Artikkelihaku

Resiina 4/2016

Kansi 4/2016

» J.B.Snell - Rautatiekuvia Suomesta
» Höyrymatkailua Pietarissa ja Karjalassa
» Gotthardin pohjatunnelin avajaisjuhla

Rautatieuutiset 2/2006

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu


Miksi matkustajia seisotetaan tyhjässä junassa?

31.12.2006 14:15

Junamatkustajat saivat jälleen ihmetellä VR:n toimintatapoja lauantaina. Intercity-juna, joka lähtee Lappeenrannasta kello 11.35 oli aivan täynnä. Osalle matkustajista ei riittänyt paikkoja, vaan he joutuivat seisomaan tai yrittivät ahtautua ravintolavaunuun. Ihmetystä herätti se, että samaan aikaan junassa oli useita vaunuja tyhjillään lukittuina.

Kouvolan alueen kaukoliikenteen palvelupäällikkö Esko Tirranen, miksi matkustajia ei päästetty tyhjiin vaunuihin?

- Tyhjät vaunut olivat ylimääräisiä vaunuja, jotka palautettiin Helsinkiin perjantain kahdesta iltajunasta. Jos juna tulee täyteen, konduktöörillä on oikeus avata vaunuja ja laskea sinne matkustajia.

- Tällä kertaa ovia ei voitu avata kesken matkan. Ylimääräiset vaunut oli kytketty niin, että kulkusillat olivat pystyssä, lämmöt eivät olleet päällä ja kuulutuskaapelit olivat irti. Tällöin vaunut on nopeampi irrottaa Helsingissä.

VR:llä on tietojärjestelmä. Eikö sen avulla voitu ennakoida, että junaan tarvitaan lisäpaikkoja ja kytkeä vaunuja niin, että matkustajat olisivat päässeet tyhjiin vaunuihin?

- Duettovalvojat (järjestelmävalvojat) seuraavat arkisin junien täyttöastetta. Jos lauantain juna olisi myyty loppuun jo perjantaina, siihen olisi voitu varautua. Valvojat eivät kuitenkaan ole töissä lauantaina ja juna myytiin loppuun ilmeisesti vasta lauantaiaamuna.

Lähde Etelä-Saimaa 31.12
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2006/12/31/alueuutiset/juttu7/sivu.html


Tasoristeyskuolema Ylistarossa

29.12.2006 16:01

Yksi ihminen kuoli ja kaksi loukkaantui tasoristeysonnettomuudessa Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla perjantaiaamuna. Onnettomuus sattui Kainaston vartioimattomassa tasoristeyksessä hieman ennen kello yhdeksää. Alustavan tiedon mukaan henkilöauto törmäsi tasoristeyksessä VR:n työkoneeseen.

Lähde Turun Sanomat


Kolarin rata korjataan 2008

24.12.2006 09:50

Kolarin rata korjataan 2008 Tornion ja Kolarin välisen rataosuuden peruskorjaus alkaa näillä näkymin vuonna 2008. Kolmen vuoden urakka maksaa noin 60 miljoonaa euroa. Ratatöiden yhteydessä tehdään erillistöinä Tornion Torppiin henkilölaituri, joka korvaa muutama vuosi poistetun pysäkin. Ikean uskotaan lisäävän seisakkeen käyttöä. Kolarin rata on päässyt kehnoon kuntoon. Kiskoliikenne rataosuudella pidetäänkin käynnissä tehostetulla kunnossapidolla. "Vanhat puupölkyt ovat lahoamassa ja sepeli on jauhautunut siihen malliin, että korjaustarve on konkreettinen. Erityisesti tavaraliikenne vaatii radalta kuntoa. Liikkeelle täytyisi lähteä", ylitarkastaja Jouko Nurmilaukas Ratahallintokeskuksesta luonnehtii. Perusremontissa puupölkyt korvataan betonipölkyillä, päällysrakennetta uusitaan ja kiskoja kunnostetaan. Nurmilaukas katsoo, että Torniosta käynnistyvä, noin 186 kilometrin rata-urakan alkamisvuosi 2008 on varsin realistinen. "Se liittyy tällä hetkellä suunnitelmissa olevien kiskomateriaalien kierrätykseen." Ratatöihin liittyvät mittavat vartioimattomien tasoristeyksien ja rumpujen remontit. Maanmittauslaitoksella on meneillään tasoristeyksien poistamiseen ja tiejärjestelyihin liittyvä selvitys, joka on pyritän niveltämään yhteen rataprojektin kanssa Tasoristeyksiä on reilu kaksi sataa ja rumpuja jonkin verran vähemmän. Nurmilaukas pitää hyvänä saavutuksena, jos 20-30 tasoristeystä katoaa rataremontin myötä. Ikea laittoi pökköä pesään Tornion kaupungilla ja Ratahallintokeskuksella on suunnitelma rakentaa Torppiin seisake, joka korvaa Tornio pohjoisen seisakkeen. Vähällä käytöllä ja huonossa paikassa sijainnut seisake poistettiin jokunen vuosi sitten myös turvallisuussyistä. Uudelle seisakkeelle on kysyntää, myöntää VR:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Markus Lohikoski. "Palautetta on tullut kovasti." Ikean aukaiseminen Haaparannalle on pannut lisää pökköä pesään. Lohikoski arvelee, että Ikean imu saattaisi osaltaan lisätä junan käyttöä. "Mutta vielä on paljon kysymysmerkkejä. Miten järjestetään vaikkapa liityntäliikenne Tornion ja Haaparannan keskustaan. Siinä tarvitaan ensi hätään vähintään takseja tai tilatakseja." Helsingistä Kolariin ja takaisin Helsinkiin kulkee normaalisti kolme junaparia viikossa. Matkailusesonkeina juna kulkee joka päivä ja sesonkiviikonloppuisin kiskoilla liikkuu useampiakin junia. Innokkaat ikea-asiakkaat ovat ideoineet jos jonkinlaisia malleja junakyydeiksi Tornioon. Torniolla ja Haaparannalla on useita suunnitelmia vireillä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupungit miettivät yhteistä matkakeskusta, vuoden alusta alkaa kokeiluna kahdella pikkubussilla yhteinen kaupunkiliikenne. Taivaanrannassa siintelee myös henkilöjunaliikenteen käynnistäminen ja siihen liittyen yhteisen aseman käyttöönottaminen. Henkilöjunat eivät kulje Haaparannalle. Uusi Haaparannan rata valmistuu ensi vuosikymmenen alussa, eikä henkilöliikennettä tule ainakaan ennen sitä, seutulogistikko Kirsi Ylipiessa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksesta kertoo. "Varmaahan se ei ole edes silloin." Ruotsissa selvitellään parhaillaan pohjoisen pikajunatarpeita. VR seuraa Lohikosken mukaan mielenkiinnolla, löytyykö Perämerenkaaren liikenteelle mahdollisuuksia. Edellinen yritys kaatui kannattamattomuuteen. "Vielä on paljon isoja ratkaisemattomia kysymyksiä."

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/klubi/index.cfm?j=622807


Tieliikelaitos osti Maansiirto Veli Hyyryläisen

23.12.2006 12:10

Tieliikelaitos on ostanut 21.12.2006 rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistuneen Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n. Yrityskauppa tukee merkittävästi Tieliikelaitoksen kasvustrategiaa ja vahvistaa Tieliikelaitoksen asemaa radanpidon markkinoilla.

Yrityskaupalla Tieliikelaitos hankki määräysvallan Kaivujyrä Oy:ssä, jonka kokonaan omistamia tytäryhtiöitä ovat Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy ja Mannerkaivuu Oy.

Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on perustettu vuonna 1976 ja sen toimialue on Suomi ja Baltian maat. Yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli n. 20 milj. euroa. Myynnin taustalla on omistajan halu kehittää yritystä edelleen ja näkemys Tieliikelaitoksesta tähän sopivana vahvana omistajana. Veli Hyyryläinen jatkaa yrityksen toimitusjohtajana ja vähemmistöosakkaana. Myös yrityksen koko muu henkilöstö jatkaa tehtävissään.

Tieliikelaitoksen asiakkailla on nyt entistä laajemmat mahdollisuudet hyödyntää Tieliikelaitoksen ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n yhdistettyä osaamista ja monipuolisia infra-alan palveluita myös radanpidon alueella. Yrityskauppa vaatii vielä Kilpailuviraston hyväksynnän.

Lähde Tieliikelaitos 22.12
Lähde WWW http://www.tieliikelaitos.fi/uutiskeskus/uutiset/default.asp#Tieliikelaitos%20osti%20radanpitoon%20erikoistuneen%20yrityksen


Kalasataman asema luovutetaan HKL:lle tänään

22.12.2006 09:45

Kalasataman metroasema luovutetaan HKL:lle tänään. HKL tekee vielä aamupäivän aikana käyttöönottotarkastuksen. Mikäli puutteita ei ole, asema siirtyy HKL:lle.

Kalasataman metroasema otetaan käyttöön tammikuun alussa. Uusi asema aiheuttaa avautuessaan myös pieniä muutoksia metron aikatauluihin. Matka-aika sekä itään että länteen pitenee noin minuutin.

HKL arvioi, että kun Kalasatama kokonaisuudessaan on valmis noin 15 vuoden päästä, metroaseman kautta kulkee noin 23 000 matkustajaa päivässä.

Lähde Ylen aikainen 22.12
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content64057


Ministeri Huovinen: Turku-Uusikaupunki-junaa syytä harkita

21.12.2006 17:47

Uusikaupunki ja Aker Yards Oy ovat esittäneet liikenne- ja viestintäministeriölle, että Turun ja Uudenkaupungin välillä kokeiltaisiin henkilöjunaliikennettä.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen katsoo, että hanke vaikuttaa työllisyyssyistä hyvin perustellulta. - Jos junayhteys helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmia, sen toteuttamista on syytä harkita vakavasti, Huovinen sanoo.

Ministerin mukaan esitys henkilöliikenteen aloittamisesta Turun ja Uudenkaupungin välillä tukee rautatieliikenteen kehittämisen linjauksia. Ministeriö on valmis osallistumaan asiaa pohtivan työryhmän työhön ja ottamaan asiaan kantaa pikaisesti selvitysten valmistuttua.

Uusikaupunki on asettanut työryhmän, joka selvittää mahdollisuuksia aloittaa taajamajunaliikenne rataosuudella. Tavoitteena on liikenteen käynnistäminen kokeiluna jo ensi vuonna.

Junavuoroille halutaan rahoitusta valtion budjetista joukkoliikennepalveluiden ostoon tarkoitetuista määrärahoista.

Henkilöliikennettä Turun ja Uudenkaupungin välillä pidetään tarpeellisena siksi, että se helpottaisi Uudenkaupungin autotehtaalta Valmet Automotive Oy:stä työttömiksi joutuvien työllistämistä muun muassa Turun telekalla ja Aker Yardsin toimittajayrityksissä.

Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö
Lähde WWW http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=86&channelitemid=15235


Yksi loukkaantui tasoristeysonnettomuudessa Laukaassa

21.12.2006 11:58

Taksibussin kuljettaja loukkaantui tavara-junan ja taksin törmäyksessä Laukaassa torstaina ennen puolta päivää. Onnettomuus sattui vartioimattomassa tasoristeyksessä Lemettiläntiellä.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4833544.html


Oulu selvittäisi junien lähiliikenteen

20.12.2006 09:45

Kaupunginhallitus otti tiistaina kantaa valtakunnalliseen Rautatieliikenne 2030 -suunnitelmaan. Oulussa toivotaan selvitettäväksi, onko rataliikenteessä mahdollisuuksia Oulun seudun lähiliikenteeseen.

Kaupunginhallitus ilmaisi huolensa Oulun ja Seinäjoen välisen radan parantamisen ja tason nostamisen riittämättömästä rahoituksesta. Kaupunginhallitus arvioi, että rahojen puuttuminen hidastaa vuosikaudet rataosan liikennettä, kun rataosuutta ei saada kuntoon. Oulu kiirehtiikin kaksoisraidetta Oulun ja Seinäjoen välille laajempana kokonaisuutena ja nopeammalla aikataululla.

Kaupunginhallituksen mukaan rahoituksen vähenevyys on näkynyt Pohjois-Suomen liikenneverkolla niin tie- kuin rautatieliikenteen osalta. Valtio ei ole pystynyt vastaamaan kasvuseutujen kuten Oulun tarpeisiin.

Perusradan pito vaatii vuositasolla 420 miljoonan euron satsausta, jotta ratojen kunto ja liikennöitävyys voidaan turvata. Rahoitusvaje on noin 50 miljoonaa euroa. Peruskorjausten tarve on erityisen ilmeinen raskaan liikenteen rataosuuksilla Oulusta Tornioon ja Oulusta Seinäjoelle.

Lähde Kaleva 20.12
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/klubi/index.cfm?j=621931


Venäjältä ennätysmäärä junamatkustajia vuodenvaihteessa

18.12.2006 18:17

Venäjältä saapuu vuodenvaihteessa junilla Suomeen ennätysmäärä matkailijoita. Moskovasta lähtee 18 ylimääräistä junaa, jotka tuovat tänne noin 12 000 lomailijaa.

Ylimääräisistä junista 4 menee Kuopioon, 2 Kajaaniin, 2 Rovaniemelle ja 10 Helsinkiin. Ensimmäinen ylimääräinen juna tulee Suomeen 27. joulukuuta, ja viimeinen ylimääräinen juna täältä Moskovaan lähtee 10. tammikuuta.

Matkailijoita saapuu Suomeen erikoisjunien lisäksi myös normaaleilla Moskovasta ja Pietarista tulevilla junavuoroilla.

Venäläisten vuodenvaihteen juhlasesonki jakaantuu kahteen matkustusajankohtaan: uusi vuosi sekä venäläinen joulu, jota ortodoksisen kalenterin mukaan vietetään tammikuun alkupuolella.

Kuluvasta vuodesta on Suomen ja Venäjän välisessä henkilöliikenteessä tulossa kokonaisuudessaankin ennätyksellinen. Tammi-marraskuussa 2006 junamatkoja on tehty noin 303 000, mikä on 26 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Edellinen huippuvuosi oli 1990, jolloin matkoja tehtiin noin 277 000. Viime vuonna Suomen ja Venäjän välisten junamatkojen määrä oli 267 000.

Junamatkustajista noin 50 prosenttia on venäläisiä, 30 prosenttia suomalaisia ja loput muita kansallisuuksia.

Lähde VR-konserni 18.12.2006
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_173.html

 

Tasoristeysonnettomuudet kuriin tiedottamisella

18.12.2006 18:04

Viranomaisten mielestä suurin osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu välinpitämättömyyden takia. Onnettomuudet halutaan kuriin viranomaisten yhteisellä tiedotuskampanjalla.

Junarata ylitetään punaisista valoista ja kellon kilkatuksesta huolimatta. Autoilijat yrittävät jopa kiertää puomeja. Kampanjalla yritetään tavoittaa erityisesti nuoret ja ratojen varrella asuvat. Kampanja starttaa mediassa ensi kevään lopulla.

Tasoristeysonnettomuuksia yritetään vähentää tiedottamisen lisäksi myös vähentämällä radan ylityspaikkoja ja lisäämällä alikulkusiltoja. Myös radanvarsien puustoa harvennetaan näkyvyyden parantamiseksi. Ratahallintokeskus kartoittaa vaarallisimmat risteykset eri puolilta maata.

Nopeita parannuksia ei luvassa

Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen nopealla aikataululla ei ole Ratahallintokeskuksen mukaan mahdollista, sillä käytettävissä olevat rahat eivät riitä vartioimattomien risteysten poistamiseen nopealla aikataululla.

Suomessa sattuu noin 50 tasoristeysonnettomuutta vuodessa. Viime viikon lopulla sattui neljä onnettomuutta, joista kaksi vaati kuolonuhrin.

Viime päivien onnettomuuksista huolimatta kuolonuhrien määrä on jäämässä tänä vuonna selvästi alhaisemmaksi kuin viime vuonna, jolloin tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi kahdeksan ihmistä. Suomessa on yhä noin 3 800 tasoristeystä, joista noin kolmetuhatta on vartioimattomia.

Lähde YLE Uutiset
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id49520.html


Varoittimet pois päältä Hankasalmen junaturmassa

18.12.2006 16:55

Hankasalmella viime torstaina sattunut junaturma johtui ilmeisesti pois päältä kytketyistä varoitinlaitteista. Onnettomuutta tutkivan Jyväskylän poliisin mukaan tasoristeyksen valot ja puomit poistettiin käytöstä aiemmin päivällä rata-alueen kunnossapitotöiden yhteydessä.

Töiden jälkeen laitteet ilmeisesti unohdettiin kytkeä takaisin päälle. Poliisi ei vielä maanantaina tiennyt, ketkä huoltotöitä ovat suorittaneet. Toistaiseksi ketään ei epäillä rikoksesta.

Yksin matkustanut 51-vuotias mies loukkaantui torstaina ajettuaan matkustajajunan alle Osuuskuntatien tasoristeyksessä Niemisjärvellä. Hän pääsi poistumaan täysin romuttuneesta autosta omin voimin. Turman vuoksi junaliikenne radalla pysyi poikki seuraavaan aamuun saakka.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/keskis1.html


Nainen kuoli tasoristeysonnettomuudessa Kurikassa

17.12.2006 15:10

Kurikkalainen 25-vuotias nainen kuoli tasoristeysonnettomuudessa Kurikassa Miedon kylässä lauantaina iltapäivällä. Onnettomuus sattui Skyttän tasoristeyksessä, joka on vartioimaton.

Kaskisen suunnasta tulossa ollut tyhjä tavarajuna törmäsi henkilöauton kylkeen. Törmäyksen jälkeen auto suistui radan vieressä olevaan ojaan. Nainen kuoli heti. Hän oli liikkeellä yksin.

Veturinkuljettaja sai junan pysähtymään noin 300 metriä tasoristeyksen jälkeen.

Seinäjoen poliisin mukaan nainen asui lähistöllä ja reitti oli hänelle tuttu. Keli oli onnettomuushetkellä hyvä, mutta aurinko paistoi junan tulosuunnasta.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-12-17,104:2:426517,1:0:0:0:0:0:


Auto törmäsi Pendolinoon Hankasalmella

14.12.2006 20:39

Pendolino-juna on törmännyt henkilöautoon Hankasalmella Keski-Suomessa. Illalla sattuneessa onnettomuudessa ei tullut vakavia henkilövahinkoja, mutta junaliikenne Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosuudella keskeytyi. Pieksämäen suunnasta tullut juna jäi onnettomuuspaikalle. Turma sattui tasoristeyksessä Hankasalmen Niemisjärvellä noin kello 19. Osuuskuntatietä ajanut auto lensi törmäyksen voimasta noin 50 metriä ja romuttui.

Autossa oli vain kuljettaja. Hän pääsi romusta itse ulos eikä loukkaantunut vakavasti. Kuljettaja vietiin lääkärintarkastukseen keskussairaalaan Jyväskylään.

Lähde MTV3 14.12
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/12/491267


Isä ajoi koulumatkalla junan eteen - tytär kuoli

14.12.2006 12:17

Kymmenvuotias tyttö kuoli henkilöauton ja tavarajunan törmäyksessä Orimattilassa Päijät-Hämeessä aamulla. Henkilöautoa ohjannut isä loukkaantui. Hän oli viemässä tytärtään kouluun.

Poliisin mukaan turma sattui Orimattilan taajamassa vartioimattomassa Käkeläntien tasoristeyksessä. Henkilöauton kuljettaja ei huomannut lähestyvää puutavarajunaa.

Juna törmäsi auton oikeaan kylkeen. Matkustajan paikalla istunut tyttö kuoli heti törmäyksessä. Isä sai vammoja ainakin päähänsä. Hänet siirrettiin hoitoon Päijät-Hämeen keskussairaalaan Lahteen.

Lähde Ilta-Sanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1284922


Marskin vaunu palasi tutulle paikalle

13.12.2006 17:35

Marsalkka C. G. Mannerheimin kuuluisa salonkivaunu palasi tutulle paikalleen Mikkelin asemalle tänään. Takana on lähes vuoden evakkoretki, joka vaunulta kului veturitalleilla.

Noin 20-metrinen ja 35 tonnia painava vaunu saatiin takaisin rautatieasemalle kahdessa osassa, sillä telipyörät tulivat toisella kyydillä.

Salonkivaunulle on rakennettu uusi peti isojen muutos- ja rakennustöiden alla olevalle Mikkelin rautatieasemalle. Vaunu on lähes entisellä paikalla, mutta hieman lähempänä ykkösraidetta.

Alunperin vaunu piti siirtää takaisin vasta kesäksi, kun sille rakennettu suojakatos valmistuu. Vaunun palautus tehtiin kuitenkin etuajassa, koska katoksen valmistuttua vaunu siirto paikalleen olisi ollut lähes mahdoton urakka.

Lähde Savon Sanomat
Lähde WWW http://savonsanomat.fi/index.php?XEFTL=647eac916c37454cda2bce4f3d7d07b51&mode=module&uid=88385&top=


VR ei usko kolmanteen rataan lentoasemalle

13.12.2006 09:54

VR suhtautuu epäillen Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannen raideyhteyden suunnitelmiin. Helsingin joukkoliikennelautakunta haluaisi selvittää pitäisikö lentoasemalle saada kolmaskin raideyhteys kehäradan ja länsimetron lisäksi.

Pääradalta lentoaseman kautta kulkevan kaukoliikenteen ratayhteyden lisäksi suunnitteilla on myös metrolinja Kampista Pasilan kautta lentoasemalle. VR:n lähiliikennnepäällikkö Kari-Pekka Rosenholm ei usko kolmannen raideyhteyden tarpeellisuuteen tai toteutumiseen.

Lähde Ylen aikainen 13.12
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content792B5


Matkakortti muuttaa kirkkonummelaisten matkustamista

12.12.2006 23:03

Kirkkonummella uskotaan matkakorttiuudistuksen helpottavan työvoiman saantia kuntaan. Kirkkonummi liittyy YTV:n matkakorttijärjestelmään tammikuussa. Tuolloin matkakortit kelpaavat myös Kirkkonummen lähijunaliikenteessä ja Veikkolan busseissa ja helpottavat näin joukkoliikenteen käyttöä.

Kirkkonummen kunnan johdossa matkakorttiuudistus nähdään myös osana alueen liittymistä yhä kiinteämmin pääkaupunkiseutuun. Matkakortteja aletaan myydä Kirkkonummella ensi maanantaista alkaen.

Lähde Ylen aikainen 12.12
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content579BC


Liikennetilanne myös kännykällä

12.12.2006 14:35

VR:n liikennetilanne on nyt luettavissa myös kännykällä osoitteesta http://kotisivu.mtv3.fi/jkn404/juku Sivulle on kerätty linkit liikennetiedotteisiin ja asemakohtaisiin liikennöintitietoihin. VR:n sivuilla käytetään kehyksiä, joita useat matkapuhelimet ei tue. Tallentamalla osoite http://kotisivu.mtv3.fi/jkn404/juku puhelimen kirjanmerkkeihin pitäisi onnistua liikenteen seuraaminen myös matkapuhelimen selaimella.


VR nostaa hintoja

12.12.2006 14:19

VR nostaa kauko- ja lähiliikenteen junalippujen hintoja tammikuun alkupuolella. Keskimäärin 1,5 prosentin hinnankorotuksia yhtiö perustelee muun muassa energia- ja henkilöstökustannusten kasvulla.

Uudet hinnat tulevat voimaan 7. tammikuuta. Kaikki ennen sitä ostetut liput ja ennakkovaraukset noudattavat nykyisiä hintoja.

Muutoksia myös aikatauluihin

Myös VR:n kaukoliikenteen aikatauluihin tulee muutoksia 7. tammikuuta. Esimerkiksi matka Helsingistä Kajaaniin nopeutuu enimmillään puolisen tuntia, kun Pendolinot aloittavat liikennöinnin kaupunkien välillä. Matka Helsingin ja Kajaanin välillä kestää tuolloin lyhimmillään 5 tuntia 40 minuuttia. Lisäksi aamun junayhteydet Turun satamaan paranevat, kun sekä Helsingin että Tampereen suunnan junat poikkeavat satamassa.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien aikatauluihin tammikuu ei tuo muutoksia.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612125481819_uu.shtml


Oikorata tuonut junaan lisää matkustajia

10.12.2006 14:10

Keravan ja Lahden välille avattu oikorata on lisännyt matkustajamääriä selvästi Itä-Suomen junaliikenteessä. Syyskuun alussa käyttöön otettu uusi rata nopeutti matkustusaikoja Helsingin ja Itä-Suomen välillä puolesta tunnista tuntiin. VR:n henkilöliikennejohtajan Antti Jaatisen mukaan esimerkiksi Lahdessa matkustajamäärät ovat kasvaneet yli 20 prosenttia.

Itä-Suomessa matkustajamäärät ovat kasvaneet Lappeenrannassa, Imatralla ja Mikkelissä 20-30 prosenttia. Hieman pienempiä kasvulukuja on mitattu Kuopion ja Joensuun liikenteessä.

- Matkustajamäärien kasvu alkoi heti oikoradan valmistuttua, Jaatinen sanoo.

Junamatkustus on lisääntynyt myös muualla Suomessa, muun muassa Turun ja Jyväskylän liikenteessä. Jaatisen mukaan kasvua on tapahtunut lisäksi Venäjän-liikenteessä.

VR on kasvattanut matkustajamääriään koko vuoden. Ennen oikoradan valmistumista kasvu oli neljän prosentin luokkaa. Radan valmistuttua kasvu kiihtyi kolmisen prosenttia.

- Se on erittäin kova luku tälle toimialalle, Jaatinen sanoo.

Lähde STT
Lähde WWW http://saunalahti.fi/uutiset/?id=34101042


Oikorata toi juniin lisää matkustajia

09.12.2006 13:56

Keravan ja Lahden välille syyskuun alussa avattu oikorata on lisännyt matkustajamääriä selvästi Itä-Suomen junaliikenteessä. VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatisen mukaan esimerkiksi Lahdessa matkustajamäärät ovat kasvaneet yli 20 prosenttia.

Itä-Suomessa matkustajamäärät ovat kasvaneet Lappeenrannassa, Imatralla ja Mikkelissä 20â€"30 prosenttia. Hieman pienempiä kasvulukuja on mitattu Kuopion ja Joensuun liikenteessä. Kainuussa matkustajamäärät ovat laskeneet yöjunaliikenteen lakkauttamisen myötä. Syys-marraskuun välisenä aikana junamatkustus on kasvanut Suomessa seitsemän prosenttia.

Lähde HS 9.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135223556758


Oikorata tuplasi Lahden-Helsingin matkustajamäärän

09.12.2006 13:14

Oikoradan suosion nopeus yllätti VR:nkin

Oikorata on osoittautunut ennakoituakin suositummaksi: Lahden ja Helsingin välinen matkustajamäärä on kaksinkertaistunut tänä syksynä. Myös VR luuli etukäteen, että kasvu jakaantuisi useammalle vuodelle.

Syys- ja lokakuussa Z-kaupunkijunien kyytiin houkuteltiin tarjoushinnalla, mutta marraskuussa taksat palasivat normaaleiksi. Asiakkaat säilyivät silti, mutta osa aiemmin Z-juniin hypänneistä käyttää nyt pikajunia. Eniten kulkijoita on työmatkaliikenteen aikaan, mutta oikorataa pitkin matkataan entistä enemmän myös viikonloppuisin.

Etenkin mäntsäläläiset ovat toivoneet oikoradalle lisää Z-vuoroja. Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan mahdollisista lisävuoroista neuvotellaan ensi vuonna.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=122543


Junien kahvikärryt säilytettävä

08.12.2006 23:19

Pääkirjoitus. Junien kahvikärryt eivät kannata. Niinpä VR on yhdessä tytäryhtiönsä Avecran kanssa suunnittelemassa koko kärrymyynnin lopettamista.

VR:stä kerrotaan, että asiasta ei ole vielä lopullista päätöstä. Hämeenlinnalainen kansanedustaja Kirsi Ojansuu arvioi eduskunnan kyselytunnilla, että virvokkeet voivat kadota junista jo tammikuussa.

Juotavan puuttuminen ei ole pikkujuttu. Junalla matkustaminen on nykyään yleensä jo kalliimpaa kuin oman auton käyttäminen. Tänä talvena se on ollut myös selvästi hitaampaa. Työmatkajunat ovat olleet kroonisesti myöhässä. Itäisen oikoradan käyttöönotto on tukkinut Helsinki-Tampere-rataa, koska pitkään vaadittua lisäraidetta Keravan ja Riihimäen välille ei ole tullut.

Nyt sitten odotetaan, mitä tapahtuu, kun rautateiden tavaraliikenne vapautuu kilpailulle ensi vuoden alussa. Silloin VR ei enää voi päättää, kuka ajaa ensin. Yhtään yksityistä toimilupaa ei ole vielä myönnetty, mutta VR:n myöhässä olevat matkustajajunat voivat ainakin teoriassa joutua hyvinkin pian odottelemaan ajoissa olevia yksityisiä tavarajunia. Siellä sitten istutaan kuivin suin. Ilmaista vettä ei enää ole.

Lähde Vihreä Lanka
Lähde WWW http://www.vihrealanka.fi/node/180


Nuorukainen jäi junan alle Mikkelissä

08.12.2006 19:58

Mikkeliläinen 17-vuotias nuorukainen jäi junan alle ja kuoli torstai-iltana Mikkelissä. Tapahtumapaikka on noin puoli kilometriä Mikkelin rautatieasemalta etelän suuntaan. Tapaukseen ei epäillä liittyvän rikosta.

Kolme viikkoa sitten kaksi 15-vuotiasta nuorta kuoli jäätyään matkustajajunan alle Mikkelin Otavassa.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612085466167_uu.shtml


Junaliikenne toimii taas Rantaradalla

08.12.2006 11:22

Turun ja Salon välistä junaliikennettä haitannut sähkövika on juuri saatu korjatuksi, VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan. Ensimmäinen normaalin aikataulun mukaisesti liikennöivä juna lähtee Turusta Helsinkiin kello 11 aikaan. Rantaradalla sattui perjantaiaamuna sähkövika Paimion kohdalla. Aamujunien matkustajat kuljetettiin busseilla Turun ja Salon välinen etappi.

Lähde HS 8.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rantaradan+junat+kulkevat+taas+yhdelt%C3%A4toista/1135223530691


Junien liikkeet näkyvät netissä

08.12.2006 10:50

Viimeinen juna meni jo, laulaa Kirka.

Enää ei tarvitse miettiä, menikö se viimeinen juna vai onko se vasta tulossa. VR tarjoaa tästä päivästä asiakkailleen ajantasaista tietoa junien liikkeistä. VR:n internet-sivuilta voi tarkistaa, kulkevatko junat aikataulussa vai onko joku myöhässä.

Palvelu perustuu Ratahallintokeskuksen rakentamaan järjestelmään, joka rekisteröi junien kulkua seuranta-asemien kautta.

"Se ei siis perustu esimerkiksi satelliittipaikannusjärjestelmiin, vaan se tapahtuu vähän karkeammalla tasolla", huomauttaa liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström VR:ltä.

Satelliittipaikannusta ei valittu, koska vain uudemmissa junissa on gps-laitteet. Lisäksi viranomainen eli Ratahallintokeskus oli jo aiemmin valinnut erilaisen etenemistavan.

"Kaluston uusiutumisen myötä seuranta tulee varmaan myöhemmin gps-järjestelmään", lupaa VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen .

Jaatisen mukaan nykyinen seurantakin on laajempi kokonaisuus kuin mitä nettisivuilla näkyy.

Toistaiseksi tietoa tarjoutuu 44 juna-asemalta. "Joka asemalla seurantaa ei siis ole", Mannerström huomauttaa.

Internet-sivuilla näkyvät sekä junan aikataulun mukainen aika että arvioitu aika ja lopulta toteutunut aika. Sivuilla voi junien liikkeitä tarkastella joko asema- tai junakohtaisesti.

"Tiedot päivittyvät muutaman minuutin välein", Mannerström lupaa.

Toistaiseksi seurannassa ovat vain VR:n kaukoliikenteen junat eli noin 300 junaa päivässä. Myöhemmin mukaan on tarkoitus ottaa myös lähijunat.

Junien kulkutietopalvelun lisäksi palvelu tarjoaa liikennetiedotteita radan varrella sattuneista poikkeavista tapahtumista. Samaa tietoa jaetaan myös teksti-tv:n kautta.

"Liikennetiedote julkaistaan, kun useampi juna myöhästyy yli 15 minuuttia", Mannerström lupaa.

VR:n nettisivuilla vierailee kuukausittain 600 000-700 000 kävijää ja ne ovat yksi Suomen suosituimmista nettisivustoista. Internetistä on tullut VR:n asiakkaiden tärkein tiedonsaantikanava.

Lähde Tekniikka&Talous 8.12.2006
Lähde WWW http://tekniikkatalous.talentum.com/doc.te?f_id=1079133


Junaliikenne poikki Turun ja Salon välillä

08.12.2006 08:30

Junaliikenne on poikki Turun ja Salon välillä. Syynä on sähkövika. Junaliikenne Salon ja Turun välillä korvataan busseilla ainakin seuraavan tunnin ajan tai kunnes vika saadaan korjattua. Vian aiheuttajasta ja korjaustöiden kestosta ei vielä ole tietoa.

Lähde HS 8.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135223530691


VR:n junat vihdoin netistä

06.12.2006 19:55

Pitkällisen testaamisen ja odottelun jälkeen VR avaa vihdoin huomenna palvelun josta näkee junien myöhässäkulun. Suomi on viimeisiä Euroopan maita jossa vastaava palvelu avataan. VR:n palvelusta näkee vain kaukojunien kulun, ei lähiliikenteen junia.

Lähde Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 6.12


Lisämatkustajat aiheuttavat puutetta parkkipaikoista Lappeenrannassa

05.12.2006 23:49

Rautatieaseman pysäköintialue Lappeenrannassa on käynyt liian pieneksi. Vilkkaimpina päivinä autoja pysäköidään nurmialueelle, kun parkkiruudut loppuvat kesken. Pysäköintiongelma aiheuttaa junaan kiiruhtajille harmia, kun kiireessä pitää löytää jokin paikka ajoneuvolle.

Ongelma pahenee, kunhan talvi ja lumet tulevat. VR:n kiinteistöpäällikkö Seppo Lehtinen kertoo, että parkkipaikan pienuus on heillä tiedossa.

- Nykyinen parkkipaikka tehtiin 1980-luvun lopulla noin sadalle autolle. Viime aikoina junien matkustajamäärä on kasvanut selvästi, ja oman auton käyttö lisääntyy jatkuvasti. Lappeenrannan rautatieaseman parkkipaikka on jäänyt pieneksi.

Lehtinen ei usko, että rautatieaseman parkkipaikkaa käytettäisiin yleisenä pysäköintialueena, vaikka se onkin maksuton.

- Lähellä ei ole kaupungin virastoja tai muita yleisiä palvelupisteitä, joissa ihmiset asioisivat.

JUNIEN henkilöliikenteen tilastot kertovat, että tämän vuoden marraskuussa henkilöliikenne Lappeenrannassa kasvoi kymmenisen prosenttia viime vuoden marraskuuhun verrattuna. Kun prosentit muutetaan ihmisiksi, kasvu on lähes sata ihmistä päivässä.

Lappeenrantaan tulee ja sieltä lähtee päivittäin junalla noin 930 ihmistä. Vaikka vain osa matkustavista tulee asemalle omalla autolla, matkustajien kasvuluvut vahvistavat Lehtisen arvion. Aseman parkkiruutujen tarjonta on pienempi kuin kysyntä.

Kiinteistöpäällikkö Lehtinen sanoo, että Lappeenrannan parkkipaikkaa pitäisi laajentaa.

- En istu VR:n rahakirstun päällä, mutta haaveenani on, että ensi kesänä jotain päästään tekemään. Tilaa laajennukselle on, mutta tarkempia suunnitelmia ei ole vielä tehty.

Rautatiealueen parkkialueineen omistavat VR, valtion kiinteistöyhtiö Kapiteeli ja Ratahallintokeskus. Se tarkoittaa, että pysäköintialueen laajennus on valtion asia. Lehtinen toiveilee Lappeenrannan kaupunkia mukaan kustannuksia jakamaan, mutta kaupungilla ei ole velvoitetta osallistua rakentamisen kustannuksiin, koska se ei ole alueen maanomistaja.

- Ilmiö on minulle uusi, mutta mielestäni parkkialueen laajentaminen on valtion asia, kaupungin teknisen toimialan johtaja Ensio Koikkalainen vastaa Lehtisen toiveeseen.

RAUTATIEASEMALLE suunniteltiin aikanaan maanalaista pysäköintilaitosta, mutta se jäi suunnitelmaksi. Maanpäällisten parkkipaikkojen rakentaminenkin maksaa kuitenkin yllättävän paljon.

- Teimme Lahden asemalle 200 parkkipaikkaa, ja ne maksoivat 400 000 euroa. Niistä oli lämpöpaikkoja 40, kiinteistöpäällikkö Lehtinen kertoo.

Lähde Etelä-Saimaa 5.12
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu2/sivu.html


VR:n häiriöt: Lisätyötä huonommalla palkalla

04.12.2006 22:00

Lunden: Henkilökunnassa kuhisee, liikennehäiriöt lisäävät työtä, mutta laskevat ansioita.

VR:n junat ovat viime aikoina olleet kiusallisen julkisuuden keskellä. Niin kauko- kuin paikallisjunat ovat myöhästelleet, ajojohtimia on tippunut ja Pendolinoja on katkeillut.

Matkustava yleisö on ollut vihainen ja ymmällään. Miten tällaista voi tapahtua? Ennen saattoi kellon tarkistaa junan tulosta, nyt matkustaja arvailee asemalla, mahtaako junaa tulla lainkaan.

Paineen alle on joutunut ensimmäisenä junissa työskentelevä henkilöstö, jotka kuuluvat SAK:laiseen Rautatieläisten liittoon.

- Uhkailut ja haistattelut kaatuvat konduktöörien niskaan, jotka kuitenkin ovat täysin syyttömiä myöhästelyyn, sanoo Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lunden.

Konduktöörit joutuvat junan myöhästymisen takia lisätöihin. Jokaiselle matkustajalle on erikseen mm. laadittava uudet jatkosuunnitelmat. Yllättäen lisätyö ei näy kuitenkaan henkilökunnan tilipussin paisumisena, vaan käykin päinvastoin. Kun juna myöhästyy, konduktöörin tilipussi kapenee.

- Näin se on. Tietyt lisät jäävät saamatta, vaikka konduktöörillä ei ole osaa eikä arpaa esimerkiksi ajojohtimen katkeamiseen, Lunden sanoo. - Voit arvata, että jäsenistön keskuudessa kuhisee. Otetaan haukut vastaan, työt lisääntyvät, mutta tilipussi ohenee, Lunden sanoo.

Edellinen lakko 1976

Tästäkin syystä Lunden väläytti viime viikolla liittonsa valtuuston kokouksessa jopa lakkoa. Sellainen olisi rautatieläisten keskuudessa ennenkuulumatonta. Viimeksi liitto on ollut lakossa 1976 junansuorittajien eläkeiän laskemiseksi 58 vuoteen. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kuitenkin lopetti lakon tylysti ilmoittamalla, ettei hän allekirjoita sellaista uutta eläkelakia, joka laskee ikärajaa.

- Onkin sanottu, että kaksi ei koskaan lakkoile, Neuvostoliitto ja Rautatieläisten liitto, puheenjohtaja Lunden naureskelee.

Syyt ongelmiin löytyvät liiton mielestä nykyisen järjestelmän rakenteista ja rahoituksen puutteesta. Rautatieläisten Liitto vaatii Lundenin mukaan tasokorotusta ratojen ylläpitoon ja rautateihin tehtäviin investointeihin. Vain näin voidaan taata rautatielinkeinon toimivuus jatkossakin.

- Liitto on ollut keskitetyn tulopolitiikan yksi vankimmista tukijoista. Ensi kierroksella on varauduttava henkisesti siihenkin, että meidän pitää itse hoitaa asiamme, Lunden sanoo.

Lähde Uutispäivä Demari
Lähde WWW http://www.demari.fi/Article.jsp?article=6883


RHK julkaisi oppaan liikennöinnin aloittamisesta

04.12.2006 21:41

Ratahallintokeskus (RHK) on julkaissut 16-sivuisen oppaan liikennöinnin aloittamisesta valtion rataverkolla. Tavaraliikenne vapautuu uusille operaattoreille 1.1.2007. Liikennöinti edellyttää, että yrityksellä on toimilupa ja turvallisuustodistus, se saanut ratakapasiteettia ja tehnyt rataverkon käyttösopimuksen. Toimiluvan hakemusmaksu on 1 000 euroa. Yksikään uusi yritys ei aloita vuoden alussa liikennöintiä valtion rataverkolla.

Lähde Infoverstas 1.12
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/


Kiskobussi hajosi Savonlinnassa

04.12.2006 21:36

Savonlinnasta Parikkalaan matkalla olleeseen kiskobussiin tuli sähkövika maanantaiaamuna, ja matka keskeytyi Savonlinnan Kauppatorin seisakkeelle. Kiskobussi oli lähtenyt matkaan Savonlinnan rautatieasemalta normaalisti aikataulun mukaan kello 5.35.

Kiireisimpien matkustajien matka jatkui taksikyydillä suoraan Helsinkiin, koska he eivät ehtineet Helsinkiin menneeseen Intercity-junaan Parikkalaan. Matkustajia kuljetettiin yhteensä kolmella taksilla. Seuraava aikataulun mukainen vuoro Parikkalasta Savonlinnaan hoitui Savonlinnassa olleella varakiskobussilla.

Viallinen kiskobussi korjataan takuutyönä Pieksämäellä. Savonlinnaan saadaan uusi kiskobussi rikkoutuneen tilalle tämän viikon aikana. Arkisin Savonlinnan ja Parikkalan väliä liikennöi yksi kiskobussi, mutta viikonlopun liikenteessä perjantaista sunnuntaihin väliä kulkee kaksi kiskobussia.

Lähde Itä-Savo 4.12
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/jetspeed/portal/IS_newsFlashes.psml


Sähkö nopeuttaa Kainuun junia

02.12.2006 18:02

Oulu-Kontiomäki-Vartius ja Kontiomäki-Iisalmi-ratojen sähköistys on valmis. Juhlajuna kutsuvieraineen ajeli Oulusta Kajaaniin torstaina 30.11.2006. Uudet aikataulut otetaan käyttöön tammikuun 7. päivänä.

Sähköaikaan siirtyminen tietää matkustusmukavuuden lisääntymistä tuoreemman kaluston myötä sekä matka-aikojen lyhenemistä. Oulun ja Kajaanin välin sähköjuna taittaa vartin nopeammin, Helsingin matka-ajasta putoaa pois puoli tuntia. Myös vuoroja saadaan lisää.

Sähköistämisen tuoma laadun ja määrän lisääntyminen on lähes vienyt pois keskusteluista vielä syksyllä tunteita kuohuttaneen Helsingin yöjunavuoron lopettamisen. Kajaanin aseman kansalaisjuhlassa puhunut, Konsta Pylkkäsen hahmon ottanut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonenkin lupasi, ettei enää murehdi yöjunan perään, kunhan uudet vuorot ja junat pelaavat.

"Iisalmeen sähkörata saatiin jo 22 vuotta sitten, joten jo oli Kajaaninkin vuoro", Kaikkonen totesi sadoille asemalle kertyneille kainuulaisille.

Uutta sähköistystä rakennettiin 365 kilometriä. Rahaa vuona 2002 aloitettu urakka vaati ratatöineen ja kulunvalvontajärjestelmineen lähes 95 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskuksen (RHK) ylijohtaja Ossi Niemimuukko totesi, että rautatiet ovat taloudellisesti ja ekologisesti tarkasteltuna edullinen investointi yhteiskunnalle.

"Jatkosähköistykset rataverkoilla on tällä erää saatu päätökseen. Keskustelua uusista hankkeista toki käydään, mutta RHK:n kanta on, ettei sähköistyksestä enää saada merkittäviä verkollisia hyötyjä. Alueiden näkökulmasta asia tosin tuntuisi olevan toisin."

Niemimuukon mukaan rataverkon tulevaisuus ei näytä hyvältä kasaantuvien tarpeiden ja niukkenevan rahoituksen takia. Vähäliikenteisten ratojen kohtalosta onkin keskusteltava taas aivan lähiaikoina. Uskoa tulevaisuuteen antavat Niemimuukon mielestä kuitenkin jo sovitut suuret ratahankkeet, joista yksi tärkeimmistä on Oulu-Seinäjoki-radan tasonnosto.

Ratarahojen niukkuuden otti esille myös VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Tapio Simos . Hän sanoi, että ratojen rahoitus on saatava nykyistä pitkäjänteisemmäksi, jotta nopeus- ja painorajoituksilta vältyttäisiin.

"Palvelua on silti pystyttävä yhä hiomaan. Matka-aikoja on lyhennettävä, vuoroja lisättävä, lippujen saatavuus varmistettava sekä matkustajainformaatiota ja täsmällisyyttä parannettava", Simos luetteli.

Lähde Kaleva.plus
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/klubi/index.cfm?j=617222


Matkustajajuna saapui Rauman asemalle

02.12.2006 05:40

Tiistaina (21.11.2006) iltapäivällä ohikulkijat saattoivat hieraista silmiään, kun Rauman ratapihalle nousi matkustajavaunusta joukko väkeä. Harvinainen näky liittyi Rauman Sataman järjestämään tempaukseen.

Satama oli kutsunut alan toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan ulkomaankaupan kuljetusketjusta Rauman sataman kautta. Illan ohjelmaan kuului tietenkin myös satamakierros ja Lukko-Ilves-jääkiekko-ottelu.

Matkustajaliikenne Rauman radalla loppui 80-luvun lopulla. Sen jälkeen matkustajajunat ovat olleet harvassa. Esimerkiksi 90-luvulla asemalle "puksuttivat" Hippo-junat, tällä vuosituhannella ratapihalla on käynyt RMJ:n festarijuna.

22.11.2006

Lähde Uusi Rauma 22.11.2006
Lähde WWW http://www.uusirauma.fi/artikkeli.phtml?id=19265


Pendolinon akku kärähti yöllä Pasilan asemalla

01.12.2006 11:30

Pendolinon vetovaunun akku aiheutti Pasilan asemalla myöhään perjantaiyönä hälytyksen alettuaan kärytä. Hälytyskeskuksen yksikön saavuttua paikalle puolenyön aikaan veturiin ruiskutettiin sammutusvaahtoa. Pelastuslaitoksen mukaan juna oli paikoillaan asemalla. Akun käryäminen aiheutti savun muodostusta veturissa, mutta varsinaista tulipaloa se ei sytyttänyt.

Lähde HS 1.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135223370641


Välipalaraitiovaunu kävi ensimmäisellä koeajolla

30.11.2006 21:37

Väliosalla jatketun nivelvaunun ensimmäinen koeajo tehtiin torstaina Helsingin raitioverkolla. Vallilasta Käpylään suuntautuneella ajolenkillä mitattiin vaunuun kytketyn väliosan jarrujen toimivuutta. Ajotuntuma osoittautui ehkä ennakoitua paremmaksi. Ainakin HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä hehkutti kuudella metrillä venytetyn nivelvaunun käytöstä.

- Tämä kulkee tasaisemmin kuin tavallinen nivelvaunu. Väliosalla jatkettu vaunu ei reagoi kiskojen heittoihin yhtä herkästi.

Nivelraitiovaunuun asennettu matala väliosa helpottaa vaunuun nousemista ja siitä poistumista.

Väliosan käytöstä seurataan matkan edistyessä huolella. Sähköjärjestelmän suunnitteluun osallistunut Jüri Joller mittaa piirturilla jarrujen toimivuutta.

Jarrutehoihin kiinnitetään syystä huomiota. Väliosa antaa nivelvaunulle kuusi tonnia lisää massaa. Sen pysäyttäminen vauhdissa vaatii tehokkaampia jarruja kuin normaalissa nivelvaunussa. Niinpä pömpelin alle asennettuun teliin on kytketty uudet, lisämassan edellyttämät levyjarrut. Lisäosalla varustetun vaunun pitää pysähtyä oman pituutensa eli noin 27 metrin mittaisella matkalla. Alustavissa kokeissa näin on käynyt.

Indrek Gregor sovittelee automaattioven piuhoja paikoilleen. Käpylän pysäkillä viritys herää eloon. Heikkilän lihasvoimalla toimineet ovet alkavat totella nappia. Vilkut ja sivuvalot toimivat, mutta paljon on vielä tekemättä. Sisävalaistus, ilmanvaihtolaitteet ja pysäytysnappulat odottavat vielä kytkemistään.

Käpylän ratikkapysäkillä Henry Suhonen seisoo thinsulate-pipo pienessä kenossa ja katsoo väliosalla venytettyä nivelratikkaa.

- No, on niihin tullut lisää pituutta, kun tarkemmin katsoo, Suhonen havahtuu.

Joulukuu uhrataan ratikan koeajolle, linjakäyttöön raitiovaunu tullee tammikuussa.

Lähde HS 30.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135223360730


Ravintolavaunu palaa Imatra-Helsinki aamujunaan

28.11.2006 12:31

Karjalan radan varhaisjunasta kadonnut ravintolavaunu tulee takaisin tammikuussa. VR vaihtaa kello 6.09 Imatralta Helsinkiin lähtevän vuoron junatyypin Intercity 2:sta Intercityksi, johon kuuluu ravintolavaunu.

Ravintolavaunu kuului aamun ensimmäisen junan kalustoon syyskuun alkuun saakka. Se oli Helsinkiin meneville matkustajille paitsi aamiaisen tankkauspaikka, myös tärkeä tapaamispaikka.

3. syyskuuta VR otti käyttöön Lahden oikoradan ja varhaisti aamujunan aikataulua. Samalla junatyyppi vaihtui IC:stä IC2:ksi, jossa ravintolavaunun korvaa kärryn kanssa kiertävä virvokkeiden myyjä.

Matkustajat ovat kuitenkin kovasti kaivanneet ravintolavaunua.

- Sen puutteesta on tullut paljon valituksia, kertoo liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström VR:stä.

Valitukset vaikuttivat siihen, että VR palauttaa varhaisjunan junatyypin entiselleen. Samalla myös illan viimeinen juna Helsingistä Imatralle muuttuu IC2:sta IC:ksi, koska sama juna palaa aamulla Helsinkiin.

Ravintolavaunun lisäksi aamu- ja iltajunaan tulee taas tupakointikoppi ja erikoisvaunu lemmikkieläinten kuljettajille. IC2 on savuton juna.

Muissa Karjalan radan junissa ravintolavaunu säilyi syyskuun muutosten jälkeen, ja tammikuun muutosten jälkeen se on siis kaikissa junissa. Aikataulut eivät muutu.

Junakyyti on loppusyksyn ollut huonossa huudossa säästä ja kalustovaurioista johtuneiden myöhästymisten takia.

Mannerströmin mukaan Karjalan radan juniin on kuitenkin tullut lisää matkustajia syyskuun alun jälkeen. Etenkin aamun varhaisjuna Helsinkiin on hänen mukaansa suosittu.

- Se oli hyvässä käytössä jo ennen syyskuun alun aikataulumuutoksia. Nyt se on tosihyvin käytetty juna.

Lähde Etelä-Saimaa 28.11.
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu7/sivu.html


Rautateille ei ole tulossa kilpailua

27.11.2006 20:52

Ensi vuoden alusta lähtien muutkin yritykset kuin VR voivat tarjota tavarankuljetuksia raiteilla. Uusien yrittäjien mielenkiinto on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, koska kiinnostavin kohde eli Venäjän liikenne on jätetty edelleen VR:n yksinoikeudeksi. Vain yksi virolais-venäläinen yritys on jättänyt lupahakemuksen tullakseen Suomen rautateille, kertoo YLEn TV-uutiset. Liikenneministeriössä uskotaan, ettei kilpailijoita ole erityisemmin luvassa lähivuosinakaan.

- Lähinnä odotetaan pieniä syöttöliikennettä harjoittavia rautatieyrittäjiä. Suurempaa kilpailijaa markkinoille ei ole näkyvissä, sanoo hallitusneuvos Hannu Pennanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

VR:n yksinoikeus itärajan ylittävään tavaraliikenteeseen on taattu valtiotasolla niin sanotulla yhteyssopimuksella. Eduskunnassa on vasta nyt kehotettu liikenneministeriötä muuttamaan sopimusta. VR saa kuitenkin nauttia sille erittäin tärkeästä Venäjän yksinoikeudesta vielä vuosia, sillä yhteyssopimuksen uusiminen vie vähintään kolme vuotta.

Lähde Yle 27.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id48111.html


Outokummun Seudun Antti-patsas kaivosrautatieyhdistykselle

27.11.2006 18:41

Outokummun Seudun tämän vuoden Antti-patsas luovutettiin Outokummun kaivosrautatieyhdistykselle. Patsas annettiin yhdistyksen ansioista paikallisen ja koko valtakunnankin kaivoshistorian vaalimisesta, sen eläväksi tekemisestä ja säilyttämisestä tuleville sukupolville. Outokummun kaivosrautatieyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Karvinen on saanut Antti-patsaan käteensä, kunniakirjaa pitelee yhdistyksen hallituksen jäsen Kaisa Mustonen. Kaivosrautatien uudelleenrakentamisessa mahdottoman tuntuinen asia tuli mahdolliseksi, kuten yhdistyksen hallituksen jäsenet Kaisa Mustonen ja Perttu Karttunen totesivat hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Patsasta luovutettaessa tulikin esille se uskallus, jota yhdistyksen puuhahenkilöillä on ollut hankkeeseen lähtiessään ja sitä toteuttaessaan. -Erityisesti on korostettava kahta seikkaa. Ensinnäkin sitä, että on saatu aikaiseksi päätös tämän kaivoksen historiaan olennaisesti kuuluvan radan saamiseksi uudelleen toimintaan. Ei tietenkään vastaavassa laajuudessa kuin ennen, mutta riittävänä jotta kaivoshistoria tältä osin muuttuu satunnaisellekin kävijälle konkreettiseksi, kuvaili päätoimittaja Kimmo Timonen kaivosrautatiehanketta. -Toinen asia on valtava työpanos, joka on kohdistunut hankkeeseen. Yhdistyksessä on runsaasti kaivos- ja rautatiealan tietämystä ja taitoa. Ilman näitä yhdistettynä mittavaan talkootuntien määrään ei kaivosrautatie olisi uudestisyntynyt Outokummun kaivosmiljööseen. Valmista rataa kilometrin verran Kaivosrautatieyhdistys on saanut lähinnä talkootyön avulla rakennettua reilun kilometrin verran kaivosrataa. 750 milliselle rautatielle on entisöity diesel-vetoista kalustoa. Rataosuus kiertää Vanhan kaivoksen alueen veturitalleilta kiisuvaraston viereen. Tarkoitus on jatkaa rataa ensi kesänä noin sadan metrin verran amfiteatterille saakka. Kaivostoiminnan aikana tunneleissa olevaa rataa käytettiin kaivoksesta louhitun kiviaineksen kuljettamiseen. Vastaavanlainen rata kulki myös kaivokselta Pitkälahteen. Tämä rataosuus purettiin vuonna 1955. Radan rakentamiseen kaivosrautatieyhdistys on saanut muun muassa leader-rahoitusta. Yhdistyksen jäsenten oman osaamisen lisäksi on apua saatu myös Valtion rautateiden henkilöstöltä. Kimmo Timonen

Lähde Outokummun Seutu
Lähde WWW http://www.outokummunseutu.net/cfmldocs/uutinen.cfm?lehti=605&uutinen=2492


Tavarajunaliikenne kehittyy

27.11.2006 10:26

Antero Komulainen

Elämän menoa

Tavarajunaliikenne kehittyy

Otin kunnolla kelivaraa, kun lähdin varhain keskiviikkoaamuna uutiskeikalle ja kuvaamaan vartiukseen ensimmäisen sähköjunan saapumista. Heräsin kuudelta ja ennen seitsemää ajelin jo Lentiiran tiellä. Vartiuksessa olin todella hyvissä ajoin - puolitoista tuntia ennen sähköjunan saapumista.

