Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi 2/2017

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 1/2010

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ TAMMI–MAALISKUUSSA 2010

Muutetut
  • 4 Soa sarjaan Zas-w
  • 43 Soea sarjaan Zaes-w
Romutetut
  • 1 Dr16 (2802)
  • 1 Dv12 (2519)
  • 1 EFit (23526)
  • 1 BG
  • 1 BH
  • 5 BHv
  • 5 BT
  • 90 Gbln
  • 37 Hio
  • 2 Hio-t
  • 6 Hkb
  • 16 Hkba
  • 3 Ob
  • 3 XG
Liikenteestä poistetut
  • 1 Sm1+Eio (6008+6208)
  • 11 Gblk
  • 1 Gbly
  • 4 Sbmm
Hylkäyspäätöksen saaneet
  • 2 Nom (11001, 11002)
  • 1 Fh (3318)
  • 2 Hkb
  • 1 Occp
Kaupallisesta liikenteestä poistetut
  • 10 Tka7 (168, 169, 175, 181, 182, 184, 196, 200, 206 ja 214)
  • 1 Tve4 (502)

Sr1 3066–3075 on siirretty marraskuussa 2009 Helsingin varikolta Kouvolan varikon kirjoille.

Sm3-junat ovat saaneet 2009 aikana tagit eli RFID-tunnistimet, joilla radan varren lukijalaite voi tunnistaa junayksikön. Vuoden 2010 aikana kaikki kaupallisen liikenteen kotimainen veto- ja vaunukalusto varustetaan näillä tunnistimilla. Pendolinojen kaikissa 1. lk:n vaunuissa on otettu vuoden alussa käyttöön langaton Internet-verkko. Käytännössä verkko toimii rajoitetusti myös naapurivaunujen eli vaunujen 2 ja 8 puolella.

Sm5-junat 94 10 2081 001 ja 94 10 2081 002 saivat 10.11.2009 Rautatievirastolta määräaikaisen käyttöönottoluvan. Lupa on voimassa 30.11.2011 asti. Sm5:n käyttö A- ja M-junissa alkoi tämän luvan turvin 18.11.2009. Liikenne laajeni 13.12.2009 alkaen viikonlopuiksi I-, K- ja N-juniin. Ensimmäiset lähdöt pääradalla olivat 13.12. N-junissa pohjoiseen päin Helsingistä klo 7.06 ja etelään päin Keravalta klo 7.24.

Sm6-junista eli Karelian Trainsin Allegroista ensimmäinen laivattiin Helsingin Vuosaareen tammikuun alussa. Alstomin Saviglianon tehtaalta vaunut kuljetettiin maanteitse Vado Liguren satamaan, josta m/s Paimpol -laivalla Suomeen. Laivan saavuttua 15.1.2010 klo 9.30 Vuosaareen aloitettiin vaunujen purku välittömästi ja laiva jatkoi matkaansa jo klo 15.50. Vaunut tuotiin Vuosaaresta kahden maantielavetin avulla Ilmalan varikolle 16.–17.1.2010. Kaksi ensimmäistä vaunua saapuivat Ilmalaan 16.1. noin klo 3 yöllä. Juna koottiin aikaisempien Pendolino-toimitusten Turun sijasta Helsingissä, koska vain Ilmalassa on riittävän pitkä halli 7-vaunuiselle Pendolle. Julkiselle sanalle Allegro esiteltiin Ilmalan varikolla 12.2.2010.

Dm12 4410 vaurioitui H 394:ssä 21.12.2009, kun siinä syttyi tulipalo Lappohjassa. Kyseessä oli illan viimeinen junavuoro Hankoon. Vaunu vaurioitui niin, ettei sitä voitu siirtää. Junan toinen yksikkö pääsi ajamalla pois. Aamun 22.12. ensimmäiset junat ajettiin bussilla ja sen jälkeen moottorivaunulla, joka kiersi Lappohjan kakkosraiteen kautta käyden erikseen ykkösraiteen matkustajalaiturissa. Hangossa tapahtui toinenkin poikkeuksellinen tapahtuma, kun 24.12.2009 H 384:n Dm12-vaunut irtosivat toisistaan kolmisen kilometriä ennen Hankoa. Matkustajat tuotiin etumaisella moottorivaunulla perille, jonka jälkeen kuljettaja meni taksilla hakemaan toisen moottorivaunun. Dm12-kalustopula aiheutti mm. vuodenvaihteessa sinisten teräsvaunujen käytön Iisalmi–Ylivieska-välillä, missä taas 5.1.2010 ajettiin bussilla ainoan Dm12:n hajottua.

Dr13 2349 ja Dv16 2026 kävivät 21.12.2009 katsastuskoeajoilla Hyvinkäältä Noppoon (moottoritien sillalle), Dv16 meni vielä konepajalle lisäkunnostusta ja viimeistelyä varten ennen museolle tuontia. Dr13:lla ajettiin 26.12.2009 perinteinen verryttelyajo Heinolaan.

