Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Rautatieuutiset 1/2004

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu


Entisen kyllästämön maa-aluetutkimukset valmistumassa Mikkelissä

24.06.2004 15:41

Syksyllä 2003 alkaneet maaperän ja pohjaveden tutkimukset entisen ratapölkkyjen kyllästämön alueella Mikkelissä ovat valmistumassa. Maastotyöt on saatu valmiiksi ja viimeiset laboratoriotutkimukset valmistuvat heinäkuussa. Tutkimuksissa on selvitetty kreosootissa olevien PAH-yhdisteiden pitoisuuksia ja levinneisyyttä maaperässä ja pohjavedessä sekä alueen maaperäolosuhteita. Ratapölkkyjen kyllästykseen käytetty kreosootti on puunsuoja-aine, joka on valmistettu kivihiilitervasta ja sisältää haitallisia polyaromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä.

Suurimmat pitoisuudet on löydetty entisen kyllästämörakennuksen länsipuolella olleen suon kohdalta. Kyllästämön toiminta-aikana (1905-1982) on ilmeisesti jätekreosoottia kaadettu suohon. Suon kautta aineet ovat päässeet pohjaveteen. Entiseltä kyllästämöalueelta pohjavedet virtaavat sekä itään että etelään. Pohjaveden virtauksen mukana PAH-yhdisteet ovat levinneet hitaasti itään, kun taas etelän suunnassa ei PAH-yhdisteitä ole todettu. Vesilaitoksen vedessä ei PAH-yhdisteitä ole. PAH-yhdisteiden levinneisyyttä pohjavedessä tutkitaan jatkossa lisää.

Seuraavan vuoden aikana selvitetään eri kunnostusmenetelmien teknistä soveltuvuutta ja riskien hallintaa sekä tehdään koekunnostus.

Lähde RHK tiedote 23.6
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html


Lipunmyynti loppuu Vainikkalassa

24.06.2004 15:37

VR:n lipunmyynti loppuu Vainikkalan asemalla 28. kesäkuuta henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Lappeenranta on tämän jälkeen Vainikkalaa lähin VR:n lipunmyyntipaikka, josta saa Suomen ja Venäjän välisiin juniin tarvittavat matka- ja paikkaliput. Venäjän juniin liput on hankittava etukäteen.

Vainikkalan asemalla ei enää oteta kirjattua matkatavaraa kuljetettavaksi Venäjän juniin 28.6. lähtien. Kirjattua matkatavaraa voi edelleen lähettää Kouvolan, Lahden, Riihimäen ja Helsingin asemilta. Vainikkalasta junaan nousevat asiakkaat voivat kuljettaa vain käsimatkatavaraa, joka kulkee vaunussa heidän mukanaan.

Vainikkalassa pysähtyy päivittäin kolme Venäjälle menevää ja kolme Venäjältä saapuvaa junaa.

Lähde VR tiedote 16.6
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n27


Turun ratapihan ylle suunnitellaan yhdistettyä matka- ja liikekeskusta

21.06.2004 18:49

HANNU MIETTUNEN

Junaliikenne ja pitkän matkan bussit saattavat käyttää Turussakin tulevina vuosina yhteistä asemaa.

Tällaiseen matkakeskukseen pitkään epäillen suhtautuneet VR ja Ratahallintokeskus ovat nyt periaatteessa valmiita siirtymään lähelle nykyistä linja-autoasemaa. Tarkoitus on rakentaa ratapihan ylle aivan Aninkaisten sillan kupeeseen suuri kokonaisuus, jonne sijoittuisi asemien lisäksi liikekeskus, hotelli, toimistoja ja pysäköintitilaa.

Turun kaupunki suunnittelee houkuttimeksi laajaa kaavoituspakettia, jossa on mietitty uutta käyttöä koko ratapiha-alueen lähiympäristölle.

VR-Yhtymä ja valtion kiinteistöyhtiö Kapiteeli omistavat ratapihan ja nykyisen Pohjolan kaupunginosan välistä suuria maa-alueita. Ne soveltuisivat hyvin asuinrakentamiseen.

- Rakentaminen voitaisiin aloittaa juuri asunnoista. Muut kokonaisuuden osat tulisivat viereen pikku hiljaa ehkä noin viiden vuoden kuluessa, arvioi projektipäällikkö Markku Iivanainen VR-Yhtymän kiinteistöosastolta.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen on varovaisempi. Turun nykyiseen rautatieasemaan ja ratapihaan on panostettu kuluneen vuosikymmenen aikana melko paljon rahaa. Investoinnit eivät ole kummankaan mielestä silti niin suuria, etteikö paikkaa voitaisi vaihtaa.

Ruohosen mukaan aseman ja liikekeskuksen yhdistämisestä on hieman huonoja kokemuksia Helsingin Pasilasta.

- Ihmiset kulkevat aseman läpi niin kiireesti, ettei liikkeissä asioinnille jää kovin paljon aikaa, hän kertoo.

Turussa Kupittaan asema taas jäi suhdannesyistä pitkäksi aikaa oman onnensa nojaan. VR-Yhtymän Iivanainen puolustaa kuitenkin Turun suunnitelmaa.

- Liikekeskus olisi suunnattu ensisijaisesti muille kuin aseman käyttäjille, hän korostaa.

Radanvarsi täynnä arvokasta tonttimaata

Läpikulkuväyläksikin soveltuva liikekeskus yhdistäisi suunnitellun asunto-alueen keskustaan paljon kiinteämmin kuin nykyiset sillat. Koko radan pohjoispuoli siirtyisi psykologisesti lähemmäs. Se lisäisi houkuttelevuutta ja nostaisi todennäköisesti tonttimaan ja kiinteistöjen hintoja. VR-Yhtymä hyötyisi maaomistuksistaan myös radan eteläpuolella.

Ratapihankadun ja radan väliin on kaavailtu uusia toimistotaloja koko linja-autoaseman ja vanhan rautatieaseman väliselle matkalle.

Eräänlaisena meluvallina niilläkin olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus koko Ratapihankadun ja Puolalanmäen väliseen alueeseen.

VR:n vanhalle konepajallekin etsitään uutta käyttöä. Kaupunki on alustavasti kaavaillut sinne liikunta- ja kulttuuritiloja, jotka yhdistettäisiin Ratapihankatuun raiteiden yli vievällä sillalla.

Linja-autoaseman tienoilla maan omistaa pääosin Turun kaupunki. Sen omistuksessa on myös nykyinen asemarakennus, jossa Matkahuolto on vain vuokralla. Rahtiasema on Matkahuollon oma, mutta tontti kaupungin.

Matkahuollon hallintopäällikkö Kalevi Mäkinen tuntee suunnitelman vasta pääpiirteissään. Hänen mukaansa bussiliikenteellä on suostumukselleen lähinnä kolme ehtoa.

- Kunhan linja-autoaseman ei tarvitse liikkua kovin kauas, kunhan meidän toimintamme ja palvelumme ei rakennusaikana olennaisesti vaikeudu ja kunhan kustannukset nouse kohtuuttoman korkeiksi, Mäkinen luettelee.

Turun suunnitelma saattaa hänen mukaansa täyttää ehdot.

Turun kaupunki on teettänyt ratapiha-alueesta kaavoituksen pohjaksi jo alustavan suunnitelman arkkitehtitoimisto Schaumanilla. Insinööritoimisto Rakennuslaskenta NHL on puolestaan laatinut matkakeskuksen alustavan kustannusarvion.

Laskelman mukaan kuusi maanpäällistä ja kolme kellarikerrosta sisältävä lähes 94 000 neliön talo tulisi maksamaan veroineen noin 113 miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat vielä laiturien ja raiteiden siirtotyöt, joiden hinnaksi Ratahallintokeskus on arvioinut karkeasti 10-15 miljoonaa. Itse asematilojen osuus on nelisen miljoonaa, rahtiaseman 1,2.

Pääosa rahoitusvastuusta lankeaisi yksityiselle liike-elämälle. Tämä lieneekin suunnitelman kriittisin kohta. Onko Turun keskustan liepeillä vielä tarvetta uusille lähes 16 000 neliön liiketiloille?

- Tämän pohjana on muutama vuosi sitten tehty seudullinen kauppapaikkaselvitys. Aninkaisten sillan alue oli siinä oikeastaan ainoa uusi paikka, jota kannatettiin, kertoo Turun kiinteistötoimenjohtaja Jouko Turto.

Hän ei usko, että kokonaiskysyntä Myllyn tai suunnitellun Skanssin liikekeskuksen vuoksi olisi täyttymässä.

- Ei, ostovoimahan kasvaa koko ajan, Turto huomauttaa.

Kevyempiä vaihtoehtoja matkakeskuksen rakentamiselle ei hänen mukaansa juuri ole. Jo raidetyöt tulevat niin kalliiksi, että pelkkää asemaa ei kannata ruveta tekemään.

- Me voimme joko pysyä nykytilanteessa ja ostaa tuhat litraa maalia tai sitten me voimme tehdä tämän. Välimuotoa ei oikein ole, Turto kuvaa.

Tampereella ajatus kariutui

Kaupungin vahvin suostutteluvaltti on kaavoitusmonopoli, jolla se voi halutessaan muuttaa radanvarren joutomaat arvokkaaksi rakennuspaikaksi. Ketään ei olla silti kiristämässä.

- Tämä on tehtävä niin, että vaikutus on jokaiselle positiivinen, Turto vakuuttaa.

Turun kaupunginhallitus saa suunnitelmat eteensä elokuussa järjestettävässä iltakoulussaan. Puolueista matkakeskusta ovat tähän asti kiirehtineet lähinnä vihreät ja päättävistä elimistä ympäristö- ja kaavoituslautakunta. Kukaan ei ole ilmoittanut nimenomaisesti vastustavansa hanketta.

Tänä vuonna kaavoitusta tuskin enää aloitetaan. Turton mukaan tähtäin on pikemminkin vuosikymmenen luokkaa.

Matkakeskuksia toimii varsin yleisesti Keski-Euroopassa ja Suomessakin mm. Jyväskylässä. Tampereella jo kymmenkunta vuotta suunniteltu matkakeskus karahti tänä keväänä ilmeisen pysyvästi kiville.

Siellä ajatuksena oli siirtää linja-autoasema rautatieaseman kupeeseen, eikä päinvastoin.

Lähde Turun Sanomat - Kotimaa 21.6.2004
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,168895,2004-06-21


VR uhkaa lopettaa junayhteyksiä

20.06.2004 21:37

Junaliikenne uhkaa päättyä ensi vuonna Kouvolan ja Kotkan sekä Karjaan ja Hangon välillä, jos valtio karsii suunnitelmiensa mukaan kannattamattomien vuorojen tukirahoja.

Valtiovarainministeriö kurittaa VR:ää nyt kovalla kädellä. Junaliikenteen kannattamattomien vuorojen tukirahoissa on lähes kolmen miljoonan euron vajaus. VR uhkaa lopettaa liikenteen kahdella tappiollisella rataosuudella.

- Joukkoliikenteen osalta eniten tukea vaativat esimerkiksi Hangon ja Kotkan junayhteydet. Tällöin kun rahaa ei ole eikä tule, tällaisesta joudutaan silloin luopumaan. Vahinko vain, että rautatieyhtiö on hankkimassa uutta kevyttä kalustoa muun muassa tätä Hangon liikennettä varten, toteaa Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela.

16 kiskobussia turhan pantiksi

Lopettamisuhan vuoksi VR:n muun muassa Hangon radalle tilaamat 16 kiskobussia on jäämässä turhan pantiksi. Yhteensä 24 miljoonan euron investoinnille on vaikea keksiä korvaavaa käyttöä.

Poliitikkojen tempoilu ja yhteisen päämäärän puuttuminen ovat suurimpia ongelmia tie- ja ratahallinnossa. Tuore, 137-sivuinen selvitys antaa kovaa kritiikkiä myös liikenne- ja viestintäministeriön omille toimille. Huono johtaminen on johtanut tilanteeseen, jossa liikenne näyttää investoinnin sijasta kustannukselta.

- Kädestä suuhun, lisäbudjetista lisäbudjettiin, tai budjettiin ratkotaan tällaisia hyvin pitkäjänteisyyttä vaativia rahoitusasioita, me ymmärrämme, että kenttä ei tätä ymmärrä, Korpela jatkaa.

Tiehallinnossa hallitsee raportin mukaan insinöörikulttuuri. Suunnitelmia syntyy enemmän kuin niitä ehditään toteuttamaan. Yli sadan henkilön haastatteluihin perustuvasta raportista paistaa läpi syvä turhautuminen.

Lähde MTV3 Uutiset 20.6
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/06/303296


Tampere-Jyväskylä -radalla liikennekatko Juhannuksena

20.06.2004 21:32

Tampereen ja Jyväskylän välisen radan junavuoroja korvataan juhannuksena busseilla kahden vuorokauden ajan rataosalla tehtävien töiden vuoksi. Lisäksi osa vuoroista on peruttu. Liikennekatkos rataosalla alkaa perjantaina 25.6. klo 11.00 ja päättyy sunnuntaina 27.6. klo 12.00. Katkoksen aikana myös Jyväskylän ja Pieksämäen, Jyväskylän ja Helsingin sekä Jyväskylän ja Turun välistä junaliikennettä on rajoitettu.

Liikennekatkoksen aikana Jyväskylästä Pieksämäelle liikennöi kaksi pikajunaa, klo 13.40 (P811) ja klo 16.40 (P 817). Pieksämäeltä Jyväskylään liikennöi samoin kaksi pikajunaa, klo 12.15 (P 820) ja klo 15.15 (P 826). Junat kulkevat normaalin aikataulunsa mukaisesti. Muut junat Jyväskylän ja Pieksämäen välillä on peruttu.

Liikennekatkoksen aikana rakennetaan Tervalan alikulkusilta Jyväskylän Keljossa. Lisäksi kunnostetaan mm. rataosalla sijaitsevien ratatunnelien suuaukkoja. Ratatöiden rakennuttaja on Ratahallintokeskus. Alikulkusillan uusimisesta vastaa Tieliikelaitos.

Lähde VR tiedote 16.6
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25


Lahden oikorata nyt kokonaan työn alla

20.06.2004 11:15

Järvenpään-Lahden oikoratatyömaalla on juuri ylitetty merkkipaalu: työt ulottuvat koko 63 kilometrin osuudelle. Tekeillä ovat muun muassa molemmat yli 500-metriset sillat: toinen vie yli Luhdanjoenlaakson Orimattilassa ja toinen yhdistää oikoradan päärataan.

Projektipäällikkö Juha Kansonen pitelee lankoja käsissään rauhallisena. Noin 331 miljoonan euron budjetissa ja aikataulussa pysytään - molemmissa ihan mukavasti. Aikatauluja ovat helpottaneet suotuisat säät. Rakentajat ovat tarvitessaan saaneet kuivia kesiä ja routaa.

Suurin ongelma on ollut suunnitteluresurssien vähyys, toteaa Kansonen. - Kaikki eivät ole pystyneet pitämään kiinni tarjousvaiheen aikatauluista. Suunnittelun pitkittyminen on myöhentänyt rakennusurakoita paikoin muutaman kuukauden.

Kansonen lupaa silti, että nopean liikenteen koeajoihin päästään keväällä 2006 ja liikenne alkaa suunnitellusti 1. 9. 2006. Oikoratatyömaalla työskentelee nyt yli 700 miestä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 20.06.04


Kymenlaakso sai rataverkon kehitysrahaa

17.06.2004 15:37

Suomelle on myönnetty lisää liikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitettua TEN-tukea. Pääosa kohdennetaan Pohjolan kolmio -hankkeelle, joka on yksi EU:n tärkeimmiksi luokittelemista hankkeista.

Varoja myönnettiin mm. Riihimäen ja Luumäen sekä Kouvolan ja Kotkan välisen rataosan parantamiseen. Myös Kerava-Lahti-oikorata sai tukea.

Reilun neljännesmiljoonan euron lisätuki vuosiksi 2004-2006 yli kaksinkertaistaa aiemmin päätetyn EU:n liikennehanketuen.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio


Sipoo ja Kerava haluaisivat henkilöliikenteen Porvoon radalle

14.06.2004 23:31

Sipoo ja Kerava haluaisivat henkilöliikenteen takaisin Porvoon radalle. Kerava haluaa, että Ahjon alueelta pääsisi sujuvasti keskustaan ja edelleen pääkaupunkiseudulle tai Hyvinkään suuntaan. Sipoo toivoo raideliikennettä Nikkilän ja Talman aluelle. Sipoossa hankkeet liittyvät myös kunnan kaavoitukseen.

Porvoon radan liikenteen elvyttäminen on mukana RHK:n tuottamassa Etelä-Suomen rautatieliikenteen kehittämisvisiossa. Alustavan tavoitteen mukaan Porvoon radalla kulkisi juna 20 minuutin välein. Matka Helsinkiin kestäisi 36 minuuttia. Radan kunnostaminen maksaisi karkean arvion mukaan 15 miljoonaa euroa. RHK:lla ei ole rahaa kunnostamiseen tällä vuosikymmenellä.

Rata Porvooseen valmistui 1874. VR:lle rata siirtyi 1917. Henkilöliikenne radalla loppui 1981 ja tavaraliikenne 1990. Nykyisin radalla liikennöi kesäisin museojunia.

Lähde HS 14.6


Talgo rakentaa kaksikerrosjunasta koejunan

13.06.2004 12:51

Espanjalais-suomalainen Talgo rakentaa suunnittelemastaan kaksikerroksisesta kaupunkijunasta koeajo- ja esittelyjunan. Talgon telirakenteen ansiosta junassa voidaan siirtyä vaunusta toiseen molemmissa kerroksissa.

Talgo Oy on nyt päättänyt rakentaa Talgo 22:ksi ristimästään tuotteesta koejunan. Hankkeen tarkoituksena varmistaa ainutlaatuisten ratkaisujen toimivuus myös vaativissa rataolosuhteissa. Koejunaprojektin aloittamista on ratkaisevasti edesauttanut Tekesin ja EU-rakennerahaston myöntämä tuki. Kokonaispanostus Talgo 22:n tuotekehitykseenon on noin 8 M€.

Suomalainen Talgo Oy valmistaa kiskokalustotuotteita ja keskiraskaita konepajatuotteita. Yhtiön päämarkkina-alueena ovat Pohjoismaat ja Länsi-Eurooppa. Talgo Oy:n liikevaihto vuonna 2003 oli noin 41 miljoonaa euroa. Yhtiön tämänhetkinen henkilöstömäärä on noin 420 ja tilauskanta noin 66 miljoonaa euroa. Talgo Oy on osa espanjalaista Talgo-konsernia, joka on keskittynyt kiskokaluston valmistukseen ja huoltoon.

Lähde Talgon tiedote 26.5
Lähde WWW http://www.talgo.fi/aosa/uutiset.htm


Idän tavaraliikenne vei VR:n tappiolle alkuvuonna

11.06.2004 21:54

VR-konsernin liikevaihto tammi-huhtikuulta oli 363,1 miljoonaa euroa (367,2 M€). Liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Konsernin tulos oli + 0 miljoonaa euroa. Edellisvuonna sekä liikevoitto että tulos olivat 5,9 miljoonaa euroa. Tuloksen heikentyminen johtui pääasiassa Venäjän tavaraliikenteen kuljetusmäärien laskusta.

Syynä idän tavaraliikenteen supistumiseen on Venäjän rautateiden noudattama kaksoishintatariffi ulkomaan kuljetuksissa. Sen mukaan kuljetukset Venäjän omiin satamiin ovat merkittävästi halvempia kuin perinteiset maayhteydet.

Suomeen jäävä ja Suomesta lähtevä idän tavaraliikenne väheni 14,7 % ja oli alkuvuonna 4,5 miljoonaa tonnia. Samoin Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen määrä laski 12,6 %. Transitokuljetuksia oli alkuvuonna 1,0 miljoonaa tonnia.

Kotimaan tavaraliikenne junilla lisääntyi 4,1 % ja oli kaikkiaan 9,2 miljoonaa tonnia. Junaliikenteen kokonaistonnimäärä väheni tammi-huhtikuussa 3,2 %. Yhteensä junilla kuljetettiin alkuvuonna 15,0 miljoonaa tonnia tavaraa.

Henkilöliikenteessä junamatkojen määrä lisääntyi 4,2 % ja oli yhteensä 20,5 miljoonaa. Kaukoliikenteen junissa tehtiin matkoja 1,3 % viimevuotista enemmän. Matkojen keskipituus kaukoliikenteessä lyheni 2 %, 220 kilometristä 215 kilometriin.

Lähde VR tiedote 9.6
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25


Kempeleen junaleikit voivat olla hengenvaarallisia

06.06.2004 11:23

Lasten hyppääminen tavarajunien kyytiin Kempeleessä on erittäin vaarallista. Ratahallinkeskuksen mukaan kempeleläislasten keksimä leikki voi todennäköisesti johtaa kuolemaan.

"Oho, ohhoh. En ole ennen kyllä kuullutkaan. Nyt on keksitty ihan uusi harrastus, joka johtaa jossain vaiheessa ilman muuta vahinkoon", sanoo turvallisuusyksikön päällikkö Kari Alppivuori Ratahallintokeskuksesta.

Alppivuoren mukaan junan kyytiin ja kyydistä pois hyppääminen on hengenvaarallista, sillä junan nopeuden arvioiminen on vaikeaa. Tyhjä juna saattaa kiihtyä yllättävän nopeasti. Alppivuoren mukaan hypyn epäonnistumisen seurauksena on todennäköisesti kuolema.

Oulun poliisin mukaan lapset hyppivät junien kyytiin Kempeleen Ristisuolla, missä junat hidastavat tai pysähtyvät junien kohtaamispaikalla. Poliisille leikeistä ilmoitti tiistaina äiti, jonka yhdeksänvuotias tytär oli kertonut olleensa liikkuvan tavarajunan kyydissä. Vaarallista leikkiä harrastavat lapset ovat kymmenen vuoden molemmin puolin.

Aitaaminen ei auta

Alppivuoren mukaan veturinkuljettajan on mahdotonta huomata radalla leikkiviä lapsia, sillä junat saattavat olla lähes kilometrin mittaisia. Junaliikenteen kannalta asialle ei voi tehdä oikein mitään, sillä kohtaamispaikkaa ei voi ottaa pois käytöstä.

Alppivuori pitää myös radan aitaamista huonona keinona. "Meidän pitäisi aidata tuhansia kilometrejä rataa, sillä tällaisia ongelmapaikkoja on paljon. Kyytiin hyppäämistä ei ole tapahtunut, mutta radan ylittäminen on hyvin tavallista. Mitäs se aitaaminen auttaa? Jos ne haluavat mennä radalla, meneehän ne aidasta yli."

Valvontaa tehostetaan

Poliisi on tehostanut valvontaa Ristisuolla, mutta ylikomisario Juhani Saranki Oulun poliisista kehottaa vanhempia kieltämään lapsilta junaleikit. "Toki poliisi yrittää niitä omien resurssiensa puitteissa ottaa kiinni, mutta jatkuvaa valvontaa emme pysty järjestämään", Saranki sanoo.

Lähde Kaleva (06.06.04)


Raitiovaunuihin suunnitellaan matalaa väliosaa

05.06.2004 11:15

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL aikoo rakentaa jälkikäteen osaan raitiovaunuistaan matalalattiaisen keskiosan. Hanke koskee 20-40 nivelraitiovaunua, jotka on hankittu 1980-luvulla.

1980-luvulla rakennetuilla vaunuilla on käyttöaikaa jäljellä parikymmentä vuotta. HKL:n raitioliikenneyksikön johtajan Timo Ketolan mukaan tavoitteena on, että vaikeasti liikkuvat matkustajat voivat käyttää vaunuja sujuvasti koko vaunujen käyttöajan.

HKL on hankkinut suunnittelun avuksi Saksan Ludwigshafenista vuoden 1967 mallia olevan kahdeksanakselisen nivelraitiovaunun, jonka keskellä on väliosa. Se ei ole matalalattiainen, mikä ei kuitenkaan haittaa kokeen tavoitteita.

Koeraitiovaunun avulla testataan, kuinka väliosalla varustettu vaunu soveltuu Helsingin kiskoille. Jos kokeet onnistuvat, rakennetaan helsinkiläisiin raitiovaunuihin matalat keskiosat, joista pääsee portaita pitkin vaunun keula- ja peräosaan. Vastaavanlaisia vaunuja on käytössä muun muassa Göteborgissa ja Tallinnassa.

Lähde HS Tuoreet 4.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152912091


VR:n osingot valtiolle 40 miljoonaa euroa

03.06.2004 19:13

VR maksaa tänä vuonna valtiolle 40 miljoonan euron osingot. Valtiovarainministeriö on palauttamassa VR:n voittorahoista vain 15 miljoonaa euroa ratojen kunnostustöihin.