Vartiuksen entisen puunvarastointialueen kohdalla katselin maisemia, että paremmalta näyttää. Tukkiautojen valoja vilahteli kaukana tieltä olevilla puulansseilla. Vartiuksen ympäristön siistiminen oli pitkään vireillä. Nyt se on jo pitkälle tehty.

Rajakontti ei ollut vielä avannut oviaan, joten ajoin pintakaasulla aseman pihaan ja marssin sisälle. Junansuorittaja kertoi, että juna on tulossa kohti Vartiusta ja Kontiomäellä se oli vain kolme minuuttia aikataulustaan myöhässä. Samalla hän laskeskeli, että juna tulee Vartiukseen puolentoista tunnin päästä.

Kelivaran lisäksi oli aikaisen herätyksen vuoksi myös kahvinjuontivaraa. Palailin Rajakontille ja odottelin hetken, kunnes kahvila ja kauppa avautuivat. Rajakontissa on aina mukava tavata ihmisiä. Siellä ei tarvitse pitkään istua, kun tarinoidessa kuulee tukkiautoilijoilta ja kuljettajilta tuoreimmat edellisen illan ja yön kuulumiset. Aamun puheenaiheita olivat turhauttavan pitkät odotukset Venäjän tullissa, teiden kunto ja tuoreet munkit.

Vaikka ensimmäisen sähkötavarajunan tuloon oli vielä aikaa, niin kahvilaan ei passannut jäädä. Tavarajunan saapumisaika oli noin yhdeksältä aamulla. Kieltämättä SR-2-vetureiden vetämä juna edusti uutta aikaa. Etelän pääradoilta tutut veturit ovat virtaviivaisia, siistejä ja äänettömämpiä.

Henkilöjunaliikenne Kainuussa on kehittynyt todella huonoon suuntaan.

Nousin keskiviikkoiltana kello 18.10 Kuhmosta bussiin suuntana etelän yöjuna. Kajaanissa odotin Oulun junaa tunnin, aikataulun mukaisesti. Makuuvaunun hyttiin pääsin Oulussa vasta puolen yön jälkeen, aikataulun mukaisesti. Unten maille pääsin vasta puolenyön jälkeen ja perille Tampereelle 5.45, aikataulun mukaisesti.

Minulla ja muilla kainuulaisilla matkustajilla riitti kyllä siunailtavaa koko yöjunamatkan ajan, mutta sehän ei ollut yllätys.

Lähde Kuhmolainen 24.11.2006
Lähde WWW http://www.kuhmolainenlehti.fi/a/2006/11/24/1869896.shtml


Sähköjuna saapui Vartiuksen asemalle

27.11.2006 10:24

Ensimmäinen sähköjuna saapui Vartiuksen asemalle viime keskiviikkona kello 8.59. Aseman kello näyttää itään päin Venäjän aikaa ja länteen päin Suomen aikaa. Asemapihalla junan saapumista kuvattiin ahkerasti. Paikalla oli asemalla työskenteleviä työntekijöitä ja myös kaksi junaharrastajaa.

Sähköjuna saapui Vartiuksen asemalle

Ensimmäinen: Sähkövetureiden vetämä tavarajuna saapui Vartiuksen rautatieasemalle ensimmäisen kerran keskiviikkoaamuna. Koejuna rullasi asemalle 60 tyhjän vaunun kanssa. Jo aamupäivällä sähköjuna suuntasi pellettivaunujen kanssa takaisin kohti Kontiomäkeä.

Antero Komulainen

Kontiomäki-Vartius-radalla kulki ensimmäinen sähköjuna keskiviikkoaamuna. Vetotehtäviin oli varattu kolme SR-2-sähköveturia, joista kaksi oli käytössä ja yksi tuotiin paluumatkaa varten mukana.

Vartiuksen asemalla junaa oli vastassa henkilökuntaa, paikalle osuneita tullin työntekijöitä sekä kaksi junaharrastajaa. Salamavalot välähtelivät tiuhaan sähköjunan kaartaessa radalle yksi 60 tyhjää vaunua perässään.

Junan numero oli TA 5436. Sillä oli kolmen veturin kanssa pituutta 905 metriä. Kontiomäeltä tavarajuna lähti kohti Vartiusta kolme minuuttia aikataulustaan myöhässä kello 7.05. vartiukseen se saapui etuajassa kello 8.59.

Koejunan kulkua ja suoriutumista seurattiin tavallista tarkemmin. Junaa ohjasi VR:n vetopalveluasiantuntija Erkki Juuth.

- Normaalia hommaa uudella rataosuudella. Tämä oli kevyttä keittoa. Toimivuutta päästään testaamaan raskaalla junalla, kertoi Juuth. Raskaalla junalla koekäyttö jatkui aamupäivällä. Veturien tehojen lisäksi tarkkailtiin sähköradan kapasiteettia.

Radan varressa oli sähkömiehiä seuraamassa muun muassa miten syöttöasemat ja ratajohdot toimivat ja käyttäytyvät.

Junan kyydissä Vartiukseen saapuivat veturinkuljettajat ja luottamusmiehet Timo Salonen ja Aarne Karjalainen sekä suunnittelupäällikkö Harri Holmberg.

Sähkövetureiden käyttö Kontiomäki-Vartius-vä­lil­lä lisääntyy joulukuussa, mutta diesel-vetureitakin vielä nähdään. Sähköjunien käyttö tehostuu vuoden vaihteen jälkeen.

Veturinkuljettajat Timo Salonen ja Aarre Karjalainen pitivät siirtymistä pitivät muutosta suurena. Sähköveturi on tehokkaampi, mutta työympäristönä hiljaisempi. Veturien hiljaisempi ääni vähentää melua myös ympäristössä.

Täydellä teholla vetäessään SR-2 veturi kuluttaa sähköä noin 15 000 kilowattia tunnissa eli suunnilleen normaalin sähköllä lämpiävän omakotitalon vuoden sähköt.

Suomessa VR:llä on käytössä 46 sähköveturia, joista Kontiomäki-Vartius-väli tulee tarvitsemaan enimmillään yhdeksän veturia.

Lähde Kuhmolainen 24.11.2006
Lähde WWW http://www.kuhmolainenlehti.fi/a/2006/11/24/1869898.shtml


Junamatkustus kasvoi huonosta julkisuudesta huolimatta

24.11.2006 09:36

Syyskuun alusta lähtien on junamatkustajien määrä kasvanut poikkeuksellisen ripeään tahtiin, vaikka VR Osakeyhtiön saama julkisuus on junien myöhästelyn takia ollut kaikkea muuta kuin mairittelevaa.

Syyskuun alun jälkeen on lähi- ja kaukojunissa ollut noin seitsemän prosenttia enemmän väkeä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, ja alkuvuoden eli tammi-elokuun kasvuluvuksi VR kirjaa neljä prosenttia.

Yhtiö pitää kehitystä hyvin myönteisenä, sillä jo viime vuonna junissa tehtiin 63,5 miljoonaa matkaa eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Junamatkustus lähti selvään nousuun syksyllä 2004.

Tämä syksy toi rautateille VR:n markkinoiman "uuden juna-ajan" eli Keravan-Lahden oikoradan ja uudet aikataulut. Syys-marraskuun kasvua selittääkin VR:n mukaan osin se, että tarjonta eli koko maan junavuorojen määrä lisääntyi aikataulukauden vaihtuessa viisi prosenttia.

Yhtiössä uskotaan myös, että etenkin oikoradan myötä lyhentyneet Itä-Suomen matka-ajat ovat tuoneet juniin uutta väkeä, vaikka lisäystä on ollut muillakin suunnilla.

Oikoradalla työmatkalaisia houkuteltiin juniin puoleen hintaan myydyllä 30 päivän lipulla, ja tarjousaikaa oli lokakuun loppuun. VR:n mukaan normaalihintoihin siirtyminen ei ole vähentänyt oikoradan junien käyttöä. Z-tunnuksella kulkevissa lähijunissa tehtiin syyskuussa lähes 85 000 matkaa.

Lähde HS 24.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junamatkustus+kasvoi+vaikka+julkisuus+myllytti+VR%C3%A4%C3%A4/1135223198480


VR ja Venäjän rautatiet perustaneet henkilöliikenteeseen kalustoyhtiön

23.11.2006 22:08

VR Osakeyhtiö ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD ovat perustaneet yhteisen kalustoyhtiön Helsingin ja Pietarin välistä nopeaa junaliikennettä varten. Lisäksi konttikuljetusten markkinointia varten VR ja RZD:n tytäryhtiö OAO Transcontainer ovat perustaneet myyntiyhtiön.

Oy Karelian Trains Ltd

Oy Karelian Trains Ltd on yhtiö, joka hankkii Helsinki–Pietari-liikenteen edellyttämät nopeat junat ja kunnossapitopalvelut. VR ja RZD omistavat yhtiön puoliksi.

Karelian Trainsin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu OAO RZD:n varapresidentti M. P. Akulov. Toimitusjohtajaksi on valittu VR:n henkilöliikenteen projektipäällikkö, diplomi-insinööri Ilkka Keränen. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Kaluston toimittamisesta järjestetään kansainvälinen tarjouskilpailu. Uuden kaluston lisäksi Pietarin-matkan nopeuttaminen edellyttää ratainvestointeja kummassakin maassa ja kaikkien rajamuodol-lisuuksien siirtämistä liikkuvaan junaan. Projektin tavoitteena on, että lähivuosina Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika lyhenee nykyisestä vähän yli viidestä tunnista kolmeen tuntiin.

Vuonna 2005 Suomen ja Venäjän välillä tehtiin 267 000 matkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli kuusi prosenttia. Vuonna 2006 kasvua on odotettavissa vähintään 15 prosenttia.

Oy TransContainer Scandinavia Ltd

VR:n ja Transcontainerin puoliksi omistama Oy TransContainer Scandinavia Ltd markkinoi konttikuljetuksia Venäjälle, muihin IVY-maihin ja myös esimerkiksi Kiinaan ja Koreaan. Lisäksi yhtiö tehostaa Helsingin ja Moskovan välillä liikennöivän konttijunan markkinointia. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. Henkilövalintoja ei vielä ole tehty.

Vuonna 2005 Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä kontteja kuljetettiin 125 000 TEU. Konteista 80 prosenttia kulki Suomen ja Kaukoidän välillä. TEU on konttiliikenteen yksikkö, joka vastaa yhtä 20 jalan konttia

Lähde VR 23.11
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_153.html


Junayhteys Pietariin nopeutuu?

22.11.2006 18:59

Junamatka Helsingin ja Pietarin välillä yritetään lyhentää kolmeen tuntiin nykyisestä viidestä tunnista. Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu huomenna vierailulle Suomeen. Vierailun yhteydessä allekirjoitetaan sopimus VR:n ja Venäjän rautateiden yhteisyrityksestä.

Yhtiö hankkii kaluston Helsingin ja Pietarin välistä nopeaa junayhteyttä varten. Nopean yhteyden on määrä olla käytössä ensi vuosikymmenen alkupuolella, sanoo YLEn TV-uutisten haastattelema kansliapäällikkö Jarmo Viinanen.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/html?PAGE=113


Otavan junaturmassa kuoli kaksi nuorta

19.11.2006 22:17

Otavan eilisessä junaturmassa kuoli kaksi 15-vuotiasta nuorta, kerrottiin Mikkelin poliisista sunnuntaina. Tyttö ja poika olivat illalla olleet istumassa kiskoilla Otavan aseman ratapihalla. Paikalle tuli pohjoisesta pikajuna. Nuoret olivat jo poistumassa kiskoilta, mutta he eivät ehtineet, vaan jäivät junan alle.

- Tapahtumahetkellä vallitsi tiheä sumu, kertoi rikosylikonstaapeli Juha-Pekka Puttonen.

Junalla oli vauhtia 120 kilometriä tunnissa. Veturinkuljettaja teki hätäjarrutuksen. Juna eteni vielä lähes kilometrin. Turmassa kuollut tyttö oli kotoisin Joroisista ja poika Mikkelin maalaiskunnasta. Poliisi jatkaa tapauksen onnettomuustutkintaa.

Lähde HS 19.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Mikkelin+junaturmassa+kuoli+kaksi+15-vuotiasta/1135223092158


Kaksi jäi junan alle Mikkelissä

18.11.2006 21:47

Kaksi henkilöä jäi matkustajajunan alle launtai-iltana Mikkelin eteläpuolella Otavan aseman tienoilla.

Onnettomuspaikalla rata kulkee valtatie 5:n vierellä. Paikassa ei ole tasoristeyttä eikä sinne johda kulkuyhteyttä, esimerkiksi polkua.

Lähistöllä kulkee kevyen liikenteen väylä.

Mikkelin poliisi ei vielä lauantai-iltana tiennyt kuolleiden henkilöyttä, ikää tai sukupuolta. Matkustajajuna seisoi paikalla runsaan puoli tuntia. Poliisi sai tiedon onnettomuudesta klo 19:20.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaksi+j%C3%A4i+junan+alle+Mikkeliss%C3%A4/1135223080460


VR ei ole pysynyt täsmällisyystavoitteissaan

16.11.2006 17:44

VR ei ole yltänyt lähiliikenteen aikatauluille asettamiinsa tavoitteisiin koko vuonna. Etenkin lokakuu oli ongelmallinen, ja junat myöhästelivät muun muassa lumipyryn vuoksi. Noin puolet myöhästymisistä johtuu VR:n mukaan rataverkosta.

Lähiliikenteessä tavoitteena on, että junat ovat määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. VR ajaa pääkaupunkiseudulla päivittäin noin 850 lähiliikennevuoroa.

Lähde Ylen aikainen 16.11
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/yle_uutispalvelu


Kaapelivaurio myöhästyttää junaliikennettä Lahden ja Riihimäen välillä

15.11.2006 18:58

Junat myöhästelevät kaapelivaurion vuoksi Lahden ja Riihimäen välillä noin 20 minuuttia. Myöhästymisten takia myös jatkoyhteydet Riihimäellä ja Lahdessa saattavat vaikeutua.

TeliaSoneran ja Corenetin yhteiskäytössä oleva valokaapeli vaurioitui tänään aamupäivällä kello 10.50 Oitin ja Haapasaaren välillä. Junat kulkevat vauriopaikan ohi alennetulla nopeudella. Lahden ja Riihimäen välillä kulkevat junat ovat myöhässä noin 20 minuuttia koko päivän, yöhön saakka.

Lähde VR 15.11
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_150.html


Junat myöhässä pääradalla

15.11.2006 07:52

Matkustajajunat myöhästelevät pääradalla noin kymmenen minuuttia molempiin suuntiin arviolta puolentoista tunnin ajan. VR:n liikenteenohjauksen mukaan syynä on rikkoutunut juna, joka on pysähtyneenä Kyrölän laiturin kohdalle eli seuraavalle asemalle Järvenpäästä Helsinkiin. Liikenne ohjataan vain yhtä raidetta pitkin Järvenpään ja Keravan välisellä rataosuudella.

Rikkoutuneessa junassa Helsinkiin päin matkustaneille on järjestetty korvaava juna. Kyrölässä hajonnut kello 5.42 Riihimäeltä lähtenyt R-juna oli veturipulan takia jo alun perinkin aikataulustaan myöhässä puolisen tuntia.

Myös kello 5.21 Helsingistä lähteneen R-junan veturissa oli jo lähtiessä vikaa. Veturi jouduttiin korvaamaan uudella, joten sekin vuoro myöhästyi aikataulustaan.

Lähde HS 15.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junat+my%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4radalla/1135222990912


VR lupaa laittaa aikataulut kuntoon

14.11.2006 12:34

Pääjohtaja Henri Kuitusen mukaan VR aikoo panostaa junakalustoon, jotta liikenne pysyisi helpommin aikatauluissaan. Erityisohjelman avulla yhtiö paneutuu etenkin Pendolinojen ongelmiin: nopea liikenne on viime aikoina kompuroinut varsinkin Pendolinojen kytkentävaikeuksiin risteysasemilla, joilla eri suunnista tulleita runkoja yhdistellään yhdeksi junaksi.

Pääjohtaja Kuitunen kertoi VR:n toimista tiistaiaamuna tapaamisessa, jossa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) keskusteli VR Osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen kanssa junaliikenteen ongelmista.

VR on saanut matkustajilta haukkuja siitä, että yhtiö kertoo poikkeustilanteista kehnosti. VR panostaa nyt asiakkaidensa informointiin nimeämällä liikenteenohjauksesta ihmisen hoitamaan erityistilanteiden tiedonkulkua. Lisää tietoa on luvassa etenkin juniin.

Ratahallintokeskusta keskusteluissa edusti investointijohtaja Kari Ruohonen, kun ylijohtaja Ossi Niemimuukko oli matkoilla. Ratahallinto lupaa karsia turvalaitevikoja, jotka ovat vaivanneet etenkin Helsingin ja Turun sekä Tampereen ja Jyväskylän välistä liikennöintiä.

Lumipyry tukki pahoin Tampereen ratapihan vaihteet, ja niihin asennetaan nyt lisälämmittimet, joista on saatu hyviä kokemuksia jo Helsingistä.

Aiempaa nopeampi liikenne rasittaa sähköratojen ajolankoja. Niiden kestävyyttä parannetaan siten, että pelkän vauriokohdan sijaan korjataan koko vioittunut lankaväli.

Ministeri Huovinen piti tapaamista hyödyllisenä. Hänen mielestään puutteita on ollut ratojen kunnossa, junien täsmällisyydessä ja matkustajainformaatiossa.

Lähde HS 14.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135222974744


VR:lle tulossa miljoona uutta matkustajaa

13.11.2006 20:05

Kerava-Lahti oikorata kerryttää uusia matkustajia VR:n henkilöliikenteeseen jopa VR-Yhtymän odotuksia enemmän. Kahtena ensimmäisen oikoradan käyttökuukautena VR:n kokonaismatkustajamäärät ovat kasvaneet seitsemän prosenttia viime vuodesta. Tammi-elokuussa junanmatkoja tehtiin kaukoliikenteessä neljä prosenttia viime vuotista enemmän.

- Matkustajamäärien muutos on ollut jopa odotuksiamme enemmän, kertoo suuntaa antavista tuloksista VR-Yhtymän henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen.

Vuositasolla VR kerää nykyisellä seitsemän prosentin kasvuvauhdilla miljoona lisämatkustajaa. Viime vuonna kaukoliikenteen matkustajia oli yhteensä 12,5 miljoonaa.

Lähde Kauppalehti 13.11


Jaatinen lupaa laittaa junat aikatauluun

13.11.2006 10:06

VR lupaa toimia kaukojunaliikenteen viimeaikaisten myöhästelyjen lopettamiseksi. Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatisen mukaan VR pyrkii nyt pitämään junat aikataulussa petraamalla paitsi tekniikkaa ja liikennesuunnittelua myös toimintaa itse junissa.

Viivästyksiä ovat aiheuttaneet muun muassa turvalaiteviat Tampereen pääradalla sekä vaihdeongelmat Lahden oikoradalla. Myös Pendolino-junien yhteenkytkemisessä on ollut ongelmia.

VR:n ja Ratahallintokeskuksen edustajien on määrä keskustella rautatieliikenteen viimeaikaisista ongelmista liikenneministeri Susanna Huovisen (sd.) kanssa tällä viikolla.

Lähde Ilta-Sanomat 13.11
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/VR+ponnistelee+kaukojunien+pit%E4miseksi+aikataulussa/1265662


VR on toimintakriisissä

11.11.2006 19:25

VR:n tehtävä ei liene matkustuksen estäminen. VR:llä menee huonosti, vaikka asian pitäisi olla täsmälleen päinvastoin. Uudistuksia ja tukea - lue: rahaa valtiolta - on riittänyt, mutta junat ovat enemmän tai vähemmän myöhässä ja uusi kalusto on useammin korjauspajoilla kuin liikenteessä. Äkkiseltään voisi jopa sanoa, että tarttis tehdä jotakin. Muutakin kuin selitellä. Selityksiä on kuultukin. Milloin on vika säässä, milloin radan kunnossa, josta vastaa Ratahallintokeskus. Vikaa lienee matkustajissakin, jotka edelleen kansoittavat ahtaat junanvaunut, vaikka minuutti-aikataulut ovat muuttuneet viikoittaisiksi arvontakaavioiksi. Kun vanha kunnon Valtionrautatiet muuttui VR-Yhtymäksi, niin johtoakin pitäisi kohdella kuin yrityksissä konsanaan. Tulosta tärkeämpi tekijä on toiminnan luotettavuus. Luotettavuutta ei ole, siis miksi liikenneministeriö ei vaihda VR:n johtoa? Viimeisin aikataulu-uudistus oli susi jo syntyessään. Samalla kertaa saatiin sekaisin niin lähi- kuin kaukoliikennekin. Hämeenlinnasta katsottuna on käsittämätöntä, etteivät Pendolinot pysähdy kaupungissa, koska matka-aika Tampereelta pääkaupunkiin lyhenee näin muutamalla minuutilla. Asiasta ei ole metelöity enemmälti, koska Pendolinot pysähtyvät jo ennen Hämeenlinnaa. Ei asemalle, vaan raiteille rikkinäisinä. Aikatauluja katsomalla näkee lyhyelläkin matematiikalla, että Hämeenlinnasta on vaikea liikkua viikonloppuisin, erityisesti iltaisin, sekä Helsingin että Tampereen suuntaan. Joukossamme voi olla ihmisiä, jotka haluavat rientää viikonloppuisin esimerkiksi kulttuuririentoihin Hämeenlinnan ulkopuolelle. Myöhään illalla pitäisi päästä takaisin kotiin, mutta junalla se on lähes mahdotonta. VR:n tehtävä on myös yhteiskuntavastuullinen. Kuljettaa ihmisiä luotettavasti ja kilpailukykyisesti paikasta toiseen. Nyt tuo tehtävä ei täyty. Katseen voi kääntää liikenneministeri Susanna Huovisen (sd.) suuntaan. Nyt aika menee näperrellessä jonkin Sävelradion lopettamispäätöksen kanssa. Ja kansa seisoo kiltisti tumput suorina asemalaitureilla. VR:n tehtävä ei liene matkustuksen estäminen. Karvahattulähetystöjen aika on ohi, mutta Hämeestä on laitettava painetta VR:n suuntaan. Kun nuo vaalitkin on tulossa, niin luulisi asian kiinnostavan alueen kansanedustajiakin. Yhtä lailla saman toiveen voi esittää niin Hämeen liitolle kuin Hämeenlinnan kaupungin johdollekin. Se hieno Verkatehdas tarvitsee myös asiakkaita, ja juna olisi käyttökelpoinen kuljetusväline, mutta kun ei kulje eikä pysähdy. Tähänkin purnaukseen todennäköisesti vastataan, että uudistukset ottavat aikansa ja parhaamme yritämme, tai lue poika aikatauluja tarkemmin. Junassa on tunnelmaa ja VR:n suorittava porras aina konduktööreihin saakka on osaavaa sakkia, mutta johto vaan istuu linnassaan ja suunnittelee kalliin hienoja mainoskampanjoita. Se on sitä brändin kirkastamista. Paljon parjataan Finnairiakin, mutta keskimäärin homma toimii loistavasti ja aikataulussa, turvallisestikin. No lentäminen lienee nykyään paljon helpompaa kuin junien liikuttelu rautakiskoilla. Finnair lennättää yöksi kotiin ja VR jättää yöksi asemalle. kari.vaisanen@hameensanomat.fi

Lähde Hämeen Sanomat 11.11.2006
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


Väylämaksut puitaviksi

11.11.2006 19:24

Keskustelu siitä, että uusi oikorata on tavaraliikenteessä vajaakäytössä, antaa tuoretta aihetta pohdintoihin väylien kustannuksista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Nyt kun oikorata on ollut pari kuukautta liikenteellä, on havaittu, että väylällä olisi tilaa useammillekin tavarajunille. Tästä on saatu aihetta soimata liikennöitsijää, VR:ää. Tämä puolustautuu paitsi sillä, että yhtiön liikennejärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista kiertää Riihimäen kautta, myös sillä, että kuljetussopimukset teollisuuden kanssa ovat pitkiä ja hankalia muutella kesken sopimuskauden. Periaatteellisempi puoli asiassa on VR:ltä oikoradan käytöstä perittävä ainutlaatuinen investointimaksu. Se määrättiin VR:lle ratamaksun ja rataveron päälle. Tällaiset väylämaksuasiat on aihetta puida loppuun pikaisesti, sillä maailman muuttuu. Tavaraliikenne avautuu tuota pikaa kilpailulle. Ehtojen on silloin oltava tasapuoliset.

Lähde Aamulehti 11.11.2006
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoitukset/2347.shtml


Kallis oikorata on vajaakäytöllä

09.11.2006 22:36

Syyskuun alussa avattu Kerava-Lahti-oikorata on vajaakäytössä, koska VR ajaa itään meneviä tavarajunia yhä Riihimäen kautta. Oikoradalla liikennöi vain yksi öljyä kuljettava rahtijuna, ja toinen siirtyy sinne vuodenvaihteen jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tämä ei ollut tarkoitus, kun rataa suunniteltiin. Oletuksena oli, että uusi yhteys siirtäisi kaiken itään suuntautuvan rautatieliikenteen oikoradalle.

- Silloin tietenkin odotettiin, että uutta rataa mentäisiin myös käyttämään, rakennusneuvos Mikko Ojajärvi ministeriöstä sanoo.

Nyt idän-tavarajunat tukkivat päärataa. Henkilöjunien myöhästelyn yhdeksi syyksi VR itse antaa juuri pääradan kuormituksen. Siitä miksi VR ei oikorataa käytä, on kuitenkin erimielisyyttä.

- Ikävä kyllä on niin, että VR ei käytä oikorataa tavaraliikenteeseen, koska se pitää radan käytöstä perittävää investointimaksua liian korkeana, Ojajärvi sanoo.

- Tavarajunille ei ole matka-ajalla yhtä suurta merkitystä kuin henkilöliikenteelle, ja niitä voi siis hyvin ajaa vanhaa reittiä pitkin, Ojajärvi selittää.

VR joutuisi kattamaan maksun aiheuttamat lisäkustannukset nostamalla tavarakuljetusten hintoja.

VR-Yhtymästä kuitenkin kiistetään, että liian korkeat maksut olisivat syy oikoradan kiertämiseen.

- Ei pidä paikkaansa. Kyse on liikennejärjestelmästämme. Idän liikenteen rakenne on muuttunut. Kaikki vaunut eivät mene yhteen määräpaikkaan, vaan Riihimäellä joitakin junia katkaistaan, ja vain osa vaunuista lähtee itään, VR:n tavaraliikennejohtaja Ilkka Seppänen sanoo.

Helsingin Sanomien VR:stä saamien tietojen mukaan yhtiön sisällä on kuitenkin eripuraa oikoradan käyttämättömyyden perusteista. Usean VR-lähteen mukaan pääsyy ovat juuri investointimaksut.

Eduskunta hyväksyi viime vuonna investointimaksun, joka peritään oikoradan käytöstä ratamaksun ja rataveron päälle.

Oletuksena oli, että uusi yhteys siirtäisi oikoradalle kaiken idänliikenteen. Investointimaksun laskettiin tuottavan neljä miljoonaa euroa vuodessa. Nyt summa on jäämässä selvästi pienemmäksi, koska kaikki junat eivät oikoradalle menneetkään.

Lähde HS 9.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135222889041


Kehäradan rakentaminen voisi alkaa 2008

09.11.2006 15:54

Vantaan Kehäradan rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2008. Liikenteelle rata saataneen avattua kolmisen vuotta myöhemmin. Sekä Vantaan kaupunki että YTV ovat tyytyväisiä maan hallituksen päätökseen aloittaa neuvottelut Kehäradan rakentamisesta mahdollisimman pian. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen (kok) mukaan Ratahallintokeskus ja Vantaa käyvät ensimmäisen keskustelun jo perjantaina.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) mielestä neuvottelupöytään pitäisi Vantaan lisäksi saada myös Helsinki, joka hyötyy Kehäradan tuomasta junayhteydestä lentokentälle ja edelleen pääradalle. Yli 400 miljoonan euron ratahankkeesta Kiljunen arvioi valtion osuuden olevan noin 60-80 prosenttia.

Lähde HS 9.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Keh%C3%A4radan+rakentaminen+voi+alkaa+2008/1135222880426


Myöhästelevät junat huolestuttavat ministeriötä

08.11.2006 19:13

Liikenneministeriö on huolissaan junien myöhästelyn vaikutuksista junaliikenteen yleiseen suosioon. Ministeriö tapaa VR:n ja Ratahallintokeskuksen edustajat lähiaikoina "varmistaakseen, että rautatieliikenteen suunnitelmat on riittävän vakavasti tehty". Ministeriö ja Ratahallintokeskus epäilevät viimeaikaisten aikatauluongelmien johtuvan ainakin osittain syyskuun alun aikataulu-uudistuksesta. Tuolloin avattiin Kerava-Lahti-oikorata, ja junavuoroja tuli lisää.

'Kyllä uudistuksiin aina liittyy jossain määrin lastentauteja, mutta ei niitä tässä määrin olisi pitänyt ilmetä', valtiosihteeri Perttu Puro liikenneministeriöstä sanoo.

Ratahallintokeskuksen mukaan kaikkiaan 16,3 prosenttia kaukoliikenteen henkilöjunista oli lokakuussa yli viisi minuuttia myöhässä. Lyhyemmät myöhästymiset jäävät kirjaamatta. Yli varttitunnin aikataulusta jäljessä kulki kuusi prosenttia junista.

InterCity 60 on esimerkki junaliikenteen viimeaikaisista pulmista. Sen piti lähteä paria minuuttia yli kymmenen tiistai-iltana Tampereelta. Juuri ennen junan lähtöä odotussalin valotaululle ilmestyi uudeksi lähtöajaksi 22:25. Lopulta juna kiihdytti asemalta kello 22:30. Matkustajille ei kerrottu, että juna lähti jo Oulusta 34 minuuttia myöhässä.

Tampereen aseman henkilökuntakaan ei tiennyt myöhästymisen tarkkaa syytä keskiviikkona. Jotenkin se liittyi vaunuihin: joko junaan liitettiin tai siitä poistettiin yksi vaunu Oulun päässä. Junan kohdalla toteutui kaksi ongelmaa, joita VR:n omistajataholla eli liikenneministeriössä pidetään merkittävinä: paha myöhästyminen ja syistä vaikeneminen.

Lähde HS 8.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/My%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t+junat+ministeri%C3%B6n+huolena/1135222857698


Pääkirjoitus: Minne menet VR?

08.11.2006 14:39

Pääkirjoitus: Minne menet VR? VR hoitaa tavara- ja henkilökuljetuksia rautateillä ja maanteillä. Maantiekuljetusten osuus rautatiekuljetuksista on n. 30 %. Mistään 'oman konsernin kuljetuksista ' maanteillä ei tietenkään ole kysymys. Rautateillä tavarankuljetus on varsinainen rahasampo. Tavaran todelliset kuljetuskulut ovat alhaiset, vaikkakaan se ei näy hinnoittelussa. Rata sopii raskaiden tavaroiden kuljetukseen. Rautateiltä riittää hyvää maanteiden kuljetusten kannattamiseenkin. Oikoradan rakentamisen yhteydessä VR ilmoitti, että henkilöliikenne rataosuudella ei kannata. Valtio ryhtyi avustamaan VR:ää ostamalla lähiliikenteen henkilökuljetukset. Iltalypsyn rahat ohjautuivat lähijunien investointiin. Samalla tuhottiin seudun muun henkilöliikenteen mahdollisuus itsekannattavaan bisnekseen. Valtion puolelta maanteitä ja rautateitä valvoo LVM. Tukipäätökset teki sama ministeriö. Jääviysongelmasta tietoinen hallitus päätti ensi keväänä siirtää mm. Finnairin ja Postin omistajaohjauksen valtioneuvoston kanslialle. VR jäi tämän siirron ulkopuolelle! VR ilmoittaa, että sillä ei ole yhteiskunnallista palveluvelvoitetta. Se määrittelee itse asiakkaan tarpeet, taloudelliset perusteet ja palvelun tarjoamisen! Monopoliasema ja voiton tavoittelu ovat vaarallinen yhdistelmä. Miksi muuten VR ei maksa sähköveroa? VR ilmoittaa arvokseen tyytyväisen asiakkaan. Sitä eivät ole ainakaan hämeenlinnalaiset ja kemijärveläiset. Tavaraliikenteen lisäksi Kemijärven henkilöliikenne oli VR:lle kannattavaa. Rataosuus pitäisi sähköistää, että kalustoa voitaisiin uusia. VR tiesi, minkä vastustuksen heikennykset henkilöliikenteeseen aiheuttavat. Sekä Kemijärven kaupunki että valtio joutuivat avustamaan VR:ää, että se jatkaa kannattavaa liikennettä. Eiköhän rataosuus lähitulevaisuudessa saa sähkönkin? Niin toimii valtio valtiossa. Hämeenlinnasta katsottuna yhtiön toimia ei ymmärrä lainkaan. 90.000 ihmisen tiivis yhteisö ei kuulu palveltavien piiriin. Sen sijaan Janakkalaa huomattavasti pienemmät, Parkano ja Ylivieska kuuluvat. Pendolino ei ole itse tarkoitus, mutta sen poistaminen hämeenlinnalaisilta tuntuu, etenkin pohjoiseen mentäessä. Yöllä junat kulkevat ohi tänne pysähtymättä. Kilpailuvirasto on kiinnostunut monopolin kilpailurajoitteista, mutta se on vahvan edessä hampaaton. VR on saanut rauhassa kerätä pääomia. Mitä pitäisi tehdä? Maantiekuljetusosiot mm. Pohjolan Liikenne Oy sekä rataa hoitava, käytännössä monopoliasemassa oleva VR - Rata Oy pitää eriyttää VR konsernista riippumattomiksi ja yksityistää. Kerätty pääoma pitää jakaa osinkona valtiolle. Jäljelle jäisi perusbisnes. Rataverkko pitää avata kilpailulle myös henkilöliikenteen osalta. Kun valtion omistama yhtiö joutuu kilpailemaan, niin sen voi odottaa alkavan myös palvella asiakkaitaan. Jarmo Eskelinen

Lähde Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 4_2006
Lähde WWW http://www.yrittajat.fi/sy/py/hameenlinna/home.nsf/pages/CACC9E87314415ABC225721F00306898


Hämeenlinna jäi kuin eno veneestä!

08.11.2006 14:38

Hämeenlinna jäi kuin eno veneestä! Helsingin matka piteni 10 minuuttia Oikorata tuli käyttöön Helsingistä Lahteen ja pendolinot ajavat Helsingistä Tampereelle. Lahti läheni oikoradan ansiosta Helsinkiä peräti 20 minuutilla ja Hämeenlinna loittoni pääkaupunkia 10 minuuttia, koska nopeat junat eivät enää täällä pysähdy. Lahtelaiset saivat lokakuun loppuun saakka matkustaa kahdella eurolla suuntaansa, kun ostivat kuukausilipun. Onko oikein, että VR harjoittaa aluepolitiikkaa, suosii toista ja hyljeksii toista? Onko mitään tehtävissä? Maakuntajohtaja Juhani Honka Hämeen Liitosta toivoo, että jotain on tehtävissä. - Hämeen Liiton oli lopulta pakko pitkin hampain liputtaa Lahdelle tärkeän oikoradan puolesta, koska kuulumme maakuntaliittojen Etelä-Suomen liittoumaan. Liputimme siksi, että sieltäkin päin saisimme joskus jotain hyvää. - Hyvää vaan ei ole vielä näkynyt. Täältä katsoen on sellainen tutina, että meille jäi ainakin toistaiseksi negatiivinen vaikutus, miettii Honka. Hän toivoo ja uskoo, että Päijät-Hämeen liitto vielä lähtee tukemaan Kanta-Hämeen väylähankkeita, kuten kakkostietä, 10-tietä, 54-tietä ja pääradan III raiteen kehittämisasiaa. Hän uskoo, että Päijät- ja Kanta-Häme yhdessä, toinen toistaan tukien muodostavat vahvan kokonaisuuden. Entä sitten tuiki tärkeä Pendolinojen pysähtyminen? Juhani Honka sanoo, että hän käytti viime vuodenvaihteessa suurimman osan ajastaan painostaakseen VR:ää. Hän sanoo, että kaikki tahot tekivät kaikkensa, mutta eivät voineet mitään VR:n aikatauluosastolle. Myös Pirkanmaan liitto oli Pendolinojen pysähtymisen kannalla. - Se oli pettymys, että VR teki kaiken salamyhkäisesti ja julkisti aikataulut. Meillä oli VR:n kanssa keskinäinen sopimus, että maakunnan liikenneasiat sovitaan etukäteen. VR ei pitänyt siitä kiinni. VR ilmoitti junaliikenteen kehittämisen mahdollisuuksia esittäneelle työryhmälle, etteivät Pendolinot voi pysähtyä Hämeenlinnassa pääradan ollessa ruuhkaisen ja että heidän laatimansa eurooppalainen aikataulu menee sekaisin. Toivonkipinöitä Eri tahojen keskusteluissa on sittemmin noussut esille, että pääliikennevälineiden täytyy pysähtyä maakuntakeskuksissa. Erityissuunnittelija Harry Tast kertoo, että ratahallintokeskus on ilmoittanut, että vuosina 2007-2010 tehdään liikenteelliset selvitykset välillä Tikkurila-Riihimäki. Sen jälkeen selviäisi, mahtuisiko lisää junia liikenteeseen. - VR on luvannut myös kokeilla tällä aikataulukaudella yhtä lisäaamuyhteyttä Helsinkiin, joka olisi siellä aamukahdeksalta. Vielä sitä ei ole kuulunut. Samalla tehdään tutkimusta, kuinka nykyinen aikataulutus vaikuttaa junien kysyntään, kertoo Tast. Haaste bussiliikenteelle Linja-autoliiton liikenneosaston päällikkö Ari Heinilä sanoo liiton ottaneen haasteen vastaan. - Meillä kulkee Helsinki-Tampere väliä 20- 30 pikavuoroa päivässä. Haluamme palvella sitä asiakasryhmää, joka palvelujamme kaipaa. Meillä on kilpailukykyiset hinnat ja lisäksi Helsingissä matkalaisia hyvin palvelevat kaupunkipysäkit. Heinilä pitää linja-autoliikennettä palveluaukkoa täydentävänä, varteenotettavana vaihtoehtona. - Seuraamme rauhassa oikorataa ja katsomme, mitä tapahtuu. Sielläkin kulkee busseja puolen tunnin välein kummastakin suunnasta, 40-50 vuoroa suuntaansa.

Lähde Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 4_2006
Lähde WWW http://www.yrittajat.fi/sy/py/hameenlinna/home.nsf/pages/5D7B6049906E4B57C225721F00311C69


VR tuskittelee Pendojen kanssa

08.11.2006 11:04

VR TAISTELEE TOSISSAAN Pendolino-junissa ilmenneiden ongelmien kanssa. Vaunujen kytkentävikojen ja niihin liittyvän myöhästelyn lisäksi junien tekniikka ei ole toiminut muutenkaan aina toivotusti. Vaunujen matkustajia palvelevat monitorit ovat vajaakäytössä. Vessaongelmaa ei ole saatu lopullisesti kuriin.

VR:n talousjohtaja, varapääjohtaja Veikko Vaikkinen toteaa, että "kyllä täällä on kaiken aikaa italialaisia insinöörejä paikan päällä".

- Voin vakuuttaa, että olemme panneet junien toimittajalle Alstom-yhtiölle kovan kovaa vastaan. Eivätkä he vikoja ole kiistäneetkään. Pieni Suomi on hankkinut kuitenkin vain 18 Pendolinoa. Alstom tekee satoja junia muualle ja voi kysyä, olemmeko me huollossa se, jonka asiat hoidetaan ensimmäisenä kuntoon. Ehkä emme ole.

Yksi Pendolino maksaa noin 13 miljoonaa euroa. Junat valmistetaan Italiassa.

- Siitä on lähdettävä, että ne tulevat vielä kuntoon. Niin paljon niissä on rahaa kiinni. Eikä ole muuta vaihtoehtoa.

Iso osa korjauksista, muun muassa kytkentään liittyvät, on mennyt takuuseen. Aiheutuneesta haitasta VR ei Vaikkisen mukaan ole saanut ainakaan merkittävämpiä korvauksia.

- Meille sanotaan, että miksi tilasitte niitä makaronivehkeitä. Olisitte ostaneet Ruotsista. Mutta ruotsalaisten Pendolinot ovat pysyneet vielä heikommin aikataulussa kuin meidän.

LIIKENNEMINISTERI Susanna Huovinen (sd.) on vaatinut selvitystä yleensä junaliikenteen varmuudesta ja siinä esiintyneistä ongelmista, myös Pendolinoihin liittyvistä.

- Ministeri keskustelee tästä kokonaisuudesta VR:n ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Ongelmilla voi kokonaisuutena olla laajempiakin liikennepoliittisia ja rautatiepoliittisia vaikutuksia, selvittää liikenneministeriön valtiosihteeri Perttu Puro.

Puro toteaa, että VR vastaa Pendolinoista, eikä ministeriö sinällään puutu operatiivisiin asioihin.

- Ratkaisut on tehty ja nyt on katsottava eteenpäin. On varmistettava, että Pendolinotkin saadaan toimimaan kuten pitää.

Emme ole Pendolinoja takaisin lähettämässä, mutta on syytä keskustella vakavasti kaikista näistä ongelmista.

VR:N HENKILÖLIIKENNEJOHTAJA Antti Jaatinen kertoo, että VR:llä on ollut jo jonkin aikaa Pendolinojen valmistajan kanssa yhteiset työryhmät hakemassa ratkaisuja esimerkiksi kytkemisongelmiin.

- Valmistaja on luvannut, että he saavat nämä kuntoon.

Usein pimeinä pysyvissä vaunumonitoreissa ei ole sinänsä teknistä vikaa. Myös monitoreiden käytettävyyden lisäämisestä on oma projektinsa ja vessaongelmaa on työstetty useaan otteeseen. Ongelmia esiintyy Jaatisen mukaan edelleen jonkin verran. Ulko-ovissakin on ollut vikoja, muttei Jaatisen mielestä kovin paljon.

Lähde Etelä-Saimaa 8.11
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu1/sivu.html


Pääradan myöhästymiset suututtavat matkustajia

07.11.2006 20:53

Pääradan lähijunien aamuvuorot ovat myöhästelleet jo useita peräkkäisiä päiviä. Esimerkiksi aamukahdeksalta Hyvinkäältä lähtevä R-juna oli viime viikolla 10-20 minuuttia myöhässä joka päivä.

Kun yksi suosittu aamuvuoro on lisäksi kokonaan lakkautettu ja junia on ajettu lyhyempinä kuin normaalisti, työmatkalaiset ovat olleet kiukuissaan. Hyvinkään rautatieaseman kahvila oli tiistaiaamuna täynnä suuttuneita matkustajia.

Kommentteja ei tarvinnut erikseen pyydellä. "Täällä ovat kaikki vihaisia, vaatikaa niitä tilille! Ensin odottaa 20 minuuttia ja sitten joutuu seisomaan Helsinkiin saakka", hyvinkääläinen Virva Lindgren sanoi.

"Junista on tullut karjavaunuja", Valimoon matkalla ollut Geoffrey Noterman luonnehti.

VR:lle myöhästelyt ovat kiusallisia, koska uuden oikoradan piti nimenomaan sujuvoittaa liikennettä.

Viestintäjohtaja Martti Mäkisen mukaan myöhästymisiin ei ole yksittäistä syytä.

"Esimerkiksi radan turva- ja sähkölaitteissa tai kalustossa saattaa olla teknisiä vikoja, ja ovien tai jarrulaitteiden jäätyminen aiheuttaa viivästyksiä." Hänen mukaansa päärata on myös erittäin ruuhkainen Riihimäen ja Helsingin välillä.

Mäkinen ei lupaa, että myöhästelyt vähenisivät lähiaikoina. Liikenneministeri Susanna Huovinen (sd) tapaa pian VR:n ja Ratahallintokeskuksen edustajat keskustellakseen rautateiden ongelmista.

Lähde HS 7.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pääradan+junien+myöhästely+suututtaa+matkustajia/1135222834708


Talgolla menee hyvin

07.11.2006 20:47

Talgon Otanmäen vaunutehtaalla tarvitaan nopealla aikataululla työvoimaa. Päivävaunujen valmistustus sekä metrojen ja raitiotievaunujen kunnostukset tietävät töitä lähemmäs 80 työntekijälle.

Talgon toimitusjohtajan Markku Blombergin mukaan kasvunäkymä on nyt poikkeuksellisen hyvä ja pitkä. Kajaanin Työvoimatoimiston ja Talgon järjestämään lisätyövoiman värväystilaisuuteen osallistui maanantaina seitsemänkymmentä ihmistä.

Lähde Kainuun radio 7.11
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkni.nsf/sivut/kr_uutiset?opendocument&pageid=ContentBB2DA


VR lipsuu taas täsmällisyystavoitteestaan

07.11.2006 09:02

VR on tänäkin vuonna jäämässä jälkeen kaukojunien täsmällisyystavoitteestaan, jonka mukaan 90 prosenttia junista ei saisi myöhästyä enempää kuin viisi minuuttia.

Lokakuun loppuun mennessä 89,1 prosenttia junista oli pysynyt tavoitteen rajoissa. Myöhästely on yleisempää talvikeleillä, eikä marraskuu ole alkanut lupaavasti ainakaan Itä-Suomessa. Keskiviikkona pahin myöhästyminen reitillä Joensuu-Helsinki oli VR:n mukaan 4,5 tuntia. Ajallaan pysyminen mitataan lähtöaseman ja määränpääaseman välillä.

- Mittaamme täsmällisyyttä myös seuranta-asemilla eli lähinnä isoilla risteysasemilla ja muilla suuremmilla liikennepaikoilla. Tämä luku on reilun prosentin alhaisempi eli 88. Lokakuu ei ole luvussa mukana, kertoo VR:n täsmällisyyskoordinaattori Egon Blomqvist .

VR perusti täsmällisyysprojektin vuonna 1998, kun vain 81,9 prosenttia junista kulki ajallaan. Junien myöhästely oli lisääntynyt koko 90-luvun. 2000-luvulla tavoite on toteutunut kolmena vuotena. Paras vuosi oli 2000, jolloin 92,8 junista pysyi aikataulussa. Tällä hetkellä eniten ongelmia on Seinäjoki-Oulu-välillä ja Kainuussa. Myös Tampere-Jyväskylä-väli on tukkoinen. Itä-Suomessa 90 prosentin täsmällisyystavoite puolestaan ylittyy.

Viime vuonna VR maksoi junien myöhästelystä 65 000 euron korvaukset yhteensä noin 1 500 asiakkaalle. Edellisvuodesta summa kasvoi 6 000 eurolla.

Lähellä huipputasoa

Blomqvistin mukaan VR:n kaukoliikenteen täsmällisyys ei ole aivan huipputasoa eurooppalaisessa vertailussa, mutta lähellä sitä. Vertailua vaikeuttaa, että kaikki maat eivät ole kovin hanakoita luovuttamaan tietojaan.

- Helsingin lähiliikenteen täsmällisyydessä olemme Euroopan huippumaa, Blomqvist kertoo.

Nyt ongelmia on ollut muun muassa pendolinojen kanssa. Blomqvistin mukaan esisarjan pendolinot, joilla ajettiin vuosia Rantaradalla, olivat VR:n luotettavinta kalustoa.

- Niistä tehtiin johtopäätökset ja pendolinoja hankittiin lisää, hän sanoo.

Uudet pendolinot ovat kuitenkin tietokoneita täynnä ja kompleksia kalustoa. Blomqvist uskoo silti, että pendolinot saadaan toimintavarmoiksi kunnossapitoa terästämällä. Investointi on niin iso, että vaihtoehtoja ei juuri ole.

Olemme hyvin huolestuneita

Liikenne- ja viestintäministeriö on tänä vuonna pyytänyt kahta selvitystä VR:ltä. Ensimmäinen koski junien myöhästelyä viime talvena. Tuorein koski lukuisia muitakin ongelmia, eikä vastaus ilmeisesti täysin tyydytä, koska keskustelua on syytä jatkaa.

- En puhu nyt viime päivien poikkeukselliseen säähän liittyvistä ongelmista, vaan turvalaiteongelmista, pendolinojen katkeamisista ja tämän tyyppisistä ongelmista. Viime viikkoina on ollut paljon yksittäisiä tapahtumia, jotka antavat yhdessä aihetta vakavaan huoleen, täsmentää valtiosihteeri Perttu Puro (sd.).

Puron mukaan ongelmat rautateillä heijastuvat raideliikenteen houkuttelevuuteen ja syövät harjoitetun rautatiepolitiikan uskottavuutta. Tämän vuoksi ministeri Susanna Huovinen (sd.) on päättänyt jatkaa keskustelua VR:n sekä Ratahallintokeskuksen johdon ja hallitusten kanssa.

- Erityisesti kysymys on siitä, että ministeri haluaa varmistaa, että ongelmiin suhtaudutaan niiden vaatimalla vakavuudella, sanoo Puro.

Puron mukaan kaikilla yksittäisillä tapahtumilla on ollut ymmärrettävät syyt. VR on muun muassa tehnyt mittavan aikataulu-uudistuksen, johon voi liittyä käynnistysvaikeuksia.

- Ei ole ehkä syytä mennä yksityiskohtiin, mutta on todettava, että kokonaisuus on huolestuttava ja hankala, hän kertoo. Matkustajien pitäisi esimerkiksi saada ajantasaista tietoa mahdollisista myöhästymisistä.

SAK:lainen Veturimiesten liitto totesi keväällä, että syynä junien myöhästelyyn ovat riittämättömät ratarahat ja rataverkon huono kunto. Liitto katsoi, että VR:n saama runsas kielteinen palaute henkilöjunien ongelmista tulisi ohjata eduskuntaan.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=061107&Depa=kotimaa&Model=index.html


JunaSki houkuttelee uusia matkustajia Lapin-juniin

03.11.2006 13:34

Uudet makuu- ja autovaunut ovat tänä vuonna houkutelleet lisää matkustajia Lapin-juniin.

Yöjunamatkustajien määrä on kasvanut uusien kaksikerroksisten makuuvaunujen käyttöönoton jälkeen tammi-lokakuussa noin kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viime vuonna makuuvaunuissa matkusti noin 381 000 matkustajaa.

Autojenkuljetukset ovat tammi-syyskuussa lisääntyneet noin 7,5 prosenttia viime vuodesta. Eniten kuljetukset ovat lisääntyneet Turusta ja Tampereelta Rovaniemelle. VR kuljetti autojunissa vuonna 2005 noin 38 000 autoa.

VR markkinoi talvisen junamatkan palveluja JunaSki-tuotemerkillä myös yhdessä Lapin matkailuyrittäjien kanssa. JunaSkihin kuuluvat junaliput, makuuvaunut, autonkuljetus sekä Junabussi-yhteydet asemilta hiihtokeskuksiin.

Lappiin uusissa, tasokkaissa vaunuissa

Viime syksystä lähtien Helsingin ja Rovaniemen välillä on kulkenut päivittäin kaksi uutta ja kaksi perinteistä yöjunaa. Uusissa yöjunissa on kaksikerroksisia makuuvaunuja ja autovaunuja. Perinteisissä yöjunissa on sinisiä makuuvaunuja.

Kaksikerroksisissa makuuvaunuissa on muun muassa suihkut sekä joka hytissä pistorasiat, herätysjärjestelmä ja vahvistettu GSM-kuuluvuus.

Uudet, kaksikerroksiset autovaunut kulkevat nyt kaikilla autojunareiteillä eli Helsingistä, Tampereelta ja Turusta Rovaniemelle, Ouluun ja Kolariin. Umpinaisissa autovaunuissa auto on suojassa lumipyryiltä. Niihin mahtuu kaksitoista autoa eli kaksi enemmän kuin vanhoihin. Kaikkiin autopaikkoihin saa sekä lohko- että sisätilalämmityksen.

Alennuksia autoilijoille ja ryhmille

Autojunamatka kannattaa ostaa pakettihinnalla, johon sisältyvät junamatkat, makuupaikat sekä auton kuljetus.

Kaksi hyttiä sisältävä autojunapaketti 2-6 henkilölle perinteisessä yöjunassa Helsingistä Rovaniemelle maksaa sesonkiaikana yhteen suuntaan 448 euroa ja muina aikoina 317 euroa. Uudessa makuuvaunussa kaksi hyttiä sisältävä 2-4 henkilön yksisuuntainen paketti vaunun alakerrassa on Helsingin ja Rovaniemen välillä sesonkiaikaan 30 euroa kalliimpi (478 euroa) ja muina aikoina 26 euroa kalliimpi (343 euroa) kuin autojunapaketti perinteisessä yöjunassa.

Myös seurueille juna on kilpailukykyinen vaihtoehto. VR tarjoaa 3-10 hengen ryhmille 15 prosentin alennuksen ja vähintään 11 henkilön ryhmille 20 prosentin alennuksen normaalihintaisista junalipuista.

Junalippuja voi ostaa asemien lipunmyynnistä, lippuautomaateista tai jälleenmyyjiltä. Yleisimmät junaliput voi ostaa myös VR:n verkkokaupasta Internet-osoitteessa www.vr.fi. Lisäksi junaliput voi varata VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 (1e/puhelu + pvm) ja lunastaa aseman lipunmyynnistä, lippuautomaatista tai mistä tahansa Suomen R-kioskista.

