Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 4/2009

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ ELO–LOKAKUUSSA 2009

Uudet vaunut
  • 42 Tamn-tw
Muutetut vaunut
  • 5 Gbln-t sarjaan Gbls
  • 2 Taimnss-tw sarjaan Tamn-tw
Poistetut veturit ja vaunut
  • 1 Dr16 (2804)
  • 11 Dv12 (2519, 2706–2709, 2718, 2725, 2727–2729, 2734)
  • 3 EFit (23515, 23517, 23521)
  • 1 Gblk
  • 85 Gbln
  • 1 Hbi
  • 1 Hbin
  • 58 Hio
  • 7 Hio-t
  • 24 Hkb
  • 52 Hkba
  • 1 Oa
  • 3 Ob
  • 1 Ocpp
  • 1 XG
Luovutetut vaunut
  • 1 BG (030268)  Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry

Dv12-vetureiden käyttöaste on ollut vuonna 2009 normaalia alhaisempi tavaraliikenteen taantuman takia. Sen sijaan Sr2-veturit ovat olleet hyvin ahkerasti liikenteessä, koska ne ovat haluttuja niin henkilö-, kuin tavaraliikenteessä. Alkusyksyllä Dv12-vetureita asetettiin seisomaan Tampereella ja Kouvolassa. Vetureiksi oli valittu huonokuntoisimpia, jotka ovat lähiaikoina suurempien korjauksien tai huoltojen vuorossa. Aluksi niitä pidettiin ulkoliitännässä, mutta esimerkiksi niiden pakoputket suojattiin muovisilla hupuilla. Veturit ajoivat toistaiseksi viimeiset ajonsa elo-syyskuun vaihteessa, mutta pääsääntöisesti viikolla 37.  Hyvinkäällä ollut palovaurioitunut 2519 sekä 10 Tampereen veturia on hylätty. Seisomaan laitetut sekä hylätyt Dv12-veturit ovat:

Veturi Seisomaan Paikka Hylätty
2519 5.7.2009 Hyvinkää H
2703 10.9.2009 Tampere  
2706 11.9.2009 Tampere H
2707 11.9.2009 Tampere H
2708 29.8.2009 Tampere H
2709 21.8.2009 Tampere H
2712 11.9.2009 Tampere  
2713 9.9.2009 Tampere  
2718 10.9.2009 Tampere H
2725 11.9.2009 Tampere H
2727 7.9.2009 Tampere H
2728 9.9.2009 Tampere H
2729 7.9.2009 Tampere H
2734 11.9.2009 Tampere H
2759 10.9.2009 Kouvola  

Joona Kärkkäinen
59243

Kymmenen Dv12-veturin siirtoajo Lempäälässä

Yhteensä kymmenen Tampereen hylättyä veturia siirrettiin 14.10.2009 junana 3921 Hyvinkään konepajalle. Veturit olivat siirtojunassa järjestyksessä 2734, 2728, 2727, 2729, 2708, 2709, 2706, 2718, 2707 ja 2725. Vetureiden viimeinen ajo tapahtui komeasti omin voimin. Tampereelta Hyvinkäälle junaa vetivät kaksi ensinnä mainittua ja loppumatkan konepajalle kaksi viimeksi mainittua.

Dv12 2626–2634 on siirretty 7.9.2009 alkaen Tampereen varikon kunnossapitovastuulle. Veturit 2626–2630 tulivat Joensuusta, muut Oulusta. Vastapainona 2746 ja 2747 siirrettiin Tampereelta Kouvolaan.

Dv16 2026:n kunnostus näyttelykuntoon on edennyt hyvin Hyvinkään konepajalla. Käytännössä ajokuntoinen veturi sijoitetaan vuodenvaihteen tienoilla Suomen Rautatiemuseoon.

Dr14-vetureista osaan on tullut nopeusrajoitukseksi 35 km/t. Näitä vetureita ei ole varustettu JKV-laittein. Dr14 1863 on siirretty Kouvolan varikolta Oulun kirjoihin.

Dr16 2810 on valmistunut konepajakorjauksesta Hyvinkään konepajalta. Sillä ajettiin kuormituskoeajo Hyvinkäältä Hämeenlinnaan 28.9.2009 Sr1 3098 kanssa. Kaksi päivää myöhemmin käytiin koeajolla Toijalassa. Korjauksen jälkeen veturi lähetettiin Joensuun varikolle testattavaksi monikäytössä aiemmin saneerauksesta valmistuneen Dr16-veturin kanssa.

Dr16-vetureita on laitettu seisomaan Oulussa. Toistaiseksi ajosta ovat pois veturit 2805, 2815, 2818, 2819 ja 2823. Dr16 2812 on siirretty syyskuussa Oulusta Joensuun kirjoille.