Dv12-veturit 2703, 2712 ja 2713, jotka laitettiin syyskuussa 2009 seisomaan Tampereella, mutta jotka eivät kuuluneet hylättyihin vetureihin, on otettu uudelleen käyttöön 2009 lopulla.

Dv12-veturiparilla ajetaan Helsinki–Riihimäki-välillä yksi T-junapari vuosien tauon jälkeen uudelleen kuukausittain aloitettavina sähköradan huoltokatkoöinä. Veturit ovat Helsingin vaihtotöissä käytettäviä Dv12:ia, jotka samalla vaihdetaan Tampereella huollettuihin. Vaunustona illan viimeisessä matkustajajunassa Helsingistä ja aamun ensimmäisessä junassa Riihimäeltä on tuolloin Eifet + Eil + Eilf.  Alun perin junassa suunniteltiin käytettävän hankolaisia Dm12-moottorivaunuja, mutta tästä luovuttiin, koska niissä mm. ei ole HSL:n lipunleimauslaitteita. Järjestely on käytössä maaliskuun 2010 alusta alkaen kunkin kuukauden ensimmäisenä maanantain ja tiistain välisenä yönä. Liikenneviraston varaamana radan kunnossapitoaikana ei välillä saa liikennöidä sähkökalustolla.

Liikennevirasto on varannut kaikki maanantai-iltapäivät Vuosaaren radan, käytännössä tunnelilaitteiden, huoltoon. Tällöin radalla ei saa liikennöidä minkäänlaisia kaupallisia junia.

Ttv 15 siirrettiin 20.12.2009 ulos Suomen Rautatiemuseon näyttelyhallista. Museo on tarjonnut sitä lättähattukalustoa omistaville yhdistyksille. Todennäköisin sijoituspaikka on Porvoo Museorautatie, missä sitä käytettäisiin työvaununa tai varaosalähteenä. Muut yhdistykset eivät olleet yhtä kiinnostuneita vaunusta.

Tka7 225:n varustelu ETCS/STM-koeajoihin aloitettiin Pieksämäen konepajalla marraskuussa 2009. Jarrutus- ym. testeihin päästiin tammikuun lopulla. Ensimmäiset perinteisen JKV-radan koeajot ajetaan Sköldvikin radalla Ollin ympäristössä helmikuun lopulta alkaen. Ajot ajetaan lähinnä viikonloppuisin ja öisin. Koeajot ETCS-ratalaitteilla tulevat mahdolliseksi, kun Mäntsälä–Lähdemäki-välin 120 eurobaliisin ETCS L1 -koerata saadaan kokonaan käyttöönotettua talven aikana. ETCS on yleiseurooppalainen liikenteenohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmä ja STM on adapteri, jolla veturien ETCS-laitteet voivat lukea nykyisiä radassa olevia kulunvalvonnan ratalaitteita.

Hv3 995:n kunnostus Suolahdessa etenee. Helmikuussa oli vuorossa hytin valaistuksen onnistunut kokeilu.

Tk3 1136:n yksi lyhty ja kuljettajan ikkuna vaurioituivat, kun kurottaja törmäsi joulupukin höyryjunaan 12.12.2009 Ilmajoella Hoppalan tasoristeyksessä noin klo 17.30. Juna oli menossa Seinäjoelta Koskenkorvalle. Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä. Kurottajan kuljettaja huomasi junan viime tipassa ja ehti peruuttaa hieman, mutta kurottajan piikit osuivat veturiin. Kuljettajan kertoman mukaan kurottajan ikkunat olivat huurussa. Onnettomuus viivästytti junan matkaa puolella tunnilla. Seuraava yleisöajo Tk3:lla oli 6.2.2010 Lahdessa, missä kuljetettiin matkustajia aseman ja Salpausselän välillä moottoripyöränäyttelyyn liittyen.

Tk3 1148:n ajot talvella Rovaniemeltä peruuntuivat brittiläisen omistajapariskunnan avioeron takia. Veturille tehtiin kattilan tarkastus, mutta ei katsastusta.

Tr1 1088:n eli viime kesästä Toijalan ABC:n pihassa seisoneen Risto-veturin kunnostaa oppilastyönä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston Rakennustekniikan osasto. Veturi valmistuu sopimuksen mukaan vuonna 2012. Kunnostuksessa on mukana myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry. Suuri osa kunnostuksesta tehdään paikan päällä, mutta osa komponenteista kunnostetaan opiston tiloissa. Riston kunnostus on iso urakka, vaikka veturin peruskunto onkin hyvä. Risto kärsi aikoinaan vandalismista edellisessä sijoituspaikassaan Tampereen Veturitorilla. Ajokuntoon veturia ei kuitenkaan kunnosteta. Ks. artikkeli s. 40–43.

