Kolarin rata

Tekniset tiedot

Liikenne: henkilö- ja tavaraliikennettä
Raideleveys: 1524 mm
Pituus: Tornio–Kolari 183 km
Raiteita: 1
Sähköistys: ei
Kulunvalvonta: kyllä
Kauko-ohjaus: Tornio
Radio-ohjaus: (Tornio)–Kolari
Suojastus: ei

Vuosina 1922–1973 liikenteelle avattu Kolarin rata seurailee tiiviisti Tornion- ja Muonionjokia johtaen Suomen rataverkon pohjoisimpaan pisteeseen. Radan käyttö on kuitenkin vuosikymmenten aikana muuttunut raskaan teollisuuden tarpeiden palvelemisesta pitkälti Länsi-Lapin matkailun edistämiseen.

Historia

Kolarin rata on avattu liikenteelle useassa osassa vuosina 1922–1973.[1]

Rataosa	Avattu liikenteelle	Pituus (km)
Tornio–Kukkola	24.3.1922	17
Kukkola–Karunki	1.1.1923	10
Karunki–Korpikylä	1.1.1926	9
Korpikylä–Aavasaksa	1.11.1927	34
Aavasaksa–Kaulinranta	1.9.1928	7
Kaulinranta–Pello	3.1.1964	42
Pello–Sieppijärvi	1.12.1965	43
Sieppijärvi–Kolari	1.12.1966	21
Kolari–Niesa–Äkäsjoki	1.9.1967	17
Niesa–Rautuvaara	1.4.1973	10

Kun kaivostoiminta Äkäsjoella aloitettiin 1960-luvulla, tarvittiin mahdollisuus kuljettaa suuria tavaramääriä tehokkaasti. Tämän vuoksi rataa jatkettiin Kaulinrannasta pohjoiseen, ja rautatie Äkäsjoelle valmistui syksyllä 1967. Kuusi vuotta myöhemmin avattiin lisäksi rautatie Rautuvaaran kaivokselle, josta tuli Suomen rataverkon pohjoisin piste.

Liikenne

Nykyisin Kolarin rata on vähäliikenteinen. Tavaraliikenne rajoittuu päivittäiseen Kemistä Kolariin liikennöivään raakapuujunaan, joka suorittaa vaihtotyöt väliasemilla tarpeen mukaan.

Henkilöliikenteessä rataosaa käyttävät pääasiassa useat hiihtosesonkiaikana viikonloppuisin sekä sesonkiajan ulkopuolella muutaman kerran viikossa kulkevat Helsingin ja Kolarin väliset yöpikajunat, jotka pysähtyvät myös Tornio-itäisen ja Ylitornion seisakkeilla sekä Pellon rautatieasemalla.

Kolarin rataa ei ole sähköistetty, ja kaikki henkilöjunat ovat pääasiassa Dr16-vetoisia. Tavarajunissa käytetään sekä Dv12- että Dr16-vetureita.

Rataosan kuvaus

Kolarin rata seurailee koko matkan Tornion- ja Muonionjokilaaksojen luontaista kulkua, joten muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta radalla ei ole merkittäviä nousuja. Rataosalta on lakkautettu lukuisia pieniä liikennepaikkoja liikenteen vähentyessä.

Rata alkaa Tornion Torpista Tornionjoen itärannalta ja johtaa pohjoiseen. Tornion rautatieaseman (km 885, 0 km) pohjoispäässä Oulu–Tornio-rata littyy Kolarin rataan idästä kolmioraiteen kautta. Tornion entinen henkilöliikenteen seisake, Tornio-pohjoinen, sijaitsi kolmioraiteen koillissivulla. Pohjoiseen edettäessä rautatie ja valtatie 21 kulkevat suuren osan matkasta rinnakkain näköetäisyydellä. Ensimmäisiä seisakkeita olivat Kiviranta (km 888, 3 km) ja Teppola (km 889, 5 km) ennen Ajavojakkalaa (Aja, km 892, 7 km). Entisten Arpelan (km 893, 8 km) seisakkeen ja Ylivojakkalan (Yli, km 895, 10 km) jälkeen rautatie ja maantie loittonevat toisistaan. Ylipään (km 897, 12 km) ja Laurin (km 900, 15 km) entisten seisakkeiden paikat ohitetaan ennen kuin valtatie ja maantie kohtaavat Kukkolassa (Kko, km 901, 16 km), jonne saakka rata avattiin liikenteelle 24. maaliskuuta 1922.