Sr2-veturilla on tehty loppuvuoden aikana suurten nopeuksien koeajoja 230 km/t asti Riihimäki–Hämeenlinna- ja Toijala–Seinäjoki-väleillä. Suurin nopeus ajoilla oli 232 km/t. Aiempi Sr2:n nopeusennätys 229 km/t ajettiin 13.2.1996. Teleihin tehdyillä muutoksilla pyritään mahdollistamaan vetureiden vakiokäyttö 200 km/t nopeudella. Nyt vetureiden kulku on ollut ajoittain hieman epävakaata suurilla junanopeuksilla. Rautateiden tähänastinen nopeusennätys maassamme, 244 km/t, saavutettiin 29.6.2006 Kerava–Lahti-oikoradan nopeuskoeajoilla Sm3-rungoilla 11+18.

Junan T 5151 veturi Sr2 3241 rikkoutui 22.10.2009 Rovaniemen tulovaihteelle. Veturi saatiin siirretyksi sivuun muuta liikennettä haittaamasta, mutta toisen telin yksi akseli oli jumittunut niin pahoin, että koko teli oli vaihdettava. Veturi lähti Rovaniemeltä 31.10. junassa T 5168 hinauksessa Kemiin ja edelleen kohti Ilmalaa, jonne se saapui 3.11. junalla T 5016.

Sm1 6008 + Eio 6208 hylättiin virallisesti 28.10.2009. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa koskaan hylätty sähkömoottorijuna, kun metroa ja raitioteitä ei huomioida.

Sm5-junien kaupallinen liikenne alkoi 18.11.2009 A-junan 8011 klo 6.19 lähdöllä Helsingistä Leppävaaraan. Yhtä junarunkoa käytetään kerrallaan A- ja M-junissa maanantaista perjantaihin. Kunakin ajopäivänä juna kulkee linjalla 422 km.

Zephir-veturitraktorit tuotaneen Suomeen talvikokeisiin vuodenvaihteen paikkeilla noin vuoden alkuperäisiä kaavailuja myöhemmin. Kahta italialaista kumipyöräveturia kokeiltaneen Ilmalassa, Vuosaaressa ja Raumalla.

Vr1 665 siirrettiin Pieksämäellä syyskuussa uuteen kotitalliin. Vanhan veturitallin omistaja hääti Kanan purettavaksi tulevasta pilttuusta. Uusi sijoituspaikka löytyi läheisestä peltihallista. Vaunu A 100 on puolestaan saanut paikan sen viereen, mutta siihen ei ole kiinteää raideyhteyttä. Pieksämäen veturitallit saivat alkusyksystä 2009 lopullisen purkuluvan kolmen vuoden valituskierteen jälkeen. Vain vanhin veturitallirakennus ja saunarakennus säilytetään, koska ne ovat suojelukohteita.

Vr1 792:n kunnostus ajokuntoon etenee Englannissa. Veturin kattila numeroltaan 1409 vuodelta 1914 nostettiin pois kehykseltään 22.9.2009 ja sen kunnostus aloitettiin seuraavana päivänä.

Vk4 68 eli Leena laitettiin talvikuntoon Suomen Rautatiemuseossa 24.10.2009. Veturi ”paljastetaan” suurelle yleisölle 2010.

Liikkuva kalusto tulee saamaan siirtymäaikojen puitteissa eurooppalaisen EVN-kalustotunnuksen (European Vehicle Number). Tämä koskee nyt uuden kaluston lisäksi myös vanhaa kalustoa. Vanhan kaluston osalta tunnusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä maalata kaluston kylkeen. EVN- tunnusta käytetään Liikenteen turvallisuusviraston kalustorekisterissä, eikä esim. museokalustossa sitä tarvitse pitää esillä.

VR:n matkustajaliikennekalusto on saamassa tulevaisuudessa raideliikenteen ympäristöystävällisyyttä korostavan vihreän perusvärityksen nykyisen puna-valkoisen sijasta.

Teräskoristen matkustajavaunujen romutus jatkuu edelleen Porin Tahkoluodossa.

Veteraanijunahanke ja Suomen Rautatiemuseon hallilaajennus siirtyvät tulevaisuuteen taloudellisen taantuman takia. Vielä keväällä 2009 toivottiin, että kumpikin hanke olisi toteutunut hyvissä ajoin ennen Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlavuotta 2012. Veteraanijunahankkeeseen kuului mm. Suomen Rautatiemuseon Dr13-veturin varustaminen kulunvalvontalaitteilla. Näillä näkymin juhlavuotta tullaan viettämään monin alueellisin tapahtumin, juhlakirjoin ja seminaarein, mutta ilman suurta määrää ”uutta” kunnostettavaa museojunakalustoa.

Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa olevan Tsaarin junan kosteus- ja lämpötilan pysyttämiseksi vakiona on paikalle hankittu kotimaista tuotantoa oleva olosuhdeilmastolaite.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n junarunko on nyt saanut huoltovaunun myös junan toiseen päähän. Entinen harmaa vaunu maalattiin sinivalkoiseksi elokuun aikana.