Zephir-vuokravetureista ensimmäinen toimitettiin Italiasta Ilmalan varikolle koeajoihin joulukuun 2009 alussa. Zephir-veturit ovat kaksineuvoisia eli ne pystyvät liikkumaan raiteiden lisäksi myös kumipyörillään. Zephir-veturi on ollut koeliikenteessä myös Raumalla.

Rautaruukin Raahen tehtaan Move 66 -vaihtovetureista kolme saneerataan tulevaisuuden käyttöön. Jokin vetureista jätetään varalle ja muut myydään. Veturit 6 ja 7 myytiin syksyllä Maansiirto Veli Hyyryläiselle, joka aikoo muuttaa ne ratatyökoneiksi. Siirto Raahesta Kouvolaan tapahtui 25.11.2009.

Kisko-Kalle-raidetraktori siirrettiin 30.11.2009 Perniön viljavarastolta Suomen Rautatiemuseoon. Se hankittiin alun perin Valtion Viljavarastolle Naantaliin. Sieltä se siirrettiin Perniöön 1977, kun Naantaliin saatiin nykyisinkin siellä oleva uusi OTSO 2R (116/15.10.1977). Tositoimissa Kisko-Kalle oli Perniössä viimeisen kerran 1994, mutta sen moottoria käytettiin viimeksi huhtikuussa 2009.

Lokomo C600 (663/1972) on myyty Finngas GmbH:lle Haminaan. Viimeksi veturi oli Saalasti Oy:n omistuksessa vaihtotyöveturina yhtiön konepajalla Kuusankoskella. Ennen siirtoa Haminaan veturille tehdään suuri remontti, jossa entinen Cummins-moottori korvataan vastaavan tehoisella Deutzilla ja veturista tehdään lähes sähkötön. Sähkötoimiseksi jää ainoastaan esilämmityslaite, jota saa käyttää vain ns. turvallisella alueella. Samaan paikkaan tulee myös paineilmaliitäntä veturin käynnistämistä varten. Finngasilla on Haminassa ennestään Otso 2 -veturi, johon on tehty vastaavat sähkölaitemuutostyöt.

Imatran Veturipalvelu siirsi syyskuussa tavarajunissa hinaamalla Move 90 -veturinsa Inkeroisista Imatralle, jonne se saapui 11.9.2009. Imatralta Inkeroisiin puolestaan siirrettiin 10.9.2009 Kymen Veturipalvelun omistama Lokomo C600 (637/1969). Vuoden 2008 lopussa Imatran Veturipalvelulle ostetut Dv15 2000 ja Move 90 on nyt nimikoitu yhtiön perinteiden mukaisesti. Vetureiden konesuojia koristavat nimet Otto (Dv15) ja Move (Move 90). Imatran Veturipalvelun Dv15-vetureille on varattu seuraavat rekisteritiedot:

  • Dv15 98 10 1994 002-3 Diesel (Veturipalvelun numero 1994)
  • Dv15 98 10 1993 001-6 Jussi (ent. VR 1993)
  • Dv15 98 10 2000 000-7 Otto (ent. VR 2000)
  • Dv15 98 10 2001 003-0 Masi (ent. VR 2001)

Robottivetureitakin on alettu rekisteröidä TraFi:n (entinen Rautatievirasto) toimesta teollisuusvetureiksi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n omistama OTSO-robot 75 sai tunnisteen Dr35 98 10 8139 001-6 ja kuljetusketjun toisessa päässä Harjavallassa työskentelevä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n omistama OTSO-robot 50 tunnisteen Dr25 98 10 8129 001-8.

Maansiirto Veli Hyyryläisen Imatralta hankkimat Hka-vaunut on kunnostettu Teräspyörän konepajalla Kuusankoskella. Vaunuja on kaikkiaan seitsemän, joista kahdesta tehdään työkoneiden liitevaunuja. Loput viisi ovat Kbmps-tunnuksen alla EVN-numeroituina työjunakäytössä. Vaunujen väriksi on vaihtunut keltainen, tekniikkaa on kunnostettu ja toisen pään SA-3 -kytkin on säilynyt. Osa vaunuista oli jo käytössä tunnelin ruiskubetonointityömaalla Oriveden ja Jyväskylän välillä. Vetureina tällä työmaalla toimivat MVH:n oma Otso 2 (Saalasti 139/1986, ent. 51/1963) sekä Teräspyörän Otso 2 (48/1962).