Kaiken kaikkiaan valtio laittaa ratojen kunnossapitoon tänä vuonna 106 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskuksen mukaan tarve on huomattavasti suurempi. Korvausinvestointirahat valtion budjetissa ovat viime vuosina pienentyneet ja työt siirtyneet.

Lähde MTV3 (03.06.04)


Rahan puute pudottaa Savon junien nopeuksia

02.06.2004 07:08

Ratahallintokeskus joutuu rajoittamaan junien nopeuksia tänä vuonna ainakin kahdella Savon rataosuudella. Niistä toinen, Pieksämäki-Kuopio-rataosuus, kuuluu päärataverkkoon, joten rajoitukset vaikuttavat jo koko maan henkilöliikenteenkin aikatauluihin.

Ratahallintokeskuksen ylijohtajan Ossi Niemimuukon mukaan uusiin nopeusrajoituksiin joudutaan turvautumaan rautateiden korvausinvestointimäärärahojen niukkuuden vuoksi.

Ratahallintokeskus sai valtion tänä vuonna korvausinvestointeihin 106,4 miljoonaa, kymmenisen miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Pieksämäki-Kuopio-radan nopeusrajoitukset astuvat voimaan heinäkuun alussa. Aluksi nopeudet pudotetaan 140:stä sataan kilometriin tunnissa ja vain 10-15 kilomerin matkalta. Ensi vuoden alusta lähtien nopeusrajoitus koskee lähes koko 50 kilometrin pituista rataosuutta.

Toinen uusi nopeusrajoitus koskee Siilinjärvi-Viinijärvi-radan tavarajunaliikennettä. Rata on päässyt niin huonoon kuntoon, että junat saavat ajaa sillä 80 kilometrin tuntivauhtia aiemman satasen sijasta. Siilinjärvi-Viinijärvi-radalla myös kielletään venäläisten tavarajunien liikennöinti. Tähän asti 24,5 tonnin akselipainoiset venäläisjunat ovat saaneet liikennöidä radalla poikkeusluvalla. Jatkossa ne joutuvat kiertämään Etelä-Suomen kautta.

Niukat määrärahat

Rataverkon kunnostustarve on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin valtion budjetissa irronneet määrärahat. Ylijohtaja Niemimuukon mukaan ratojen kunnostukseen tarvittaisiin lähivuosina noin 170 miljoonaa euroa joka vuosi, jotta ikääntyneitä ratoja voitaisiin uusia niin, että rajoituksilta säästyttäisiin.

- Jos määrärahoja ei lisätä, tilanne vain pahenee lähivuosina. Joka vuosi jäämme jälkeen siitä, mikä kunnostustarve on, hän sanoo.

Ratahallintokeskus on laskenut, että nykyisellä rahoituksella nopeusrajoitusten alaisten rataosuuksien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2008 mennessä. Kun nopeusrajoitusten alaisia rataosuuksia on tällä hetkellä runsaat 300 kilometriä, neljän vuoden kuluttua rajoituksia joudutaan määräämään runsaalle 600 ratakilometrille.

Helpotusta lisäbudjetista

Valtiovallalla on ollut tapana helpottaa rautateiden kunnossapitoa lisäbudjeteilla. Viime vuoden kaksi lisäbudjettia nosti korvausinvestointirahat 161 miljoonaan euroon, joilla Ratahallintokeskus pystyi jopa jonkin verran vähentämään nopeusrajoitteisia rataosuuksia.

Niemimuukon mukaan valmisteilla olevassa lisäbudjetissa korvausinvestointeihin esitetään 20 miljoonan euron lisämäärärahaa. Hän uskoo, että eduskunta hyväksyy esityksen.

- Sekään ei riitä. Niillä rahoilla olemme kuitenkin luvanneet kunnostaa puutavara- ja paperinkuljetusreittinä tärkeän Kokemäki-Rauma-radan, hän sanoo.

 

Lähde Keskisuomalainen (net) 02.06.04


Sortuma sotki liikennettä Keski-Suomessa

28.05.2004 19:17

Muuramessa Jyväskylän eteläpuolella ratatyömaalla sattunut sortuma viivästytti junia Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosalla perjantaina. Häiriö heijastui myös muualle rataverkkoon. Häiriö alkoi noin kello 16, kun radalle joutui maa-ainesta tunnelityön yhteydessä. Rata saatiin auki noin kello 17.30.

Junat myöhästyivät enimmillään runsaan tunnin. Useille junavuoroille järjestettiin korvaavia bussi- tai taksikuljetuksia. Häiriö vaikutti noin tuhannen junamatkustajan kulkemiseen.

Lähde HS Tuoreet 28.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076152854430


Savonrata poikki aamulla

28.05.2004 19:16

Rautatieliikenne Kouvolan ja Pieksämäen välillä kulkee jälleen. Radan liikenne katkesi aamuviiden aikaan perjantaina tavarajunan vaunuvian vuoksi. Viallinen vaunu saatiin VR:n mukaan siirrettyä pois radalta noin kello 9.45.

Pikajuna 84 Oulusta Helsinkiin sekä taajamajuna 701 kello 6:22 Kouvolasta Kuopioon korvattiin linja-autoilla. Intercity 72 kello 4:30 Iisalmesta Helsinkiin ohjattiin Tampereen kautta. Iisalmen ja Kouvolan välisille asemille meneville järjestettiin autokyyti.

Lähde HS Tuoreet 28.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076152851162


Insta informoi yöjunien matkustajia

28.05.2004 16:58

Insta Visual Solutions on allekirjoittanut sopimuksen Talgo Oy:n kanssa kaksikerroksisien makuuvaunujen matkustajainformaatiojärjestelmän toimittamisesta Talgon valmistamiin juniin.

Järjestelmä toimitetaan kaikkiin 20:een kaksikerroksiseen makuuvaunuun pääasiassa ensi vuoden aikana. Vaunukohtainen toimitus sisältää kuulutuslaitteet, reittikilvet, käytäville asennettavat videomonitorit sekä sänkykohtaiset audiopaneelit.

VR tulee käyttämään makuuvaunuja yöjunissaan yhdessä katettujen autovaunujen kanssa. Makuuvaunut tulevat liikennöimään Helsingin ja Rovaniemen välillä. Insta lupaa vaunuihin hotellitasoista majoitusta osaksi juuri audiopaneelien ansiosta. Tämän uskotaan houkuttelevan erityisesti liikematkustajia.

Insta Visual Solutions kuuluu tamperelaiseen korkean teknologian alalla toimivaan Instrumentointi-konserniin, jonka liiketoiminta alkoi vuonna 1960.

 

Lähde Digitoday
Lähde WWW www.digitoday.fi


Tampereelle pikaratikka aikaisintaan 2012

28.05.2004 16:56

Tampere. Tampereen pikaraitiotiehanke etenee suunnittelupöydältä päättäjille. Selvitysryhmä esittää loppuraportissaan, että raideliikenne palvelisi ainakin aluksi lähinnä tamperelaisia. Ylöjärvelle ja Nokialle kulkisivat vain ruuhka-aikojen vuorot.

Pikaraitiotien toivotaan lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä vähentävän liikenneruuhkia etenkin kaupungin länsipuolella. Se otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuonna 2012.

Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa valtion osuudeksi on arvioitu 30 prosenttia, mutta liikenne- ja viestintäministeriö ei ainakaan vielä ole asettunut virallisesti tukemaan hanketta.

Selvitysryhmän loppuraportti on esillä maanantaina Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Ympäristökuntien valtuutetuille sitä esitellään tiistaina.

 

Lähde HS tuoreet
Lähde WWW www.hs.fi


Uusia kaupunkijunia kesällä käyttöön

27.05.2004 21:57

VR:n pääkaupunkiseudun liikenteeseen tulee kesällä lisää kaupunkijunia. Junia tulee Suomeen vähitellen, ja niitä alkaa näkyä liikenteessä satunnaisesti lähinnä pääradalla kesäkuun alusta alkaen. Junat aloittavat säännöllisen aikataulun mukaisen liikenteen Helsingin ja Riihimäen välillä ensi vuoden alussa.

Kaupunkijunia on tarkoitus käyttää myöhemmin myös pidempien matkojen taajamajunaliikenteessä, esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä sekä uudella Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla.

VR tilasi 20 uutta kaupunkijunaa italialaiselta Alstom Ferroviarialta vuonna 2002. Junat on valmistettu Ranskassa. Sopimuksen arvo on noin 110 miljoonaa euroa. Tämän vuoden puolella tulee 14 uutta kaupunkijunaa, ja loput saapuvat Suomeen vuoden 2005 kesään mennessä.

Kaupunkijunien kokonaismääräksi tulee 30. VR:llä on ollut tähän asti käytössään kymmenen kaupunkijunaa. Ne ovat liikennöineet pääasiassa YTV-alueella vuodesta 1999.

Juniin on tehty joitakin teknisiä muutoksia. Esimerkiksi junan sisätilojen pintamateriaalit on uusittu helppohoitoisimmiksi, väliovia vaihdettu kestävämmiksi ja eteisen ilmanvaihtoa parannettu.

Lähde VR tiedote 27.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n21


Helsingin uudet ratikat eivät kestä

27.05.2004 20:37

Helsingin uusissa matalalattiaraitiovaunuissa on ilmennyt vakavia teknisiä puutteita. Ongelmien vuoksi suurin osa vaunuista seisoo HKL:n varikoilla odottamassa korjausta. Alun perin kaikki vaunut piti saada liikenteeseen viime vuoden loppuun mennessä.

Teknisiä ongelmia on ilmennyt erityisesti vaunujen moottorit sisältävissä telirakenteissa, jotka eivät ole kestäneet Suomen oloja ja lämpötilojen vaihteluja. Telirakenteiden lisäksi ongelmia on löytynyt muun muassa vaunujen lämpötilan säätöautomatiikasta. Valmistajayhtiö Bombardier onkin joutunut vaihtamaan vaunuihin jo satoja osia.

Helsinkiin tilattiin 40 uutta vaunua, joiden hinta oli 67 miljoonaa euroa. HKL on kuitenkin maksanut vain 16 ensimmäistä vaunua. Loppuja vaunuja ei makseta ennen kuin ne on todettu käyttökelpoisiksi. Helsinki neuvottelee raitiovaunujen valmistajan Bombardierin kanssa siitä, miten vaunut korjattaisiin takuutyönä. Sopuun ei ole vielä päästy.

Lähde HS 20.5


Oulun museoveturi lähti Suolahteen

27.05.2004 20:07

Oulun rautatieasemaa vastapäätä 24 vuotta seissyt museoveturi poistui 19.5 Oulusta lopullisesti. Pahoin ruostunut pikajunaveturi Hv3 nostettiin lavettiautolle ja siirrettiin Suolahteen, missä veturiharrastajista koostuva Höyryraide-yhtiö kunnostaa 63-vuotiaan veturin. Höyryraiden-yhtiön pienempi höyryveturi Tk3 kuljettaa säännöllisesti matkustajia Porvoon asemalta. Noin 54 tonnia painava Hv3 sopii paremmin pitkille matkoille. 63-vuotiaalla veturilla aiotaan kunnostuksen jälkeen kuljettaa matkustajia muun muassa Jyväskylän ja Haapajärven välillä.

Lähde HS 20.5


Tulostettavan junalipun suosio yllätti VR:n

27.05.2004 08:20

Junamatkustajat ostavat päivittäin 650-700 kaukoliikenteen lippua internetistä. Määrä voi tosin muuttua nopeasti, sillä verkkolippujen osuus on kasvanut parissa viikossa alle kahdesta prosentista neljään prosenttiin kaikista kaukoliikenteen lipuista.

"Myynti on ylittänyt odotuksemme. Tavoitteenamme on ollut, että kaukoliikenteen lipuista ostetaan viisi prosenttia internetistä tämän vuoden lopussa", VR Henkilöliikenteen kehityspäällikkö Otto Virtomaa sanoo.

VR otti käyttöön toukokuun alussa uudenlaisen sähköisen lipun, jonka voi tulostaa tietokoneelta itse tai tilata tekstiviestinä matkapuhelimeen. Halutessaan matkustaja voi tilata lipun sekä sähköpostina että tekstiviestinä. Aiemmin junamatkan on voinut varata ja maksaa internetissä, mutta lippu on täytynyt tilata kotiin tai noutaa rautatieaseman palvelupisteestä tai lippuautomaatista. Myös näin voi ostaa yhä lipun.

Matkustajat tulostavat itse tai tilaavat tekstiviestinä nyt noin 70 prosenttia verkkolipuista. Loppuosa lipuista tilataan yhä kotiin tai noudetaan palvelupisteestä tai automaatilta. VR aikoo mainostaa näyttävästi nettilippuja kesäkuun alkupuolelle asti. Mainoksia on ollut televisiossa, lehdissä ja internetissä.

Lähde HS Tuoreet 26.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152837301


Oikoradalla 1-2 nopeaa junaa ja yksi lähijuna tunnissa

26.05.2004 22:33

- Oikoradan henkilöliikenteeseen tulee 1-2 nopeaa junaa ja yksi lähijuna, jotka liikennöivät suuntaansa tunnin aikana, sanoi Mäntsälän messuilla 25.4. puhunut VR-Yhtymä Oy:n varatoimitusjohtaja Veikko Vaikkinen.

Oikoradan lähiliikenteeseen tulee Vaikkisen mukaan toistaiseksi vähemmän vuoroja kuin pääkaupunkiseudulla, koska Mäntsälä ja Haarajoki eivät tuo suuria matkustajamääriä. Ongelmana on myös junakaluston korkea hinta, jolloin liikenne voi jäädä tappiolliseksi. Kysymys liikenneministeriön ostoista ja kuntien mukaantulosta on myös vielä auki.

- Oikoradan hyödyt on nähtävä laajempina kuin pelkästään Keravan-Lahden oikaisuna. Se on perusta Helsingin ja Pietarin väliselle nopealle junaliikenteelle ja palvelee tavaraliikennettä muun muassa Vuosaaren satamaan ja Kilpilahteen.

Lahti mukaan

Vaikkinen sanoi, että oikorata tuo Lahden kaupungin selkeämmin pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen piiriin. Lisäksi taajamajunat luovat edellytykset erityisesti Mäntsälän ja Haarajoen kasvulle. Oikoradan ansiosta voidaan myös pääradan liikennettä nopeuttaa lisäämällä sinne Pendolinoja ja lähiliikennettä.

- Matka Lahdesta Helsinkiin kestää Pendolinolla ja InterCity 2:lla 48 minuuttia ja tavallisella InterCityllä 56 minuuttia sekä lähijunalla 59 minuuttia. Nopein junayhteys kestää Lahdesta Helsinkiin nykyisin 1.21. Nopeat junat pysähtyvät Vaikkisen mukaan Tikkurilassa ja Pasilassa, lähijunat Mäntsälässä, Haarajoella, Keravalla, Tikkurilassa ja Pasilassa.

- Matka Mäntsälästä Helsinkiin kestää 38, Haarajoelta Helsinkiin 28 ja Keravalta Helsinkiin 21 minuuttia, nyt 23 minuuttia. Matka Haarajoelta Keravalle kesää 7, Mäntsälästä Haarajoelle 10, Mäntsälästä Keravalle 17, Mäntsälästä Lahteen 22, Haarajoelta Lahteen 32 ja Keravalta Lahteen 39 minuuttia, nyt 1.18.

Lähde ESS 26.4
Lähde WWW http://www.ess.fi/cgi-bin/uusinetlari/index.pl?osasto=101&pvm=2004/05-26&juttu=10426083221


Orimattilan Hennan asemahanke sai suunnittelurahaa

26.05.2004 22:18

Orimattilan, Mäntsälän ja Kärkölän virittämä Asema Hennaan -hanke on saanut suunnittelurahaa EU-rahoituksena. Päijät-Hämeen maakuntahallitus päätti rahoituksen myöntämisestä 15.3. Suunnitteluhankkeen kokonaiskustannusarvio on 27 000 euroa. Kustannuksista puolet maksavat mukana olevat kunnat. Toinen puoli saadaan EU- ja kansallisena rahoituksena. Hankkeessa ovat mukana myös Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntaliitot. Suunnittelutyön tekee Suunnittelukeskus Oy.

Henkilöliikenne mahdollista

Hennan kylä on Orimattilan puolella, mutta aivan Mäntsälän ja Kärkölän rajojen tuntumassa. Kunnat suunnittelevat nyt yhdessä Hennan, Levannon ja Marttilan kylien tulevaa maankäyttöä. Hennaan rakennetaan oikoradan ainoat ohitusraiteet ja niitä voidaan laajentaa teollisuuden pistoraiteiksi. Myös henkilöliikenteen aseman rakentaminen on mahdollista.

Ohitusraiteiden rakentaminen Hennaan selvisi vasta viime vuoden lopulla. Ohitusraiteiden saamista on pidetty kuntien kannalta lottovoittona. Paikka on logistisesti erinomainen, sillä alue on aivan Lahden-Helsingin moottoritien ja vanhan Lahdentien tuntumassa. Alue on suurimmaksi osaksi rakentamaton.

Alueen tulevaa käyttöä ei ole rajattu. Tässä vaiheessa Hennan-Levannon-Marttilan aluetta tutkitaan sekä asumisen, teollisuuden, logistiikkapalvelujen että kaupallisten palvelujen sijoittumispaikkana. Alueen tulevaisuudesta luonnostellaan erilaisia vaihtoehtoja, joita vertaillaan.

Lähde ESS 16.3
Lähde WWW http://www.ess.fi/cgi-bin/uusinetlari/index.pl?osasto=101&pvm=2004/05-26&juttu=10316082137


Talgo rakentaa koejunan

26.05.2004 14:10

Vuolijoella toimiva Talgo Oy on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt kaksikerroksisen sähköjunan, jonka molemmissa kerroksissa voidaan esteettömästi siirtyä vaunusta toiseen. Laiturikorkeudella olevaan alakertaan on helppo astua sisään ja siirtyä tarvittaessa vaikka junan toiseen päähän nousematta ainoatakaan porrasaskelmaa. Yläkerrassa voidaan vastaavasti kulkea tasaista lattiaa junan päästä päähän.

-Markkinoilla on jo pitkään ollut ns. matalalattiaisia sähköjunia, joissa matkustaja kuitenkin käytännössä joutuu kulkemaan portaita löytääkseen vapaan paikan tai siirtyäkseen vaunusta toiseen. Talgon patentoiman ylikulun ansiosta alakertaan voidaan nyt tehdä yhtenäinen matalalattiamatkustamo junan päästä päähän. Samalla yläkertaan saadaan yhtenäinen matkustamotila koko junan pituudelle, Talgo Oy:n toimitusjohtaja Tapani Tapaninaho kertoo. Matkustamotilat ovat poikkeuksellisen avarat ja hyvin valvottavissa, jolloin myös viime aikoina korostunut junamatkustajien turvallisuus paranee, Tapaninaho jatkaa.

Talgo Oy on nyt päättänyt rakentaa Talgo 22:ksi ristimästään tuotteesta koejunan. Hankkeen tarkoituksena varmistaa ainutlaatuisten ratkaisujen toimivuus myös vaativissa rataolosuhteissa. Koejunaprojektin aloittamista on ratkaisevasti edesauttanut Tekesin ja EU-rakennerahaston myöntämä tuki. Kokonaispanostus Talgo 22:n tuotekehitykseen on noin 8 M€.

- Kyseessä on merkittävä hanke koko suomalaisen kiskokalustoklusterin kehittymiselle ja kasvulle, Tapaninaho painottaa.

Klusteriin kuuluu n. 50 kiskokalustoteollisuuden piirissä olevaa yritystä, joiden merkittävimmän kasvupotentiaalin muodostavat Talgo 22:n kotimaan ja Euroopan markkinat. Kotimaassa tärkeimpänä hankkeena on pääkaupunkiseudun lähiliikenne, johon tullaan hankkimaan n. 100 uutta junaa. Siihenkin Talgo 22 on mitä oivallisin ratkaisu, Tapaninaho toteaa.

Lähde Talgo Oy
Lähde WWW http://www.talgo.fi


Oikoradan vilkkain rakennusvaihe alkoi - Rakennustyöt käynnissä koko oikoratalinjalla Keravalta Hakosiltaan

26.05.2004 11:24

Kerava-Lahti-oikoradan viimeisen maarakennusurakkaosuuden (MRU 6P) työt käynnistyvät kesäkuun alussa. Noin 4 km pitkä urakkaosuus ulottuu Järvenpäässä Sipoontieltä Haarajoen tulevalle asemalle.

Käynnistynyt kesäkausi on oikoradan rakentamisen osalta koko hankkeen vilkkain. Mäntsälän ja Hakosillan välillä maarakennus- ja siltatyöt valmistuvat tulevana syksynä ja mahdollistavat radan päällysrakennetöiden aloittamisen.

Päällysrakennetyöt käynnistyvät valmistelevilla töillä heinäkuun loppupuolella. Kiskotustyöt Hakosillasta Mäntsälän suuntaan käynnistyvät syyskuun alussa siten, että Mäntsälän ratapihan pohjoispäähän saavutaan joulukuun alkuun mennessä.

Loppukesällä aloitetaan myös Keravan Kytömaalla viimeinen liitosurakka, jolla oikorata liitetään Helsinki-Tampere-päärataan. Liitosurakan aikana tehdään muutoksia myös pääradan sähköistykseen ja turvalaitteisiin.

Rakennustöiden aikana useita kiertotiejärjestelyitä

Oikoradan rakennustöiden aikana autoliikenne ohjataan kiertoteitä pitkin suurimpien siltatyömaiden ohitse. Mäntsälässä liikenne ohjataan kiertoteille Hyvinkääntien (VT25), Vanhan Lahdentien (M140), Hirvihaarantien (M1456), Sälinkääntien (M1471) sekä Spännärintien (P11727) siltatyömaiden kohdalla. Lisäksi valtatie 4:n länsipuolella eritasoliittymissä Järvenpäässä (liittymä nro 10) ja Haarajoella (liittymä nro 11) aloitetaan muutostyöt kesän aikana. Töiden yhteydessä nopeusrajoituksia alennetaan ajoittain myös moottoritiellä.

Aiemmin toteutettuja kiertotiejärjestelyitä voidaan purkaa Orimattilassa, missä Huhdanojantie (P11806) palautetaan liikenteelle siltaurakan valmistuttua 1.6.2004.

Oikoratahanke edistyy asetetussa aikataulussa.

Lisätietoja:

Ratahallintokeskus, projektipäällikkö Juha Kansonen 040-5487 579

Projektitoimisto, projektipäällikkö Timo Vikström, Lemcon Oy 0400-740 057

Lähde pressi.com / rhk
Lähde WWW http://www.pressi.com/fi/julkaisu/89424.html


Rautatieliikenteen kehittämisstrategialuonnos valmistui

25.05.2004 14:48

Lehdistötiedote 25.5.2004

Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiot 2050

Rautatieliikenteen kehittämisstrategialuonnos valmistui

Ratahallintokeskus on saanut valmiiksi Etelä-Suomen rautatieliikenteen kehittämisstrategialuonnoksen, joka perustuu visiotarkasteluun vuodelle 2050. Sen perusteella nähdään tärkeäksi ratkaista Helsinkiin päättyvän rautatieliikenteen vastaanottokyky ja nykyisten ratakäytävien kehittämistapa. Lisäksi tulee selvittää tulevaisuuden ratavaraustarpeet nopealle liikenteelle Helsingistä mahdollisesti lentokentän kautta länteen ja itään.

Rautatiet ja niiden varrella oleva maankäyttö ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Visiotarkasteluissa raideliikennettä on tarkasteltu yhdessä väestömäärän ja maankäytön kehittymisen kanssa.

Visiotarkastelujen pohjalta Ratahallintokeskus on laatinut luonnoksen Etelä-Suomen rautatieliikenteen kehittämisstrategiasta, joka osoittaa rataverkon kehittämisen painotukset ja lähtökohdat lähivuosien selvityksille.

Kehittämisstrategialuonnos on alustava kannanotto rautatieliikenteen kehittämislinjauksiksi, ja siitä pyydetään lausunnot keskeisiltä sidosryhmätahoilta. Palautteen perusteella Ratahallintokeskus täsmentää raideliikenteen kehittämisstrategian.

Visiotarkasteluissa ja kehittämisstrategiassa esitetään jatkoselvitystarpeita. Kehittämisstrategiaa tarkennetaan jatkuvana prosessina muuttuvien ja lisäselvityksillä tarkentuvien lähtökohtien perusteella. Tavoitteena on muodostaa Etelä-Suomea koskeva rautatieliikenteen visio, joka laajennetaan myöhemmin kattamaan koko Suomi.