Oy VR-Rata Ab on kaventanut 2009 aikana useita ratatyökoneitaan 1435 mm raideleveydelle ja siirtänyt ne Ruotsiin. Näin on tapahtunut usealle Tka7-ratakuorma-autolle, Tte:lle, Tta:lle, tukemiskoneelle ja kaivinkoneille. Koneita käytetään nyt Malmiradan kunnossapidossa Pohjois-Ruotsissa. VR vastaa nykyään kilpailutuksen tuloksena Jällivaara–Riksgränsen-radan kunnossapidosta.

Maansiirto Veli Hyyryläinen oli hankkinut alkusyksyyn 2009 mennessä Venäjältä 10 raskasta alletyhjennettävää neliakselista sepelivaunua sekä viisi sivulle tyhjennettävää, samoin venäläistä soravaunua. Sepelivaunuissa on kätevä levitin, jolla sepeli voidaan samalla aurata oikeaan muotoon. Laitteiston käyttöä varten junayksikössä on mukana kompressori omassa avovaunussaan. MVH on myös saanut käyttöönsä suomalaisia 2-akselisia avotavaravaunuja, jotka toimivat sitä ennen Imatralla erään varaston lattiana.

TL 70 ”Elena” on kesällä 2009 käyttöön otettu VR-Radan neljäs vaihteenasennuskone eli ”kuukävelijä”. TL 70 on merkittävästi suurempi kuin 1993–95
hankitut TL 50:t. TL 70:llä on oma uusi kuljetusvaununsa BO 99103383001-6. Desec Oy on tähän mennessä myynyt 31 ”kuukävelijää” 16 eri maahan.

Elli-mittausvaunu mittasi 12.–15.10.2009 ja uudelleen 23.–25.10.2009 rataa Viipurista Lanskajaan sekä Pietarista Moskovan rataa Okulovkaan. Ensimmäinen mittaus jouduttiin keskeyttämään Okulovkassa lumimyrskyn ja tietokonevian takia. Veturina oli mittausten alussa TEP70 BS-017 -dieselveturi, joka on nopea, erityisesti koeajoihin varustettu veturi, sekä myöhemmin sähköveturi. Junassa oli myös venäläinen sähköradan mittausvaunu ja osan aikaa PS-702 -raiteentarkastusvaunu. Venäläiset olivat erittäin tyytyväisiä suomalaisten korkeatasoiseen osaamiseen ja mittaustoimintaan.

Sperry-ultraäänimittausvaunu tarkasti alkusyksyn 2009 aikana kaikki jatkuvaksihitsatun rataverkon kiskot. Mittausjunan kummassakin päässä olivat Tka7-ratakuorma-autot. Mukana oli kaksi brittiläistä ultraäänimittaajaa.

Talvivaaran liikenne on alkanut, joskin verkkaisesti. Kaarteiseksi rakennettu ratapiha oli 28.9.2009 lähes tyhjä. Murtomäen suunnasta katsottuna kolmea oikeanpuoleista raidetta voidaan liikennöidä junilla.

Kauttuan radan jokasyksyinen juurikasliikenne alkoi jälleen 4.10.2009. Aikaisempien päättyvien kuljetussopimusten perusteella radan kunnossapito päättyi toistaiseksi 13.12.2009 alkaen. Radan liikennöitävyyden jatkaminen syksyllä 2010 edellyttää melko suurta ratapölkkyjen vaihtoa. Liikennevirasto tulee teettämään kyseisen ratapölkynvaihdon vasta, kun on saanut sitovan tiedon solmitusta pitkäaikaisesta kuljetussopimuksesta rautateitse. Radalle voidaan siis suunnitella jatkossakin kuljetuksia, mutta ne mahdollistavat ratatyöt tehdään vasta, kun liikenne on varmistunut.

Karhulan-Sunilan Rautatien (KSR) tulevaisuus on vaakalaudalla. KSR:n suurimman asiakkaan, Stora Enson Sunilan sellutehtaan laitteiden purku on ollut käynnissä jo syksyn ajan. Yksityisrautatien syksyn liikenne on koostunut pääasiassa kolme kertaa viikossa Sunilaan tuodusta sellusta ja Stora Enson Karhulan tehtaan parin vaunun päivittäisistä kuljetuksista. Lokakuussa sellua tuotiin Sunilaan Joutsenosta. Sunilassa kuorma purettiin tehtaan lähettämössä ja kuljetettiin edelleen rekoilla Myllykosken paperitehtaalle, jonka omat raideyhteydet on purettu. Marras–joulukuussa sellua on tuotu Raumalta. Rautatien toiminta saattaa jatkua tulevaisuudessakin, jos esimerkiksi Stora Enso alkaa laivata tuotteitaan Sunilassa sijaitsevan yksityissatamansa kautta.

Korialla oli 1.10.2009 puolen päivän jälkeen vakava uhkatilanne, kun IC 6 ja T 2823 olivat törmätä toisiinsa. Junien veturit olivat vastakkain noin 100 metrin päässä toisistaan. JKV ei ollut käytössä ratatöiden takia. Onnettomuustutkintakeskus tutkii uhkatilannetta.

