Toijala-väli ajettiin jälleen busseilla. Ja seuraavana päivänä 22.6. välille tuli jälleen turvalaitevika ja bussitus jatkui jälleen, nyt jo melkein viikon kestettyään. Turun junat alkoivat pysähtyä jälleen Toijalassa 28.6.2009 alkaen, jolloin laituriraide 3 oli saatu käyttöön. Onnettomuuden simulointiajot ajettiin Toijalassa 29.6.2009. Raiteet 1 ja 2 saatiin käyttöön siten, että 3.7.2009 aamusta voitiin Toijalassa liikennöidä jälleen täysin normaalisti. Vaurioituneet vaunut jäljellä olevine kuormineen nostettiin Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksiä varten radan sivuun betoniratapölkkyjen varastoalueelle. Rotat ja sadat naakat innostuivat kalajauhosta ja viljasta, mikä puolestaan johti ympäristövalituksiin. Vaunuromut siivottiin lopullisesti pois viikon 30/2009 alussa. OTK jatkaa edelleen onnettomuuden syyn tutkintaa.

Joutsenossa 19.8.2009 iltapäivällä sattunut vaihtotyövaurio hankaloitti melkoisesti tavaraliikennettä. Henkilöliikenne saatiin kulkemaan nopeasti dieselvedolla ja muutaman tunnin kuluessa sähköisestikin, mutta tavararatapihan sähköistyksen korjaus vei 24.8. asti. Tehtaan raiteelle saatiin ajoyhteys 20.8. iltapäivällä.

Hangon radan Dm12-junat korvattiin Hangon Regatan aiheuttaman matkustajatulvan takia perjantaina 3.7.2009 puolestapäivästä alkaen lauantai-iltaan 4.7. Dv12-veturilla ja sinisillä vaunuilla (EFiti, Ein, Eipt). Moottorivaunut seisoivat ko. aikana Hangossa.

Kerava–Porvoo-museojunaliikenne on toiminut muuttuneella reitillä huomattavan hyvin. Kulunvalvontalaitepakon takia lättähatut eivät enää lähde Helsingistä, mutta toisaalta höyryjunien kulkua lisättiin joinakin viikonloppuina Hinthaarasta Keravalle asti. Junat ovat kulkeneet Keravalta yhtä täysinä kuin ennenkin. Varsinkin höyryjunissa on ollut ahdasta, ehkäpä jopa liiaksikin. Kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet aina mukaan juniin, vaikka seisomapaikatkin ovat olleet käytössä. Kuluneena kesänä liikennettä ei uskallettu vielä laajentaa koko kesäkauden ajaksi lähinnä mahdollisen höyryveturinkuljettajapulan takia. Valitettavasti taantuman takia tilausliikenne on vähentynyt oleellisesti. Tähän vaikuttaa myös Rautatieviraston kielto liikennöidä Helsingistä. Syksyllä 2009 Ollin ja Porvoon välillä vaihdetaan rataan koneellisesti kolmisentuhatta ratapölkkyä. Lisäksi parin seuraavan vuoden aikana pyritään runsaaseen ratapölkkyjen vaihtoon, jolloin radan kunto voidaan taata jälleen useaksi vuodeksi eteenpäin.

Toijalan Veturimuseon ja Suomen Rautatiemuseon yhteistyösopimuksen ensimmäinen konkreettinen askel oli rautatiemuseon toteuttaman kesänäyttelyn ”Veturiradiosta kännykkään” avaaminen Akaassa 7.6.2009.  Jatkossa rautatiemuseo osallistuu Veturimuseon pysyvän näyttelyn uudistamiseen.

Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kevätretki suuntautui Dr13 2343:n vetämänä Poriin 24.5.2009. RVI ei sallinut ajoa Tahkoluotoon saakka, joten junalla käytiin vain kyseisen radan kääntösillalla saakka, jossa järjestettiin kuvausajo sillan yli. Matkustajat päällä ei myöskään sallittu ajoa Tampereen ja Lielahden välillä, joten kyseiselle osuudelle oli järjestettävä korvaava linja-autokuljetus, joka hoidettiin Länsilinjat Oy:n kautta.

Stadin Ratikat -yhtiön omistama helsinkiläinen avoperävaunu 233 aloitti museoliikenteen 1.8.2009. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa harjoitetaan säännöllistä museoraitiovaunuliikennettä. Hietalahden Laivatelakan vuonna 1919 rakentama vaunu on entisöity alkuperäiseen asuunsa Virossa. Museoliikennettä oli kesäkuukausien viikonloppuina Kauppatorilta lähtevällä rengaslinjalla. Moottorivaununa käytetään HKL:n ASEA-vaunua 157 vuodelta 1930. SR:n tarkoituksena on lähivuosina entisöidä vetovaunuksi avovaunun tyyliin sopivampi ”pikkuruotsalainen” eli ASEA-vaunu 50 vuodelta 1909. Edellisen kerran Helsingissä käytettiin avoperävaunuja olympiakesänä 1952.