Edb-vaunu 28406 esiteltiin ensimmäisenä uuden yritysilmeen mukaisena vihreä-valkoisena liikkuvan kaluston edustajana Ilmalan ratapihalla 19.2.2010. Vaunu maalattiin/teipattiin uusiin väreihin Hyvinkään konepajalla. Useiden muiden tahojen omaksuman tyylin mukaisesti uuden yritysilmeen tarkoituksena on korostaa ympäristöystävällisyyttä. Vihreässä osassa olevan luontoaiheisen kuvituksen on suunnitellut kansainvälinen suunnittelutoimisto Design Bridge. Haastetta VR:lle tullee tuottamaan kaluston ulkopuolinen siisteys, sillä mm. Tanskassa on jo kokemusta samanlaisen vihreä-valkoisen 2009 maalatun kaluston värityksen nopeasta ja rumasta likaantumisesta.

A 92 -virkavaunu on purettu Ruukissa 26.–27.9.2009. Ennen korin hävittämistä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen talkoolaiset purkivat vaunusta käyttökelpoiset varaosat museovaunuja varten. A 92 toimi parikymmentä vuotta marjanpoimijoiden taukotilana.

Isokylä–Kelloselkä-rataosan liikenne on ollut jälleen talvitauolla 12.12.2009 alkaen. Liikenne alkaa uudelleen keväällä. Tauko johtuu siitä, ettei VR ole ollut halukas kannattavuussyistä vetämään talvella junia ko. rataosalla, rata on muutoin kunnossapidetty normaalisti.

Venäläisiä tilausjunia ajettiin vuodenvaihteessa 2009–10 Suomeen 38 junaparia, mikä on 12 paria vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tällä kertaa ei liikennöity lainkaan Kolariin. Määräasemat olivat nyt Helsinki, Kuopio, Kajaani ja Rovaniemi. Kuudessa Helsinkiin tulleessa parissa käytettiin Aleksander Nevski -junan luksuskalustoa.

Luumäen asemalla siirrettiin 25.11.2009 P. E. Svinhufvudin muistopatsas. Neljäntoista metrin siirto tuli varsin kalliiksi, koska muistomerkille piti mm. rakentaa uusi graniittinen alusta. Siirto johtui paikalle rakennettavasta lisäraiteesta. Wäinö Aaltosen veistämä patsas liittyy vahvasti Luumäen rautatieaseman ja koko Suomen historiaan. Suomen itsenäisyyttä ajanut Svinhufvud palasi Luumäen asemalle kansakunnan sankarina Siperian karkotuksensa jälkeen vuonna 1917. Patsas paljastettiin Luumäen rautatieasemalla vuonna 1937.

Tupoksen entisen laiturivaihteen luo Oulun eteläpuolelle asennetaan keväällä 2010 koekäyttöön kolmen eri valmistajan pyörävoimamittalaitteet. Laitteilla valvotaan pystysuuntaisten voimien mittausten avulla mm. liikkuvan kaluston pyörien lovia. Noin vuoden koekäytön jälkeen päätetään, miltä valmistajalta hankitaan rataverkolle tullevat kymmenkunta sarjalaitetta.

Kotkan Kotolahden rakennettavan uuden ratapihan tieltä purettiin Jänskän ylikulkusilta 8.–9.11.2009. Mussalon liikenne oli vuorokauden keskeytettynä sunnuntain klo 5 ja maanantain klo 6 välisenä aikana. Ylikulkusillan kansi sahattiin lohkoiksi ja nostettiin autonostureilla pois tulevan ratapihan tieltä. Painavimmat lohkot painoivat 70 tonnia.

Oy VR-Rata Ab saa takaisin kunnossapitoonsa radat Oulusta Vartiukseen, Iisalmeen, Nurmekseen ja Ämmänsaareen (Liikenneviraston kunnossapitoalue 11) ja kaikki Oulun yläpuoliset radat (kunnossapitoalue 12), Vaihto tapahtuu 1.7.2010. Tämän johdosta VR on mm. vuokrannut yhden pilttuun Rovaniemen veturitallista. Maansiirto Veli Hyyryläinen jatkaa alueen 10 eli rataosien Ylivieska–Iisalmi ja Äänekoski–Haapajärvi kunnossapitäjänä. Uudet sopimukset ovat voimassa kevääseen 2015 asti. Liikennevirasto kilpailuttaa vuosittain 2–3 alueen ratojen kunnossapidon. Ruotsin puolella VR-Rata osallistui vuoden 2009 lopulla Haaparannan radan kunnossapidon kilpailutukseen, mutta tämän voitti Ruotsin Banverket.

Voikkaan veturikonepajan raidetyöt käynnistyivät marraskuussa. Saalasti Oy:n tytäryhtiön Teräspyörä Oy:n vetokaluston kunnossapitotoiminnot ovat siirtymässä Voikkaalle. Investointi valmistunee helmikuussa ja hieman alkuperäisiä suunnitelmia pienemmässä laajuudessa, mm. ulkoa sisään tulee kahden sijaan johtamaan vain yksi raide. Saalasti Oy:n kuljetuskalustoliiketoiminta siirtyi Teräspyörä Oy:lle 1.1.2010. Samalla kaikkien tuotteiden valmistus siirtyi Espoon Juvanmalmilta Kouvolaan Voikkaalle. Entisellä tehdasratapihalla on alkanut myös KSAO:n (Kouvolan seudun ammattiopisto) radanpidon koulutustoiminta. Siksi 15.12.2009 ratapihan kupeeseen tuotiin YV60-300-1:9 -koulutusvaihde. Radanrakentajan koulutusohjelma kestää kolme vuotta ja nyt ensimmäiset oppilaat ovat jo toisella vuosikurssilla. Vuosittain ohjelmansa aloittaa parisenkymmentä oppilasta. Lisäksi KSAO on laajentamassa toimintaansa myös muille rautatiealoille.

VR Osakeyhtiö sulautettiin 1.1.2010 VR-Yhtymä Oy:öön, jolle siirtyi mm. VR:n liikkuva kalusto. Liikenteenhoidossa vaadittavat turvallisuustodistus ja toimilupa siirrettiin tällöin VR-Yhtymälle.

Joensuu–Ilomantsi-radalla Heinävaarassa kuvataan kevättalvella, mahdollisesti 11.3.2010, Yleisradion jatkosotaan sijoittuvaa tv-sarjaa Tauno Tukeva, mikä pohjautuu Laila Hirvisaaren käsikirjoitukseen. Varsinaista junaa ei radalla liiku, mutta runsaasti sotilaita.

Keljo lakkautettiin omana liikennepaikkanaan ja liitettiin Jyväskylän liikennepaikkaan 1.2.2010 alkaen.

Havukoski (lyhenne Hvk) tulee olemaan Kehäradan erkanemisliikennepaikka pääradalta. Sen alustava sijainti on km 18+020.

Uudenkylän ja Villähteen henkilöliikennepaikat rakennetaan Liikenneviraston ja Nastolan kunnan yhteistyönä kesällä 2010 Uudenkylän ratapiha uudistamisen yhteydessä. Km-sijainnit ovat Vlh 140+000 ja Ukä 149+480. Lahti–Kouvola-taajamajunien pysähdyspaikat ovat 12.12.2010 alkaen Villähde, Nastola, Uusikylä, Kausala ja Koria. Uuteenkylään toteutetaan Maaseudun matkakeskus liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa.

Helsingin ja Turun pääasemien kaupalliset nimet tulevat olemaan 7.6.2010 alkaen Helsinki päärautatieasema/Helsingfors centralstation ja Turku päärautatieasema/Åbo centralstation. Joissain näytöissä, joihin ei mahdu koko nimeä, käytetään lyhennettä Helsinki C/Helsingfors C.

Pohjanmaan radalla Kauhavalla Härmän ja Voltin liikennepaikkojen välillä poistettiin käytöstä Ojanperän, Nukalan, Pasalan, Palon, Linnan, Tynin ja Pelkkalan tasoristeykset 9., 10. ja 24.11.2009. Maantieliikenne ohjataan Ojanperän, Rietolan ja Pelkkalan alikulkujen ja tieyhteyksien kautta. Kulku tasoristeyspaikkojen kautta estettiin normaaliin tapaan maavalleilla ja kaivamalla ojat radan suuntaisesti entisten tasoristeysten molemmille puolille.

Hyvinkää–Karjaa-rataosan kauko-ohjaus ja kulunvalvonta valmistuivat kokonaisuudessaan 17.12.2009. Rajamäellä uudet opastimet otettiin käyttöön 25.11., Nummelassa 27.11., Lohjalla 8.12. ja viimeisenä Kirkniemessä 17.12.2009. Rajamäki on siis saanut opastimet takaisin. Mustion opastimet poistettiin linjavaihteeksi muuttumisen myötä. Kirkniemen junasuoritus päättyi 16.12.2009. Kauko-ohjauksen yhteydessä Nummelaan ja Lohjalle asennettiin sähkökääntöiset tulovaihteet ja myös sivuraiteilla on lähtösuunnan pääopastimet. Kirkniemeen asennettiin Hyvinkään päähän lähtösuunnan opastimiksi uudet Opastin 2010 -järjestelmän koeopastimet. Nummelassa on Kuoppanummen tasoristeyksen vieressä uusi kuumakäynti-ilmaisin. Uusien turvalaitteiden myötä varmistuslukko- ja opastinturvalaitosten käyttö liikennepaikkojen turvalaitteena on rataverkolla päättynyt, sillä Hyvinkää–Karjaa oli viimeinen näillä turvalaitoksilla varustettu rataosuus. Laitoksia oli Mustiossa, Lohjalla ja Nummelassa. Myös loppuopastimien käyttö päättyi nyt vasta koko rataverkolla yli neljä vuotta muiden rataosien jälkeen, kun radioloppuopastimiin ja luvankysymispaikkoihin liittynyt, viimeksi vain tällä rataosalla käytössä ollut, menetelmä poistui käytöstä.

Hyvinkää–Karjaa-rataosan kauko-ohjauksen valmistumisen myötä Röykkä ja Otalampi lakkautettiin rautatieliikennepaikkoina 13.12.2009. Mustio muutettiin samalla liikennepaikasta linjavaihteeksi. Myös Pihlava lakkautettiin Pori–Mäntyluoto-väliltä ko. päivänä.

Fiskarsiin suunnitellaan jälkeen kapearaiteisen rautatien palauttamista. Suomen ensimmäinen höyryveturivetoinen kapearaiderata avattiin Fiskarsin ja Pohjankurun välille 1891. Radan ensimmäinen veturi oli Krauss & Co.:n vuonna 1890 valmistama veturi, jonka valmistusnumero on 2517/1891. Veturi on yhä muistomerkkinä Fiskarsissa. Nyt suunnitellaan noin kilometrin mittaisen radan rakentamista, höyryveturin kunnostamista ajokuntoon ja lisäksi dieselvetoisen työjunaveturin hankkimista mahdollisesti Virosta.

Pasilan vanhoilla veturitalleilla korjataan parhaillaan Suomen Höyrypursiseuran vuokraamassa pilttuussa Lokki-höyrylaivan höyrykonetta. Matkustajalaiva itsessään on peruskorjattavana Styrian vanhassa tehdashallissa Billnäsissä.

Topparoikka ry:n toimitilat Lahden varikon vesitornilla ovat vaarassa. Senaatti-kiinteistöjen toimesta varikolla teetettiin joulukuun aikana mittauksia ja tutkimuksia. Niiden perusteella Topparoikka ry irtisanotaan niin, että vesitornista on lähdettävä heinäkuussa 2010. Senaatin mukaan taustalla on kiinteistöjen käyttökustannusten ja niistä saatavien tulojen suhde. Myös alueen myynnin mahdollinen viivästyminen lienee ollut taustalla Senaatin päätyessä tähän ratkaisuun. Lahden veturitallialueella aloitetaan maaperän puhdistustyöt, jonka takia Lahden Rautatiepäiviä ei valitettavasti voitane alueella ainakaan tänä kesänä järjestää.

Museojuna Seinäjoelta Jyväskylään peruuntui 9.1.2010 Dm7-moottorivaunujen jäätyä kiinni lumeen Haapamäellä. Myös kova pakkanen vaikeuttaa museokaluston käyttöä, kun esimerkiksi moottoreissa on esiintynyt käyntiongelmia polttoaineiden heikon pakkaskestävyyden vuoksi.

Keuruun kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinto on myönnetty Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Palkinto myönnettiin merkittävästä toiminnasta Keuruun kulttuurielämän hyväksi.

Tavaravaunun Ggk 33841 kunnostus on valmistunut marraskuun lopussa Haapamäellä. Vaunun huonokuntoiset puuosat vaihdettiin, jarrut tarkastettiin ja vaunu maalattiin takaisin lämmin- ja jäähdytysvaunuille tyypillisiin vaaleisiin sävyihin. Rautatiemuseon säätiö tuki kunnostusta 1300 eurolla.

Turun satamassa valmistui syksyllä 2009 SeaRailin telinvaihtohallin sataman puolelle uusi kahden raideleveyden raide. Siinä on lomittain 1435 ja 1524 mm raideleveydet. Raiteella voidaan siirtokuormata erityisen pitkiä esineitä, esimerkiksi 120 metriä pitkiä ratakiskoja. Pitkä kuorma nostetaan trukeilla hieman ylös avovaunuista, alle vaihdetaan eri raideleveyden vaunut ja kuorma lasketaan takaisin vaunuihin. Vaunujen siirron hoitaa normaaliraiteinen vaihtoveturi siten, että normaali- ja leveäraiteiset vaunut on kytketty ruuvikytkimillä toisiinsa. SeaRailin liikenteessä on nykyisin Turussa kolme normaaliraiteista Finnsteven omistamaa entistä Railshipin ja SeaRailin Otso 4 -vaihtoveturia.

Maalämmityskokeilu aloitettiin Ilmalan varikon sähkömoottorihallin edustan kuudessa vaihteessa 18.12.2009. Järjestelmään kuuluvat kallioon poratut syvät reiät, lämpöpumppu, säätunnistin ja vaihteiden lämmönvaihtimet normaalien sähkölämmitysvastusten sijaan. Koevaihteissa selvitetään erityisesti saavutettavaa energiankulutuksen säästöä sekä investointi- ja käyttökustannuksia. Järjestelmän lisärakentamisesta Liikennevirasto päättää kesällä.

Huopalahti–Leppävaara-radan muuttamisesta metrolla liikennöitäväksi aikanaan, jos Huopalahteen rakennetaan metro, on tehty syksyllä 2009 perusteellinen selvitys. Työn tulosten mukaan muutos ei ole tarkoituksenmukaista. Raportin mukaan pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtina ovatkin tulevaisuudessa kehitettävät kaupunkirata- ja metroverkostot, joiden yhteentoimivuutta kehitetään matkaketjun sujuvuuden näkökulmasta. Olemassa olevien raideverkkojen muuttaminen toisella kalustolla liikennöitäviksi ei ole tarpeen.

Helsingin metron Rautatientorin metroasemalla 8.11.2009 sattunut raju vesivahinko sulki metroaseman toistaiseksi. Vuonna 1967 asennettu putki murtui, vesi syöksyi betonitunneliin ja siinä olleen reiän kautta alempiin rakenteisiin, ensin HKL:n sosiaalitiloihin ja sitten metroasemalle. Vesi nousi 20–30 cm laituritason yläpuolelle, joissakin syvissä kuiluissa oli parikymmentä metriä vettä. Aluksi 8.11. metrojunat kääntyivät Sörnäisissä ja sitten seuraavasta päivästä alkaen Kaisaniemessä. Junat alkoivat ajaa läpi, mutta pysähtymättä Rautatientorilla, 11.11.2009. Rautatientorin pysähdykset aloitettiin uudelleen 15.2.2010, mutta esim. aseman hissejä ei vielä saatu käyttöön.

Rautatiemuseon säätiön apurahat vuodelle 2010 myönnettiin Suomen Rautatiemuseon vuosipäivänä 16.3.2010. Apurahan saivat Haapamäen Museoveturiyhdistys ry (2000 €) Ei-vaunun kunnostukseen, Timo Koivisto (1000 €) rautatieaiheisten DVD-filmien tekemiseen ja Robert Sand (200 €) kapearaideveturin kunnostamiseen.

Kalustomuutokset VR:llä tammi-maaliskuussa 2010
Muutetut

4 Soa sarjaan Zas-w ja 43 Soea sarjaan Zaes-w.

Romutetut

1 Dr16 (2802), 1 Dv12 (2519), 1 EFit (23526), 1 BG, 1 BH, 5 BHv, 5 BT, 90 Gbln, 37 Hio, 2 Hio-t, 6 Hkb, 16 Hkba, 3 Ob ja 3 XG.

Liikenteestä poistetut

1 Sm1+Eio (6008+6208), 11 Gblk, 1 Gbly ja 4 Sbmm.

Hylkäyspäätöksen saaneet

2 Nom (11001, 11002), 1 Fh (3318), 2 Hkb ja 1 Occp.

Kaupallisesta liikenteestä poistetut

10 Tka7 (168, 169, 175, 181, 182, 184, 196, 200, 206 ja 214) ja 1 Tve4 (502)

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Helmikuun alusta 2010 poistettiin Tallinnan raitiovaunujen ja linja-autojen takaovien luona olleet lippujen mitätöintilaitteet. Vanhanmalliset reikiä tekevät laitteet jäivät vain kuljettajan läheisyyteen ja sähkötoimiset leimauslaitteet keskioville. Kuljettaja voi katkaista leimauslaitteesta virran nähdessään lipuntarkastajien pysäyttävän vaunun, jolloin viimehetken leimaukset eivät onnistu.Lipuntarkastuksen hoitaa Tallinnan kaupunginpoliisi (Tallinna Munitsipaalpolitsei).

Liettua

Siauliain asemalla muistomerkkinä ollut Tampellan valmistama PT-4 nro 153 (valm. nro 660/v. 1948) vietiin 14.12.2009 lavettikuljetuksena kunnostettavaksi. Veturi ei tule ajokuntoon, vaan se palautetaan ehostuksen jälkeen takaisin paikalleen. Veturin lastauksesta lavetille löytyy kuva internet-osoitteesta http://narrow.parovoz.com/newgallery/pg_​view.php?ID=129637&LNG=EN. Samassa sivustossa on myös veturin kunnostuskuvia tämän vuoden helmikuulta.

Venäjä

Moskova–Pietari-radalla räjäytettiin pommi 27.11.2009 Nevski Express -pikajunan alla. Puolisen tuntia tämän perässä kulkenut Tolstoi-pikajuna Suomeen myöhästyi tapauksen takia 13 tuntia. Seuraavien päivien liikennejärjestelyjen takia Tolstoi-jouduttiin kääntämään Keravan kolmioraiteella, jotta junarunko saatiin oikein päin. Toinen runko oli tätä ennen käännetty vaunu kerrallaan Venäjällä.

Sapsan-suurnopeusjuna aloitti kaupallisen liikenteen Moskovan ja Pietarin välillä 18.12.2009. Aamu- ja iltajunat ajavat pysähtymättä, päiväjunat pysähtyvät neljällä väliasemalla. Aamujunat lähtevät sekä Pietarista että Moskovasta klo 6.45 ja ovat perillä 10.30. Päiväjunat lähtevät puolestaan molemmista päistä klo 13.00 ollen perillä 17.15. Iltajunat lähtevät klo 19.00 ja ovat määräasemillaan 22.45. Junarunkoja on käytettävissä viisi. Niissä vaunut 1 ja 2 ovat 1. lk vaunuja ja vaunut 3, 4, 6, 7, 8, 9 ja 10 2. lk vaunuja, vaunu 5 on ravintolavaunu.

Ruotsi

Gotlannin saaren rataverkko pitenee entisestään. Gotlands Hesselby Jernväg liikennöi nyt 1,3 km pitkää väliä Dalhem–Munkebo. Lisäksi siitä erillisenä on kunnostettu Tulen asema ja sen ratapiha on rakennettu valmiiksi. Vuoden 2010 aikana rakennetaan rataa lisää yhteensä 1,5 km Tulen aseman molemmin puolin. Tätä aikaisemmasta radasta erillistä rataa tullaa liikennöimään aluksi väliaikaisesti vain resiinoilla. Kahden erillisen radan välistä puuttuu 700 metriä rataa. Rakennettavan radan toisesta päästä on vielä matkaa 3,2 km Roman asemalle. Vuoteen 2012 mennessä on tarkoitus rakentaa puuttuvat osuudet niin, että junaliikenne voitaisiin aloittaa koko Dalhem–Roma-radalla. Radan raideleveys on 891 mm.

Kiina

Maailman nopeimmat kaupallisen liikenteen junat kulkevat nyt Kiinassa. Vielä 1993 suurin nopeus Kiinan rautateillä oli 120 km/t. Ensimmäisen kerran alettiin ajaa 200 km/t 2003 ja jo 2008 suurin kaupallisen liikenteen nopeus oli 350 km/t. Lyhyt Beijing–Tianjin-rata (118 km) avattiin 1.8.2008 kesäolympialaisiin, mutta lyhyen matkan takia nopeus on normaalisti ”vain” 332 km/t. Ensimmäiset pidemmät 350 km/t radat avattiin 28.12.2009 (Zhengzhou–Xi`an 460 km) ja 30.1.2010 (Wuhan–Guangzhou 989 km). Beijing–Tianjin-osuus tulee olemaan osa Beijing–Shanghai-rataa, joka valmistunee kokonaisuudessaan 1.3.2013. Suurnopeusjunia on liikenteessä tai rakenteilla viittä eri tyyppiä. Vuonna 2012 niitä pitäisi olla valmiina jo 800. Vuonna 2013 Shanghain radan valmistuttua Kiinassa tulee olemaan suurnopeusrataa jo 7500 km, josta 5457 km:llä ajetaan 350 km/t. Kiina on siten muuttunut höyryveturimaasta äärimmäisen nopeasti maailman johtavaksi suurnopeusmaaksi.

Itävalta

Vuoden 2008 lopussa alkanut Salzburgin päärautatieaseman uudistaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Elo–syyskuussa 2009 valmistui asema-aukiolle tilapäinen parakkimallinen lipunmyynti- ja inforakennus myymälöineen. Käynnissä olevat Plainstraßen ja Rainerstraßen alikulkutyömaat ratapihan länsipäässä valmistuvat syyskuussa 2010. Välilaiturirakennuksen sekä kaarihallin ja laiturikatosten uusimistyöt samoin kuin Schallmoosin ja Elisabeth-Vorstadtin kaupunginosat yhdistävän uuden kauppakäytävän arvioidaan valmistuvan puolestaan 2013 loppupuolella. Käyttöön otettavat uudet liukuportaat helpottavat vaihtoa maan alla olevalle Salzburger Lokalbahn-lähiliikenneradalle (SLB). Huhtikuussa 2010 alkava asemarakennuksen saneeraus kestää pari vuotta ja ratapihan alittavan Gabelsbergerstraßen (nk. Nelböckviadukt) alikulun uusiminen ensi vuoden kesäkuusta runsaan vuoden. Kaikki uudisrakenteet sopeutetaan vanhaan ja arvokkaaseen arkkitehtuuriin. Läpäisykyvyn parantamiseksi myös koko aseman läpi kulkeva raiteisto uusitaan. Tämä on osa Euroopan laajuisen rautatieverkon TEN 17:n länsi–itä-suunnan (Pariisi/Stuttgart–Wien–Bratislava) osuuden parantamista.