Pendolino S 46 rikkoutui linjalle kaarteeseen Vahojärven lähellä 4.10.2009 aamulla. Apuun tullut IC 43 ei saanut vedettyä Pendolinoa Vahojärvelle, koska kytkimet menivät liikaa ristiin. Tämän jälkeen S 45 yritti hinata S 46:tta, mutta nyt molempien junien jarrut lukkiutuivat. Pendolino-junat saatiin pois linjalta vasta hieman ennen klo 14. Matkustajia ei voitu siirtää busseihin, koska alueella ei ole teitä.

Valtion rataverkko siirtyy 1.1.2010 alkaen uuden Liikenneviraston hallintaan. Rataverkko on kuulunut 1.7.1995 alkaen silloin toimintansa aloittaneelle Ratahallintokeskukselle ja sitä ennen VR:lle. Liikennevirastoon yhdistetään Ratahallintokeskus ja Tiehallinnon keskushallinto sekä Merenkulkulaitos merenkulun turvallisuustoimintoja lukuun ottamatta. Rautatievirasto liittyy puolestaan Liikenteen turvallisuusvirastoon. Liikenneviraston nimi on ruotsiksi Trafikverket ja englanniksi Finnish Transport Infrastructure Agency. Ruotsissa aloittaa puolestaan 1.4.2010 samoin perustein muodostettu samanniminen Trafikverket. Siellä lakkautetaan mm. Banverket ja Vägverket.

Savonlinna–Huutokoski-radan nopeudennostokoeajot ajettiin 15.–16.9.2009. Koejunan veturina oli Dr16 2822. Samalla koejunarungolla, mutta sähkövetoisena, ajettiin 17.9.2009 mittausajot Muuramen uusissa 1:14-vaihteissa eli ns. Lehis-vaihteissa. Joroinen ja Kallislahti rataosalla Savonlinna–Huutokoski muutettiin 7.9.2009 alkaen liikennepaikoista linjavaihteiksi. Kyseisellä välillä vain Rantasalmi on liikennepaikka sivuraiteiden junakulkutievarustuksineen. Vaikka Savonlinnan radan koeajot ajettiin onnistuneesti 132 km/t nopeuteen saakka, käytetään radalla aluksi vain nopeutta 80 km/t. Jos radalla alkaisi henkilöliikenne uudelleen, nostettaisiin nopeus arvoon 120 km/t, minkä mukaisesti tasoristeysten varoituslaitokset on jo rakennettu valmiiksi. Valitettavasti radan tavaraliikenne on ollut melko vähäistä peruskorjauksen jälkeen; vapaata kapasiteettia kauko-ohjauksineen olisi nyt runsaasti tarjolla.

Nurmes–Vuokatti-rataosuuden perusparannus on edennyt syksyllä Maanselkään asti. Radalle on vaihdettu betoniratapölkyt ja raskaat 54E1-kiskot entisten huonokuntoisten puuratapölkkyjen ja K30-kiskojen (30 kg/m) sijalle. Osuus Maanselästä Vuokattiin on tarkoitus kunnostaa vuoden 2010 aikana. Urakoitsijana on toiminut Maansiirto Veli Hyyryläinen. Rataosalta on toimitettu vanhoja 12 metriä pitkiä K30-kiskoja Jokioisten Museorautatielle Jokirannan radan rakentamista varten. Muut kiskot romutetaan. Nämä ovat lyhimmät kiskot, mitä valtion rataverkolla on käytössä.

Seinäjoki–Etelä-Seinäjoki -kaksoisraide valmistui raidetöiden osalta syyskuussa, minkä jälkeen jatkettiin mm. sähköistystöitä. Raiteen käyttöönotto on suunniteltu loppuvuodeksi. Kaksoisraiteen nopeudennosto toteutetaan vasta ensi vuonna.

Seinäjoki–Vaasa-radan sähköistystyöt alkavat kesällä 2010 ja valmistunevat vuoden 2011 lopulla. Sähköistyksen rakennuttaa Liikennevirasto, vaikka kustannukset maksavat Vaasan kaupunki sekä Mustasaaren ja Laihian (!) kunnat. Rataan ei tehdä samassa yhteydessä muita muutoksia. Lukuisten tasoristeysten takia suurimpana sallittuna nopeutena säilyy 120 km/t.

Rovaniemi–Kemijärvi-radan sähköistyksen suunnittelu aloitetaan vuonna 2010 ja rakentaminen ilmeisesti 2011.

Lapua–Pännäinen-välin ratatyöt etenevät niin, että välin nopeudennostoon 200 km/t päästään joko vuoden 2010 lopulla tai 2011 alkupuolella.

Jämsän matkustajalaituri otettiin käyttöön Rautatieviraston määräaikaisen käyttöönottoluvan turvin 7.10.2009 klo 8. Lupa on voimassa helmikuun 2010 loppuun, jota ennen laituri on mm. tarkastettava akreditoidun ilmoitetun laitoksen toimesta ja Liikenneviraston on raportoitava turvallisuusviranomaista kirjallisesti viikoittain laiturin käytöstä. Vastaava tarkastuskäytäntö vaaditaan jatkossa kaikilta uusilta ja parannetuilta laitureilta. Uuden välilaiturin lisäksi Jämsään on rakennettu yksi lisäraide.