Rautatieliikenteen visiotarkasteluun liittyvä aineisto löytyy Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.rhk.fi. Projektit-kohdassa ovat pdf-muodossa "Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiot 2050" -työn yhteydessä laadittu tiivistelmäraportti, kehittämisstrategialuonnos sekä teknisluonteiset työraportit.

Lähde Ratahallintokeskus
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html


Kesä muuttaa kaukojunien aikatauluja ja palveluita

24.05.2004 12:55

VR:n kaukojunien aikatauluihin ja palveluihin tulee joitakin muutoksia 30. toukokuuta alkaen.

Lisäksi hinnaltaan 15 prosenttia edullisemmat niin sanotut vihreän lähdön vuorot lopetetaan ja ne muuttuvat normaaleiksi junavuoroiksi. VR perustelee muutosta vihreiden lähtöjen vähäisellä kysynnällä ja lisää, että niiden niiden tilalle tulee erilaisia hintatarjouksia.

Keskikesällä muutamat, lähinnä työmatkalaisia kuljettavat junavuorot jäävät tauolle. Esimerkiksi Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välillä liikenteestä on poissa neljä junavuoroa 28. kesäkuuta-25. heinäkuuta.

Savonlinnan ja Parikkalan välillä liikennöi kaksi lisäjunaa toukokuun lopusta aina elokuun 29:nteen päivään saakka.

Junien palvelut muuttuvat eniten pikajunissa. Niissä ensimmäisen luokan vaunut, joita on kaikkiaan 30, siirtyvät toisen luokan vaunuiksi. Noin puolet ensimmäisen luokan vaunuista siirtyy pohjoisen yöpikajuniin. Intercity-junissa ja Pendolinoissa ensimmäinen luokka kuitenkin säilyy Business- ja Business Plus -nimisinä.

Intercity-junissa ei ole enää kärrymyyntiä kesäkuun alusta alkaen, joten ravintolapalvelut keskitetään ravintolavaunuun. Kärrymyynti kuitenkin jatkuu Intercity2-junissa. Osassa Pendolino-vuoroista kokeillaan hiljaisempina aikoina tarjoilua vain ravintolavaunusta.

Lisäksi ravintolavaunut poistuvat neljästä Turun ja Tampereen välillä kolkuttelevasta pikajunasta.

Uusista aikatauluista ja junien muutoksista saa tietoa VR:n lipunmyynnistä, internetistä osoitteesta www.vr.fi, teksti tv:n sivulta 430 tai puhelinpalvelusta numerosta 0600 41900.

 

Lähde Keskisuomalainen.net


Junaliikenteen tärinän vaimennusta kokeillaan Nikkilässä

24.05.2004 12:52

LEHDISTöTIEDOTE - 24.05.2004 09:39:09 UTC

Ratahallintokeskus

Junaliikenteen tärinän vaimennusta kokeillaan Nikkilässä

Ratahallintokeskus kokeilee Nikkilässä Keravan ja Sköldvikin välisellä rataosalla asfalttirakenteiden soveltuvuutta junaliikenteestä aiheutuvan tärinän vaimennukseen. Kokeilun yhteydessä on tarkoitus mitata junanopeuden vaikutusta tärinään nopeuksilla 40-70 km/h.

Tärinämittaukset tehdään kahdessa vaiheessa eli ennen koerakenteen valmistumista ja sen jälkeen. Nyt Nikkilässä on tärinästä aiheutuva nopeusrajoitus 40 km/h raskaille tavarajunille, joten nopeuskokeilut voivat aiheuttaa häiritsevää tärinää alueella. Myös asfalttirakenteiden teko aiheuttaa häiriöitä lähiympäristöön.

Ensimmäiset eri junanopeuksilla tehtävät tärinämittaukset toteutetaan touko-kesäkuun vaiheessa viikoilla 22 ja 23. Kokeiluun liittyvät rakennustyöt ajoittuvat ajalle 3.-6.6. ja töitä tehdään myös öisin. Toiset tärinämittaukset tehdään kesä-heinäkuun vaihteessa viikolla 27.

Ratahallintokeskus on tilannut kokeilun käytännön toteutuksen Lemminkäinen Oyj:ltä.

Lisätietoja

Ratahallintokeskus, ylitarkastaja Matti Levomäki p. 0400 480 017 ja ylitarkastaja Tuomo Viitala p. 0400 480014 Lemminkäinen Oyj, projektipäällikkö Marko Kaisanlahti 040 5273228

www.rhk.fi

Lähde Pressi.com


Museojunat saivat kulkuluvat kesäksi

19.05.2004 23:02

VR:n käyttämillä rataosuuksilla liikkuvien museojunien ylläpitäjät ovat saaneet Ratahallintokeskukselta luvat kesäkauden aloittamiseen. Tänä vuonna museojunia omistavat yritykset ja yhdistykset ovat eläneet pienessä jännityksessä, koska niiltä edellytetään uusien turvallisuusmääräysten täyttämistä. Ratahallintokeskus hyväksyi neljän museojunan taustayhteisön tekemät selvitykset. Käsittelyssä olleita hankkeita oli yhtä paljon.

Hakijoista kahdella on käytössä höyryveturi. Toisen kotipaikka on Helsinki ja toisen Porvoo. Lisäksi "lättähatulla" voi matkustaa yleisillä rataosuuksilla Helsingistä Keravan kautta Provooseen ja takaisin. Oulussa liikennettä harjoitetaan Kajaanin suuntaan.

Uusi lupakäytäntö perustuu uuteen rautatielakiin. Toimiluvan lisäksi junaliikenteen harjoittajalla pitää olla turvallisuustodistus. Sen saamiseksi museojunayhteisöjen pitää katsastaa kalustonsa ja osoittaa, että henkilökunnalla on riittävä pätevyys.

Aikaisemmin museojunien ylläpitäjät ovat aloittaneet kautensa jo huhti- tai toukokuussa. Silloin on harjoitettu lähinnä tilausliikennettä.

Ensi vuonna museojunien omistajilla saataa olla suurempia vaikeuksia. Silloin junissa pitää olla kulunvalvontajärjestelmä, mikä merkitsee uusien kalliiden digitaalijärjestelmien käyttöönottoa museokalustaossa.

Lähde HS 19.5


Helsinki pyytää tarjoukset metron automatisoinnista

19.05.2004 22:43

HKL haluaa, että metron kulunvalvonnan ja ohjausjärjestelmän automatisoinnista pyydettäisiin tarjoukset vielä tämän vuoden aikana. Helsingin metron kulunvalvonnan automatisointi käynnistyi kun joukkoliikennelautakunta päätti 29.4 pyytää tarjoukset kahdesta teknisestä vaihtoehdosta 31.10.2004 mennessä. Toinen vaihtoehto on täysin miehittämätön. Toisessa vaihtoehdossa junassa on kuljettaja, joka ei ohjaa, mutta sulkee ovet.

Molemmista perusratkaisuista on olemassa lukuisia erilaisia sovelluksia. Sen vuoksi metroliikennejohtaja Tapio Hölttä antaa väljän kustannushaarukan: 50-100 miljoonaa euroa.

Hölttä sanoaa, että yhä useampi metro maailmalla on täysin miehittämätön. Kun Kööpenhaminan meto aloitti hiljattain automatisoituna, jokaisessa junassa oli junapalvelija matkustajia neuvomassa. Sittemin heistä tarpeettomina luovuttiin, Hölttä kertoo. HKL pohti aluksi junapalvelijoihin perustuvaa järjestelmää, mutta luopui siitä.

Automatisoinnilla HKL yltää tavoitteeseensa, 2 minuutin vuoroväliin. Tiheillä vuoroväleillä junat voivat olla lyhyempiä, joten uusien asemien laituritkin voivat olla lyhyempiä. Tämä vähentää rakentamiskustannuksia.

Lähde HS 27.4


Tampere-Pieksämäki-radalla liikennekatko viikonloppuisin 22.-30.5.

17.05.2004 21:10

Kaksi yöjunaa korvataan kahtena viikonloppuna linja-autoilla ja takseilla Tampereen ja Pieksämäen välillä. Junat korvataan lauantain ja sunnuntain välisinä öinä 22.-30.5. Liikennekatkon aikana Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella korjataan tunnelien suuaukkoja. Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä radalla tehdään samaan aikaan radan päällysrakennetöitä ja vaihdetaan vaihteita.

Korvattavat junavuorot ovat lauantai-iltaisin Turun satamasta klo 20.50 Joensuuhun liikennöivä pikajuna P 835 ja Joensuusta klo 23.07 Turkuun liikennöivä pikajuna P 802. Turun ja Tampereen sekä Pieksämäen ja Joensuun välillä junat liikennöivät normaalisti.

Vaikka junaliikenne on katkosten aikana poikki Tampereen ja Pieksämäen välillä, radalla liikennöi lukuisia työkoneita. Rataa ylittäessä tulee noudattaa tavanomaista varovaisuutta.

Lähde VR tiedote 17.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n37


Juna törmäsi kivi- ja lautakasaan Jyväskylän mlk:ssa

16.05.2004 22:51

Juna törmäsi Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella raiteelle rakennettuun kivi- ja lautakasaan perjantain ja lauantain välisenä yönä. Juna pysyi raiteillaan, eikä kukaan loukkaantunut.

Poliisi löysi onnettomuuspaikan läheisyydestä poikajoukon, josta muut nimesivät yhden pääpukariksi. Hän on vuonna 1986 syntynyt eli piakkoin täysi-ikäinen mies. Häntä epäillään nyt liikenteen häirinnästä.

Turvallisuuspäällikkö Kari Karjalaisen mukaan raiteilla lojuvat romut ovat VR:lle kiusallinen ja vaarallinen ongelma. Karjalainen sanoo, että VR:n liikennettä on häiritty jo kymmeniä kertoja erilaisilla radoille rakennetuilla esteillä.

Raiteille on kasattu esimerkiksi kiviä tai vanhoja polkupyöriä. Jos esineet ovat pieniä, suistumisvaaraa ei synny. Tosin pienikin esine saattaa oikein sopivasti osuessaan aiheuttaa vaaratilanteen.

- Mahdollisuus on olemassa, jos esimerkiksi lauta sopivasti kiilautuu, hän toteaa.

VR suhtautuu kaikenlaiseen ilkivallantekoon vakavasti. Jos tekijä saadaan kiinni, VR vaatii automaattisesti tekijälle rangaistusta ja häneltä vahingonkorvauksia.

Lähde Keskisuomalainen (net) 16.05.04


Ratoihin sittenkin rahaa valtion lisäbudjetissa

13.05.2004 08:52

Hallitus sopi keskiviikkona kevään lisäbudjetista. Perusradanpitoon hallitus esittää noin 20 miljoonan euron määrärahalisäystä, mistä noin viisi miljoonaa euroa liittyy EU:n TEN-tukeen.

Valtiovarainministeriö oli omassa ehdotuksessaan karsinut liikenteen lisärahat kokonaan. Rahaa on tulossa sittenkin, mutta esimerkiksi nyt sovitut rautateiden kunnostusrahat jäivät alle puoleen liikenne- ja viestintäministeriön toivomasta.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) mukaan liikennerahoihinkin voidaan siten palata vielä myöhemmin, mutta mitään lupauksia hän ei antanut.

Lähde Savon Sanomat 13.05.04


Junalipun voi tulostaa itse

11.05.2004 18:02

VR on ottanut koekäyttöön e-lipun tänään toukokuun 11. päivänä. Asiakas voi itse tulostaa kaukoliikenteen junalipun, e-lipun, omalla kirjoittimellaan tai tilata sen tekstiviestinä matkapuhelimeensa. Verkkokaupasta ostetun junalipun on tähän mennessä voinut noutaa asemien lipunmyynnistä tai lippuautomaatista tai tilata postitse kotiin. Nämä lipun toimitustavat voi halutessaan yhä valita verkkokaupassa.

Maaliskuusta 2003 alkaen käytössä ollut junalippujen verkkokauppa on saanut myönteistä palautetta helppokäyttöisyydestä ja varmuudesta. Verkkokaupasta on ostettu tähän mennessä noin 200 000 junalippua. Eniten on toivottu mahdollisuutta tulostaa junalippu itse.

Tilausvahvistus toimii lippuna

Itse tulostettavaa e-lippua varten asiakas valitsee ja maksaa matkan normaalisti VR:n verkkokaupassa osoitteessa www.vr.fi. Junalipun maksaminen tapahtuu Nordean, Sammon tai Osuuspankin verkkopankeissa tai Luottokunnan verkkomaksupalvelussa, jos käyttää Visa-, Eurocard- tai Mastercard-korttia. Verkkokaupan valikoimissa olevia lippuja voi ostaa 8 viikkoa ennen junan lähtöpäivää. Liput verkkokaupasta pitää kuitenkin ostaa viimeistään tuntia ennen junan lähtöaikaa.

Junaan matkustaja ottaa mukaan e-lipun tilausvahvistuksen ja henkilöllisyystodistuksen (ajokortti, kuvallinen Kela-kortti tai henkilökortti). Tilausvahvistuksen voi pyytää tekstiviestinä matkapuhelimeen tai sähköpostilla, jolloin asiakas tulostaa sähköpostiviestin. Vahvistuksen voi myös tulostaa kaupan päätteeksi suoraan näytöltä.

Tekstiviestinä valittu tilausvahvistus henkilöllisyystodistuksen kanssa riittää junalipuksi silloin, kun kyseessä on yhden henkilön yksi vaihdoton matka. Tilausvahvistus pitää tulostaa sähköpostista tai näytöltä silloin, kun liput ostetaan useammalle henkilölle ja jos matkaan sisältyy vaihtoja.

Konduktööri tarkastaa junassa matkustusoikeuden. Konduktööri syöttää asiakkaan näyttämän tekstiviestin tai tulosteen perusteella lipun tiedot myyntilaitteeseensa ja antaa matkustajalle lipputositteen.

E-lippua ei voi vaihtaa

Internetistä ostettu e-lippu on voimassa lippuun merkityssä junavuorossa. Itse tulostettavaa junalippua ei voi muuttaa eikä peruuttaa. Verkkokaupasta muilla toimitustavoilla hankitut liput voi yhä tarvittaessa vaihtaa. Myös lipunmyynnistä tai automaatista ostettujen junalippujen vaihtaminen säilyy ennallaan.

Pelkät lippujen varaukset voi tehdä edelleen VR:n puhelinpalvelusta tai suoraan asemien lipunmyynnistä.

E-lipun voi siirtää toiselle henkilölle, jos itse ei pystykään käyttämään lippua. Siirtoa halutessaan asiakas ottaa yhteyttä VR:n valtakunnalliseen puhelinpalveluun, puh. 0600 41 900 (puhelun hinta 1 euro/puhelu + pvm).

Lippuvalikoima ennallaan

Verkkokaupan valikoima kattaa yleisimmät kaukoliikenteen liput. VR:n verkkokaupasta saa junaliput IC-, IC2-, Pendolino-, pika- ja taajamajunassa tehtäviin matkoihin. Verkkokaupasta saa myös tavallisimmat alennusliput kuten juniori-, opiskelija-, varusmies-, siviilipalvelusmies- ja senioriliput sekä alle 65-vuotiaiden eläkeläisten liput. Myös perheliput ja liput 3-8 hengen ryhmälle voi hankkia Internetistä.

VR:n verkkokaupassa voi itse määritellä, millaisen istumapaikan junasta haluaa. Pendolino-, InterCity- ja pikajunista voi valita ikkuna- tai käytäväpaikkoja. Järjestelmä hakee automaattisesti vierekkäiset paikat esimerkiksi kahden junalipun ostajalle. Verkkokaupasta voi ostaa pyörätuoli- ja allergiapaikkoja sekä paikkoja video- ja puuhavaunuihin, perhehytteihin ja leikkitilojen läheisyyteen. Myös istumapaikkoja lemmikkiosastoon tai -vaunuun saa verkkokaupasta.

Verkkokaupasta ei voi ostaa esimerkiksi autopaikkoja, makuupaikkoja, sarjalippuja eikä pääkaupunkiseudun lähiliikenteen lippuja.

VR:n verkkokaupan tavoitteena on, että e-lipun osuus kaukoliikenteessä myydyistä junalipuista olisi 4-5 prosenttia. Kaukoliikenteen matkoja tehdään vuodessa noin 12 miljoonaa.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n37


Junat myöhästelivät Helsingin ja Turun välillä

10.05.2004 12:02

Ohjausjärjestelmän vika hidastaa junaliikennettä Turun ja Helsingin välillä. Viive aamun junaliikenteessä on ollut puolesta tunnista tuntiin. Vika saadaan korjatuksi puoleen päivään mennessä.

Salon ja Pohjankurun välille tullut vika havaittiin vähän ennen aamuseitsemää. Pendolinojunien matkustajat kuljetettiin viallinen väli linja-autoilla. Osa junista pääsi kulkemaan, mutta vain 50 kilometrin tuntinopeudella.

Vika on saatu rajatuksi noin 25 kilometrin matkalle Ervelän ja Pohjankurun välillä. VR:n mukaan junat myöhästelevät edelleen enimmillään tunnin. Turusta 10.02 lähtevä juna on korvattu kokonaan bussilla.

Lähde HS Tuoreet 10.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152689563


Teollisuus luottaa kumipyöriin

09.05.2004 23:07

LIIKENNE: Raskas autoliikenne voittaa junat. Suuret massat vientisatamiin ovat VR:n alaa. Jyväskylä on liikenteen solmukohta.

JYVÄSKYLÄ

Aki Heinonen

Kumipyörillä kulkeva raskas autojen rahtiliikenne ajaa määrissä raiderahdin ylitse. Viime vuonna VR kuljetti tavaraliikenteessä koko maassa erilaisissa tavaravaunuissa rahtia kaikkiaan 43,5 miljoonaa tonnia. Se on valtava määrä tavaraa, mutta autoliikenne kuittasi tiukan kilpailun ilman maansiirtoliikennettä noin 210,6 miljoonalla tonnilla.

Maansiirron kanssa kuorma-autojen kuljettamat määrät nousevat peräti 392,2 miljoonaan tonniin. Tosin liikennesuoritteissa autojen ja junien ero kapenee, koska VR kuljettaa rahtia pitkillä matkoilla.

Kovassa kilpailussa VR pystyi kasvattamaan osuuttaan koko maassa. Kehitys oli erityisen hyvä idänliikenteessä, ilmenee VR:n viime vuoden toimintakertomuksesta.

VR:n liikevaihdosta muodosti viime vuonna tavaraliikenne 30 prosenttia ja henkilöliikenne 26 prosenttia. Loppuosa muodostuu konserniin kuuluvista osista muun muassa Suomen neljänneksi suurimman kumipyöräkuljettaja Transpointin liikevaihdosta.

Jyväskylä on raideliikenteen ja maantiekuljetuksien osalta liikenteellisesti yksi Suomen solmukohta. Maakunnassa on suuria teollisuuslaitoksia, joiden sisätonteille raiteet johtavat suoraan laitureille

Tätä mahdollisuutta paperin, sellun, sahatavaran sekä koneiden valmistajat käyttävät vienti- ja tuontiliikenteessä vuodessa 3,8 miljoonan tonnin edestä maakunnan sisällä. Tonnimäärään ei sisälly maakunnan läpiliikenne.

Tehtaille raiteet

Autoliikenteen osalta luvut ovat vuodelta 2002. Kumipyörillä tuotiin maakuntaan erilaista tavaraa ja raaka-aineita kaikkiaan 4,7 miljoonaa tonnia. Vastaavasti autoilla lähti lähinnä valmiita tuotteita kuten esimerkiksi paperia maakunnan rajojen ulkopuolelle 4,6 miljoonaa tonnia.

Lähinnä maakunnan sisäisessä maansiirtoliikenteessä liikkui maa-aineksia 21,5 miljoonaa tonnia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen otantatutkimukseen.

Auto- ja raideliikenteen välinen rahti perustuu luonnollisesti kilpailutilanteeseen. Rautatiet eivät pysty vastaamaan nopeissa tavarantoimituksissa autoille, mutta raskaat ja pitkät kuljetukset ovat sen alaa.

Keski-Suomessa rata on rakennettu monelle suurelle tehtaalle.

Ne käyttävät raideliikennettä lähinnä viennissä, koska raiteiden toinen pää on satamissa. Keski-Suomenkin tehtailta lähtee kotimaan toimitukset suurelta osin autoilla. Autojen määrä korostuu myös maakuntaan tulevissa raaka-ainekuljetuksissa, joista raakapuukuljetukset muodostavat erittäin suuren osan.

 

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW www.keskisuomalainen.net


Helteet toivat yllätyksiä rautateille

09.05.2004 23:03

Pendolino-junien automaattinen ilmanvaihto ei aina reagoi talven jäljiltä lämpimiin säihin. Yhdessä Jyväskylän Pendolinossa oli kuin saunassa.

JYVÄSKYLÄ Sami Lotila

Pendolino-junien ilmanvaihto ei aina pelaa, kuten pitäisi. Rikkinäisen ilmanvaihtojärjestelmän vuoksi lämpötila Pendolino-junaosastoissa on noussut jopa lähelle 40:tä astetta. Saunamaiset olosuhteet ovat saaneet etenkin vanhempia matkustajia pahoinvoiviksi. Myös lapsille ovat olot vaunuissa olleet tukalat.

Keskiviikkona Pendolino-junavuorolla Helsingistä Jyväskylään matkustajat mittasivat lämpötilaksi parhaimmillaan + 36 Celsius-astetta. Päivä oli erityisen helteinen. Pendolino-vaunujen ikkunoita ei saa auki. Ilmanvaihto on täydellisesti elektronisen ilmanvaihtojärjestelmän varassa.

Konduktööreiltä moitteita VR:lle

Ajovarikon päällikkö Uolevi Salmela VR:n Jyväskylän toimipisteestä sanoo olevansa tietämätön junavaunujen läkähdyttävistä olosuhteista.

- Ei ole kantautunut minun korviini saakka.

Pendolino-junien konduktöörit valittavat, ettei VR suhtaudu heidän antamaansa palautteeseen vakavasti. Keskiviikon junavuorolla konduktööri kertoi Pendolinojen ilmanvaihdon reistailleen aiempinakin kesinä.

- Jos minä saisin päättää, pysäyttäisin junan heti ja tilaisin tilalle sellaisen, jonka ilmanvaihto toimii, konduktööri kertoi matkustajille.

VR Henkilöliikenteen Pendolino-projektipäällikön Ali Huttusen mukaan lämpötilaksi Pendolino-osastoissa on säädetty 23 astetta. Sen yli ei lämpötilan pitäisi kohota missään olosuhteissa. Hän kuitenkin myöntää, että aika ajoin Pendolinojen automaattiset ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi ja lämpötila vaunuissa saattaa nousta tukahduttavan kuumaksi.

- Näin voi käydä etenkin ensimmäisten helteiden aikaan, kun jäähdytys kytkeytyy talven jälkeen käyttöön. On mahdollista, että järjestelmä on talven aikana vikaantunut.

VR odottaa asiakaspalautetta

Tapaukset ovat Huttusen mukaan yksittäisiä. On Pendolinoja, joissa ilmanvaihto pelaa täysin normaalisti. Huttunen sanookin, ettei hänen korviinsa ole tänä keväänä kantautunut tietoja kuin yhden Pendolinon ilmanvaihdon rikkoontumisesta.

Rikkinäisten ilmanvaihtojärjestelmien korjaustyö on tehtävä varikolla ja se vie kauan, jopa useita viikkoja.

Palautetta junamatkustajat voivat antaa konduktöörille, joka välittää ne edelleen palautekäsittelijälle. Palautetta VR:lle voi antaa myös internetissä VR:n kotisivuilla.

Salmela pahoittelee sitä, ettei asemilla tämän vuoden alusta lähtien ole enää ollut asemapäälliköitä. Heille matkustajat saattoivat antaa suoraan palautetta ja tarvittaessa purkaa kiukkuaan.

VR saa vuosittain noin 16 000 asiakaspalautetta. Valtaosa siitä on kiittävää.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW www.keskisuomalainen.net


Uusi aikataulu tuo pieniä muutoksia

09.05.2004 21:36

Junien 30.5 tulevat aikataulut tuovat pieniä muutoksia sekä kauko- että lähiliikenteeseen. Lomakaudella 28.6-25.7 karsitaan kysynnän vähäisyyden vuoksi joitakin kaukoliikenteen vuoroja. Vuorot ovat: klo 8.00 Turku-Helsinki, 10.03 Helsinki-Turku, klo 6.04 Helsinki-Tampere, klo 5.24 Tampere-Helsinki, klo 18.21 Seinäjoki-Kokkola (ma-to), klo 5.05 Kokkola-Seinäjoki.

Myös lähiliikenteen aikatauluihin tulee pieniä muutoksia. Rantaradalla lisätään hieman A-junia. Helsingistä lähtee jatkossa A-juna klo 14.42 ja Leppävaarasta 15.05. Martinlaakson radalla lakkautetaan yöliikenne arjen vastaisina öinä.