Junalla pohjoiseen ympäri vuoden

VR tarjoaa päivittäin junavuoroja Lappiin. Joulunaikaan sekä kevätkauden sesonkina järjestetään myös lisävuoroja.

Rovaniemelle kulkee useita vuoroja joka päivä. Rovaniemeltä pääsee Kemijärvelle päivittäin taajamajunalla. Rovaniemeltä ja Kemijärveltä voi jatkaa junabussilla Itä-Lapin kohteisiin kuten Saariselälle, Luostolle, Pyhätunturille tai Sallaan.

Kolariin kulkee juna kolmena päivänä viikossa toukokuun taukoa lukuun ottamatta. Sesonkiaikoina Kolariinkin pääsee joka päivä. Kolarin asemalta on järjestetty junabussikuljetus muun muassa Ylläkselle ja Leville.

Sesonkiaikaan 17.2.-21.4.2006 Kolarista voi palata etelään lauantaisin makuuvaunussa myös päiväsaikaan. Junassa on päivävaunujen lisäksi ravintola, makuuvaunuja ja autovaunuja.

Skimbajunassa vauhdikasta ohjelmaa

Sesonkiaikaan kolmeen vakiojunavuoroon on järjestetty viihdeohjelmaa lumilomailijoille. Skimbajunavuorot vievät seuraaviin tapahtumiin:

FIS Alppihiihdon maailmancup 10.-12.11.2006 Talvikauden avajaiset Ylläksellä 24.-26.11.2006 Ylläs Jazz & Blues 1.-4.2.2007

Lähde VR-konserni
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_147.html


Odotus viritti yhteishenkeä seisokkijunissa

03.11.2006 13:29

JUNAMATKUSTAMINEN muuttui keskiviikkona katastrofaaliseksi. Radalle kaatuneet puut pysäyttivät junaliikenteen Lappeenrannan ja Luumäen välillä, ja matka-ajat venyivät tuntikaupalla..

Niin kävi myös Lappeenrannan kaupunkikeskustan toiminnanjohtajalle Johanna Ruotsille. Pendolino lähti kello 15.12 Helsingistä ja Lappeenrannassa junan oli määrä olla kello 17.22. Lappeenrannassa odottavaan tilaisuuteen Ruotsi ei ehtinyt, sillä juna saapui kaupunkiin vasta puoli kymmeneltä illalla, nelisen tuntia aikataulusta myöhässä.

Ruotsin mukaan ihmiset suhtautuivat tilanteeseen huumorilla.

- Juna oli aika täynnä, mutta matkustajat eivät hermostuneet. Jotkut lauloivat jopa maakuntalauluja, Ruotsi kertoo.

Kovin rattoisaa odottelu ei kuitenkaan ollut. Noin parin tunnin seisomisen jälkeen sammuivat sähköt, ja junaan laskeutui pimeys. Vessat toimivat sähköllä, joten ne alkoivat täyttyä. Juna seisoi katvealueella, joten kännykätkään eivät tahtoneet toimia.

- Kuulutukset eivät kuuluneet meidän vaunuumme. Jossain vaiheessa konduktööri alkoi kulkea käytävillä edestakaisin, ja häneltä sai tilannetietoa, Ruotsi selvittää.

Ruotsin mielestä tiedottamisen olisi voinut hoitaa paremminkin. VR:lle Ruotsi aikoo laittaa palautetta yleisesti Pendolinoista.

- Niissä on alkanut ilmetä paljon vikoja. Ne ovat ehdottomasti huonompi vaihtoehto kuin vanhat Intercity-junat, Ruotsi sanoo.

LAPPEENRANTALAINEN Kaija Sirkiä nousi junaan Lahdesta kello 19.02 ja pääsi Lappeenrantaan kolme tuntia myöhässä aikataulusta. Juna seisoi jossain Luumäen ja Lappeenrannan välillä.

- Ikkunasta näkyi vain pimeyttä ja hankea, Sirkiä kuvasi pysähdyspaikkaa.

Hänen mukaansa vaunussa tapahtui mielenkiintoinen ilmiö.

- Niin kauan kun kaikki oli hyvin, ihmiset istuivat omissa oloissaan. Kun tuli stoppi, kaikki rupesivat juttelemaan keskenään. Meidän vaunuosastosta tuli ihan yhteisö, ja tunnelma oli olosuhteet huomioon ottaen ihan rattoisa.

Sirkiän mukaan konduktööri ei kyllä pitänyt matkustajia ihan ajan tasalla.

- Taavetin jälkeen ilmoitettiin, että puu on kaatunut radalle ja joudumme odottamaan jonkin aikaa. Kun sitten lopulta kuulutettiin, että nyt raide on vapaa, meni vielä parikymmentä minuuttia ennen kuin lähdettiin.

VR:N OHJAUSPALVELUPÄÄLLIKKÖ Harri Vauhkonen Kouvolasta kertoo, että junien konduktööreille saatiin kyllä tieto pysähdyksistä ja niiden syistä..

- Varmasti junissa kuulutettiin, mikä on homman nimi, mutta ongelma oli, ettei kukaan tiennyt, miten kauan tilanteen korjaaminen kestää, semminkin kun puita kaatui koko ajan lisää.

Vauhkosen mukaan puita korjasivat radalta VR:n omat miehet.

- Radalla ollaan tekemisissä suurjännitteen kanssa, joten siellä pitää olla ammattimiehet. Heitä hälytetään joka suunnasta ja heillä on käytössään erityinen radan kunnostusvaunu.

Vauhkonen arveli, että varmasti monet junamatkustajat kyselevät korvauksia matkansa katkeamisesta ja pitkittymisestä.

- Yleinen linja on, että tämä on luonnon aiheuttama häiriö, jota pääsääntöisesti ei korvata. Harkintaa tehdään tapauskohtaisesti.

Lähde Etelä-Saimaa 3.11.2006
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu6/sivu.html


Junaliikenne tänään sekaisin idässä

02.11.2006 12:22

Tampereen junaliikenne on palautumassa VR:n mukaan pikku hiljaa normaaliksi. Junaliikenne on sen sijaan nyt sekaisin Itä-Suomessa. Venäjän viranomaiset ovat puolestaan pyytäneet suomalaisia sulkemaan Nuijamaan raja-aseman liikenteen kokonaan, sillä teistöä ei ole saatu aurattua. Liikenne ei suju normaalisti myöskään Svetogorskissa ja Vaalimaalla.

Vaihteita on saatu putsattua lumesta ja junat ovat päässeet liikkeelle. Satunnaisia myöhästymisiä voi Tampereella kuitenkin esiintyä.

Junaliikenne on sen sijaan nyt sekaisin Kouvolasta Joensuun suuntaan. VR:n mukaan puita on kaatunut radalle ja radalla on muutenkin teknisiä vikoja, joten osa vuoroista joudutaan perumaan ja junat myöhästelevät koko päivän. VR uskoo, että Itä-Suomen liikenteen tilanne saattaa myös pahentua entisestään.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sdp.) on huolestunut rautatieliikenteen viimeaikaisista ongelmista. Huovinen aikoo keskustella niistä VR Osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Huovinen on saanut VR:ltä ja Ratahallintokeskukselta aiemmin pyytämänsä selvitykset monista peräkkäisistä ongelmatilanteista. Liikenneministeri haluaa kuitenkin vielä keskusteluin varmistua siitä, että liikenteen varmuuden takaamiseksi on tehty kaikki voitava, liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti torstaina.

Huovinen muistuttaa, että sekä VR että valtio ovat investoineet raideliikenteeseen tuntuvasti.

Lähde Yle 2.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id46465.html


Karjalan radalle syntyi illalla kaaos

02.11.2006 11:53

Karjalan radan junaliikenne jumittui täysin keskiviikkoiltana Etelä-Karjalassa. Kuusi junaa oli tuntikausia pysähdyksissä, kun puita oli kaatunut junaradalle Lappeenrannan ja Luumäen välillä.

Esimerkiksi Helsingistä 15.22. lähtenyt Pendolino jäi koko illaksi jumiin Lappeenrannan Tapavainolaan puiden kaatumisen takia.

Matkustajien odotuksesta teki tavanomaistakin ankeampaa se, että junasta meni sähköt. Pendolino saatiin hinattua Lappeenrannan asemalle vasta puoli kymmenen aikoihin illalla.

- Tilanne on todella hankala. Kaikki huoltotiet ovat olleet tukossa, mikä on vaikeuttanut raivaajien pääsyä radalle. Nyt rata on kuitenkin saatu avattua, VR:n tiedottaja Ulla-Maija Mansikka kertoi puoli yhdentoista aikaan illalla.

Radan katkeaminen pysäytti kaikki iltapäivällä ja illalla Etelä-Karjalasta Helsinkiin lähteneet ja Helsingistä tänne yrittäneet junat.

Esimerkiksi Lappeenrannasta 17.40 lähtenyt juna lähti asemalta liikkeelle, vaikka rata oli jo tukossa. Matka kuitenkin keskeytyi pian. Tuntien odottelun jälkeen juna peruutti takaisin Lappeenrannan asemalle.

Henkilökunta ei osannut kertoa matkustajille, järjestyisikö korvaava kuljetus tai miten ja koska matkustajat pääsisivät Helsinkiin.

Korvaavia kuljetuksia ei lopulta järjestetty, vaan junat lähtivät vuorollaan liikkeelle myöhään illalla.

Lähde Etelä-Saimaa 2.11.2006
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu1/sivu.html


Junaliikenne takkuaa nyt idässä

02.11.2006 10:42

Tampereen junaliikenne on palautumassa VR:n mukaan pikku hiljaa normaaliksi. Junaliikenne on sen sijaan nyt sekaisin Itä-Suomessa.

Vaihteita on saatu putsattua lumesta ja junat ovat päässeet liikkeelle. Satunnaisia myöhästymisiä voi Tampereella kuitenkin esiintyä.

Junaliikenne on sen sijaan nyt sekaisin Kouvolasta Joensuun suuntaan. VR:n mukaan puita on kaatunut radalle ja radalla on muutenkin teknisiä vikoja, joten osa vuoroista joudutaan perumaan ja junat myöhästelevät koko päivän.

VR uskoo, että Itä-Suomen liikenteen tilanne saattaa myös pahentua entisestään.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/


Sähköjuna pyyhälsi ensi kertaa Kajaaniin

02.11.2006 08:56

Kainuu siirtyi sujuvasti sähköjunakauteen, kun ensimmäinen koejuna pyyhälsi Iisalmesta Kajaanin asemalle keskiviikkona kello 21.13.

Tuhannen tonnin sähköjunassa oli mukana vain kolme miestä: kuljettaja ja kaksi tarkastajaa. Painona junassa oli muun muassa tyhjiä malmivaunuja.

'Ei pienintäkään ongelmaa koko matkalla', sanoi Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Pekka Rautoja eilen illalla kello 21.40, kun hän kahden muun koeajajan kanssa toi juhlajunan Iisalmesta Kajaanin kautta Kontiomäkeen.

Rautoja kertoi, että koejuna eteni Iisalmesta Kontiomäkeen sitä tahtia, mitä opastimet antoivat ohjeita. 'Hieno reissu', hän hehkutti.

Keskiviikkoinen koejuna on Kainuun uusille sähköradoille alkusoittoa. Noin kolmen viikon päästä sähköveturit ponnistelevat Kostamus-radalla viiden-kuuden tuhannen tonnin junajättien kanssa.

'Silloin meillä onkin nokilla jo kolme veturia. Teho eiliseen junaan verrattuna on kuusinkertainen', sanoi Rautoja.

Kajaanin keskiviikkoillan juhlasähköjunassa oli mukana myös VR-radan insinööri Harri Holmberg , joka on kävellyt uuden 400-kilometrisen sähkörataosuuden vajaassa puolessa vuodessa. 'Yksikään monttu ei jäänyt tarkastamatta', hän naurahti sähköjunan lämpimässä veturissa Iisalmessa.

Kuvateksti: Junabongari oli vastassa, kun sähköjuna saapui Kajaanin asemalle ensimmäistä kertaa keskiviikkona kello 21.13.

Lähde Kainuun Sanomat 2.11.2006
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/a/2006/11/02/2132260.shtml


SDP yrittää ryöstää kunnian Lapin yöjunien pelastamisesta

01.11.2006 23:39

Kansanedustaja Maija Raskin (sd.) viime torstain Kotikymppi-lehden Eduskuntaterveiset-palstalle kirjoittama kolumni on tyrmistyttänyt monet Lapin yöjunien puolesta taistelleet.

Itälappilaisen lehden kolumnissa Rask puolustaa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen (sd.) toimintaa junajupakassa ja samalla arvostelee kolmea Lapin kansanedustajaa kovin sanoin.

Raskin mielestä Jari Vilénin (kok.) puheet ovat 'käsittämättömiä', Tatja Karvosen (kesk.) toiminta 'ei ollut kovin viisasta' ja Markus Mustajärven (vas.) Rask leimaa riehujaksi, 'jonka toiminta oli suistaa koko junan raiteilta.

Hyviäkin toimijoita junakapinassa on Raskin mukaan ollut. Sosiaalidemokraatti Huovisen lisäksi heihin lukeutuu kemijärveläinen sosiaalidemokraatti Eila Hyvönen. Kolumnin viesti onkin, että sosiaalidemokraatit pelastivat Itä-Lapin yöjunat.

- Koko kirjoituksen sävy on valitettava. Rask on ollut kauan eduskunnassa ja on varmasti nähnyt, miten tätä asiaa on todellisuudessa hoidettu. Jos aikaisempia Huovisen kirjoituksia on Itä-Lapissa kutsuttu ministerin kootuiksi selityksiksi, nämä olivat Raskin kootut selitykset, sanoo Tatja Karvonen.

Rask syyttää kolumnissaan Karvosta ministerin aiheettomasta moittimisesta siitä, ettei hän suostu tapaamaan Lapin edustajia. Tosiasia lienee, että lappilaisten ja ministeriön välillä tieto kulki koko kesän kitsaasti.

- Huoli on ollut aiheellinen. Esimerkiksi Lapin liitossa on ihmetelty, miksei rahojen käytöstä tule päätöstä. Ministeri Huovinen on moittinut minua siitä, etten ole ollut yhteydessä häneen ja arvostellut minua 'julkisesta mekkaloinnista'. Olen vastannut asiaan Lapin Kansassa, enkä aio reagoida Raskin kirjoituksiin enää mitenkään, sanoo Karvonen.

Pahimmin Rask tölväisee ehkä eniten junien puolesta tehnyttä vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärveä.

- En tunnista tekstistä itseäni. En ole riehunut enkä vouhkannut, mutta olen käyttänyt kaikki käytettävissä olevat keinot, että juna jatkaisi. Kaikki on lähtenyt siitä, että Itä-Lapissa haluttiin pelastaa yöjuna.

Mustajärvi pitää Raskin toimintaa nolona varsinkin siksi, että tämä on Lapin kansanedustajien puheenjohtaja. Tästä asemasta huolimatta Rask haukkuu ryhmän kolme kansanedustajaa, ja samalla nostaa myönteisesti esiin yksittäisiä sosiaalidemokraatteja.

- Tämän kansanliikkeen voima on ollut siinä, että siihen on lähtenyt ihmisiä eri puolueista ja paljon tavallisia lappilaisia yrittäjiä, virkamiehiä ja työntekijöitä, joilla ei ole puoluekantaa. Tuntuu pahalta, että Sdp haluaa ottaa kunnian näiden ihmisten tekemästä työstä.

Kuinka ollakaan, Rask itse kirjoittaa Kotikympin kolumnissaan, että 'Kemijärven kansanliike oli hyvä esimerkki siitä, kuinka jokainen yrittää napsia rusinoita omaan koppaansa'.

Viime keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa Rask puolusteli liikenne- ja viestintäministeri Huovista, joka oli toiminut parhaansa mukaan, mutta saanut väärää tietoa. Karvonen ihmettelee, miten sallitaan, että ministerille annetaan puutteellista tietoa.

- Päätöksenteon pitäisi olla sellaista, että valtionyhtiöllä, virkamiehillä ja kansanedustajilla on samat tiedot. Nyt on kulunut paljon aikaa ja energiaa, kun on selvitelty harhaanjohtaneita väitteitä.

Lähde Suomenmaa 1.11
Lähde WWW http://www.suomenmaa.fi/Uutiset.html


Kaatunut puu haittasi liikennettä Etelä-Karjalassa

01.11.2006 23:36

Junat myöhästelivät päivän mittaan tuntikausia pääradalla, koska lumisade tukki aamulla vaihteet Tampereen ratapihalla. Toistakymmentä junavuoroa peruutettiin. Vaihdeongelmat myöhästyttivät junia myös Lahden oikoradalla. VR arvioi, että junaliikenne palautuu normaaliksi torstaiaamuun mennessä.

Kaatuneet puut pysäyttivät puoli kymmenen aikaan junaliikenteen Lappeenrannan ja Luumäen välillä. Matka katkesi VR:n mukaan kuudelta matkustajajunalta Helsingistä Joensuuhun, Helsingistä Imatralle ja Joensuusta Helsinkiin. Pisimmät katkoksen aiheuttamat myöhästymiset olivat runsaat kolme tuntia.

Lähde HS 1.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Huono+keli+haittasi+varsinkin+junaliikennett%C3%A4/1135222699520


VR:n asentaja kuoli sähköiskuun Keravalla

01.11.2006 23:24

VR:n asentaja kuoli sähköiskuun keskiviikkona aamupäivällä Kytömaalla Keravalla. Kaksi asentajaa oli vaihtamassa vähän ennen kymmentä sähköradan vaihteenlämmittimen muuntajan sulaketta, kun toinen miehistä sai sähköiskun ja kuoli. Linjoissa oli 25 000 voltin jännite.

Tapaturma johtui ilmeisesti inhimillisestä virheestä. 'Asentajat olivat pyytäneet käyttökeskusta ottamaan jännitteen pois. Nyt selvitetään, onko virhe sattunut käyttökeskuksessa vai onko niin, että asentajien käyttämä sähkökartta ei ole ollut ajan tasalla', Keski-Uudenmaan kihlakunnan rikoskomisario Pekka Heikkinen sanoo.

Poliisi tutkii tapausta työtapaturmana.

'Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei ole sattunut sähköradoilla vuosiin. Nämä eivät missään nimessä ole yleisiä. Huoltotyö, jota miehet tänäänkin tekivät, oli ihan rutiinityö', VR-radan Etelä-Suomen aluepäällikkö Harri Lukkarinen sanoo.

Lukkarisen mukaan vaihteissa oleva vika havaittiin keskiviikkona. 'Kytömaalla oikoradalle erkanevissa vaihteissa ei lämmitys toiminut. Todettiin, että sieltä oli sulake kärähtänyt ja huoltomiehet menivät sitä vaihtamaan.'

Lämmittimen muuntaja sijaitsee pylväässä useiden metrien korkeudessa. Työtä varten junaliikenne pitää katkaista ja poistaa linjasta jännite.

'Asentajat olivat mielestään ottaneet liikenne- ja jännitekatkot sekä tehneet maadoituksen. Sen jälkeen he kiipesivät pylvääseen, ja sitten toinen asentaja ilmeisesti tarpeeksi korkealle kiivettyään sai sähköiskun. Hän menehtyi ensiavusta huolimatta', Lukkarinen kertoo.

Sähköiskuun kuollut 51-vuotias mies oli Lukkarisen mukaan ammattilainen. 'Pätevä ja kokenut mies, parhaimmasta päästä asentajia.'

Tapaturmaa tutkivat poliisin lisäksi myös työsuojelupiiri ja Turvatekniikan keskus.

Lähde HS 1.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/VRn+asentaja+kuoli+s%C3%A4hk%C3%B6iskuun+Keravalla/1135222711702


Pääradan junaliikenne palautuu normaaliksi aamuun mennessä

01.11.2006 17:01

Pääradan junaliikenteen arvioidaan palautuvan normaaliksi torstaiaamuun mennessä. Osa tämän illan junista kulkee vielä keskimäärin 15 minuuttia myöhässä.

IC2 175 Helsingistä Tampereelle klo 15.06 on peruttu. Helsingistä klo 15.33 lähtevä Pendolino-juna pysähtyy ennen Tamperetta Pasilassa, Tikkurilassa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Toijalassa. IC2 178 Tampereelta Helsinkiin klo 16.07 on peruttu. Pendolino-juna 52 kulkee IC 178 -junan aikatauluilla Tampereelta Helsinkiin. Lähtöaika Tampereelta on klo 16.07. Lisäksi illan aikana saatetaan joutua vielä perumaan joitakin muita junavuoroja.

Lumipyry tukki tänään aamulla Tampereen ratapihan vaihteet. Tämä aiheutti runsaasti myöhästymisiä Tampereen kautta kulkeville junille, ja yli kymmenen junavuoroa jouduttiin perumaan.

Lähde VR 1.11
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_145.html


Nopeita koeajoja Oulu--Kontiomäki--Iisalmi-radoilla

01.11.2006 16:59

Nopeita koeajoja Oulu--Kontiomäki--Iisalmi-radoilla Rataosuuksilla Oulu--Kontiomäki--Iisalmi koeajetaan kovilla nopeuksilla tällä ja ensi viikolla. Koeajoilla valmistellaan junien nopeuden nostoa ratojen sähköistyessä. Koeajojuna liikkuu muusta junaliikenteestä poikkeavilla aikatauluilla ja suuremmilla nopeuksilla, enimmillään yli 150 kilometriä tunnissa. Koeajoja tehdään 3.-8. marraskuuta. VR:n mukaan koeajojen aikana osa tasoristeyksistä ja asemien laiturikäytävät ovat vartioituja. Tienkäyttäjien toivotaan noudattavan varovaisuutta tasoristeyksissä. Rataosuuksilla Oulu--Kontiomäki--Iisalmi maksiminopeus nousee sähköistyksen valmistuttua nykyisestä 120:stä 140 kilometriin tunnissa. Sähköistys valmistuu joulukuun alussa.

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=609878


Tampereen junissa kahden tunnin vuoroväli

01.11.2006 11:03

Tampereen kautta kulkeva junaliikenne myöhästyy pahoin lumisateen takia. VR:n liikenteenohjauksesta arvioitiin, että Helsingin ja Tampereen välisessä junaliikenteessä joudutaan siirtymään kahden tunnin vuoroväliin.

Ongelmien syynä on sankka lumisade, joka on jumiuttanut Tampereen aseman vaihteita. VR on ilmoittanut jo kahdesta peruuntumisesta, mutta liikenteenohjauksen mukaan Helsingin ja Tampereen välillä peruutuksia tulee lisää. Kaikki Tampereelta eteenpäin jatkavat junat pyritään ajamaan.

Tampereen ongelmien arvioidaan kestävän ainakin puoleenpäivään. VR on perunut kokonaan kaksi junavuoroa. Ajamatta jäävät kello 7.33:n Pendolino Helsingistä Tampereelle ja kello 12.02:n lähtö Tampereelta Helsinkiin.

Muualla maassa junat kulkevat toistaiseksi normaalisti. Pääkaupungin lähiliikenteen pitäisi sujua ongelmitta, sillä sade tulee eteläisimmässä Suomessa vetenä.

Lähde HS 1.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kolmostie+saatiin+auki+Tampereen+junaliikenne+my%C3%B6h%C3%A4stelee+/1135222699520


Lumisade peruu Tamperen junia

01.11.2006 08:18

Tampereen kautta kulkeva junaliikenne myöhästyy lumisataan takia. Viivästymiset jäävät näillä näkymin enintään puoleen tuntiin, arvioi VR:n liikenteenohjaus. VR on perunut kokonaan kaksi junavuoroa. Ajamatta jäävät kello 7.33:n Pendolino Helsingistä Tampereelle ja kello 12.02:n lähtö Tampereelta Helsinkiin.

Muualla maassa junat kulkevat toistaiseksi normaalisti. Pääkaupungin lähiliikenteen pitäisi sujua ongelmitta, sillä sade tulee eteläisimmässä Suomessa vetenä.

Lähde HS 1.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Liikenne+takkuilee+yh%C3%A4+lumisateen+takia/1135222699520


Paperijuna suistui kiskoilta Pietarsaaressa

31.10.2006 20:55

Paperimassalastissa ollut tavarajuna suistui tiistaina kiskoiltaan Pietarsaaren keskustan tuntumassa. Junan kyydissä oli onnettomuushetkellä kahden veturinkuljettajan lisäksi muutamia työntekijöitä, mutta kukaan ei loukkaantunut.

Suistuneessa junassa oli 3 veturia ja 28 vaunua, joista 13 oli tyhjiä. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä yksi dieselveturi suistui poikittain rataosuudelle ja rikkoi samalla kiskot. Veturi oli myös vaarassa kaatua, mutta pysyi kuitenkin pystyssä.

Onnettomuus sulkee yhden Pietarsaareen johtavan sisääntulotien ainakin keskiviikkoaamuun saakka. Henkilöautoliikenne ohjataan Koulukadulta kiertotielle.

Juna oli lähtenyt UPM:n paperitehtaalta vastikään, kun onnettomuus sattui kello 17.35. Poliisin mukaan suurimmat vahingot onnettomuudesta aiheutuvat tehtaan toiminnalle ja paikkakunnan henkilöautoliikenteelle.

Lähde HS 31.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tavarajuna+suistui+kiskoilta+Pietarsaaressa/1135222692107


Vaihdevika sotki junaliikennettä Lahdessa

31.10.2006 18:51

Junaliikenne on takkuillut pahasti Lahden ympäristössä. Hollolan Hakosillassaa on yksi vaihde rikki ja useita junia on joutunut odottamaan Lahden asemalle pääsyä ja odottaa edelleenkin. Pahimmillaan myöhästymiset ovat ollet jo yli tunnin luokkaa.

Lähde ESS 31.10
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=116845&main=-1&dept=1


Kokkolan kauttakulkuliikenne uhattuna

30.10.2006 17:32

Virolaisvenäläinen kuljetusyritys tavoittelee Kokkolan kauttakulkuliikenteen rautatiekuljetuksia. Lehtitietojen mukaan yhtiö aikoo siirtää merikuljetukset pois Kokkolasta, ellei se saa toimilupaa Suomessa.

Spacecom-yhtiö haluaa hoitaa Kostamuksen kauttakulkuliikenteen Suomen rautateillä omilla vetureillaan ja vaunuillaan. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan se alkaisi hoitaa rautapellettikuljetuksia ensi keväästä lähtien.

Kokkolan satamajohtaja Torbjörn Witting ihmettelee virolaisvenäläisen yrityksen kommentteja. Wittingin mukaan kilpailu kuljetuksista on vasta käynnissä.

Lähde Yle Radio Keski-Pohjanmaan uutiset (WWW)
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/yle_uutispalvelu


Työryhmä selvittämää Kemijärven junaliikennettä

28.10.2006 14:14

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Työryhmän perustamisesta päätettiin samassa yhteydessä, kun ministeriö ja Lapin liitto sopivat toimenpiteistä Kemijärven junaliikenteen jatkamiseksi.

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa mm. Kemijärven ja Kolarin yöjunaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, ratojen sähköistykseen sekä Kemijärven radan jatkamiseen Venäjän puolelle liittyvät kysymykset. Tarkastelussa on otettava huomioon erityisesti matkailuelinkeinon tarpeet.

Selvityksen on määrä valmistua huhtikuun 2007 loppuun mennessä. Työryhmässä on mukana myös ns. Kemijärven junaliikenteen kansalaisliikkeen edustus.

Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä. Jäseniksi on nimetty maakuntajohtaja Esko Lotvonen ja kehittämisjohtaja Maiju Hyry Lapin liitosta, seutulogistikko Kirsi Ylipiessa Kemi-Tornion Kehittämiskeskus ry:stä, toiminnanjohtaja Markku Mäkitalo Tunturi-Lapin Kehitys ry:stä, liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta, aluejohtaja Martti Oinas Finaviasta, liikennehallintopäällikkö Juha Tapio Lapin lääninhallituksesta, ylitarkastaja Sanna Kolomainen Lapin tiepiiristä sekä neuvotteleva virkamies Riitta Viren ja hallitusneuvos Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kemijärven kansalaisliikettä ja Itä-Lapin matkailuelinkeinoa työryhmässä edustaa toimitusjohtaja Miia Porkkala Rukakeskus Oy:stä. Työryhmän sihteereinä ovat ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitosta, yli-insinööri Marcus Merin ja neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lähde LVM 27.10
Lähde WWW http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=86&channelitemid=14877&channelid=55&channelTypeId=


Nuori nainen hyppäsi junan alle Jyväskylässä

26.10.2006 14:41

Nuori nainen hyppäsi junan alle eilen illalla Jyväskylässä. Siitä minkä junan alle nainen jäi, ei vielä ole tietoa.

Lähde kuollut hyvä ystävä


Pendolinojen kytkentä epäonnistui taas Kouvolassa

26.10.2006 13:04

Nopeiden Pendolino-junien kytkentäongelmat Kouvolassa jatkuvat.

Joensuusta ja Kuopiosta lähteneiden junien yhdistäminen epäonnistui jälleen tänä aamuna Kouvolassa. Junat lähtivät erillisinä yksikköinä Helsinkiin runsaat viisitoista minuuttia aikataulusta myöhässä.

Kouvolassa kytkentäongelmia oli myös runsas viikko sitten. Kytkemisvikoja on tässä kuussa ollut myös Tampereella. VR:llä on kahdeksantoista Pendolino-junaa.

Lähde YLE Kymenlaakson radio 26.10.2006
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkva.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content0AD7F


Vihreät alentaisivat lippujen hintoja

25.10.2006 17:01

Vihreät luopuisivat osasta hallituksen ehdottamia veronalennuksia ja korottaisivat alkoholi- ja tupakkaveroja sekä jäteveroa. Keskisarjan oppositiopuolue julkisti oman varjobudjettinsa keskiviikkona.

Vihreät edistäisivät junalla matkustamista alentamalla kaukomatkojen lipunhintoja 10 prosenttia. Alennus rahoitettaisiin valtion verovaroilla. Lisärahaa uusien menojen rahoittamiseen vihreät ottaisivat myös leikkaamalla energiayhtiöiden päästökaupan myötä saamia ns. windfall-voittoja.

Vihreiden varjobudjetissa menot ja tulot ovat tasapainossa eli vajaan 900 milj. euron menonlisäykset rahoitetaan kasvattamalla verotuloja. Osa verotulojen lisäyksistä on ajateltu saatavan kitkemällä ns. harmaata taloutta.

Lähde Kaleva 25.10
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=607895


Kemijärven kapinaliike pettynyt ministeriön toimiin

25.10.2006 16:05

Kemijärven yöjunakapinalliset ovat pettyneitä liikenne- ja viestintäministeriön toimiin junaliikenteen jatkosta.

Ministeriö aikoo yhä perustaa työryhmän, jossa Kemijärven yöjunaliikennettä tarkastellaan osana koko Lapin joukkoliikennettä.

Ministeri Susanna Huovinen lupaa kiirehtiä asian valmistelua, mutta ei kerro vielä tarkkaa aikataulua muun muassa tarjouskilpailun järjestämisestä.

Ministerin lupailu ei tyydytä Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Heikki Nivalaa.

Kapinaliike on vaatinut hallituksen sitoutuvan yöjunaliikenteen palauttamiseen Kemijärvelle.

Liikenneministerin lisäksi kemijärveläiset ovat tavanneet keskiviikkona Helsingissä pääministerin avustajan.

Lähde YLE Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentB768E


Turku-Helsinki(10.57) - veturirikko

25.10.2006 10:27

Pikajunasta 130 Karjaasta hieman Helsinkiin päin veturi rikkoutui. Juna peruutettiin Karjaan asemalle ja yritettiin korjata. Korjaus ei onnistunut ja matkustajat kuljetettiin Helsinkiin busseilla.


Pendolino hajosi Messukylään

24.10.2006 14:59

Helsingistä Jyväskylän kautta Kuopioon matkalla ollut Pendolino-vuoro S81 hajosi Tampereen Messukylään. Tampereella tehdyn suunnanvaihdon jälkeen Pendolino ei ottanut tehoja. Matkustajat siirrettiin Intercity-junaan 83, joka vei matkustajat eteenpäin Pieksämäelle. Pendolino-runko 2 saatiin sittemmin toimimaan ja se jatkaa junassa S76.

Myös muilla junilla on ollut epäonnea tänään. Intercity 41 Helsingistä Ouluun joutui hirvikolariin Rajaperkiössä Pohjanmaalla. Sr2-veturista vaurioitui jarruputki ja matkustajat kuljetettiin 1,5 h myöhässä pikajunalla 805 Ouluun.

Lähde Vaunut.org
Lähde WWW http://vaunut.org


Tavarajuna jumiutui lehtikelin johdosta

24.10.2006 12:21

Liukas lehtikeli aiheutti tavarajunan jumiutumisen raiteelle tänäaamuna (24.10.2006) Jyväskylässä Keljon kohdalla.

Radalla olleet lehdet tekivät raiteen liukkaaksi, eikä raskas tavarajuna päässyt mäessä liikkeelle. Tästä johtuen Jyväskylästä Tampereelle lähdössä ollut Intercity-juna myöhästyi aikataulustaan parikymmentä minuuttia.

Tavarajuna on nyt saatu vedettyä pois raiteelta, ja junaliikenne jatkuu normaalisti. Lehtikeli aiheuttaa syksyisin ongelmia junaliikenteelle.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebjkl.nsf/sivut/uusi_uutiset?opendocument&pageid=Content1ACF4


Sateet ovat vaurioittaneet rataa Mankissa

23.10.2006 16:40

Viime päivien sateet ovat vaurioittaneet Rantarataa. Espoon Mankissa liikenne kulkee vain yhtä raidetta, koska muiden raiteiden alla on sortumavaara. Tämän vuoksi lähi- ja kaukoliikenteen junat ovat tänään myöhässä viidestä viitentoista minuuttiin.

Lähde YLE Teksti-tv 23.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P103_02.html


Jyväskylän turvalaitevika on korjattu

23.10.2006 16:20

Tampereen ja Jyväskylän välisen rautatien turvalaitevika saatiin korjatuksi maanantaina hieman ennen kello yhdeksää. VR:n mukaan rataosan liikenne palaa aamupäivän kuluessa normaaleihin aikatauluihin.

Sunnuntaina iltapäivällä ilmennyt häiriö aiheutti jopa kahden tunnin myöhästymisiä. Vika viivästytti kahtatoista juna. Junat joutuivat ajamaan häiriöosuudella alennetulla nopeudella. Vika löytyi Muuramesta Jyväskylän läheltä. Se esti turvalaitteiden, valojen ja vaihteiden kauko-ohjauksen. Rataosan turvalaitteiden kauko-ohjausta hoidetaan normaalisti Tampereelta. Muutamilla asemilla ehdittiin siirtyä paikallisohjaukseen.

Lähde HS 23.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junia+my%C3%B6h%C3%A4stytt%C3%A4nyt+turvalaitevika+saatiin+korjattua/1135222498133


Turvalaitevikaa ei ole vielä saatu korjattua

23.10.2006 08:37

Junat myöhästelevät myös tänään Jämsän ja Jyväskylän välisellä rataosuudella. VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, että eilen illalla syntynyttä liikenteenohjauksen turvalaitevikaa ei ole saatu läpi yön jatkuneesta urakoinnista huolimatta vielä korjattua.

Noin kello yhdeksään asti junia liikennöi pääasiassa yhteen suuntaan, jolloin myöhästymiset ovat noin puolen tunnin luokkaa. Jos vikaa ei saada yhdeksään mennessä korjattua, odotettavissa on jälleen isompia myöhästymisiä.

Jyväskylän ja Jämsän välisistä asemista osa on kuitenkin saatu miehitettyä, mikä helpottaa aamun junaliikennettä. Sunnuntaina illalla junat olivat myöhässä jopa yli kaksi tuntia.

Lähde HS 23.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turvalaitevika+my%C3%B6h%C3%A4stytt%C3%A4%C3%A4+yh%C3%A4+junia+Tampereen+ja+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+v%C3%A4lill%C3%A4/1135222498133


Turvalaitevika jättää Jyväskylän junia myöhään

22.10.2006 21:07

Turvalaitevika myöhästyttää useita junia Tampereen ja Jyväskylän välillä sunnuntaina illalla. Kello 20:n aikoihin myöhässä oli VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan seitsemän matkustajajunaa. Vika ilmeni Lahdenperän liikennepaikan ja Jyväskylän välillä kello 17:n jälkeen. VR:n korjauspartiot etsivät vikakohtaa myöhään iltaan.

Liikenteenohjausjärjestelmän turvalaitevika aiheutti sen, ettei järjestelmässä saatu päälle vihreitä 'liikennevaloja' yksiraiteisen rataosuuden ohituspaikoilla. Vian uskotaan korjaantuvan kello 22 mennessä, mutta liikenteen normalisoitumista saadaan odottaa pidempään. Myöhästelyt heijastuvat myös muihin yhteyksiin, kun junaa vaihtavia matkustajia odotetaan. Vika havaittiin kello 17 aikaan.

Lähde HS 22.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turvalaitevika+my%C3%B6h%C3%A4stytt%C3%A4%C3%A4+junia+Tampereen+ja+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+v%C3%A4lill%C3%A4/1135222498133


Lakko ja lomat täytti junia

21.10.2006 14:40

Kaukojunissa on viime päivinä ollut poikkeuksellisen paljon matkustajia. Normaalin viikonloppuruuhkan lisäksi junamatkailua ovat vauhdittaneet Finnairin matkustamohenkilökunnan lakko ja koulujen syyslomat.

VR:n mukaan osa eilisillan kaukojunista oli loppuunmyyty. Paljon matkustajia odotetaan myös huomiseksi, kun syyslomailijat palaavat Etelä-Suomeen. Etenkin Helsingin suuntaan lähtevissä yöjunissa on tarjolla enää hajapaikkoja.

- Peruslähtökohta on se, että aina kannattaa kysyä, koska peruutuspaikkoja tulee aina, muistuttaa VR:n viestintäjohtaja Martti Mäkinen.

Mäkisen mukaan on vaikea arvioida sitä, kuinka paljon Finnairin lentojen peruuntuminen lisäsi junamatkustusta. On kuitenkin todennäköistä, että lakko vaikutti eniten matkustajamääriin Helsingin ja Oulun sekä Helsingin ja Rovaniemen välillä. Vaikutusten arviointia hankaloittaa se, että VR:llä on kaukoliikenteessä vuodessa 12 miljoonaa matkustajaa. Päivässä se tarkoittaa noin 33 000 matkustajaa.

Lähde HS 22.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Lomat+ja+lakko+t%C3%A4yttiv%C3%A4t+junia/1135222472517


Junaliikenne kulkee taas Rantaradalla

21.10.2006 02:26

Rantaradalla junaliikennettä sotkenut ohjauslaitevika on saatu illalla korjattua ja junat kulkevat jälleen aikataulujen mukaisesti. Viasta aiheutuneet myöhästymiset olivat puolesta tunnista tuntiin.

Ohjauslaitteen vian johdosta vihreitä valoja ei saatu toimimaan Kirkkonummen ja Inkoon välillä, ja junat joutuivat ajamaan välin normaalia hiljempaa vauhtia. Vika havaittiin iltapäivällä kello 16.45.

Junaliikenne oli muutenkin vilkastunut perjantaina Finnairin lentoemäntien ja stuerttien lakon vuoksi. Iltapäivän juniin lisättiin ylimääräisiä vaunuja, mutta niidenkin paikat myytiin. Myös yöjunat ovat lähes täynnä.

VR:n mukaan lauantain junissa on vielä tilaa, mutta sunnuntain paikoista suurin osa on jo varattu.

Lähde Yle 20.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id45633.html


VR:n liikenteenohjaajalle sakkotuomio tytön kuolemasta

20.10.2006 16:52

Keravalaistytön kuolemaan johtanut junaonnettomuus toi tuomion VR:n kahdelle liikenteenohjaajalle. Miehelle ja naiselle lankesi perjantaina Tuusulan käräjäoikeudessa sakkotuomio kuolemantuottamuksesta. VR Osakeyhtiö joutuu maksamaan tytön perheelle kymmenien tuhansien eurojen korvaukset henkisestä kärsimyksestä.

13-vuotiaan tytön hengen vienyt onnettomuus sattui viime vuoden alussa. Tyttö oli ylittämässä vartioitua tasoristeystä Keravan Ahjossa, kun juna törmäsi häneen. Tasoristeyksen puomit olivat ylhäällä ja valo-ohjaus pois päältä.

Liikenteenohjaajanainen kytki turvajärjestelmän pois päältä ylipitkän junan vuoksi. Nainen ei tauolle lähtiessään kertonut asiasta mieskollegalleen. Hän antoi tavarajunalle kulkuluvan ilman, että varmistui turvalaitteista. Käräjäoikeus katsoi, että keravalaistyttö sai surmansa liikenteenohjaajien huolimattoman menettelyn johdosta.

Lähde HS 20.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VRn+liikenteenohjaajille+tuomio+tyt%C3%B6n+kuolemasta/1135222455324


Pendolinojen yhdistämisissä vaikeuksia

20.10.2006 09:57

VR on painiskellut viime aikoina Pendolino-junien aiheuttamien ongelmien kanssa. Vaikeudet liittyvät junien yhdistämiseen, jotka epäonnistuvat VR:n viestintäjohtajan Martti Mäkisen mukaan "harmittavan usein".

- Pendolino-junat koostuvat kahdesta erillisestä vetoyksiköstä. Ne pitää kytkeä yhteen, mutta tämä ei aina onnistu tietojärjestelmien osalta. Jos näin käy, pitää vuoroväli ajaa turvallisuussyistä johtuen kahdella eri yksiköllä. Tätä tapahtuu viikoittain, Mäkinen sanoo.

Yhdistämisongelmat myöhästyttävät usein junien lähtöä, jonka lisäksi kahdella erillisellä yksiköllä liikkuminen hidastuttaa matkan tekoa. Junilla tulee olla turvallisuussäännösten mukaan vähintään parin kilometrin turvaväli. Näissä tapauksissa aikataulusta jäädään yleensä vähintään parikymmentä minuuttia.

Mäkisen mukaan Pendolinot toimivat syntipukkina myös muille raideliikenteen ongelmille. Myöhästymiset voivat johtua myös ratatöistä tai opastinongelmista.

- Pendolinoilla on vahva identiteetti. Puhutaan, että on junia ja "Pendolinoja". Jos Pendolino on sitten myöhässä, syytetään siitä erityisesti junatyyppiä.

MEDIASSA on puhuttu paljon Pendolinojen talvikestävyydestä. Mäkisen mukaan vastoin yleistä käsitystä Pendolinot eivät ole erityisen herkkiä paukkupakkasille.

- Lehdet kirjoittavat joka vuosi, että "talvi yllätti VR:n". Näin ei kuitenkaan ole. Kovat pakkaset aiheuttavat junaliikenteelle välillä ongelmia, mutta kylmät ilmat koettelevat muutakin tekniikkaa. Monen työmatka katkeaa alkuunsa, kun auto ei starttaakaan talviaamuna kotipihasta.

VR:n kalustokierto on nopeutunut selvästi syyskuun alussa voimaan astuneen aikataulu-uudistuksen jälkeen. Tämä asettaa haasteita huoltotöille sekä lisää kiirettä junien kääntämiselle niiden matkasuunnan vaihtuessa.

Mäkisen mukaan kalustoa on kuitenkin riittävästi.

- Kaluston määrä on mitoitettu nykyistä kasvanutta liikennöintimäärää vastaavaksi. Syyskuun alun jälkeen VR:llä on 320 kaukojunavuoroa entisen 270 sijaan.

Liikennöintiä on lisännyt oikoradan valmistuminen Keravan ja Lahden välille, joka on nopeuttanut junayhteyksiä etenkin Itä-Suomeen päin. Joensuun ja Helsingin välillä kulkee päivittäin kaksi edestakaista Pendolino-vuoroa.

Lähde Etelä-Saimaa 20.10.2006
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu8/sivu.html


Jäähyväiset veturitallille

19.10.2006 22:07

Parkanolainen Esko Luojumäki astahtelee Kairokosken aseman veturitallin pihapiirissä. Häntä naurattaa kysymys kuinka pitkään hän työskenteli Valtion Rautateillä.

- Vähän aikaa olin VR:llä töissä, kaksi kuukautta vaille 42 vuotta. Olin Parkanon Kairokosken asemalla alokkaana, harjoittelijana, vuoden ennen kuin menin armeijaan. Siinä reissussa kului kolmatta vuotta ja vuonna 1946 tulin takaisin asemalle. Junamiehenä jäin eläkkeelle, Luojumäki sanoo.

Luojumäki muistelee veturitallin edustalla kuinka vilkas alue oli 1940-50-luvuilla. Hän toteaa, että jos joku olisi tuolloin sanonut, että alue hiljenee parissa vuosikymmenessä, sanoja olisi passitettu hoitoon.

Kunnostaminen olisi tullut kalliiksi

Veturitalli ja vesitorni valmistuivat vuonna 1933. Aikanaan näyttävä, nyt varsin surullisen näköinen veturitalli on pystyssä viimeisiä aikoja. Veturitallia rumentavat rikkoutuneet ikkunat ja maalia kaipaava pinta. Sisätila on täynnä roinaa katon romahdettua.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja, maankäytön vastuuhenkilö Otso Kärkkäinen kertoo, että rakennus puretaan sulan maan aikana, ehkä jo syksyllä. Kärkkäinen toteaa, että todennäköisesti myös vesitorni puretaan. Purkutyö tehdään kahdessa vaiheessa. Samalla otetaan maapohjasta näytteet ja tutkitaan mahdollinen saastuminen.

Veturitallin säilyttämiseen herättiin liian myöhään. Aktiivisimpiin puolestapuhujiin kuuluivat hallinto-oikeuteen valitusta laatineet Pirkanmaan Museorautatie ry ja Kairokosken kyläseuran puheenjohtaja Sirpa Viljamaa, joka toimi yksityishenkilönä. Hänkin on jo käynyt jättämässä jäähyväiset vanhalla rakennukselle.

Esko Luojumäki toteaa, että veturitallin kunnostaminen olisi vaatinut isot rahasummat, vaikka kunnostaminen olisi aloitettu kymmenenkin vuotta sitten.

Luojumäki astelee kääntöpöydän sillan toiselle puolelle. Myös kääntöpöydän yllä on leijunut purku-uhka, mutta sen kohtalo on ainakin toistaiseksi vielä auki.

- Veturi ajettiin kääntöpöydälle, jossa se käännettiin ympäri. Kairokoskella kääntäminen tehtiin käsivoimin muistaakseni 2-3 miehen voimin. Aina välillä vetureille tehtiin pientä huoltoa, mutta isot huollot tehtiin Porissa ja Haapamäellä. Alueella oli myös slakimonttu, jossa poistimme kivihiilikoneen kerryttämää slakia, joka oli sittaantunut pohjaan ja se piti puhdistaa, Luojumäki muistelee.

Vesitorniin tuli vesi pumppuasemalta, joka sijaitsi nykyisen Kiviniemen talon kohdalla. Putket ovat todennäköisesti vielä paikoillaan maan alla.

Veturitallin läheisyydessä on edelleen isohko puinen rakennus. Siistin näköinen talo oli henkilökunnan käytössä. Siellä olivat muun muassa konduktöörien lepohuoneet.

Lähde Ylä-Satakunta 19.10.2006
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/uutinen3.html


VR:n junat täynnä lentolakon takia

19.10.2006 16:01

VR:n junat olivat torstaina selvästi täydempiä kuin 'tavallisena' torstaina.

"Kyllä selvästi liikehdintää rautateiden suuntaan on, mutta ihan loppuunmyytyjä junia ei vielä ole', VR:n viestintäjohtaja Martti Mäkinen kertoi. 'On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tilanteet saattavat elää. Lakko on vasta aamulla alkanut, eivätkä sen vaikutukset vielä välttämättä ole täysin toteutuneet', Mäkinen huomautti.

Esimerkiksi illan kahteen yöjunaan välillä Helsinki-Rovaniemi oli torstaina aamupäivällä enää yksittäisiä hyttejä tarjolla. 'On todennäköistä, että ne myydään loppuun', Mäkinen arveli. Huomiseksi perjantaiksi on paikkoja vapaana kaikissa junissa.

'Verrattuna sesonkeihin eli jouluun, pääsiäiseen ja Etelä-Suomen hiihtolomaviikon alkuun on kuitenkin hiljaisempaa.' Jos lakko pitkittyy, VR lisää Mäkisen mukaan tarvittaessa 'vaunun sinne toisen tänne'.

VR ei varautunut Finnairin lentoemäntien ja stuerttien lakkoon erityisjärjestelyillä. "Lähtökohta on, että VR ajaa normaaliliikennettä. Jos tilanteen jatkuessa jotain tehdään, niin aivan yksittäisiä vaunuja voidaan lisätä muutamiin juniin", sanoi VR:n viestintäjohtaja Martti Mäkinen.

Lähde HS 19.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VRn+junat+t%C3%A4yttyiv%C3%A4t/1135222419191


Pendolinojen yhdistäminen epäonnistui Kouvolassa

19.10.2006 15:58

Savosta ja Pohjois-Karjalasta tulleet Pendolino-pikajunat myöhästyivät keskiviikkoaamuna nelisenkymmentä minuuttia Helsinkiin saapumisajastaan. Junat piti kytkeä toisiinsa kiinni Kouvolassa, mutta tekniikka petti eikä liitosta syntynyt. Junat ajoivat perille peräkkäin. Italialaisvalmisteisessa Pendolinossa on ilmennyt viime aikoina kytkentävikoja.

Lähde HS 19.10


Outokummun Kaivosrautatien ykkösvaihe valmis

16.10.2006 11:40

Kapearaiteisen rautatien kehittämistä jatketaan

Outokummun kaivosrautatieyhdistyksen väkeä yhdistää paitsi jäsenyys, myös tyytyväisyys aikaan saatuun. Nimittäin ratahankkeen ensimmäinen rakennusvaihe on takana. Välillä edettiin joutuisasti, välillä puuskuttaen, mutta valmista tuli. Ilman yhteishenkeä se ei olisi tapahtunut. Monenlaiset talkoot tulivatkin enemmän kuin tutuiksi ja paljon uutta opittiin.

-Viimeistään nyt on uskottava, että mahdottoman tuntuisestakin voi tulla mahdollista, Outokummun kaivosrautatieyhdistyksen hallituksen jäsenet Kaisa Mustonen ja Perttu Karttunen huokaavat.

Työkalut saavat hetken levätä

Joensuun seudun leader -yhdistyksen rahoittaman kaivosrautatiehankkeen ensimmäisen vaiheen viimeinen rataosuus tehtiin tänä syksynä. Yhdistyksen hallinto osoittaa suuren kiitoksen niin VR:n kuin muillekin talkoojoukoille. Työtunteja on kertynyt ja tekemistä riittänyt.

-Toivottavasti talkoisiin saadaan jatkossa yhä lisää väkeä. Moni ehkä pelkää tehtävien raskautta, mutta ei täällä toki jokaisen tarvitse kiskoja kantaa, rautatiehankkeen puuhamies Perttu Karttunen tuumaa.

Talkoohengessä nimittäin jatketaan edelleen, mutta ensin pidetään tuumaustauko.

- Pertulla on kyllä mielessä jotain toimintaa siihenkin, historiailtaa ja sellaista, Kaisa Mustonen paljastaa.

Tavoitteena toimintaa myös radan varrelle

Ratahankkeen ensimmäinen vaihe oli erityisesti rakentamisen ja kaluston hankkimisen aikaa.

- Eikä ole ajateltu, että tähän lopetettaisiin, Kaisa Mustonen ja Perttu Karttunen vakuuttavat.

- Tässä vaiheessa voidaan olla vaan tyytyväisiä; hullu hankehan tämä on, mutta ihmisiä on ollut paljon mukana ja asioita on saatu tehtyä.

Rautatieläisten katseet ja toiveet suuntautuvat jo leaderin ensi vuonna alkavaan ohjelmakauteen. Sen osalleyhdistyksen suunnitelmissa on radan maisemointia ja toiminnallisten seisakkeiden saamista radan varteen. Kalustoa on myös tarkoitus saada esteettömämmäksi niin, että esimerkiksi liikuntarajoitteiset ja lastenvaunut pääsevät kyytiin.

Kiskoja pitkin Kummunkadulle

- Tuntuihan se välillä, että valmistuuko tämä, junavaunuja alkuperäisessäkin käytössä testannut hallituksen jäsen Taisto Saloniemi tunnustaa.

- Mutta kun ensimmäinen juna sitten toisena päivänä heinäkuuta vuonna 2005 lähti, sitä katseli aika hiljaisena, jatkaa Perttu Karttunen. Outokumpu-päivänä heinäkuussa junan uusin vaunu kastettiin hänen nimikokseen, Karttuseksi.

Hän myöntää radan jatkamisen olevan yhdistyksen suunnitelmissa. Jatkamisen yksi villi vaihtoehto liittyy Kummunkatuun; katuremontin myötä sinnekin voitaisiin vetää kiskot

- Mutta kyseessä on tosiaan vasta villi, mutta mielenkiintoinen ajatus. Varmaa ei ole tässä vaiheessa vielä mikään.

Lähde Outokummun Seutu
Lähde WWW http://www.outokummunseutu.net/cfmldocs/uutinen.cfm?lehti=593&uutinen=2446


Karelian Trains tilaa suurnopeusjunia

15.10.2006 21:17

Venäjän rautateiden johtokunta on hyväksynyt suomalaisvenäläisen yhteisyrityksen, Oy Karelian Trains Ltd:n, perustamisasiakirjat. Venäjän rautatiet ja VR omistavat kumpikin yrityksestä 50 prosenttia. Uuden yrityksen kotipaikaksi tulee Helsinki ja aloituspääomaksi miljoona euroa. Yrityksen tarkoituksena on liisata kalusto Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen.

Uusien junien pitäisi tulla liikenteeseen vuoden 2009 loppuun mennessä ja lyhentää matka-aikaa kahdella tunnilla. Uusi matka-aika olisi 3 ja puoli tuntia. Junat käyttäisivät Pietarissa Helsingin asemaa.

Uudet junat ovat kallistuvia ja niiden huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Jokaiseen junaan mahtuu 300 matkustajaa ja niissä on seitsemän vaunua. Vaunuissa on viisi toisen luokan vaunua, ravintola ja ensimmäisen luoka vaunu. Tupakointi on sallittu erillisessä osastossa.

Uudessa junassa ensimmäisen luokan lippu maksaisi 110 euroa ja toisen luokan 69,40 eur. Tällä hetkellä Pietarin ja Helsingin välillä kulkee kaksi junaa. Venäläinen Repin ja suomalainen Sibelius. Toisen luokan lippu maksaa 50,80 eur ja ensimmäisen 89,10 eur. Perustamisasiakirjat pitäisi allekirjoittaa lokakuussa 2006.