Kukkolan jälkeen sivuutetaan Huhdan (km 903) ja Myllytien (km 904) entisten seisakkeiden paikat, ennen kuin ylitetään Liakanjoen teräspalkkisilta, ja valtatie loittonee radasta. Aapajoen (Apa, km 906, 21 km) entisen liikennepaikan pohjoispuolella ratalinjaus ohittaa entiset Näsijoen (km 908, 23 km) ja Aapajärven (km 910, 25 km) seisakkeet ja siirtyy Huruvaaran itälaidalle, kiertäen Karungin taajaman itäpuolitse. Karungin (Kri, km 911, 26 km) lakkautettu rautatieasema toimi lyhyen aikaa Suomen ja Ruotsin välisenä yhdysliikenneasemana ennen Haaparannan aseman valmistumista. Rautatie Kukkolasta Karunkiin valmistui 1. tammikuuta 1923. Tornionjoen toisella rannalla Ruotsin puolella on niin ikään Karungin rautatieasema.

Karungista pohjoiseen sivuutetaan entiset Saarenpään (km 914, 29 km) ja Potkukorvan (km 917, 32 km) seisakkeet. Rautatie ja valtatie kiertävät 124 metriä korkean Nivavaaran länsipuolitse. Jyrkkärinteisen Nivavaaran kalliolaki kohoaa noin 80 metriä rautatien yläpuolelle. Vaaran pohjoispuolella sijaitsee lakkautettu Korpikylän (Krp, km 920, 35 km) asema, joka avattiin liikenteelle 1. tammikuuta 1926.

Matkakosken (km 922, 37 km) entinen seisake sijaitsi suunnilleen Korpikylän ja Niemenpään (km 923, 38 km) puolessa välissä. Niemenpään liikennepaikka lakkautettiin useiden muiden Kolarin radan liikennepaikkojen kanssa vuonna 1967, mutta liikennepaikkanimi otettiin uudelleen käyttöön 4. joulukuuta 2003, kun puoli kilometriä vanhan liikennepaikan pohjoispuolelle perustettiin Niemenpään (Nmp, km 924, 39 km) välisuojastuspiste. Se on ensimmäinen käytössä oleva liikennepaikka Tornion pohjoispuolella.

Niemenpäästä pohjoiseen rata jatkui Martimoon (Mro, km 926, 41 km). Rovakankaan (km 929, 44 km), Pekanpään (Pkp, km 930, 45 km)  ja Poikkilahden (km 931, 46 km) vanhojen seisakkeiden jälkeen rautatie ja valtatie palaavat näköetäisyydelle, ja saavutaan Kainuunkylään (Kny, km 935, 50 km). Rautatie kiertää yli 180 metrin korkeuteen kohoavat Riisperin ja Huitaperin vaarat niiden länsipuolitse, ja rannikkomaisema alkaa muuttua jylhäksi tunturimaastoksi.

Hirstiön (km 936, 51 km), Armassaaren (km 939, 54 km) ja Vuopiorannan (km 940, 55 km) vanhat seisakkeet sivuutetaan ennen Palovaaran juurella sijaitsevaa Nuottiorantaa (Nrn, km 942, 57 km). Radanvarren asutus alkaa tihentyä, kun ohitetaan Repovaaran (km 943, 58 km) ja Tolpin (km 944, 59 km) seisakkeiden paikat. Rautatie laskeutuu pitkin jylhän Ainiovaaran länsirinnettä, ja saavutaan Ylitornion (Ytr, km 946, 61 km) rautatieasemalle, joka on yöjunien ensimmäinen pysähdyspaikka Tornion pohjoispuolella. Asemarakennus on purettu, ja seisakkeeksi muutettu Ylitornion liikennepaikka käsittää vain laituriraiteen ja yhden lyhyen pistoraiteen, jota käyttää vain ratatyökalusto.

Alkkulan ja Taron (km 948, 63 km) seisakkeet sijaitsivat kilometripylvään 948 molemmin puolin noin puolen kilometrin päässä toisistaan Ylitornion taajaman pohjoislaidalla. Repovaarasta alkanut alamäki päättyy Taron pohjoispuolelle ja rautatie kääntyy kohti koillista, poispäin joesta ja valtatiestä. Hieman ennen Aavasaksan (Avs, km 953, 68 km) liikennepaikkaa radan länsipuolella on joenrantaan johtaneen vanhan sivuraiteen pohja. Sivuraide liittyi Kolarin rataan kolmioraiteella nykyisen seututien 930 ylikulun eteläpuolella.