Rantaradalla E-juna saa yhden lisävuoron, joka lähtee Helsingistä klo 6.43. Perjantaisin ja lauantaisin kulkevat Y-junat Helsingistä klo 23.08 ja Karjaalta klo 22.18 lakkautetaan. Helsingistä ajettavan junan korvaa IC 155, joka alkaa kulkea päivittäin.

Pohjoisen kaupunkiradan aikataulut muuttuvat kautta vuorokauden. Sunnuntaiaamuun lisätään vuorotyöläisiltä saadun palautteen perusteella yksi vuoro, joka lähtee Keravalta Helsingiin N-junana klo 6.34. Pääradalla arkena Riihimäeltä klo 0.14 lähtevä H-juna lopetetaan vähäisen käytön takia. Uusi T-juna tulee kulkuun Riihimäeltä Helsinkiin maanantaista perjantaihin. Juna lähteen Riihimäeltä klo 4.38

Lähde Matkaan 5/2004


Lättähattu 50 vuotta

09.05.2004 21:26

Ensimmäiset Lättähattu-paikallisjunat otettiin käyttöön vuonna 1954 Oulun ympäristön rataosuuksilla, mutta jo muutamaa vuotta myöhemmin niitä oli kaikkialla Suomessa. Lättähattu-lempinimi syntyi kansan suussa. Virallisesti siniharmaa Dm7-moottorivaunujuna sai nimekseen Sinikko. Lätän suosio perustui keveyteen, nopeuteen ja helppokäytöisyyteen verrattuna aikakauden tyypillisiin höyryjuniin.

Lättähattu oli myös edullinen käyttökustannuksiltaan. Ratojen sähköistäminen ja yksityisautoilu muuttivat viimeisetkin Lätät museojuniksi vuonna 1988. Lättähattu on jäänyt kansan mieleen, sillä niin monet suomalaiset ovat tehneet sillä koulu-, työ- ja lomamatkoja.

Lähde Matkaan 5/2004


Tavarajunan vaunu suistui kiskoilta Joensuussa

09.05.2004 10:49

Puutavarajunan vaunu suistui kiskoilta Joensuun ratapihalla lauantaina puolen päivän jälkeen. Suistuminen rikkoi radan vaihteen, minkä vuoksi junaliikenne Joensuusta etelän suuntaan oli kymmenen tuntia poikki. Iltakymmeneltä rata saatiin liikennöitävään kuntoon. Ennen sitä etelästä tulleet junat joutuivat pysähtymään noin 30 kilometriä ennen Joensuuta Hammaslahden asemalle Pyhäselkään.

"Vaunu kulki suistumisen jälkeen hetken kiskon vieressä ja jäi kallelleen raiteelle", ohjauspalvelupäällikkö Jari Peltonen VR:n Joensuun ohjauspalvelusta kertoi.

Kiskoilta suistunut vaunu oli junan neljänneksi viimeinen. Juna oli matkalla Ilomantsista Joensuuhun. Onnettomuustutkintakeskus tutkii tapausta.

Lähde HS Tuoreet 8.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152677992


Veturinkuljettajaa epäillään juopumuksesta

09.05.2004 10:45

Poliisi otti Karjaalla kiinni veturinkuljettajan epäiltynä junaliikennejuopumuksesta. Kuljettajan ajama paikallisjuna oli lähtenyt Helsingistä kello 15.32 ja saapunut Karjaalle aikataulussaan kello 16.39. Matkustajia oli 50-80. Kuljettaja oli poliisin mukaan vahvasti alkoholin vaikutuksen alainen, mutta vaaratilanteista ei ole tietoa.

Lähde HS 9.5


Junaliikenne Turun radalla palautui normaaliksi

06.05.2004 09:54

Helsinki.

Turun ja Helsingin välinen junaliikenne alkaa jälleen kulkea normaalisti aamukuudesta lähtien. Liikenne oli poikki keskiviikkoillasta asti sähköratavaurion takia.

Vauriota korjattiin yöllä, ja kello neljän aikaan radalla tehtiin vielä viimeisiä tarkastuksia.

VR:n liikenteenohjaaja Jorma Laaksonen kertoo, että vika johtui junaradan sähköjohtimen katkeamisesta Ervelässä.

Vaurion takia Karjaan ja Salon välinen liikenne jouduttiin keskiviikkoiltana korvaamaan linja-autoilla, mikä aiheutti jonkin verran myöhästymisiä.

 

Lähde HS Tuoreet
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152654762


Ratatyöt alkavat Luumäen ja Lappeenrannan välillä

06.05.2004 08:27

Lappeenrannan ja Luumäen välisen rataosan päällysrakenne uusitaan kesän aikana. Noin 23 kilometrin mittainen osuus saa muun muassa uudet kiskot ja ratapölkyt.

Pääurakoitsijana toimiva Oy VR-Rata Ab aloittaa työt tulevana viikonloppuna. Urakka jatkuu aina elokuun puoliväliin asti. Tiedossa on meluhaittoja ja liikennejärjestelyjäkin heinä-elokuun viikkoina. Nyt keväällä työt käynnistyvät valmistelevilla toimilla; rataluiskia puhdistetaan, kaapelitöitä tehdään ja työmaalle ajetaan uusia kiskoja.

Ensivaiheen työt ajoittuvat viikonloppuöihin, lauantai-iltojen ja sunnuntai-aamujen välisiin tunteihin. Näistä urakoista junille aiheutuvat myöhästymiset jäänevät muutaman minuutin mittaisiksi.

Varsinaiset päällysrakennustyöt alkavat Luumäen päästä heinäkuun kolmantena päivänä. Isot työkoneet ilmestyvät radale silloin. Joitakin junavuoroja korvataan heinä-elokuussa kuuden viikon ajan bussikyydeillä.

Ylitarkastaja Tuomo Käsnänen Ratahallintokeskuksesta korostaa, että urakassa on kyse vain päällysrakenteen uusimisesta.

- Junien vauhteja tämän savotan jälkeen ei voida nostaa. Rataosalla on vielä muutamia tasoristeyksiä, jotka pitäisi poistaa ja turvalaitteitakin pitäisi uusia, jos vauhteja halutaan nostaa.

Nyt käynnistyvä urakka maksaa lähes 12 miljoonaa euroa.

Lähde Etelä-Saimaa (net) 06.05.04.


Junaliikenne Helsingistä Turkuun poikki

05.05.2004 21:20

Sähköratavauriosta johtuvat ongelmat junaliikenteessä poistunevat aamuun mennessä Turun ja Helsingin välillä.

Sähköratavaurio on katkaissut Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen. Loppuillan junat Karjaan ja Salon välillä korvataan linja-autoilla, mikä saattaa aiheuttaa jonkin verran myöhästymisiä, kerrotaan VR:stä.

Sähköratavaurio havaittiin, kun Turusta kohti Helsinkiä kello 19 lähteneen junan matkanteko tyssäsi Ervelään. IC-juna matkustajineen on määrä hinata dieselveturilla virralliselle ajo-osuudelle. VR:stä arvioidaan, että vaurio saadaan korjattua yön aikana ja junaliikenne palautuu ennalleen aamuun mennessä.

Lähde MTV3 Uutiset
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/txt.shtml?215717


Alcatel ohjaa junat Keravalta Lahteen

05.05.2004 13:20

Alcatel toteuttaa Kerava ja Lahden välisen rautatieosuuden liikenteenohjausjärjestelmän. Sopimuksen arvo on noin 10 miljoonaa euroa ja projekti valmistuu maaliskuussa 2006.

Keravan ja Lahden välille rakennetaan 63 kilometriä pitkä kaksiraiteinen "oikorata". Alcatelin voittama raideosuuden toiminnanohjausjärjestelmäprojekti palvelee kahta asemaa ja kolmea risteystä.

Alcatelin toimitus käsittää 6151 LockTrac -junanohjausjärjestelmän, jossa varmistettu viestintäyhteys kytkee vaihteet ja muut hajautetut järjestelmät toisiinsa.

Alcatel toimittaa Ratahallintokeskukselle myös FieldTrac 6315 -pohjaisia akselilaskureita junien seurantaan.

Aikaisemmin Alcatel on toimittanut signalointijärjestelmiä Kouvolan ja Pieksämäen väliselle rataosuudelle ja Lappeenrannan ja Parikkalan väliselle radalle.

 

Lähde Digitoday
Lähde WWW http://www.digitoday.fi/showPage.php?uk=1&page_id=9&news_id=30620


Kajaaniin sähköisesti 2006

29.04.2004 07:51

Rautatien sähköistys Oulusta kohti Kainuuta etenee ripeästi. Ratajohtopylväitä on pystytetty Utajärvelle saakka ja Muhoksella asennetaan jo ajolankoja.

Lisää nopeutta ja matkustusmukavuutta tuova sähköjunaliikenne aloitetaan idän radalla joulukuussa 2006. Sähkötopparoikka asensi keskiviikkona Muhoksella ajolankaa samalle rataosalle jo toista kertaa. Ensimmäinen johto putosi alas ylikäytävälle kuorma-auton sipaisemana.

"Pienin vahingoin onneksi selvittiin. Langassa ei ollut sähköä, juna ei ehtinyt ajaa sen päälle eikä se tarttunut pahasti kiinni autoonkaan", urakkaa tekevän Eltel Networkin työnjohtaja Unto Rämö selvittää.

Langan ripustus etenee tarkoitusta varten rakennetun ratakuorma-auton avulla kävelyvauhtia. Ripustustyö on kuitenkin edennyt hyvin, ja aikataulun uskotaan pitävän.

Rovaniemelle jo jouluna

Pohjois-Suomen rautateiden sähköistys 700 kilometrin matkalla maksaa oheistöineen lähes 200 miljoonaa euroa. Rovaniemen suunnassa radan sähköistystyö on jo niin pitkällä, että sähkövoimin kolkutellaan Lapin pääkaupunkiin viimeistään kuluvan vuoden joulukuussa.

Ylitarkastaja Pekka Rautoja Ratahallintokeskuksesta kertoo, että idän radan sähköistyksen valmistuttua selvitetään vielä vanhojen ratojen sähköistyksen kannattavuus Joensuun ympäristössä sekä Hyvinkää-Hanko- ja Seinäjoki-Vaasa-rataosuuksilla.

Oulun ja Rovaniemen välillä sähköaikana siirtyminen lyhentää matka-aikaa 10-15 minuuttia. Saman verran aikaa säästyy, kun veturin vaihto jää pois. Oulun ja Kajaanin välillä matkustusaika lyhentynee noin vartin verran.

Aluepäällikkö Markus Lohikoski VR:stä kertoo, että sähköistys lisää junien suurinta nopeutta pohjoisen ja idän radoilla nykyisestä 120 kilometristä tunnissa 140 kilometriin tunnissa. Myös kiihdytykset ja jarrutukset käyvät nykyistä tehokkaammin.

Tasoristeykset rajoittavat

"Kalusto ja radan kunto mahdollistaisivat kovemmankin vauhdin, mutta tasoristeysten takia nopeutta ei voida nostaa enempää. Sähköistys saattaa nopeuttaa tasoristeysten poistoa, mutta kyllä Pohjois-Suomessa saadaan vielä vuosia pärjätä myös vartioimattomien tasoristeysten kanssa", Markus Lohikoski toteaa.

Matkustusmukavuus paranee

Matkustusmukavuuden luvataan paranevan, kun nykyiset siniset vaunut korvataan hiljalleen IC-vaunuilla. VR odottaa matkustajamäärien kasvavan Pohjois-Suomessa uudistusten myötä.

Lohikoski sanoo, että näillä näkymin junavuorojen määrä pysyy idän radalla ennallaan.

 

Lähde Kaleva 29.04.04


Pelastuslaitos harjoitteli metroasemilla

26.04.2004 21:24

Helsingin pelastuslaitos harjoitteli tiistai-iltana 6.4 palon sammutusta Kaisaniemen metroasemalla. Aikaisemmin on harjoiteltu Sörnäisten ja Mellunmäen metroasemilla.

Harjoitusten johtajan Marko Järven mukaan harjoituksissa testattiin muun muassa uuden Virve-viranomaisverkon kuuluvuutta ja säätietojen hyväksikäyttöä pelastustilanteessa. Sen sijaan metroasemilla ei tällä kertaa olllut loukkaantuneiksi maskeerattuja ihmisiä.

"Mellunmäessä harjoittelimme myös pelastusyksiköiden ryhmittymistä metroaseman ympäristöön", Järvinen kertoi.

Mellunmäessä pelastusmiehet kävivät läpi myös metroradan maadoitukset ja muut toimintaan olennaisesti vaikuttavat seikat, koska mukana oli ensimmäistä kertaa yksikkö Vantaan pelastuslaitokselta. Pelastusharjoitukset metroasemilla järjestetään yöllä.

Lähde HS 6.4


HKL harkitsee metron varustamista turvakameroilla

26.04.2004 21:13

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL alkaa pohtia taltioivien turvakameroiden asentamista kaikkiin. Toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan mukaan turvakamerat tulve joka tapauksessa jossain vaiheessa ajankohtaisiksi. Myös metrovartioiden lisäämista harkitaan. Päivittäiseen toimintaan halutaa ainakin yksi lisäpartio.

Metroasemien turvapäällikkö Seppo Jussila arvioi, että ensimmäiset kamerat asennettaisiin metrovaunuihin mahdollisesti ensi talven kuluessa. Kysymys on kuitenkin päätöksestä, johon kaivataan myös poliittinen siunaus.

Lähde HS 23.4


VR voi lopettaa Pendolinot Rantaradalla

26.04.2004 21:08

VR aikoo vähentää Pendolino-junien liikennöintiä Rantaradalla. VR myöntää supistukset, mutta kiistää huhut liikenteen lopettamisesta.

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen sanoo, että Pendolino-liikennettä voidaan supistaa puoleen nykyisestä. Vahvistamattomien tietojen mukaan VR harkitsee jopa liikenteen lopettamista. Pendolinojen ongelma Turun ja Helsingin välillä on olematon aikasäästö IC-juniin verrattuna. Syynä on rantaradan heikko kunto ja yksiraiteisuus.

Nopea italialaisjuna on teknisesti väärällä raiteella Rantaradalla. Matkan lyhyys, Turun ja Salon välisen rataosan huono peruskunto ja puuttuvat kohtauspaikat syövät nopeusedun. Nopein IC-juna on jopa hitainta Pendolinoa nopeampi Helsingin ja Turun välillä.

VR:llä on enää kovin vähän perusteita Pendolinojen lippujen kovemmalle hinnoittelulle. Pendolino-liikenne aiotaankin ilmeisesti keskittää idän ja pohjoisen pitkille reiteille, joilla pitkien välimatkojen aikasäästö ja hinnoittelu tuovat toivottua tulosta.

Lähde MTV3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/04/214685


Väkivaltatapaus pysäytti Helsingin metroliikenteen

21.04.2004 11:19

HELSINKI. Helsingin metroliikenne pysähtyi hetkeksi keskiviikkona aamupäivällä metrossa sattuneen väkivaltatapauksen takia. Välikohtaus sattui Kulosaaren kohdalla. Koko metroliikenne oli poikki kymmenisen minuuttia. Liikenne palasi normaaliksi kello yhdentoista aikaan.

Silminnäkijän mukaan mies löi metrossa useita kertoja toista matkustajaa kirveellä päähän.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite (21.04.2004)
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152523490


Kiskobussiin jo vuoden päästä

20.04.2004 10:03

Huomattava osa VR:n tilaamista uuden ajan kiskobusseista saadaan Tšekistä jo ensi vuonna. Sopimuksen mukaan kiskobussien tulisi olla Suomen rataverkolla viimeistään vuonna 2006.

Kiskobussit valmistaa tšekkiläinen CKD Vagonka, joka kertoo sivuillaan internetissä ensimmäisen kiskobussin jo valmistuneen tuotantolinjalta. Prototyyppi on parhaillaan perusteellisesti testattavana. Yhtiö ennakoi, että ensimmäinen kiskobussi saadaan Suomen matkustajaliikenteeseen ensi vuoden helmikuussa.

Suomeen 16 kiskobussia

Suomeen on tilattu kaikkiaan 16 kiskobussia. Toimitukset jatkuvat ensi vuoden jälkipuoliskolla. Viimeiset kiskobussit saadaan hiljaisille radoille vuoden 2006 alussa.

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen huomauttaa kuitenkin, ettei ensimmäisen kiskobussin saaminen henkilöliikenteeseen ensi vuoden helmikuussa ole varmaa, koska esimerkiksi vastaanottotarkastusten vaatimaa aikaa ei pystytä ennakoimaan tarkasti.

Jaatinen kertoo, ettei VR ei ole muuttanut suunnitelmiaan kiskobussien sijoittamisesta tietyille vähäliikenteisille sähköistämättömille radoille. Savossa tällaisia rataosia ovat Iisalmen ja Ylivieskan sekä Savonlinnan ja Parikkalan välit. Nykyisin näitä välejä liikennöidään veturivetoisilla junilla.

Kaupan hinta liki 27 miljoonaa euroa

Suomeen tilattujen kuudentoista kiskobussin yhteishinta on 26,5 miljoonaa euroa. Kauppaan sisältyy myös optio vielä 20 kiskobussin hankinnasta, mutta option käyttämisestä ei tiettävästi ole vielä päätetty.

Dieselkäyttöinen kiskobussi Dm 12 tarjoaa istumapaikat 63 matkustajalle. Junassa on kolme matkustajaosastoa ja eteiset niiden välissä. Kiskobussin kummassakin päässä on ohjaamo, joten junaa voidaan ajaa molempiin suuntiin. Kustannuksia vähentää se, että kuljettaja hoitaa tarvittaessa matkustajien rahastuksen.

VR on yrittänyt hankkia kiskobusseja Suomeen viime vuosikymmenen alkupuolelta lähtien. Aikaisemmat kolme tarjouskilpailua eivät eri syistä johtaneet toivottuun tulokseen.

Tšekistä hankittavat junat ovat Suomessa kiskobussien toinen sukupolvi. Vuosina 1955-1963 Suomessa valmistettiin yhteensä 197 "lättähattua", jotka poistuivat liikenteestä vuoteen 1988 mennessä.

 

Lähde Savon Sanomat


Asiakkaita puuttuu Helsingin uudelta kauppakujalta

13.04.2004 21:51

Helsingin rautatieaseman länsisiivessä marraskuussa avattu kauppakuja on houkutellut odotettua niukemmin asiakkaita. Asemalla liikkuu kuitenkin päivittäin parisataatuhatta ihmistä.

Yksi yritys on jo luovuttanut. EyeXpress-optikkoliike sulki ovensa maaliskuun lopussa. "Meille asemalla olo oli katastrofi", sanoo EyeXpressin toimitusjohtaja Päivi Seppälä.

"Kun VR:n kanssa neuvoteltiin, VR rummutti, että asemalle kannattaa tulla. Ei kuulemma ollut mitään epäselvyyttä siitä, etteikö kauppa kävisi."

Vuokrapyyntö oli Seppälän mukaan huikea ja perustui laskennalliseen käsitykseen myynnistä. Kauppakujan epävirallinen kauppiasyhdistys odotti pitkin syksyä VR:n osallistuvan markkinointiin niin kuin alun perin oli annettu ymmärtää.

Kauppiaat vetosivat yhdessä VR:ään tammikuun lopulla. He ehdottivat, että VR tulisi edes tilapäisesti vastaan vuokrissa. Samalla ehdotettiin markkinoinnin aloittamista junissa tai aseman alueella.

"Mihinkään ei suostuttu. Totesivat vain, että liikennettä alkaa tulla mutta kyllä se viisi vuotta ottaa. Ei pienillä yrittäjillä, kuten meillä, ole varaa tehdä viittä vuotta tappiota 12 000 euroa kuukaudessa", Seppälä huomauttaa.

Yrittäjien kanssa keskusteltuaan VR on nyt hieman laskenut vuokria määräajaksi.

Lähde HS Tuoreet 13.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152453391


Koulu tyhjennettiin Kontiolahdella junasavujen vuoksi

06.04.2004 21:12

Koulu jouduttiin tyhjentämään oppilaista ohiajaneen junan päästämän savun takia Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Lehmon koulun parisataa oppilasta saivat tiistaina koulun tuulettamisen vuoksi vapaapäivän.

Hätäkeskus sai tiedon kouluun ilmastoinnin kautta tunkeutuneesta sankasta ja pistävästä savusta aamupäivällä kello 11:n jälkeen. Palokunta tyhjensi koulun ja kuskasi lopulta 13 oppilasta kahdella ambulanssilla Lehmon terveyskeskukseen tarkastettavaksi.

- Kaikki halukkaat vietiin tarkastukseen. Neljä vietiin keskussairaalan päivystykseen. Mitään vakavampaa ei tiettävästi kenellekään sattunut, kertoi palomestari Jari Turunen iltapäivällä.

Savun uskotaan tuprahtaneen sisätiloihin koulun viereiseltä junanradalta, jossa oli ajanut ohi kolmen veturin juna. Yhdessä vetureista oli ilmeisesti vaihteistovika, joka oli saanut hydrauliikkaöljyt kuumenemaan.

 

Lähde VerkkoKarjalainen 06.04.04


Kiista pikaraitiotiestä jumiutti metroneuvottelut

29.03.2004 21:18

Helsingin ja Espoon kiistely länsimetron rinnalla tutkittavasta pikaratiotiestä on viemässä suunnitellut ympäristöselvitykset umpikujaan. Helsingin ja Espoon virkamiehistä koostuvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (Yva) pohtivan työryhmän näkökannat ovat niin kaukana toisistaan, että edes jatkoneuvottelujen ajankohdasta ei ole pystytty sopimaan.

- Vedetään nyt hiukan henkeä ja katsotaan rauhassa, mikä on paras tapa edetä, totesi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri keskiviikkona.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sai vuosi sitten Helsingin ja Espoon sopimaan kompromissista, jonka mukaan länsimetron Yva-selvitys voidaan aloittaa, mikäli ympäristövaikutukset tutkitaan myös metron vaihtoehtona olevasta pikaraitiotiestä.

Espoolaiset ovat esittäneet, että tutkittavaksi otetaan pikaraitiotie Espoosta Ruoholahteen. Raitiotie kulkisi Espoossa pääosin pintaa pitkin ja noudattaisi metrolinjausta. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi torjuu tämän sillä perusteella, että kulkuvälineen vaihto Ruoholahdessa ei ole Helsingin kannalta mielekästä.

Helsinki on ehdottanut, että tutkitaan kevytraitiotievaihtoehto, joka yhdistetään suoraan metroraiteisiin esimerkiksi Ruoholahdessa. Tällöin raitiovaunulla voitaisiin jatkaa vaikka Hakaniemeen asti.

- Tuo vaihtoehto ei tule kysymykseen. Jo saksalaisten tekemässä tutkimuksessa todettiin, että samoilla kiskoilla ajaminen on kallista ja hankalaa varsinkin, kun samalla puhutaan siirtymisestä automaattimetroon, Espoo teknisen toimen johtaja Olavi Louko napauttaa.

Lähde HS 25.3


Raiteilta suistunut ratikka haittasi liikennettä keskustassa

28.03.2004 20:10

Raiteiltaan suistunut raitiovaunu pysäytti pohjoiseen suuntautuvan liikenteen Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa. Raitiovaunu numero 7 luiskahti kiskoiltaan vähän ennen kello kolme iltapäivällä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä ja jäi tielle poikittain. Liikenne oli poikki noin viisitoista minuuttia. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Lähde HS Tuoreet 28.3
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152331203


Kerava-lippu lisäsi joukkoliikennematkoja

28.03.2004 18:25

Kerava-lippu on lisännyt joukkoliikennematkoja selvästi Keravan ja pääkaupunkiseudun välillä. Tämä ilmenee viime vuoden marras-joulukuussa tehdyssä matkustajatutkimuksessa. Kerava-lippu otettiin käyttöön viime kesäkuussa.

Selvityksessä tutkittiin uuden lipun käyttöä juna- ja bussiliikenteessä sekä yleisön mielipiteitä lipusta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin ihmisten matkustuskäyttäytymistä sekä mielipiteitä alueen lippujärjestelmästä.

- Tutkimuksen tuloksien perusteella Keravan ja pääkaupunkiseudun välisessä sekä Keravan ja pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä on lipun käyttöönoton jälkeen noin 150 henkilöautoilijaa on siirtynyt joukkoliikenteen käyttäjäksi. Samaan aikaan on muissa kunnissa joukkoliikenteen käyttö vähentynyt, kertoo Keravan liikennesuunnittelija Marko Mäenpää.

Varovaisen arvion mukaan keravalaisten tekemien joukkoliikennematkojen määrä vuositasolla on lisääntynyt lipun käyttöönoton vaikutuksesta yli 200 000 matkalla.