Lähde RZD 5.10
Lähde WWW http://www.eng.rzd.ru/news.html?action=news&nav_id=15&ti_id=2271&yearID=2006&monthID=10&dayID=05&PHPSESSID=f16defacaf95fbef52cfcb9d9f4f11d3


Pendolino myöhästytti junaliikennettä

15.10.2006 20:31

Pendolino-junan kytkinvika on jälleen myöhästyttänyt junaliikennettä Etelä-Suomessa. Joensuusta Helsinkiin liikennöivä Pendolino jouduttiin ajamaan kahtena runkona kytkinvian vuoksi, mikä puolestaan myöhästytti Turkuun matkaavaa pikajunaa parillakymmenellä minuutilla. VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, että Pendolinon kytkinvika johtui mahdollisesti törmäyksestä hirveen.

Edellisen kerran Pendolinon matka tyssäsi Helsingin rautatieasemalle perjantaina teknisen vian vuoksi. Junaliikenne on takkuillut viime viikkoina useasti Pendolinoihin liittyvien vikojen takia.

Lähde YLE 15.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id45251.html


Vilppulan Kolho ja Oriveden keskusta uusia pysähdyspaikkoja

14.10.2006 22:01

Vilppulan Kolho ja Oriveden keskusta on hyväksytty Haapamäen ja Oriveden aseman välisen kiskobussiliikenteen uusiksi pysähdyspaikoiksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uudet pysäkit voidaan ottaa käyttöön kesäkuun alusta, mikäli kunnat ja Ratahallintokeskus luovat tarvittavan infrastruktuurin siihen mennessä.

VR Osakeyhtiö esitti elokuussa, että kiskobussien tulon myötä välille voidaan lisätä kaksi uutta pysähdyspaikkaa. Tarjolla oli myös Lyly, mutta kolmatta pysähdystä ei kaikkien vaihtoyhteyksien saavuttaminen olisi yhtiön mukaan enää suonut.

Lyly pudotettiin pois, koska siellä on vain 350 asukasta, eikä asutus muodosta varsinaista keskittymää. Kolhossa asukkaita on 1 350, ja asutus on keskittynyt radan molemmin puolin kahdeksi asuinalueeksi, jotka sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä radasta.

Henkilöjunaliikenne Haapamäen ja Oriveden aseman välillä kuuluu ministeriön ja VR Osakeyhtiön välisen ostosopimuksen piiriin. Sopimuksen mukaan yhtiöllä ei ollut oikeutta muuttaa välipysähdyksiä ilman ministeriön kirjallista hyväksyntää.

Ministeriön päätös oli iso voitto Kolholle, jossa viime talvena syntyi varsinainen kansanliike oman pysähdyspaikan saamiseksi.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4697694.html&depa=keskis


Pakettiauto veturin alle, kaksi loukkaantui

14.10.2006 16:37

Pakettiauton kuljettaja ja matkustaja loukkaantuivat, kun heidän pakettiautonsa jäi veturin alle vartioimattomassa tasoristeyksessä Metsäkorventiellä Lohjalla.

Onnettomuus sattui lauantaina puolen päivän jälkeen Hangon-Hyvinkään-radalla. Palokunta irrotti autoon puristuksiin jääneet loukkaantuneet. Heidät toimitettiin Helsinkiin sairaalaan. Kumpikaan heistä ei loukkaantunut kovin vakavasti.

Liikenne onnettomuuspaikalla katkaistiin raivaustöiden ajaksi.

- Samassa risteyksessä on sattunut tänä vuonna pari kolme onnettomuutta, johtava palotarkastaja Kari Rauhaniemi kertoi. Pelastus- ja raivaustöissä oli palomiehiä Nummelan ja Lohjan vakinaisista palokunnista, Espoon pelastuslaitoksesta ja Lohjan sopimuspalokunnasta.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200610145241477_uu.shtml


Raitiotien rakentaminen Kampissa alkoi

13.10.2006 23:54

Kampin tulevan raitioradan kiskojen siirto paikalleen aloitettiin toissa päivänä. Ensimmäiset kiskot laskettiin Annankadun ja Urho Kekkosen kadun kulmaan.

Työmaalla edetään tilan puutteen vuoksi rata kerrallaan. Nyt paikalle tuotiin kiskoja yhteensä 70 metriä viidessä osassa. Näistä pisimmät olvat 18 metrin mittaisia ja painavat noin 2000 kiloa.

Kiskoelementit on rakennettu HKL:n ratakorjaamolla. Korjaamolla yksittäiset kiskot taivutetaan ensin oikealle säteelle, jonka jälkeen kaksi kiskoa liitetään väliraudoilla yhteen.

Kampin raitioradan rakentaminen etenee sitä mukaa kun katujen pohjatyöt saadaan tehdyksi ja vielä keskeneräiset katusuunnitelmat mm. Simonkadulla valmistuvat. Kaikkiaan rataa valmistuu Kamppiin Runeberginkadun ja Mannerheimintien välille 1100 metriä. Rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 5 miljoonaa euroa. Raitioliikenne Kampissa päästään aloittamaan aikaisintaan syksyllä 2008.

Tulevina vuosina Helsinkiin rakennetaan runsaasti uutta raitiorataa. Ennen Kampin liikenteen aloittamista rakennetaan rata Mikonkadulle Aleksanterinkadun ja Kaivokadun välille. Ensi viikolla aloitetaan Pasilassa myös kokonaan uuden raitiolinjan 9 rakentaminen.

Lähde HKL tiedote 11.10
Lähde WWW http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsingin+kaupungin+liikennelaitos/Ajankohtaista/Kampin+raitioradan+rakentaminen+alkoi


Pendo oikutteli Helsingissä

13.10.2006 21:59

Pendolinon matka tyssäsi alkuunsa perjantaina Helsingin rautatieasemalla. Jyväskylän kautta Pieksämäelle iltapäivällä lähdössä olleen junan etupään Pendolino-yksikkö nimittäin teki tenän eikä hievahtanutkaan. Syyksi epäillään teknistä vikaa, kerrottiin VR:n liikenteenohjauskeskuksesta. Viallinen Pendolino-yksikkö jouduttiin siirtämään raiteilta pois, ja takapään Pendolino pääsi lopulta liikkeelle kello 17 eli puolisen tuntia alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä.

Lähde ESS 13.10
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=114095&main=-1&dept=1


Kemijärvelle ensi vuonnakin taajamajunalla

13.10.2006 15:02

Kemijärven junaliikenne jatkuu nykyisellään ainakin ensi vuoden loppuun. Matkustajat kuljetetaan Rovaniemeltä Kemijärvelle taajamajunilla. Liikenne- ja viestintäministeriö, VR ja Lapin liitto sopivat pitkään jatkuneen yöjunakiistansa perjantaina. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) aikoo lisäksi asettaa työryhmän ratkaisemaan Lapin matkailuliikenteen kokonaisvaltaista järjestämistä. Huovisen mukaan pitkäjänteisen ratkaisun tulee kattaa kaikki eri liikennemuodot. Työryhmään kutsutaan edustajat ainakin Lapista, VR:stä ja eräistä ministeriöistä.

'Uskon, että löysimme kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, eikä Lappi siinä mielessä antanut periksi', vakuutti Lapin liiton maakuntajohtaja Esko Lotvonen perjantaina.

Makuuvaunuliikenne Kemijärvelle loppui syyskuun alussa, kun VR otti käyttöön uuden makuuvaunukalustonsa. Sen jälkeen etelästä saapuvan yöjunan makuuvaunut ovat jääneet Rovaniemelle ja matkustajat ovat jatkaneet Kemijärvelle taajamajunalla. Myös ensi vuonna liikenne Rovaniemeltä Kemijärvelle järjestetään taajamajunilla. Kemijärven kaupunki varautuu osallistumaan liikenteen alijäämän kattamiseen 36 000 eurolla. Junayhteyden laskennallinen alijäämä on 360 000 euroa, mutta jos summa on pienempi, kaupungin maksuosuus supistuu.

'Jos alijäämä pienenee 36 000 eurolla, Kemijärvelle ei jää maksettavaa', Lotvonen selvitti. Ministeriö kattaa loput alijäämästä. Hallituksen budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaan makuuvaunuliikennettä olisi voitu jatkaa vanhoilla, sinisillä vaunuilla. Lapin liitto kuitenkin piti aikataulusyistä parempana, että myös ensi vuonna liikenne järjestetään taajamajunilla.

Lähde HS 13.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135222287867


Junaliikenteen häiriö johtui ajolangan liitoksen pettämisestä

12.10.2006 13:19

Junaliikenteen vakava häiriö pääradalla keskiviikkona johtui sähköistetyn ajolangan liitoksen pettämisestä.

"Johdon liitoksessa oli murtuma, joka katkesi Pendolinon ajettua ohi", ylitarkastaja Markku Granlund Ratahallintokeskuksesta kertoi torstaina. Hänen mukaansa kyse on erittäin harvinaisesta vauriosta.

Liitos meni poikki Hämeenlinnan ja Riihimäen väliseltä rataosuudelta Turengissa.

Katkeamisen seurauksena ajolangat putosivat alas. Sen takia pohjoisesta etelään kulkeva junaliikenne keskeytyi yli kahdeksi tunniksi.

Rinnakkaisella itäisellä raiteella liikenne päästiin aloittamaan 5.20 torstaiaamuna. Häiriö näkyi aamupäivän aikana vielä siten, että yksi Jyväskylästä Helsinkiin lähtenyt junavuoro jouduttiin ajamaan normaalista poikkeavalla kalustolla junarunkojen kierron sekoittumisen takia.

Ajolangan katkeaminen vaikutti tuhansien ihmisten junamatkoihin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä.

Lähde HS Tuoreet 12.10.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135222257588


Ajolangan rikkoi tippunut eristin

12.10.2006 00:37

Tuhannet ihmiset tekivät eilen junamatkaa busseilla ja takseilla. Syytä ajolangan katkeamiseen tutkitaan tänään Turengissa. Sähköjunien liikenne oli keskiviikkona täysin seisahduksissa kello 17.25-19.15 välisenä aikana Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä Turengin ratapihan vaihdealueella tapahtuneen ajolangan rikkoontumisen takia. VR ohjasi muutaman tunnin aikana tuhansia matkustajia busseihin ja takseihin.

Seitsemän maissa illalla Hämeenlinnan rautatieaseman edustan jalkakäytävillä seisoi satoja ihmisiä odottamassa kyytiä etelään päin.

- Viitisen minuuttia sitten meni ensimmäinen bussi ja seuraavan pitäisi tulla noin kymmenen minuutin kuluttua, totesi jonossa seisonut helsinkiläinen Matti Peltonen.

Peltonen kertoi VR:n tiedottaneen hyvin Turengissa tapahtuneesta "ajolankojen alastulosta" ja vian aiheuttamista vaikutuksista matkantekoon.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Markku Granlund ei eilen illalla pystynyt arvioimaan kuinka monen matkustajan aikatauluihin sähkövaurio vaikutti.

- Totaalisulku koski välittömästi kahdeksaa junaa, välillisesti se vaikutti pääradan koko illan liikenteeseen.

Vaaratilanteita ei syntynyt

Syynä sähkökatkokseen oli rikkoontunut eristin, joka katkaisi ajolangan itäisellä raiteella. Lanka lensi läntiselle raiteelle, jolloin myös läntinen raide jäi sähköttä. Se saatiin kuitenkin käyttöön alle kahdessa tunnissa. Iltaliikenteen pullonkaulaksi muodostui 11,5 kilometrin yksiraiteinen osuus välillä Leppäkoski-Harviala.

- Vaurio sinänsä ei ollut hääppöinen, mutta se aiheutti suuria myöhästymisiä. Työkoneiden saanti paikalle vie aikansa. Ikävää, että tämmöistä tapahtuu pääradalla, sanoi VR:n ohjauspalvelupäällikkö Juha Sairanen.

Granlundin mukaan ajolangan katkeaminen ei aiheuttanut Turengin ratapihalla vaaratilannetta. Junan kattoon osuessaan langat menettävät jännitteensä. Eristin rikkoontui kaksirunkoisen Pendolino-junan ajettua sen ohi.

- En tiedä minkä takia, alamme tukia sitä tarkemmin torstaina, sanoi Granlund.

Myös yksi Hämeenlinnan ja Tampereen välinen junavuoro korvattiin bussikuljetuksella sekä Pieksämäeltä Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin liikennöinyt Pendolino.

Espoolainen Miika Auvinen odotteli pari tuntia bussikyytiä Harvialassa. Matka Tampereelle venyi, kun juna pysähtyi ja pimeni Alikartanon sillalla.

- Hetken oli jännittävää, kun olimme pimeässä. Kuulutuslaitteet eivät toimineet ja konduktööri kävi kussakin vaunussa kertomassa, mistä oli kyse, kertoi Auvinen.

Lähde Hämeen Sanomat 11.10
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=43346


Toinen raide käyttöön Turengissa

11.10.2006 23:39

Junaliikenne Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä on käynnistynyt, koska toinen raide saatiin junaliikenteen käyttöön klo 19.15. Leppäkosken ja Harvialan välisellä rataosalla on käytössä vain yksi raide, mikä myöhästyttää vielä junia. Vaurion korjaustyöt ovat edelleen käynnissä. Niiden arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan aamuun mennessä.

Vauriopaikan ohitti ensimmäisenä Tampereelta klo 18.07 lähtenyt InterCity-juna 54. Se jää arvion mukaan aikataulustaan noin 50 minuuttia.

Sähköratavaurion aikana korvattiin kahdeksan junaa Hämeenlinnan ja Riihimäen sekä yksi Hämeenlinnan ja Tampereen välillä busseilla. Pieksämäeltä klo 20.49 Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin liikennöivä Pendolino korvataan vielä busseilla ja takseilla. Vaurion vuoksi molemmat raiteet olivat pois liikenteen käytöstä kaksi tuntia.

Lähde VR tiedote 11.10
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_131.html


Pääradan junaliikenne poikki

11.10.2006 18:46

Sähköjunien liikenne pysähtyi pääradan molemmilla sähköradoilla Hämeenlinnan eteläpuolella Turengin ja Hämeenlinnan välillä keskiviikkona kello 17.35. Virran syöttö sähköradan ajolankoihin katkaistiin sen jälkeen kun tuli tieto, että lankoja oli pudonnut radalle, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta iltakuuden aikaan. Ilmeisesti myös lankojen kannatintolppia on vaurioitunut.

'Kummallakaan liikenneraiteella ei voinut liikennöidä. Vaurioalueella on yksi pikajuna, joka ei pääse sieltä pois. Junassa on useampi sata matkustajaa. Lisäksi Hämeenlinnassa odottaa jonossa yksi pikajuna pääsyä lähtemään Helsingin suuntaan, ja lisää jonoa syntyy', liikenteenohjauksesta kerrottiin.

'Ihmiset kuljetetaan todennäköisesti joillakin korvaavilla ajoneuvoilla paikan ohi. Katkos kestänee useamman tunnin ajan', liikenteenohjaus arvioi.

Lähde HS 11.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+junaliikenne+poikki/1135222237981


Ajolanka alhaalla Turengissa

11.10.2006 18:15

Pääradan junaliikenne on poikki Turengin ja Hämeenlinnan välillä ajolankojen katkeamisen vuoksi, kertoo Yle24. VR:llä ei iltakuuden aikaan ollut vielä arviota vian kestosta.

Lähde HS 11.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+junaliikenne+poikki/1135222237981


VR:n liikennemäärät kasvoivat tammi-elokuussa

11.10.2006 14:02

VR:n tavaraliikenteen määrät nousivat tammi-elokuussa takaisin viime vuosien tasolle jäätyään siitä vuonna 2005 metsäteollisuuden työmarkkinahäiriön vuoksi.

Henkilöliikenteessä kaukoliikenne ja ns. VR:n oma lähiliikenne jatkoivat kasvuaan. Kerava-Lahti-oikoradan vaikutus ei ole osavuositarkastelussa vielä mukana, koska rata avattiin liikenteelle syyskuun alussa.

VR-konsernin liikevaihto tammi-elokuulta oli 806,6 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 771,5 M€). Liikevoitto oli 30,9 miljoonaa euroa (23,7 M€) ja tulos 23,4 miljoonaa euroa (19,2 M€). Viime vuonna tulosta heikensi edellä mainittu metsäteollisuuden työmarkkinahäiriö. Tänä vuonna energiakulujen nousu on rasittanut tulosta.

Kaukoliikenne nousussa

Junamatkoja tehtiin kaukoliikenteessä 4,0 % viimevuotista enemmän. Lukuun sisältyvät myös Suomen ja Venäjän väliset matkat, joiden määrä kasvoi runsaat 20 %.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä matkamäärien kasvu oli 1,7 %. YTV-alueella kasvu oli 1,2 % ja sen ulkopuolisessa lähiliikenteessä 4,0 %.

Junaliikenteen täsmällisyys pysyi edelleen hyvänä. Kaukoliikenteessä 90 % junista tuli määräasemalleen aikataulun mukaan tai korkeintaan viisi minuuttia myöhässä. Lähiliikenteessä vastaava luku oli 97 %, kun myöhästymisraja on kolme minuuttia. Luvut ovat eurooppalaista kärkeä.

Tavaraliikenne normaalitasolla

Tavaraliikenteen tonnimäärät nousivat muutaman viime vuoden hyvälle keskitasolle 29 miljoonaan tonniin. Siitä kotimaan liikenteen osuus oli 17,0 miljoonaa tonnia.

Suomen ja Venäjän välinen liikenne kasvoi 3,9 % ja sen rakenne muuttui. Suomeen jäävä tai Suomesta lähtevä liikenne, joka on lähinnä raakapuun ja kemianteollisuuden tuontikuljetuksia, väheni 2,0 %. Sen sijaan Suomen kautta kulkeva transitoliikenne, joka suuntautuu pääosin Venäjältä kolmansiin maihin, kasvoi 27,2 %.

Investoinnit laskussa

Investointeihin käytettiin tarkasteluajanjaksolla 72,5 miljoonaa euroa (140,3 M€). Merkittävimmät erät liittyivät aikaisemmin tilattuihin henkilöliikennekalustoon kuten makuuvaunuihin ja kiskobusseihin sekä Pendolino-junien loppumaksuihin. Henkilöliikenteen kalustoinvestointeihin käytettiin yhteensä 35,5 miljoonaa euroa.

VR-konsernin henkilökunnan määrä väheni 1,1 % edellisvuodesta. Keskimäärin tammi-elokuun aikana konsernin palveluksessa oli 12 667 henkilöä.

Lähde VR tiedote 11.10.2006
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_129.html


Virolaisyhtiön tulo Suomen rautateille uhkaa tyssätä

10.10.2006 20:11

VR ei välttämättä saakaan kilpailijoita kotimaan rahtiliikenteeseen vielä ensi vuoden alusta. Virolaisen Spacecom-yhtiön aie aloittaa rahtikuljetukset Suomen rautateillä uhkaa tyssätä tai vähintään viivästyä lupahakemuksen puutteisiin. Rautatieviraston ylijohtajan Kari Alppivuoren mukaan yhtiöltä on pariin otteeseen pyydetty hakemuksen liitteeksi lisätietoja, joita ei kuitenkaan ole saatu. Viimeinen määräaika niiden toimittamiselle umpeutui jo kesäkuussa, eikä yhtiöstä sen jälkeen ole otettu Rautatievirastoon yhteyttä. - Olemme nyt hankalassa tilanteessa, että tehdäänkö päätös että hakemus on rauennut vai kyselläänkö vielä perään, Alppivuori pohti STT:lle. Spacecom eli SRW Rail on hakenut toimilupaa kuljettaakseen venäläisen Severstal-yhtiön rahtia eli lähinnä rautamalmipellettejä Kostamuksesta Kokkolan satamaan. Yhtiön edustaja Oleg Ossinovski kertoi virolaisen Eesti Päevalehden Ärileht-liitteessä keskiviikkona, että yhtiö kaavailisi Suomen liikenteeseen 600 vaunua, joista kertyisi kymmenkunta junayksikköä. Rautateiden rahtiliikenne vapautuu Suomessa kilpailulle vuodenvaihteessa. Spacecom on tähän mennessä ainoa yhtiö, joka on hakenut toimilupaa. Alppivuoren mukaan virolaisyhtiön kovin laajan toiminnan aloittaminen heti vuoden alusta on hankalaa myös siksi, että yhtiön pitäisi hyvissä ajoin hakea Ratahallintokeskukselta kapasiteettia liikennöintiään varten. Kilpailun vapautuminen koskee tässä vaiheessa vain maan sisäisiä, ei kansainvälisiä kuljetuksia. Yhdysliikenne Venäjältä Suomeen on edelleen VR:n hoidossa. Rajalla pitäisi siis tehdä siirtokuormaus, mitä Spacecomissa ei välttämättä ole otettu huomioon. Kirjoittaja: STT

Lähde Taloussanomat 04.10.2006
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=160&news_id=200616885


Venäläinen kuljetusyritys pyrkii Suomen kiskoille

10.10.2006 20:10

25.3. 08:00 Ratahallintokeskukseen toimilupahakemuksen jättänyt virolainen AS Spacecom tapasi jo viime syksynä VR-yhtymään kuuluvan VR Cargon johtoa keskustellakseen venäläisen teräsvalmistajan Severstalin malmikuljetuksista itärajan takaa rautateitse Kokkolaan. Spacecomin johtaja Oleg Ossinovski ei kuitenkaan saanut kuin lämmintä kättä. - Tarjosimme heille vaunuja ja malmia, jonka VR Cargo olisi kuljettanut Kokkolaan. He kieltäytyivät vedoten voimassa oleviin sopimuksiin, Ossinovski ihmettelee. Spacecom on Venäjän suurimman yksityisen rautatieyhtiön Severstaltransin virolainen tytäryhtiö. Severstaltrans puolestaan kuuluu teräsyhtiö Severstalin yritysryppääseen. - Meillä on rautatieosaamista ja oma tavara. Haluamme osallistua sen kuljettamiseen Suomessa, Ossinovski perustelee kiinnostusta Suomen markkinaan. Ossinovski ei voinut välttyä tunteelta, että VR Cargo halusi suojella omia markkinoitaan. - Protektionismilta se vaikutti. He luopuivat suorasta kontaktista meihin ja taloudellisesti tehokkaammasta tavasta kuljettaa malmia, Ossinovski väittää. VR Cargon johtaja Ilkka Seppänen ei halua kommentoida tapaamista. - Nämä ovat meidän ja asiakkaiden välisiä asioita, Seppänen sanoo. Severstalin Kostamuksen tehtaalta rautapellettejä Eurooppaan välittävä kokkolalainen ahtaus- ja huolintaliike Oy M. Rauanheimo ostaa kuljetuksen VR:ltä ja laskuttaa Severstalia. Rauanheimo selittää Spacecomin torjumista sillä, että Severstal on itse käyttänyt Venäjän puolella pietarilaista logistiikkayhtiötä RWD-Servicesiä. Se on vuokrannut vaunut, suorittanut lastauksen ja kuljetuksen Venäjän rajalle Vartiukseen, josta VR vetää vaunut Kokkolaan. - Tavaran omistaja päättää tietenkin kuljettajan. Jos Severstal päättää siirtyä Spacecomiin, ei meillä ole mitään sitä vastaan, M. Rauanheimon toimitusjohtaja Joakim Laxåback sanoo. Sopimukset umpeutuvat vuoden lopulla. Oleg Ossinovski korostaa, että Severstal arvostaa Rauanheimoa pitkäaikaisena ja erittäin ammattitaitoisena yhteistyökumppanina, jonka kanssa yhteistyötä halutaan jatkaa. - Suomen rautatiet (VR-yhtymä) eivät olleet kiinnostuneet tekemään kanssamme yhteistyötä, hän toteaa. Spacecomia ei erityisesti kiinnosta ensi vuoden alussa vapautuva tavaraliikenteen sisäinen kilpailu Suomessa. Spacecomilla on turvallisuuslisenssi Virosta. Se kelpaa myös Suomessa, kun se on hyväksytty toisessa EU-maassa. - Emme ole tulossa tekemään vallankumousta Suomen rautateille. Meitä kiinnostaa oman tavaran kuljetus. Ilmoitamme vain, että meillä on rautatieosaamista, täytämme turvallisuusmääräykset ja palkkaamme suomenkieltä taitavia veturinkuljettajia, jos toimeksiantoja tulee, Ossinovski rauhoittelee. Kirjoittaja: Leena Hietanen

Lähde Taloussanomat 25.03.2006
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=32&news_id=200615042


Tavaraliikenne avattiin oikoradalla

10.10.2006 13:21

Keravan-Lahden oikoradalla avattiin tänään vaatimaton tavaraliikenne säiliövaunujunalla, joka kulkee Sköldvikistä Vainikkalaan. Juna kulki vielä perjantaina Riihimäen kautta. Oikoradalla ei ole avaamisensa jälkeen aiemmin kulkenut tavarajunia. VR Cargo joutuu maksamaan radan käytöstä investointiveroa.

Lähde Infoverstas 9.10
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/


Mies kuoli junan alle Kauniaisissa

10.10.2006 09:17

Mies jäi maanantaina noin kello 18.45 junan alle Kauniaisten rautatieaseman kohdalla ja kuoli heti.

Turusta Helsinkiin matkalla ollut pikajuna törmäsi noin 20-vuotiaaseen mieheen, kun junan nopeus oli noin sata kilometriä tunnissa. Espoon poliisi tutkii asiaa.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Mies+kuoli+junan+alle+Kauniaisissa/1135222189081


Pendolinon yhdistäminen epäonnistui Tampereella

09.10.2006 09:08

Seinäjoelta ja Jyväskylästä Helsinkiin matkanneiden Pendolino- junien yhdistäminen epäonnistui aamulla Tampereella.

Klo 7.02 lähteneen junan vaunuista puolet jäi asemalle. Matkustajat siirrettiin henkilöjunaan.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/tekstitv/html/P103_01.html


Junat Lahden eteläpuolella kulkevat taas

08.10.2006 19:07

Kauko-ohjainjärjestelmään tullut vika haittasi junaliikennetta Etelä-Suomessa sunnuntaina. Junaliikenne oli iltapäivällä pysähdyksissä noin puolitoista tuntia kauko-ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Sekä kauko- että lähiliikenteen junat kulkevat jo normaalisti, mutta myöhästymisiin on syytä varautua koko sunnuntai-illan ajan.

Junaliikenne pysähtyi kokonaan Lahden ja Riihimäen väliselle rataosuudelle sekä Lahti-Kerava-oikoradalle. VR:n viestintäjohtajan Martti Mäkisen mukaan molemmilla rataosuuksilla oli vian sattuessa muutamia junia.

Lähde Yle 8.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id44782.html


VR:n matkustajaliikenne jumissa Lahdesta etelään

08.10.2006 14:59

VR:n matkustajajunat seisahtuivat Lahden ja Riihimäen väliselle rataosuudelle sekä Lahti-Kerava-oikoradalle kauko-ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Vika ilmeni hieman ennen kello kahta. Koko matkustajaliikenne on jumissa Lahden eteläpuolisilla rataosuuksilla.

Martti Mäkinen VR:n viestinnästä kertoo, että asentajat ovat saapuneet paikalle, mutta heillä kestänee ainakin tunnin ennen kuin tilanne saadaan kuntoon. Junat ovat rataosuuden keskellä, joten ainakaan tässä vaiheessa matkustajille ei ole järjestetty korvaavaa kulkuneuvoa.

Lähde MTV3 uutiset 8.10
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/10/475107


VR turvautui bussikuljetuksiin Pendolino-onnettomuuden vuoksi

06.10.2006 19:40

VR joutui turvautumaan bussikuljetuksiin Pendolino-junan katkeamisen vuoksi perjantaina. 12-vaunuinen Pendolino oli vasta lähtenyt Helsingistä Joensuuhun aikataulun mukaan kello 7.12, kun junan loppuosa irtosi kohdasta, jossa kaksi yksikköä on kiinnitetty toisiinsa. Vahingon takia Joensuusta puoliltapäivin lähteneellä vuorolla oli käytettävissä Joensuu-Kitee-välillä vain yksi Pendolino-yksikkö tavallisen kahden sijaan. VR järjesti korvaavia bussikuljetuksia, Imatralta lähti yksi linja-auto ja Lappeenrannasta kaksi. Liikenteenohjauksen päällikön Mauno Haapalan mukaan bussikyydit järjestettiin tarvittaessa Helsinkiin saakka.

 

150 matkustajaa kyydissä

Irtoaminen sattui Käpylän kohdalla, kun juna oli saavuttamassa 80 kilometrin tuntinopeuden. Juna jarrutti automaattisesti irtoamisen jälkeen. VR:n viestintäjohtajan Martti Mäkisen mukaan kyydissä olleille noin 150 matkustajalle ei aiheutunut vaaraa.

Junan etummainen yksikkö oli vahingon sattuessa suljettu, eikä matkustajilla ollut pääsyä yksikköjen väliin. Irtoamisen jälkeen taempi yksikkö kuljetti matkustajat takaisin Helsinkiin, jossa he vaihtoivat uuteen junaan.

Harvinainen kokoonpanovirhe irtoamisen syy

Onnettomuus hidasti pääradan liikennettä noin kello 7.30-8.30. Pendolino saapui Joensuuhun lähes kaksi tuntia myöhässä, muut junat viivästyivät joitakin minuutteja.

Mäkisen mukaan irtoaminen johtui harvinaisesta kokoonpanovirheestä Pendolinon automaattikytkimessä. Mäkisen mukaan kytkimen kokoonpanovirhe on sattunut valmistajan ruotsalaisella alihankkijalla. Kaikki Suomen Pendolino-junien 36 automaattikytkintä tarkistetaan viikonlopun aikana.

Lähde Iltalehti 6.10
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200610065211209_uu.shtml


Pendolino-yhdistelmä katkesi kesken kiihdytyksen Helsingissä

06.10.2006 15:21

Kaksi Pendolino-junaa irtosi toisistaan kesken kiihdytyksen Helsingin Käpylässä perjantaiaamuna. Junayhdistelmä oli matkalla Helsingistä Joensuuhun.

Junan "katkeamishetkellä" vauhtia oli noin 80 kilometriä tunnissa. Junassa oli yhteensä noin 150 matkustajaa. Kukaan ei loukkaantunut.

Lähde Helsingin Sanomat ja , YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/


Junamatkustus kasvoi syyskuussa alkuvuotta vilkkaammin

06.10.2006 09:47

Uuden oikoradan liikenne käynnistyi odotetusti

Junamatkustus kasvoi syyskuussa yli 7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Liikenteen kasvu tammi-elokuussa oli 4 prosenttia. Eniten lisääntyivät matkat Itä-Suomeen.

Syyskuun alussa otettiin käyttöön Keravan ja Lahden välinen oikorata, jonka myötä VR uudisti lähes kaikkien junien aikataulut. Junavuorojen määrä lisääntyi, ja matkat erityisesti Itä-Suomeen nopeutuivat.

Oikorata lisäsi matkustusta

Itä-Suomen junamatkat lisääntyivät odotusten mukaisesti. Esimerkiksi Lahden matkojen määrä yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna. Mikkelin, Lappeenrannan ja Kouvolan junamatkojen määrät kasvoivat enimmillään yli 30 prosenttia.

Matkustajamäärät oikoradan lähiliikenteessä ylittivät tavoitteen. Ensimmäisen kuukauden aikana Z-junilla tehtiin lähes 85 000 matkaa. Matkustusta vauhditti työmatkaliikenteeseen suunnattu tarjouskampanja, jossa Z-junan 30 päivän lipun voi ostaa puoleen hintaan. Uudet Z-junat palvelevat ensisijaisesti Lahden, Mäntsälän ja Haarajoen työmatkaliikennettä. Juniin noustiin eniten Lahdesta ja Mäntsälästä.

Kasvua myös muualla Etelä-Suomessa

Junamatkustus kasvoi viime vuotta hieman vilkkaammin myös muualla Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Helsinki - Turku- ja Helsinki - Jyväskylä-reiteillä matkojen määrä lisääntyi.

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on ollut kasvussa koko alkuvuoden. Syyskuussa kansainvälinen liikenne vilkastui edelleen, sillä matkojen määrä kasvoi yli 35 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Tammi-syyskuussa matkojen kokonaismäärä lisääntyi yli 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Pendolino-liikenne Hämeenlinnaan päättyi syyskuun alussa. Matkustajamäärät Hämeenlinnassa ovat viime vuoden syyskuun tasolla.

Yöjunaliikenne Helsingistä Pieksämäen ja Kajaanin kautta Ouluun sekä Turusta Joensuuhun loppui syyskuussa. Liikenteen päättyminen vähensi matkoja yöjunareiteillä jonkin verran.

Sähköistyksen valmistuminen Iisalmi - Oulu-radalla tammikuussa 2007 tuo Kajaaniin uusia Pendolino- ja InterCity-vuoroja. Helsingin ja Kajaanin välisten junayhteyksien määrä kasvaa neljällä, ja matka nopeutuu puoli tuntia. Suoria junayhteyksiä Kajaanin ja Helsingin välille tulee kuusi.

Junaliikenteen täsmällisyys vaihteli

Lähiliikenteen täsmällisyys oli syyskuussa 97,8 prosenttia. Tavoiteprosentti on 97,5 ja myöhästymisraja kolme minuuttia. Lähiliikenteen junavuorojen täsmällisyyttä pyritään parantamaan edelleen erityisesti pääradalla ruuhka-aikoina.

Kaukoliikenteen täsmällisyys oli 86,8 prosenttia, kun tavoiteprosentti on 90. Myöhästymisraja kaukoliikenteessä on viisi minuuttia.

Etelä-Suomessa täsmällisyys oli tavoitteen mukainen. Pohjois-Suomessa täsmällisyyttä heikensivät runsaat ratatyöt Kokkolan ja Oulun sekä Oulun ja Iisalmen välillä. Ratatyöt vaikuttivat junaliikenteeseen myös Tampere - Jyväskylä-radalla. Osan ratatöistä on määrä valmistua lokakuussa. Kaukoliikenteen täsmällisyyden arvioidaan sen jälkeen kohenevan.

Aikataulu-uudistusta seurataan jatkuvasti. Vuodenvaihteessa tehdään ensimmäisten kokemusten perusteella muutoksia junien aikatauluihin ja palveluihin. Laajemmin aikataulu-uudistuksen vaikutuksia voi arvioida vasta 1-2 vuoden aikavälillä.

Lähde VR tiedote 5.10.2006
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_126.html


Siperian hinnat romuttavat VR:n kuljetukset

06.10.2006 09:43

Venäjän Trans-Siperian radan (TSR) kohonneet transitokuljetuksien tariffit ovat lamaannuttaneet VR-Cargon konttikuljetukset Kaukoitään.

Vuonna 2005 Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä kontteja kuljetettiin yhteensä 125 000 yksikköä (teu). Konteista 80 prosenttia eli noin100 000 kulki Suomen ja Kaukoidän välillä. Tänä vuonna viedään ehkä vain kymmenesosa eli 10 000 konttia.

"Käytännössä TSR- konttiliikenne on lähes kuollut", sanoo VR Cargon markkinointipäällikkö Matti Andersson .

Suurimmat hinnankorotukset tulivat lännestä itään menevään konttiliikenteeseen. Tyynen valtameren rannalla sijaitsevaan Nahodkaan kulkevan 50-konttisen junan rahtitariffi oli viime vuonna noin 100 000 dollaria.

Tämän vuoden alusta hinta on noussut 150 000 dollariin. Tariffinkorotuksen takana ovat Venäjän liittovaltion tariffivirasto ja liikenneministeriö.

Kuljetuksien hintaa nostaa myös kontteja Koreasta, Kiinasta ja Japanista Nahodkan satamaan ja TSR- rataa pitkin tulleita kontteja toiseen suuntaan rahtaavan venäläisen FESCo-varustamon tariffin kallistuminen.

Venäjän rautateiden ja VR Cargon mielestä neljäsosaan kustannuksista noussut FESCon osuus on aivan liikaa.

VR:lle kokonaistariffi on kohtuuton. Paluusta viimevuotisiin hintoihin on neuvoteltu Venäjän rautateiden ja FESCon kanssa useampaan otteeseen, mutta tilanne näyttää lukkiutuneelta.

Trans-Siperian radan länsimaisella pääteasemalla Kouvolassa transitoliikenne on hiljentynyt. Tariffikorotus on paha isku kaupungin Kouvolan ajamalle kansainväliselle Innorail-hankkeelle, jonka tavoitteena on joustava junaliikenne Kiinaan sekä monikansallinen bisnespuisto Kouvolaan.

Viime vuonna viidennes TSR:n kautta tulleista konteista tuli Suomen suurimpaan sisäsatamaan eli Lappeenrannan Mustolan satamaan.

Nyt konttikenttä on tyhjä. "Tilanne on huono, mutta ei satama TSR-tariffikiistaan kaadu. Meillä on TSR:n lisäksi muutakin rataliikennettä, rekkaliikennettä, Saimaan kanava ja Nuijamaan uusi tulliasema", sanoo satamajohtaja Juha Willberg.

Willbergin ja Anderssonin mukaan tariffikorotus on ongelma nimenomaan Suomen puolella. Venäjä suosii omia ja varsinkin nyt tariffien noustua on puolta halvempaa hakea tavara venäläisestä satamasta kuin Suomesta.

Venäjän rautateille konttikuljetukset ovat hyvä keino kompensoida yksityisille operaattoreille menetetyt markkinaosuudet.

Varsinkin Pietarin suunnassa on kysyntää, mutta alueelle etabloituvia Toyotaa, Nissania, Mitsubishia, Komatsua ja Bridgestonea arveluttaa TSR:n hintataso ja yleensä Venäjän tariffipolitiikan ennakoimattomuus.

Monet asiakkaista ovat siirtyneet merikuljetuksiin, joissa taksat ovat alentuneet. Kouvolan China-Centeriin kontit tulevat Haminan ja Kotkan satamasta. Kotkan konttiliikenteen kasvu onkin edellisvuoteen verrattuna yli 35 prosenttia.

Anderssonin mukaan seuraavan kerran tariffeista neuvotellaan vuoden vaihteessa: "Emme ole enää kovin optimistisia, että mitään merkittävää muutosta tulisi".

Lähde Tekniikka&Talous 5.10.2006
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1038833


Pendolino hajosi Käpylään

06.10.2006 09:08

Aamun junaliikenne on ollut sekaisin klo 07 jälkeen. Kaaos alkoi, kun Pendolino S 1 Helsingistä Joensuuhun lähti myöhässä. Juna hajosi Käpylän ja Oulunkylän välille, missä junan kaksi Pendolino-yksikköä olivat erotettuna toisistaan ja VR:n työntekijä ihmettelemässä tilannetta. Hajoaminen aiheutti ongelmia, myöhästymisiä ja poikkeavia kulkuteitä muille junille. S 163:lla Helsingistä Tampereelle kulki noin 20 minuuttia aikataulustaan jäljessä. Pasilassa Intercity-juna 162 käytti raidetta 1 ja oli 10 minuuttia myöhässä.

Lähde Vaunut.org
Lähde WWW http://vaunut.org/havainto/2370


Junamatkustus lisääntyi syyskuussa

05.10.2006 15:01

Junamatkustus kasvoi reippaasti syyskuussa. Uusi oikorata lisäsi matkoja Itä-Suomeen, mutta juniin riitti aiempaa enemmän matkustajia myös muualla Etelä-Suomessa.

VR:ltä kerrotaan, että junamatkustus kasvoi syyskuussa yli seitsemän prosenttia viime vuotisesta. Tammi-elokuussa liikennemäärät suurenivat neljä prosenttia.

VR otti syyskuussa käyttöön Keravan ja Lahden välisen oikoradan, jolloin junavuorojen määrää nostettiin ja matkat nopeutuivat.

Muualla Etelä-Suomessa junamatkat lisääntyivät esimerkiksi Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Jyväskylän välillä.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/#409853


Junat myöhästelevät Jyväskylän ja Tampereen välillä

05.10.2006 11:23

Tampereen ja Jyväskylän välillä kulkevat junat ovat aikataulustaan 15-20 minuuttia myöhässä kaapelivaurion vuoksi. Junat ajavat vauriopaikan ohi hiljaisella vauhdilla. Liikenne palautuu normaaliksi iltapäivällä, VR arvioi.

Kaivinkone katkaisi kauko-ohjauslaitteiden kaapelin Tampereen ja Oriveden välisellä rataosuudella torstaina aamuyöllä. Aamun ensimmäiset junat myöhästyivät noin puoli tuntia Tampereen ja Jyväskylän välillä.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junat+my%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-radalla/1135222091109


Ilmalan ratapihan perusparannus alkaa

04.10.2006 23:04

Ilmalan ratapihalla Hakamäentien pohjoispuolella alkaa näinä päivinä jättiläismäinen perusparannustyö. Niille, jotka päivittäin ajavat Hakamäentietä, tieremontti tulee seuraavien kolmen vuoden aikana tutuksi. Sen sijaan ratapihan parannustyöt eivät millään tavalla näy kaupunkilaisten elämässä, vaikka perusparannus maksaa peräti 150 miljoonaa euroa eli lähes kolmasosan länsimetron hinnasta.

Kun ratapihan remontti viiden vuoden kuluttua on valmis, kansalaiset toivottavasti näkevät sen vaikutukset sujuvampana liikenteenä. Silloin varikko pystyy huoltamaan aiempaa useampia junia, ja junat palaavat varikolta liikenteeseen entistä rivakammin.

Ratapihalle rakennetaan uusia huoltohalleja ja huoltotasoja, sillä nykyinen huoltokapasiteetti Ilmalassa on liian pieni.

Projektipäällikkö Pekka Rikka ratahallintokeskuksesta sanoo, että junien sulattaminen on hidasta. "Teleihin jää tonneittain lunta, varsinkin kaukojunissa."

Kun junat odottavat sulatusvuoroa ja siivousta, vuorot myöhästelevät. Rikka rohkenee verrata varikon tulevaa toimintaa Formula ykkösiin. "Juna tulee Helsingistä huoltoon ja lähtee saman tien pois. Käyttöaste nousee."

Samalla junien siirteleminen varikkoalueella vähenee. Uusien junahallien ja huoltolaitureiden lisäksi Ilmalan ratapihalle tulee uudenaikainen asetinlaite vaihteiden ohjaukseen.

Suon ja kaatopaikan päälle rakennettu ratapiha on painunut ja painaumat pitää oikaista. Vanhoja vaihteita ja kiskojakin pitää vaihtaa uusiin. Lisäksi alue aidataan kunnolla ja valaistaan 20-30 metriä korkeilla valaisinpylväillä.

"Raiteistoa uusitaan niin paljon kuin rahat riittävät", Rikka sanoo. Koko ratapihan 56 kilometrin mittaisen raiteiston uusimiseen rahat tuskin riittävät. Työn vaatimasta 150 miljoonasta eurosta ratahallintokeskus maksaa kaksi kolmasosaa ja VR-Yhtymä kolmasosan. Työt alkavat tänä vuonna uuden pendolinohallin ja uuden junien huoltotason rakentamisella. Kiskojen purkaminen pendolinohallin alta on jo alkanut.

Lähde HS 4.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135222078839


Veturivanhus palautettiin Britanniasta Jokioisiin

04.10.2006 14:01

Turun satamaan saapui varhain tiistaiaamuna harvinainen vieras: 58-vuotias höyryveturi, joka oli matkalla Britanniasta Jokioisiin. Vihreä museoveturi numero 5 palasi kotiinsa, sillä se liikennöi 1950-luvulla Forssan ja Humppilan välistä 23 kilometrin mittaista rautatietä.

Jokioisten rautatien vetureita kuljettanut Jaakko Viitanen oli satamassa todistamassa veturin paluuta muiden höyryveturiharrastajien kanssa.

- En olisi ikinä uskonut, että veturi saadaan vielä takaisin. Tätä ei joka päivä näe, hän kommentoi.

Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiö tilasi vuonna 1946 belgialaisesta Tubizen veturitehtaasta kaksi uutta höyryveturia, sillä yhtiö oli menettänyt parhaimman veturinsa Neuvostoliitolle sotakorvausten myöhästymissakkona. Vetureista ensimmäinen, numero 4, tuotiin maahan vuonna 1947 ja numero 5 saapui vuotta myöhemmin.

- Näitä vetureita ei huolittu sotakorvauksiksi, sillä ne olivat liian leveitä, Viitanen kertoi.

Britanniaan yli 30 vuotta sitten

1940-luvun lopulla Viitanen ei vielä päässyt kuljettamaan, vaan toimi höyryveturinlämmittäjänä. Veturinkuljettajan paperit hän sai, kun oli tehnyt lämmityshommia viisi vuotta.

Höyryveturi numero 5 toimi Viitasen työkaluna kymmenisen vuotta, sillä Jokioisten rautatien hankittua dieselvetureita höyryveturi jäi varaveturiksi. Myöhemmin sen kattilan tulipesässä havaittiin repeämä, jota ei enää korjattu.

Höyryveturi myytiin Britanniaan vuonna 1972, koska Jokioisten paikallisen rautatieliikenteen tiedettiin loppuvan kahden vuoden päästä. Uudessa kotimaassaan veturi oli toimettomana aina marraskuuhun 2000, jolloin se aloitti museoliikennöinnin Walesissa.

Veturi antaa kiikkerää kyytiä

Veturi oli kuitenkin turhan raskastekoinen Walesin jyrkille ja mutkaisille raiteille. Suomalaisten höyryveturiharrastajien korviin kantautui viime vuonna huhuja, joiden mukaan höyryveturi numero 5 oli taas vaihtamassa omistajaa. Se haluttiin ostaa argentiinalaisen kaivosradan ammattikäyttöön.

- Siellä se olisi kulunut hyvin nopeasti loppuun, Museorautatieyhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Välimäki sanoi.

Höyryveturi maksoi helsinkiläisen omakotitalon verran. Sen osti yksityinen henkilö, mutta veturi pääsee Jokioisten Museorautatien veturikokoelmaan. Jo ensi kesänä höyryveturi 5 liikennöi 14 kilometriä pitkää museorautatietä.

- Museorautatie on noin puolet kapeampi kuin VR:n rautatiet. VR:n kalusto on kolmisen metriä leveä, eikä tämä veturi häviä sille leveydessä kuin puoli metriä. Siksi höyryveturin kyyti on kiikkerämpää, Välimäki kertoi.

 

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-10-04,104:2:409471,1:0:0:0:0:0:


VR:n alekampanja veti oikoradalle odotettua enemmän matkustajia

04.10.2006 10:06

Oikorata on kerännyt ensimmäisenä kuukautenaan enemmän asiakkaita kuin mitä VR odotti. Houkuttimena on toiminut alennuskampanja, jossa kuukausikortin on saanut syyskuun aikana puoleen hintaan.

Tiistain-aamuna Mätsälästä Helsinkiin matkustaneessa junassa istunut Kimmo Timonen aikoi silti hankkia uuden kuukausikortin lokakuun lopussakin, vaikka lippu on kaksi kertaa kalliimpi. Hän käyttää junaa päivittäin käydäkseen töissä Helsingissä. "Onhan tämä paljon vaivattomampaa kuin ajaa autolla", Turunen sanoi.

Suurin osa junan matkustajista oli tiistaina kuitenkin naisia.

VR:n alekampanja on tuottanut epävarmuutta kilpailijoille eli linja-autoyhtiöille. Parhaimmillaan Lahdesta Helsinkiin on päässyt halvemmalla kuin seutulipulla Helsingistä Vantaalle.

"Kortilla pääsee Lahdesta Helsinkiin pyöreät sata kilometriä hintaan 2,95 euroa. Linja-autolla sama matka maksaa 9,5 euroa. Hintaero on niin raju, että se on varmasti ohjannut ihmisiä oikoradalle nyt alussa", Linja-autoliiton aluepäällikkö Tuomo Kojo laskee.

Helsingin ja Lahden väliä liikennöivän Sukulan Linjan toimitusjohtaja Timo Turunen arvelee, ettei juna pysty silti kilpailemaan linja-auton kanssa vuorojen määrässä.

"Katsotaan nyt, kun VR:n alennuskampanja loppuu. Meillä on niin paljon enemmän pysähdyspaikkoja kuin junalla", Turunen sanoo.

Turunen arvioi oikoradalle siirtyneen 10-15 prosenttia Sukulan Linjan asiakkaista. Suurin kilpailuja on silti kuitenkin yksityisautoilu - sekä junalle että linja-autoyhtiöille.

VR:llä ollaan oikorataan tyytyväisiä. "Radalle on siirtynyt matkustajia sen verran kuin odotettiin ja enemmänkin", lähiliikennepäällikkö Kari-Pekka Rosenholm kertoi.

Junassa Mäntsälän ja Helsingin välillä suurimpana ongelmana pidettiin vuorojen vähyyttä.

Työmatkalainen Miia Nikkinen kertoi käyttävänsä paluumatkoihin useimmiten bussia. "Illalla on tosi huonosti junavuoroja takaisin Mäntsälään."

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VRn+alekampanja+veti+oikoradalle+odotettua+enemm%C3%A4n+matkustajia/1135222059347


Junaohjaajat kiistävät huolimattomuuden Keravalla

04.10.2006 00:09

Keravalaistytön kuolemantuottamuksesta syytetyt VR:n kaksi liikenneohjaajaa kiistävät toimineensa huolimattomasti. Työntekijöiden mukaan Keravan Ahjon tasoristeyksen poikkeuksellinen toiminta tuli heille yllätyksenä. Mies ja nainen eivät tienneet, ettei käytöstä tilapäisesti poistettu turvajärjestelmä kytkeydy automaattisesti päälle junan lähestyessä. Juttua käsiteltiin Tuusulan käräjäoikeudessa tiistaina.

13-vuotiaan tytön hengen vienyt onnettomuus sattui viime vuoden tammikuussa. Tyttö oli ylittämässä vartioitua tasoristeystä, kun Keravalta tullut juna törmäsi häneen.

Syytetyt kiistivät kuolemantuottamussyytteet

Tasoristeyksen puomit olivat onnettomuushetkellä ylhäällä ja risteyksen valo-ohjaus sekä äänimerkki pois käytöstä. Syyttäjän mukaan liikenneohjaajana toiminut nainen kytki turvajärjestelmän pois päältä ylipitkän junan vuoksi. Hän ei tauolle lähtiessään kertonut asiasta mieskollegalleen. Tämä puolestaan antoi tavarajunalle kulkuluvan ilman, että varmistui ohjauslaitteista.

Kihlakunnansyyttäjä Jari Auvinen katsoi, että keravalaistyttö sai surmansa liikenteenohjaajien huolimattoman menettelyn johdosta. Liikenteenohjaajat kiistivät syytteen kuolemantuottamuksesta.

 

Turvalaitteet eivät tulleet puheeksi

Liikenteenohjaajien mukaan turma-aamu oli Helsingin liikenteenohjauskeskuksessa kiireinen. Junien ohjausta hankaloitti Hyvinkäällä havaittu vaihdevika. Pääradan liikennettä seurattiin neljältä tietokoneruudulta. Lisäksi yhdeltä yleisruudulta näkyi koko junaliikenne.

Liikenteenohjaajat kertoivat keskustelleensa vahdinvaihdon yhteydessä aamun tapahtumista, mutta jostain syystä Ahjon turvalaitteet eivät tulleet puheeksi. Nainen sanoi luottaneensa siihen, että mies huomaisi monitorissa keltaisen varoitusvalon. Näin ei tapahtunut.

"Luotin täysin automatiikkaan"

Onnettomuuden jälkeen selvisi, että Ahjon tasoristeys on yksi niistä harvoista tasoristeyksistä, jossa automatiikka ei toimi totutulla tavalla. Samalla paljastui, ettei tasoristeyksen käyttösääntö ollut ajantasainen.

- Luotin täysin automatiikkaan. Jos olisin tiennyt tällaisesta, olisin toiminut eri tavalla, mies vakuutteli.

VR Osakeyhtiötä oikeudessa edustanut lakimies Jukka Peltonen sanoi, että turvalaitteet ja niiden käyttösäännöt kuuluvat Ratahallintokeskukselle. VR ei ole vastuussa, jos säännöt eivät ole ajantasaisia.

Vanhemmat vaativat 30 000 korvauksia

Kuolleen tytön molemmat vanhemmat vaativat 30 000:n ja sisarukset kukin 8 000 euron korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Isän mukaan kuolemantapaus järkytti syvästi koko perhettä.

Hän ei allekirjoittanut väitettä, jonka mukaan tyttö olisi myötävaikuttanut onnettomuuteen. Onnettomuuspaikkaa edeltää kaarre, minkä lisäksi näköhavaintoa haittasi pusikko. Tytölle oli teroitettu, miten rataa ylitettäessä tulee toimia. Turvalaitteiden toiminta on herättänyt alueen asukkaissa isän mukaan aiemminkin huolta.

- On mielestäni aika raakaa leikkiä, ettei niitä ole laitettu kuntoon.

Samanlaisia tasoristeyksiä muuallakin

VR:n turvallisuusjohtajan Yrjö Poutiaisen mukaan Ratahallintokeskus on ilmoittanut selvittäneensä onnettomuuden jälkeen tilannetta. Selvityksissä löytyi parikymmentä tasoristeystä, jotka toimivat Ahjon tavoin. Nyt turvalaitetoiminnoista on poistettu mahdollisuus päästää juna tasoristeyksen läpi puomit ylhäällä. Käräjäoikeus antaa tuomionsa myöhemmin.

Lähde Iltalehti 3.10
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200610035198220_uu.shtml


VR tyytyväinen oikoradan aloitukseen

03.10.2006 22:13

Kuukauden käytössä ollut Kerava-Lahti-oikorata on vastannut VR:n odotuksia. Tarkkoja matkustajalukuja uudelle Z-junalle VR ei kuitenkaan vielä kerro.

VR-Yhtymän viestintäjohtaja Martti Mäkinen ei halua vielä kertoa tarkkoja matkustajamääriä. - Aloitus on mennyt vähintään odotusten mukaan. Liikenne uudella rataosuudella on toiminut pääosin hyvin, vaikka muutamana ensimmäisenä päivänä oli ongelmia, Mäkinen sanoo.

Uusien asemapaikkakuntien, Mäntsälän ja Haarajoen, asukkaiden intoa käyttää uutta rataa Mäkinen kommentoi sanomalla, että "asiaa on lähestyttävä kuin mitä tahansa uutta palvelua".

- Kokemuksemme mukaan menee puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen ennen kuin matkustajat löytävät uuden palvelun. Kyse on esimerkiksi siitä, että pitää muuttaa matkan alkua, miten kulkea asemalle. Odotamme maltillisina ja olemme toiveikkaita.