Aavasaksan liikennepaikka avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1927. Aavasaksanvaaran länsirinteellä S-kaarteessa sijaitsevalle liikennepaikalle rakennettiin myös pieni veturitalli vesitorneineen. Vanha asemarakennus on nykyisin yksityisasuntona. Liikennepaikka lakkautettiin 4. joulukuuta 2003, kun Kolarin radan liikenteenohjaus muuttui radio-ohjaukseksi. Samalla pääraiteen vaihteet purettiin, mutta lähes kilometrin pituinen sivuraide jätettiin purkamatta. Rataosan perusparannustöiden vuoksi Aavasaksa otettiin uudelleen käyttöön linjavaihteena 11. toukokuuta 2009.

Aavasaksalta rata laskeutuu alas Tengeliönjoen rautatiesillalle (km 955, 70 km). Nykyinen 111 metrin pituinen rautatiesilta on rakennettu vuonna 1951, mutta sen perustukset ovat peräisin vuodelta 1928. Sillan jälkeen avautuu suora, jolla sijaitsi Rahtulan (Rtl, km 956, 71 km) liikennepaikka. Kuivakankaan (km 958, 73 km) pohjoispuolella ennen Kaulinrantaa (Klr, km 961, 76 km) valtatie ylittää rautatien ja siirtyy itäpuolelle.

Kaulinrantaan saakka rautatie valmistui 1. syyskuuta 1928. Liikennepaikka oli 1. joulukuuta 1966 saakka nimeltään Kauliranta, ja Kolarin radan pääteasemana se oli aina 3. tammikuuta 1964 saakka, jolloin rata Pelloon saakka valmistui.

Kaulinranta säilyi liikennepaikkana aina 15. marraskuuta 1999 saakka, jolloin se lakkautettiin. Kolarin radan siirtyessä radio-ohjaukseen perustettiin Marjosaaren (km 963, 78 km) seisakkeen pohjoispuolelle uusi Kaulinrannan välisuojastuspiste, joka on Kolarin radan nykyisistä liikennepaikoista neljäs Torniosta pohjoiseen. Puoli kilometriä nykyisen välisuojastuspisteen pääopastimilta pohjoiseen sijaitsi ennen Nappiaisen (km 964, 79 km) seisake.

Kaulinrannan pohjoispuolella rautatie kulkee lyhyen matkaa aivan Tornionjoen rannassa ja valtatien vierellä. Valtatien levähdyspaikka lyhyen matkaa Kaulinrannasta pohjoiseen onkin yksi harvoja paikkoja, missä voi kuvata suomalaisen junan taustanaan Tornionjoki ja Ruotsin vaaramaisema. Kauvosaaren (km 967, 82 km) ja Kattilakosken (km 971, 86 km) entisten seisakkeiden pohjoispuolella valtatie ja rautatie kulkevat vierekkäin Tornionjoen rannassa Kattilavaarojen ja Ratasvaaran rinteillä, rautatie kuitenkin valtatietä huomattavasti alempana. Ratasjoen rautatiesiltojen jälkeen valtatie ylittää rautatien toistamiseen ennen Koivu- ja Rovavaaran juurella sijannutta Juoksengin (Jks, km 978, 93 km) liikennepaikkaa.

Puonavaaran (km 981, 96 km) seisake sijaitsi samannimiselle vaaralle johtavan tien tasoristeyksessä. Pakisjärven (km 983, 98 km) seisake sijaitsi Pakisjärvenpään taloryhmän lähellä sivutien varressa. Juoksengin pohjoispuolelta alkaneen suoran pohjoispäässä sijaitsi Turtolan (Tur, km 985, 100 km) liikennepaikka saman nimisen kylän laidalla sadan kilometrin päässä Torniosta.

Turtolan pohjoispuolella valtatie ja rautatie erkanevat toisistaan, ja rautatie kääntyy syvemmälle harvaan asuttuun korpeen. Sen myötä myös virallisten seisakkeiden määrä väheni huomattavasti. Koutus (km 989, 104 km) sijaitsi vielä Turtolan kylän laitamilla, mutta seuraava seisake löytyi vasta ensimmäisen nelinumeroisen kilometripylvään pohjoispuolelta Isorannasta (km 1001, 116 km), joka puolestaan sijaitsi aivan Pellon (Pel, km 1003, 118 km) tuntumassa. Ennen Pellon asemaa rautatie ylittää Jolmanputaan.

Pello on Ylitornion ohella toinen Kolarin radan väliasemista, joilla on henkilöliikennettä. Lisäksi Pello on rataosan liikennepaikoista ainoa, jossa junien kohtaaminen on mahdollista. Ratapihaa käytetään myös raakapuun kuormaukseen, ja sieltä erkanee pistoraide Pellon kunnan teollisuusalueelle.