Lähde HS 28.3
Lähde WWW http://www.hs.fi


Uusia aikataulunäyttöjä raitiovaunupysäkeille

28.03.2004 17:52

Helsingin kaupungin liikennelaitos uusii ja lisää joukkoliikenteen reaaliaikaisia aikataulunäyttöjä Helsingin keskustassa. Ajantasaisen reittitiedon ohella halutaan parantaa isoksi ongelmaksi koettua tiedottamiest mahdollisista raitiovaunuliikenteen häiriöistä. Ensimmäiset kokeilut pyritään tekemään tänä keväänä. Lisäksi bussilinjojen kulkua pyritään saamaan sujuvammaksi valoetuuksia lisäämällä.

Syksystä alkaen ajantasainen aikataulunäyttö asennetaan toimimaan yli kahdellekymmenelle keskustan raitiovaunupysäkille. Uusien näyttöjen myötä palvelu monipuolistuu. Valmiilla pysäkeillä voidaan seurata yhden sijasta neljän raitiolinjan väliaikoja. Tällä hetkellä vain raitiovaunulinjan 4 ja bussilinjan 23 liikkeistä annetaan reaaliaikaista tietoa. Laajennettuun järjestelmää tulevat näiden lisäksi raitiovaunut 3T, 3B, 7 ja 10 sekä bussilinjat 14 ja 18.

Lähde HS 28.3
Lähde WWW http://www.hs.fi


Itäsuomalaiset haluavat säilyttää yöjunansa

28.03.2004 17:38

Yöjunien kannattavuus on koetuksella vuoden 2006 jälkeen, kun Kerava-Lahti oikorata valmistuu. Oikorata nopeuttaa Itä-Suomen päiväjunayhteyksiä, joten epäillään, ettei yöjuniin tulijoita ehkä enää löydy. VR:n mukaan Oulusta ja Joensuusta Helsinkiin ja Turkuun kulkevien yöjunien matkustajamäärät ovat tasaisesti laskeneet.

Kuopion ja Joensuun seudun asukkaiden mielestä tärkeintä on saada päiväyhteydet nopeammaksi, mutta yöjunistakaan ei haluta luopua. Kainuulaiset kokevat yöjunan erityisen tärkeänä.

- Kun illalla lähtee Kajaanista, on Helsingissä heti aamusta, jolloin kokoukset ja palaverit yleensä alkavat, toimitusjohtaja Kari Sirviö Kainuun yrittäjistä sanoo.

Lähde HS 28.1


Metsäyhtiöiden tuotteista valtaosa kulkee jo kiskoilla

26.03.2004 22:43

Teollisuuden kuljetukset nousivat aivan uudella tavoin keskusteluun Konginkankaalla tapahtuneen suuronnettomuuden vuoksi. Paperilastissa olleen rekan ja bussin törmäys liukkaalla kelillä keskellä yötä oli kohtalokas. Liikenneministeriön odotetaan asettavan kuljetusalan vastuita selvittämään työryhmän.

Kovin paljon ei ole kuitenkaan odotettavissa metsäteollisuuden kotimaan kuljetuksista. Sen jälkeen kun Stora Enso vuonna 2006 puolittaa valmiiden tuotteiden maantiekuljetukset, kaikki on jo tehty.

- Konginkankaan onnettomuus kosketti paljon, kyseessähän oli meidän lastimme, sanoo Stora Enson kuljetuspäällikkö Kauko Saarela.

- Monia varmaan ihmetyttää, että kirjekuoripaperiksi jalostettavia hienopaperirullia kuljetetaan Kemistä Helsingin Sompasaareen. Kemistä ei kulje laivalinjaa Puolaan. Sen sijaan rekat kulkevat Pohjois-Suomeen täynnä kaupalle meneviä tavaroita ja palaisivat muuten tyhjinä takaisin Etelä-Suomeen, elleivät saisi lasteja täältä, Saarela kertoo.

Laivakuljetuksia Stora Enso käyttää jo niin paljon kuin mahdollista. Kemin tehtaiden tuotannostakin 80 prosenttia kuljetetaan Kemistä laivalla. Kemistä ei kulje laivalinjoja kaikkialle, joten muitakin satamia tarvitaan. Kohtalokas lasti olisi kulkenut Sompasaaresta Puolaan.

- Lopputuotteista kuljetetaan kotimaassa 60 prosenttia rautateitse ja loput rekoilla. Olemme uudistamassa kuljetusjärjestelmäämme, joka siirtää puolet nyt rekoilla kuljetettavista tuotteista kiskoille. Vuonna 2006 enää 20 prosenttia liikkuu rekoilla, Saarela korostaa.

UPM-Kymmenen ja M-Realin kuljetukset lähes kokonaan kiskoilla

- Meidän kotimaan kuljetuksemme ovat noin seitsemän miljoonaa tonnia, joista nyt junalla kuljetetaan viisi miljoonaa tonnia. Vientikuljetuksista 80 prosenttia kulkee kiskoilla tehtaalta satamaan, kertoo UPM-Kymmenen logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas.

- Pääosassa ovat päivittäiset kokojunatoimitukset, Jämsästä ja Kaipolasta kolmasti ja Kajaanista kerran päivässä Rauman satamaan. Kaukaan ja Kymin tuotteista 70 prosenttia kulkee kiskoilla Kotkan ja Haminan satamiin. Valkeakoskelta juna vie taas Raumalle ja Helsinkiin, Sarvikas kuvailee.

Rekkakuljetuksia käytetään UPM:ssä vain toimituksissa kotimaisille asiakkaille, joille rautateitse ei voi toimittaa. Lisäksi tulevat kiireelliset toimitukset ja pieneräkuljetukset, joita ei kannata toistuvasti kuormata liikennevälineestä toiseen.

M-real-konsernin logistiikkajohtaja Lauri Jämsén arvioi, ettei hänen edustamallaan konsernilla ole enää suurta pelivaraa kuljetusten siirtämisessä rautateille.

- Maksimi on laskelmiemme mukaan 90 prosenttia, ja olemme jo aivan lähellä sitä. Kaikkialle rautatieverkko ei kulje, ja täytyy pitää silmällä myös kilpailuetua, Jämsén sanoo.

Lähde Kauppalehti 23.3


VR:n entinen hallitus jatkaa

26.03.2004 21:21

Torstaina pidetyssä VR-Yhtymä Oy:n yhtiökokouksessa VR:lle valittiin entinen hallitus. Sen puheenjohtaja on konsernijohdon strateginen neuvonantaja Martin Granholm. Jäsenet ovat finanssineuvos Kalevi Alestalo, puheenjohtaja Kari Kallio, toimitusjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu, johtaja Eija Malmivirta, toimitusjohtaja Antti Remes, asiantuntija Veli-Matti Ropponen ja toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Kansanedustaja Matti Ahde valittiin VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä entistä kansanedustajaa Tapio Karjalaista, joka toimi puheenjohtajana vuodesta 1999.

Hallintoneuvoston jäsenet ovat kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä, kunnanjohtaja Marcus Henricson, kansanedustaja Anne Huotari, kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa (uusi), tuotantopäällikkö Arto Isomäki, hankintajohtaja Alf Jakas, kansanedustaja Lauri Kähkönen (uusi), ylijohtaja Jaakko Lehtonen, koulutuskoordinaattori Alpo Mäkinen, sosionomi Olli Männikkö, kansanedustaja Pekka Nousiainen, kansanedustaja Lauri Oinonen, Katariina Poskiparta, johtava konsultti Erkki Rantala, toimitusjohtaja Timo Rautajoki, metsänhoitaja Harri Rumpunen, kenraalimajuri Kalervo Sipi (uusi), konduktööri Erkki Taatila, kansanedustaja Satu Taiveaho (uusi) ja kansanedustaja Raija Vahasalo.

Yhtiökokous päätti, että tilivuoden 2003 voitosta, joka oli 41,3 miljoonaa euroa, VR maksaa Suomen valtiolle osinkona 40 miljoonaa. Vuotta aikaisemmin osinkoa maksettiin 30 miljoonaa euroa.

Lähde VR tiedote 25.3
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n36


Raitiovaunuturman kuljettaja vapautettiin syytteistä

25.03.2004 15:06

Moottoripyöräilijän päälle ajaneen raitiovaunun kuljettaja vapautettiin torstaina syytteistä Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii kuljettajalle sakkoja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta.

Turma sattui viime heinäkuussa. Linjan 2 raitiovaunu oli kääntymässä Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle, kun se syöksyi raiteilta, törmäsi moottoripyöräilijään ja pysähtyi tavaratalo Stockmannin seinään. Parinkymmenen vuoden ikäinen moottoripyöräilijä kuoli heti. Kuljettaja kiisti syytteen. Hän kertoi turman aiheutuneen kuumassa ohjaamossa saamastaan sairauskohtauksesta. Turma sattui pitkän hellekauden jälkeen. Raitiovaunun ohjaamon lämpötilaksi on arvioitu 35-45 astetta.

Oikeuskäsittelyn ydinkysymyksenä on ollut, oliko kuljettajan työkyky alentunut niin paljon, että hänen olisi pitänyt ymmärtää keskeyttää työnsä. Asianajajan mukaan kyseessä oli sairauskohtaus, joka ei ollut ennakoitavissa.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite (25.03.2004)
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152305299


Junan rikkoontuminen viivytti aamuliikennettä

25.03.2004 11:04

Keravalta aamuseitsemän jälkeen lähteneen junan rikkoontuminen viivytti aamuliikennettä rautateillä. Helsinkiin tulevat junat myöhästelivät torstaiaamuna 5-20 minuuttia parin kolmen tunnin ajan. Muuta liikennettä yritettiin ohjata Keravan junan ohi. Syntyneen ruuhkan selvittämistä haittasi kuitenkin samoihin aikoihin sattunut vaihdevika Malmilla.

VR:n ohjauspalvelukeskuksen päällikkö Kaarlo Kääriäinen arvioi aamulla, että liikenne palaa normaaliksi viimeistään aamukymmeneen mennessä. Hänen mukaansa Malmin vaihdevian saattoi aiheuttaa junasta radalle pudonnut jäälohkare.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite (25.03.2004)
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152304742


HKL-kiirehtii ruuhkamaksujen käyttöönottoa

24.03.2004 13:12

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL kiirehtii ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. HKL:n mielestä ruuhkamaksu on parempi keino ratkaista liikenneongelmat kuin uusien väylien rakentaminen. Maksuilla halutaan houkutella autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta on laskenut, että esimerkiksi Kehä I:n liikenne kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana 30 prosenttia ja kehä III:n jopa 90 prosenttia. Lahdenrannan mukaan ruuhkamaksut voivat kuitenkin toteutua aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

HKL:n visioissa vuosille 2004-2012 listataan joukko toimia, joiden tavoitteena on kattava ja nykyistä nopeampi joukkoliikenne. Kestävän kehityksen nimissä suositaan raide- ja maakaasukäyttöistä liikennettä. Metron automatisointi aiotaan toteuttaa ensi vuonna. Nykyistä Helmi-järjestelmää, jossa raitiovaunun kulku on kytketty liikennevaloihin, aiotaan laajentaa. Ajantasaista liikennetietoa saattaa vastaisuudessa saada pysäkkien sähköisiltä infotauluilta ja kännyköistä.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite (24.03.2004)
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152295614


VR sulkee Haapamäen aseman

24.03.2004 09:59

Keuruu.

VR sulkee historiallisen Haapamäen aseman Keuruulla Keski-Suomessa. Lipunmyynti loppuu Haapamäellä 31. maaliskuuta. Samalla liikenteenohjaushenkilöstö poistuu asemalta ja se suljetaan. VR:n mukaan Haapamäeltä lähtevät matkustajat voivat ostaa liput junista tai internetistä VR:n verkkokaupasta, josta ne postitetaan ostajalle.

Haapamäen asema rakennettiin 1897, kun poikittaisrata Haapamäeltä Jyväskylään valmistui. Kansallisromanttista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm.

Haapamäen ja Jyväskylän sekä Haapamäen ja Oriveden välisillä rataosilla otettiin keskiviikkona käyttöön uusi liikenteenohjausjärjestelmä. Sen myötä liikenteenohjauksen vaatimat miehitykset loppuvat Haapamäen lisäksi Vilppulasta ja Korkeakoskelta. Henkilöjunat pysähtyvät edelleen näillä paikkakunnilla.

Haapamäen höyryveturipuistossa sen sijaan voi edelleen nähdä pienoisrautateitä ja vetureita sekä ajella höyrivetureilla.

Lähde HS Tuoreet 24.3.2004
Lähde WWW http://www.hs.fi


Turun varikolla pahimmillaan korjattavana kuusi Pendolinoa

23.03.2004 16:01

Turun aseman ja varikon raiteilla seisoi viime tiistaina iltapäivän alussa enimmillään kuusi Pendolinoa. Niistä järjestysnumeroltaan ensimmäinen oli lähdössä klo 14.02 Helsinkiin ja muutama kuukausi sitten viimeisimpänä saapunut ensimmäiselle koe- ja testiajolleen rantaradalle virityksen jälkeen. Tämä on se yksikkö, joka vaurioitui merikuljetuksen aikana.

Kolmea muuta huollettiin tai korjattiin liikennekelpoisiksi. Yhdestä kuusivaunuisesta vikakorjaukseen tulleesta rungosta menivät jarrut ja toisesta rikkoontui kulunvalvontalaitteisto. Yksi runko oli 600 000 kilometrin huoltoseisokissa ja toinen esisarjan juna mittavan muutostyön loppuvirityksessä.

- Kevät on kulunvalvonnalle hankalaa aikaa, sillä yöllä jäätyvät lohkareet tippuvat silloilta alas ja rikkovat junan alustassa olevia tunnistimia. Tämä runko päässee liikenteeseen jo tänään keskiviikkona, mutta jarruvaivainen vasta ensi viikolla. Junat eivät kulje ennen kuin niiden kaikinpuolinen turvallisuus on taattu, varikon päällikkö Sauli Takala kertoi.

VR:llä on kaupallisessa liikenteessä nyt seitsemän Pendolinoa, joista kuusi tarvitaan kulkuun päivittäin. Uusia junia tulee tänä vuonna kolme.

- Yleisellä tasolla junien tilaaja eli VR ei ole tyytyväinen Pendolinojen luotettavuuteen. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä, etteikö tilanne paranisi ajan kuluessa, Takala sanoi.

Kahden rungon poistuminen liikenteestä aiheutti viime tiistaina muutaman Pendolino-vuoron korvaamisen IC-kalustolla Turun ja Helsingin välillä. Myös myöhästymisiä sattui. Pendolinoja ajaa myös Helsingistä Ouluun, Jyväskylään ja Kuopioon.

Pendolinojen koeliikenne alkoi rantaradalla marraskuun 27. päivänä 1995. Pahin haveri junalle sattui viime vuoden heinäkuun 25. päivänä, jolloin se suistui kiskoilta Karjaalla. Tätä runkoa korjataan vieläkin. Vuoteen 2006 mennessä VR:llä pitäisi olla käytössään 18 Pendolinoa. Liikennöinti laajenee sitä mukaa, kun uutta kalustoa saadaan kiskoille.

Lähde Turun Sanomat 17.3
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,155497,2004-03-17


Pulliainen vaatii paperikuljetusten siirtoa laivoihin ja rautateille

23.03.2004 11:19

M-real aikoo suuronnettomuuden seurauksena tarkistaa kuljetusohjeistuksensa.

JYVÄSKYLÄ Lauri Martinmäki

Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) vaatii Oulun ja Kemin metsätehtaiden paperi- ja kartonkikuljetusten siirtämistä rekoista rautateille ja laivoihin. Pulliainen johti eduskunnan liikennevaliokuntaa viime vaalikaudella ja toimii nyt valiokunnan jäsenenä.

Pulliaisen mukaan metsäyhtiöt ovat tietoisesti siirtäneet paperirullien kuljetuksia kumipyörille.

Hänen mukaansa liikenne- ja viestintäministeriön pitää käyttää valtaansa VR-Yhtymän ja sen tytäryhtiöiden kuljetussopimuspolitiikan ohjauksessa. Konginkankaalla onnettomuuteen joutuneen rekan omistaa Pohjolan Liikenteen tytäryhtiö Transpoint, ja rekka kuljetti Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Puolaan tilattuja paperirullia Helsingin Sompasaaren satamaan.

Pohjolan Liikenteen taas omistaa valtiollinen VR-Yhtymä.

- Liikenne- ja viestintäministeriön pitää sanoa VR:lle suoraan, että sen pitää tehdä kuljetussopimukset niin, että paperirullien kuljetukset ohjautuvat rautateille, hän sanoi.

Hän aikoo nostaa asian esille eduskunnassa keskiviikkona.

- Olisin pyytänyt liikennevaliokuntaa kokoontumaan hätäistuntoon heti, mutta muut jäsenet ovat vielä matkalla Japanissa, hän sanoi.

Kemissä toimivat metsäyhtiöt Stora Enso ja M-real kiistävät Pulliaisen arvion rekkakuljetusten kasvusta.

- Kemin Veitsiluodon tehtaan tuotannosta 75 prosenttia lähtee maailmalle laivoilla, 15 rekoilla ja 10 prosenttia junalla. Autokuljetusten määrä ei ole vähentynyt, vaan tulee lähiaikoina jopa lisääntymään Ajoksen satamainvestoinnin valmistuttua, totesi Stora Enson kuljetuksista ja logistiikasta vastaava johtaja Antti Vehviläinen. Hänen mukaansa rekkakuljetukset Etelä-Suomen satamiin ovat osin välttämättömiä, koska esimerkiksi Puolaan Kemistä ei ole suoraa laivaliikennettä. Myös osa kotimaahan menevistä paperitilauksista hoidetaan rekoilla.

M-realin viestintäjohtaja Jyrki Antikainen totesi, että M-real on keskittänyt kuljetuksiaan rautateille ja laivoihin.

- Vain kymmenesosa yhtiön kaikista kuljetuksista liikkuu kumipyörillä, hän arvioi.

Antikaisen mukaan M-realissa kuljetusten turvallisuutta koskevat ohjeet käydään onnettomuuden seurauksena jälleen kerran läpi.

- Katsomme taas kerran, että kaikki turvallisuusasiat hoidetaan viimeisen päälle lakien ja asetusten mukaan, Antikainen sanoi.

 

Lähde Keskisuomalainen.net 23.3.2004
Lähde WWW www.keskisuomalainen.net


Uudenkylän seisake siirtyy Nastolaan lokakuussa

21.03.2004 21:14

Nastolan uusi kirkonkylän junapysäkki aiotaan ottaa käyttöön lokakuun alussa. Samalla Uudenkylän asema poistuu käytöstä. Ratahallintokeskus rakentaa pysäkin laiturit kesän aikana. Kunta puolestaan tekee kevyen liikenteen väylät ja parkkialueet, kertoo kunnanjohtaja Pauli Syyrakki.

Uuden pysäkin viereen valmistui syksyllä uusi Montarin alikulkusilta. Kaikkiaan pysäkinseudun kehittämiseen kuluu noin 1,2 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on 222 000 euroa. Uudenkylän aseman toiminta on loppumassa, vaikka kunta onkin esittänyt aseman säilyttämistä. Äskettäin Nastolassa tehtiin kansalaisaloite, jossa toivotaan Uudenkylän aseman säilyttämistä ja uuden seisakkeen perustamista Villähteelle. Syyrakki pitää aseman säilymistä ja Villähteen pysäkin rakentamista epärealistisena.

- VR ja Ratahallintokeskus ovat ilmoittaneet, että Nastolassa voi olla vain yksi junien pysähdyspaikka, hän muistuttaa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat 2.1
Lähde WWW http://www.ess.fi


Tampereen matkakeskuksesta ei vielä yksimielisyyttä

21.03.2004 18:44

Tampereen matkakeskuksesta on kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, mutta hankkeen osapuolet eivät ole päässeet sopuun valinnasta. Asiaa suunnittelevassa työryhmässä on liikenne- ja viestintäministeriön, Tampereen kaupungin, Matkahuollon, taksien ja liikennöitsiköiden edustajia. Vaihtoehtoina on parantaa nykyisen linja-autoaseman ja rautatieaseman välistä yhteyttä tai yhdistää molempien toiminnot samaan paikkaan.

Suunnitellusta 22 matkakeskuksesta 5 on valmiina. Nämä ovat Seinäjoki, Lappeenranta, Kouvola, Jyväskylä ja Pori. Niistä saaduista kokemuksista osapuolet ovat eri mieltä.

Tampereen arkkitehtikilpailu ratkesti 1994, ja suunitelmia on tehty sen pohjalta. Nykyisen rautatieaseman yhteyteen rakennettavaa keskusta pidetäänl liikenteen kannalta toimivana. Ratkaisu edellyttää kuitenkin pysäköinti- ja virastotalon purkua ja uudisrakentamista. Rakentamiskustannukset olisivat 22 miljoonaa euroa, purkukustannuksien kanssa 35 miljoonaa.

Nykyisen linja-autoaseman kohennus maksaisi 12 miljoonaa. Sillä parannettaisiin lähinnä tiedotusjärjestelmää. Liikenteen kannalta asema on hankala, sillä osa nykyalueesta lohkaistaisiin kauppakeskukselle.

Lähde HS 3.3


Silta Katajanokalta Laajasaloon sai tuomion

17.03.2004 22:31

Helsingin toisen metrolinjan suunnittelu on suututtanut kaupunkisuunnitteluviraston. Viraston liikennesuunnitteluosaston ja liikennelaitoksen yhteinen metroselvitys on viraston johdon mielestä niin vallaton, että suunnitelmaan sisältyviä havainnekuvia ei edes haluttu antaa Helsingin Sanomien julkaistaviksi (lehdessä kuva silti on, toim. huom.).

Kysymys on Katajanokan ja Laajasalon välisestä osuudesta. Yhteistyökumppanien raportissa puolletaan sillan rakentamista Katajanokalta Laajasaloon heti, kun Kruunuvuorenrannan asuntoalue Laajasalossa lähtee liikkeelle. Ennen kuin metro olisi valmis, bussit tai ratikat huristaisivat siltaa pitkin keskustaan. Sillan puolesta hehkutetaan täysillä. "Sillat eivät ole vain insinööritaidon supertähtiä, vaan ne ovat myös vaikuttaneet kulttuurien kehittymiseen, ympäristöönsä ja elämään enemmän kuin voimme kuvitellakaan", raportti ylistää. Havainnekuvissa silta kaartaa auringonlaskussa kauniisti yli Kruunuvuorenselän, ja tukena on kuva San Franciscon Golden Gatesta.

Siltapuheet määrättiin kaupunkisuunnitteluvirastossa haudattaviksi. "Siltajuttu oli idea, jolla ei ole kantavuutta", liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen sanoo. Hänen mukaansa silta ei sovi maisemaan, ja jatkosuunnittelu koskee enää maanalaista metroa. "Tämä on viraston kanta". Viimeinen pisara oli, kun uuden metrolinjan esitteeseen lipsahti teksti "toinen metrolinja viedään Katajanokalta tunnelissa, tai ehkäpä Euroopan kauneinta siltaa Laajasaloon". "Työtapaturma", tunnustaa liikennelaitoksen suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen.

Helsingin toinen metrolinja tulee kulkemaan aikanaan Pasilasta Laajasaloon, mahdollisesti Santahaminaan asti. Uuden metrolinjan suunnittelu etenee sopuisasti Töölön päässä, joka toteutetaankin ensin.

Lähde HS 1.3


Helsingin metro saattaa lähivuosina kulkea ilman kuskia

17.03.2004 22:17

HKL suunnittelee metron automatisointia. Automatisointi tarkoittaa, että metrojunien kuljettamiseen ei tarvita välttämättä kuljettajia ollenkaan. Automaattiajoon perustuvia metrojunia liikkuu muun muassa Kööpenhaminassa ja Tukholmaan sellainen on tulossa.

Liikennelaitoksen mukaan metron kulunvalvonta eli tekniikka, asetinlaitteet ja käytönohjausjärjestelmä joudutaan joka tapauksessa uusimaan lähivuosina ennen metron laajenemista. Sen vuoksi automatisointi on tarkoituksenmukaista tehdä samaan aikaan.

Automatisoinnilla on HKL:n mukaan paljon etuja. Sen pitäisi olla entistä turvallisempaa, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa junien lyhyemmän vuorovälin, koska kulunvalvonta siirtyy kuljettajalta automaatiolle.

Nykyisin metrojunien kulkua valvotaan pistemäisellä kulunvalvonnalla, eli radassa on tietyin välein sähkömagneetti, joka aktivoi junan jarrut, jos se ohittaa seis opasteen. Automatisoituna juinien kulunvalvonta ja nopeuden valvonta on jatkuvaa.