Lähde 3.10. Heidi Hagelin Taloussanomat
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=99&news_id=200616761&rss=4


Työryhmä ehdottaa erillistä osakeyhtiötä vastaamaan junaliikenteen ohjauksesta

03.10.2006 15:37

Rautatieliikenteen liikenteenohjaus halutaan siirtää VR:ltä uudelle osakeyhtiölle, joka perustettaisiin VR-konsernin alaisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan asiaa on selvitetty, koska rautateiden kansallinen tavaraliikenne avautuu kilpailulle ensi vuoden alusta. Kilpailun avautumisen myötä rataverkolle voi tulla useita liikenteenharjoittajia.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoo, että tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi liikenteenohjaus pitäisi siirtää pois VR Osakeyhtiöstä. Se on nykyään ainoa liikenteenharjoittaja Suomen rautateillä.

Osakeyhtiön hallitus ja yhtiöjärjestys muodostettaisiin sellaisiksi, että ne takaisivat rautatieyritysten tasapuolisen kohtelun ja liikenteenohjauksen riippumattomuuden. Myöhemmin järjestelyn riittävyyttä voidaan arvioida uudelleen.

VR:n edustajat jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. He esittivät, että liikenteenohjausta jatkettaisiin toistaiseksi nykymallilla, kunnes rataverkolla toimii suurempi määrä liikenteenharjoittajia.

Osakeyhtiön perustamisen kustannukset jäisivät vähäisiksi. Työryhmä esittää, että vastuu liikenteenohjausjärjestelmästä siirrettäisiin osakeyhtiölle viimeistään ensi vuoden lopulla.

Ministeriö lähettää mietinnön lausuntokierrokselle, joka kestää marraskuun loppuun.

Lähde Yle 24 uutiset online
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id44412.html


VR vei viimeiset iltajunat

02.10.2006 17:59

Kymmenkunta matkustajaa nousi viime lauantaina Hämeenlinnan asemalta illan viimeiseen etelään päin menevään junaan. Kello oli 21.49 ja riihimäkeläisiä Anneja, Pyhähuhtaa (vas.) ja Liikasta harmitti. Kaiken kaikkiaan VR:n viimeisimmät aikataulumuutokset saavat heiltä pelkkiä moitteita. - Illanvietto ystävän luona jäi ikävästi kesken. Tämä menee ihan liian aikaisin, sanoo Pyhähuhta. - Sellainen kello yhden juna olisi sopiva viimeiseksi, komppaa Liikanen. Syyskuun alussa voimaan tullut VR:n aikataulu-uudistus pyyhkäisi mukanaan lauantai-illan viimeiset junat pääkaupunkiseudulle. Ennen Hämeenlinnasta pääsi Helsinkiin kello 22.50 ja 23.50. Nyt lauantain viimeinen juna meneekin jo kello 21.49. Projektipäällikkö Antti Korhonen VR:ltä perustelee iltajunien lopetusta vähäisillä matkustajamäärillä. - Junia käytettiin hyvin vähän. Junissa oli korkeintaan muutamia kymmeniä matkustajia, aikataulu-uudistusta suunnitellut Korhonen selittää. Kuinka paljon junien lopettaminen säästi rahaa? - Siihen en osaa suoraan ottaa kantaa, koska tämä on täysin uusi liikennejärjestelmä ja koko aikataulurakenne on tehty uusiksi. Totta kai junia on pyritty sijoittelemaan sellaisiin paikkoihin, joissa on enemmän kysyntää. Korhonen ei ole saanut vihaista asiakaspalautetta Hämeenlinnan lauantai-illan junia kaipaavilta. - Seuraamme asiaa. Jos palautetta tulee, katsomme, mitä voimme tehdä. Kaikkina muina iltoina paitsi lauantaina viimeinen juna Helsinkiin lähtee kello 22.39. Tampereelta pääsee viikon jokaisena päivänä pääkaupunkiin vielä kello 23.02, mutta juna on pendolino, joka ei pysähdy Hämeenlinnassa. Lauantai-ilta voi tulla pitkäksi viimeisestä junasta myöhästyneelle, sillä seuraavaa junaa saa odotella puolikuuteen. Bussi menee jo yhdeksältä Jos haluaa päästä Hämeenlinnasta Helsinkiin lauantaina iltakymmenen jälkeen, ei ehdi enää bussin kyytiin. Lauantai-illan viimeinen bussi lähtee linja-autoasemalta jo kello 21.10. Seuraavan kerran bussi koukkaa Hämeenlinnan kautta aamuneljältä. Paunun suunnittelupäällikkö Harri Tuomaala ei ole kuullut valituksia siitä, että lauantain viimeinen bussi lähtisi liian aikaisin. - Tampereelta Hämeenlinnaan on enemmän matkustajia kuin Hämeenlinnasta Helsinkiin. Hämeenlinnasta matkustajamäärä on ollut korkeintaan sellaista puolta autoa. Iltajunien lopettaminen on tiedossa myös Paunulla. - Se ei vielä tässä vaiheessa vaikuta meidän liikennöintiimme. Seuraamme luonnollisesti tilannetta, Tuomaala kertoo. Konserttivieraita paljon Helsingistä Verkatehtaan konserteissa käy kuulijoita pääkaupunkiseudulta asti. Verkatehtaan johtaja Jouko Astor kummastelee lauantai-illan junien lopettamispäätöstä. - Aika kenkun tuntuista kuluttajalle. Ilmeisesti VR:n konseptissa ei kannata pitää tämäntyyppistä palvelua liiketaloudellisista syistä. Astor huomauttaa kuitenkin, että monet Verkatehtaan konserteista päättyvät jo ennen viimeisten junien ja bussien menoa, joten kävijöiden pitäisi ehtiä niihin. - Täytyy toivoa, että jos ihmiset tulevat tänne bailaamaan, he ottavat sitten huoneen. Toiseksi mahdollisuudeksi näyttää jäävän oma auto. (HäSa) Aika kenkun tuntuista kuluttajalle. Ilmeisesti VR:n konseptissa ei kannata pitää tämäntyyppistä palvelua liiketaloudellisista syistä. Verkatehtaan johtaja Jouko Astor Pauliina Leinonen

Lähde Hämeen Sanomat 2.10.2006
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=42650


Ukonilma vioitti rantaradan turvalaitteita

01.10.2006 19:35

Ukonilma ja salamat vioittivat rantaradan liikenneohjausjärjestelmän turvalaitteita Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Turvalaitevioista huolimatta rantaradan liikenne sujui, mutta junaliikenne Turun ja Helsingin välillä oli myöhässä puolesta tunnista tuntiin. VR arvioi, että myöhästymiset jatkuvat yöhön.

VR:n liikennepäällikkö Mauno Haapala kertoi, että junat Kirkkonummen ja Karjaan välillä joutuivat ajamaan tuntuvasti normaalia hiljaisempaa vauhtia - ajoittain viidenkymmenen kilometrin tuntivauhtia.

Lähijunaliikenteeseen vika heijastui hieman vähemmän. Kauklahdessa kuitenkin ukkonen sai aikaan pienehkön myrskyvaurion, minkä takia yksi lähiliikenteen juna jäi kulkematta.

Rankka ukkossade pieksi katuja ja tulvi VR:n konepajan tiloihin ja kantakaupungissa paikoin asuintalojen ja ainakin yhden koulun kellareihin. Automaattihälytyksiä tuli useita.

Päivystävä meteorologi kertoi, että lounaasta pyyhki eteläisen Suomen yli kaksi ukkosrintamaa. Ensimmäinen ja pienempi niistä kulki pääkaupunkiseudulla Helsingin koillispuolelta ja jälkimmäinen laajempi rintama koko pääkaupunkiseudun yli.

Lähde Kaleva 1.10
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=601464


Helsinki ehdottaa Espoolle länsimetron suunnittelun aloittamista

01.10.2006 11:34

Helsinki esittää Espoon kaupungille, että kaupungit aloittavat välittömästi Ruohlahden ja Matinkylän välisen metroradan yleissuunnitelman tekemisen. Samalla ryhdyttäisiin valmistelemaan länsimetron rakentamista koskevaa hankepäätöstä. Helsinki arvioi yleissuunnitelman vievän koko ensi vuoden. Metrosuunnitelmat on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2008 alussa. Rakennussuunnittelu alkaa sen jälkeen.

Rakentaminen Helsingin alueella alkanee vielä tämän vuosikymmenen aikana, joilloin osuus Matinkylään valmistuisi 2013-2015. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee metron rakentamisen jatkovalmistelua huomenna maanantaina.

Lähde HS 1.10


Sokerijuurikaskuljetukset Säkylään alkavat

29.09.2006 13:32

Kiukainen-Säkylä-rataosalla liikennöi tavarajunia

VR Cargo aloittaa sokerijuurikaskuljetukset Säkylään 4. lokakuuta. Tavarajunat liikennöivät Kiukainen-Säkylä-rataosalla, jolla ei normaalisti ole kaupallista liikennettä. Rataa ylitettäessä tulee noudattaa varovaisuutta.

VR kuljettaa Sucros Oy:n tehtaille sokerijuurikkaita aikaisemmista vuosista poiketen päiväaikaan. Rataosuudella liikkuu yksi juna molempiin suuntiin. Kuljetukset jatkuvat marraskuun loppuun. Rataosalla liikkuu marraskuun jälkeenkin erilaisia työkoneita ympäri vuoden.

Sokerijuurikkaita on kuljetettu rautateitse Säkylään syksyisin jo 54 vuotta. Juurikkaita tuodaan junalla Säkylään Pohjanmaalta, Hämeestä sekä Itä-Suomen alueelta.

Lähde VR tiedote 29.9.2006
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_124.html


Lahti-Luumäki-radan parannustyö käyntiin 2007

27.09.2006 15:17

Kouvolan asemalle rakennetaan korotetut laiturit, uudet katokset ja hissi sekä raskaalle liikenteelle ohitusraide vuosina 2009-2010.

Lähivuosien isoihin liikennehankkeisiin koko valtakunnassa kuuluu Lahden ja Luumäen välisen rautatien palvelutason parantaminen. Se tarkoittaa turvalaitejärjestelmien uusimista, uusia liikennepaikkoja, radan vakavuuden parantamista, melusuojausta, tärinähaittojen estoa ja yhtä oikaisua.

Pohjatutkimukset ovat jo käynnissä, ja loppuvuonna alkaa varsinainen rakentamissuunnittelu. Työt käynnistyvät ensi vuoden lopulla Kouvolan Kullasvaarasta. Parannettu rata otetaan käyttöön vuoden 2010 lopulla, jolloin henkilöjunat voivat ajaa rataosuudella jopa 200 km/tunnissa, kun nyt korkein sallittu nopeus on 140 kilometriä tunnissa. Matkustusaika Lahden ja Luumäen välillä lyhenee kymmenellä minuutilla. Tavarajunien akselipainot voivat nousta 25 tonniin 80-100 kilometrin tuntinopeudessa, mikä lisää tavaraliikenteen kilpailukykyä.

Kouvolalle ratatyö on iso asia, sillä siihen sisältyy matkakeskuksen tason ja esteettömyyden parantaminen vuosina 2009- 2010. Aseman laitureita korotetaan ja asemalle rakennetaan hissi. Remonttiin kuuluu myös katosten uusiminen tai ainakin nykyisten ehostaminen sekä ohitusraiteen rakentaminen raskaalle liikenteelle.

Kullasvaaraan odotusratapiha

Rataosuudelle tulee kaksi uutta liikennepaikkaa, Kaitjärvelle ja Niinimäkeen. Käytännössä liikennepaikka tarkoittaa kohtaamispaikkaa, jossa raiteen rinnalle rakennetaan uusi raidepari odottavalle tavarajunalle.

Korian ja Kausalan välille Suurisuon kohdalle rakennetaan oikaisu, koska nykyisen linjauksen pohja on liian pehmeä painavammille junille.

Parannuksen käytännön toimet käynnistyvät vuoden 2007 lopulla Kullasvaarasta ja Kouvolan tavararatapihalta. Kullasvaaraan tulee uusi ratapiha lähinnä odottamiseen. Sinne tulee kolme noin puolentoista kilometrin pituista raideparia. Kullasvaarassa tehtävien töiden kustannuksiksi arvioidaan 20 miljoonaa euroa. Kouvolan ratapihalla uusitaan päällysrakenne.

Maan vilkkain tavaraliikenne Perusparannuksesta vastaa Ratahallintokeskus, ja rahat tulevat valtion budjetin kautta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 185 miljoonaa euroa.

Investointijohtaja Kari Ruohonen Ratahallintokeskuksesta sanoo, että hanke lähtee nyt etenemään, kun sille on varmistettu resurssit ja aikataulu. Projektipäällikkönä toimii ylitarkastaja Heikki Männistö .

Radan parantaminen on Ruohosen mukaan tärkeää siksi, että tavaraliikenne tällä rataosuudella on vilkkaampaa kuin missään muualla. Turvalaitetekniikan uusiminen on parannustyön isoin asia. Rataosuudelle saadaan joustovaraa niin, että tavaraliikenne voi väistää, kun nopea henkilöliikenne menee ohi.

Liikenteenohjauksen ja turvalaitejärjestelmien uusimisen osuus kustannuksista on 25 prosenttia.

- Tämän parannustyön valmistuttua Suomen puolen rataverkko on lähes valmis Pietarin nopeaa ratayhteyttä varten, Ruohonen totesi tiistaina Kouvolassa.

Ratatöitä varten Ratahallintokeskus joutuu tekemään maalunastuksia runsaat 20 kappaletta. Alueiden maanomistajille järjestettiin tiistaina Kouvolassa informaatiotilaisuus.

Lähde Kouvolan Sanomat 27.9.2006
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/uutiset/index.html


Helsingillä ja Espoolla eri käsitykset metron kustannuksista

27.09.2006 00:01

Helsingillä ja Espoolla on erilainen näkemys siitä, paljonko länsimetro tulee maksamaan. Kaupungit ovat sopineet vain siitä, että molemmat vastaavat omien rajojensa sisäpuolelle rakennettavan metrolinjan kustannuksista.

Helsinki uskoo arvioon, että koko länsimetron kustannukset ovat noin 452 miljoonaan euroa. Espoon kaupunginhallitukselle elokuun lopussa jaetussa kustannusarviossa länsimetron hinnaksi arvioitiin kuitenkin jo 500 miljoonaa euroa.

Metron lopullisen hinnan arviointia kaupunkien kannalta vaikeuttaa se, ettei kukaan vielä varmuudella tiedä, kuinka suurella osuudella valtio osallistuu hankkeeseen. Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) sanoi tiedotusvälineille tiistaina suhtautuvansa suopeasti ajatukseen, että valtio osallistuu länsimetron rakentamiseen vähintään 30 prosentin osuudella.

Suurin näkemysero Helsingin ja Espoon välillä on Helsingin maksettavaksi tulevan osuuden suuruudesta. Helsinki arvioi Ruoholahdesta Espoon rajalle ulottuvan metrolinjan maksavan valtion tuen jälkeen 88 miljoonaa euroa. Espoo laskee Helsingin osuuden maksavan kuitenkin 150 miljoonaa euroa eli peräti 70 prosenttia enemmän.

Espoon rahoitusjohtaja Reijo Tuori ihmetteli tiistaina Helsingin kustannusarviota: "Tuo tuntuu pieneltä summalta. En ole noin pientä summaa nähnyt."

Tuorin mukaan Espoo on tarkoituksella arvioinut rakentamiskustannukset varman päälle. "Emme halunneet jäädä kiinni siitä, että kustannuksia olisi vedetty alaspäin."

Espoon kaupungin puolesta kustannuslaskelmia tehnyt projektinjohtaja Matti Kokkinen myöntää, että metron lopullinen hinta leijuu vielä ilmassa.

"Tosiasia on se, että tässä on vielä sopimattomia asioita siitä, miten hinta oikeasti istuu ja asettuu", Kokkinen sanoi.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ennakoi, että metron yleissuunnittelu ja hankepäätöksen valmistelu lähtevät etenemään nopeasti. Kaupungin johtajisto käsittelee asiaa jo keskiviikkona kokouksessaan.

"Helsingin puolella on valmius lähteä rakennustöihin jo ennen vuosikymmenen vaihdetta. Tavoiteaikatauluna olisi metro Matinkylään asti 2013-2015", Pajunen sanoi.

Länsimetron rakentamisen rahoitukseen on harkittu myös yksityisrahoitusta.

"Tiet, raiteet ja tunnelit ovat hyvin kestäviä ja pitkäaikaisia investointeja, jotka ovat luonteeltaan kaupungin perusrakennetta", Pajunen pohti.

"Lähtökohtaisesti osakeyhtiömalli ei mielestäni ole paras vaihtoehto."

Pajunen ei innostu metron rahoittamisesta lainarahalla. Hänen mukaansa Helsinki kyllä pystyy hoitamaan 3-5 vuodelle jakaantuvan metroinvestoinnin suhteellisen kivuitta kaupungin budjetistakin. "Kaiken voi mitoittaa."

Lähde HS 26.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingill%C3%A4+ja+Espoolla+eri+k%C3%A4sitys+l%C3%A4nsimetron+hinnasta/1135221901940


Espoon valtuusto hyväksyi metron

26.09.2006 00:46

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi metron rakentamisen Ruoholahdesta Matinkylään äänin 45-19. Päätös syntyi puolen yön aikaan yli kuusi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen.

Keskustelussa käytettiin yhteensä 65 puheenvuoroa ja 93 repliikkipuheenvuoroa. Ratkaisevassa äänestyksessä 45 valtuutettua kannatti metroa, 19 bussiliikennettä.

Päätöksen taustalle oli ennakkoon neuvoteltu sopimus, jonka kaikki poliittisten ryhmien puheenjohtajat olivat allekirjoittaneet lukuun ottamatta kahta pientä ryhmittymää. Neuvottelut käyneen toimikunnan puheenjohtajana olleen Eeva Honkanummen (vihr) nimiin laitettu ehdotus metron rakentamisesta sisälsi ehtoja, jotka kohdistuivat varsinkin valtioon ja Helsinkiin. Niissä muistutettiin varsinkin valtion 30 prosentin rahoitusosuudesta sekä siitä, ettei metro ole yksinään lopullinen ja autuaaksi tekevä ratkaisu Espoon joukkoliikenteen järjestämiseksi.

Ruoholahden-Matinkylän radan lisäksi metro on valtuutettujen mielestä ulotettava myös läntisimpään Espooseen eli Kivenlahteen saakka. Samoin espoolaisvaltuutetut edellyttivät, että metron lisäksi on rakennettava raiteita myös Espoon muun sisäisen liikenteen helpottamiseksi. Hankkeista merkittävimpänä pidettiin nykyisin kumipyörillä kulkevan Jokeri-linjan siirtämistä kulkemaan raiteilla. Metrohanke ei neuvottelut käyneiden valtuutettujen mukaan myöskään saa vaarantaa muiden seudullisten liikennehankkeiden toteutumista.

Metron ehtoihin oli lisäksi kirjattu se, että metron rakentamiseksi perustetaan yhtiö, jossa Espoolla pitää olla enemmistöosuus. Samoin edellytettiin, että länsimetron liikenteen tilaaminen eli hallinnointi ja käytännön järjestelyt annetaan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n tehtäväksi.

Lähde HS 26.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Espoon+valtuusto+hyv%C3%A4ksyi+metron+%C3%A4%C3%A4nin+45%E2%80%9319/1135221883668


Espoon valtuusto päättää metrosta tänään

25.09.2006 10:16

Espoon valtuusto päättää illalla, asettuuko se kannattamaan ns. länsimetron rakentamista Helsingin ja Espoon välille. Helsingin metrolinjaa kaavaillaan jatkettavaksi Espoon eteläosiin, välille Ruoholahti - Matinkylä.

Hankkeen alustaviksi kustannuksiksi on esitetty noin 500 miljoonaa euroa. Espoossa edellytetään valtion osallistumista noin kolmanneksen osuudella. Päätöksessä on kyse Etelä-Espoon joukkoliikenteen järjestämisestä. Espoon kaupunginhallitus on aiemmin puoltanut metron rakentamista.

Lähde Yle 25.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id43738.html


Mies kuoli junan alle Helsingissä

24.09.2006 11:05

Mies kuoli jäätyään junan alle Helsingin Puistolassa lauantaina hieman ennen puolta päivää. Alustavissa tutkimuksissa selvisi, että hän oli noin 20-vuotias. Poliisi ei epäile tapahtumaan liittyvän mitään rikosta.

Junaliikenne jumiutui turman takia Helsingin ja Tikkurilan välisellä rataosuudella.

VR:n mukaan lähiliikenteen junat olivat puoli tuntia ja kaukoliikenteen junat 30-45 minuuttia jäljessä aikataulusta. Muutamia lähijunavuoroja jouduttiin perumaan kokonaan.

Pelastuslaitos sulki hetkellisesti liikenteeltä Puistolan tienoilla käytössä olevat neljä raidetta.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Mies+kuoli+junan+alle+Helsingiss%C3%A4/1135221840627


Pääradan liikenne myöhästelee Helsingissä

23.09.2006 13:09

VR:n junaliikenne jumiutui pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Tikkurilan välisellä rataosuudella. Puistolan aseman kohdalla Helsingissä liikenne pysähtyi kuolintapauksen vuoksi. VR:n liikenteenohjauksesta arvioidaan, että liikenne palautuu normaaliksi viimeistään kello 15:n aikoihin.

VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, että kyseisellä rataosuudella lähiliikenteen junat olivat hieman kello 11:n jälkeen tapahtuneen onnettomuuden vuoksi puoli tuntia myöhässä. Kaukoliikenteen junat olivat 30-45 minuuttia jäljessä aikataulusta. Lisäksi muutamia lähijunavuoroja jouduttiin perumaan kokonaan.

Pelastuslaitos joutui hetkellisesti sulkemaan Puistolan tienoilla käytössä olevat neljä raidetta kokonaan liikenteeltä. Poliisi tutkii onnettomuutta.

Lähde HS 23.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/VRn+junaliikenne+j%C3%A4ljess%C3%A4+aikataulusta+Helsingiss%C3%A4/1135221834688


Vanhat makuuvaunut tiensä päähän Turun ratapihan romutusraiteella

21.09.2006 12:38

Kalliit ja hyvin säilyneet osat talteen

Yövuorojen lopettaminen muutamilla rata-osuuksilla ei ole ainoa syyllinen siihen kohteluun, mikä VR-yhtiöiden Turun varikolla on tullut vanhojen makuuvaunujen osaksi. Romutusraiteelle päätyneet vaunut ovat lähes 40-vuotiaita ja selvästi yli-ikäisiä.

-Romutus tuli ajankohtaiseksi nyt kun uudistettu aikataulujärjestelmä astui voimaan. Lisäksi käyttöön saatiin äskettäin 20 kappaletta uusia kaksikerroksisia makuuvaunuja, toteaa kalustovastaava Joel Lindström .

-Vanhaa sinistä vaunusarjaa on romutettu pikkuhiljaa. Jäljellä on vielä 27 vaunua, joita parhaillaan käsitellään. Näistä vanhimmat ovat jo 36 vuoden ikäisiä.

-Nämä vaunut ovat yksinkertaisesti tulleet elinkaarensa päähän. Ja vähän sen ylikin. Parhaillaan romutusraiteella jonottavien vaunujen tekninen käyttöikä on 30 vuotta, mutta kaikki ovat palvelleet ainakin 35 vuotta. Edessä olisi ollut peruskorjaus ja saneeraus. Jokainen voi päätellä, kannattaako korjata autoa, jolla on ajettu 500 000 kilometriä.

-Näin vanhalla tekniikalla ole missään kysyntää, sanoo Joel Lindström ja kuittaa samalla arviot, joiden mukaan joku muu liikenteenharjoittaja olisi vielä voinut käyttää kalustoa, jos suomalaiset radat avattaisiin kilpailun avulla muillekin kuin VR:lle.

Sinisiä vaunuja jää vielä käyttöön

Lindströmin mukaan vanhat käytössä olleet lapsivaunut romutetaan samasta syystä. Tilalle on saatu uusia kaksikerroksisia vaunuja niin yöjunien kuin lapsimatkustajienkin käyttöön. Makuuvaunuissa matkustavan yleisön ei tarvitse pelätä vanhojen tuttujen hyttien katoamista kokonaan.

-Käytössä on vielä 72 kappaletta uudemman sarjan sinistä vaunua, joita varten otamme näistä vanhoista parhaiten säilyneet osat talteen. Haapamäen veturipuistoon on toki säästetty mallikappale museovaunuksi, Lindström huomauttaa.

Edessä enää viimeinen matka

Varikon sähkö- ja mekaniikka-asentajat käyvät purettavien kohteiden kimppuun silloin, kun aikaa jää muilta huollettavilta.

Kun työ valmistuu, kuljetetaan riisutut makuuvaunut kahdessa erässä Mäntyluotoon, jossa raskaaseen kierrätysmateriaaliin erikoistunut Stena pilkkoo vaunut lopullisesti kilon paloiksi.

-Mäntyluodossa vaunuista otetaan talteen arvokkaat telit, puskurit ja vetokoukut. Sieltä ne rahdataan tavaravaunuissa Hyvinkään konepajalle myöhempää käyttöä varten, Lindström selvittää.

Teliin maalattu numerosarja osoittaa, että massiivisella vaununosalla on käyttöikää jäljellä vielä vähintään seitsemän vuotta.

Vain murto-osa kaatopaikalle

Sisäpuolelta puretaan talteen ovien korttilukot ja ovien ohjauslukitukseen käytetty tietojärjestelmä.

Lisäksi irroitetaan myöhempää käyttöä varten ruostumattomat osat, kuten roskakorit ja tikkaat. Hyteissä kolmessa kerroksessa olevista vuoteista säilytetään vain parhaat peitot ja tyynyt.

-Meillä on yksilöllisesti lueteltu purettavia kohteita noin puolentoista A4-arkin verran.

Mäntyluodossa makuuvaunuista puretaan ja lajitellaan erikseen teräs, alumiini, kupari, lasi, puuosat, kumi ja villaeristeet. Paljon ei jää vaunuista kaatopaikalle kuljetettavaksi.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-09-21,104:2:406584


Rantaradan liikenne seisoo

21.09.2006 10:39

Rantaradan junaliikenne seisoo Inkoon ja Karjaan välillä. Puoli kymmenen aikaan havaittiin, että ajojohtimisssa ei ole virtaa eivätkä junat pääse kulkemaan, VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin.

Vika vaikuttaa tällä hetkellä kahteen junaan, joista toinen odottaa Inkoon asemalla vetoapua dieselveturilta. Toinen juna on matkalla Turusta Karjaalle. Vikaa etsitään parhaillaan.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/telegramonline.jsp?telegram=59190&n=1


Sallan rata kiinnostaa hollantilaisyhtiötä

20.09.2006 18:33

Sallan rata saatetaan rakentaa yksityisin varoin. Merkittävän hollantilaisen rautatieyhtiön edustajat neuvottelevat radan rakentamisesta Itä-Lapin kuntien kanssa ensi viikolla selvittääkseen muun muassa hankkeen kannattavuutta. Suunnitelmien taustalla ovat raideliikennemonopolin purkautuminen vuodenvaihteessa sekä muun muassa Venäjän suuret kaasu- ja öljykenttähankkeet. Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen sanoo, että ratahanke sijoittuisi Sallan ja Alakurtin väliselle osuudelle, josta kiskot puuttuvat.

Lähde Yle/Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content034EE


Jotkut oikoradan lähijunat jopa täynnä

19.09.2006 10:31

Hyvä käyttöaste

- Oikoradan henkilöliikenteen suosio on ollut odotetunlainen ja joinakin aikoina matkustajia on ollut vähän odotettua enemmänkin. Käyttöaste on vaihdellut kellonajasta riippuen 30-40 prosentin tasolla, jota voidaan pitää hyvänä. Jotkut lähijunavuorot ovat olleet jopa täynnä, sanoo VR:n viestintäjohtaja Markku Mäkinen .

Tulevista matkustajamääristä ei Mäkisen mukaan voi tehdä vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

- Me olemme kuitenkin tyytyväisiä. Nyt eletään alkuvaihetta ja tavallaan kokonaan uutta kulttuuriakin, joten kestää oman aikansa ennen kuin ihmiset löytävät junaan. On myös otettava huomioon, että VR:llä on syys-lokakuun ajan voimassa tarjoushinnoittelu, jolla pyritään madaltamaan kynnystä tulla junaan ja tottua käyttämään sitä.

Junaliikenne toiminut sujuvasti

Oikoradan liikenne on toiminut Mäkisen mukaan sujuvasti eikä merkittävämpiä myöhästymisiä ole sattunut, lukuunottamatta joitakin muutaman minuutin viivästymisiä.

- Alussa oli pari pientä häiriötä, kun juna ohjattiin Mäntsälässä ja Haarajoella väärälle raiteelle. Tästä syystä Haarajoella estyi matkustajien pääsy junaan ja junasta pois. Niissä oli kyse inhimillisestä erehdyksestä, joka johtui tottumattomuudesta. Mitään riskiä ei tietenkään aiheutettu, Mäkinen sanoo.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat


Raideryhmä: Rautateiden henkilöliikennepolitiikkaa on kehitettävä

18.09.2006 15:00

Kilpailuvirasto vastasi yöjunia koskevaan toimenpidepyyntöömme 1.9.2006. Kirjeessään, joka koskee henkilöjunaliikennettä yleensä, virasto 'katsoo' muun muassa, että valtion omistajaohjauksessa olevan liikenteenharjoittajan päätökset oman liikennöintiverkostonsa muuttamisesta ovat viime kädessä liikennepoliittinen asia, johon ei käytännössä juurikaan voida puuttua kilpailunrajoituslain nojalla. Jos vastausta on uskominen, VR Osakeyhtiö voinee oman harkin-tansa mukaan rajoittaa Suomessa harjoitettavan henkilöjunaliikenteen vaikkapa Helsingin ja Tikkurilan välille ainoan puuttumiskeinon tähän ollessa liikennepolitiikka. Asiaan pitää siis puuttua poliittisen ohjauksen keinoin.

Kilpailuviraston mukaan maassamme on riittävän laajat valmiudet tavaraliikenteen ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen avaamiseen kilpailulle. Lisäksi virasto on esittänyt kaukohenkilöliikenteen sekä erityisesti kaukoliikenteen ostojunien kilpailun mahdollistamista. Yhdymme viraston näkemyksiin ja esitämme, että:

- koko rataverkko avataan liikeriskillä harjoitettavalle henkilöjunaliikenteelle siten, että toimivat jatkoyhteydet turvataan koko maahan

- menettelytavat henkilöjunayhteyden ja henkilöliikennepaikan lakkauttamiseksi määritellään niin, että myös matkustajien ja asianomaisten paikkakuntien tarpeet otetaan harkinnassa huomioon

- toisen liikennöitsijän on päästävä ajamaan liikeriskillä harjoitettua yhteyttä, jonka liikennöitsijä edes osittain haluaa lakkauttaa

- liikennöitsijöiden tappiollisuusväitteiden tarkistamiseksi on luotava keinot

- mikäli rataverkolla on vain yksi liikennöitsijä, se on voitava omista lakkauttamishaluistaan huolimatta velvoittaa ylläpitämään yhteyttä, joka ei kokonaisuudessaan arvioituna ole tappiollinen

- tärkeäksi katsotut reitit, joita ei pystytä hoitamaan liikeriskillä, on kilpailutettava ja tarvittavin osin koordinoitava muiden henkilöjunayhteyksien kanssa sekä

- käyttökelpoisen henkilöliikennekaluston romuttaminen itsekkäistä taloudellisista syistä estetään.

Rataverkon ylläpitovastuu siirtyi jo yli vuosikymmen sitten yhteiskunnalle, eli siis meille kansalaisille. Yhteiskunnan puolesta rataverkkoa ylläpitää Ratahallintokeskus (RHK). Siksi emme voi hyväksyä sitä, että VR Oy käyttäytyy kiskoilla yhä omistajan elkein ja muun muassa pitää omalla taloudellisella riskillään kulkevien junien matkustajamääriä liikesalaisuuksina. Julkisen vallan on luotava pelisäännöt tämän kansallisomaisuuden mahdollisimman tehokkaaksi ja läpinäkyväksi hyödyntämiseksi. Liikennepolitiikka kuuluukin yhteisiä asioitamme hoitaville elimille eikä VR Oy:lle.

Erityisesti Kemijärven yöjunayhteydestä käyty taistelu on tuonut esiin nykyisten menettelytapojen jälkeenjääneisyyden ja liikenneministeriön despoottiset otteet. Myös pelkkä epäily siitä, että kunnialliset kansalaiset joutuvat virkavallan kiinnostuksen kohteeksi heidän osoittaessaan mieltä viimeisen junan lähtiessä on käsittämätön. Oman paikkakunnan yhteyksien puolustaminen ei voi olla kumouksellista toimintaa Suomen tasavallassa. Liikenneministeriön ja VR Oy:n harjoittamasta yhteispelistä onkin jo aika siirtyä järjestykseen, joka kohtelee matkustajia ja asianomaisia kuntia muuten kuin hallintoalamaisina. Mikäli liikenneministeriö ei kykene tä-tä muutosta aikaansaamaan, eduskunnan on oltava asiassa aloitteellinen.

RAIDERYHMÄ

 

Lähde Raideryhmän kannanotto 18.9.2006
Lähde WWW www.raideryhma.fi


Lyhytaikainen ilo

17.09.2006 22:20

Pendolinon tuloa tervehdittiin aikanaan ilolla. Nyt voidaan todeta, että juna meni jo, eikä enää pysähdy.

Nelisen vuotta sitten Raahen alueella iloittiin, kun Pendolino-junat aloittivat liikenteensä ja ne pysähtyivät myös Vihannissa.

Ilo oli lyhytaikainen. Pendolino muutettiin pian IC-junaksi. Nyt Helsingistä aamuvarhaisella lähteneen junan aikataulua on muutettu, eikä juna pysähdy enää Vihannissa kello 10.39.

Toinenkin etelästä tullut juna, joka oli Vihannissa kello 21.10, on jäänyt pois VR:n aikatauluista. Tilanne on etenkin Raahen kannalta ikävä.

Kun Pendolinot alkoivat liikennöidä, suhtauduttiin VR:ssa Raahen alueeseen suopeasti. 'Vihannin halusimme ottaa pysähtymispaikaksi, koska Raahen talousalue on meille tärkeä', sanoi VR:n reittipäällikkö Markus Lohikoski (RS 3.5.2002). Nyt kun Raahen talousalue on voimistunut tuntuvasti ja alueen toimeliaisuus on lisääntynyt, VR lopettaa vuoron!

Raahen alueella on syytä tuntea muutoinkin pettymystä VR-yhtiöihin. Kunnat pakotettiin muutama vuosi sitten osallistumaan Vihannin asemarakennuksen korjaukseen. Jo tuolloin tuumittiin, että aseman kunnostus on VR:n asia, eikä se kaipaa kuntien rahaa. Jotta junamatkustajat, VR:n asiakkaat, eivät olisi jääneet yksin sadekatoksen varaan Vihannin asemalla, kunnat suostuivat maksamaan osuutensa asemaremontista.

Raahen alueella on kannettu pitkään huolta junaliikenteen säilymisestä. Yhteyksien säilymisen puolesta on kirjelmöity ja tavattu VR:n väkeä lupauksia anoen. Junavuorojen säilymisen puolesta on käyty myöskin aluetason kilpaa Ruukin ja Vihannin asemien välillä. Erinäisistä syistä seutukunnassa ei ole tohdittu sanoa, kumpi on seutukunnan kannalta tärkeämpi asema, Vihanti vaiko Ruukki. Tämän vuoksi VR:n suuntaan on lähtenyt seutukunnasta nahkapäätöksen makuisia kannanottoja.

VR on osakeyhtiö, joka toimii liiketalousperiaatteiden mukaan. Jos tietyillä asemilla pysähtyminen ei ole sille kannattavaa, se ei juniaan niillä pysäytä. Onko matkustajia, vai ei, on ydinkysymys. Onko pienillä asemilla ylipäätään tulevaisuutta kun VR haluaa nopeuttaa Oulun ja Helsingin välistä yhteyttä?

Matkustajamäärien kehityksen kannalta VR on toiminut johdonmukaisesti. Kun vaikeutetaan lipunmyyntiä, pannaan asemia kylmiksi ja junat ajavat asemien ohi, matkustajamäärät vähentyvät.

Tätä menoa on oletettavaa, että ajan saatossa junat pysähtyvät Oulun ja Seinäjoen välillä vain Kokkolassa ja mahdollisesti Ylivieskassa, joka on risteysasema. Onko tähän tyytyminen?

Lähde Raahen Seutu 15.9.2006


Laajasaloon suunnitellaan nyt raitiovaunua

17.09.2006 02:46

Laajasalon yhdistämiseksi Helsingin kantakaupunkiin suunnitellaan nyt sillan ja tunnelin yhdistelmää. Uuden suunnitelman mukaan 350 metriä pitkä läppäsilta yhdistäisi ensin Katajanokan Hylkysaareen. Sieltä yhteys jatkuisi meren alla kilometrin pituisessa tunnelissa Laajasaloon.

Sillalla ja tunnelissa menisivät kevyenliikenteen väylä sekä raitiovaunu. Hylkysaaren ja Laajasalon välinen tunneli rakennettaisiin sadan metrin pituisista ja metrin paksuisista betonielementeistä merenpohjan päälle. Sen alla voi olla joko paalutus tai sitä varten rakennettu merihiekkapenkere.

Tunneli olisi 21 metriä leveä. Raitiovaunut kulkisivat laidoissa ja kevyenliikenteen väylä keskellä. Tarkoitus on pitää raitiovaunurata mahdollisimman ylhäällä. Syvimmillään se kulkisi 17 metrissä.

Uitettava betonielementtitunneli kulkee esimerkiksi Tanskan salmissa, mutta Suomessa sellaisia ei ole vielä yhtään. Yhteys maksaisi noin sata miljoonaa euroa.

Suunnitelma on parhaillaan kaupunkisuunnitteluviraston valmisteltavana. Kaupunkisuunnittelulautakunta saa tunnelisuunnitelman eteensä mahdollisesti ensi vuoden alussa. Aiemmin Hylkysaaren ja Laajasalon välille on suunniteltu siltaa. Tunneliyhteyttä alettiin selvittää vuodenvaihteessa.

Lähde HS 16.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Katajanokalta+Laajasaloon+suunnitellaan+sillan+ja+tunnelin+yhdistelm%C3%A4%C3%A4/1135221681847


Tampereen ja Jyväskylän välillä junat myöhästelevät syksyllä

16.09.2006 20:31

Tampereen ja Jyväskylän välillä tehtävät ratatyöt saattavat myöhästyttää rataosalla liikennöiviä junia 17. syyskuuta alkaen. Myöhästymisten on arvioitu olevan 5-10 minuuttia. Ratatyöt kestävät marraskuun alkupuolelle.

Tampereen ja Oriveden välisistä raiteista toinen on ratatöiden vuoksi osittain suljettu. Töiden aikana pohjoisen raiteen tukikerroksen sepeli puhdistetaan ja radan pohjarakenteiden massoja vaihdetaan lähes 19 kilometrin matkalta. Rataan tehdään myös routaeristystä, ja raiteiden väliä levennetään. Lisäksi säädetään sähköradan ajolankoja.

Tampereen ja Jyväskylän välillä uusitaan syksyn aikana myös kahdeksan vaihdetta. Töitä tehdään valtaosin viikonloppuisin.

Työt liittyvät Tampere-Jyväskylä-radan perusparannusprojektiin.

Lähde Keskisuomalainen


Reuna-alueet menettäjiä VR:n uudistuksissa

15.09.2006 19:40

Rautatieläisten liiton puheenjohtajan Mauri Lundenin (sd) mielestä VR:n tuoreet uudistukset hankaloittavat elämää maan reuna-alueilla.

- Siitä olemme tyytyväisiä, että rautateihin yleensä investoidaan. Silti kahdessa tuoreimmassa uudistuksessa reuna-alueet kuten Turku, Vaasa, Joensuu ja Kajaani ovat olleet menettäjiä, rautatieväen ykkösmies sanoo.

Turun ja Joensuun välinen yöjunaliikenne lopetettiin kuun vaihteessa. Lunden pitää selvänä, että poikittaisliikenteen pätkiminen tuntuu radan molemmissa päätekohdissa kuten Turun satamassa. Joensuu sentään sai Pendolino-yhteyden korvauksena Turun ja Helsingin yöjunien lakkautuksista.

- Me taistelimme supistuksia vastaan niin kulisseissa kuin julkisuudessakin eikä tässä näin pitänyt käydä. Vaarallisin tilanne olisi kuitenkin silloin, jos ei mitään kehitystä tapahtuisi, satavuotisjuhliaan viettävän ammattiliiton puheenjohtaja toteaa.

Muuttaja haluaa varmuuden työstä

Lunden on puheenjohtajakautensa aikana joutunut seuraamaan muun muassa VR:n Turun konepajan alasajoa. VR tarjosi kaikille työttömiksi jääneille työtä yhtiön muilla paikkakunnilla sijaitsevista yksiköistä. Puheenjohtajan mielestä on ymmärrettävää, etteivät kaikki tarttuneet tarjoukseen.

- Monella oli perheeseen liittyviä syitä kuten vanhojen vanhempien hoitoa. On inhimillisesti ymmärrettävää, etteivät kaikki halunneet lähteä, Lunden pohtii.

Uuden työtehtävän perässä muuttamiseen liittyy puheenjohtajan mielestä vielä epävarmuus siitä, miten kauan työtä riittää uudessa työpisteessä. Jos on myynyt omakotitalonsa uudelle paikkakunnalle muuton takia ja työt loppuvat sielläkin, ei mieliala ole erityisen häävi.

Lundenin mukaan rautatieläisen leipä on pitkä ja kapea. Kapea on myös työhön valmistava koulutus.

- Jos tästä työstä joutuu työttömäksi, on vaikea hakeutua muihin logistiikkatehtäviin. Koulutusta olisikin syytä muuttaa laajemminkin logistiikka-alan tarpeita vastaavaksi.

Lundenin mielestä Rautatieläisten liitto joutuu jatkossa pohtimaan, jääkö se vain VR:n henkilöstöjärjestöksi vai avataanko ovia kilpailutuksen kautta mahdollisesti ilmestyvien uusien yrittäjien henkilöstölle.

- Itse olen sillä kannalla, että meidän kannattaa yrittää koota yhteen muittenkin alalle tulevien yrittäjien henkilöstöä, Lunden linjaa.

Liittofuusiot pitkän tien takana

Logistiikka-alalla puuhataan muutenkin fuusioita. Lundenin mukaan rautatieläiset ovat jo teknisessä yhteistyössä Ilmailualan unionin ja Suomen merimies-unionin kanssa. Edunvalvontaan yhteistyötä ei kuitenkaan toistaiseksi olla ulottamassa.

- Edunvalvonnan yhdistäminen olisi 5-7 vuoden prosessi, jota ei pelkällä puheenjohtajien ehdotuksella niin vain toteuteta.

59-vuotiaan Mauri Lundenin puheenjohtajuus on katkolla vuonna 2009, jolloin hän tulee olleeksi kahdeksan vuotta järjestön johdossa. Liitto joutuu tuolloin etsimään itselleen uuden vetäjän, sillä nykyinen puheenjohtaja ilmoittaa siirtyvänsä tuolloin sivuun.

Lähde TS 8.9
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-09-08,104:2:403508,1:0:0:0:0:0:


Tikkalan oikaisun työt käyntiin marraskuussa Tohmajärvellä

14.09.2006 09:51

Tohmajärven Tikkalan ratapihan ja Pyhäselän Lotokanjoen pohjoispään välille rakennettavan uuden rataosuuden rakennustyöt alkavat marras-joulukuun taitteessa. Noin 8,5 kilometrin pituinen Karjalan radan osittaisen siirtämisen - niin kutsutun Tikkalan oikaisun - rahoitus on varmistunut. Rakennushanke maksaa noin 18 miljoonaa euroa.

Ylitarkastaja Tuomo Käsnänen Ratahallintokeskuksesta kertoo, että ongelmallisimmalla suoalueella päästään töihin heti, kun saadaan vähän pakkasia.

- Nyt odotetaan vielä myös sitä, että jos joku maanomistajista haluaa ennakkokorvauksia lunastettavista maa-alueista, hän lisää.

Valtioneuvosto myönsi jo keväällä Ratahallintokeskukselle luvan lunastaa ratalinjan alle jäävät noin 39,2 hehtaaria. Käsnäsen mukaan myös rataosuuden Sarakankaan tasoristeyksen silta- ja pengerrystöitä ollaan jo aloittelemassa.

Rata uusitaan, koska nykyinen rata on rakennettu suoalueelle ja on siksi epävakaa. Alueella on jo jouduttu rajoittamaan nopeuksia. Radan remontti mahdollistaa junien nopeuden tuntuvan nostamisen. Nopeus voi nousta ainakin 140 kilometriin tunnissa. Nykyisin alueella ajetaan 80-100 kilometrin tuntivauhtia.

8,5 kilometriä pitkä rata rakennetaan nykyisen rataosuuden länsipuolelle. Enimmillään se eroaa vanhasta radasta 250 metriä. Käsnäsen mukaan uusi rataosuus avattaneen junaliikenteelle syyskesällä 2008.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=060914&Depa=maakunta&Model=index.html


Helsinki ja Riihimäki mukaan kauko-ohjaukseen

13.09.2006 22:50

Siemens Osakeyhtiö uusii Ratahallintokeskukselle Etelä-Suomen junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän. Uuden järjestelmän ansiosta liikenteen hoito sekä helpottuu että tehostuu. Kaupan arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Uudistuksen myötä Etelä-Suomen junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmään tulee mukaan myös Helsinki ja Riihimäki, joissa molemmissa on aikaisemmin ollut omat erilliset ohjauspisteet.

Uusi järjestelmä kattaa Helsingin ja Riihimäen asetinlaitteet sekä rataosat Riihimäki-Järvenpää, Käpylä-Kytömaa, Kerava-Sköldvik, Kerava-Vuosaari, Ilmala-Vantaankoski, Huopalahti-Kirkkonummi, Siuntio-Turku sekä Hanko-Hyvinkää. Järjestelmällä ohjataan ja valvotaan keskitetysti näiden rataosien vaihteita, opastimia sekä raideosuuksia.

Hanke valmistuu vaiheittain. Ensimmäisenä otetaan mukaan Riihimäki syyskuussa 2007. Helsinki liitetään mukaan syyskuussa 2008. Lopullisesti uudistustyöt valmistuvat vuonna 2010.

Uusi järjestelmä sisältää mm. automaattisen junaliikenteen häiriötilanteen tunnistuksen. Järjestelmä neuvoo liikenteenohjaajaa, miten häiriötilanne voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Helsinkiin tuleva järjestelmä kuuluu Siemensin Vicos OC 501 -tuoteperheeseen. Siihen samaan kuuluvat jo aikaisemmin toimitetut Oslon, Kööpenhaminan ja New Yorkin kauko-ohjausjärjestelmät.

Lähde Siemens 23.8
Lähde WWW http://www.siemens.fi/CMStswww.nsf/all/5FB9DA9E0FCB9CADC225701A003E6F37


Junia korvataan linja-autoilla Oulun ja Ylivieskan välillä kolmena sunnuntaina

13.09.2006 11:55

Oulun eteläpuolella liikennöiviä junia korvataan linja-autoilla sunnuntaina 17.9., 24.9. ja 1.10. Linja-autot kulkevat poikkeavilla aikatauluilla, ja jatkoyhteydet voivat muuttua. Osa junista perutaan kokonaan. Syynä liikennejärjestelyihin ovat Oulun ja Ylivieskan välillä tehtävät ratatyöt.

Kokonaan perutaan viikonloppuina Helsingistä lauantaina kello 21.27 Kolariin lähtevä pikajuna 269, Helsingistä lauantaina Rovaniemelle kello 22.27 lähtevä pikajuna 273 ja Rovaniemeltä sunnuntaina kello 17.20 Helsinkiin lähtevä pikajuna 264. Perutun Kolarin junan tilalla kulkee lauantaina Helsingistä kello 18.52 Kolariin lähtevä pikajuna 263.

Lisäksi perutaan kolmena sunnuntaina Helsingistä kello 9.33 lähtevä Pendolino 45 Kokkolan ja Oulun välillä sekä Oulusta kello 11.30 Helsinkiin lähtevä Pendolino 52 Oulun ja Kokkolan välillä.

Korvaavilla linja-autoilla poikkeavat aikataulut

Linja-autoilla korvataan Ylivieskan ja Oulun välillä Ylivieskasta kello 12.52 ja 15.51 lähtevät junat P 805 ja IC 47. Kokkolasta Ouluun korvataan kello 6.57 lähtevä henkilöjuna 403. Oulusta Ylivieskaan korvataan linja-autoilla kuusi junaa. Korvaavat linja-autot lähtevät juna-aikatauluja aiemmin. Linja-autojen lähtöajat Oulusta ovat seuraavat: IC 48: 6.30, IC 50: 9.15, IC 54:12.20, S 56 ja P 834: 14.30 ja IC 60: 17.00.

Linja-autojen lähtö- ja saapumispaikka Oulussa, Ruukissa, Vihannissa ja Oulaisissa on rautatieasema. Lisätietoja liikennejärjestelyistä saa asemilta ja VR Puhelinpalvelusta, puh. 0600 41 900 (1 euro/puhelu +pvm).

Liikennekatkojen aikana vaihdetaan pääradan vaihteita Kempeleen, Tuomiojan, Limingan, Kilpuan, Kolpin, Kankaan ja Ruukin ratapihoilla. Lisäksi Ylivieskan pohjoispuolella vaihdetaan kiskoja ja Oulun eteläpuolella tehdään muutostöitä radan sähkörakenteisiin. Ratatöistä vastaa Ratahallintokeskus. Päällysrakennetyöt urakoi Oy VR-Rata Ab.

Radalla tehtävien töiden vuoksi Oulun ja Ylivieskan välillä on kuukauden ajan useita paikallisia nopeusrajoituksia, jotka viivästyttävät junia 5-15 minuuttia.

Lähde VR-uutisia
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n64


Vanhat rautatieasemat tehomyyntiin ensi vuonna

11.09.2006 10:29

Satoja Ratahallintokeskuksen tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä tulee myyntiin ensi vuoden aikana.

Joukossa on vanhoja asemarakennuksia, ratavartijan mökkejä, varastorakennuksia, entisiä huoltorakennuksia ja vanhoja veturitalleja. Suurin osa niistä on tyhjillään.

"Pienistä rakennuksista suuriin asemarakennuksiin. Suurin osa kiinteistöistä sijaitsee pienemmillä paikkakunnilla Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta kohteita löytyy myös pääkaupunkiseudulta", kertoo Ratahallintokeskuksen rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin .

Kiinteistöt siirretään viimeistään ensi vuonna ensin Senaatti-Kiinteistöille. Se päättää lopullisesti, mitä yli 500 kohteelle tehdään.

Senaatti-Kiinteistöt saa tarkan kiinteistöluettelon haltuunsa luultavasti vielä tämän vuoden puolella.

"Osa kiinteistöistä tullaan vuokraamaan ja myymään. Osa ehkä puretaan, ja osa kunnostetaan", kertoo johtaja Heikki Laitakari Senaatti-Kiinteistöistä.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanhat+rautatieasemat+tehomyyntiin+ensi+vuonna/1135221547016


Kilpailuvirasto: Rautatiekilpailu edennyt liian hitaasti

09.09.2006 15:13

Kilpailuvirasto on vastannut kahdeksan kansalaisen toimenpidepyyntöön henkilöliikenteen markkinoista valtion rataverkolla Kemijärven ja Helsingin välillä sekä yöjunaliikenteen markkinoista. Virasto katsoo, että valtion omistajaohjauksessa olevan liikenteenharjoittajan päätökset ovat viime kädessä liikennepolitiikkaa, johon ei käytännössä juuri voida puuttua kilpailurajoituslain nojalla.

Viraston mukaan rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle on Suomessa kuitenkin edennyt liian hitaasti. Virasto arvioi, että maassa on riittävän laajat valmiudet ainakin kotimaan tavaraliikenteen ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen avaamiseen kilpailulle. Lisäksi virasto toteaa esittäneensä kilpailun mahdollistamista erityisesti valtion ostamassa henkilökaukoliikenteessä.

Kilpailuvirasto ei vastauksensa mukaan näe nykyoloissa tarkoituksenmukaiseksi enempää selvittää VR Osakeyhtiön menettelytapoja.

Lähde Infoverstas 5.9
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/


Työnseisaus Kotkan satamassa ohi

07.09.2006 23:04

VR Cargon työntekijät ovat palanneet töihin Kotkan satamassa. VR Cargon rautatieliittolaiset työntekijät marssivat ulos työpaikoiltaan Kotkassa aamulla. Illalla yövuoroon saapuvat työntekijät tulivat kuitenkin töihin normaalisti ja satamaliikenne toimii tavalliseen tapaan, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Martti Mäkinen. Työnseisauksen oli alun perin määrä kestää maanantaihin saakka.

Työntekijöiden mukaan työnantaja on muuttanut työsopimusten solmimiskäytäntöä ja palkkausperusteita Kotkassa yksipuolisesti.

VR:n henkilöstöjohtajan Aimo Kokkosen mukaan neuvotteluja on torstain aikana käyty, mutta neuvottelutulosta ei ole syntynyt. VR:n mukaan työehtosopimusta ei ole rikottu.

Lähde Yle 7.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id42467.html


Mäntsälän palveluliikenne ei vedä matkustajia

07.09.2006 22:16

Mäntsälässä aloitettiin oikoradan myötä palveluliikenne, mutta se ei ole toistaiseksi vetänyt matkustajia. Työmatkalippua koskevan verouudistuksen ansiosta voidaan työntekijän matkalipusta maksaa neljännes ilman veroseuraamuksia. Työmatkalippu kiinnostaa myös kaupunkeja, mutta Lahtikaan ei ole asialle lämmennyt, vaikka pendelöintiä on varsin paljon.

- Lain tullessa voimaan se koski käytännössä linja-autoliikennettä ja esimerkiksi Tampereella on kunnallinen liikennelaitos. Meillä on yksityinen linja-autoliikennejärjestelmä, johon tällaisen henkilöedun koplaaminen olisi hankalaa, sanoo Lahden kaupungin henkilöstöpäällikkö Ritva Frisk.

Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula Verohallituksesta arvioi, ettei veroetua ole käytetty niin paljon kuin odotettiin.

- Siihen liittyy oma byrokratiansa, kun asia on hoidettava ensin yritysten omassa palkkahallinnossa. Ainakin pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta on tehnyt liikennöitsijöiden kanssa suoravelotussopimuksia. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asia on mietinnässä.

Kunnaninsinööri Pekka Savolainen sanoo, Mäntsälässä ja Pukkilassa on kehitetty lippu, johon voi ostaa liitynnän pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmiin. Sen lisäksi on mahdollisuus ostaa seutulippu Lahden, Riihimäen ja Porvoon suuntaan. Ruuhka-aikojen junavuoroissa on runsaasti matkustajia, mutta palveluliikenne ei ole toistaiseksi sytyttänyt mäntsäläläisiä. Aseman parkkipaikalla on päivittäin toista sataa henkilöautoa, mikä kertoo kuitenkin siirtymisestä joukkoliikenteeseen.

- Jos mäntsäläläiset eivät ota palveluliikennettä omakseen, se lakkautetaan, sanoo kunnaninsinööri Pekka Savolainen.

Lähde ESS 8.9
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=108258&main=-1&dept=1


Työnseisaus haittaa satamaliikennettä Kotkassa

07.09.2006 19:00

VR Cargon työnseisaus haittaa Kotkan satamaliikennettä. Seisauksen vuoksi Kotkaan ei tällä hetkellä tule eikä Kotkasta lähde tavarajunia. Mielenilmauksen uskotaan myös ruuhkauttavan satamaliikennettä. VR Cargon rautatieliittolaiset työntekijät marssivat ulos työpaikoiltaan Kotkassa torstaiaamuna. Työntekijöiden mukaan työnantaja on muuttanut työsopimusten solmimiskäytäntöä ja palkkausperusteita Kotkassa yksipuolisesti.

Työnseisaus kestää maanantaiaamuun, ellei asiassa sitä ennen synny sopua. VR:n henkilöstöjohtajan Aimo Kokkosen mukaan neuvotteluja on torstain aikana käyty, mutta neuvottelutulosta ei ole syntynyt. VR:n mukaan työehtosopimusta ei ole rikottu.

Lähde Yle 7.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id42467.html


Turvalaitetyöt Kainuussa viivästyttävät junia

07.09.2006 18:06

Kainuussa tehtävät turvalaitetyöt aiheuttavat junille 10-30 minuutin myöhästymisiä syyskuun ajan. Iisalmen ja Kontiomäen välillä tehtävät työt liittyvät Kainuun rataverkon sähköistykseen sekä junaliikenteen kauko-ohjauksen ja automaattisen kulunvalvonnan rakentamiseen. Sähköinen junaliikenne alkaa rataosilla Iisalmesta Ouluun ja Kontiomäestä Vartiukseen joulukuussa. Turvalaitetöistä vastaa Ratahallintokeskus.

Lähde VR 7.9
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n63


Haapamäki-Pori-radan paria pätkää uhkaa purku

07.09.2006 16:53

Elämysmatkailuliikenteen käyttöön mielityn Haapamäki-Virrat-Parkano-Kankaanpää-Pori-radan paria osuutta uhkaa purkaminen ensi vuosikymmenen alussa. Keuruulaiskansanedustaja Lauri Oinosen (kesk.) tekemään kysymykseen radan säilyttämisestä vastannut liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) toteaa kuitenkin, että asiasta käydään vielä maakunnallista vuoropuhelua.

Ratahallintokeskus on Huovisen mukaan esittänyt rataosuuksien Parkano-Kihniö ja Parkano-Niinisalo purkamista. Haapamäki-Pori-väliä ei ole muutoinkaan luokiteltu ylläpidon piiriin kuuluvaksi, eikä sitä ole tarkoitus palauttaa liikennöitävään kuntoon, koska "riittävää kaupallista kysyntää ei ole nähtävissä".

Huovinen muistuttaa, että rataverkon liikenteellisen kuormittumisen painopisteet ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet. Osa verkosta toimii nyt kapasiteettinsa ylärajoilla, ja toisaalla on vähäliikenteisiä, mutta peruskunnostusta tarvitsevia osuuksia.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4625295.html


Mainostettu vuosikymmenien uudistus ei koske rantarataa

07.09.2006 09:50

Uusilla ja nopeilla juna-aikatauluilla näkyvästi ratsastava VR heikentää muita oheispalvelujaan säästösyistä. Syyskuussa kaikista Pendolino-junista poistettiin kahvi ja virvokkeiden kärrymyynti. VR käy parhaillaan neuvotteluja tytäryhtiönsä Avecran kanssa myös Intercity2-junien kahvi- ja virvokekärrymyynnin lopettamisesta.

- Kärrymyynti jatkuu ainakin toistaiseksi IC-junissa. Selvitämme parhaillaan, kuinka kannattavaa niitä on pitää, koska kahvia saa myös automaateista, markkinointisuunnittelija Pia-Mari Sotavalta VR-Yhtiöstä kertoo varovaisesti.

Säännöllisesti Turun ja Helsingin välillä matkustava turkulainen Anu Holm pitää palvelun heikennystä selvänä epäkohtana.

- Kahvi- ja virvokekärryjä tarvittaisiin ehdottomasti. Olen tottunut käyttämään niiden palveluja, koska omalta paikalta ei tarvitse siirtyä muualle, Pendolinolla säännöllisesti matkustava Holm kommentoi.

Turussa virvokepalvelujen automatisointi näkyy myös siinä, että niitä voi ostaa nyt laiturikatoksen kolikkoautomaatista. Ravintolavaunut pysyvät Pendolino-junissa ja vanhoissa sinisissä pikajunissa edelleenkin.

Holm ei kuitenkaan aio siirtyä junasta bussimatkustajaksi, vaikka palvelut heikkenesivätkin entisestään.

- Nämä ovat kuitenkin väljempiä kuin bussit.

Turun ja Helsingin välisessä bussiliikenteessä kahvia ja virvokkeita voi ostaa useimmissa express- ja pikavuoroissa. Palveluista ei aiota luopua.

- Busseista voi ostaa kahvia. Lisäksi meillä on bussiemäntä yhdeksässä eri vuorossa molempiin suuntiin, Vainion liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio kertoo.

Turun rata jäi sivurooliin

VR:n mainostama uudistus ja kasvojen pesu on helpottanut itäsuomalaisten matkustajien elämää. Turun ja Helsingin väliseen junaliikenteeseen ei ole oleellista muutosta tullut. VR on mainostanut, että kyseessä on merkittävin uudistus Suomen junaliikenteessä vuosikymmeniin.

Eniten nopeutuivat matka-ajat Itä-Suomeen. Junamatkat Helsingistä Kajaaniin, Kuopioon, Mikkeliin ja Joensuuhun nopeutuivat enimmillään tunnin sekä Lahteen, Kouvolaan, Imatralle, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan noin puoli tuntia.

Uudistukset ovat näkyneet turkulaisille pikemminkin heikennyksinä: Turku-Pietari-yhteys katkesi. Myös jatkuvat vaihdeviat rantaradalla sekä Turku-Toijala-radalla ovat jatkuvasti hankaloittaneet matkustajien aikatauluja.

Bussit kilpailevat nopeudella

Turusta lähtee päivittäin Helsinkiin yli 40 express- tai pikavuoron bussia. Nopeimmat vuorot ajavat Helsinkiin reilussa kahdessa tunnissa. Ajoaika on runsas 10 minuuttia enemmän kuin junamatka, mutta hintaero on peräti 17 euroa.

Päivittäisiä yhdensuuntaisia junayhteyksiä Turun ja Helsingin välillä on yhteensä 17.

Kun E 18 -moottoritie on kokonaan valmis, bussimatkailija ehtii Helsinkiin ehtisivätkin nopeammin. Suurin uhkatekijä kummallekin matkustusmuodolle on kuitenkin lisääntynyt yksityisautoilu. Julkisen liikenteen keskinäisessä kisassa bussimatka on edullisempi ja suoran moottoritieyhteyden myötä myös nopeampi kuin nopein Pendolino.

- Moottoritieväylän valmistuminen tuo selkeän lisäedun meille, toimitusjohtaja Matti Vainio myhäilee.

Lähde TS 7.9
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-09-07,104:2:403307,1:0:0:0:0:0:


Oikoradan junaliikenne poikki onnettomuuden vuoksi

06.09.2006 19:35

Uuden oikoradan junaliikenne on pysähtynyt Lahdessa sattuneen onnettomuuden vuoksi. Turma sattui vanhalla Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla, mutta se estää uuden radan käytön. VR:n liikenteenohjauksen mukaan Lahden Hennalassa yksi ihminen jäi kello 17.55 Riihimäeltä Lahteen ajaneen henkilöjunan alle. Hän ilmeisesti kuoli heti. Turman selvittely estää toistaiseksi uuden radan vaihteiden käytön.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/#403252


VR tarvitsee enemmän omistajan ohjausta

05.09.2006 20:35

VR tarvitsee enemmän omistajan ohjausta VR-konsernin jättimainokset ovat viime päivinä kertoneet siirtävänsä puoli Suomea uudelle aikavyöhykkeelle. Junamatkat ovat nopeutuneet, junavuorojen määrä on kasvanut ja yhteydet ovat parantuneet, mainosnikkarit väittävät. Syyskuu ja uusi aikavyöhyke alkoivat. Yllättävän monin paikoin rautatieliikenteen parannukset ovat kuitenkin merkinneet toisensuuntaista kehitystä. Vaikka matka on voinut nopeutua, monet aikataulut ovat muuttuneet huonommin sopiviksi ja jatkoyhteydet ovat heikenneet. Etenkin yöjunaliikenne on kokenut ankaraa karsintaa. Yöjunat kulkivat lauantaina viimeistä kertaa väleillä Helsinki-Kajaani-Oulu ja Turku-Joensuu. Lisäksi suora yöjunayhteys Kemijärvelle loppui ainakin toistaiseksi. Sadat ihmiset kokoontuivatkin monelle paikkakunnalle hyvästelemään viimeisiä yöjunayhteyksiään. Samaan aikaan ja torvisoiton tahtiin VR käynnisti liikennettä kokonaan uudella rataosalla Lahden ja Keravan välillä. Monin paikoin muualla maassa todettiin, että kotikunta siirrettiin sivuraiteelle. Junamatkan nopeutuminen ja muu palvelutason paraneminen ovat pelkästään positiivista. Mutta jos junayhteydet heikkenevät, ihmiset siirtyvät käyttämään autoa. Niinkin suuren junauudistuksen yhteydessä kävi. Junayhteydet ovat pitäneet yllä myös alueellista tasa-arvoa. Ne ovat turvanneet kohtuuhintaisen ja vaivattoman mahdollisuuden matkustaa kotimaassa pitkiä matkoja. Tämä tavoite kärsi kolauksen. Yhdeksi VR:n suunnitelmien symboliksi on noussut Kemijärven yöjunayhteys. Budjettiriihessä siitä syntyi päätös, jossa on kiusanteon makua. Yöjunayhteys sai rahaa 450 000 euroa, mutta ehdolla, että alueen kunnilta löytyy puuttuva 50 000 euron osuus. Yhteys katkeaa joka tapauksessa loppuvuodeksi. Muualla kuin köyhässä Lapissa kuntia ei pakoteta osallistumaan junaliikenteen kustannuksiin. Jos sellaista lentoliikenteen puolella tapahtuukin, asiat ovat eri arvoisia. Lentoliikenne ei ole sellainen kaiken kansan peruspalvelu kuin juna. Ja mitä ilmeisimmin VR tulee vaatimaan yhteiskunnan tukea myös Lahti-Kerava -oikoradan liikenteen harjoittamiseen. Tuskin tätäkään rataosuutta tullaan kuntien kustannuksella hoitamaan. VR:lle täytyy voida asettaa yhä myös yleisiä yhteiskunnan palveluvelvollisuuksia. Tämä ei näytä tapahtuvan muuten, kuin että valtio käyttää omistajan valtaansa. Niin tekevät muidenkin yhtiöiden omistajat. Tämä tehtävä kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle. Sitä määrää liikenne- ja viestintäministeri, tällä kertaa Susanna Huovinen (sd.). Ministerin tehtävänä ei ole tietenkään aikataulusuunnittelu, mutta yleisiä suuntaviivoja hänen täytyy kyetä antamaan. Nyt valtion omistajaohjausta on liikaa laiminlyöty. Mainonnassa yleensä mutta erityisesti yhteiskunnallisessa mainonnassa kannattaisi pitäytyä kylmiin tosiasioihin. Jos palvelu paraneekin toisaalla mutta heikkenee tai loppuu kokonaan toisaalla, moni kansalainen kokee tulleensa huijatuksi.

Lähde Suomenmaa 5.9.
Lähde WWW http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html


Tekninen vika häiritsi aamulla pääradan matkustajia

04.09.2006 21:30

Oikoradan ja VR:n uuden aikataulukauden arki alkoi maanantaiaamuna harmaana: satoi ja pilvet laahustivat lähes maassa. Liikenteellisesti arjen avaus olikin jo onnistuneempi.

"Ihan kohtuullisen hyvin on mennyt", arvioi aluejohtaja Kari Pekka Rosenholm VR Osakeyhtiöstä uudistusten ja ensimmäisten tulosten suhdetta lähiliikenteessä.

Yksi paha moka VR:n mainostaman "uuden juna-ajan" alkuun mahtui: aamun tärkeimpiin kuulunut työmatkajuna uuvahti Riihimäelle ja sotki kerrannaisvaikutuksineen satojen, ehkä tuhansienkin, ihmisten aikataulut ja aamutuulen.

Tampereelta tullut juna oli teknisten ongelmien vuoksi vartin myöhässä, kun sitä kytkettiin Riihimäellä odottaneisiin kolmeen lähijunarunkoon. Kytkentä pimensi koko letkan, ja R-juna kello 7.50 oli peruttava. Rosenholm kertoo nyt antaneensa uudet ohjeet, ettei sama enää toistuisi.

Kaukojunien täsmällisyysprosentti oli maanantaina iltaruuhkan jälkeen 92,5 eli se ylitti 90 prosentin tavoitteen.

"Junat kulkevat paremmin kuin hyvin", luonnehti omaa reviiriään kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen. "Pieniä probleemeja" on ollut eri puolilla Suomea, muttei mitään mainittavaa.

Lähde HS 4.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135221412328


Ensimmäinen lasti eteläkarjalaisia oikaisi rataa pitkin Helsinkiin

04.09.2006 21:26

Veturinkuljettaja Risto Halonen ajoi ensimmäisen lastin eteläkarjalaisia oikorataa pitkin Helsinkiin sunnuntaiaamuna. Idän IC-juna kääntyi oikoradalle Hollolassa hieman kymmenen jälkeen aamulla.

Saksalaiset Stefan Diemer, Roman Kirsch ja Robin Emmerich ovat ihmeissään. Suomen mittasuhteet ovat muuttuneet sillä välin, kun he patikoivat kahdeksan päivää Repovedellä.

- Luulimme, että Helsinkiin on Kouvolasta pitkä matka. Nyt se onkin vain puolitoista tuntia, Diemer sanoo.

Eipä silti, kotoa Frankfurtista Tampereelle kesti vain kaksi tuntia. Ja halpayhtiön lennot maksoivat alle sata euroa, vähemmän kuin edestakaiset junamatkat.

- Hinnat ovat ok, samaa tasoa kuin Saksassa. Vaunut ovat oikein mukavia, istuimet kuin lentokoneessa.

- Ja junat ovat aina ajoissa, ihmettelee Kirsch.

En osaa sanoa, miltä Mäntsälän asema näyttää. Se vilahtaa ohi niin nopeasti. Ihmisiä siellä näkyy seisovan, mutta sinne jäävät. Risto Halonen ajaa ohi 160 kilometrin tuntinopeutta. Mäntsäläläiset ja haarajokelaiset saavat jatkossakin katsoa Karjalan junien perävaloja. Idän junat eivät pysähdy uusilla asemapaikoilla.

Kouvolasta puikkoihin noussut Halonen on juuri ajanut Helsingistä Kouvolaan pendolinolla kahtasataakahtakymppiä. Se on maan uusi huippunopeus. Niin kiire ei ole, etteikö kahvia ehtisi hakea Ilse Rinkiseltä IC:n ravintolavaunusta.

Jatkossa ei aina voi, sillä IC2-junissa ei ravintolavaunuja enää ole. Aamun ensimmäisessä Helsinkiin ja illan viimeisessä Imatralle tarjoilua on vain tarjoilukärryssä.

Pertti Salonen Kouvolasta on matkalla risteilylle kohti Tukholmaa. Arpaonni suosi Salosta matkatoimiston syntymäpäivillä.

- Hyvähän se on, että junamatka nopeutui. Kouvolallekin tärkeä juttu.

Laivan lähtöön jää aikaan monta tuntia. Siinä välissä ehtii tavata siskoa Helsingissä.

IC:n 160 kilometrin tuntinopeus ei vanhaa merimiestä heilauta. Kun on ollut hirmumyrskyssä rahtilaivalla, pieni junantärinä tuntuu lastenleikiltä.

Lappeenrantalainen Leena Piispa on lähdössä Pärnuun.

- Olin junassa viimeeksi viisi vuotta sitten, joten ei tämä ihan hirveästi elämää muuta.

Historiallinen matka sujui Piispan seurueelta paitsi nopeasti myös hyvin, lähes loppuun asti. Jos vielä wc olisi toiminut ja ovi auennut pääteasemalla, matka olisi ollut aika loistava. Konduktööri Kuikan työhön oikorata tuo uusia puolia.

- Tässähän näkee uusia maisemia.

Toisin kuin voisi luulla, konduktöörien työpäivät eivät oikoradasta lyhene. Päinvastoin. Idän konduktöörit heittävät nimittäin nyt työpäivän aikana reissun Tampereelle.

Hyvä sikäli, että itäsuomalaisten konduktöörien palveluhenki ei ole ollenkaan pahitteeksi sikäläisellä rataosuudella, mutta konduktöörin päivä venyy pisimmillään 18 tuntiin. Siitä neljä tuntia on palkatonta lepoaikaa Helsingissä.

Mutta vielä niistä maisemista: amatöörijunailija ei erota mäntsäläläistä pusikkoa riihimäkeläisestä. Junailun ammattilainen ehkä huomaa nyanssit.

Visa Oksa ja Antti Lajunen olivat istuneet junassa kahden viikon aikana sata tuntia ja bussissa parikymmentä. Siinä 30 minuutin oikaisu ei enää paljon painanut.

Lappeenrantalaiset opiskelijat olivat palaamassa interraililta Itä-Euroopasta. Siellä junat olivat ehkä hitaampia, mutta toisaalta pienissä vaunuosastoissa on myös erittäin kätevä nukkua.

- Tupakoitsijana olin tietysti tyytyväinen, kun siellä sai röökata joka paikassa, Lajunen vertaili.

Tupakoitsijoille tiedoksi: IC2-junat ovat kokonaan savuttomia.

Punkaharjulta kotoisin olevat Oksa ja Lajunen matkustavat Helsingin suuntaan harvemmin. Monet muut opiskelijat ovat erittäin kiitollisia tunnin aikalisästä viikonloppureissuihinsa.

Niin paljon ei kukaan junassa istumisesta pidä, että oikoradasta olisi kellään pahaa sanottavaa. Mutta länsisuomalaisia ei nyt osukaan kohdalle. Heille oikorata on mutka matkalla itään.

Lähde Etelä-Saimaa 4.9
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu2/sivu.html


KEMIJÄRVELLÄ USKOTAAN YÖJUNAAN

03.09.2006 17:37

Kemijärven asemalle kokoontuneet 400 ihmistä saattelivat toistaiseksi viimeisen yöjunan matkaan lauantai-iltana. Taistelun tiimellyksessä tehty "Kapinalevy" soi tilaisuuden aikana ja toi tunnelmaa tapahtumaan. Kapinaliikkeen toinen perustajajäsen Päivi Valle totesi puheessaan VR:n unohtaneen Lapin matkailun, vaikka kalusto sopii radalle ja koko väli Rovaniemi-Kemijärvi on juuri peruskorjattu. Ihmettelyä asia onkin herättänyt laajalti. VR:n, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Lapin liiton neuvottelut liikennöinnin paluttamisesta Kemijärvelle nimenomaan makuuvaunuilla jatkuvat pikapuoliin ja siellä tehtyjä päätöksiä seurataan Lapissa ja muuallakin Suomessa tarkasti. Toki junalla Kemijärvelle ja Kemijärveltä edelleen pääsee uuden aikataulunkin aikana. Kapinatilaisuuden tunnelmia voi seurata tiistaina 05.9. klo 21.00 alkavassa Ajankohtaisessa Kakkosessa.

Lähde Maakuntalehdet


Yöjunien hyvästelijät vaativat VR:n pääjohtajan eroa

03.09.2006 16:45

Iskulauseet kaikuivat lauantai-iltana Kajaanissa, kun viimeinen yöjuna lähti matkaan kohti Helsinkiä kello 23 noin vartin aikataulustaan myöhässä. VR:n pääjohtajaa Henri Kuitusta ei puheissa kehuttu. Jäähyväisiin osallistuneet luovuttivat konduktööri Kari Kaksoselle havuista solmitun muistoseppeleen, jolla kunnioitettiin tasa-arvoisen junaliikenteen päättymistä ja toivotettiin pikaista jälleennäkemistä. Hyvästelijöitä kertyi yhteensä noin 300 ihmistä Kajaanin, Paltamon, Joensuun, Turun ja Helsingin asemilla. Kajaanin asemalla ollut Aki Karjalainen harmitteli "täydellisen" junayhteyden loppumista kainuulaisilta. Vaikka päivällä matkustusajat lyhenevät Keravan-Lahden-oikoradan avaamisen seurauksena, ei yöjunassa saatavaa aikataloudellista hyötyä korvaa mikään. "Yöjunien myötä katoavat alueellista ja taloudellista tasa-arvoa tukeneet yhteydet", hän totesi. Ihantola korosti, että taistelu yöjunien saamiseksi takaisin ei pääty. Yksittäiset ihmiset jatkavat toimintaa. Sen sijaan Maan ystävien kampanja loppuu 5. syyskuuta, kun eduskunta palaa kesätauolta. "Junayhteyksien lakkauttaminen on hyvin lyhytnäköistä. Ilmastonmuutos on vakava uhka, ja liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi joukkoliikenteestä pitäisi tehdä houkuttelevampaa", hän sanoi. Yöjunat kulkivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä viimeistä kertaa väleillä Helsinki-Kajaani-Oulu ja Turku-Joensuu. Lisäksi suora yöjunayhteys Kemijärvelle loppui toistaiseksi. Yöjunayhteys säilyy edelleen reiteillä Helsinki-Rovaniemi ja Helsinki-Kolari. Turusta on molemmille reiteille makuuvaunuyhteys.

Lähde HS
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135221386815


Viimeinen juna lähti Taavetista

03.09.2006 16:39

Kiskot eivät enää kolkkaa iloisesti luumäkeläisille. Matkustajajunat kiitävät meluten ohi Taavetin perinteisen asemapaikan. Viimeinen juna seisahtui lauantai-iltana noin kello 22.

Asemalaiturille junasta laskeutui muutama matkustaja, joille VR:n päätös lopettaa matkustajaliikenne Taavetista on ollut suuren harmin aihe. Asemalla vastassa oli puolensataa junaliikenteen loppumista surrutta.

Viimeisen InterCity-junan takavalot katosivat nopeassa tahdissa yön pimeyteen. Junasta laiturille jäi muun muassa Taavetissa asuva entinen rautatieläinen Pentti Sani. Hän oli matkustanut varta vasten kuuden bussilla Kouvolaan, jotta saattoi nousta siellä viimeiseen kotitaajamassa pysähtyvään junaan.

Sanin kanssa samassa vaunussa oli matkusti niinikään taavettilainen Jussi Korhonen. Hän teki junalla aiemmin viikolla pitemmänkin reissun, ja päätti vielä ajaa historiallisella junalla, jotta jäisi lippu talteen jälkipolville.

KAVERUKSET Pentti Sani ja Jussi Korhonen ovat molemmat kovin pahoillaan junaliikenteen loppumisesta.

- Tämä on vihon viimeinen homma ja harmin paikka, totesi aikanaan lähes neljä vuosikymmentä rautateitä palvellut Sani.

- Kun kaksi junaa suuntaansa pysähtyi, sillä nippa nappa pärjäsi. Mutta nyt se on kokonaan loppu.

- Molemmat poikani perheineen asuvat Helsingissä, ja mielellään olisin junaa käyttänyt. Korvaavista bussiyhteyksistä Kouvolaan ei minulla ole mitään hajua.

- Oma autokin on, mutta junalla pitemmät reissut on ollut paljon helpompi tehdä.

- Kyllä tässä maakunnalle tehdään kovasti harmia, kun tällainen tapahtui, valitteli Pentti Sani.

LUUMÄKELÄISILLE matkustajajunaliikenteen loppuminen on rankka juttu. VR:n ratkaisua ovat paheksuneet nekin, jotka matkustavat junalla harvemmin sekä sellaiset, joiden ystävät ja läheiset käyttävät junaa.

Nyt junista ei Taavetissa ole muuta "iloa" kuin hirvittävä vihellys, joka syntyy, kun ne pyyhkivät suurella vauhdilla taajaman läpi.

Muuan eläkeläisrouva kertoi käyttäneensä junayhteyttä Lahden suuntaan noin kerran viikossa. Lahdessa asuvat hänen iäkkäät vanhempansa, joita tytär käy silloin tällöin hoitamassa. Vastaisuudessa matka Lahteen on paljon vaivalloisempi, ajallisesti pitempi ja kalliimpi.

BUSSILLA pääsee kyllä Kouvolaan ja siitä voi astua junaan. Bussilla pääsee myös Kouvolasta takaisin Taavettiin, mutta ne aikataulut, ne eivät oikein osu kohdalleen. Vaihtoja tulee ja odotusta asemilla. Kouvolan Matkahuollossa ei vielä osattu kertoa mahdollisista uusista aikatauluista tai vuoroista Taavetin suuntaan.

Lahteen Taavetista ehti junalla tunnissa. Bussimatka Kouvolaan kestää noin kolme varttia. Jos Kouvolassa haluaa nousta esimerkiksi siihen aamujunaan, joka tähän asti pysähtyi Taavetissa yhdeksältä, on bussin kanssa lähdettävä Taavetista liikkeelle jo kello seitsemältä.

- Minä sain eläkeläisenä junassa 50 prosentin alennuksen, kun matkustin Lahteen. Jos ajan bussilla vain Kouvolaan asti, en alennusta saa, koska matka on alle 80 kilometriä, valitteli eläkeläisrouva.

Lähde Etelä Saimaa 3.9
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu3/sivu.html


Oikoradan henkilöliikenne käyntiin

03.09.2006 16:37

Helsinki - Lahti-oikoradalla alkaa tänään säännöllinen henkilöliikenne. Oikoradan myötä Helsingin ja Lahden välille tulee kaksi uutta juna-asemaa, Mäntsälä ja Haarajoki. Matka-aika Helsinki - Lahti-välillä lyhenee noin 1,5 tunnista yhteen tuntiin, jopa sen alle. Uudistus nopeuttaa myös muita Helsingin ja Itä-Suomen välisiä junavuoroja noin puolella tunnilla.

Tänään astuu voimaan VR:n aikataulu-uudistus. Oikoradan ohella uudistus tuo myös negatiivisia muutoksia: Perinteikäs, yli 100 vuotta Helsinki - Kajaani-väliä ajanut yöjunavuoro päättyy, samoin Turun ja Joensuun välinen yöjunaliikenne.

Myös suorat yöjunavuorot Kemijärvelle lakkaavat, mutta Rovaniemeltä on jatkoyhteys Kemijärvelle vuoden loppuun asti. Pendolino-junat lakkaavat pysähtymästä Hämeenlinnassa. Lisäksi Taavetissa, Jalasjärvellä, Härmässä, Kuivaniemellä sekä Iissä junat lopettavat pysähtymisen kokonaan.

Vaihtojärjestelmää uudistettu

Aikataulu-uudistuksessa liikenne on rakennettu neljän suurimman aseman, Helsingin, Tampereen, Kouvolan ja Turun, ns. tasavälivaihtojen varaan, jolloin vaihtoyhteyden odotusaika on mahdollisimman lyhyt.

- Yhteysasemilla eri suunnista tulevien junien lähtöajat yritetään aina saada sattumaan joko tasa- tai puolitunnille. Se antaa sen edun, että tulee mistä suunnasta tahansa, niin suunnilleen kymmenen minuutin sisällä pystyy vaihtamaan mihin suuntaan tahansa, kertoo VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen.

Aikataulu-uudistuksen myötä VR saa koko kalustonsa käyttöön, ja junavuorojen kokonaismäärä lisääntyy koko maassa viisi prosenttia.

Lähde Yle 3.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id42121.html


Investointivero vie tavaraliikenteen oikoradalta

02.09.2006 23:13

Keravan - Lahden oikorata jää lähes ilman tavaraliikennettä. Suuren kapasiteetin radalle on VR Cargon mukaan tulossa vain kaksi tavarajunaparia.

Rautatieoperaattorin, Suomessa toistaiseksi VR Osakeyhtiön, kuuluu maksaa radankäytöstä veroa, jolla kustannetaan osaltaan radanpitoa. Veroa on maksettava henkilöliikenteessä 0,01 senttiä bruttotonnikilometriltä, sähkövetoisessa tavaraliikenteessä 0,05 senttiä ja dieselvetoisessa tavaraliikenteessä 0,1 senttiä. Keravan-Lahden oikoradan käytöstä on kuitenkin sovittu rahoitusvaiheessa perittäväksi myös investointiverona 0,5 senttiä bruttotonnikilometriltä.

Sähkövetoisen 4000 tonnin tavarajunan matka oikorataa Keravalta Lahteen (74 km) maksaisi teoreettisen laskelman mukaan laissa mainittuina veroina 1628 euroa, kun vanhalla reitillä Riihimäen kautta (101 km) veroksi jää 202 euroa. Samalla aikasäästö on 37 minuuttia. Suomenmaa-lehden haastattelema VR Cargon johtaja Ilkka Seppänen silti kiistää säästöperusteet.

Myös ulkomainen operaattori joutuu maksamaan radankäytöstä

VR Osakeyhtiö on toistaiseksi rataverkon ainut käyttäjä. Ensi vuoden alusta tavaraliikenne vapautuu Suomessakin uusille operaattoreille. Ensimmäisenä kiinnostuksensa on ilmaissut virolainen Spacecom. Päinvastoin kuin maantieliikenteessä rautateillä liikennöitsijä joutuu aina maksamaan kilometrikohtaista veroa.

Oikorata avataan säännölliselle liikenteelle 3. syyskuuta. Ratahallintokeskuksen (RHK) mukaan "oikorata luo perustan nopean henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen kehittämiselle Helsingin ja itäisen Suomen välillä sekä Suomesta Venäjälle". Oikoradan kokonaiskustannukset ovat 331 miljoonaa euroa. EU on myöntänyt tukea hieman yli 20 miljoonaa.

Lähde Infoverstas 30.8
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/


Idän radoilla jätetään hyvästit yöjunille

02.09.2006 23:00

Yöjunat Helsingistä Kouvolan ja Kajaanin kautta Ouluun sekä Turusta Joensuuhun kulkevat reiteillään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä viimeistä kertaa. Turku - Joensuu -reitin viimeiset junat saapuivat pääteasemilleen lauantaiaamuna.

Yöjunia kaipaavat kansalaiset saattavat junat lauantai-iltana viimeisille matkoilleen muun muassa Kajaanissa ja Paltamossa. Junat saavat mukaansa seppeleet muistoteksteineen.

Huomenna sunnuntaina lakkautetaan ainakin toistaiseksi suora yöjunayhteys Kemijärvelle.

Viime marraskuussa yöjunien puolesta luovutettiin yli 16 000 nimen vetoomus. Lisäksi päättäjät ovat saaneet 5 000 lisävetoomusta yöjunien puolesta.

Lähde Yle 2.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id42085.html


Höyryjuna kolhaisi haavan miehen päähän

02.09.2006 21:43

Höyryjuna ajoi kiskoilla lepäilleen miehen päälle Rantasalmella Etelä-Savossa lauantai-iltana. Rantasalmelainen 38-vuotias mies sai haavan päähänsä, mutta selvisi hengissä. Hänet vietiin lääkärintarkastuksen ja kuvauksiin Savonlinnan keskussairaalaan.

Juvan poliisin mukaan mies harjoitutti veljensä kanssa hirvikoiraa Viisala-Alangon tasoristeyksen lähellä. Kesken harjoituksen hän kävi lepäilemään radan penkalle siten, että pää oli toisella kiskolla. Hän ilmeisesti nukahti. Juna törmäsi mieheen noin kello 17.15.

Savonlinnan ja Pieksämäen välinen rataosa on hyvin vähäliikenteinen. Poikkeuksellisesti radalla ajellut höyryjuna oli matkalla Pieksämäen suuntaan. Se pääsi jatkamaan matkaa, kun loukkaantuneelle oli hankittu ensiapua. Poliisilla ei vielä lauantai-iltana ollut tietoa, mikä veturin osa kolhaisi lepäilijää.

 

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=107571


Lisää lähijunia 2008?

02.09.2006 13:17

Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa oikoradalta lähinnä työmatka- ja asiointiliikennettä palvelevia lähijunavuoroja, joita saattaisi aluksi käyttää 400 000 matkustajaa vuodessa. Pelkillä lipputuloilla liikenne ei pyörisi. Kehitystä on ministeriön mukaan vaikea arvioida, mutta määrä voisi nopeastikin kasvaa miljoonaan matkaan. Arkisin Helsingin ja Lahden välillä liikkuu 11 ja viikonloppuisin kahdeksan lähijunaa.

Jos junille on kysyntää, ministeriö lupaa lisätä tarjontaa vuodesta 2008 eteenpäin. Asiasta päätetään ensi syksynä. Ministeriön ostorahat säilyisivät ennallaan. Kun matkustajia olisi arvioitua enemmän ja VR:n lipputulot näin kasvaisivat, ostorahoja tarvittaisiin matkustajaa ja vuoroa kohti vähemmän, ja rahat riittäisivät yhä useamman lähijunavuoron ostamiseen.

Ministeriön satsaus oikoradan juniin on melkoinen: pääkaupunkiseudun kymmenen miljoonan euron potista oikoradan matkoihin käytetään lähes kolmannes. Pääkaupunkiseudun lähijunissa tehtiin jo yksinomaan YTV-alueella viime vuonna lähes 41 miljoonaa matkaa.

Lähde HS 2.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Lis%C3%A4%C3%A4+l%C3%A4hijunia+2008/1135221359062


Yöjunareittien lakkauttamista vastustetaan tempauksella

02.09.2006 13:15

oukko junankäyttäjiä järjestää jäähyväistempauksen lopetettaville yöjunavuoroille. VR:n mukaan sunnuntain vastaisena yönä yöjunat kulkevat viimeistä kertaa väleillä Helsinki-Kajaani-Oulu sekä Turku-Joensuu. Lisäksi suora yöjunayhteys Helsingistä Kemijärvelle loppuu ainakin toistaiseksi.

'Yöjunia kaipaamaan jäävät saattavat junat viimeisille matkoilleen Helsingissä lauantai-iltana kello 21.34, Kajaanissa kello 22.45, Paltamossa kello 22 ja mahdollisesti myös Joensuussa kello 23.07', kertoo kuopiolainen kansalaisaktivisti Jouko Jussila. 'Helsingissä, Kajaanissa ja Paltamossa viimeiset junat saavat myös seppeleet muistokirjoituksineen. Kainuun asemalla on mahdollista allekirjoittaa vielä vetoomuskortteja yöjunien tarpeellisuuden puolesta', Jussila selittää.

Jussilan mukaan eduskunnalle ja VR:n pääjohtajalle Henri Kuituselle on kesän aikana lähetetty 5 000 kansalaisviestiä, joissa toivotaan yöjunien säilyttämistä. Viime marraskuussa yöjunien puolesta luovutettiin yli 16 000 nimeä kerännyt vetoomus. Yöjunia puolustavan tempauksen järjestäneet kansalaisaktivistit ovat koonneet myös internetiin yöjuna-aiheisen tietopaketin.

Lähde HS 2.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Y%C3%B6junareittien+lakkauttamista+vastustetaan+j%C3%A4%C3%A4hyv%C3%A4istempauksella/1135221358887


Juhlajuna saapui Lahteen etuajassa

01.09.2006 17:46

Upouuden oikoradan historian ensimmäinen matkustajajuna saapui Lahden rautatieasemalle iltapäivällä vähän ennen kolmea pari minuuttia etuajassa. Junan saapumista ja asemalle järjestettyä ohjelmaa oli kokoontunut seuraamaan useampi sata henkilöä.

Juna sai hiljennellä Lahden aseman nelosraiteelle kaikessa rauhassa, sillä katselijat pidettiin aidan takana pois laitureilta. Junasta purkautuneiden kutsuvieraiden tuloa seurattiin kuin ohimarssia. Kutsuvierasjuna kuljetti VR:n ja Ratahallintokeskuksen edustajia sekä radanvarsikuntien päättäjiä.

Uteliasta yleisöä oli myös matkan varrella Keravan, Haarajoen ja Mäntsälän asemilla.

Ratateema on ollut Lahdessa tänään muutenkin vahvasti esillä, sillä tänään Lahdessa julkistettiin ratahallintokeskuksen tekemä oikoradan synnystä kertova kirja. Vastikään valmistuneisiin teoksiin kuuluu myös Lahden kaupunginmuseon kustantama teos Lahti-Pietari -kulttuurirata. Se julkistetaan syyskuun 11. päivänä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=107440


Tule saattamaan viimeiset yöjunat matkaan!

01.09.2006 12:08

Maan-ystävien postituslistalla tuli vastaan seuraava kutsu: "

VR lopettaa yöjunaliikenteen Helsinki-Kajaani-Oulu ja Turku-Joensuuväleillä ensi viikonloppuna. Tule siis saattamaan lauantaina 2.9. viimeiset yöjunat matkaan omalle juna-asemallesi ja osoita näin tukesi yöjunien jatkotavoitteelle!

Paltamossa, Kajaanissa ja Helsingissä (sekä todennäköisesti Joensuussa) viimeiset junat saavat mukaansa seppeleen. Paltamon ja Kajaanin asemilla on mahdollista allekirjoittaa vielä vetoomuskortteja yöjunien tarpeellisuuden puolesta. Viimeiset junat lähtevät Oulusta klo 20.07, Paltamosta 22.00, Kajaanista 22.45, Kuopiosta 1.12, Helsingistä 21.34, Joensuusta 23.07 ja Turusta 20.58. Saattajia pyydetään tulemaan asemille ajoissa.

Voit myös jättää VR:lle palautetta junavuorojen lopettamisesta osoitteessa: http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm

Lisätietoja tempauksesta: Marisanna Jarva, 044 357 8828 sekä sivuilta: www.maanystavat.fi/yojuna"

Lähde my-lista[at]maanystavat.fi (Maan ystävien postituslista, 1.9.2006)


VR kahmii rajusti Venäjän autokuljetuksia

01.09.2006 09:58

 

VR aikoo haukata ison siivun Venäjän kasvavista henkilöautokuljetuksista. Jatkossa peräti neljännes maanteiden autorallista siirtyy raiteille.

VR lisää länsiautojen kuljetuksia niin, että ensivaiheessa Suomesta kulkee Venäjälle yksi junalastillinen päivässä. Nykyisin VR on kuljettanut Venäjälle muutaman vaunukuormallisen autoja viikossa.

Päivittäinen junayhteys nostaa VR:n henkilöautokuljetukset Venäjälle sataantuhanteen kappaleeseen vuodessa.

Nykyisin VR:n osuus henkilöautokuljetuksissa on vähäinen. Kun kumipyörillä Suomesta Venäjälle kulkee tänä vuonna 400 000 länsiautoa, VR kuljettaa vuodessa 15 000 autoa.

Autokuljetusten lisääminen on tyssännyt rautateillä kunnollisen autoterminaalin ja kuljetuskaluston puutteeseen. Venäjällä ei ole ollut sopivaa aluetta, johon länsiautot voitaisiin purkaa ja varastoida.

Tilanteeseen tuo helpotusta Moskovaan ensi keväänä valmistuva uusi autoterminaali. VR:n venäläinen yhteistyökumppani hankkii myös uutta vaunukalustoa, joka täyttää länsimaisten autojen mitat. Moskovan uusi autoterminaali aloittaa toimintansa ensi toukokuussa.

– Me ryhdymme ensi kevään aikana markkinoimaan länsimaisille autovalmistajille tätä junayhteyttä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa, VR Cargon markkinointipäällikkö Matti Andersson suunnittelee.

Moskovan terminaalin rakentaa VR:n yhteistyökumppani, joka on Venäjän rautateiden tytäryhtiö. Terminaalikeskus sijaitsee Moskovan eteläisen kehätien varrella. Noin 80 hehtaarin alueella on tilaa purkaa ja varastoida henkilöautolasteja. Terminaalissa toimii myös tullausjärjestelmä.

Terminaalin lisäksi VR tarvitsee nykyaikaiset vaatimukset täyttävät kuljetusvaunut.

VR:n yhteistyökumppani on tehnyt tänä kesänä tilauksen sadasta uudesta kuljetusvaunusta. Se hankkii koko ajan uutta kalustoa niin, että muutaman vuoden kuluttua autokuljetuksissa on 3 000 uutta vaunua.

Suomen maanteiden kaikkia ruuhkaongelmia VR:n henkilöautokuljetukset eivät ratkaise. Suomen maanteillä kulkee tulevaisuudessa edelleenkin päivittäin satoja autorekkoja Venäjälle.

Venäläiset ovat arvioineet, että vuonna 2010 maahan tulee 1,5 miljoonaa länsiautoa. Suomi on kuljetusten tärkein kauttakulkumaa. Kun tänä vuonna Venäjälle viedään 500 000–600 000 länsiautoa, Suomen kautta näistä kulkee 400 000 autoa.

– Venäläiset satamat eivät vielä moneen vuoteen ole siinä kunnossa, että niiden kautta voitaisiin hoitaa kaikkia henkilöautokuljetuksia, Matti Andersson arvioi.

Venäjälle menevissä henkilöautoissa VR näkee kasvavan liiketoiminta-alueen. Erityisesti Moskovan markkina houkuttelee. Länsiautoista 70 prosenttia jää Moskovan alueelle. VR.n autokuljetuksista suurin osa on mennyt Moskovan kautta Kazakstaniin.

– Jos kuljetusmäärät tästä kasvavat, voimme jonkun vuoden päästä laittaa vaikka kaksi päivävuoroa, Andersson suunnittelee.

Uralin alue on suomalaisten toinen kiinnostuksen kohde. VR:n venäläinen yhteistyökumppani rakentaa myös Jekaterinburgiin terminaalia, johon henkilöautoja voidaan purkaa. Pietarin markkinat VR jättää sovinnolla kumipyöräliikenteelle.

– Pietari sijaitsee sen verran lähellä Suomea, ettei sinne ole kannattavaa tehdä tällaisia terminaali- ja vaunuinvestointeja, Anderson laskee

Lähde Heidi Vaalisto Taloussanomat 31.08.2006
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/etusivu/6271493.asp


Oikorata potkaisee isoja rataprojekteja liikkeelle

01.09.2006 08:43

 

Ensi sunnuntaina avattava Kerava-Lahti -oikorata valmistaa maaperää isoille ratatöille. Välittömästi ovat lähdössä käyntiin Lahden ja Luumäen sekä Seinäjoen ja Oulun välisten ratojen peruskorjaukset.

63 kilometrin pituinen oikorata lyhentää matka-aikoja Itä-Suomesta Helsinkiin jopa tunnilla. Nelisen vuotta työn alla ollut työmaa valmistuu täsmälleen aikataulussa ja 330 miljoonan euron budjetissa.

Isolle infrahankkeelle tällainen täsmällisyys rakennusaikataulussa ja raha-asioissa on harvinaista herkkua. Voi sanoa, että oikoradan onnistunut toteutus potkaisee useita isoja rataprojekteja liikkeelle. Samalla on joitakin jo koipussiin laitettuja projekteja nostettu uudelleen suunnittelupöydälle.

Radan korjauksissakaan ei ole kyse pikkusummista. Esimerkiksi ensi vuonna käynnistyvä Seinäjoen ja Oulun välinen radanparannus maksaa 400 miljoonaa euroa. Tällä summalla suurin osa Pohjanmaan radan huippunopeudesta saadaan nostettua 140 kilometristä 160-200 kilometriin tunnissa. Nopeuden nostolla saataisiin niistettyä lähes tunti Helsingin ja Oulun välisestä matka-ajasta.

Nopeuden nostolla on muutoinkin kiire, sillä VR:n nopeat Pendolino-junat pystyvät ajamaan huippunopeutta vain harvoilla väleillä Suomessa. Pendolinot kykenevät pyyhältämään 200 km/h vain Helsingistä Tampereelle, Lahteen ja osittain Turkuun.

Oikoradan jälkeen seuraava uusi ratayhteys ei kuitenkaan Pendolinoja auta. Vantaankosken ja Tikkurilan välisestä Kehäradasta tehdään todennäköisesti periaatepäätös ensi keväänä. Leppävaaran ja Espoon keskuksen välinen kaupunkirata on vuorossa seuraavana ellei länsimetro lähde liikkeelle. Nämä kaksi kilpailevat käytännössä samoista rahoista.

Uusia kaukoratoja on kaavailtu ainakin Lohjan ja Salon väliin. Myös Turusta Rauman kautta Poriin kulkevalla radalla on kannatusta.

Ennen näitä ratoja toteutusvuoroon saattaa tulla Helsingin keskustan Pisara-rata. 250 miljoonan tunneliyhteys kierrättäisi paikallisjunat Pasilasta Oopperan, Forumin ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.

Pisara raivaisi päärautatieasemalla lisää tilaa kaukojunille, jotka nykyisin ajoittain myöhästelevät ratapihan tukkoisuuden takia.

Lähde Harri Repo Tekniikka & Talous 31.8.2006
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=998230&s=r


Riihimäelle suunnitteilla jättimäinen logistiikkakeskus

01.09.2006 08:26

 

Riihimäelle suunnitellaan massiivista yhdistettyjen kuljetusten logistiikkaterminaalia.

Railport-nimen saaneen alueen kaavoitus on jo aloitettu ja toiminnan on määrä alkaa vuoden 2008 lopulla. Parhaillaan neuvotellaan yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskuksen hyödyntäjiksi haetaan teollisuutta että kauppaa.

Railportin uskotaan palvelevan Vuosaaren lisäksi myös muita Etelä-Suomen rahtisatamia, Venäjän ja Aasian suunnan junakuljetuksia sekä kotimaan jakelutoimintaa. Terminaalissa siirretään vienti- ja tuontiliikenteen suuryksiköitä kuten kontteja ja perävaunuja kuljetusmuodosta toiseen. Niitä myös tyhjennetään, täytetään, huolletaan ja varastoidaan.

Riihimäen etuina ovat hanketta puuhavien EKES-kuntayhtymän ja Techvillan mukaan alueen keskeinen sijainti sekä valmis järjestelyratapiha ja liittymäraide pääradalle.

Lähde Taloussanomat 30.08.2006
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/etusivu/6268854.asp


Oikorata muuttaa juna-aikatauluja

01.09.2006 00:57

Tänään perjantaina avattava Keravan-Lahden oikorata nopeuttaa junaliikennettä erityisesti Helsingistä Lahteen ja Itä-Suomeen, mutta sen vaikutukset näkyvät aikatauluissa koko maassa. Sunnuntaina lähes kaikkien junien lähtö- ja saapumisajat muuttuvat.

"Junayhteydet on verkosto. Kun yhtä kohtaa muuttaa, pitää muuttaa muuallakin", VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kuvailee.

Aikataulut suunnitellaan niin, että eri suunnista tulevat junat saapuvat risteysasemille suunnilleen yhtä aikaa ja jatkavat suunnilleen yhtä aikaa matkaansa tahoilleen, Vanhanen kertoo.

Uusi oikorata muuttaa saapumisaikoja erityisesti idän risteysasemilla Kouvolassa ja Pieksämäellä, ja vaikutukset heijastuvat kaikkialle. Lisäksi VR saa uuden junakaluston käyttöön tänä syksynä, ja rataosuuksia on paranneltu eri puolilla maata. Uudistukset mahdollistavat aiempaa nopeamman vauhdin ja lyhyemmät matka-ajat muuallakin kuin idänliikenteessä.

Oikoradasta hyötyjiä ovat erityisesti päiväsaikaan liikkuvat mäntsäläiset, päijäthämäläiset ja itäsuomalaiset. Mäntsälään ja Järvenpään Haarajoelle alkaa päästä junalla arkisin 11 kertaa päivässä, ja matka-aika Helsingistä Lahteen kutistuu nopeimmillaan 48 minuuttiin.

Oikoradan myötä siis yli sata tuhatta uutta ihmistä on alle tunnin junamatkan päässä pääkaupungista. Ratahallintokeskuksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan valtaosa Lahdentien käyttäjistä ei silti aio siirtyä henkilöautosta junaan. Junamatkat Helsingistä Kajaaniin, Kuopioon, Mikkeliin ja Joensuuhun nopeutuvat parhaimmillaan tunnilla. Kuopioon alkaa päästä alle neljässä tunnissa.

Mutta kaikki eivät voi voittaa. Matka-ajat esimerkiksi Pohjanmaalta ja Tampereelta Kaakkois-Suomeen pitenevät hiukan. Siihen vaikuttaa erityisesti se, että idän ja lännen väliseksi risteysasemaksi tulee käytännössä Vantaan Tikkurila, kun se nyt on Riihimäki. Pendolinot eivät pysähdy lainkaan Riihimäellä ja Riihimäeltä kulkee itään vain taajamajunia Lahteen. Intercity-junat pysähtyvät Riihimäellä edelleen. Häviäjiä ovat myös hämeenlinnalaiset, kun Pendolino alkaa ohittaa kaupungin. Myös idän yöjunaliikenne loppuu. Samalla viimeinen Lahden-juna Helsingistä varhentuu ja lähtee 22.21.

Lähde HS 1.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Juna-aikataulut+muuttuvat+koko+maassa/1135221335632


Stadler toimittaa uudet lähijunat

31.08.2006 11:29

Sveitsiläinen Stadler Bussnang AG toimittaa 32 uutta junayksikköä pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen.

Junatoimituksen arvo on 189 miljoonaa euroa ilman erikseen myöhemmin kilpailutettavia kulunvalvontalaitteita.

Uusien junien pituus on noin 75 metriä ja yhden junayksikön matkustajakapasiteetti noin 250 istumapaikkaa. Ensimmäiset junat tulevat liikenteeseen vuosina 2009 - 2010 ja ne korvaavat asteittain tuolloin romutusvaiheeseen tulevaa VR:n vanhaa Sm1-kalustoa.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailuun osallistui viisi eurooppalaista kalustovalmistajaa, joilta saatiin yhteensä seitsemän tarjousta tammikuussa 2006.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sekä VR Osakeyhtiön yhdessä omistama yritys.

Lähde YLE
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id41948.html


Junaliikenne sujuu jälleen Keravalla

30.08.2006 17:18

Junaliikenne sujuu jälleen Keravan aseman kohdalla. Parikymmentä junaa seisoi raiteilla keskiviikkona iltapäivällä, kun turvalaitteiston kauko-ohjaukseen tullut vika katkaisi junaliikenteen Keravan aseman kohdalla. Liikenne ehti seisoa noin tunnin ajan.

VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan yhteys Helsingistä kauko-ohjattavaan turvalaitteistoon katkesi toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Keravan aseman kautta kulkeva liikenne seisoi, kunnes paikalle tulleet VR:n asiantuntijat ottivat turvalaitteiston hallintaansa Keravalta käsin. Tämän jälkeen junasuma pääsi purkautumaan noin kello 14.30. Sumassa seisoi peräti parikymmentä junaa, joista kuusi oli kaukojunia. Junat myöhästyivät aikataulusta 20-55 minuuttia. Junaliikenne myöhästeli jonkin verran vielä seisauksen jälkeenkin.

Lähde HS 30.8
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junaliikenne+sujuu+j%C3%A4lleen+Keravalla+/1135221308354


Suomen liikenneliitto: Yöjunaliikenne säilytettävä!

30.08.2006 16:07

VR Oy uhkaa lopettaa 3.9.2006 yöjunat reiteillä Turku - Tampere - Pieksämäki - Joensuu, Helsinki - Kouvola - Pieksämäki - Kajaani - Oulu sekä Rovaniemi - Kemijärvi.

Rovaniemi - Kemijärvi - yöjunayhteyden säilyttämisestä VR Oy on vaatinut 1 000 000 euroa tukea vuodessa. Muiden yhteyksien säilyttämisestä ei ole edes keskusteltu. Yöjunien säilyttämiseksi on kerätty kaksi parinkymmenentuhannen nimen adressia sekä käyty laajoja kampanjoita. Kansalaistoiminta on osoittanut VR Oy:n esittämät tekniset perustelut yöjunaliikenteen lakkauttamiseksi virheellisiksi. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta liikenne- ja viestintäministeriöön tai VR Oy:hyn. Niiden mukaan yöjunia liikennöidään vain, jos VR Oy:n saamaa valtion tukea korotetaan.

Yöjunien lakkauttaminen haittaa monella tavalla kansalaisten elämää, kun mahdollisuus ajaa Suomen puolelta toiselle mukavasti yön yli poistuu. Erityisesti se heikentää kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen toimintamahdollisuuksia, kun edullisin matkantekotapa poistetaan. Yöjunien lakkauttaminen vähentää työpaikkoja matkailualalla sekä vaarantaa elinkeinoelämän kehityksen Itä-Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.

Suomen Liikenneliitto SuLi ry edellyttää, että yöjunien liikennöintiä jatketaan. Yöjunareittejä on mahdollista tehostaa esimerkiksi ohjaamalla toinen Lapin yöjunista Tampereen ja Pieksämäen kautta. Koska VR Oy ei ole halukas liikennöimään yöjunia ilman merkittävää yhteiskunnan tukea, tulisi yöjunaliikenne yhteiskunnan omistamalla rataverkolla kilpailuttaa Ruotsin esikuvan mukaisesti. Valtion tulisi erottaa VR Oy:stä yöjunien tarvitsema kalusto erilliseksi kalustoyhtiöksi. Liikennöitsijäyhtiön voisivat perustaa esimerkiksi yöjunaliikenteestä hyötyvät maakunnat.

Yöjunaliikennettä tulee jatkaa nykyisellään, kunnes uudistukset on toteutettu.

 

Lähde Suomen liikenneliiton kannanotto 30.8
Lähde WWW www.suli.org


Espoon kaupunginhallitus esittää länsimetroa

29.08.2006 19:39

Länsimetron toteutuminen liikahti askeleen eteenpäin tiistaina, kun Espoon kaupunginhallitus hyväksyi sellaisenaan teknisen toimen johtajan Olavi Loukon ehdotuksen metron valitsemisesta eteläisen Espoon joukkoliikenneratkaisuksi.