Pasilan entiselle konepaja-alueelle on tulossa kolme kerrostaloa, jotka ovat saaneet nimensä Jokioisten Museorautatien höyryvetureiden mukaan. Asunto-osakeyhtiö Porter on jo valmis ja Helga sekä Tubize ovat rakenteilla. Nyt olisi siis mahdollisuus päästä asumaan höyryveturiin.

Hietamäen asemarakennus Uudenkaupungin radalla on kunnostettu 2008–09 yksityisomistuksessa edustavaan kuntoon.

Haapamäen museovarikolla on kahden vuoden ajan korjattu veturitalin ovia ja ikkunoita. Nyt pilttuiden 1–10 yläikkunat ovat valmiit ja pilttuiden 1–5 ovetkin on jo ehditty korjata. Ensi vuonna uusittaneen ovet 6–10. Lisäksi tallin muita ikkunoita ja ovia korjataan yksittäin työ- ja rahatilanteen salliessa.

Joutsenon aseman Imatran suunnan tulo-opastimen vartena 1970-luvun puoliväliin asti ollut 12,5-metrinen siipiopastimen masto oli yli 30 vuotta Lappeenrannan Voisalmessa radioamatöörikäytössä antennin alamastona. Lyhtyvinssin avulla varsinainen antenni pystyttiin nostamaan 17 metrin korkeuteen. Nyt oli aika lähteä takaisin rautatiekäyttöön, tällä kertaa Joutsenon Konnunsuolla olevalle kapearaideradalle. Radan kalustoineen on rakentanut Kalevi Ponkkonen vankilan lautatarhan ja turvesuon hylätyistä kiskoista ja vaunuista. Veturin hän on rakentanut vanhojen valokuvien pohjalta.

Opastin 2010 -projektiin liittyen Vuosaaren radan Savion tunnelissa otettiin lokakuussa koekäyttöön Päiväkummun ajotunnelin luona tunnelirakenteisiin suunniteltu led-opastin. Nyt koeopastimia on Pieksämäki–Naarajärvi-välillä, Kirkniemessä ja Päiväkummussa.

Kallansiltojen muutostyöt ovat juuri alkamassa Kuopiossa. Laivaväylä siirretään uuteen paikkaan Suosaaren ja Tikkalansaaren väliin. Tälle paikalle rakennetaan autoille kiinteät 12 metrin alikulkukorkeuden mahdollistavat sillat ja rautatielle uusi avattava silta. Nykyiset Päivärannan avattavat sillat muutetaan kiinteiksi. Uusi rautatiesilta tulee olemaan 172,4 metriä pitkä. Sen keskiaukossa oleva 50 metriä pitkä ristikkojänne toimii hydraulisesti avattavana nostosiltana. Nostokorkeus tulee olemaan noin seitsemän metriä. Uutta rataa rakennetaan Päivärannan ja Sorsasalon välille yhteensä noin 1,5 km. Siltojen suunnitellaan valmistuvan 2014.

Perniön viljavaraston raiteella toteutettiin 21.10.2009 ainutlaatuinen radan sorrutuskoe. Kyseessä on liikenteeltä suljettu raide, jolle ei ole enää vaihdeyhteyttä. Kokeella tutkittiin ratapenkereen vakavuutta sorruttamalla se raskaalla kuormituksella. Todellisesta sorruttamisesta saadaan runsaasti lisätietoja teoreettisiin pengerten stabiliteettilaskelmiin. Junakuormitusta vastasivat palkkien päällä olleet soralla täytetyt merikontit. Kuormitus aloitettiin aamulla ja penger sortui rytisten klo 21.28. Penger painui maan alle nousten passiivipuolella ylös. Penger instrumentoitiin etukäteen erityisen laajasti. Ilmeisesti ratapengertä ei ole maailmassa koskaan ennen instrumentoitu mittausvälinein näin perusteellisesti. Sortumatapahtuma onnistuttiin saamaan hyvin talteen.

Leteensuolle Parola–Iittala-välille on valmistunut alkusyksynä melumittauskoeraide. Kyseessä on pääradan normaali linjaraide, jolle on tehty lisähiontoja melumittauksia varten. Lisäksi EU:n vaatimukset liikkuvan kaluston melumittausraiteelle asettavat tiukat vaatimukset geometrialle ja mittauspaikan lähiympäristölle. Koeraiteen hyväksyi ruotsalainen akreditoitu tarkastuslaitos. Syksyn mittaan Leteensuolla on tehty melumittaukset Sm5-junille ja uusimman sarjan makuuvaunuille.

Kouvola–Joensuu-, Luumäki–Vainikkala-, Parikkala–Savonlinna-, Säkäniemi–Niirala-, Joensuu–Ilomantsi ja Joensuu–Nurmes-ratojen kunnossapito siirtyi 1.10.2009 alkaen VR-Radalta Maansiirto Veli Hyyryläiselle. Alue muodostaa RHK:n kunnossapitoalueen nro 7. Suomen valtion rataverkko on jaettu kaikkiaan 12 alueeseen, joista kunkin kunnossapito kilpailutetaan yleensä viiden vuoden välein. Turun suunnan ratojen kunnossapito kilpailutettiin syksyllä ja kunnossapitäjänä jatkaa mm. rantaradalla Oy VR-Rata Ab.