Nykyisellä kulunvalvonnalla junia voidaan ajaa minimissään kolmen minuutin välein. Uusi turvatekniikka mahdollistaa jopa 90 sekunnin junavälit. Kun vuorovälejä voidaan lyhentää, saadaan vastaavasti lyhyemmilla junilla sama kapasiteetti. Kun junapituudet puolitetaan, voidaan puolittaa myös asemien laituripituudet. Tällä on merkitystä asemien rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin. HKL mukaan pienemmät asemat maksavat 20 prosenttia vähemmän kuin pitkälaituriset asemat.

Jo länsimetron uusimmissa kustannusarvioissa on otettu huonmioon automaatio ja lyhennetyt asemapituudet. Erityisen paljon tällä on merkitystä pääkaupungin toisen metrolinjan, Töölön-Laajasalon metron suunnittelussa. Tällä linjalla rakennetaan useita asemian kantakaupungin alle, jossa on jo ahdasta.

Automatisointi vähentää myös liikennöintikustannuksia. Vähennys riippuu automaatioasteesta. Valittavana on täysin miehittämätön vaihtoehto, joka maksaa 70 miljoonaa euroa. Matkustajan kannalta järjestelmä voi tuntua turvattomalta.

Toinen vaihtoehto on järjestelmä, jossa ei ole kuljettajaa, mutta on HKL:n termein "junaemäntä" sulkemassa ovet, kuten Lontoon Docklandsin pikaraitiotiellä. Järjestelmän hinta on 65 miljoonaa euroa. Kolmas vaihtoehto olisi järjestelmä, jossa ajo tapahtuisi automaattisesti, mutta kuljettaja silti sulkisi ovet. Järjestelmä maksaa 50 miljoonaa euroa.

Joukkoliikennelautakunta käsittelee asiaa jo maaliskuussa, ja kaupunginvaltuusto päättää asiasta mahdollisesti tänä vuonna. Itse automatisointi on periaatteessa jo hyväksytty, sillä sen suunnitteluun on varattu kaupungin taloussuunnitelmassa ensi vuodelle aluksi kolme miljoonaa euroa.

Lähde HS 1.3


Helsinki aikoo säilyttää Kaisaniemen Opintoputken

17.03.2004 21:16

Helsinki aikoo säilyttää Kaisaniemen metroasemalta Yliopistonkadulle kulkevan jalankulkutunneli Opintoputken. Helsingin valtuusto ilmasi lähes yksimielisesti kantansa putken säilyttäisen puolesta 11.2 valtuuston kyselytunnilla. Keskustelu alkoi valtuutettu Kimmo Helistön (vihr) kysymyksestä.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) käytännössä pilasi hyvän keskustelun heti kättelyssä vastatessaan, että "opintoputken säilyttäminen edellyttää jatkoneuvotteluja kaupungin ja Realinvestin kesken ja niihin tulisi nopeasti ryhtyä". Tämän jälkeen toistakymmentä valtuutettua tyytyi lähinnä kiittelemään kaupunginjohtajaa asian hyvästä hoitamisesta.

Lähde HS 12.2


Venäläisvaunusta valui öljyä radalle välille Lahti-Sköldvik

15.03.2004 15:58

Lähes 6 000 litraa raakaöljyä pääsi valumaan venäläisestä säiliövaunusta Lahden ja Porvoon Sköldvikin väliselle rataosuudelle. Maanantaita vasten yöllä Vainikkalasta kohti Sköldvikiä matkanneen junan öljyvaunun pohjaventtiili oli pettänyt vauhdissa hieman ennen Lahtea, mistä asti kiskojen välissä näkyy parinkymemnen senttimetrin levyinen öljyvana.

Vuoto havaittiin Sköldvikin asemalla maanantaiaamuna noin kello 6.30. Vainikkalassa junan vaunut tarkistettiin ja siellä kaikki oli kunnossa. VR Osakeyhtiön asiakasvastaavan Harri Raution mukaan myös Kouvolan ratapihalla on tehty tarkastus, eikä mitään poikkeavaa havaittu.

Vuotava vaunu tyhjennettiin Sköldvikin ratapihalla, jonne valui noin 500-700 litraa öljyä. Lahden ja Sköldvikin välille kiskojen väliin valui noin 5 000 litraa. Kaikkiaan vaunussa oli öljyä 60 tonnia.

Sköldvikissä on aloitettu maaperän pohjustus- ja kunnostustyöt. Lahden ja Sköldvikin välisen rataosuuden tilannetta selvitetään, mutta asiantuntijoiden mukaan valtaosa valuneesta öljystä haihtuu, eikä ehdi esimerkiksi pohjaveteen.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 15.03.04


VR toivoo nopeaa yhteyttä Pietariin 2008

14.03.2004 15:58

Nopea junayhteys Helsingistä Pietariin on mahdollista saada rakennetuksi niin, että se on saataisiin valmiiksi vuonna 2008, kertoi VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Tapio Simos. Asia tuli esille Pietarin kuvernöörin Valentina Matvijenkon Suomen vierailulla Helsingin ja Turun välisellä junamatkalla torstaina 12.2.

Vuoden 2008 on asettanut tavoitteeksi korkean tason työryhmä, joka koostuu suomalaisista ja venäläisistä virkamiehistä. Matka-aika Helsingistä Pietariin lyhenisi noin kolmeen ja puoleen tuntiin. Nyt matka sujuu nopeimmillaan viidessä tunnissa viidessätoista minuutissa.

Tapio Simos arvioi, että matkustajamäärät voisivat kasvaa jopa nelinkertaisiksi nykyisestä. Etenkin liikematkustus lisääntyisi, koska matka-ajan nopeutumisen ansiosta Pietarissa voisi käväistä yhden päivän aika, Simos pohti.

Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko kertoi, että hän tukee voimakkaasti Helsingin ja Pietarin välistä nopeaa ratayhteyttä.

Nopean junayhteyden saaminen jo vuonna 2008 edellyttää, että radan kunnostuspäätös tehtäisiin jo ensi kevään aikana. Lahti-Kerava -oikorata valmistunee vuonna 2006, mikä jo osaltaan nopeuttaa yhteyttä Pietariin. Tämän lisäksi rataa olisi paranneltava monin paikoin niin Suomen kuin Venäjänkin puolella.

Lähde HS 13.2


Fredrikinkadulle suunnitellaan lisää ratiotiekiskoja

14.03.2004 14:15

Helsingin liikennesuunnittelijat tutkivat parhaillaan, miten joukkoliikenne järjestetään tulevan Kampin keskuksen ympäristössä. Alustavissa suunnitelmissa on muun muassa raitiotiekiskojen vetäminen Fredrikinkadulle, Simonkadulle ja Urho Kekkosen kadulle.

Suunnittelijoiden tavoitteena on saada maan pinnalla kulkeva joukkoliikenne mahdollisimman lähelle toisiaan niin, että vaihto kulkuvälineestä toiseen sujuisi helposti.

- Meillä on meneillään tekninen tutkinta siitä, sopivatko Fredrikinkatu ja Simonkadun suunta raitiovaunuliikenteelle, liikennesuunnittelija Leena Saransaari kertoo.

- Näyttää siltä, että ainakin Freda sopii tarkoitukseen. Simonkatu on vaikeampi, koska se on varsin jyrkässä rinteessä. Lisäksi risteykset Simonkadulta Annankadulle ja edelleen Urho Kekkosen kadulle ovat jyrkkiä.

Alustavien laskelmien mukaan kiskot perutuksineen, kannattimineen ja vaihteineen maksaisivat noin kuusi miljoonaa euroa. Lisäksi tulisivat muut mittavat katutyöt.

Suunnitelmat valmistuvat Helsingin päättäjien käsiteltäväksi tämän kevään aikana. Suunnitelmien toteuttamiseen on vielä pitkä aika.

Helsingin liikennelaitoksen suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen arvioi, että uudet linjat voisivat olla käytössä aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua.

Kampin maanalainen byssiterminaali valmistuu huhtikuussa 2005 ja se otetaan käyttöön kesäkuun alussa.

Lähde HS 13.2


Pikaratikan yhdistäminen Helsingin metroon hankalaa

11.03.2004 17:51

Espoon suunnan pikaraitiotien yhdistäminen Helsingin metroon on teknisesti mahdollista, mutta siihen liittyy isoja ongelmia, toteaa saksalainen konsulttiyhtiö tuoreessa selvityksessään.

Keskeiseksi pulmaksi näyttää tulevan se, ettei pikaratikkaa konsultin mukaan voi yhdistää kokonaan automatisoituun metrojärjestelmään. Helsingin kaupungin liikennelaitos suunnittelee metron automatisointia, ja hankkeeseen on varauduttu myös kaupungin taloussuunnitelmissa.

Vastikään valmistunut selvitys on tehty Espoon, Helsingin, YTV:n ja liikenneministeriön tilauksena. Tekijä on TTK -niminen yhtiö, josta puolet omistaa Karlsruhen liikennelaitos. Karlsruhessa on integroitu pikaraitiotie raskaampaan rautatiehen.

Espoo on halunnut selvittää, voidaanko Matinkylään liikennöivä länsimetro korvata kevyemmällä raideliikenneratkaisulla, joka kuitenkin olisi yhdistetty Helsingin metroon ja kulkisi myös nykyisessä metroverkossa. Saksalaisten tutkimus liittyy osana meneillään olevaan Etelä-Espoon raideliikenteen pohjatyöhön. Siinä selvitetään myös Jokeri-linjan toteuttamista pikaraitiotienä.

Korkealattiainen helpompi yhdistää

Saksalaiset selvittivät matalalattiaisen ja korkealattiaisen pikaratikan soveltuvuutta metron jatkeeksi. Suositus on selkeä: metron kanssa toimisi paremmin korkealattiainen pikaratikka.

Matalalattiaisen ratikan suuri ongelma on se, että metroverkkoon täytyisi rakentaa kahden korkeuden asemalaiturit. Osa asemalaiturista olisi metrolle ja toinen osa ratikalle. Konsulttien mukaan siihen liittyisi vaikeita turvallisuusongelmia, joiden välttäminen vaatisi mutkikkaita ja kalliita järjestelyjä. Korkealattiainen pikaratikka voisi käyttää suoraan nykyisiä metroasemia ja muutenkin se istuisi paljon helpommin metron infrastruktuuriin.

Toisaalta korkealattiainen vaihtoehto olisi huono linjaston uusissa osissa, joissa metro ei kulkisi. Maan päällä oleville pysäkeille jouduttaisiin rakentamaan metrin korkuiset laiturit, ja niiden sovittaminen maisemaan ja katuverkostoon olisi työlästä.

Lähde Länsiväylä 11.3
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/lansivayla/newsarea.php?newsid=6273&subgroup=404&t=1079019736


VR paransi tulostaan

11.03.2004 17:41

VR-konsernin viime vuoden tulos kohosi selvästi edellisvuodesta. Tulos rahoituserien jälkeen oli 61,3 miljoonaa euroa viime vuonna. Vastaavasti edellisvuonna tulos oli 37,3 miljoonaa euroa. Tulosta kohensivat etenkin lisääntynyt junaliikenne ja pienentyneet henkilökulut.

Matkojen määrä kasvoi neljä prosenttia. Viime vuonna kaukojunissa tehtiin vajaat 12 miljoonaa ja lähijunissa 48 miljoonaa matkaa. Eniten matkustajia tulikin pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen.

VR:n mukaan halpalennot houkuttelivat matkustajia Helsingin ja Pohjois-Suomen välisiltä junareiteiltä mutta lyhyemmillä reiteillä matkustajamäärä kasvoi. Suomen ja Venäjän välillä matkustajamäärä sen sijaan väheni.

Lähde YLE 24 11.3
Lähde WWW http://ww2.yle.fi/pls/show/frameUutiset?id=243382


Ratalain selvitys ei auta vähäliikenteisiä ratoja

04.03.2004 21:09

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd) asettaman, ratalainsäädännön laatimista valmistelevan työryhmän ensi vuonna valmistuvalla selonteolla ei ole vaikutusta esimerkiksi Nurmes - Kontiomäki -radan mahdolliseen sulkemiseen.

Luhtanen asetti työryhmän maaliskuun alussa, koska Suomesta puuttuu rautateiden suunnittelua, radan rakentamista ja kunnossapitoa koskeva lainsäädäntö. Työryhmän tehtävänä on selvittää myös, miten ratojen lakkauttaminen olisi kirjattava lakiin.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimitetty liikenneministeriön hallitusneuvos Leena Välipirtti sanoo, ettei selvitystyön valmistuminen tule aiheuttamaan radikaaleja muutoksia. Samanlaisia työryhmiä asetetaan koko ajan. Viime viikolla eduskuntaan lähti vastaava, tielakia koskeva selvitystyö, jonka yhteydessä oli alun perin käsitellä myös rata-asiat. Selvitys olisi kuitenkin paisunut niin suureksi, että työ päätettiin jakaa kahteen osaan, Välipirtti kertoo.

Päätökset ratojen sulkemisista tullaan jatkossakin tekemään kuten nykyisin, eli Ratahallintokeskus ratkaisee asiat omien liiketaloudellisten perusteiden mukaan. Välipirtin johtama työryhmä tulee tosin kuulemaan alueellisia näkemyksiä rata-asioissa. Tarkoitus on käydä keskusteluja esimerkiksi Kuntaliiton ja maakuntaliittojen kanssa. Katsotaan sitten, miten aktiivisia alueilla jaksetaan olla, hän sanoo.

Lähde Ylä-Karjala 4.3


EU:n komissio haluaa henkilöliikennekilpailua vasta 2010

03.03.2004 23:32

EU:n komissio kertoi tänään suunnitelmista avata kansainvälinen henkilöliikenne kilpailulle vuonna 2010. Komissio varoittaa, että ilman uudistuksia rautieyhtiöiden on vaikea taistella halpalentoyhtiöitä vastaan. Erityisesti komissio kertoi suunnitelmista avata rajat ylittävä liikenne, sisältäen Eurostarin ja Thalyksen, vuonna 2010, jotta hintakilpailua tulisi lisää.

- Vuonna 2010 Euroopan suurnopeusverkko on yhdistetty ja uutta tarjontaa kehittyy kilpailun ansiosta, kertoi EU:n liikennekomissaari Loyola de Palacio.

- Paine halpalentoyhtiöiltä on jo tosiasia kansainväliselle rautatieliikenteelle: yhtiöiden on kehityttävä kohti uusia malleja ja tämä on oikea hetki kannustaa kehitystä, hän jatkoi.

EU:n komission mukaan rautateiden markkinaosuus EU:n junaliikenteessä on pudonnut vuoden 1970 kymmenestä prosentista vuoden 1998 kuuteen prosenttiin. Itse asiassa kansainvälinen liikenne on tästä suhteellisen pieni osa, vain noin kymmenen prosenttia kaikesta rautatieliikenteestä unionissa, joka laajentuu toukokuussa 15 jäsenmaasta 25 jäsenmaahan.

Tähän mennessä vain rajat ylittävä rahtiliikenne on avattu kilpailulle. Maaliskuusta 2003 alkaen mikä tahansa eurooppalainen rautatierahtioperaattori voi tarjota palveluita 50 000 kilometrin pituisella eurooppalaisella rataverkolla. Täydellisen rahtiliikenteen vapauttamisen on tarkoitus tapahtua vuonna 2008, mutta matkustajaliikenteen vapauttaminen on edennyt hitaammin, lähinnä Ranskan, Belgian ja Luxemburgin vastustuksen takia. Nämä maat ovat jäämässä vastustuksen kanssa yksin. Viisi EU:n 15 maasta on jo avannut kansallisen rataverkkonsa kilpailulle.

Lähde EU Business 3.3
Lähde WWW http://www.eubusiness.com/afp/040303145636.cql6wanw


Suomeen perusteilla rataturvallisuusvirasto

02.03.2004 16:19

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee rautateiden turvallisuudesta vastaavan viraston perustamista Suomeen. Noin 40-60 henkeä työllistävän viraston on määrä aloittaa toimintansa viimeistään keväällä 2006, liikenne- ja viestintäministeriön apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen kertoi STT:lle.

Viraston perustaminen riippuu EU:ssa parhaillaan valmisteilla olevasta rautatiepaketista, mutta Lampinen pitää paketin hyväksymistä erittäin todennäköisenä.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä ja ratahallintokeskuksesta riippumaton virasto vastaisi rautatieverkoston sekä käytössä olevan veturi- ja vaunukaluston turvallisuudesta.

Lähde VerkkoKarjalainen 02.03.04


Auto ja juna törmäsivät Punkaharjulla

01.03.2004 07:55

Lavallinen pick up -maastoauto ja matkustajajuna törmäsivät yhteen lauantaina noin kello 11 Punkaharjulla Etelä-Savossa. Kolarissa ei sattunut henkilövahinkoja. Onnettomuus sattui Laakkiin vartioimattomassa tasoristeyksessä Savonlinnan-Parikkalan radalla. Veturin kylkeen törmänneen auton keula vaurioitui, mutta juna säilyi ehjänä.

Lähde HS 29.2


Helsinki aikoo automatisoida metroliikenteen

01.03.2004 04:31

HELSINKI. Helsingin liikennelaitos suunnittelee metronsa automatisointia niin, että ajaminen voi tapahtua ilman kuljettajia. Automatisoinnista päätettäneen kaupunginvaltuustossa vielä tänä vuonna.

Kaupungin taloussuunnitelmassa on automatisointiin varattu rahaa. Kulunvalvonnan uusiminen on liikennelaitoksen mukaan edessä joka tapauksessa, joten samalla on mahdollisuus myös siirtyä automaattiajoon.

Automaattiajossa junassa ei välttämättä tarvita henkilökuntaa ollenkaan tai junassa voi olla turvallisuuden tunnetta lisäämässä matkustamopalvelija, HKL:n termein "junaemäntä".

Automaatio merkitsee henkilökunnan vähentämistä ja sitä kautta liikennelaitos tavoittelee käyttökustannusten säästöä. Suurin hyöty liikennelaitoksen mukaan kuitenkin aiheutuu siitä, että automaattiajossa junien vuoroväli voi olla paljon nykyistä lyhyempi, jopa 90 sekuntia. Uuteen kulunvalvontajärjestelmään siirtyminen voi tapahtua noin viiden vuoden kuluessa.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite (29.02.2004)
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152068254


Marja-radan yleissuunnitelma nähtävillä

29.02.2004 14:21

Marja-radan yleissuunnitelma on julkisesti nähtävillä 26.5 asti. Siihen voi tutustua Vantaalla Kuntatekniikan keskuksessa Kielotie 13:ssa, Martinlaakson yhteispalvelupisteessä Laajaniityntie 3:ssa ja Koivukylän yhteispalvvelupisteessä Hakopolku 2:ssa. Tietoa saa myös nettisivulta www.marja-rata.net.

Rakentamisen valmistelu ja yksityiskohtainen suunnittelu alkavat vasta, kun valtio ja Vantaan kaupunki ovat päättäneet radan toteuttamisesta ja kustannusjaosta. Rataa päästään rakentamaan aikaisintaan vuonna 2007. Valmistuttuaan Marja-rata tekee lenkin Vantaankosken radalta lentoaseman kautta pääradalle. Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 297 miljoonaa euroa.

Lähde HS 25.2


Junat seisoivat tiistaina rantaradalla

29.02.2004 14:13

Tekninen vika katkaisi junaliikenteen tiistaina aamupäivällä rantaradalla Huopalahden ja Espoon välillä sekä Vantaankosken radalla Huopalahden jälkeen.

VR:n liikenteenohjauksen mukaan katkos johtui tiedonsiirron häiriöstä. Liikenne katkesi kello 9.40 ja vika saatiin korjatuksi kello 10.20. Junat myöhästelivät hiukan vielä korjaamisen jälkeen.

Lähde HS 25.2


Nainen junan alle Helsingin Malmilla

21.02.2004 13:40

Useat junaa odottaneet ihmiset järkyttyivät pahan kerran Helsingin Malmin rautatieasemalla lauantaina puolenpäivän aikaan, kun keski-iän ylittänyt nainen heittäytyi laiturilta juuri Malmille saapumassa olleen K-junan eteen. Malmin pelastusaseman paloesimiehen mukaan paikalla oli vallinnut hetken lievä paniikki.

Nainen kuoli heti. Tapaus sattui vilkkaaseen kauppa-aikaan kello 11.43. Paikalle saapuivat poliisi ja sairausauto selvittämään tilannetta.

Onnettomuusjuna pääsi jatkamaan matkaansa runsaat puoli tuntia myöhässä. VR:n liikenteenohjauksen mukaan tapaus myöhästytti myös muita kaupunkiradan eli Helsingin ja Tikkurilan sekä Helsingin ja Keravan välillä liikennöiviä junia kymmenisen minuuttia aina kello 13:een saakka.

Lähde STT


VR ja Mäntsälä etsivät sopivaa seutulippua

19.02.2004 18:56

Mäntsälään halutaan saada toimiva junien seutulippu heti oikoradan liikenteen käynnistyessä vuonna 2006. Kunnan ja VR:n neuvottelut lipun kehittämiseksi käynnistyvät maaliskuun loppupuolella. VR:n lähiliikennepäällikön Kari-Pekka Rosenholmin mukaan VR harkitsee Keravan mallin tarjoamista Mäntsälälle. Keravan kaupunki osallistuu asemalle tulevan liityntäliikenteen kustannuksiin maksamalla osan bussimatkan hinnasta. Itse junamatkoja kaupunki ei tue.

- Järjestely on toiminut hyvin. Keravalla on tapahtunut selvä siirtymä yksityisautoilusta raideliikenteen puolelle, Rosenholm sanoo.

Kuulostaa kalliilta

Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo vierastaa ajatusta kunnan tukemista bussimatkoista asemalle. Hän ei kuitenkaan tyrmää mitään vaihtoehtoa.

- Kuulostaa kalliilta. Kunnan taloudessa ei ole varaa lähteä merkittävästi tukemaan matkoja. Tämä on taloudellisesti vaikeaa, mutta katsotaan. En halua tässä vaiheessa sanoa, että vaihtoehto on mahdoton.

Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n markkinointipäällikkö Jyrki Teeriaho katsoo, että asemalle tulevan liikenteen on kannatettava itse itsensä. Mäntsälässä on valmistumassa joukkoliikenneselvitys ensi syksynä. Kunta haluaa ottaa aikalisän aseman suunnan liikenteen järjestämiseen kunnes selvitys on valmis, Teeriaho kertoo. Perustana on kuitenkin se, että asemalle suuntaavaa liityntäliikennettä ei kunnan tarvitsisi tukea.

Samalla lipulla?

Lippuyhteistyön neuvottelut ovat vasta alkamassa. Junaliikenteen seutulipun virittäminen on yksi esimerkki niistä haasteista, joihin kunta joutuu radan ja aseman tullessa. Mäntsälässä on ollut jo muutaman vuoden harvinaisen kattava seudullisten linja-autolippujen tarjonta. Lipun saa Lahden, Helsingin, Porvoon ja Riihimäen-Hyvinkään suuntiin. Kokemusta seutuliikenteen kehittämisestä paikkakunnalla siis on.

Ihannetilanne Mäntsälälle olisi, että sama lippu kävisi sekä junaan että linja-autoon.

- Se olisi käyttäjäystävällistä. Olen sellaista linja-autoväelle esittänytkin jossain yhteydessä. Mutta jääneekö vain unelmaksi, Teeriaho sanoo.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 19.02.04


Hallitus laittoi liikennehankkeita jonoon

19.02.2004 17:08

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen johtama liikenneväylien rakentamista tutkinut ministerityöryhmä haluaa aloittaa vuosina 2005-2007 noin 940 miljoonan euron arvosta suuria tie-, rata- ja satamahankkeita.

Lisäksi ministerit esittävät noin 340 miljoonan euron teemaohjelmaa liikenneväylien ylläpitoon. Teemaohjelma on laitettu kiireellisyysjärjestyksessä isojen hankkeiden edelle. Radanpidon osalta teemaohjelma merkitsee peruskorjausta mm. väleillä Pieksämäki-Kuopio, Siilinjärvi-Viinijärvi ja Turku-Toijala.

Isoista hankkeista tärkein on moottoritie E18 Muurlan ja Lohjan välillä, jonka tilausvaltuutus on 700 miljoonaan euroa, josta rakentamisen osuus on 335 miljoonaa.

Ratahankkeista tärkein sijalla 5 on Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantaminen, johon käytetään 195 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 400 miljoonaa euroa.

Sijalla 9 ja 11 rataosien Lahti-Luumäki (150 miljoonaa) ja Tampere-Seinäjoki (15 miljonaa euroa) palvelutason parantaminen. Viimeisellä sijalla 17 on Ilmalan ja Keski-Pasilan ratapihojen uudistaminen sadalla miljoonalla eurolla.