Savon radan museon 20-vuotisjuhlia vietettiin Pieksämäellä 8.8.2009. Juhlapuheen piti kenraaliluutnantti Hannu Herranen.

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ HUHTI–HEINÄKUUSSA 2009

Uudet vaunut

15 Shmmns-tw, 1 Tamn-tw ja 37 Uan-t.

Muutetut vaunut

21 BSo sarjaan Zans, 1 BXO sarjaan BO, 61 Shmmn sarjaan Sgmmns-w, 17 Soa sarjaan Zaens-w ja 22 Tabd sarjaan Tadds.

Poistetut veturit ja vaunut

1 Dr16 (2802), 2 EFit (23535 ja 23536), 2 Gblk, 238 Gbln, 32 Hkb, 1 Hkba, 1 Occ ja 1 Sri.

UUTISIA ULKOMAILTA

Venäjä

Viipuri–Pietari-radan korjaus on edennyt todella hyvin ja työt valmistuvat aikataulussa ensi vuoden kesällä. Vainikkala–Viipuri-välillä on käytetty kesällä 2009 varsin usein sähköveturin sijasta TEP70-dieselveturia.

Lokakuun rautateiden ”Sapsan”-suurnopeusjunat on tarkoitus asettaa kaupalliseen liikenteeseen Pietarin ja Moskovan välille 23.12.2009 alkaen. Tällöin ainokainen ER200-juna, joka tuli liikenteeseen 1984, poistuu tältä väliltä. ER200-juna täyskorjattiin viime keväänä ja se siirrettäneen jollekin muulle reitille. Sapsan-junat on kehitetty Saksan DB:n IC3-junista ja ne valmistetaankin Saksassa.

Viro

Euroopan Unioni avustaa EVR:n (Eesti Raudtee) kolmea projektia 761,1 miljoonalla kruunulla. Koko paikallisliikennekalusto uusitaan siten, että dieselmoottorijunia hankitaan 10 (+ 10 junan optio) ja kolme–neljävaunuisia sähkömoottorijunia 18. Valtion hankintatoimikunta päätti kelpuuttaa Stadler Bussnang AG:n, Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A:n ja Alstom Transport Germany GmbH:n tarjoukset, mutta hylkäsi Pojazdy Szynowe PESA Bydgoszcz SA Holdingun tarjouksen. Tarjousten käsittely päättyy tammikuussa 2010. Hankinnan käytännön toimista vastaa valtion 100 %:sti omistama Elektriraudtee AS. Uudet sähköjunat saadaan liikenteeseen 2012–13 ja dieseljunat 2013–14. Molemmat junatyypit tilataan matalalattiaisina, minkä vuoksi nykyiset sähköjunaliikenteen alueella ja välillä Aegviidu–Tartu olevat laiturit muutetaan eurooppalaiselle 55 cm standardikorkeudelle vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä tietää korkeiden laitureiden madaltamista ja matalien korottamista. Samalla seisakkeille rakennetaan uusia sadekatoksia. Muutostöiden toteuttajina ovat suomalainen Niska & Nyyssönen Oy ja virolainen KMG Inseneriehituse AS. Muutosvaiheen ajaksi sähköjunayksiköistä poistetaan nykyisen korkean laiturin mukainen astinlevy joka toisen oviaukon kohdalta, jolloin jo muutetulle matalalle laiturille päästään levyn alla olevia askelmia käyttäen. Junien infojärjestelmään syötetään tiedot kulloisenkin pysähdyspaikan vallitsevasta laituritilanteesta, jolloin matkustajat voivat ajoissa siirtyä oikealle ovelle.

Elektriraudteella on tällä hetkellä käytössä 12 ER2-sähköjunayksikköä eri muunnoksineen. Keulan erilaisia muotoja on peräti viisi erilaista. Seitsemän yksikköä on varustettu yksinajolaitteilla, joihin kuuluu mm. Venäjälläkin käytössä oleva kuljettajan elintoiminnoista kertova ranneke. Kokemukset ovat osoittaneet, että yksinajossa olevien junien ohjaamot mm. pysyvät aiempaa siistimpinä.

Edelaraudteella on käytön tehostamisen jälkeen kierrossa yhdeksän dieselmoottorijunaa. Niistä viidessä on kaksi moottorivaunua ja neljässä moottorivaunu + ohjausvaunu, molemmat variaatiot välivaunuineen.

Elektriraudteen varikolla Pääskülassa on toteutettu saneeraus, minkä yhteydessä mm. aiemmasta junien käsipesusta siirryttiin koneelliseen harjapesuun. Myös päivittäishuolloille varatun hallin lattia pinnoitettiin uudelleen.

Tallainna–Tapa-välin rata parannetaan siten, että matkustajajunat voivat ajaa suurimmalla sallitulla nopeudella 120 km/t.

Ruotsi/Tukholman suuret kiskoliikenneinvestoinnit

Tukholman kehäraitiotien Tvärbanan rakennustyöt jatkuivat tänä kesänä. Raitiotietä jatketaan läntiseltä päätepysäkiltä Alvikista Sundbybergin kautta Solnaan. Uusi yhteys on tarkoitus avata liikenteelle 2013, ja sen kokonaispituus on 6,7 km. Reitille tulee kolme merkittävää siltaa sekä neljä tunnelia, joista huomattavin on 600 metrin pituinen Tranebergin tunneli Alvikin pohjoispuolella.

Pysäkkejä uudelle osuudelle tulee kahdeksan: Johannesfred (2 min Alvikista), Ulvsunda industriområde (5 min), Karlsbodavägen (6 min), Bällsta bro (8 min), Sundbybergs centrum (9 min; vaihtoyhteys pendeltågiin ja tunnelbanaan), Solna Business Park (12 min), Solna centrum (14 min; vaihtoyhteys tunnelbanaan) ja Solna station (17 min; vaihtoyhteys pendeltågiin). Ulvsundan kohdalta on suunniteltu rakennettavaksi myöhemmin toinen haara pohjoiseen, kohti Rissnen ja Kistan esikaupunkeja. Tvärbanaa on suunniteltu jatkettavaksi myös itäiseltä päätepysäkiltä Sickla uddesta Saltsjöbanan-esikaupunkiradalle, jonka kanssa se kulkisi yhdessä kohti keskustaa Slusseniin. Tämä hanke edellyttäisi kuitenkin koko Saltsjöbanan uudistamista, ja hanke on kalleutensa vuoksi jäissä.

Tukholman kantakaupungin alitse on alettu rakentaa paikallisjunarataa Citybanaa tammikuussa 2009. Kuuden kilometrin pituinen rata tulee kokonaisuudessaan tunneliin, ja sille tulee kaksi uutta asemaa: Stockholm City ja Odenplan. Molemmat asemat ovat vaihtoasemia mm. tunnelbanaan, ja ne korvaavat nykyisen päärautatieaseman ja Karlbergin aseman. Stockholm Cityn asema sijoitetaan päärautatieaseman ja T-centralenin väliin. Rata risteää tunnelbanan sinisen linjan T-centralenin aseman länsipäässä. Uusi rata yhtyy vanhaan päärataan eteläpäässä Stockholm Södran asemalla, pohjoispäässä Tomtebodassa. Södran asemalta Årstabergiin paikallisjunat tulevat kulkemaan kahta eteläistä raidetta, ja Årstabergin eteläpuolella ne siirtyvät uuden sillan ali kahdelle keskimmäiselle raiteelle. Uuden radan rakentaminen on näkynyt Tukholman liikenteessä tänä kesänä, kun tunnelbanan sininen linja on rakennustöiden vuoksi suljettu useaksi kuukaudeksi keskustan alueella osuudella Rådhuset–Kungsträdgården. Uusi ratayhteys kaksinkertaistaa Tukholman läpi kulkevan ratakapasiteetin, sillä kaupungin läpi kulkee edelleen vain kaksi raidetta, kuten jo vuonna 1871. Citybanan myötä nykyinen päärautatieasema vapautuu kokonaan kaukoliikenteen junien käyttöön paikallisjunien siirtyessä uudelle radalle. Rata on tarkoitus avata liikenteelle 2017.

Tukholmasta alkavalla kapearaiteisella Roslagsbananilla (raideleveys 891 mm) on tehty kesän 2009 aikana merkittäviä korjauksia. Liikenne oli katkaistu väleillä Stockholm Östra–Mörby ja Djursholms Ösby–Roslags Näsby kesäkuun puolestavälistä lokakuun alkuun. Stockholm Östran asemalla uusittiin merkittävästi raiteita ja vaihteita. Rata oli purettu väleillä Ålkistan–Universitetet (vanha seisake) sekä Altorp–(Roslags Näsby). Universitetet-seisakkeen sijainti siirtyi töiden jälkeen pohjoisemmaksi Universitetet-metroaseman yhteyteen. Lisäksi uusittiin Värtanin satamaradan ylittävä ratasilta lähellä Stockholm Östran asemaa.

Liikennekatkon aikana oli runsaasti kalustoa motissa Stockholm Östran asemalla. Kalustoa varastoitiin lisäksi linjalla Mörbyn eteläpuolella. Kaikkien junien eteläisenä päätepisteenä toimi Mörbyn seisake, jolla oli siltatyömaan takia käytettävissä vain yksi laituriraide. Roslagsbanalle on ehdotettu kesäkuun lopussa julkaistun uutisen mukaan uutta 14 kilometrin pituista haaraa Molnbyn liikennepaikalta Arlandan lentokentälle. Toteutuessaan tämä miljardiluokan hanke mullistaisi radan liikennettä huomattavasti.

Tanska

Suomen VR:n tapaan myös Tanskan DSB on ottanut 2009 käyttöön nykyisen muodin mukaisesti uuden vihreän logon. Lisäksi slogan ”kom med” muistuttaa aika lailla VR:n ”yhteisellä matkalla” -slogania. Suomen tapaan uusi logo otettiin ensimmäisenä käyttöön painotuotteissa ja internetissä. Liikkuvasta kalustosta yksi IC3-moottorijuna on folioitu vihreäksi.

Saksa

Virkkalan–Ojamon rautatien entisen dieselveturi nro 4 (Jung 1955/ valm.nrolla 12022) on kunnostettu 2009 ajokuntoon Härtsfeldin museorautatiellä Saksassa. Voith-veturitehtaan asentajaoppilaat ovat kunnostaneet veturin sähkötekniikan. Veturiin on asennettu Härtsfeldin radalle sopivat kytkimet. Neliakselisen veturin akselijärjestys on B+B B´B´dh. Sen koeajot ajettiin 1954 samaisella Härtsfeldbahnilla, missä se nytkin on. Veturi myytiin Lohjalta 1972 Sveitsiin Luzern–Stans–Engelberg-rautatielle ja sieltä 2005 Saksaan Härtsfeldin radalle.

Gerolsteinista operoivan Vulkaneifelbahn-yhtiön (VEB) kiskobussi (798 711 + 998 863) joutui pahaan tasoristeysonnettomuuteen. Hohenfels-Essingenissä junan eteen ajoi vartioimattomassa tasoristeyksessä perävaunullinen maansiirtoauto. Törmäys suisti junan vetovaunun raiteilta ja edelleen alas kolme metriä korkealta ratapenkalta. Samalla veto- ja liitevaunujen puskimet menivät ristiin, jolloin myös liitevaunu suistui. Onnettomuudessa loukkaantui kaikkiaan 25 henkeä, joista osa vakavasti. VEB-yhtiö on liikennöinyt historiallisella kalustollaan vuodesta 2001 lähtien menestyksellisesti Gerolsteinin ja Kaiserseschin välisellä rataosalla.

Osassa Berliinin S-Bahnin junayksiköitä ilmenneet akseli- ja pyöräviat pitävät kalustoa poissa liikenteestä ylimääräisten tarkastusten takia. DB:n mukaan tietyn mallisarjan junien pyörät ovat alimitoitettuja, minkä vuoksi ne joudutaan vaihtamaan normaalia aiemmin. Tätä jatketaan, kunnes junat valmistanut Bombardier on saanut uudet, vaatimukset täyttävät pyörät kehitetyiksi ja hyväksytyiksi. DB arvioi ongelman liittyvän suurlujuusterästen pintajännityshuippuihin ja materiaalin tavanomaisia teräksiä nopeampaan särönkasvuun. Viime vuonna Kölnissä tapahtuneen suistumisen jälkeen aloitettua ICE-junien akseleiden tarkastusta alkuperäistä kymmenen kertaa tiheämmin välein jatketaan edelleen.

Kiina

Rautateiden investointien painopiste maailmanlaajuisesti on tällä hetkellä ylivoimaisesti Kiinassa. Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea on asettanut rautatieteknologian kehittämisen mitä tärkeimmäksi tavoitteeksi. Ensimmäinen suurnopeusrata, Beijing–Tianjin, avattiin 1.8.2008. Vuonna 2012 Kiinassa pitäisi olla jo 13.000 km rataa, jolla sallitaan nopeus 250–350 km/h. Vuonna 2012 avataan mm. 1318 km pitkä Beijing–Shanghai-rata, jolla suurin nopeus on 350 km/h. Matka-aika kaupunkien välillä tulee olemaan pienimmillään vain neljä tuntia. Suunnitelmien mukaan vuoteen 2012 mennessä avataan 804 nopean liikenteen uutta rautatieasemaa. Suurnopeusratojen lisäksi Kiinassa rakennetaan lukuisia täysin uusia tavaraliikenteen ratoja sekä uusia metrojärjestelmiä.