Hangon kauko-ohjaus siirtyy Hangosta Pasilaan uuteen ESKO- kauko-ohjauskeskukseen vuoden 2009 lopulla. Samoin sinne tulee Karjaa–Hyvinkää-välin juuri valmistuva kauko-ohjaus. Ensimmäisenä siellä aloittivat jo loppuvuodesta 2008 Riihimäen ja Vuosaaren ohjaukset. ESKO on lyhennys Etelä-Suomen kauko-ohjauksesta.

Kehäradan linjausta on päätetty täsmentää siten, että rata tekee lentokenttätunnelin länsipäässä Viinikkalassa pienen kietaisun pohjoiseen niin, että mahdollisesti tulevaisuudessa paikalle voidaan rakentaa uuden lentoaseman terminaalin asema. Uuden ja nykyisen terminaalin välillä voisi matkustaa siten kätevästi junalla. Nyt radalle rakennetaan 8 km pitkään tunneliin Lentoaseman ja Aviapoliksen asemat ja varauksena on siis uusi Viinikkalan/uuden terminaalin tunneliasema. Pinta-asemia rakennetaan alkuvaiheessa Leinelään ja Kivistöön ja lisäksi varaukset ovat Ruskeasantaan, Vehkalaan ja Petakseen. Petaksesta on kaavailtu Klaukkalan suunnan radan risteysasemaa, mihin suunnitelmissa on jo varauduttu. Ajotunnelien teon jälkeen varsinaisen rautatietunnelin louhinta alkoi Ruskesannasta 15.10.2009. Tätä ennen Aviapoliksen ajotunnelin yhteyteen on louhittu tien levyinen pätkä rautatietunnelia. Myös Vantaanjoen rautatiesillan rakentaminen on juuri alkamassa.

Kilpuassa suistui T 5418:n viisi vaunua kiskoilta17.9.2009. Suistuminen ei onneksi aiheuttanut suurempia liikennehaittoja.

Talvivaaran liikennepaikan asetinlaite otettiin käyttöön 21.8.2009. Murtomäki–Talvivaara-välin JKV-koeajot ajettiin 22.–23.8.2009. Kaupallinen liikenne alkoi 16.9.2009, kun ensimmäinen kalkkijuna saapui Kokkolasta Talvivaaraan klo 6.58. Ensimmäisen junan T 5287 veturit olivat Dv12 2653+2664+2504. Vaunustona oli 18 Tamn-tw -vaunua. Junassa oli poikkeuksellisesti kolme veturia, koska Murtomäen erkanemisvaihteessa oli puuttuvan käyttöönottoluvan takia Rautatieviraston edellyttämä 20 km/t nopeusrajoitus. Talvivaaran rata nousee Murtomäeltä jyrkästi. Siksi eteläpään erkanemisvaihde on pitkä YV60-500-1:14-vaihde, jossa normaalisti sallitaan 60 km/t poikkeavalla raiteella. Syyskuun ajan radalla kulki vain kaksi junaparia viikossa. Kalkkijunat lähtivät Kokkolasta tiistaisin ja torstaisin ja tulivat seuraavana aamuna perille. Talvivaaran radan ajojohdon jännite kytkettiin päälle 22.10.2009 klo 6.40. Talvivaaran kaivosrata on toteutettu yksityisratana, jossa tilaajana on ollut Talvivaara Infrastructure Oy. Päätoteuttajana ja -urakoitsijana on toiminut Oy VR-Rata Ab. Radan suunnittelu aloitettiin alkuvuonna 2007 ja rakentamistöihin päästiin saman vuoden lopussa. Hankkeen kustannusarvio on noin 40 M €. Valtio lunastaa kaivosradan osaksi omaa rataverkkoaan kahden vuoden kuluttua liikenteen käynnistymisestä, mikäli liikennemäärä täyttää sovitun minimiarvon.

Harjavallassa Norilsk Nickelin suurinvestointi valmistui alkusyksynä. Se mahdollistaa Talvivaaran kaivokselta tulevan nikkelisulfidin kuljettamisen junalla suoraan kaivokselta Norilskin uuteen raaka-aineiden vastaanottohalliin. Tehtaan prosesseja muokattiin nikkelisulfidin käsittelyyn sopivaksi uudella liuottamolla ja uuton, eli liuospuhdistamon laajennuksella. Ensimmäinen koeluontoinen nikkelisulfidijuna Talvivaarasta Harjavaltaan ajettiin 21.–22.9.2009.