Hankkeiden käynnistämisestä päätetään hallituksen budjettikehyspäätösten yhteydessä ja myöhemmin talousarviokäsittelyssä eduskunnassa. Koko listan toteuttaminen edellyttäisi 550 miljoonan euron lisärahoitusta entisten määrärahakehysten päälle.

Lähde HS 14.2


Vanhat Pendolinot takaisin liikenteessä

17.02.2004 17:22

Vuosina 1995-2001 liikennöineet Suomen ensimmäiset Pendolinot palaavat liikenteeseen. Kaksi esisarjan Pendolinoa yhdenmukaistettiin sisustukseltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan käytössä olevien uusimpien Pendolinojen mukaisiksi. Työt tehtiin VR:n Turun varikolla.

Uudistuksen pääpaino oli sisustuksen yhdenmukaistamisessa. Ensimmäisten ja uusimpien Pendolinojen varustetaso oli pääpiirteissään sama, mutta palvelut sijaitsivat eri vaunuissa ja toteutustapa oli erilainen. Uudistuksen myötä erot on valtaosin poistettu.

Lähde Matkaan 1-2/2004


Pohjois-Karjalan maakuntahallitus toivoo ratarahaa

17.02.2004 10:16

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti maanantaina esityksiään valtion ensi vuoden talousarvioon. Maakuntahallitus toivoo valtiolta rahaa Joensuu - Nurmes rataosuuden sähköistämiseen ja Nurmes - Kontiomäki välin peruskorjaukseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä toiveet tyrmätään suoralta kädeltä.

Ministeriön liikenneväyläyksikön päällikkö Juhani Tervala viittaa talouspoliittisen ministerityöryhmän viime perjantaina julkaisemaan listaan, jossa luetellaan vuosien 2005 - 07 tärkeimmät hankkeet. Jos hankkeita ei siinä ole, määrärahojen anominen on turhaa. Kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole. Ehkä kannattaisi kerätä kiskot äkkiä pois ruostumasta, Tervala toteaa lakonisesti Nurmes - Kontiomäki välin tulevaisuudesta.

Maakuntahallitus perustelee korjaustoivettaan radan merkityksellä Pohjois-Karjalan metsäteollisuudelle, joka tarvitsee yhteydet Pohjanlahden satamiin. Tervalan mielestä rataosan kuljetusmäärät ovat niin pienet, ettei niiden takia kannata suuria investointeja tehdä. Ei ratoja kannata pitää sen takia, että niillä saattaisi joskus tulevaisuudessa olla käyttöä. Tavaraa pitäisi kulkea satojatuhansia tonneja ennen kuin asiaa kannattaisi edes harkita, hän sanoo.

Yhtä tylyn tuomion saa Joensuu - Nurmes välin sähköistäminen. Tervalan mukaan tähän asti tapetilla on ollut raideliikenteen lopettaminen viidellä hiljaisella osuudella. Nyt näyttää siltä, että lakkautettavien ratojen lista on venymässä. Pohjois-Karjalassakin kannattaisi keskittyä hankkeisiin, joilla olisi mahdollisuuksia toteutua. Tilanne on nyt sellainen, että hyvä jos me saamme pidettyä isoimmat radat auki, Tervala kertoo. Jos ratojen halutaan säilyvän, olisi hyvä, jos joku niitä käyttäisikin. Kyllähän sen jokainen ymmärtää, ettei muutaman matkustajan takia investointeja tehdä.

Teollisuus pitää rataa tärkeänä

Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen suhtautuu Juhani Tervalan puheisiin rahapulasta tyynesti. Hyttinen korostaa kuitenkin asian tärkeyttä maakunnan näkökulmasta. Hyvähän se on virkamiehen rahaakin ajatella. Mutta pohjoiskarjalainen teollisuus pitää junayhteyksien säilymistä itselleen tärkeänä. Jo tämän takia me tulemme pitämään asiaa esillä jatkossakin, Hyttinen vakuuttaa.

Pohjois-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Hannu Huikuri ei pidä Tervalan näkemyksiä kuljetetuista tavaramääristä oikeina. Hän muistelee, että viime vuonna Nurmes - Kontiomäki välillä kulki tavaraa yli 300 000 tonnia. Kuljetusmäärät lähtivät lupaavaan nousuun, mutta nyt VR on sisäisillä päätöksillään kierrättämässä kuljetuksia muita reittejä. Outo juttu, että VR tekee tällaisia ratkaisuja, Huikuri sanoo.

Vaikka rahaa ei ennen vuotta 2008 saataisikaan, peli ei hänen mukaansa ole vielä menetetty. Rataosuuden on nimittäin arvioitu kestävän ilman korjauksia käyttökunnossa vuosikymmenen loppuun asti. Radan maakunnallisen merkityksen takia Huikuri sanoo olevansa varma, ettei sitä tulla sulkemaan.

VR myöntää kierrätyksen

VR Cargon asemapäällikön sijaisuutta Joensuussa hoitava Timo Suomalainen arvioi Nurmes - Kontiomäki välillä kulkevan tavaraa noin 250 000 bruttotonnia vuodessa. Hän myöntää, että VR on ryhtynyt kierrättämään osan kuljetuksia Savon radan kautta. Nurmeksen kautta menee tavaraa pohjoiseen, mutta alaspäin junat tulevat tyhjinä. On totta, että me olemme joutuneet siirtämään osan kuljetuksista muille radoille, koska meidän ei kannata ajaa vajaita junia kahdella eri radalla, Suomalainen kertoo. Esimerkiksi Venäjältä tulevia raskasakselisia vaunuja me emme radan huonon kunnon takia Nurmeksen kautta aja.

Lähde Ylä-Karjala 17.2


Heinolan radan kohtalo puhuttaa

11.02.2004 23:37

Heinolan rata on kallis korjata, siksi tarjotaan lopetusta. Lahden ja Heinolan välisen rautatien lopettaminen olisi kova isku heinolalaiselle teollisuudelle. Heinolassa on paljon puunjalostusteollisuutta, joten rataa pitkin tuodaan raakapuuta ja viedään mekaanisen puunjalostuksen tuotteita sekä pahvia.

Ratahallintokeskus julkisti äskettäin toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2010-2015. Siinä muun muassa Heinolan rata uhataan lopettaa liian vähän liikenteen vuoksi.

Ratahallintokeskus rauhoittelee heinolalaisia tiedolla, että rataa ei lopeteta äkkipäätä. Tarvitaan tietoa tulevaisuuden näkymistä ja junakuljetusten tarpeista.

- Kysymys on siitä, kannattaako rataa korjata. Vuoden 2010 tienoilla radalle pitää tehdä laaja perusparannus. Korjaukseen hupeneville rahoille pitäisi saada vastinetta, johtaja Anne Herneoja RHK:sta kuvaa.

Nykyisin Lahden ja Heinolan välillä kulkee joka arkipäivä kaksi junaparia edestakaisin eli neljä junaa päivässä. Joskus kulkee lisäksi satunnaisia ylimääräisiä tavarajunia.

Heinolan radan peruskorjaus tulee muutaman vuoden kuluttua olemaan kallis hanke. Kymmenen miljoonaa euroa ei alustavien arvioiden mukaan riitä.

Uusi satama Helsinkiin vuonna 2008

Uuden Vuosaaren sataman myötä parannellaan myös rautatieyhteyksiä. Moni heinolalainen teollisuuslaitos käy kauppaa paitsi Venäjälle, myös ympäri maailmaa. Junalaivayhteyksien paraneminen tulee tuntumaan liikenteessä Lahteen asti, todennäköisesti Heinolaan asti. Ratahallintokeskus ei vielä arvaile Vuosaaren sataman vaikutusta.

Junalla Helsinkiin

Heinolassa on joskus toivottu, että henkilöjunakin voisi Lahteen kulkea. Henkilöliikennettä ei mitä ilmeisemmin enää tule. Junan näet pitäisi kannattaa matkalipputuloilla, Herneoja toteaa.

Heinolalla on asiaa ratahallintokeskukseen

Heinola ei aio jäädä toimettomana seuraamaan Lahden ja Heinolan välisen radan lopettamisaikeita. Kaupungin johto on lähdössä kaupunginjohtaja Hannu Komosen kanssa vierailulle Ratahallintokeskukseen. Kaupungin yksiselitteinen viesti on, että Heinolan rataa ei saa lopettaa.

Puheetkin alasajouhkasta on lopetettava niin pian kuin mahdollista, sillä jo puheillakin on kielteistä vaikutusta.

- Jos rata lopetetaan, menee monelta puunjalostuksen ja metallin teollisuuslaitokselta toiminnan edellytykset, Komonen sanoo.

Heinolassa pidetään yllä toivetta saada joskus oikorata Lahdesta Mikkeliin. Jos tai kun sellainen tulee, parasta ryhtyä parantamaan ja oikomaan Lahden ja Heinolankin väliä, Komonen sanoo.

 

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 11.02.04


Kiteen asema suljetaan

11.02.2004 16:36

VR:n lipunmyynti Kiteen rautatieasemalla lopetetaan ja asema suljetaan 23. helmikuuta henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Viimeisen kerran asemalla palvellaan perjantaina 20. helmikuuta. Henkilöliikenteen junat pysähtyvät Kiteellä edelleen entiseen tapaan.

Kiteeltä lähtevät matkustajat voivat ostaa matkaliput junissa konduktööreiltä ilman lisämaksua tai Kiteeltä Pohjolan Matkatoimistosta. Junaliput voi ostaa myös Internetistä VR:n verkkokaupasta (osoite www.vr.fi), josta ne toimitetaan postitse kotiosoitteeseen. VR:n verkkokauppaa kehitetään niin, että lähikuukausina asiakas voi itse tulostaa liput Internetistä. Tietoja VR:n palveluista saa valtakunnallisesta palvelunumerosta 0600 41 900. Puhelun hinta on 1 euro/puhelu + pvm.

Lähde VR tiedote 10.2
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25


Hallitus myönsi VR:lle toimiluvan

11.02.2004 16:34

VR Osakeyhtiö on saanut edelleen oikeuden harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä valtion rataverkolla. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan 5. helmikuuta ja se on voimassa toistaiseksi. Uusi toimilupa tulee voimaan 15. maaliskuuta. Liikenne- ja viestintäministeriö tarkistaa toimiluvan ja sen ehdot joka viides vuosi.

VR Osakeyhtiön liikenne- ja viestintäministeriöön toimittamista selvityksistä ilmenee, että se täyttää lupaehdot. VR:llä on Ratahallintokeskuksen myöntämä asianmukainen turvallisuustodistus, yhtiön liikkeenjohdollisiin tehtäviin määrätyt henkilöt ovat päteviä, yhtiö on vakavarainen ja yhtiöllä on riittävä vastuuvakuutus.

Toimiluvan ehtoihin kuuluu, että yhtiön on vuosittain toimitettava selvitys liikenne- ja viestintäministeriöön siitä, miten se käyttää saamansa ostopalvelurahat. Valtio on varannut tämän vuoden budjettiinsa 39 miljoonaa euroa kannattamattomien henkilöliikennevuorojen tukemiseen. Rautatielain mukaan näitä tuloja ei saa käyttää muun liiketoiminnan kulujen kattamiseen.

Uuden toimiluvan taustalla on viime vuoden maaliskuun 15. päivä voimaantullut uusi rautatieliikennettä koskeva laki. Uuden lain mukaan toimilupaa rautatieliikenteen harjoittamiseen tulee hakea vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Lähde LVM tiedote 5.2
Lähde WWW http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1735&channeltypeid=&channelid=23&channelitemid=6902&tmplanguageid=1


Suomen rautateiden ensimmäinen GSM-R-puhelu Tampereella

11.02.2004 16:32

Suomen ensimmäinen GSM-R -puhelu soitettiin Ratahallintokeskuksen järjestämän RATA 2004 -seminaarin yhteydessä Tampereella 27. tammikuuta. Rakenteilla oleva GSM-R -verkko on rautateiden liikenteenohjaajien viestijärjestelmä, jolla varmistetaan junaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Järjestelmä palvelee veturinkuljettajien lisäksi ratatyöntekijöitä sekä ratapihoilla vaihtotöitä tekeviä henkilöitä ja toimii viestintäalustana tulevaisuuden datasovelluksissa. Ensimmäinen GSM-R-puhelu oli luonteeltaan testipuhelu, sillä verkko ei ole vielä tuotantokäytössä.

GSM-R-tekniikka korvaa rautateiden vanhat, analogiset radiojärjestelmät yhdellä kattavalla puhe- ja datainfrastruktuurilla. Ratahallintokeskus on tilannut valtakunnallisen GSM-R-verkkoinfrastruktuurin päätelaitteineen Siemens Osakeyhtiöltä. Järjestelmän suurin käyttäjä tulee olemaan VR. GSM-R-verkon operaattoriksi Ratahallintokeskus on valinnut Corenet Oy:n.

GSM-R-verkko rakennetaan vaiheittain, ja kokonaisuudessaan se on valmis vuoden 2006 loppuun mennessä. Rakentamissopimus kattaa noin 5 000 kilometriä ratoja ja ratapihoja. Sopimukseen sisältyy myös asennus- sekä tuki- ja huoltopalveluja 15 vuoden ajan.

Lähde RHK tiedote 27.1
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2004/2701gsmr.html


Suomen ensimmäinen rautatien ylittävä moottorikelkkasilta Nilsiään

11.02.2004 16:29

Nilsiän kaupungin alueelle Kurikkamäkeen on valmistunut rautatien ylittävä moottorikelkkasilta kaupungin ja Ratahallintokeskuksen yhteishankkeena. Puusta valmistettu silta on noin 4 metriä leveä, 16 metriä pitkä ja mitoitettu kelkkaurien tamppareiden painoille. Silta on 10 metriä radan yläpuolella. Siltaratkaisulla, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa, parannetaan moottorikelkkailun turvallisuutta rautatiealueella.

Ratahallintokeskus suhtautuu kriittisesti moottorikelkkareittejä koskeviin tasoristeyshakemuksiin. Kelkat eivät voi käyttää normaaleja tasoristeyksiä, vaan ne vaatisivat omat kansirakenteensa, sillä kelkat vaurioittavat kiskoja. Nilsiään nyt valmistuneen moottorikelkkasillan on toteuttanut urakkakilpailun voittanut Oy VR-Rata Ab. Sillan kokonaiskustannukset ovat noin 60 000 euroa.

Lähde RHK tiedote 4.2
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2004/0402kelkkasilta.html


VR:n matkustajamäärä nousi viime vuonna

11.02.2004 16:27

VR:n kaukojunissa tehtiin viime vuonna 11,9 miljoonaa matkaa, mikä on noin 300 000 matkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvua oli 2 prosenttia.

Kaikkiaan VR:n junissa tehtiin noin 59,9 miljoonaa matkaa vuonna 2003. Vuonna 2002 matkojen määrä oli 57,7 miljoonaa. Matkojen kokonaismäärä kasvoi lähes 4 prosenttia.

Yöjunakampanja Lappiin ja Ouluun

Samana päivänä kuin Flying Finn on mennyt konkurssiin, kerrottakoon vielä, että VR on käynnistänyt tarjouskampanjan kevättalven yöjuniin Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. Tammikuun 12. päivä alkaen helmikuun 27. päivään asti matka makuupaikkoineen maksaa Helsingistä Ouluun 24 euroa ja Rovaniemelle 34 euroa. Kahden hengen hytissä matkat maksavat 34 euroa ja 44 euroa.

Tarjouspaikkoja on rajoitetusti ja liput pitää ostaa etukäteen VR:n asemien lipunmyynnistä. Tarjous on voimassa vain maanantaista torstaihin, mutta Oulusta Helsinkiin lähdettäessä tiistaista perjantaihin.

Junat, joissa voi matkustaa tarjoushinnoilla ovat P 69, jonka lähtöaika Helsingistä on klo 22.30 sekä P 68, jonka lähtöaika Rovaniemeltä on klo 21.00 ja Oulusta klo 0.20.

Lähde VR tiedote 15.1


YÖJUNISSA OTETAAN KÄYTTÖÖN UUDENLAINEN VAUNUTYYPPI

09.02.2004 17:14

Yöjunissa kulkee 9. helmikuuta alkaen uudenlainen toisen luokan matkustajavaunutyyppi, jossa on paikat lemmikkimatkustajille ja tupakointitilat. Vaunut ovat aikaisemmin olleet pikajunissa ensimmäisen luokan matkustajavaunuina. Ne korvaavat yöjunista poistuvaa, vanhempaa kalustoa.

Yöjuniin siirtyvät vaunut on uusittu 1990-luvun lopulla. Ne alkavat liikkua kuudessa yöjunassa Helsingin ja Rovaniemen sekä Helsingin ja Oulun välillä.

Vaunuissa on erillinen osasto, jossa on kymmenen paikkaa lemmikkien kanssa matkustajille. Vaunujen avo-osastossa on 34 paikkaa, joista kymmenen on yksittäispaikkoja. Vaunussa on myös tupakoijien pistäytymishytti.

Vaunujen varustukseen kuuluvat edelleen ensimmäisen luokan vaunuissa olleet palvelut. Matkapuhelimen käyttäjille on erilliset tilat ja GSM-kuuluvuus on varmistettu koko vaunun alueella. PC-pistokkeita on kaksi vaunun pöytäpaikkojen alla.

Ensimmäinen luokka poistuu pikajunista kesällä

VR:n pikajunissa on ensimmäisen luokan vaunuja tällä hetkellä kaikkiaan 30. Niistä siirretään vähitellen yöjuniin yhteensä 14 vaunua. Päiväpikajunissa kulkee normaalisti ensimmäisen luokan vaunuja toukokuun loppupuolelle saakka. Silloin pikajunien ensimmäinen luokka poistuu käytöstä. Kaikki ensimmäisen luokan vaunut muuttuvat toisen luokan vaunuiksi aikataulukauden vaihtuessa 30. toukokuuta. Pikajunissa on siitä lähtien vain yksi matkustusluokka. InterCity-junissa ja Pendolinoissa ensimmäinen luokka säilyy.

VR:n junakalustoa on uudistettu voimakkaasti viime vuosina. Uudet InterCity-junat ja Pendolinot ovat korvanneet pikajunia, joista osa on siirtynyt vähäliikenteisemmille reiteille. Kaluston uudistumisen ja reittimuutosten myötä pikajunien ensimmäisen luokan kysyntä on laskenut.

Pikajunissa on toisen luokan vaunuja tällä hetkellä yli 300. Lähes koko pikajunakalusto poistuu liikenteestä vuoteen 2020 mennessä erillisen suunnitelman mukaisesti.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n24


VR ja YIT tekivät jumbokaupat

06.02.2004 09:13

YIT Rakennus Oy on tehnyt historiansa suurimmat tonttikaupat Helsingissä. Yhtiö osti VR:ltä Vallilan entisen konepaja-alueen, johon ryhdytään rakentamaan asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja.

YIT Rakennus Oy:n toimitusjohtajan Ilpo Jalasjoen mukaan tontin rakennusarvo on tämän päivän hinnoittelulla noin 600 miljoonaa euroa.

Ensimmäisten asuntojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2005. Kaikkiaan asuntoja rakennetaan alueelle yli tuhat. Toimisto- ja liikerakentamisen on määrä alkaa vuoden 2006 keväällä. Vallilan alue on YIT:n mukaan suurin asunto- ja toimitilarakennuskohde Helsingin kantakaupungissa lähivuosina.

Lähde Kauppalehti 5.2
Lähde WWW http://www.kauppalehti.fi/4/o/uutiset/plehti/juttu.jsp?oid=2004/02/06/917704


Junat myöhästelivät Hämeenlinnan ja Toijalan välillä

06.02.2004 09:11

Hämeenlinnan ja Parolan välillä sattui eilein klo 9.55 kaapelivaurio. Vaurion takia junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmä oli pois käytöstä Hämeenlinnan ja Toijalan väliseltä rataosuudelta. Junat ajoivat rataosalla alennettua nopeutta. Vaurio saatiin kuntoon klo 11.20. Vaurion vuoksi neljä matkustajajunaa myöhästyi aikataulustaan noin puoli tuntia.

Lähde VR tiedote 5.2
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25


Sivuraiteella ja myöhässä

30.01.2004 11:49

RATALIIKENNE: Tavoite on poistaa sata tasoristeystä vuodessa, mutta viime vuonna hävitettiin vain nelisenkymmentä.

JYVÄSKYLÄ Aki Heinonen

Viime vuonna maamme pääradoilta poistettiin neljäkymmentä tasoristeystä. Edessä on yhä suuri urakka, sillä jäljellä on vielä 3 410 tasoristeystä VR:n omilla kiskoilla. Lisäksi teollisuuden, satamien ja kaupunkien radoilla on noin 1 000 tasoristeystä. Radoista huolehtivan Ratahallintokeskuksen tavoitteena on poistaa noin sata tasoristeystä vuosittain. Tavoitteesta ollaan kuitenkin pahasti myöhässä.

- Ratojen perusparannuksissakaan ei välttämättä poisteta tasoristeyksiä. Varsinaista ohjelmaa näihin töihin ei ole olemassa, sanoo Anne Ahtiainen Ratahallintokeskuksesta.

Kysymys on yksinkertaisesti rahasta. Eduskunta myöntää Ratahallintokeskukselle liian vähän euroja tähän tarkoitukseen. Ratojen perusparannuksiin tarvittava määräraha on painumassa 100 miljoonaan euroon.

Turvarata on olemassa

Maamme rataverkolla on yksi turvarata. Jyväskylästä Jämsään ei ole yhtään tasoristeystä. Muuten tämänkin radan kunnossa on parantamisen varaa.

Jämsän ja Oriveden välillä on seitsemän tasoristeystä. Niistä on poistumassa kolme, jonka jälkeen jäljelle jää ainoastaan yksi vartioimaton tasoristeys.

Oriveden ja Tampereen välillä on kaksi vartioitua tasoristeystä.

Tilanne muuttuu oleellisesti kun Jyväskylästä lähdetään Pieksämäen suuntaan. Tällä rataosalla on kaikkiaan 22 tasoristeystä, joista vartioituja on vain kahdeksan. Pieksämäen ja Kouvolan välillä on peräti 50 tasoristeystä, joista 21 on vartioituja.

Vaarallisin paikka Turussa

Vaarasta vartioiduissa tasoristeyksissä autoilijoita varoittavat yleensä puolipuomit. Niiden asentaminen maksaa noin 120 000 euroa.

Ratahallintokeskuksessa on indeksi, jolla määritellään tasoristeyksien vaarallisuus. Sen mukaan vaaralliset risteykset sijoittuvat ympäri valtakuntaa, eikä varsinaista mustaa pistettä ole. Indeksillä mitaten Suomen vaarallisin paikka on Turun kaupungin alueella Tampereentiellä. Ajoneuvojen vuorokautinen määrä kyseisessä paikassa on neljän kaistan yli johtavassa tasoristeyksessä peräti 15 000.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW www.keskisuomalainen.net


Pohjanmaan radan nopeus kasvaa

28.01.2004 07:45

Työt rapistuneen ja kapasiteetiltaan heikon Pohjanmaan radan kunnostamiseksi ja liittämiseksi nopean liikenteen rataverkkoon aloitetaan jo tällä hallitusohjelmakaudella.

Valmiina tämän liki 400 miljoonaa euroa maksavan urakan on määrä olla vuoteen 2013 mennessä. Valmistuttuaan ratayhteys lyhentää junamatkan Oulusta Helsinkiin parhaimmillaan runsaaseen neljään tuntiin. Samalla radan kantavuus ja kapasiteetti lisääntyvät.

Kalevan saamien tietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla jo vuosia tavoiteltu urakka on mukana liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd) johtaman ministerityöryhmän valmistelemassa valtion liikenneinvestointiohjelmassa.

Lopullisen muotonsa tämä julkisuudelta tiukasti salassa valmisteltu ohjelma saa ensi viikolla kokoontuvassa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Sanansa siihen sanoo myös valtiovarainministeriö.

Tärkeä rata

Luhtasen työryhmän toimeksianto koota maan kannalta tarpeellinen mutta samalla taloudellisesti mahdollinen investointipaketti, on toteutunut maakuntajohtaja Pentti Lampisen mielestä ainakin Pohjois-Pohjanmaata ajatellen erinomaisesti.

"Useiden vuosien tavoite on viimein toteutumassa. Nopea ja tehokas ratayhteys on tälle maakunnalle, sen teollisuudelle ja elinkeinoelämälle sekä työllisyydelle todella tärkeä", Lampinen sanoo.

Ohjelman virkamiesvalmistelussa keskeisesti mukana ollut rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä vaikenee tyystin "vielä keskeneräisestä ohjelmasta ja sen sisällöstä". Sen hän suostuu kuitenkin sanomaan, että työ on ollut poikkeuksellisen vaikea ja haasteellinen.

"Rahaa on vähän ja joka maakunnalla on esittää pitkät listat tärkeitä hankkeita", Tervala sanoo.

Kunto rapistunut

Pohjanmaan radan kunto Seinäjoen ja Oulun välillä on rapistunut vuosi vuodelta. Viimeksi rataa on perusparannettu 1970-luvulla. Junien nopeuksia onkin jouduttu paikoin alentamaan, ja lisäksi rataosuudelle on kaavailtu jopa painorajoituksia.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo radan heikon kapasiteetin olevan myös ongelma.

"Varsinkin yöaikaan liikenne takkuilee paikoin pahastikin. Liikenteen joustavuuden lisääminen edellyttääkin kahta raideparia kiperimpiin paikkoihin", Ruohonen sanoo.

Lähde Kaleva 28.01.04


Uusi oikorata uhkaa Itä-Suomen yöjunia

25.01.2004 23:52

VR on saanut valmiiksi alustavan version vuonna 2006 valmistuvan oikoradan jälkeisestä matkustajaliikenteestä. Yhtiö uskoo, että nykyistä nopeammat päiväyhteydet Kuopion ja Joensuun suuntiin vievät matkustajat yöjunista, ja liikenne muuttuu entistä kannattamattomammaksi.

Savon-matkalaisillekin saattaa olla edessä junan vaihto oikoratakaudella. Veturi ei enää siirtyisikään junan päästä toiseen Kouvolassa, vaan matkustajat junasta toiseen. Muutos koskisi tosin lähinnä uusia vuoroja.

Kerava-Lahti-rata lupaa Itä-Suomeen "jonkin verran" lisää junia ja nykyistä nopeampia aikatauluja. Oikoradalla Pendolinot, intercityt ja kaupunkijunat pyyhältäisivät 160-220 kilometriä tunnissa.

Lähde HS Verkkoliite


VR taipui messujunan edessä

24.01.2004 08:09

Tavarajunien aikataulua rukattiin Jyväskylän Paviljonkiin saapuvien vieraiden eduksi. Matkustajajunat ja tavarajunat liikennöivät jatkossakin sulassa sovussa. Tosin Oriveden ja Jyväskylän väliin ei enää juurikaan mahdu lisää liikennettä. Tilanteeseen saadaan helpotusta, kun kolme kohtauspaikkaa Torkkelissa, Länkipohjassa ja Saalahdessa ovat valmiita.

JYVÄSKYLÄ

Aki Heinonen

Sähköinsinöörien messutilaisuuteen tilattu erikoisjuna tulee kuin tuleekin ilman turhia odotuksia Jyväskylään.

Vielä torstaina näytti siltä, että juna pysähtyy Orivedelle pariksi tunniksi odottamaan tavarajunia. VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Tapio Simos laittoi kuitenkin perjantaina messumatkustajat rahtiliikenteen edelle.

Kansainväliset sähkömessut järjestetään Paviljongissa helmikuun 4.-6. päivänä. Kahden tunnin odotus Orivedellä olisi sotkenut vieraiden ohjelman. Tilausjunassa saapuu seitsemässä vaunussa hieman yli 400 vierasta Jyväskylään.

VR laittoi aikataulut järjestykseen perjantaina varsin pikaisesti.

- Tosin mistään nokkimisjärjestyksestä tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen välillä ei ole kysymys. Kaikki asiakkaat ovat VR:lle tärkeitä, Jyväskylässä tavaraliikenteestä vastaava Tapio Korhonen sanoi perjantaina. Hänen mukaansa hämmennykseen vaikuttivat ainakin osaltaan osapuolten väärinkäsitykset ja neuvottelutilanne.

Messujunalle tehdään radalle tilaa kahden Jämsän tavarajunan kustannuksella. Ne myöhästyvät Korhosen mukaan puolisen tuntia. Kysymys on Rauman sataman vientijunasta ja vastaavasta tuontijunasta.

- Helsingin päässä messujunan mahtuminen aikataulujen väliin ei olisi tuonut ongelmia.

- Sen sijaan pullonkaula on Oriveden ja Tampereen välillä. Rataosalle ei juurikaan mahdu ilman erityisjärjestelyjä lisää junia, sanoi Korhonen.

Lähde Keskisuomalainen 24.01.04


Nurmes-Vuokatti radasta kirjelmä liikenneministerille

23.01.2004 14:53

Nurmeksen Yrittäjät on tiivistänyt otettaan taistelussa kunnollisten rautatieyhteyksien puolesta. Yrittäjien hallitus on tuoreella kirjelmällään vedonnut liikenneministeri Leena Luhtaseen, jotta ratojen mahdollisissa lakkautushankkeissa vaikutusvaltaa annettaisiin myös mm. rataosan käyttäjäryhmille samaan tapaan kuin yleisten teiden lakkauttamisista päätettäessä.

Puheenjohtaja Terttu Siiran ja Kalevi Kämäräisen allekirjoittama kirjelmä on saatettu tietoon myös mm. asiaa lähellä oleville ministereille, kansanedustajille sekä lääninhallitukselle ja radan varren maakunnallisille liitoille ja kauppakamareille.

Kirjelmässä mm. muistutetaan reittivaihtoehtojen tasapuolisesta käytöstä seuraavasti RHK:n äskeiseen kirjelmään viitaten: "RHK toteaa, ettei rataosan Porokylä - Vuokatti liikenteen lisäämiseksi ole löydetty keinoja. Toisaalta virasto on kyllä keksinyt keinoja vähentää rataosan liikennettä suosimalla pitempää Siilinjärven reittiä." Kirjelmässään yrittäjät muistuttavat myös, että ministeri Luhtanen on äskettäin arvioinut ratavaihtoehtoja ja todennut, että "Nurmeksen reitti on hieman Siilinjärven reittiä parempi". Yrittäjien kirjelmän pääpaino on ratojen lakkauttamismenettelyssä: "Tähän päivään mennessä liikenneministeriö ei ole ryhtynyt toimiin RHK:n toivoman lakkauttamismenettelyn aikaansaamiseksi. Samaan aikaan ministeriö ilmeisen tosissaan haluaa päästä eroon erinäisistä radoista muuttamalla ne esimerkiksi ns. yksityisraiteiksi. Kun lainsäädännöllistä lakkauttamismenettelyä ei ole vielä olemassa, tällaisia ratojen lopettamishaluja voidaan pitää valtion yrityksenä pakoilla vastuutaan radanpitäjänä.

Tämän vuoksi vaadimme ministeriön heti ryhtyvän toimiin rautateiden lakkauttamismenettelyn aikaansaamiseksi ja ettei valtio hankkiudu eroon yhdestäkään nyt ylläpitämästään radasta ennen kuin tällainen lainsäädäntö on voimassa. Mikäli radanpidon vastuuta todellakin on siirrettävä, esimerkiksi rataosa Kerava - Sköldvik on yksityisraiteena luontevampi vaihtoehto, koska se käytännössä palvelee vain yhtä suurta kuljetusasiakasta toisin kuin rataosa Porokylä - Vuokatti useine käyttäjineen.

Viittaamme myös joulukuussa 2003 annettuun esitykseen maantielaiksi. Koska rautatiet ovat kansallisomaisuuttamme siinä kuin yleiset maantietkin, edellytämme rautateiden lakkauttamiseen sovellettavan yleisten teiden lakkauttamista koskevia periaatteita. Siksi myös rautatieliikennöitsijöillä sekä heidän asiakkaillaan on oltava oikeus reagoida lakkauttamishankkeisiin muistutuksia tekemällä ja lakkauttamispäätöksiin valittamalla erinäisten viranomaisten ja yhteisöjen lisäksi."

Nurmeksen Yrittäjät on ollut näkyvin yksittäinen toimija Nurmes - Vuokatti -rataosan säilyttämisestä ja kehittämisestä käydyssä keskustelussa jo parin vuosikymmenen ajan. Asian taakse on parhaimmillaan saatu laaja tukiverkosto, ja samalla asialla on osaltaan myös vähäliikenteisten rataosien neuvottelutyöryhmä.

Lähde Ylä-Karjala 20.1


VR ei saa messuvieraita ajoissa Jyväskylään asti

23.01.2004 08:47

ERIKOISJUNA: Tavarajuna pysäyttää 700 messuvierasta Orivedelle.

Järjestäjät joutuvat tuomaan yleisönsä Paviljonkiin busseilla.

JYVÄSKYLÄ Pekka Ilonen

Helmikuun 4.-6. päivä Jyväskylässä järjestettävien kansainvälisten sähkömessujen erikoisjunamatkalaiset saavat VR:ltä varsin tylyn kohtelun. Heidät kuljetetaan Helsingistä Orivedelle asti, mutta sitten heidän pitää vaihtaa linja-autoihin. Vaihto on pakko tehdä, koska juna joutuu odottamaan Orivedellä tavarajunaa kaksi tuntia. Tätä ei messujen aikataulu salli sähköalan ammattilaisille.

- VR-yhtiöistä ilmoitettiin noin viikko sitten, että erikoisjunamme joutuu Orivedellä yllättäen odottamaan kaksi tuntia tavarajunaa. VR:n mukaan syy ei ole heidän, vaan ratahallintokeskuksen, joka on asettanut tavarajunaliikenteen ennen henkilöjunaliikennettä, kertoo messutoimikunnan puheenjohtaja, Sähköinsinööriliiton toiminnanjohtaja Heikki Silvan.

Sähkömessujen tilausjunassa on 4. helmikuuta Helsingistä Jyväskylään tulossa lähes 700 messuvierasta, joiden kuljetukseen tarvitaan noin kymmenen linja-autoa.

Erikoisjunan oli määrä saapua Orivedelle kello 9.57 ja Jyväskylään noin tuntia myöhemmin. Nyt juna olisi Jyväskylässä vasta kello yhden aikoihin.

Lähde Keskisuomalainen (23.01.04)


Tasoristeyspuomi mäjähti mestariampujan autoon

23.01.2004 08:32

Ammunnan entinen maailmanmestari, Pioneerirykmentin Pioneeri- ja suojelukoulussa Keuruulla työskentelevä kapteeni Jukka Salonen joutui tiistai-iltana kello 20:n jälkeen Keuruun keskustan tuntumassa erikoiseen tasoristeysonnettomuuteen. Hän tuli ns. Tiwin risteykseen Kolhon suunnasta ja jäi tavalliseen tapaan odottamaan puomin taakse junan ohimenoa. Yhtäkkiä puomi paiskautuikin kahtia, ja osa siitä sinkoutui Salosen autoon.

Turmaa tutkittaessa selvisi, että tasoristeyksen oli ylittänyt "tuoreilla punaisilla" rekka. Ilmeisesti laskeutumassa ollut puomi oli osunut siihen ja vääntynyt kiskoja kohti. Rekan kuljettaja ei ehkä huomannut tapahtumaa, sillä hän jatkoi matkaa. Kuskin toivotaan ottavan yhteyttä Keuruun poliisiin. (K)

Lähde Keskisuomalainen (23.01.04)


VR lopettaa pikajunien 1. luokat

21.01.2004 23:01

"Kesästä alkaen pikajunien ykkösluokat pikkuhiljaa lopetaan ja vaunut saneerataan toisiin tarkoituksiin. Sininen pikajunakalusto alkaa olla muutenkin kohtapuoliin tiensä päässä. Vaunut ovat vanhoja ja uudistustarpeet siksi suuret."

Lähde Teemu Miettinen, VR Osakeyhtiö, Henkilöliikenne, Etelä-Suomi


VR konduktöörit ottivat käyttöön vihellyspillin

19.01.2004 09:19

VR:n konduktöörit ottivat kaukoliikenteessä käyttöön vihellyspillin. Pilliin puhalletaan, kun juna on asemalla valmiina lähtöön. Tavoitteena on parantaa junien täsmällisyyttä ja matkustajien turvallisuutta.

Vihellyspillissä on voimakas ääni, joten sitä käytetään harkitusti tilanteen mukaan. Konduktöörit käyttävät pilliä erityisesti silloin, kun laiturilla on paljon junaan tulevia matkustajia tai kun matkustajat eivät nouse junaan, vaikka junan lähtöaika lähestyy. Vihellyksiä vältetään erityisesti yöaikaan.

Osa myöhästymisistä junien lähdössä johtuu siitä, että matkustajat eivät nouse junaan ajoissa tai matkustajien saattajat poistuvat junasta liian myöhään.

Konduktöörien vihellyspillit ovat yleisiä useissa Euroopan maissa. Suomessakin pilli on ollut käytössä aikaisemmin, mutta ohjeet sen käytöstä poistettiin junaturvallisuussäännöistä vuonna 1968.

Lähde VR tiedote 14.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n22


Oulun uusi yhdistettyjen kuljetusten terminaali valmis

19.01.2004 09:16

Oulun Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali on otettu käyttöön maanantaina 12.1.2004, jolloin terminaalista lähti ensimmäinen juna Helsinkiin.

Yhdistetyt kuljetukset ovat kuljetusmuoto, jossa tavara kuljetetaan koko matkan lähettäjältä vastaanottajalle samassa kuormatilassa, mutta eri kuljetusmuotoja käyttäen. Oulussa junaan on lastattu pääasiassa ajoneuvoyhdistelmiä ja perävaunuja. Oritkarin terminaali mahdollistaa nykyisten kuljetusmäärien kaksinkertaistamisen. Vuonna 2002 Suomessa kuljetettiin noin 17 000 ajoneuvoyhdistelmää ja perävaunua, joista noin 90 % käsiteltiin Oulussa.

Terminaalialueen rakentaminen alkoi syksyllä 2002. Rakentamistyöt ovat nyt siinä vaiheessa, että terminaali on voitu ottaa käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Koko terminaalialue on mm. pohja-asfaltoitu. Lopullisesti alue valmistuu syksyllä 2004, johon mennessä saatetaan loppuun vihertyöt, tehdään pinta-asfaltointi ja alue aidataan. Alueelle asennetaan kevääseen mennessä myös autovaaka.

Terminaali on toteutettu yhteistyössä Oulun kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja VR Osakeyhtön kanssa. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii CM-Urakointi Oy ja pääsuunnittelijana SCC Viatek Oy. Terminaali on saanut myös EU:n Tavoite 2 -ohjelman mukaista rahoitusta.

Lähde VR tiedote 14.1


VR kuljetusmäärät kasvoivat viime vuonna

13.01.2004 17:31

Junamatkojen määrä kasvoi viime vuonna sekä kaukojunissa että pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä YTV-alueella. Myös tavaraliikenteessä oli lisäystä etenkin Venäjän ja Suomen välillä.

VR:n kaukoliikenteessä oli kasvua noin 2 prosenttia. Kaukojunilla tehtiin 11,9 miljoonaa matkaa vuonna 2003, kun vuonna 2002 matkojen määrä oli 11,6 miljoonaa.

Suomen ja Venäjän välisessä henkilöliikenteessä tehtiin noin 255 000 matkaa, jossa oli vähennystä viime vuoteen verrattuna 4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä YTV-alueella matkoja tehtiin 38,4 miljoonaa, kun vuotta aiemmin luku oli 36,4 miljoonaa. Junamatkat YTV-alueella kasvoivat noin 6 prosenttia. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla YTV-alueen ulkopuolella matkojen määrä väheni noin prosentin ja matkoja oli 9,6 miljoonaa.

VR Cargo kuljetti vuonna 2003 rautateillä tavaraa yhteensä 43,5 miljoonaa tonnia. Vuotta aiemmin kuljetettavaa oli 41,7 miljoonaa tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli 4 prosenttia.

Kotimaassa rautatiekuljetukset kasvoivat noin prosentin. Kuljetettuja tonneja oli 25 miljoonaa, kun vuonna 2002 luku oli 24,7 miljoonaa tonnia. Idän tavaraliikenne kasvoi 9 prosenttia, ja sen määrä oli kaikkiaan 17,6 miljoonaa tonnia.

Lähde VR tiedote 13.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25


Componenta valittaa pikajunan pyöräjupakasta

12.01.2004 17:35

Konepajakonserni Componenta valittaa hovioikeuteeen Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä, jossa yhtiö tuomittiin maksamaan kaikkineen yli 870 000 euroa VR:lle rikkoutuneen junanpyörän vuoksi.

Yhtiön mukaan on mahdollista, että pyörä on vaurioitunut huollon yhteydessä, jolloin siihen on pyörää sorvattaessa voinut jäädä särö. VR:n päälakimiehen Asko Ränkimiehen mukaan tälläisissä väitteissä ei ole mitään perää.

Helmikuussa 1997 erään Turun asemalle tulleen pikajunan vaunun pyörä piti meteliä. Tarkastuksessa havaittiin, että siitä oli lohjennut iso pala. Pyörä kuitenkin pysyi kasassa, ei onnettomuutta päässyt syntymään.

Vian havaittuaan VR tutkitutti asian VTT:llä ja ryhtyi sen jälkeen vaihtamaan muitakin vastaavan erän pyöriä ja laittoi loput tehovalvontaan. Sen jälkeen kaikki 860 pallografiittivaluraudasta tehtyä pyörää vaihdettiin perinnäisiin pyöriin, jotka tehdään teräksestä valssaamalla.

VR:n mukaan mukaan vaurio johtui pyörän valusta ja vei Componentan oikeuteen joulukuussa 2001. Componenta toimitti pyörät 1991-92.

Lähde HS 8.1


Haapamäen asemalta lähtee viimeinenkin veeärräläinen

09.01.2004 00:28

HAAPAMÄKI

Lauri Martinmäki

RAIDELIIKENNE: VR lupaa tutkia, voidaanko asema pitää avoinna yrittäjäpohjalta. Lipunosto aiotaan tuoda myös internetiin.

VR-konsernin pääjohtaja Henri Kuitunen tapasi Keuruun asemalla vieraillessaan myös junaa odottavia matkustajia. Tuiskussa värjötelleiden matkalaisten terveiset pääjohtajalle olivat yksiselitteiset: Avatkaa aseman ovet odottajille!

Kuulu rautateiden risteysasema Keuruun Haapamäki menettää kesään mennessä viimeisenkin VR:n työntekijän. Asemalla ei enää tarvita henkilöstöä, koska liikennettä ryhdytään hoitamaan kauko-ohjatusti Seinäjoelta.

Haapamäen tilanteeseen keskiviikkona tutustunut VR-konsernin pääjohtaja Henri Kuitunen lupasi, että VR selvittää vielä kaupungin kanssa, voidaanko asema pitää avoinna yrittäjävoimin.

- Jos sopiva, kustannuksiltaan edullinen ratkaisu löytyy, järjestely on täysin mahdollinen, Kuitunen pohti.

Haapamäeltä junaan astuva voi jatkossa ostaa lippunsa konduktööriltä. Lisäksi VR kehittää parhaillaan internet-järjestelmää, jonka kautta junaliput voi varata ja tulostaa kotona.

Pääjohtaja Kuitunen totesi, ettei Haapamäki ole ainoa VR:n henkilöstövähennyksistä kärsinyt paikkakunta. Konsernista on kadonnut viimeisten 15 vuoden aikana kaluston ja tekniikan kehittymisen seurauksena tuhat työpaikkaa vuodessa. Nyt konserni työllistää noin 14 000 ihmistä.

- Henkilöstön keski-ikä lähentelee 50 vuotta, joten kyllä meidän on kohta ryhdyttävä pestaamaan myös uusia ihmisiä, totesi vasta 45-vuotias Kuitunen.

Nostalgiamatkat vaikeutuvat

Kauko-ohjauksen laajentuminen vaikeuttaa myös höyryjunilla tehtävien niin sanottujen nostalgiamatkojen järjestämistä.

Nostalgiamatkoja Tuuriin ja Ähtärin eläinpuistoon ovat suunnitelleet Haapamäen höyryveturipuiston yrittäjä Martti Vainio ja Tuurin kyläkauppias Vesa Keskinen. Luvan radan käyttämiseen nostalgiamatkoihin myöntää Ratahallintokeskus.

 

Lähde Keskisuomalainen (net) 08.01.04


RHK: Maakunnissa turhaa paniikkia rataosuuksien sulkemisista

08.01.2004 16:24

Pohjois-Karjalassa reagoitiin voimakkaasti loppusyksyllä uutisoituihin suunnitelmiin sulkea neljä maakunnan vähäliikenteisenä pidettyä rataosuutta.

Lopettamisuhan alle välillä 2005-2010 laitettiin Joensuun ja Ilomantsin välinen rata, osuus Nurmeksen Porokylän ja Sotkamon Vuokatin välillä sekä Liperin Viinijärven ja Siilinjärven välinen rataosuus. Lieksa-Porokylän aika koittaisi kaudella 2010-2015.

Ratahallintokeskuksesta toppuutellaan maakuntien hätää vähäliikenteisten rataosuuksien kohtalosta. Investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo, että tarkastelun alla olevia uhanalaisia ratoja ei olla suinpäin sulkemassa.

- Selvittelyihin ja päätöksiin menee jokunen vuosi. Tämän hallituksen aikana tuskin ollaan sulkemassa yhtään Pohjois-Karjalan rataosuutta.

Ruohonen kertoo, että uhanalaisia ratoja on syntynyt koska rataverkon peruskorjaukseen varatut rahat ovat vain kaksi kolmannesta siitä mitä koko radan kunnossapitoon todellisuudessa tarvittaisiin.

- Rahaa on 106 miljoonaa euroa kun sitä tehokkaasti liikennöidyn rataverkon peruskorjaukseen tarvittaisiin 170 euroa.

- On myös ratoja, joissa liikenne on hyvin vähäistä tarvittaviin peruskorjauksiin verrattuna.

Investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo, että vähäliikenteisillä radoilla liikenne joko suljetaan tai sitten niille on jo ihan turvallisuussyistä tehtävä kallis peruskorjaus.

- Ensin katsotaan missä mennään rahoituksen suhteen. Sitten tarkastellaan yhdessä maakunnan kanssa sitä, minkälaisia kokonaishyötyjä kyseisillä radoilla on.

- Maakunnalle on iso haaste tuoda esille kaikki ratoihin liittyvät yhteiskunnallistaloudelliset mahdollisuudet. Ratojen kohdalla pitäisi tarkastella pelkkien eurojen sijaan kaikkia niitä vaikutuksia mitä ratojen liikennöinnillä alueelle on, sanoo Ruohonen.

Lähde VerkkoKarjalainen 08.01.04


Junaliikenne takkusi Huopalahdessa

07.01.2004 16:46

Lähijunaan tullut laitevika myöhästytti liikennettä rantaradalla ja Vantaankosken radalla maanantaiaamuna. Aamuruuhkassa jouduttiin kokonaan perumaan yksi edestakainen M-junavuro Martinlaaksoon ja A-junavuoro Leppävaaraan. Pahimmillaan kaupunkiratajunat olivat myöhässä lähes 15 minuuttia ennen kuin ruuhkasuma laukesi klo 9.30 jälkeen. Rikkoutunut sähköjuna jämähti vaihteisiin Huopalahden aseman tuntumassa noin kahdeksan maissa.

Lähde HS 6.1


VR:lle iso korvaus Componentalta

07.01.2004 15:15

Henkilövaunujen pyöriä VR Osakeyhtiölle toimittanut Componenta CPC Oy on tuomittu massiivisiin korvauksiin pyörissä ilmenneiden vikojen vuoksi. Korvaussumma on yli 870 000 euroa. Lisäksi päälle tulevat viivästyskorot ja oikeudenkäyntikulut. Helgingin käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen hiljattain.

Metalliteollisuuden alalla toimiva Componenta CPC ja rautatieliikennettä hoitava VR sopivat henkilövaunujen pyörien toimittamisesta vuonna 1990. Toimitusten piti alkaa samana vuonna, mutta pyörien tuotanto takkuili ja VR sai pyörät yli vuoden myöhässä.

Pyörissä alkoi myös ilmetä vikoja pian niiden käyttöönoton jälkeen. Vakavin vaaratilanne sattui, kun henkilövaunun pyörä särkyi liikenteessä vuonna 1997.

Tapauksen jälkeen VR ryhtyi vaihtamaan Componentan pyöriä toisiin sekä teetti niistä tutkimukset VTT:llä, joka totesi pyörät turvattomiksi. VR:n vaatimat korvaukset olivat yli miljoona euroa. Componenta kiisti kanteen sekä määrältään että perusteeltaan. Yhtiö katsoi, että VR oli reklamoinut virheistä myöhässä ja etteivät VTT:n tutkimukset olleet puolueettomia. Se perusteli näkemystään myös sillä, että pyörät olisi pitänyt joka tapauksessa vaihtaa ennemmin tai myöhemmin.

Käräjäoikeuden mukaan VR teki valituksensa ajoissa ja VTT:n tarkastusta voidaan pitää luotettavana. Lisäksi oikeus korosti, että pyörät jouduttiin vaihtamaan ennen aikojaan.

Lähde HS 6.1