Pellon pohjoispuolella muutamaa kilometriä ennen Sorvanojan (Sja, km 1010, 125 km) entistä seisaketta rautatie alittaa valtatien ja siirtyy Väylänvarrentien tuntumaan. Ennen Naamijokea (Nmj, km 1020, 135 km) radanvarren asutus on vähäistä. Naamijoen vanhan liikennepaikan pohjoispuolella ylitetään samanniminen joki, ja rautatie kääntyy pois joen tuntumasta asumattomaan erämaahan. Turtolasta eteenpäin erämaata halkovat useat pitkät suorat.

Pellon ja Kolarin välillä liikennepaikkoja on ollut vain muutamia. Koivumaan (Kva, km 1033, 148 km) liikennepaikka on jo lakkautettu, mutta pitkällä suoralla samannimisen kylän länsipuolella sijaitseva Sieppijärven (Spj, km 1046, 161 km) liikennepaikka on edelleen käytössä. Käytännössä Sieppijärvi toimii välisuojastuspisteenä, mutta siellä kuormataan myös raakapuuta. Laajasta ratapihasta on käytössä enää yksi sivuraide, eikä sitä voi käyttää junien kohtaamisiin. Rautatie Sieppijärvelle avattiin liikenteelle 1. joulukuuta 1965.

Sieppijärven pohjoispuolelta rata jatkuu pitkinä suorina osuuksina nykyisin käytössä olevan rataverkon pohjoisimmalle liikennepaikalle Kolariin (Kli, km 1067, 182 km), joka on samalla myös Helsingistä lähtevien yöjunien pääteasema. Ratapihan itälaitaa reunustavat korkeat raakapuupinot, ja maamerkkinä on Kolarin uusi asemarakennus kotamaisine kupoleineen.

Tulevaisuus

Ruotsin puolella Pajalassa tehtävien kaivosinvestointien vuoksi Kolarin rataa on suunniteltu jatkettavaksi joko Kolarista tai Äkäsjoelta Muonionjoen länsipuolelle. Kaivostoiminnan vaatimien malmirikasteiden rautatiekuljetukset on määrä aloittaa vuonna 2012. Kuljetukset suuntautuvat Tapulin ja Sahavaaran kaivoksilta Ruotsista Kemin satamaan, jossa malmirikaste siirtokuormataan laivoihin. Malmin rautatiekuljetukset edellyttävät merkittäviä investointeja, olemassa olevan radan ja siltojen kunnostamista sekä uusien liikennepaikkojen rakentamista.^[2]

Liikennepaikat

Lyh.	Nimi	Namn	Ratakm	Rataosa	Avattu	Matkustaja- liikenne lopetettu	Tavara- liikenne lopetettu	Lakkautettu
Trn	Tornio		0+000	Tornio–Kolari, Laurila–Tornio raja, Tornio–Röyttä	12.12.2010				Info
Top	Tornio-Pohjoinen		884+100	Tornio–Kolari	21.02.1986	03.05.2004	Kyllä	09.01.2005	Info
Tor	Tornio asema	Torneå	884+656	Tornio–Kolari, Laurila–Tornio raja, Tornio–Röyttä	16.10.1903	29.05.1988			Info
	Kiviranta		885+692	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967	Info
	Teppola		889+450	Tornio–Kolari	01.09.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
Aja	Alavojakkala		891+900	Tornio–Kolari	25.01.1915	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968	Info
	Arpela		893+106	Tornio–Kolari	22.05.1932	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967	Info
Yli	Yli-Vojakkala		894+820	Tornio–Kolari	25.01.1915	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968	Info
	Ylipää		896+648	Tornio–Kolari	01.09.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Lauri		900+137	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967	Info
Kka	Kukkola		901+242	Tornio–Kolari	25.01.1915	28.05.1967	01.07.1951	01.12.1967
	Huhta		902+969	Tornio–Kolari	01.12.1931	31.05.1947	Kyllä	01.06.1948
	Myllytie		904+280	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967	Info
Apa	Aapajoki		905+634	Tornio–Kolari	25.01.1915	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968
	Näsijoki		907+625	Tornio–Kolari	25.10.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Aapajärvi		909+900	Tornio–Kolari	01.09.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
Kri	Karunki		910+979	Tornio–Kolari	25.01.1915	28.05.1967		04.12.2003	Info
	Saarenpää		913+543	Tornio–Kolari	01.06.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Potkukorva		917+100	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
Krp	Korpikylä		919+763	Tornio–Kolari	01.01.1926	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968
	Matkakoski		921+553	Tornio–Kolari	01.10.1957	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Niemenpää (vanha)		923+015	Tornio–Kolari	15.05.1933	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
Nmp	Niemenpää (uusi)		923+605	Tornio–Kolari	04.12.2003	Kyllä	Kyllä		Info
Mro	Martimo		925+510	Tornio–Kolari	16.01.1927	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968
	Rovakangas		928+500	Tornio–Kolari	01.09.1954	01.03.1964	Kyllä	30.05.1965
Pkp	Pekanpää		929+564	Tornio–Kolari	16.01.1927	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968
	Poikkilahti		931+395	Tornio–Kolari	01.11.1954	30.05.1965	Kyllä	22.05.1966
Kny	Kainuunkylä		934+100	Tornio–Kolari	16.01.1927	28.05.1967	01.06.1968	04.12.2003
	Hirstiö		935+818	Tornio–Kolari	24.01.1955	01.03.1964	Kyllä	30.05.1965
	Armassaari		938+374	Tornio–Kolari	16.01.1927	01.03.1964	Kyllä	30.05.1965
	Vuopioranta		940+225	Tornio–Kolari	01.09.1954	01.03.1959	Kyllä	01.03.1959
Nrn	Nuottioranta		941+956	Tornio–Kolari	16.01.1927	28.05.1967	01.06.1968	01.06.1968	Info
	Repovaara		943+261	Tornio–Kolari	24.01.1955	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Tolppi		944+188	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
Ytr	Ylitornio	Övertorneå	946+139	Tornio–Kolari	16.01.1927		27.09.1987		Info
	Alkkula		947+545	Tornio–Kolari	01.09.1954	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967
	Taro		948+100	Tornio–Kolari	01.12.1931	28.05.1967	Kyllä	01.12.1967	Info
Avs	Aavasaksa		953+410	Tornio–Kolari	01.12.1931	01.05.1995	01.01.2001		Info
Rtl	Rahtula		956+600	Tornio–Kolari	01.09.1928	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967	Info
	Kuivakangas		958+164	Tornio–Kolari	01.02.1954	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
Klr	Kaulinranta (vanha)		960+643	Tornio–Kolari	01.09.1928	01.12.1966	01.01.1993	15.11.1999	Info
	Marjosaari		962+683	Tornio–Kolari	01.03.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
Klr	Kaulinranta (uusi)		963+350	Tornio–Kolari	04.12.2003	Kyllä	Kyllä		Info
	Nappiainen		963+806	Tornio–Kolari	01.12.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
	Kauvosaari		967+483	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
	Kattilakoski		971+158	Tornio–Kolari	31.05.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
	Ratasjoki		973+296	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
Jks	Juoksenki		976+958	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	01.01.2001	04.12.2003	Info
	Puonavaara		980+750	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
	Pakisjärvi		982+555	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
Tur	Turtola		985+224	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	01.01.2001	04.12.2003	Info
	Koutus		989+110	Tornio–Kolari	31.05.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
	Isoranta		1000+760	Tornio–Kolari	03.01.1964	01.12.1966	Kyllä	01.04.1967
Pel	Pello		1002+630	Tornio–Kolari	03.01.1964				Info
Sja	Sorvanoja		1010+470	Tornio–Kolari	01.12.1972	Kyllä	01.10.1975	01.10.1975
Nmj	Naamijoki		1020+260	Tornio–Kolari	01.12.1965	Kyllä		04.12.2003	Info
Kva	Koivumaa		1032+700	Tornio–Kolari	01.12.1965	Kyllä
Spj	Sieppijärvi		1045+900	Tornio–Kolari	01.12.1965	Kyllä
Kli	Kolari		1067+210	Tornio–Kolari, Kolari–Rautuvaara	01.12.1966				Info
Nie	Niesa		1074+870	Kolari–Rautuvaara, Niesa–Äkäsjoki	01.04.1973	Kyllä	Kyllä	09.01.2005
Rra	Rautuvaara		1085+100	Kolari–Rautuvaara	01.04.1973	Kyllä	01.03.2002	09.01.2005

Lyh.	Nimi	Namn	Ratakm	Rataosa	Avattu	Matkustaja- liikenne lopetettu	Tavara- liikenne lopetettu	Lakkautettu
Nie	Niesa		1074+870	Kolari–Rautuvaara, Niesa–Äkäsjoki	01.04.1973	Kyllä	Kyllä	09.01.2005
Äj	Äkäsjoki		1084+440	Niesa–Äkäsjoki	01.09.1967	Kyllä	Kyllä	09.01.2005	Info

Lähteet

• [1] Ratahallintokeskus: Rautatietilasto 2009
• [2] Ratahallintokeskus: Kolarin seudun kaivoshankkeet, A8/2008, http://www.rhk.fi/@Bin/2093595/A%208_2008%20web.pdf