HKL-Metroliikennettä voidaan pitää jätteiden junakuljetusten edelläkävijänä Suomessa. Ruoholahdesta kuljetetaan metrovarikolle sunnuntain ja maanantain välisinä öinä tavaravaunulla ennen kaikkea metrojunista suuriin roska-astioihin kerättyjä ilmaisjakelulehtiä, mutta myös metrojunista kerättyjä roskia. Varikolla roska-astiat tyhjennetään ja viedään jälleen seuraavana sunnuntaina Ruoholahteen hakemaan uutta kuormaa. Tämän Helsingin metron säännöllisen ”tavarajunan” kauttakulkupaikat ovat usein Vuosaari ja Mellunmäki, sillä samalla reissulla pyritään hoitamaan viikoittainen kaarteiden kiskonrasvaus rasvausvaunulla. Jätteiden kuljetus raiteilla on Keski-Euroopassa kasvussa, mutta Suomen rautateillä tämän tyyppisiä kuljetuksia ei ole toistaiseksi ollut. Kierrätyspaperin kuljetuksessakin HKL-Metroliikenne lienee markkinajohtaja Suomessa, sillä VR Cargon kierrätyspaperikuljetukset loppuivat tämän vuoden keväällä.

Pasutetta on ajettu loppukesästä 2009 alkaen Siilinjärveltä Iisalmen ja Ylivieskan kautta laivattavaksi Ykspihlajaan kaksi junaa päivässä. Junissa käytetään Innofreight-kontteja ja muutettuja entisiä teräskelavaunuja.

Proxion Train Oy suunnittelee aloittavansa tavaraliikenteen Suomen rautateillä vuonna 2012. Kuljetussuunnitelmissa ovat pienemmät tavaraerät kuin esim. mitä VR kuljettaa. Aluksi hankintasuunnitelmissa on 5–6 veturia. Pieksämäkeläinen Proxion on rautatiealan konsulttiyritys, joka on jakanut 2009 toimintansa useaan tytäryhtiöön, joista tämä liikenneyhtiö on yksi.

Mukkulan radalla Lahdessa on alkamassa raskas teräskelaliikenne, kun Stala-yhtiöt siirtää Tornio–Lahti-teräsliikenteensä kumipyöriltä rautateille. Yhtiö on laajentanut teollisuustonttinsa Joutjärvi–Mukkula-radan varteen.

Kouvolan henkilöaseman uudistettu kolmas välilaituri valmistui matkustajaliikenteelle 9.11.2009. Laiturit 2 ja 4 otettiin käyttöön jo loppukesällä. Laiturin 1 työt alkavat helmikuussa 2010.

Villähde (lyhenne Vlh, km 140+442) avattiin uutena liikennepaikkana Riihimäki–Kouvola-rataosalla 17.9.2009. Niinimäki (Nmä, km 172+534) avattiin 24.9.2009 ja Saunamäki (Smä, km 180+534) 8.10.2009. Edelleen samalla radalla Kausala muutettiin seisakkeeksi 24.9.2009 ja Koria 8.10.2009. Samalla Kausalan (km 169+425) ja Korian (km 185+374) sijainnit muuttuivat.

Suurisuon rataoikaisu Lahti–Kouvola-välillä valmistuu 11.7.2010 (eteläinen raide) ja 8.8.2010 (pohjoinen raide). Nopeiden junien koeajot on suunniteltu alkavaksi syyskuun alussa 2010.

Helsingin raitioteiden Jätkäsaaren radan rakentaminen aloitettiin 27.10.2009 asentamalla Ruoholahteen radan erkanemisvaihteet. Keväällä 2010 Helsingin raitiotiet saavat ensimmäisen ns. eteentyönnetyn vaihteen. Tässä vaihdetyypissä kielisovitus on kaukana risteyksestä ja nelikiskoinen välikiskoalue on hyvin pitkä. Ratkaisulla vältetään kielten joutuminen vilkkaalle kadulle. Vaihde asennetaan jo nyt Jätkäsaaren radalle katutöiden yhteydessä, vaikka muutoin kyseinen rata valmistunee vasta usean vuoden kuluttua.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Ruotsissa henkilökaukoliikenteen vapautuminen etenee vauhdilla. Vuoden 2007 alusta saavat kaikki operaattorit, siis muutkin kuin SJ, liikennöidä yö- ja tilausjunia. Heinäkuun 2009 alusta kaikki saavat ajaa viikonloppujunia perjantaista klo 12 sunnuntai-iltaan. Lokakuun 2009 alusta saavat kaikki ajaa kansainvälistä kaukoliikennettä joka päivä ja lokakuun 2010 alusta liikenne on vapaata kaikkina päivinä myös maan sisäisessä liikenteessä. Näinä määräpäivinä tai pian sen jälkeen on uutta liikennettä aina ilmaantunut. Esimerkiksi 3.7.2009 Veolia aloitti kaukojunaliikenteen Tukholman ja Malmön välillä perjantaista sunnuntaihin. Veolia on ostanut vetopalvelun Hector Raililta, joka käyttää junissa tuliteriä 241-sarjan sähkövetureita. Sen sijaan vaunut ovat toistaiseksi vanhoja, lähinnä ns. 1960-luvun henkilövaunuja.