Kaupunginhallitus puoltaa siten metron rakentamista. Keskustelua asiasta ei kokouksessa kuitenkaan käyty. Kaupunginhallitus korosti tiedotteessaan, että varsinainen poliittinen keskustelu ja käsittely asiasta käydään valtuustoryhmissä ja päätös tehdään ylimääräisessä valtuuston kokouksessa 25. syyskuuta.

Teknisen toimen johtaja Olavi Louko esitti päätösehdotuksessa kaupunginhallitukselle metron valitsemista. Ehdotuksessa on listattu Espoon vaatimukset valtiolle ja Helsingille länsimetron rakentamisen suhteen. Ehdoissa edellytetään muun muassa, että länsimetron ohella Espoon alueella toteutetaan myös muut suunnitellut liikennehankkeet, joihin myös valtio osallistuu. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi kaupunkiradan jatko, Kehä 1:n parannus ja Kehä 2:n jatko sekä Jokeri-rata. Länsimetro rakennettaisiin välille Ruoholahti-Matinkylä.

Lähde HS 29.8
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Espoon+kaupunginhallitus+puoltaa+l%C3%A4nsimetroa/1135221280582


Junasuoritus loppuu Lappeenrannassa

28.08.2006 19:59

Lappeenrannan junaliikenne siirtyy kauko-ohjaukseen syyskuun puolivälissä. Liikenne ohjataan jatkossa Kouvolan liikenteenohjauskeskuksesta. Muutos merkitsee työn loppumista kuudelta junansuorittajalta. VR:n ohjauspalvelukeskuksen päällikön Terho Lankisen mukaan heille kaikille on tarjottu kauko-ohjaajan tehtävää Kouvolan liikenteenohjauskeskuksesta.

Lähde Etelä-Karjalan uutiset 28.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblpr.nsf/sivut/uutiset_uusi_2004?opendocument&pageid=Content11225


VR peruskorjaa ikäloput dieselveturit

28.08.2006 11:38

Vaasan radalla jyskyttävät dieselveturit ovat lujilla. Miljoonia kilometrejä on jo takana ja aikataulussa pitäisi pysyä vielä vuosia. Vetureilla ajetaan jatkuvasti täydellä teholla, joten moottoririkkoja tulee väistämättä. Vanha dieselkalusto saneerataan kuitenkin vielä kerran. VR ilmoittaa, että vetureilla ajetaan vielä seuraavat 20 vuotta. VAASA Kari Kaakinen kari.kaakinen@pohjalainen.fi Vaasan radalla liikkuvien vanhimpien veturien ikä on jo reilusti yli 40 vuotta. Dv 12 sarjasta on kunnostettavana kaikkiaan 68 veturia, joista ensimmäiset on valmistettu 60-luvun alussa. Junavuoroja yli 25 vuoden ajan ajanut Esko Prusti Nurmosta pitää dieselveturia vanhanaikaisena työjuhtana. - Näitä on korjattu jo moneen kertaan. Tosiasia kuitenkin on, että 1960-luvun veturista ei saa millään 2000 luvun ajopeliä. Veturi on raskas ja lyhytakselinen, jolloin se huojuu mennessään. Tehotkaan eivät riitä, kun aikataulut on vedetty niin kireiksi. Esimerkiksi Vaasan radalla on ajettava jatkuvasti niin kovaa kuin moottorista lähtee, eikä sittenkään tahdota pysyä minuuttiaikataulussa. Vaasan radalla on tavallista, että veturi uupuu kesken matkanteon. Viimeksi näin kävi eilen iltapäivällä Tervajoella. Syyksi ilmoitettiin veturin tekninen vika. Lähes täysi juna saapui Vaasaan liki 20 minuuttia myöhässä. - Vanhoja koneita. Alunperin ohjaamossa oli yksinkertaiset ikkunat, jotka olivat kovilla talvikeleillä paksussa jäässä. Myöhemmin lasit uusittiin, mutta korin kitinät ja natinat ovat vielä tallella. Tässäkin ohjaamossa on patteria kiilattu jollakin puunpalasella, jotta edes vähän kitinä helpottaisi. "Ei ajo niitä uuvuta" VR:n veturiosastosta vastaavan Juha Inkilän mukaan dieselveturit ovat luotettavia pelejä. - Ei ajo ei niitä uuvuta, jos huolto pelaa. Normaalien öljynvaihtohuoltojen lisäksi moottorit käydään läpi viiden vuoden ja koko veturi kymmenen vuoden välein. Nyt tehtävä saneeraus on paljon suurempi juttu. Siinä puretaan korikin osiin ja runko hiekkapuhalletaan. Pneumatiikka ja sähköjohdot uusitaan. Ohjaamoa uudistetaan ja moottorin kuluvat osat vaihdetaan. DV -12 sarjaa on valmistettu kaikkiaan 192 kappaletta, joista nyt on kunnostettavana 25 sarjaa edustavat 68 veturia. - Työ valmistuu vuoteen 2008 mennessä. Veturiremonttiin on varattu kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Pieksamäellä on jatkuvasti kolme veturia remontin alla. Yksi on purettavana, toista kasataan ja kolmas on levällään työn alla. - Yhden veturin kunnostus kestää kymmenen viikkoa. Koko urakassa ollaan tällä hetkellä puolivälissä, toteaa työnjohtaja Hannu Blomqvist. Dieselvetureilta ei työ lopu, ellei koko rautatieverkkoa sähköistetä. Vetureita käytetään sähköttömillä taipaleilla ja usein tavaraliikenteen juhtina. Pitkissä junissa käytetään kolmeakin dieselveturia. Vaasan rata on kunnostettu, mutta sähköt puuttuvat. Myös Pendolinoa ajanut veturinkuljettaja Prusti pelkää pahoin, että rataosuus saa odottaa sähköjä niin kauan kuin dieselveturit kulkevat. - Varmasti Vaasan radan matkustajat toivovat radan sähköistämistä. Itse en kuitenkaan siihen usko. Rataa ei sähköistetä, koska sillä ei ole raskasta liikennettä. Matkustajia riittää, mutta rahtiliikenne puuttuu lähes kokonaan, toteaa Prusti.

Lähde Pohjalainen 28.8.2006
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=33436


Cronberg: Valtion rahoitettava yöjunat

26.08.2006 12:56

Vihreiden puheenjohtajan Tarja Cronbergin mielestä Kemijärven yöjunaliikenteen turvaamiseen tarvittavan rahoituksen pitää löytyä kokonaisuudessaan valtion budjetista. Sama koskee myös Itä-Suomen yöjunia. Hänen mielestään hallitus vetäytyy budjettiriihessä tekemällään päätöksellä tasa-arvoisten palvelujen velvoitteesta. Hallituksen tarjouksen mukaan valtio antaa Kemijärven yöjunaliikenteen ylläpitoon 450 000 euroa, jos Lapin liitto osallistuu kustannuksiin 50 000 eurolla.

Cronberg ihmetteli lauantaina, miksi juuri heikoimmassa asemassa olevat alueet joutuisivat itse kustantamaan julkisen liikenteen ja pääsyn esimerkiksi kokouksiin pääkaupunkiseudulle. Yöjunaliikenteen lakkauttaminen olisi lisäksi ongelmallista myös elinkeinoelämän, koulutuslaitosten ja matkailun näkökulmasta, hän perusteli.

Lähde HS 26.8
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135221234386


Kemijärven yöjunaliikenteestä neuvoteltava vielä

26.08.2006 12:54

Lapissa ollaan lievästi pettyneitä valtion ensi vuoden talousarvioon sisältyvään puolen miljoonan euron määrärahaan, jolla on tarkoitus mahdollistaa Kemijärven yöjunaliikenteen jatkuminen ensi vuoden puolella

Kemijärven kaupunginjohtajan Timo E. Korvan mielestä esitys on kuitenkin "laukaus oikeaan suuntaan, mutta ei osu aivan kohdalle". Esitys jättää Korvan mukaan avoimeksi monia kysymyksiä, kuten sen, mitä varoja Lapilta edellytetyn 50 000 euron kattamiseksi voidaan käyttää.

- Jos esimerkiksi aluekehitysvarat käyvät siihen, se sopii, koska sellaista vaihtoehtoa Lapista on jo aiemmin tarjottu junareitin markkinointiin, Korva katsoo.

Hän korostaa, että jos lappilaisten, erityisesti Itä-Lapin talousvaikeuksissa olevien kuntien pitää ruveta keräämään rahaa VR:n alijäämän kattamiseksi, "niin siinä tulee jo sellainen raja vastaan, ettei ratkaisu ole helppo". Valtion tarjousta Korva ei kuitenkaan halua torjua, koska se vie asiaa oikeaan suuntaan.

- Tässä yritetään edetä maltillisesti neuvottelemalla.

Lapin liiton ja liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteluissa yritetään päästä ratkaisuun lähiviikkojen aikana. Sitä ennen maakuntaliitto keskustelee Itä-Lapin kuntien sekä Kuusamon kanssa siitä, miten pitkälle kunnat ovat valmiit tukemaan junaliikennettä.

Maakuntajohtaja Esko Lotvonen katsoo, että vastakkain ovat ministeriön ja lappilaisten periaatteet. Lotvonen odottaa, että ministeriö myös selvittää Lapin liiton ja VR:n välisen kiistan Kemijärven yöjunaliikenteen kannattavuudesta.

Korva edellyttää VR:n lyövän pöytään selkeät laskelmat siitä, mitä liikenteen jatkaminen maksaa.

- Tähän mennessä mitään laskelmia ei ole nähty. Tässä näyttää tulevan ensi kertaa eteen sellainen tilanne, että muilta laskutetaan yrityksen niin sanottua menetettyä tuloa. Siinä tilanteessa maksajan pitää saada tietää, mistä maksetaan.

Kemijärven yöjunaliikenne keskeytyy syyskuun 3. päivän jälkeen. Siitä eteenpäin Kemijärvelle matkustavat kuljetetaan Rovaniemeltä päiväjunakalustolla.

Valtion budjettiesityksen pohjalta yöjunaliikenne Kemijärvelle voidaan aloittaa uudelleen viimeistään 7. tammikuuta ensi vuonna. Silloin vanhoilla sinisillä vaunuilla kulkeva yöjuna olisi Kemijärvellä puolenpäivän jälkeen ja lähtisi takaisin jo iltapäivällä.

Lähde HS 25.8


Junien määrä Lahden ja Helsingin välillä lähes tuplaantuu

24.08.2006 18:05

Oikoradan avautuminen tuo lisää junavuoroja Lahden ja Helsingin välille. Jatkossa kaupunkien välillä kulkee 54 junaa vuorokaudessa eli lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Kaikkiaan Lahden asemalle tulee tai sieltä lähtee vuorokaudessa 96 junaa. 36 junayhteyttä päivässä kulkee Lahden ja Riihimäen väliä ja kuusi junista on Venäjän liikenteessä. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen vyöhykealue laajenee Lahteen, kun Lahden ja Keravan välinen oikorata otetaan käyttöön 3. syyskuuta. Helsingin ja Lahden välillä alkaa liikennöidä uusi Z-tunnuksella kulkeva lähijuna, jonka pysähdyspaikat ovat Helsinki, Pasila, Tikkurila, Kerava, Haarajoki, Mäntsälä ja Lahti. Myös Riihimäki-Lahti välinen rataosa tulee oikoradan myötä pääkaupunkiseudun lähiliikenteen vyöhykealueen piiriin. Matka-aika Lahdesta Helsinkiin Z-junalla kestää 60-64 minuuttia, Pendolinolla matka taittuu 48 minuutissa. Kaikkiaan Lahdesta on jatkossa kaukojunayhteys Helsinkiin arkisin kerran tunnissa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=106261


Kemijärven yöjunaliikenne jatkuu

24.08.2006 09:34

Kemijärven yöjunajunaliikenne jatkuu. Valtio rahoittaa yhteyttä ensi vuonna vajaalla puolella miljoonalla eurolla ja Lapin liitolta vaaditaan 50 000 euron rahoitusosuutta. Hallitus sopi asiasta keskiviikkoiltana budjettiriihessä. Kemijärven makuuvaunuliikenteeseen tulee ratkaisusta huolimatta muutaman kuukauden katkos.

Liikenneministeri Susanna Huovinen toivoo, että vanhat, siniset makuuvaunut saadaan liikennöimään Kemijärvelle jouluun mennessä. Syksyn ajan Rovaniemen ja Kemijärven väliä ajetaan taajamajunalla. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen pitää hallituksen ratkaisua kohtuullisena.

Lähde Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/Content9A5AD


Kampanja vetoaa yöjunien puolesta

23.08.2006 10:56

Pelastetaan yöjunat -kampanja vetoaa hallitukseen, jotta yöjunaliikenne Itä-Suomeen ja Kemijärvelle jatkuisi. Kesän aikana eduskuntaan on lähetetty yöjunien säilyttämisen puolesta 4 000 postikorttia. Myös VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen on saanut vetoomuksia. Viestejä on kerätty lisäksi Internetin välityksellä.

VR aikoo lakkauttaa yöjunaliikenteen syyskuun alussa Turusta Joensuuhun, Helsingistä Joensuuhun ja Helsingistä Pieksämäen kautta Ouluun sekä Rovaniemeltä Kemijärvelle. Hallitus käsittelee julkisen liikenteen määrärahoja keskiviikkona alkavassa budjettiriihessä.

Lähde YLE 23.8
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id41307.html


Oikoradalle tarjotaan alennuslippuja

22.08.2006 23:09

Oikoradan liikenne uusissa Z-junissa alkaa alennusmyynnillä syyskuun alussa. Samalla pääkaupunkiseudun lähiliikenteen VR:n vyöhykealue laajenee Lahteen asti. Liikenne oikoradalla alkaa syyskuun kolmantena päivänä.

Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät lähijunat, joiden tunnus on Z. VR markkinoi oikoradan junia työ- ja asiointimatkustukseen.

Avajaistarjouksena aikuisten 30 päivän lippua myydään puoleen hintaan 1.-30.9. välisenä aikana Helsingin, Pasilan, Keravan, Järvenpään ja Lahden lipunmyynneissä. Liput kelpaavat Z-lähijunissa lokakuun loppuun saakka.

Tarjouslippu on voimassa 30 päivää ja se on henkilökohtainen.

Lipulla voi matkustella voimassaoloaikana rajattomaan määrään lippuun merkityllä välillä. Liput kelpavat vain Z-junissa.

Lippuun liittyy henkilökortti, jonka saa lipun oston yhteydessä. Korttiin tarvitaan passikuva, ja oston yhteydessä on todistettava henkilöys.

Ale 50%

Esimerkiksi Lahden ja Helsingin välinen 30 päivän lippu maksaa avajaistarjouksessa 130 euroa, kun normaali hinta tulee olemaan 260 euroa.

Uudet junayhteydet Helsinki-Haarajoki ja Helsinki-Mäntsälä aloitetaan myös 50 prosentin alennuksella: Haarajoen-lippu maksaa tarjouksessa 61,50 euroa (normaalisti 123 euroa) ja Mäntsälän-lippu 72,50 euroa (145 euroa).

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oikoradalle+tarjotaan+alennuslippuja/1135221160408


VR laajensi lippuvalikoimaansa internetissä

22.08.2006 13:09

 

VR:n verkkokaupan lippuvalikoima on kasvanut. Internetistä voi nyt ostaa kaikki kotimaan kaukoliikenteen sarjaliput. Niitä on 10+1, 30 ja 44 matkalle.

Lisäksi verkkokaupasta voi syyskuun alusta alkaen ostaa etätyöpaikan sisältävät junaliput, VR:stä kerrotaan.

VR:n mukaan asiakkaalla on monta tapaa saada itselleen verkosta ostettu sarjalippu. Lipun voi noutaa asemalta Junamaatista tai lipunmyynnistä tai tilata postitse kotiin e-kirjeenä, jolloin lipun hintaan lisätään lähetyskulut. Sarjalippuja ei voi tulostaa itse e-lippuna VR:n www-sivulta tai sähköpostista.

VR:n verkkokauppa laajeni edelliskerran helmikuussa, jolloin valikoimaan lisättiin makuupaikan sisältävät junaliput, 30 päivän liput ja lomapassit.

VR saa asiakkailta säännöllisesti palautetta muun muassa verkkopalveluistaan. Suurin osa palautteesta jätetään VR:n verkkosivujen kautta. Palautteet ovat tärkeässä roolissa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Esimerkiksi sarjaliput ja makuuvaunumatkat ovat tuotteita, joiden verkko-ostamista asiakkaat ovat toivoneet. VR sanoo jatkavansa verkkopalvelujensa kehittämistä asiakkaiden toiveiden perusteella.

Kalevi Nikulainen Julkaistu 22.08.2006 kello: 12:36

Lähde www.digitoday.fi
Lähde WWW http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=200611068&rss=6


Turku - Tampere-radan vauriota korjataan yhä

21.08.2006 12:08

 

Turun ja Tampereen välisellä radalla sunnuntaina sattunutta ajolankavauriota korjataan yhä. VR arvioi, että sähkörata saadaan kuntoon maanantaina iltapäivän aikana. Siihen saakka junavuoroja korvataan osan matkaa linja-autoilla.

Ajolankojen putoaminen havaittiin sunnuntaina iltapäivällä Loimaan ja Humppilan välisellä rataosuudella. Sähkörataa korjataan noin 400 metrin matkalta.

Sunnuntai-iltapäivästä lähtien suurin osa Turun ja Tampereen välisistä junavuoroista on jouduttu korvaamaan busseilla. Liikennejärjestelyjen vuoksi yksi junavuoro on myöhästynyt kolme tuntia aikataulustaan ja muut enimmillään tunnin.

Radan korjaus on kestänyt ennakoitua pidempään. Vaurioita pahensi se, että pudonneita sähkölankoja oli tarttunut vikapaikan ohittaneeseen junaan.

Lähde YLE24, STT
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id41087.html


Ajolanka alhaalla Turku-Tampere välillä

20.08.2006 16:53

Ajolanka on tipahtanut Loimaan ja Humppilan välillä ja matkustajat joudutaan kuljettamaan busseilla. Turun ja Tampereen välillä on jopa tunnin kestäviä myöhästymisiä odotettavissa tämän illan.

Lähde HS Tuoreet 20.8


Liikenne ei hiljene Pielisen radalla

19.08.2006 00:20

Pielisen itärantaa Kontiomäelle vievän junaradan liikennemäärät osoittavat kasvua viime vuosilta tavaraliikenteen osalta. Sen sijaan matkustajaliikenteen määrissä ennuste ei lupaa muutoksia. Tulevaisuudessa suurimmat odotukset kohdistuvat Perämerenkaaren puunjalostusteollisuuden kasvupyrkimyksiin, joista VR yrittää saada myös osansa raakapuukuljetuksina Pielisen Karjalasta Oulun ja Kemin seudulle.

VR-Cargon palveluesimies Rainer Riikonen kuvailee tavarakuljetuksessa viime vuosien olleen kuitenkin varsin tasaisia Pielisen radalla. Vaikka Joensuun pohjoispuolella tavaraliikennemäärät ovat olleet laskussa, on kehitys Pielisen Karjalan osalta ollut parempaa. Lisäksi hienoinen nousuvire on viime aikoina löytynyt ja kasvun uskotaan jatkuvan.

Erityisesti raakapuukuljetusten kasvun toivetta nostaa Riikosen mukaan Stora Enson Oulun tehtaan pyrkimys kasvattaa mäntykuitupuun käyttöä. Ruuhkaisen Oulu-Seinäjoki-radan takia katseet ovat kääntyneetkin samalla itään päin kuljetustarpeessa.

Tavara-asemista selvästi vilkkaimpia ovat Pielisen radalla Lieksa ja Uimaharju. Toisena tulevat Nurmes ja Porokylä. Kolmantena Valtimo sekä Höljäkkä.

Pielisen radalla kokonaisliikennemäärä tavarakuljetuksessa on viime vuosina ollut hieman vajaassa 400 000 tonnissa. Puunjalostusteollisuuden lisäksi mahdollinen Talvivaaran kaivoshankkeen toteutuminen voisi tuoda kasvua kuljetusmäärissä.

Matkustus lähes ennallaan

Liikennepalvelupäällikkö Hannu Laukkanen VR-henkilöliikenteestä kuvailee matkustajaliikennemäärien säilyneen lähes samalla tasolla viime vuosina Pielisen radalla.

Tilastoissa vuosien 2004 ja 2005 välillä näkyvä tiputus matkustajamäärissä lähes viidenneksellä Lieksan ja Nurmeksen asemien osalta on hänen mukaansa todellisuudessa selvästi pienempi. Notkahdus johtuu VR:n tilastoinnissa junalipuilla toimivan bussiliikenteen erottelusta kokonaismatkustajavirroista.

Tätä ennen suurin notkahdus koettiin vuosituhannen vaihteessa. Lieksan asemalla matkustajamäärä tippui ajalla 2000-2001 75 000:stä 61 000:een. Nurmeksessa tiputus oli vielä selvempi. Matkustajamäärä laski 40 000:stä 29 000:ään. Viime vuonna Lieksan aseman matkustajavirta oli 45 000 ja Nurmeksen aseman osalta 20 000.

Pielisen Karjalassa jatkuva muuttotappio ei Laukkasen mukaan ole tuomassa lähiaikoina muutoksia henkilöliikenteeseen, koska matkustajamäärissä väen väheneminen ei ole näkynyt. Myös kiskobusseilla tapahtuva matkustajaliikenne on antanut hyviä kokemuksia, eikä käytäntöä olla muuttamassa.

Henkilöliikenteeseen ei haeta muutoksia

Laukkanen myöntää, että joitakin ruuhkapiikkejä kiskobussiliikenteessä on kesäaikaan ollut. Tämä on näkynyt ahtautena junissa. Tarpeen vaatiessa junakapasiteettia voidaan kuitenkin lisätä. Junavuorojen määrässä muutoksia ei silti ole luvassa, vaikka myöhäisillan junayhteyden puuttuminen pakottaa VR:n henkilöstöä yöpymään Nurmeksessa aiheuttaen lisäkuluja.

Lähde Karjalainen 19.8
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Depa=maakunta&Date=060819&Model=juttusivu.html&Story=2842352.txt


Lapin liitto: VR:n laskelmat yöjunaliikenteestä syyniin

18.08.2006 21:16

Lapin liitto haluaa liikenne- ja viestintäministeriön ottavan tarkasteluun VR:n laskelmat Kemijärven yöjunaliikenteen kannattamattomuudesta. Liiton mielestä VR:n alijäämälaskelma vaikuttaa tarkoitushakuiselta.

"Liikenne- ja viestintäministeriön olematonta omistajaohjausta sataprosenttisesti valtion omistaman yhtiön suhteen tulisi vahvistaa. Neuvotteluissa on vain arvailtu ja osin ihmetelty VR:n ilmoittamia lukuja, kun omistajan tulisi edellyttää tarkkoja laskelmia ja määrittää yleisesti hyväksyttävät perusteet laskelmille," Lapin liitto toteaa perjantaina liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle (sd.) lähettämässään kirjelmässä.

Lapin liitto edellyttää liikenne- ja viestintäministeriöltä pikaista päätöstä siitä, että Kemijärven yöjunaliikenne pääsee jatkumaan katkeamatta nykyisen aikataulutuksen pohjalta. Liitto on osaltaan valmis yhdessä Itä-Lapin kuntien ja elinkeinotoimijoiden kanssa markkinoimaan yöjunayhteyttä parin seuraavan vuoden aikana kannattavuuden lisäämiseksi.

Ministeriö on esittänyt, että lappilaiset maksaisivat puoliksi liikenteen ostokustannukset. Lapin liiton mukaan kyse on liikenteen toimintakustannuksista, joita ei ole mahdollista rahoittaa maakunnan puolesta EU:n tavoite -1 tai tavoite 2-ohjelmasta.

"Liikenteen perusratkaisut ovat valtiollisen yhteisvastuun piiriin kuuluvia menoja. Nyt on kysymys rajankäynnistä ja emme voi hyväksyä näkemystä, että Itä-Lapin ja osin Pohjois-Lapin ja Kuusamon asukkaat sekä matkailijat jäävät tämän yhteisvastuun ulkopuolelle."

Lähde Kaleva 18.8
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=590640


Pendoliinon alle Hämeenlinnassa

17.08.2006 15:50

Parolan ja Hämeenlinnan välissä jäi henkilö pendoliinon alle noin klo 22.30 tiistaina 15.8. Kuolema seurasi välittömästi. Onnettomuus myöhästytti pendoliinon saapumista Helsinkiin lähes kaksi tuntia. Myös onnettomuusajankohdan jälkeen kulkeneet junat jäivät jälkeen aikataulusta.


Polkupyöräillyt tyttö Porissa junan töytäisemäksi

15.08.2006 09:50

Polkupyörällä liikkunut 12-vuotias tyttö joutui junan töytäisemäksi ja kuljetettiin sairaalahoitoon maanantaina iltapäivällä Porissa.

Onnettomuus tapahtui kello 13.36 Mastojentiellä, kun tyttö ylitti junarataa kevyen liikenteen väylää pitkin. Pyöräilijä loukkasi törmäyksessä kätensä ja löi päänsä. Juna työnsi edellään kahta vaunua, joista ensimmäisessä eli konduktöörivaunussa oli tähystäjä.

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=589711


Ensimmäinen luokka muuttui Bisnekseksi

14.08.2006 23:09

Muutostöiden vuoksi IC-junien 1. luokan vaunut poistettiin käytöstä kesän ajaksi. 1.8. alkaen kaikki kunnostetut liikematkustustilat ovat taas käytössä ja IC-junien 1. luokka muuttuu Business-palveluksi. Muutos ei vaikuta lipun hintaan.

Uudistetussa IC-junassa kaikki Business-asiakkaiden tilat sijaitsevat kaksikerrosvaunun yläkerrassa, jossa jokaisella pöytäpaikalla on PC-pistoke ja vaunuissa ilmastointi, matkapuhelutila, päivän lehdet sekä vahvistettu GSM-kuuluvuus.

Elokuusta alkaen kahvi tai tee on aina osa Business-palvelua. Juoman saa lyhyen matkan IC2-junissa sekä Pendolinoissa Business-tilan itsepalvelupisteestä ja pidemmän matkan IC-junassa ravintolavaunusta.

Palvelujen yhtenäistäminen koskee myös Business Plus -palvelua, johon kuuluu aamu- tai välipala. Aamu- ja välipalan on saanut IC-junissa ravintolavaunusta ja lyhyen matkan IC2-junissa sekä Pendolinoissa myyntikärrystä.

3.9. alkaen liikematkustaja saa Business Plus -lipun hintaan sisältyvän aamu- ja välipalan ravintolavaunusta pidemmän matkan IC-junissa ja Pendolinossa. Kokonaan kaksikerroksisista vaunuista koostuvissa IC2-junissa aamu- tai välipalatarjoilua ei kesän jälkeen ole vähäisen kysynnän takia. Pendolinoissa kärrymyynti loppuu 3.9.

Lähde VR tiedote 1.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n53


Rautatieasemien lähiliikenteen aikataulunäytöt sekaisin

14.08.2006 16:00

Aikataulunäytöt näyttävät maanantaiaamuna vääriä aikoja ja raiteita pääkaupunkiseudun rautatieasemilla. Maanantaiaamuna lähiliikenteessä siirryttiin talviaikatauluihin. Asemien seinillä ja raiteiden vieressä aikatauluissa on kuitenkin vanhentuneita kesäaikataulujen tietoja tai tietoja puuttuu kokonaan. Vikaa korjataan parhaillaan, ja VR:n mukaan järjestelmä yritetään saada kuntoon tämän päivän aikana. Oikeat lähiliikenteen junien lähtöajat ja raiteet saa selville kuulutuksista, VR:ltä luvataan.

Kaukoliikenteen aikataulujen pitäisi sen sijaan jo toimia normaalisti. Niitä ohjaavassa järjestelmässä oli viikonloppuna vikaa, joka sekoitti aikataulujen toimintaa eri puolilla Suomea. Tämä vika on kuitenkin saatu jo kuntoon.

Lähde HS 14.8
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rautatieasemien+l%C3%A4hiliikenteen+aikataulun%C3%A4yt%C3%B6t+sekaisin/1135221051449


Junaliikenne poikki Turun ja Maarian välillä

13.08.2006 21:14

Tekninen vika haittaa junaliikennettä Turun ja Toijalan välillä. VR joutuu turvautumaan illan aikana erityisjärjestelyihin matkustajien kuljettamisessa. Sähköradan ajojohdinvaurio havaittiin välillä Turku-Maaria, ja junaliikenne on pysähdyksissä tällä välillä, kerrottiin VR:n liikenteenohjauskeskuksesta. Vielä iltayhdeksän aikaan ei tiedetty, kuinka kauan vaurion korjaaminen kestää. Liikenteenohjauskeskuksesta arveltiin, että erityisjärjestelyjä joudutaan tekemään neljän junan kohdalla.

Lähde TS 13.8
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/ts/?ts=0,3:2025:0:0,4:26:0:0:0;4:27:0:1:2006-08-13;4:28:0:0:0;4:29:0:0:0;4:30:0:0:0;4:31:0:0:0;4:35:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:#398036


Ensin juna - sitten kiskot?

12.08.2006 19:18

Maakunnan julkisen elämän kesähitteihin ovat kuuluneet rautatiet ja eritoten Kemijärven yöjunaliikenne, jota kiskot vievät etelään - aluksi sen keskeyttäen, mutta paha on pelätä, että loppu häämöttää. Näin etenevät etelän rautatie- ja muidenkin liikenneherrojen aivoitukset. Hitti on ollut sikäli mollivoittoinen, että näillä näkymin Kemijärven yöjuna lopetetaan kolmas syyskuuta - Urho Kaleva Kekkosen 106:ntena syntymäpäivänä. Siinäkö symboliikkaa - Kekkonen, Lapin ja yleensä alueellisen tasa-arvon vankkumaton puolustaja...

Mutta tämä molli ei ole edennyt vain alistuvin sävelkuluin. Mukana on myös tummasävyistä uhmaa. Maakunta ei ole suostunut menemään narun päässä teuraaksi pässin lailla. Lapin liitto, Itä-Lapin kunnat ja muut yhteisöt, mutta myös yksityiset ihmiset ovat aktivoituneet. Itä-lappilaisten huolia ymmärretään muuallakin, ja varsinkin rautatieliikennettä yleisesti edistävä Raideryhmä on antanut apua ja asiantuntemusta.

Kiskojen toisesta päästä katsovien näkökulmasta sävelkulkuun on välillä hypähtänyt tragikoomisiakin tuntemuksia. VR ja liikenneministeriö ovat jakaneet sellaista tietoa, joka kussakin tilanteessa on vaikuttanut heidän kannaltaan parhaalta - toisin sanoen tyrmäämään vastapuolen tavoitteen yöjunaliikenteen jatkamisesta. Perustelut ovat muuttuneet moneen kertaan. Olemassa oleva kalusto on käynyt nopeasti sopimattomaksi. Niihin on ilmaantunut uusiakin ongelmia - tai ainakin ennen julkistamattomia ongelmia niinkuin ns. Iso Vaalee-dieselvetureihinkin. Moitteettomasti pari vuosikymmentä toimineet suomalaisen konerakennusammattitaidon helmet tiedetäänkin nyt sähkönsyötöltään epäluotettavaksi uusien makuuvaunujen kanssa. Raideryhmän asiantuntijat eivät tätä usko.

VR:n ja liikenneministeriön asian päällä istuvilla virkamiehillä ei ole ollut innostusta ainakaan ns. myönteisiin ratkaisuihin - niinkuin myönteinen täällä käsitetään. Jokainen täkäläinen ratkaisuesitys on tyrmätty.

Entä miten naapureissa? Muurmanskin aluehallinnolla on ainakin kaavailuissa Alakurtin radan kehittäminen - silmällä pitäen Barentsin öljykenttien avaaminen, mikä tuo uusia liikenneyhteystarpeita koko Barentsin alueelle. Ruotsi rakentaa pohjoisen liikenteensä parantamiseksi uutta rataosaa. Mielessä tuskin on vain kansallisesti tarpeet, vaan laajemmat yhteydet.

Jopa EU:n komissio on kiinnostunut pohjoisen ratayhteyksien kehittämisestä - siis ilmeisesti Suomen liikenneviranomaisista huolimatta.

Mikä on seuraava 'kehitysvaihe' Suomessa? Kemijärven yöjunaliikenne on iso kysymys myös pitemmällä tähtäimellä: se on osa pohjoisen rautateitten alasajoa. Ei myöskään Kolarin liikenteen jatkumisesta ole takeita. Ministeriön julkinen tavoite on kääriä koko Sallan rata rullalle. Tämä taas merkitsee iskua myös mm. Ajoksen sataman kehittämisperusteisiin.

Kun hallinto aivan lakisääteisestikin aina edistää toimissaan kansankunnan hyvää, niin pohjoisessa ei vain ymmärretä kokonaisuuden etua: Lapissa rautatien rullaaminen Outokummun raaka-aineeksi onkin myönteistä koko maalle.

Onneksi sentään valta on tiukasti niiden käsissä, jotka ymmärtävät...

Lähde Pohjolan Sanomat 11.8.2006
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/2391513.shtml


Veturivaras iski Jyväskylän ratapihalla

12.08.2006 09:07

Varas otti äskettäin käyttöönsä VR:n veturin aamuyön tunteina Jyväskylän juna-aseman ratapihalta.

Omalupainen veturimies ehti kuljettaa ajoneuvoa 130 metrin matkan. Sen jälkeen automaattinen radan sulkulaite syöksi veturin kiskoilta.

- Veturi oli matkalla pääratojen suuntaan, VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen kertoo.

Luvaton veturikuljettaja on yhä kateissa. Poliisi otaksuu, että tekijän on täytynyt tuntea veturin rakennetta ennalta saadakseen laitteen liikkeelle, mutta Poutiainen pitää myös mahdollisena, ettei kuski ole tuntenut junia lainkaan.

- Veturi lähtee liikkeelle joko taidolla, onnella tai vahingossa. Joka tapauksessa kuljettajalla on aamuyöllä ollut hyvin aikaa testata veturin ohjauslaitteita.

Veturin ohjaamossa on vain yksinkertainen kahvalukitus, jonka aukaistuaan kuljettaja painoi ajoneuvon liikkeelle. Veturi liikkui yöllisellä ratapihalla hiljaa, vain 10 km/t.

Poliisi tutkii tapausta luvattomana ajoneuvon haltuunottona ja vaaran aiheuttamisena.

Lähde Ilta-Sanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1218006


Kemijärven yöjunaliikenteen puolesta kerätään nimiä

11.08.2006 17:18

Kemijärven yöjunaliikenteen puolesta kerätään nimiä Oulun suurmessuilla. Kansalaisvetoomuksessa korostetaan, että Pohjois-Suomen elinkeinoelämä tarvitsee toimivia liikenneyhteyksiä. Lisäksi vetoomuksessa sanotaan, että yöjunaliikenteen jatkumisen turvaaminen ja kehittäminen Rovaniemi-Kemijärvi rataosuudella on välttämätöntä.

Tiedot yöjunaliikenteen turvaamisen kustannuksista ovat olleet ristiriitaisia. VR on päättänyt lopettaa Kemijärven yöjunaliikenteen syyskuussa.

Lähde Lapin Radio 10.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content00B23


Propaanikaasuvuoto Stora Enson tehtaalla

08.08.2006 16:04

Propaanisäiliövaunussa sattui pieni venttiiliivuoto Stora Enson Nuottasaaren tehdasalueen junanvaunujen purkusasemalla tiistaiaamuna kello 9. 30 jälkeen. Noin 30 tonnin säiliövaunusta on päässyt ilmaan parisen kiloa kaasua. Tällä hetkellä tilanne on vakaa ja välitöntä syttymisvaaraa ei ole.

Jatkotoimenpiteistä päätetään, kun kaasuntoimittajan asiantuntija on tarkastanut tilanteen. Syttymisvaaran alue on vain välittömässä vuotokohteessa. Tilanteen odotetaan kestävän iltaan saakka.

"Vuoto on stattisessa tilassa ja niin pieni, että mittarimme juuri ja juuri reagoivat. Mutta koska kysessä on syttyvä nestekaasu, etenemme tapauksessa tietyn kaavan mukaan", kertoi StoraEnson suojelupäällikkö Jaakko Hietala.

Tuulen suunta on kääntynyt mereltä poispäin ja näin ollen meriliikenteelle Nuottasaaren väylälle tälle iltapäivälle suunniteltu liikennerajoitus poistetaan.

VR huolehtii rautatieliikennerajoituksista tehdasalueella. Propaanikaasua käytetään kotioloissa kaasugrilleissä.

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=588349


Haapamäkinen Riiho UKK kakkonen resiinarallissa

08.08.2006 15:11

Haapamäkinen Riiho UKK tuli hienosti toiseksi resiinarallissa, jonka Martti Vainio elvytti henkiin parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Riiho hävisi voittaja Ähtärille 14 pistettä. Toisesta sijasta käyty kamppailu oli tiukka, mutta Riiho lopulta peittosi Koskenkorvan joukkueen neljällä pisteellä. Riiholaisten kipparina toimi Niko Jokinen.

Jo toisella rastilla perjantaiaamuna Haapamäen asemalla se otti erävoiton miten tahtoi ja siitä lähti käyntiin menestyksekäs kisa.

Kuusihenkisten joukkueiden tehtävänä oli mm. kuormata halkoja kuljetuskärryyn ja kiertää/juosta puulastin kanssa lenkki aseman pihalla. Riihon onnistui parhaiten halkojen asettelemisessa ja painon oikeassa jakamisessa kärrylle, ja oli nopein. Voittoaika oli 3.44, kun muiden ajat menivät yli neljän minuutin.

- Tämä ei ole taito- eikä voimalaji, vaan tahtolaji joukkue uhkui. Resiinaralli suuntautui 190 kilometriä Porin rataa pitkin Pomarkkuun. Matkan varrella oli 20 erilaista osaamista vaativaa tehtävää. Resiinarallin idea on tehtävärasteissa, kulkupelit ovat tapa siirtyä rastilta toiselle, kilpailijat kuvailivat.

Keinoja suoriutua on monia. Eteläpohjalaisten joukkue tuhlasi lajille tyypillisesti energiaa uhoon ja äijämeininkiin. Se ei auttanut, halot putoilivat kyydistä ja runnominen vei aikaa sen sijaan että olisi säästänyt sitä. Täysin vastakkainen oli naisjoukkueen Rievänkylän Ruusujen tyyli. He lastasivat kärryt huolellisesti, juoksivat lenkin keskittyneesti ja tasaisen varmasti. Ankkuri asetti halot takaisin tynnyriin siististi ja huolellisesti. Tuloksena oli loistoaika, ja taakse jäi moni mies- ja miesvahvisteinen joukkue.

Lähde Suur-Keuruu 07.08.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/08/07/1747075.shtml


Resiinarallin etapilla Parkanossa paita märkänä ja ilme kirkkaana

08.08.2006 15:00

Hikikarpaloita ei tarvinnut lauantaina esiin maanitella, vaikka olisi vain seisoskellut jouten Parkanon torin varjoisimmassa kulmassa. Voikin kuvitella, kuinka märkiä olivat torilla pistäytyneiden Resiinarallin osanottajien paidat. Mahdollinen helteen painostavuus ei kuitenkaan näkynyt osanottajien kasvoilta.

- Tokihan me laulamme, totesivat tangokuninkaallisista muodostetun tiimin komeaääniset mieslaulajat, kun yleisö heidät taputuksillaan esiintymään maanitteli.

Tangomarkkinoiden tuttu tunnussävel Hiljaa yössä soikin komeasti Jaska Mäkysen, Kauko Simosen, Jouni Raition ja Sebastian Ahlgrenin esittämänä.

Joukkueet kisasivat Parkanon torilla järjestetyssä päätapahtumassa ratanaulan heiton paremmuudesta ennen kuin jatkoivat kiireellä kohti Poria. Kilpailun pääjärjestäjän Martti Vainion suorittamien laskutehtävien seurauksena saatiin yhdeksän joukkueen paremmuusjärjestys selville tälläkin rastilla.

Mukana kisassa oli myös Parkanon joukkue, joka pumppasi resiinaa Parkanosta jonkun matkaa eteenpäin. Joukkueessa olivat Johanna Kaitaranta, Tuula Alanko, Annmari Viljanmaa, Ari Lamminmäki, Jari Pihlajamäki ja Reino Rauhala.

Sunnuntaina päättyneen Resiinarallin voittajaksi pumppasi ja kisaili Ähtäri All Stars.

Resiinaralli Tyttö -kisan osanottajat esittäytyivät yleisölle jo torilla. Varsinainen kisa käytiin illalla Käenkoskikeskuksessa, jossa tuomaristo arvioi voittajaksi 18-vuotiaan ylöjärveläisen Heidi Kuivajärven.

Yhdentoista tytön joukossa kisasivat parkanolaissyntyinen, nykyisin Virroilla asuva Helen Karim, ja kihniöläissyntyinen, nykyisin Parkanossa asuva Jenni Kortesaari.

- Hyvät fiilikset, vaikka vähän jännittääkin, vastasi ensimmäistä kertaa tämänkaltaiseen kilpailuun osallistunut Jenni tapahtuman juontaneen Tarja Mantereen kysymykseen.

Ensimmäiseksi perintöprinsessaksi valittiin Marjut Lindh Jyväskylästä ja toiseksi perintöprinsessaksi Hanna Manner Virroilta.

Lähde Ylä-Satakunta 08.08.2006
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi


Päätös pääkaupunkiseudun lähijunista siirtyy taas

08.08.2006 13:13

Päätös pääkaupunkiseudun uusien lähijunien toimittajasta lykkääntyy jälleen. Ratkaisu tehdään vasta elokuun loppupuolella, koska neuvotteluja kahden loppusuoralla olevan yhtiön kanssa jatketaan yhä.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto -yhtiön oli määrä päättää maanantaina lähijunien toimittajasta. Yhtiön toimitusjohtajan Yrjö Judströmin mukaan kokousta siirrettiin, koska asia vaatii vielä valmistelua. Judström ei vielä maanantaina tiennyt, minä päivänä elokuussa kokous pidetään.

Päätös on lykkääntynyt jo aiemminkin, sillä alun perin päätös junien toimittajasta piti tehdä ennen juhannusta.

Neuvotteluja käydään kahden loppusuoralla olevan yhtiön eli ranskalais-saksalaisen Alstomin ja sveitsiläisen Stadlerin kanssa.

Lähiliikenteen junakaluston omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit yhdessä VR:n kanssa. Uusia junia aiotaan hankkia yhteensä 32. Niistä ensimmäisten pitäisi kulkea vuonna 2009. Hankintaan on budjetoitu 150-200 miljoonaa euroa.

Lähde HS.fi 8.8.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135220973617


Länsimetron käsittely jatkuu Espoossa syksyn aikana

07.08.2006 08:53

Espoo aikoo saada länsimetropäätöksen aikaan alkusyksystä. Lautakunnilta saatujen lausuntojen valossa raideliikenneratkaisua pohditaan jo tämän kuun lopussa pidettävässä valtuuston seminaarissa. Lopullisen päätöksen pitäisi syntyä syyskuun lopulla valtuuston kokouksessa. Pyydettyjen lausuntojen viivästymisen ei uskota hidastavan lopullisen päätöksen tekemistä.

Lähde Ylen aikainen 4.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content1E7EC


Pohjolan Sanomat: Iso Vaalee tulee ja pelastaa

04.08.2006 10:01

Suomalaisessa rautatieverkostossa on pätkiä, joita uhkaa tuon tuostakin liikenteen lopettaminen. Matkustaja- tai tavaramäärät ovat vähäisiä ja liikenne kannattamatonta. Tai ainakin sellaiset rätingit VR esittää. Liikenne tietenkin saattaisi mahdollisesti jatkua, jos jostakin saataisiin sitä varten rahaa. Rata pitäisi sähköistää tai vähintäänkin parantaa ja uutta kalustoa hankkia.

Vastaan sanojien perusteluille VR kohauttelee vain hartioitaan. Niitä ei oteta huomioon. Tämä koskee erityisesti Kemijärven rataosuuden yöjunaliikenteen lopettamista. VR:n laskelmien mukaan matkustajaliikenne on kannattavuuden kannalta aivan liian vähäistä. Lisäksi uudet matkustajavaunut vaativat sähkövirtaa, jota ei sähköistämättömällä osuudella kuulemma ole tarjolla.

Rataosuus voitaisiin tietenkin sähköistää, jos jostakin - ilmeisesti maakunnalta itseltään - saataisiin siihen rahaa. Vähintäänkin tarvittaisiin aggregaattivaunu ja sellainenkin maksaa.

VR:n perusteluja on moni ollut kumoamassa, mutta sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Liikenteen lakkauttaminen etenee kuin juna. Itä-Lapin matkailuyrittäjät ovat useaan otteeseen esittäneet laskelmia yöjunalla tulevien hiihtoturistien määristä. Itä-Lapin matkailuyritykset Pyhätunturilla, Luostolla, Suomulla ja Sallassa ovat kovasti riippuvaisia yöjunaliikenteestä.

Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen tietää jotain junista, kun on muistuttanut, että VR:llä on käytössään 'Iso Vaalee' -lempinimiä kantavia sähköä pukkaavia dieselvetureita. Mitä ongelmaa ei siis pitäisi olla olemassa.

Väyrysen perusteluille antaa vankkaa tukea toimittaja Petri P. Pentikäinen Iso Vaalee -kirjassaan (Petrin Viestintä 2006, www.isovaalee.info). Iso Vaalee on suomalainen dieselveturi Dr16, joka syntyi parikymmentä vuotta sitten. Siitä päätettiin tehdä maailman paras dieselveturi. Sen toimintaa ohjattiin tietokoneella, joka komensi veturia liikuttavaa modernia sähkötekniikkaa.

Kaksikymmentä vuotta Dr16 on liikkunut pohjoisen Suomen sähköistämättömillä rataosuuksilla. Nyt sitä ollaan siirtämässä syrjään. Se voisi kuitenkin hoitaa Kemijärven yöliikenteen täysin ilman lisäkustannuksia. Dr16 on Suomen ainoa dieselveturi, joka voi syöttää sähköä vaunuihin.

Kemijärven junien lopettamista on perusteltu uusien vaunujen noin 90 kVA:n sähköntarpeella. Kirjassa paljastetaan kuitenkin, että yksi Iso Vaalee -veturi kykenee syöttämään vähintään 566 kVA ja kaksi siten 1132 kVA eli yli kahdentoista uuden makuuvaunun tarpeen.

Pentikäisen kirjaan tutustuminen on huikaiseva kokemus. Vaikka tietäisikin, että Suomessakin riittää junaharrastajia, niin intomielisen junaentusiastin tietämys ja yksityiskohtainen syventyminen yllättävät. Kirjoittaja käy läpi veturin koko historian ja sen tekijöiden saavutukset.

Isot Vaaleet lopettavat vuodenvaihteessa liikennöinnin Kainuun sähköistettävillä rataosuuksilla. Muutamalla tällaisella veturilla pelastettaisiin Kemijärven radan liikenne. Sen sijaan niitä siirretään toisarvoisiin tehtäviin Kaakkois-Suomen ratapihoille. Muutama veturi jää Ouluun. Kuinka ollakaan: hoitamaan Kolarin yöjunia juuri niiden sähkönsyöttötarpeen vuoksi.

Isoista Vaaleista näköjään halutaan vaieta. Kummallista on edes yrittää sellaista, kun maasta löytyy runsain mitoin junaharrastajia, jotka todella tietävät asioista. Puhallus paljastuu.

Lähde Pohjolan Sanomat 3.8
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/2377742.shtml


Raideryhmä: Yöjunaliikenne kilpailutettava

03.08.2006 17:04

Kemijärven yöjunaliikenteen lakkauttamisen perusteluna ei käytetä enää teknisiä perusteita, kun aktiivinen kansalaistoiminta on osoittanut, että liikennettä voidaan jatkaa useilla teknisillä ratkaisuilla, joko sinisellä kalustolla tai aggregaattivaunuin tai Dr16 - veturien vetämänä.

Elokuun 2. päivänä pidetyissä neuvotteluissa VR Oy vaatii monopolinsa nojalla tukea joko miljoona euroa vuodessa yöjunaliikenteestä tai 600.000 euroa päiväjunasta. Todellisia liiken-nöintikustannuksia tai tuloja ei ole pyydetty eikä esitetty. Lisäksi väitetään, että erillisellä kalustolla liikennöitävä päiväjuna olisi halvempi ratkaisu kuin yöjunan vetäminen Kemijärvelle. Yöjunan kalusto on kuitenkin Rovaniemellä koko päivän, joten junan jatkamisesta Kemijärvelle ei synny lainkaan pääomamenoja, toisin kuin päiväjunasta, jota varten tarvitaan omat vaunut.

Vaadittua tukea voidaan helposti suhteuttaa. Tuki riittää joko 12 - 20 virkamiehen palkkaamiseen 50.000 euron vuosipalkalla tai se on 5 % vuosikorko 12 - 20 miljoonan euron investoinnista. Yhden, muutenkin Rovaniemelle asti kulkevan junan jatko Kemijärvelle ei voi maksaa näin paljon!

VR Oy voi kuitenkin tehdä mitä tahansa, koska se voi monopoliasemansa turvin nyhtää sekä valtiolta että kunnilta haluamansa tukisumman uhkaamalla lopettaa tärkeät junayhteydet.

Vaadimme, että liikenne- ja viestintäministeriö VR Oy:n omistajavallan käyttäjänä päättää, että VR Oy jatkaa Kemijärven yöjunan kulkua ilman tukea toistaiseksi kunnes asia on ratkaistu.

Pysyvä ratkaisu Kemijärven ja myös muiden yöjunien liikennöintiin saadaan seuraavasti:

- Rautatielakia muutetaan niin, että yöjunaliikennettä ja muuta nk. ostoliikennettä saavat harjoittaa muutkin liikennöitsijät kuin VR Oy.

- Liikenne- ja viestintäministeriö erottaa ostoliikenteeseen tarvittavan kaluston kuten makuuvaunut ja tarvittavat ravintola- konduktööri- ja päivävaunut VR Oy:stä erilliseksi kalustoyhtiöksi, joka vuokraa kaluston liikennöitsijöille.

- Yöjunaliikenne kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena niin, että se säilyy sekä Kemijärvelle, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan että Turkuun. Kilpailutukseen tulee sisältyä vaatimus siitä, että liikennöitsijä tekee tiivistä yhteistyötä matkailualan kanssa.

Pidämme Ruotsin kokemusten perusteella todennäköisenä, että kilpailutettu yöjunaliikenne toteutuu merkittävästi nykyistä pienemmällä tuella.

RAIDERYHMÄ

Lähde Raideryhmä
Lähde WWW www.raideryhma.fi


Kilpailuviraston puututtava Kemijärven junaliikenteen lakkauttamiseen

02.08.2006 19:18

Raideryhmä: Kilpailuviraston puututtava Kemijärven junaliikenteen lakkauttamiseen 01.08.2006 Kansalaisjärjestö Raideryhmä pyytää kilpailuvirastoa puuttumaan VR:n suunnitelmiin lakkauttaa Kemijärven henkilöjunaliikenne. Raideryhmän mielestä VR heikentäisi lakkautuksella matkustajien asemaa, sillä yhtiön monopolin vuoksi liikennettä ei voi kilpailuttaa muilla yrittäjillä. Kansalaisjärjestön mukaan VR rajoittaa kilpailua myös romuttamalla käyttökelpoista vaunukalustoa. Raideryhmä pyytää kilpailuvirastoa toimimaan niin, että VR ei lopettaisi Kemijärven junaliikennettä ennen asian perusteellista käsittelyä. Kapinaliike suunnittelee mielenilmauksia Itä-Lapin junakapinaliike suunnittelee mielenilmauksia Suomessa järjestettävien EU-ministerikokousten yhteyteen. Liike ei ole vielä päättänyt, missä kokouksissa mieltä osoitetaan. Lapissa järjestetään vain epävirallinen puolustusministerikokous, mutta esimerkiksi ulkoministerit ovat koolla Lappeenrannassa. Lapin liitto neuvottelee keskiviikkona Helsingissä lakkautusuhan alla olevasta Kemijärven makuuvaunuliikenteestä liikenneministeriön, työministeriön ja VR:n kanssa.

Lähde YLE Lapin Radio 1.8.2006
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentFC16E


Kemijärven yöjunaliikenteen jatkumisesta ei varmuutta

02.08.2006 17:24

Lapin liitto vastustaa ministeriön uusinta ehdotusta Kemijärven junaliikenteen järjestämiseksi. Lapin liitto ja liikenneministeriö jatkoivat neuvotteluja Kemijärven yöjunaliikenteen kohtalosta keskiviikkona.

Neuvotteluissa on luovuttu kokonaan aiemmin kaavailluista aggregaattivaunujen hankinnoista, koska se olisi ollut liian kallis vaihtoehto. Vaunut olisivat maksaneet 3 miljonaa.

Nyt ministeriö tarjoaa vaihtoehdoksi yöjunaa, joka saapuu Kemijärvelle vasta puolen päivän jälkeen. Lapin liitto torjuu ehdotuksen, koska se olisi huonovaihtoehto matkustajien ja turismin kannalta.

Ministeriön ehdottama malli maksaisi noin miljoona euroa vuodessa. Kustannukset ministeriö ehdottaa jaettavaksi valtion ja Lapin liiton kesken. Lapin liitto ei halua osallistua kustannuksiin.

Lähde Lapin Radio 2.8.2006
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/ContentD84B0


Juna hipaisi kuorma-autoa Viinijärvellä

02.08.2006 09:54

Joensuusta lähtenyt paikallisjuna hipaisi liian lähelle rataa pysähtynyttä kuorma-autoa Viinijärvellä tiistaina. Vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.

Törmäys sattui noin puolitoista kilometriä Viinijärven asemalta radan ja valtatie 17 eritasoristeyksessä kello yhden jälkeen. Junan veturi hipaisi työmaaparakkia siirtämässä ollutta kuorma-autoa juuri sillan alla.

Parakki oli ollut siltaa korjanneiden työntekijöiden käytössä. Parakki vaurioitui törmäyksessä, mutta kuorma-auto säilyi ehjänä. Junaan tuli pieniä peltivaurioita. Siitä myös särkyi ikkuna. Junan nopeus oli törmäyshetkellä 90-100 kilometriä tunnissa.

Kuljettaja ehti ennen törmäystä nostaa kätensä kasvojen suojaksi, mutta sai lasista pieniä naarmuja kasvoihinsa ja käsiinsä.

- Kyllä tämä arkirutiineista poikkesi, hän sanoi tapauksen jälkeen. Juna peruutti Viinijärven asemalle. Joensuusta saapui myöhemmin kiskobussi, joka vei vaunut Pieksämäelle.

- Ei törmäystä oikeastaan edes tuntenut, sanoi junassa ollut konduktööri Jouko Huttunen .

Junassa oli kolme vaunua, joiden 53 matkustajaa pysyivät rauhallisina.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=060802&Depa=maakunta&Model=index.html


Rautatiesilta sortui Ruotsissa

01.08.2006 17:50

Ruotsissa koettiin läheltä piti -tilanne, kun rautatiesilta ja osa moottoritiestä romahtivat kaatosateessa läntisessä Jämtlannissa. Siltaa ylittänyt matkustajajuna ehti juuri ylittää sillan ennen sen romahtamista. Trondheimista Östersundiin matkalla oleva juna suistui raiteilta, mutta kukaan 60 matkustajasta ei loukkaantunut Irronnut raide roikkui kahdeksan metriä syvän kuilun yläpuolella. Myös noin 30 metriä E14-moottoritietä huuhtoutui pois. Onnettomuus sattui noin kello seitsemältä sunnuntai-iltana Ruotsin aikaa.

Lähde Kainuun Sanomat


Rantaradan junaliikenne myöhästelee yhä

01.08.2006 16:33

Rantaradan junaliikenne on edelleen iltapäivän mittaan myöhästellyt, nyt jopa enemmän kuin aamulla. Pahimmillaan junat ovat iltapäivän ruuhkassa olleet myöhässä jopa 40 minuuttia.

VR:n mukaan vika on jossain radan varren lukuisista turvalaitekaapeista, mutta tarkempaa tietoa ei ole. Myöskään sitä ei tiedetä, milloin liikenne jälleen saadaan kulkemaan aikataulussa.

Lähde Ylen aikainen 1.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content3F68D


Valtiovarainministeriö esittää budjettiin ratahankkeita

27.07.2006 16:14

Valtiovarainministeriö esittää valtion ensi vuoden talousarvioon käynnistettäväksi 10 uutta 800 miljoonan euron väylähanketta.

Käynnistettäviä ratahankkeita ovat Seinäjoki-Oulu-radan ensimmäinen vaihe, Lahti-Luumäki-radan perusparannus sekä Keski-Pasilan ratapihatyöt.

Hallituksen lopullinen budjettiesitys valmistuu budjettiriihessä elokuussa.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VM+esitt%C3%A4%C3%A4+budjettiin+ty%C3%B6llisyyspakettia/1135220830577


Tavarajunaliikenteellä kovat kasvuodotukset länsirajalla

27.07.2006 09:33

Suomen ja Ruotsin väliseen tavarajunaliikenteeseen odotetaan rajua kasvua parin vuoden sisällä. Tornion ja Haaparannan rajalla käyttöön otettu raideleveydenvaihtolaite on koekäytössä vielä vuoden loppuun asti. Koekäytön jälkeen tehdään päätökset lisäliikenteestä, sanoo VR Cargon läntisen liikenteen asiakasryhmävastaava Timo Mäntylä. Länsirajalla on keväästä lähtien liikennöinyt 6 Outokummun ja Rautaruukin erikoisvaunua, mutta kysyntää on paljon suuremmalle määrälle, Timo Mäntylä sanoo.

Lähde Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content95A0F


Uimaharjun ja Lieksan välinen rataosuus korjataan

25.07.2006 20:11

Ratahallintokeskus on aloittanut rautatien päällysrakenteen uusimisen Uimaharjun ja Lieksan välisellä osuudella. Alustavan suunnitelman mukaan korjaustyö jaetaan kahdelle vuodelle.

Ensin kunnostetaan Uimaharjun ja Vuonislahden välinen 32 kilometrin mittainen osuus. Vuonislahden ja Lieksan välinen 23 kilometrin mittainen osuus korjataan ensi vuonna rahoituksen sallimassa laajuudessa.

Rataosan uusimishankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 18 miljoonaa euroa.

Puiset pölkyt korvataan betonisilla

Uusimisella parannetaan rataosan henkilö- ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä. Vanhat puiset ratapölkyt poistetaan ja korvataan uusilla betonista valmistetuilla pölkyillä.

Vanhojen kiskojen tilalle asennetaan järeämmästä raudasta valmistettua tavaraa. Kiskometrin paino kasvaa 43 kilosta 54 kiloon.

- Betonista valmistetut ratapölkyt ja järeämpi kisko mahdollistavat tavaraliikenteen korkeammat akselipainot. Korjauksen jälkeen rata kantaa 22 500 tonnin akselipainon kun se nyt on 20 000 tonnia, korjaustyön pääurakoitsijana toimivan VR-Rata Oy:n projektipäällikkö Pasi Kiiski kertoo.

- Korjatun radan pitäisi kestää seuraavat 40 vuotta.

Vanhat ratapölkyt poistetaan työhön varta vasten suunnitellulla raiteenvaihtojunalla. 300 metrin tuntivauhdilla etenevä laite auraa radan pintakerroksen puupölkkyineen pois ja pudottaa tilalle betoniset pölkyt. Puupölkyt siirtyvät samalla erilliseen vaunuun, jolla ne voidaan kuljettaa välittömästi pois työmaalta.

Vanhat ratapölkyt luokitellaan ongelmajätteeksi, sillä ne on kyllästetty syöpää aiheuttavalla kreosootilla. Kyllästetty puu hävitetään Kajaanissa polttamalla. Ratakiskot sulatetaan.

Peruskorjaus poistaa kiskojen kolinan

Uimaharjun ja Lieksan välinen rataosuus on tähän päivään asti ollut niin sanottua lyhytkisko-osuutta. Kisko muuttuu korjauksen yhteydessä jatkuvakiskoraiteeksi, joka poistaa rautatieliikenteestä häiritsevän kiskojen kolinan.

- Vanhassa radassa kiskot ovat 18 metrin mittaisia ja kolke kuuluu niiden päissä olevista jatkoista. Uudet kiskot hitsataan jatkuviksi, mikä poistaa kolkkeen, Kiiski selvittää.

Samassa rytäkässä radan penkereitä levitetään ja vahvistetaan. Tietyissä paikoissa tehdään lisäksi routaeristyksiä.

- Radan varrella on muutamia routapaikkoja, mutta ne eivät ole pahoja eivätkä ole aiheuttaneet ongelmia, Kiiski mainitsee. Korjaustyöt ulottuvat myös tasoristeyksiin, joita Uimaharjun ja Lieksan välillä on yhteensä 28 kappaletta. Tasoristeyksiin rakennetaan uudet puiset kannet.

- Liikenneturvallisuuden kannalta tasoristeykset ovat aina riski. Osuuden risteyksissä on kyllä suhteellisen hyvät näkyvyydet.

Ratahallintokeskus pyrkii eroon ylimääräisistä tasoristeyksistä. Korjauksen yhteydessä puolenkymmentä vartioimatonta tasoristeystä poistuu kokonaan. Ne korvataan muilla tieyhteyksillä.

Kiisken mukaan korjaustyö haittaa vain vähän radan liikenteeseen, sillä liikenteeseen vaikuttavat työt tehdään iltakahdeksan ja aamukuuden välisenä aikana. Yhden yön aikana ehditään korjata noin 1 200 metriä rautatietä.

- Kello 20:n jälkeen radalla ei ole lainkaan matkustajaliikennettä. Muutamien yöllä kulkevien tavarajunien aikataulua on jouduttu muuttamaan päiväaikaan, Kiiski kertoo.

Ei vaikuta aikatauluihin

Korjaustyöstä aiheutuva nopeusrajoitus on sekin Kiisken mukaan niin pieni, ettei hetkellinen nopeuden vähentäminen vaikuta suuremmin henkilöjunien aikatauluihin.

Kulloisenkin korjauspaikan kohdalla on 1,5 kilometrin mittainen rajoitusalue, jossa junat jarruttavat vauhtinsa 30 kilometriin tunnissa.

Rataosuuden peruskorjaus työllistää noin 60 henkeä.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk


Vanhat asemat tehomyyntiin

24.07.2006 16:28

Ratahallintokeskus luopuu lähes kaikista alkuperäisestä käytöstä poistuneista rautatieasemista ja siirtää ne Senaatti-Kiinteistöjen hallintaan. Sen tehtävä on realisoida valtiolle tarpeettomaksi käynyt kiinteistömassa. Myyntiin tulevat näin myös Keuruun, Haapamäen ja Pihlajaveden asemat. Myytäviä rautatiekiinteistöjä on satoja eri puolilla Suomea.

Kun valtio -nimisessä organisaatiossa siirretään omaisuutta taseesta toiseen, kyse ei ole aivan mutkattomasta prosessista. Osapuolia ovat Ratahallintokeskus, valtiovarainministeriö ja Senaatti-Kiinteistöt. Ruljanssin arvellaan olevan ohi vuoden vaihteessa, mutta toistaiseksi koko siirtohanke on vaiheessa.

Kiinteistöt arvio valtiovarainministeriön edustaja. Kaikkia myyntiin tulevia rautatieasemia tai asemakokonaisuuksia ei ole mahdollista arvioida paikan päällä, vaan hinta arvioidaan vastaavien kohteiden hinnoittelun mukaan.

Hallitussihteeri Tommi Mieppola valtiovarainministeriöstä sanoo, että vanhojen asemien tapauskohtainen arvionmääritys olisi valtava urakka. Niinpä täkäläisiä asemia havittelevat saavat luvan odottaa vielä joitakin kuukausia. Senaatti-kiinteistöllä puolestaan on jo nyt kovat myyntihalut.

Laki vaatii, että valtio luopuu kiinteistöistään vain käypään hintaan, eikä minkäänlainen käänteinen huutokauppa ole mahdollista.

Johtaja Heikki Laitakari Senaatti-Kiinteistöistä kuvailee hallinnoinnin siirtoa monimutkaiseksi prosessiksi, joka vaatii oman byrokratiansa. Noin 500 kiinteistön tasearvion laadinta ei ole pikkujuttu, vaikka asemakohtainen hinta mielenkiintoinen tieto olisikin, Laitakari myöntää.

- Myynnistä tulee kuitenkin hyvin julkinen prosessi. Kun valtio myy omistaa ja myy omaisuutta, on tunnettava yhteiskuntavastuullisuus.

Senaatti-Kiinteistöt ryhtyy myymään myös tiehallinnon varikkoja. Niitä on noin 260, muta kaikki eivät tule kaupan. Senaatti-kiinteistöt hallinnoi valtion kiinteistöomaisuutta, jota on noin 8,5 miljoonaa neliötä.

Lähde Suur-Keuruu 21.07.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/07/21/1731018.shtml


Hiljaiset radat keskusteluun syksyllä

21.07.2006 09:15

Ratahallintokeskus ja Liikenne- ja viestintäministeriö tekevät syksyllä linjauksen vähäliikenteisten ratojen jatkosta. Viime vuonna valmistuneessa esiselvityksessä listalla ovat myös Lieksa-Nurmes- ja Nurmes-Vuokatti -rataosuudet, joiden peruskorjausta Ratahallintokeskus suosittaa.

Yksityistäminen jäämässä taka-alalle

Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Ratahallintokeskuksesta uskoo, että aiemmin keskustelussa ollut hiljaisten rataosien yksityistäminen ei kuitenkaan tule toteutumaan. Hän epäilee sijoittajakunnan kiinnostusta lähteä rataverkon hallinnointiin vähäliikenteisillä osuuksilla, sillä katteen saaminen sijoitukselle on epävarmaa. Lisäksi juuri yksityistämiskeskustelussa olleet osuudet kaipaavat runsaasti korjausta.

Niemimuukko uskoo, että syksyn linjausneuvotteluissa vaihtoehdoiksi tulevat käytännössä jäämään joko radan lakkautus tai ylläpito entiseen malliin. Henkilöliikennettä sisältävien osuuksien lakkauttamista Ratahallintokeskus ei ole suosittanut.

Liikenneneuvos Petri Jalasto Liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa, että syksyn neuvottelujen tulokset ja vaikutukset vähäliikenteisten ratojen osalta siirtyvät suurella todennäköisyydellä seuraavalle hallituskaudelle.

Ministeriössä on myös valmisteilla laajempi strategia rataverkon tulevaisuudesta, jossa tullaan linjaamaan myös pienempien rataosuuksien kohtaloa pidemmällä aikavälillä.

Vaikea ennakkoasetelma

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) myöntää ennakkoasetelman hiljaisten ratojen osalta olevan vaikea. Ahteen mukaan valtion rahoitusosuus liikenteen ostoon ja ratainvestointeihin on tippunut huolestuttavasti. Priorisointia on jatkossa tehtävä, sillä radan perusparannustyötä on rästissä ja uuttakin olisi kehitettävä.

Ensisijaiseksi tulevat nousemaan tällöin taloudellisesti merkittävät rataosuudet. Näihin Ahde laskee Helsinki-Pietari- ja Seinäjoki-Oulu -ratayhteydet.

- Esimerkiksi Seinäjoki-Oulu välillä tavaraliikennemääriä ei voi tällä hetkellä nostaa yhtään, koska väli on tukossa yhden raiteen varassa. Yhteyksiin käytetään lisäksi hitaampaa junakalustoa radan kunnon takia, Ahde muistuttaa.

Hän näkee, että silti tärkeille yhdysradoille on löydyttävä kunnossapitorahoitusta. Viime kädessä kysymys on poliittinen ja hallintoneuvoston pyrkimys on saada rahoitusasia parempaan hoitoon viimeistään seuraavan hallituksen linjauksena.

Ratahallintokeskuksen suosittelemat korjausinvestoinnit ratavälillä Lieksa-Vuokatti vaatisivat yhteensä noin 44,9 miljoonan euron korjaukset. Lieksan ja Joensuun välistä rataosuutta korjataan tänä kesänä Uimaharju-Lieksa -osuudella.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=060721&Depa=maakunta&Model=index.html


Oikorata nyt testattu 220 kilometrin nopeuksille

20.07.2006 17:42

Ratahallintokeskus on ottanut vastaan valtaosan Keravan-Lahden oikoradan urakoista, ja rata on nyt hitusta vaille valmis. Vastaanottamatta ovat vielä Haarajoen ja Mäntsälän asemat, meluseinärakenteet ja yksi jälkikäteen valmiina nostettu silta Haarajoella. Syksyyn jää joitakin jälkitöitä, esimerkiksi luiskien viimeistelyä. Lisäksi Lahden ratapihalla on vielä tekemättömiä töitä, muun muassa asemakatoksia koskevia kunnostuksia.

Ratahallinnon omat koeajot on myös saatu loppuun, ja niiden mukaan rata on valmis 220 kilometrin nopeuksille. Edessä ovat vielä käyttäjän eli VR Osakeyhtiön koeajot, joilla VR testaa viikkojen 31 ja 32 aikataulujaan erilaisin veturein, Pendolinoin, IC-kakkosin sekä uusin SM4-kaupunkijunin. Oikoradan projektipäällikkö Juha Kansonen Ratahallintokeskuksesta kertoo, että oikoradan kuormitusajot kesäkuun alussa eivät tuoneet yllätyksiä. Raskailla, 1 000-4 500 tonnin tavarajunilla mittailtiin muassa virransyöttöä, sillä oikoradan varressa on kaksi uutta syöttöasemaa. Erilaiset junat vaativat eri tehoja.

Nopean liikenteen testit tehtiin kesäkuun lopulla Pendolinolla, ja Kansosen mukaan kokeissa ilmeni pientä kaarteiden "fiksaustarvetta, lähinnä toiveita". Junassa tai silmämääräisesti ei tarvetta kuulemma huomaa, se näkyy vain tietokoneen mittaustuloksissa pienenä heilumisena.

Oikorata on Suomen ensimmäinen nopealle liikenteelle rakennettu rata, ja sen kaarteet on tehty laajoilla säteillä ja pienin kallistuksin. Kansosen mukaan muutamien kaarteiden kallistuksia saatetaan vielä korjata, mutta radan päällysrakenneurakka on täyttänyt tavoitteensa: taso vastaa sopimuksia ja raiteenmittauskalustolla tehtyjä mittauksia.

"Mitään yllättävää, sellaista, mistä olisimme paniikissa, ei onneksi ole löytynyt", projektipäällikkö toteaa. "Rata on sillä tavoin kunnossa, ettei ole mitään estettä 220 kilometrin nopeuden käyttöönotolle." Pendolinojen huippunopeus on juuri tuo 220km/h ja SM4-kaupunkijunien 160 km/h.

Oikoradan kiskoilla kulkee juuri nyt hiontajuna: kiskot hiotaan lopulliseen muotoonsa, mikä parantaa kulkuominaisuuksia ja vähentää desibelin verran melua. Juha Kansosen mukaan oikorata on pysynyt sekä aikataulussaan että budjetissaan.

Lähde HS 20.07.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/uutiset/verkko-hesari/artikkeli/1135220743762


Veturi törmäsi autoon Heinolassa

20.07.2006 11:49

Veturi törmäsi henkilöautoon Heinolan Myllyojalla keskiviikkona iltapäivällä. Kuusakosken tasoristeyksen kautta ajanut henkilöauton kuljettaja huomasi junan ja yritti peruuttaa radalta pois. Veturi osui auton keulaan, ja auto suistui raiteilta. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja. Henkilöautoa kuljettanut heinolalainen, vuonna 1953 syntynyt mies on kulkenut jo vuosia tasoristeyksen kautta.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=101577&main=-1&dept=1


Lahden ratapiha alkaa olla valmis

20.07.2006 11:45

Lahden ratapihan muutostyöt ovat edenneet loppusuoralle. Laiturit ja raiteet on saatu valmiiksi, ja lauantaista lähtien kaikki raiteet ovat jo käytössä. Tällöin kaukojunat siirtyvät raiteille, joita ne tulevat myös jatkossa käyttämään. Helsingin ja lännen suuntaan kulkevat junat lähtevät raiteelta 4, Kouvolan suuntaan kulkevat junat raiteelta 1.

Lauantaista alkaen kaikille junille kuljetaan asematunnelin kautta. Täysin valmis ratapiha ei kuitenkaan vielä ole, vaan katoksia ja opastuksia asennetaan vielä lähes oikoradan valmistumiseen saakka. Lahden rautatieasema saa myös huomattavasti aiempaa modernimmat näyttötaulut.

Asemarakennuksen lipunmyyntipiste saattaa siirtyä uuteen paikkaansa rakennuksen postin puoleisessa päädyssä ehkä jo ensi viikolla.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=101579


Juna ja Traktori yhteen Iisalmessa

19.07.2006 23:54

Juna ja traktori törmäsivät tänään yhteen Lapinlahdella noin kuusi kilometriä Alapitkän asemalta etelään.

Traktori oli ylittämässä vartioimatonta risteystä, kun pohjoisesta päin tullut tyhjänä kulkenut vaarallisten aineiden kuljetusjunaksi luokiteltu juna törmäsi liian pitkälle ylikulkukäytävän päälle pysähtyneeseen traktoriin. Traktori katkesi kopin edestä ja keula kulkeutui veturin mukana. Traktorin kuljettaja selvisi ilman vakavaa loukkaantumista, mutta hänet kuljetettiin hoidettavaksi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Lähde Savon uutiset 19.7
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkuo.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=Content95528


Haarajokelaiset eivät pidä VR:n hinnoittelusta

17.07.2006 14:10

Haarajoen asukkaat ovat närkästyneitä VR:n lähiliikenteen hinnoittelukäytännöstä. Vyöhykejaon takia Keravan-Lahden oikoradan Haarajoen asemaa käyttävät joutuvat maksamaan kuukausilipusta noin 20 euroa enemmän kuin pääradan Järvenpään asemaa käyttävät.

Haarajoen asema sijaitsee pari kilometriä pohjoiseen pääradan Järvenpään asemalta. Pääradan Järvenpää asema kuuluu lähiliikenteen vyöhykkeeseen C, kun taas oikoradan Haarajoen asema kuuluu vyöhykkeeseen D.

Kuukauden kausikortin haltija pulittaa kuukaudessa parikymmentä euroa enemmän D-vyöhykkeellä. Oikoradan uudet asemat Haarajoella Itä-Järvenpäässä ja Mäntsälässä avataan 3.9.

Haarajoen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Matti Niemenmaa pelkää, ettei Haarajoen asemaa hyödynnetä tarpeeksi, jos pääradan Järvenpään asemalle pääsee huomattavasti halvemmalla.

- Jos asemat olisivat samassa vyöhykkeessä, asukkaat voisivat tarpeen mukaan valita, mitä asemaa käyttävät. Nyt vakimatkustaja joutuu käyttämään aina samaa rataa. Vaarana on, ettei oikoradan kaikkia mahdollisuuksia hyödynnetä.

VR:n henkilöliikennepäällikkö Antti Jaatinen toteaa että jo nyt Järvenpään junaliikenteessä on käytössä kaksi eri vyöhykettä.

- Helsingistä Järvenpään Haarajoelle ja Helsingistä Järvenpään Saunakallioon on täsmälleen sama matka. Niinpä myös matkat hinnoitellaan samalla tavalla. Hinnoittelun täytyy olla kaikille tasapuolinen, mitään poikkeuksia ei tehdä.

Lähde HS 15.7


Kaatunut puu katkaisi junaliikenteen Taavetissa

16.07.2006 09:41

Luumäen Taavetissa teollisuusalueen läheisyydessä raiteille kaatunut puu viivästytti junaliikennettä lauantai-iltana Karjalan radalla. Liikenne rataosuudella palasi ennalleen jo illan aikana.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos sai hälytyksen kello 19.38, kun Taavetin teollisuusalueen läheisyydessä havaittiin raiteille kaatunut suurikokoinen haapa.

Puu oli rikkonut kaatuessaan myös radan sähkölinjoja.

Junaliikenne oli pysähdyksissä noin 45 minuutin ajan. Katkoksen takia VR:n Joensuuhun menevä juna myöhästyi aikataulusta noin 40 minuuttia ja Helsinkiin menevä juna noin 20 minuuttia.

Puun poistamisen jälkeen junat ohjattiin ohittamaan paikka toista raidetta pitkin, jonka takia katkenneet sähkölinjat eivät vaikuttaneet liikennöitiin.

Sähkölinjoja alettiin korjata jo lauantai-illan aikana, eikä onnettomuus vaikuta junien kulkemiseen sunnuntaina.

Lähde Etelä-Saimaa
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/


Mies kuoli junan alle Keuruulla

16.07.2006 09:10

Ulkopaikkakuntalainen 1984 syntynyt mies jäi henkilöjunan alle Keuruulla lauantaiaamuna puoli yhdeksän aikaan. Onnettomuus sattui parin kilometrin päässä Keuruun keskustasta Haapamäen suuntaan. Mies menehtyi välittömästi.

Jyväskylästä Seinäjoelle matkalla olleen junan kuljettaja havaitsi radalla olleen miehen ja teki hätäjarrutuksen, mutta juna ei ehtinyt pysähtyä ajoissa.

Keuruun poliisi tutkii onnettomuuden syitä.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/4528022.html&depa=keskis


Lahden rautatieasemaa remontoidaan

15.07.2006 10:33

Lahden rautatieasemaa ja sen piha-aluetta remontoidaan parhaillaan. Asemarakennuksen tilat järjestetään uudelleen niin, että lipunmyynti siirtyy kioskin entiselle paikalle. Lipunmyynnin paikalle tulevat puolestaan kioski, wc-tilat sekä kulkuyhteys tunneliin.

Asemarakennuksen itäpäähän rakennetaan uusi porrashuone, johon johtavat portaat ja hissi asematunnelista. Rakennuksen radan puoleinen piha-alue päällystetään uudelleen, ja piha-alueelle sijoitetaan pyörätelineitä. Lisäksi asemarakennuksen ja tavara-aseman väliselle alueelle rakennetaan pysäköintialue noin 200 autolle.

Lipunmyynti siirtyy uudelle paikalleen 27. heinäkuuta. Kokonaisuudessaan asemarakennuksen ja asema-alueen remontti valmistuu syksyn aikana.Remontin kokonaiskustannukset ovat noin 2,5 miljoonaa euroa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=100775&main=21


VR:n makasiinipalo saattoi olla vahinko

14.07.2006 20:09

VR:n makasiinin raju palo toukokuussa Helsingissä saattoikin olla vahinko. Poliisin mukaan sytyttämisessä ei esimerkiksi käytetty sytytysnesteitä. Poliisi pitää todennäköisenä, että palon aiheuttajalla ei välttämättä ollut aikomusta polttaa rakennusta. Tahallisen teon mahdollisuutta kuitenkin tutkitaan edelleen.

Tuli kyti ennen palon leviämistä useita tunteja. Kytöpalon tyypillisiä aiheuttajia ovat sähkö, tupakka ja pienet ilotulitteet. Palon mahdollista sytyttäjää ei tiedetä vielä. Poliisi ei löytänyt yhteyttä esimerkiksi vapun mellakoihin.

Lähde Yle 14.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id38541.html


Väärinkäsitys myöhästytti junaa Tampereella

14.07.2006 18:26

Väärinkäsitys myöhästytti IC53-junaa iltapäivällä Tampereella. Ulkomaalainen nainen oli kuunnellut toisen matkustajan puhelua ja käsittänyt, että junassa on pommi. Nainen kertoi asiasta junahenkilökunnalle, joka hälytti paikalle poliisin. Poliisi selvitti asiaa Tampereen asemalla todeten väärinkäsityksen. Juna pääsi lähtemään Tampereelta n. 45 minuuttia myöhässä.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/tekstitv/html/P104_02.html


Asiantuntija: Kemijärven yöjunaliikenteelle on vaihtoehtoja

12.07.2006 10:32

Kemijärven yöjunaliikennettä voitaisiin jatkaa keskeytyksettä suomalaisella kalustolla. Joukkoliikenteen asiantuntijan Antero Alun mukaan teknisiä vaihtoehtoja on useita. Antero Alun mukaan VR:llä on kalustoa, joka voitaisiin ottaa käyttöön Kemijärven radalla. VR on ilmoittanut, että Suomessa ei ole vapaata kalustoa. Liikennekonsultti Antero Alku ihmettelee VR:n aikeita luopua kannattavasta Kemijärven liikenteestä - teknisiä syitä siihen ei ole.

Lähde Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content68522


Valtio ja lappilaiset riitelevät Kemijärven junan maksajasta

12.07.2006 01:18

Kemijärven ja Rovaniemen väliselle tappiolliselle junaliikenteelle yritetään löytää maksajaa. VR-yhtymä lopettaa yöjunaliikenteen syyskuun alussa ja päiväliikenteen vuoden lopussa, ellei rahaa tarvittaviin kalustoinvestointeihin ja liikenteen ylläpitoon tule muualta.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) haluaa vielä selvittää mahdollisuuden jatkaa liikennettä. Ministeriö kuitenkin edellyttää, että Lapin maakunta osallistuu kustannuksiin merkittävästi.

Maakunnat maksaneet ennenkin

Vastaavanlaisia maakunnallisia rahoitusratkaisuja on käytössä Varkauden ja Savonlinnan lentoreiteillä sekä Merenkurkun laivaliikenteessä.

Kyseisissä yhteyksissä valtio ja maakunnat jakavat kustannukset jokseenkin tasan.

VR aikoo lopettaa yöjunayhteyden syyskuussa, koska se ottaa silloin käyttöön sähköllä kulkevat uudet makuuvaunut. Rovaniemen ja Kemijärven väliltä sähköistys puuttuu.

Ratkaisua etsitään nyt virtaa syöttävistä vaunuista eli niin sanotuista aggregaattivaunuista, joiden avulla sähköä vaativat makuuvaunut kulkisivat Kemijärvelle asti.

VR ei investoi tappioita varten

VR:n kaukoliikennepäällikön Ari Vanhasen mukaan VR ei voi hankkia aggregaattivaunuja, koska VR ei voi osakeyhtiönä investoida tappiolliseen toimintaan.

- Kysymys on siitä, pystyykö Lapin liitto tai ministeriö hankkimaan nämä vaunut. Olemme valmiit jatkamaan liikennöintiä, jos meille korvataan liikennöinnistä aiheutuva mahdollinen alijäämä, VR:n kaukoliikennepäällikkö sanoi maanantaina.

EU-raha pulmallista

Maakunnallinen Lapin liitto ilmoitti aiemmin halukkuutensa osallistua 5-6 miljoonalla eurolla Kemijärven radan sähköistyksen kustannuksiin.

Aggregaattivaunuja tarvittaisiin kaksi ja ne maksaisivat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Lapin liitto ei ole innostunut maksamaan vaunuja.

Syynä haluttomuuteen on se, että rataosuuden sähköistämiseen Lapin liitto saisi EU-rahaa. Sen sijaan vaunuihin EU-rahaa ei voi käyttää.

Venäjän yhteys yksi perustelu

Kemijärven junakiistaan luo lisää poliittista painetta ensi kevään eduskuntavaalien läheisyys.

Yöjunayhteyttä perustellaan matkailun ja alueen muiden elinkeinojen tarpeilla. Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen pitää aggregaattivaunuja vain välivaiheen ratkaisuna, sillä junaradan sähköistäminen on edelleen tavoitteena.

Keskustelussa on viitattu mahdollisuuksiin rakentaa rata Sallasta Venäjän puolelle Kantalahteen ja parantaa näin merkittävästi yhteyksiä Suomesta Murmanskin ja Barentsin alueelle.

Lähde Turun Sanomat Julkaistu 11.7.2006 2:31:41
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-07-11,104:2:390912,1:0:0:0:0:0:


VR vaatii valtiolta lisää rahaa Kemijärven yöjunaliikenteelle

11.07.2006 17:37

VR vaatii Kemijärven yöjunaliikenteen keskeytymättömään liikennöintiin rahaa valtiolta. VR aikoo lopettaa yöjunaliikenteen syyskyyn alusta, mutta on valmis ajamaan reittiä vanhalla kalustolla, jos valtio tukee liikennettä. Kemijärven kaupungin johto neuvotteli VR:n kanssa liikenteen jatkosta.

VR:n mukaan Rovaniemi-Kemijärvi välille tarvitaan uutta kalustoa, jonka tilaus keskeyttäisi yöjunaliikenteen vähintään ensi kesään. VR on ilmoittanut, että Suomessa ei ole vapaana kalustoa, joka voitaisiin tuoda reitille.

Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva toivoo, että poliitikkojen kauniit puheet muuttuisivat teoiksi, jotka saisivat VR:n taipumaan juna-asiassa.

Lähde Lapin Radion uutiset
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/Content879C7


Liikenne poikki Pieksämäki-Hankasalmi välillä

10.07.2006 21:54

Kaatunut puu katkaisi junaliikenteen itäisellä pääradalla Pieksämäen ja Hankasalmen välillä puoli yhdeksän aikaan illalla. Puun kaatumisesta johtunut sähkökatko vaikutti kahteen VR:n matkustajajunaan, joiden matkustajat jatkoivat matkaa bussilla. VR:n liikenneohjauksesta kerrottiin, että sähköjohdot on tarkoitus saada korjattua aamuun mennessä.

Lähde HS 10.7
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135220621490


Erityisryhmien tilat uudistuvat Intercity-junissa

10.07.2006 14:38

Muun muassa lasten leikkitiloja laajennetaan ja osa allergiahyteistä muutetaan työmatkalaisten työskentelytiloiksi.

VR uudistaa Intercity-juniensa vaunuja. Ensimmäiseksi laajennetaan lasten leikkitiloja. Kesällä kunnostetaan myös liikematkustajien, lemmikin kanssa matkustavien sekä tupakoitsijoiden tiloja.

Lapsille on ollut IC-junissa tähän saakka nurkkaus, jossa on leikkitila. Nyt leikkitilojen pinta-ala nelinkertaistuu. Laajennus vähentää 11 istumapaikkaa.

Ensimmäinen uudistettu leikkivaunu lähtee liikenteeseen perjantaina. Vaunu on päivällä Helsingistä Joensuuhun lähtevässä junassa. Aluksi liikenteeseen lähtee yksi uudistettu leikkivaunu. Suurin osa vaunuista on liikenteessä 3. syyskuuta mennessä.

Muita tulevia uudistuksia on muun muassa työmatkalaisten parempi palvelu. VR:n kaukoliikennepäällikön Ari Vanhasen mukaan esimerkiksi allergiavaunuja on ollut IC-junissa käyttöön nähden liikaa. Osa allergiahyteistä on tarkoitus muuttaa työskentelytiloiksi.

Sinisten pikajunien puuhavaunut poistuvat liikenteestä 3.9., jolloin InterCity-junien liikennöintialue laajenee kattamaan kaikki keskeiset reitit. Tuolloin eri puolilla maata liikkuu joka päivä yli 80 InterCity-vuoroa.

Lähde MTV3 10.7
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2006/07/456070


Mankin seisaketta ei lakkauteta

08.07.2006 01:04

RHK ei aio lakkauttaa Kirkkonummen ja Espoon rajalla olevaa Mankin seisaketta. Espoossa pelättiin keväällä, että lähijunat eivät enää pysähtyisi Mankissa ja asukkaat vetosivat seisakkeen puolesta. RHK on nyt vastannut espoolaisten huoleen ja antanut Espoolle lausunnon, jossa todetaan, ettei sillä ole käynnissä toimia Mankin seisakkeen lakkauttamiseksi.

RHK arvioi lausunnossaan keskustelun lähteneen liikkeelle siitä kun sen edustaja totesi, että seikkakkeen kehittämisestä ei ole suunnitelmia.

Mankin kevyen liikenteen reitit kaipaavat parannusta. RHK ehdottaakin että joukkoliikenneratkaisu ja muut tarvittavat liikennejärjestelyt suunnitellaan yhteistyössä Espoon kaupungin, YTV:n, VR:n ja RHK:n kesken niin että löydettäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Lähde Länsiväylä 9.6


Ratahallintokeskus ja Vaasan kaupunki uudistavat Vaasan ratapihan

06.07.2006 08:36

Ratahallintokeskus ja Vaasan kaupunki uudistavat Vaasan ratapihan. Muutostyöt ovat osa myös suunnitteilla olevaa matkakeskushanketta. Ratapihan uusiminen parantaa juna- ja katuliikenteen turvallisuutta ja liikenteenvälityskykyä. Uudistus nostaa junamatkustajien palvelutasoa, luo edellytykset Konepajakadun rakentamiselle ja Vaasan keskusta-alueen maakäytön kehittämiselle. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,8 miljoonaa euroa.

Vaasan ratapihan raiteistoa uusitaan yhteensä 2200 metriä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Junamatkustajien palveluita kehitetään uudella 310 metriä pitkällä henkilölaiturilla. Uusi huoltoraide vähentää ratapihaliikennettä tasoristeyksissä. Konepaja- ja Pitkäkadun tasoristeysten turvalaitejärjestelyt sekä ratapiha-alueen aitaaminen parantavat katuliikenteen turvallisuutta.

Vaasan ratapiha-alueen sekä Vaskiluodon suunnan liikennöinnin ajanmukaistamistyöt aloitetaan heinäkuussa ja ne valmistuvat marraskuun lopussa. Ratapihan rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta vastaa Pöyry CM Oy. Pääurakoitsijana toimii Oy VR-Rata Ab.

Hanke pyritään toteuttamaan siten, että juna- ja tieliikenne toimivat normaalisti. Ratatyössä käytetään raiteilla liikkuvia työkoneita normaalin junaliikenteen lisäksi materiaalien siirroissa ja työssä, mistä voi aiheutua hetkellistä melua. Töitä tehdään pääosin arkipäivisin klo 07.00-17.00.
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html


VR:n ja Venäjän rautatieyhtiön yhteishanke etenee

05.07.2006 17:00

VR-Yhtymä ja Venäjän rautatieyhtiö pääsevät lähiaikoina eteenpäin yhteisen kalustoyhtiön perustamisessa. Yhtiön tehtävänä on hankkia ja vuokrata junakalustoa Suomen ja Pietarin välistä liikennettä varten.

Aiesopimus yhtiön perustamisesta syntyi jo kevättalvella. VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Tapio Simos kertoi keskiviikkona, että varsinaisen sopimuksen allekirjoitukseen päästään lähiaikoina.

Kalustoyhtiöstä on tulossa suomalainen yritys, josta suomalaiset ja venäläiset omistavat puolikkaan.

Simos arvioi, että Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen hankitaan neljä junaa. Niistä kukin maksaa noin 25 miljoonaa euroa, joten yhteisinvestointi nousee sataan miljoonaan.

Todennäköisin vaihtoehto kalustohankinnaksi lienee hieman nykyisiä pendolinoja pidempi junayksikkö. Tarkoituksena on löytää kummankin maan sähköjärjestelmiin sopivaa kalustoa.

Nykyisin matkanteko Helsingistä Pietariin kestää yli viisi tuntia, mutta aikaa voi lyhentää kolmeen tuntiin. Nopeampi aikataulu ei kuitenkaan salli veturinvaihtoja ja kaikki rajamuodollisuudet pitäisi siirtää liikkuvaan junaan.

Yhteisyrityksen on määrä järjestää junakaluston hankinnasta kansainvälinen tarjouskilpailu, ja ratkaisu junien toimittajasta pyritään tekemään vielä tämän vuoden aikana.

Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne on kasvanut voimakkaasti. Simos arvioi, että tänä vuonna tehdään yhteensä 300 000 matkaa eli 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Lähde HS 5.7
Lähde WWW http://www.hs.fi/talous/artikkeli/VRn+ja+Ven%C3%A4j%C3%A4n+rautatieyhti%C3%B6n+yhteishanke+etenee/1135220557484


Veturimies tuntee ratansa kuin taskunsa

05.07.2006 15:12

Konnunsuon peltoaukeiden kupeessa, lintutornin juurella, aukeaa yllättäen sadunomainen näky. Tien vieressä seistä nököttää Kalevi Ponkkosen pieni mustapunainen veturi, valmiina matkaamaan rataa pitkin kohti vehreää metsää. Kiskot kaartavat syvemmälle puuston lomaan, kohti Pönttövuoren tunnelia.

Näky on hämmästyttävä.

- Tämä on tällainen oma harrastus, jota tässä on nyt tehty pari vuotta. Hyvin tähän on saanut eläkerahat menemään, Ponkkonen naurahtaa.

Ei ole mitenkään yllättävää, että mies itse on entinen veturinkuljettaja. Ponkkonen ajoi aikoinaan kymmenkunta vuotta teollisuusveturia, minkä jälkeen hän siirtyi vielä autonkuljettajaksi Joutsenon kunnalle. Luotettavan kuskin kyydissä siis ollaan.

Miehellä on veturiajoilleen hyvä tarkoitus.

- Lähinnä olen ajeluttanut lapsiryhmiä ja kehitysvammaisia. Joskus muitakin porukoita, jos pyyntöjä on tullut.

RATA ON TEHTY paitsi omaksi iloksi, myös kunnianosoitukseksi alueella ennen kulkeneelle Konnunsuon kapearaiteiselle rautatielle. Kiskot ovat Rauhan mielisairaalan mailta, veturin ja vaunun pohjat vankilan vanhoja. Pellit ovat ainoita, jotka on saatu sponsoritukena, muuten kyse on omasta investoinnista.

Peltien alla jyllää 16-hevosvoimainen ruohonleikkurin moottori. Se jaksaa hyvin vetää matkalaisia metsään. Kulutuskin on kohtuullinen, 20 litraa kesässä.

Ponkkonen on hyväntahtoisesti tarjonnut junakyytejään ilmaiseksi.

- Ei tämä ole mitään bisnes-toimintaa. Olen tullut paikalle kun on soitettu ja pyydetty.

Kävijöitä voisi radanrakentajan puolesta olla enemmänkin. Nyt juna liikkuu kuitenkin aika harvakseltaan. Ponkkonen suunnittelee, että esimerkiksi polttariporukoille juna olisi taatusti erilainen vaihtoehto illanvietolle.

- Junaan pääsee astumaan suoraan ajoradalta. Side silmillä juhlija ei taatusti arvaa, mihin on tullut autosta johdetuksi, mies hymyilee.

JUNARATA KESKELLÄ metsää on kieltämättä eksoottinen kokemus. Veturiin ja vaunuun on todella panostettu, eikä varustaminen ole edes vielä valmista.

- Piippuun tulee savupatruunoita, joista saadaan savu tupruamaan, ja veturiin laitetaan vielä kello ja pilli, veturinsa itse alusta asti tehnyt Ponkkonen innostuu kertomaan.

Näkee, että mies tekee harrastusta sydämestään. Veturi on maalattu tasaisen mustaksi, vaunu tehty nuoren taiteilijan avulla koristeellisemmaksi. Kaikki on otettu veturinkuljettajan lakkeja myöten huomioon, jopa oma tunneli.

- Hitsasimme 66 öljytynnyriä yhteen ja rakensimme niistä Pönttövuoren tunnelin. Nyt se pitää enää vain maalata maaston väriseksi.

RATAA ON TÄLLÄ hetkellä 70 metriä ja 40 on tulossa lisää. Ympyrää junaa ei saatu alkuperäisten suunnitelmien mukaan kiertämään, sillä kiskopalkit ovat kaikki suoria. Edestakainen matka metsään on lapsille silti jännittävä.

- Ideoita radan varteen saa kyllä ilmaista, kuka vaan keksii, Ponkkonen vinkkaa.

Vaikka harrastus on miehen sydäntä lähellä, ihan aina ei hänkään ole veturiaan kuljettamassa. Kesämökkikiireiden vuoksi apukuljettajaksi onkin löytynyt entinen työkaveri Pulpin tehtailta, Pertti Rannasto, entisiä veturimiehiä hänkin.

- Minä toimin lähinnä vain kuljettajana ja olen autellut Kalevia, kun mies on pyytänyt, Rannasto kertoo.

Junakyytejä voi tilata Kalevi Ponkkoselta, 040-556 9177.

Lähde Etelä-Saimaa 5.7
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/talous/juttu4/sivu.html


Kemijärvelle ainakin vuoden verran päiväjunalla

04.07.2006 17:44

Valtio ja Lapin liitto yhdessä Kemijärven kaupungin kanssa ovat päässeet sopuun Kemijärven yöjunaliikenteen jatkosta. Liikennettä jatketaan väliaikaisesti päivävuorolla siihen asti kun reitille on tilattu uudet agregaattivaunut. Vaunujen rahoitusta mietitään tarkemmin alkusyksystä, minkä jälkeen valtio kilpailuttaa hankkeen. Kolmen miljoonan euron vaunuihin haetaan tarvittaessa rahoitusta ensi vuoden budjetista ja Lapin liitolta.

Yöjunalla pääsee Kemijärvelle aikaisintaan ensi kesänä. Rakennusneuvos Juhani Tervala liikenneministeriöstä sanoo, että vuoden tauolta ei voida välttyä.

Lähde Lapin Radio 4.7
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/yle_uutispalvelu


Kemijärven yöjunaliikenteeseen tulossa lähes vuoden tauko

04.07.2006 16:16

Kemijärven yöjunaliikenteeseen tulee mahdollisesti vajaan vuoden mittainen tauko. VR:n arvion mukaan markkinoilta ei ole vuokrattavissa nopeasti aggregaattivaunuja, joilla liikennettä voitaisiin jatkaa syyskuun alusta.

Uusi kalusto on VR:n laskelmien mukaan käytössä aikaisintaan ensi vuoden kesäkuussa. Suomen raideleveyteen soveltuvia aggregaattivaunuja on ainoastaan Venäjällä, ja ne pitäisi ensin muuttaa sopiviksi Suomen olosuhteisiin.

Muutostöissä voi mennä VR:n arvion mukaan yhtä kauan kuin uusien vaunujen nopeassa tilauksessa.

Lähde YLE Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content95F0D


Tampere-Pieksämäki välillä ratatöitä viikonloppuöisin

03.07.2006 23:27

Kaksi lauantain ja sunnuntain välisinä öinä Tampereen ja Pieksämäen välillä liikennöivää junaa korvataan linja-autoilla ja taksilla 8.7.-2.9. Liikennekatkon aikana Tampere-Jyväskylä-radalla uusitaan vaihteita Oriveden ja Jämsänkosken välisellä rataosalla.

Korvattavat junavuorot ovat lauantai-iltaisin Turun satamasta klo 20.46 Joensuuhun liikennöivä pikajuna P 935 ja Joensuusta klo 23.07 Turkuun liikennöivä pikajuna P 902. Turun ja Tampereen sekä Pieksämäen ja Joensuun välillä junat liikennöivät normaalisti.

Vaikka junaliikenne on katkosten aikana poikki Tampereen ja Pieksämäen välillä, radalla liikennöi lukuisia työkoneita. Rataa ylittäessä tulee noudattaa tavanomaista varovaisuutta.

 

Lähde VR tiedote 3.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n67


Uusi tapa tärinän ehkäisyyn

03.07.2006 00:10

Raskaan junaliikenteen aiheuttamaa ratojen tärinää yritetään vaimentaa uudella menetelmällä, syvästabiloinnilla eli pohjanvahvistuksella. Nykyisin rautatieliikenne aiheuttaa ympäristöä häiritsevää tärinää etenkin pehmeikköalueilla, ja siksi junanopeuksia joudutaan paikoin rajoittamaan jopa murto-osaan normaalista. Uudessa menetelmässä pehmeään maahan sekoitetaan sideainetta. Maaperään muodostuu lujittuneita pilareita, joiden oletetaan vaimentavan rautatieliikenteen aiheuttamaa tärinää.

Syvästabilointia kokeillaan tässä vaiheessa Korialla Lahden ja Kouvolan välisellä rataosuudella. Tavoitteena on löytää kustannuksiltaan edullinen ratkaisu tällaisiin ongelmakohteisiin.

Pohja vahvistuu sementin avulla

Radan viereen rakennetaan kaksi erityyppistä syvästabilointiseinämää yhteensä noin neljänsadan metrin matkalle. Syvyytenä kokeillaan 15 ja 21 metrin pilareita. Stabilointiin käytetään kalkkia ja sementtiä. Korialle rakenteet valmistuvat elokuuhun mennessä. Sen jälkeen päästään mittaamaan tärinää radan ympäristössä.

Koria on yksi niistä paikoista, jossa tavarajunien nopeuksia on jouduttu laskemaan peräti 30 kilometriin tunnissa. Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Tuomo Viitala sanoo, että osittain juuri tämän takia uutta menetelmää testaan Korialla.

- Tavoitteena on, että nopeusrajoitusta saataisiin lievennetyksi tai se voitaisiin kokonaan poistaa. Meillä on eri puolella rataverkkoa nyt toistakymmentä kohdetta, joissa ongelmaa on koetettu vähentää nopeusrajoituksilla.

Toistaiseksi tärinälle ei ole säädetty raja-arvoja. Tuomo Viitala arvioi, että ongelma on kuitenkin valtakunnallisesti suhteellisen merkittävä.

- Varaudumme siihen, että jossakin vaiheessa tärinälle tulee raja-arvoja. Niinpä pyrimme ennakoivasti löytämään sellaisia torjuntatoimia, ettei junaliikenteeseen tarvitsisi puuttua ainakaan kovin laajasti.

- Suurimmat ongelmat painottuvat niille rataosille, joilla on vilkasta Suomen ja Venäjän välistä liikennettä. Niillä liikennöivät käytännössä Suomen rataverkon raskaimmat tavarajunat.

Raskaan tavarajunan nopeuden rajoittaminen heijastuu ja saattaa jopa kertautua muuhun junaliikenteeseen, vaikka Suomessa esimerkiksi matkustajaliikennettä ei jouduta hidastamaan tärinäongelman vuoksi.

- Vaikka yhden junan osalta puhutaan ehkä vain muutaman minuutin hidastuksista, ainakin sellaisilla rataosilla, joilla väistömahdollisuuksia on harvoin, kokonaisvaikutus voi olla hyvinkin suuri, Tuomo Viitala selvittää.

Lähde Karjalainen 3.7
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Model=juttusivu.html&Story=2756660.txt


Idän tavaraliikenne laski alkuvuonna

03.07.2006 00:08

Matkustus VR:n kaukoliikenteen junissa kasvoi tammi-huhtikuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne laski selvästi lähinnä raakapuu- ja konttikuljetusten supistumisen takia. Sen sijaan kotimaan tavaraliikenne oli lievässä nousussa. Ratatöitä valtion rataverkolla oli vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Venäjän-kuljetusten ja ratatöiden väheneminen sekä energiakulujen kasvu heikensivät VR-konsernin alkuvuoden tulosta. Konsernin liikevaihto tammi-huhtikuulta oli 371,4 miljoonaa euroa (373,8 M€). Liikevoitto oli 0,5 miljoonaa euroa (6,0 M€) ja tulos 0,8 miljoonaa euroa (5,5 M€).

Matkojen määrä kaukoliikenteen junissa lisääntyi alkuvuonna 3,4 %. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä edellisvuoden voimakas kasvu taittui ja matkojen määrä väheni 0,8 %. Kokonaisuutena junamatkustus pysyi viime vuoden tasolla.

Suomen ja Venäjän raja ylittävä tavaraliikenne väheni alkuvuonna yhteensä 8,6 %. Määrällisesti eniten supistui suurin tuoteryhmä eli metsäteollisuuden kuljetukset, 10,5 %. Valtaosa kuljetuksista on raakapuun tuontia. Myös konttikuljetukset Siperian radalla vähenivät voimakkaasti Venäjän rahtimaksujen nousun vuoksi.

Kotimaan tavaraliikenne kasvoi 0,7 %. Valtion rataverkolla on talvikaudella vain vähän investointiluonteisia ratatöitä. Siksi ratatöiden toimialan tulos on perinteisesti alkuvuonna tappiollinen. Tänä vuonna työmäärä oli vielä edellisvuotta ja tavanomaista pienempi.

VR-konsernin henkilöstön määrä väheni 1,0 %. Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 550 henkilöä.

Investointimenot olivat tammi-huhtikuussa 39,1 miljoonaa euroa. Tästä aikaisempien junakalustotilausten maksuihin käytettiin 23,1 miljoonaa euroa. VR:llä on nyt käytössään pääosa viime vuosina tilatusta kalustosta.

Lähde VR tiedote 13.6
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n63


Kemijärven junatapahtuma uskoi henkilöliikenteen jatkumiseen

02.07.2006 00:16

Kemijärven Jaakontorilla lauantaina järjestetty junatapahtuma nostatti uskoa Itä-Lapin henkilöjunaliikenteen säilymiseen. Torille oli kerääntynyt satoja paikallisia ihmisiä kuuntelemaan liikenneministeriön, VR:n ja poliitikkojen kantaa asiaan.

VR on päättänyt lopettaa suoran makuuvaunuliikenteen Kemijärvelle syyskuussa ja koko henkilöjunaliikenteen vuoden lopussa. Perusteluina ovat rataosuuden kannattamattomuus sekä uusien makuuvaunujen vaatima sähköistys, joka loppuu Rovaniemelle.

Päätös nostatti Kemijärvellä junakapinan, jonka maininkeja on sittemmin nähty eduskuntatalolla saakka.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) tarjosi viime viikolla lappilaisille ratkaisua, jossa rataosuudelle hankitaan kaksi virtaa syöttävää aggregaattivaunua. Vaunujen kustannukset tulisivat ainakin osin alueen hoidettaviksi.

Painostus jatkuu

Kemijärven tapahtumassa ministerin neuvottelunavaus nähtiin askeleena eteenpäin. Lappilaiset kansanedustajat olivat tapahtumassa hyvin edustettuina ja kommentoivat asiaa kilvan. Keskustan Tatja Karvonen piti hyvänä VR:ssä tapahtunutta asenneilmapiirin muutosta.

- Alussa he sanoivat ehdottomasti ei. Sitten heillä oli tekoselityksiä. Nyt heillä ei ole enää mitään selityksiä, Karvonen sanoi.

Vasemmiston Esko-Juhani Tennilä paheksui ministeri Huovisen ehdotusta, että lappilaiset maksaisivat itse tarvittavat aggregaattivaunut.

- Sähköistys on perusjuttu ja joukkoliikenne on valtion vastuulla, Tennilä sanoi.

Hän lupasi puolueen painostavan hallitusta ensi syksynä, kun Kemijärven tarvitsemat joukkoliikennerahat tulevat jälleen esille.

Neuvottelut ensi viikolla

Liikenneministeriön ylijohtaja Harri Caven oli sitä mieltä, ettei hiihtomatkalaisten käyttämää Rovaniemi-Kemijärvi-väliä voida hoitaa VR:n ehdottamilla päivävaunuilla tai linja-autolla.

CavÃ(c)n myös kertoi ministeriössä nyt hyvin tiedettävän, että lappilaiset haluavat sähköistyksen Kemijärvelle saakka. Hän ei pitänyt noin 17 miljoonan euron investointia kuitenkaan kannattavana nykyisillä liikennemäärillä.

- Jos sähköistys tulee poliittisin perustein, on rahan tultava muualta kuin liikenneministeriöstä, CavÃ(c)n sanoi.

Puheenvuoron käytti myös toinen Kemijärven junakapinan aloittaneista yrittäjänaisista.

- Jokemme (Kemijoki) on valjastettu tuottamaan sähköä koko maalle. Kai sähköä riittää meidän pienelle radanpätkällemme, yrittäjä Päivi Valle vaati.

VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen vakuutti, että VR säilyttää mielellään Kemijärven henkilöliikenneaseman Suomen kartalla, jos esitetty malli aggregaattivaunujen hankinnasta voidaan toteuttaa yhteistyössä Lapin liiton ja liikenneministeriön kanssa.

Lappilaiset osapuolet, ministeriö ja VR keskustelevat asian ratkaisemisesta jo ensi viikolla.

Lähde Kaleva 1.7
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=581093


Ajolankavaurio viivästyttää junia Rantaradalla aamuun asti

02.07.2006 00:12

Rantaradan kaukojunat ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat myöhästelevät vielä sunnuntaina ajolankavaurion takia. Junaradan ajolangat katkesivat ja putosivat maahan lauantaina Helsingissä Ilmalan ja Huopalahden välisellä rataosuudella. VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, että ajolankojen korjaaminen kestää sunnuntaiaamuun.

Puoli viiden aikaan iltapäivällä havaittu ajolankavaurio aiheuttaa parinkymmenen minuutin myöhästelyjä Helsingin ja Turun välisessä kaukoliikenteessä sekä lähijunissa Helsingistä Leppävaaraan, Vantaankoskelle, Espooseen, Kirkkonummelle sekä Karjaalle.

Pasilan ja Huopalahden välisellä rataosuudella on korjauksen ajan käytössä vain kaksi raidetta. VR:ltä arvioidaan, että junaliikenne ruuhkautuu pahasti. Matkustajia kerrotaan kuitenkin olevan lauantai-iltaisin yleensä puolet vähemmän kuin arki-iltoina. Syytä ajolankojen katkeamiselle ei vielä tiedetä.

Lähde HS 1.7
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ajolankavaurio+my%C3%B6h%C3%A4stytt%C3%A4%C3%A4+rantaradan+liikennett%C3%A4+viel%C3%A4+aamulla/1135220508686