Ruotsissa julkistettiin 14.9.2009 laaja selvitys Tukholma–Jönköping–Göteborg (Götalandsbanan) ja Jönköping–Helsingborg (Europabanan) -suurnopeusradoista. Hallituksen tilaaman selvityksen mukaan hankkeet ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Ehdotuksessa esitetään rakennustöiden aloittamista vuonna 2015 ja töiden valmistumista 2023–25. Ruotsissa on syksyllä syntynyt todellinen rautatiekuume ja ratojen toteutumista pidetään varsin todennäköisenä. Junien nopeudeksi kaavaillaan 320 km/t. Uudet suurnopeusradat lisäisivät nykyisten ratojen kapasiteettia kasvavalle tavaraliikenteelle ja lähiliikenteelle 2–3-kertaiseksi.

Tukholman Ropstenista, läheltä Siljan terminaalia Lidingön saarelle vievä Ligingöbanan päätettiin lokakuussa 2009 kymmenien vuosien keskustelujen jälkeen säilyttää, uudistaa ja ulottaa Tukholman keskustaan saakka. Nykyiset raitiovaunutyyppiset moottorivaunut ovat vuodelta 1944. Ratatyöt aloitetaan 2012 ja valmistuvat 2014. Tällä hetkellä Lidingöstä saapuvat matkustajat joutuvat vaihtamaan Ropstenissa Tunnelbanaan eli metroon. Tulevaisuudessa uudet Lidingöbanan vaunut jatkavat rakennettavaa uutta raitiotietä suoraan keskustaan.

Liettua

Liettuassa on perustettu uusi rautatieharrastajalehti, Baltic Railways Magazine (BRM). Julkaisukielet ovat liettua ja venäjä, mutta tulevaisuudessa ehkä myös englanti. Lehteen voi tutustua mm. internetissä osoitteessa http://www.railbaltic.eu/5/.

Viron kapearaidemuseon Kc4-veturi 332, joka korjattiin Latvian Gulbenessa ja jäi sinne sopimuksen mukaan joksikin aikaa latvialaisten käyttöön, palasi toukokuussa kotivarikolleen Viron Lavassaareen. Siellä se oli ensi kertaa yleisöajossa 27.6.2009 ja sen jälkeen myöhemmin kesällä säännöllisessä museojunaliikenteessä kahden kilometrin osuudella Müramaalle. Skodan vuonna 1950 valmistamaan Kc4-332:een liitetty tenderi kuului alkuaan Tampellan valmistamalle PT4-114:lle (nro 637/v. 1947). Veturi kuljetettiin lavetilla syyskuussa 2009 vierailulle Liettuan Panevezysiin, missä sillä viikon aikana ajettiin n. 360 km. Sillä vedettiin mm. Liettuan kapearaiteisten ratojen 110-vuotisjuhlajuna ja saksalaisten rautatieharrastajien tilausjuna. Radasta on käytössä vain sen vanhin osa Panevezys-Rubikiai. Liettualaisten suunnitelmissa on myös kunnostaa osuus Panevezys–Joniskelis–Birzai tai Joniskelis–Linkuva riippuen siitä, kumpaa pidetään kiinnostavampana ja tarpeellisempana. Molemmat maassa säilyneet kapearaidehöyryveturit Kp4-708 ja PT4-153 aiotaan myös palauttaa käyttökuntoon. Näistä PT4 on Tampellan (nro 660/v. 1948) Neuvostoliittoon valmistama sotakorvausveturi, joka seisoo Siauliain asemalla muistomerkkinä. Koska kunnostuksiin menee kuitenkin runsaasti aikaa, saattaa virolainen 332 vierailla radalla myös ensi vuonna.

Panevezysin varikolle on alettu koota kapearaidemateriaalia. Tätä nykyä siellä ovat Tu2-dieselveturien lisäksi mm. moottoriveturit SEP2a, ESU3a (nro 8), Tu4 ja ajokuntoinen Tu6a.

Venäjä

Samalla kun Viipuri–Pietari-rataa kunnostetaan nopealle henkilöliikenteelle, Losevon eli entisen Kiviniemen ja Kamennogorskin välille rakennetaan tavaraliikenteen rata. Radalle tulee uusia liikennepaikkoja, joista Kamennogorskin lähelle rakennettavan nimi on Antrea. Aikanaan nykyinen Kamennogorsk oli suomalainen Antrea.

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ ELO–LOKAKUUSSA 2009

Uudet vaunut

42 Tamn-tw.

Muutetut vaunut

5 Gbln-t sarjaan Gbls ja 2 Taimnss-tw sarjaan Tamn-tw.

Poistetut veturit ja vaunut

1 Dr16 (2804), 11 Dv12 (2519, 2706–2709, 2718, 2725, 2727–2729, 2734),

3 EFit (23515, 23517, 23521), 1 Gblk, 85 Gbln, 1 Hbi, 1 Hbin, 58 Hio, 7 Hio-t, 24 Hkb, 52 Hkba, 1 Oa, 3 Ob, 1 Ocpp, 1 XG.

Luovutetut vaunut

1 BG (030268)  Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry