Artikkelihaku

Resiina 4/2020

Kansi 4/2020

  • Pr2 – Henskelin kattilaräjähdys
  • Leveäraiteisten höyryveturien käyttö Suomessa 2019
  • Skotlannin rautatiet

Kytömaa–Hakosilta

(Lahden) oikorata

Tekniset tiedot

Liikenne: tavara- ja matkustajaliikennettä
Raideleveys: 1524 mm
Pituus: 63 km[1]
Raiteita: 2
Sähköistys: 2*25 kV 50 Hz
Kulunvalvonta: kyllä
Kauko-ohjaus: kyllä
Suojastus: kyllä

Historia ja rakentaminen

Lahden oikoradan suunnittelu käynnistyi tarpeesta lyhentää matka-aikoja Helsingistä Itä-Suomeen. Vuonna 1992 valmistui Itäratojen tarveselvitys, jossa uusiksi ratavaihtoehdoiksi listattiin mm. Helsinki–Kotka–Luumäki, Helsinki–Kouvola ja Helsinki–Lahti–Mikkeli.[2] Kaksi vuotta myöhemmin päätettiin valita viimeisin esitetyistä vaihtoehdoista, ja toteuttaa toistaiseksi ensimmäisenä rataoikaisu Keravalta Lahteen.

Vuonna 1998 saatiin valmiiksi oikoradan yleissuunnitelma. Kahta vuotta aiemmin oli tehty alustava yleissunnitelma, jossa oli mukana vielä useita vaihtoehtoisia linjauksia. Yleissuunnitelmassa käydään läpi tärkeimmät ratkaisut, kuten radan tekniset määritelmä, radan vaikutukset luontoon ja ihmisiin, maankäyttövaikutukset, rakentamiskustannukset ja yhteiskuntataloudellisuus.[2] Valittu linjaus seurailee suurelta osin Lahden moottoritietä, jolloin molempien väylien ympäristövaikutukset jäävät samaan maastokäytävään, ja muun muassa meluhaitat keskittyvät pienemmälle alueelle.[3]

Niila Heikkilä
13996

Mäntsälän ratapihaa rakennetaan keväällä 2005.

Uuden radan rakentaminen aloitettiin loppuvuodesta 2002. Virallinen rakentamistöiden alkupaukku räjäytettiin Mäntsälässä 19.12.2002.[4] Oikorata suunniteltiin nykyaikaisten normien mukaan siten, että radalle ei tule yhtään tasoristeystä ja se on taajamien kohdalla aidattu. Ratageometria sallii suurilta osin huippunopeuden 300 km/h, mutta nykyinen kalusto sekä mm. radan turvalaitteet mahdollistavat tällä hetkellä korkeintaan nopeuden 220 km/h. Rakentaminen eteni sekä koko 63 kilometrin mittaisella uudella että Hakosillan ja Lahden välisellä vanhalla linjalla siten, että koeajot päästiin aloittamaan 15.5.2006.[5] Suurin osa radan kiskoista tuotiin laivalla Turkuun, josta ne kuljetettiin edelleen junalla Hakosiltaan. Rataosuus kiskotettiin Hakosillasta alkaen kohti etelää. Rakentamiskustannukset olivat yhteensä 331 miljoonaa euroa.[6]

VR:n uuteen juna-aikaan ja oikoradan avaamiseen liittyvää festivaalipäivää vietettiin 1.9.2006. Tällöin oikoradalla ajettiin Sm4-rungoista koostuneita festivaalijunia, ja asemilla järjestettiin ohjelmaa yleisölle. Rata avattiin vakinaiselle liikenteelle 3.9.2006, jolloin ensimmäisenä uudelle rataosuudelle ehti Lahdesta lähtenyt Z-lähijuna.

Oikorata oli valmistuessaan tärkein ratahanke Suomessa yli kahteen vuosikymmeneen. Esimerkiksi Lahden ja Helsingin välinen nopein matka-aika lyheni radan valmistuttua 82 minuutista 48 minuuttiin etäisyyden lyhentyessä 26 kilometriä. Samoin matka-ajat Itä-Suomen suurimmista kaupungeista lyhenivät. Oikoradan käyttöönotto on lisännyt junien matkustajamääriä merkittävästi uuden junakaluston ja nopeamman matka-ajan myötä. Kajaanista pääkaupunkiseudulle matkustaneiden osuus oli tammikuussa 2008 kasvanut kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.[7]

Simo Toikkanen
31760

InterCity kaartaa pääradalta Oikoradalle.

Tekniset ratkaisut

Oikorata on kiskotettu kokonaisuudessaan raskailla 60E1-kiskoilla, joiden paino on 60 kg/m. Rataosuudella sallitaan maksimissaan noin 25 tonnin (250 kN) akselipaino.

Turvalaitteet ovat oikoradalla nykyään yleisessä käytössä olevia tietokoneasetinlaitteita. Jokaisella liikennepaikalla on Thales ESTW L90-5 -asetinlaite, joita kauko-ohjataan Kouvolasta käsin. Junien kulkua valvotaan akselinlaskijoilla. Kytömaa kuuluu Keravan osiin jaettuun liikennepaikkaan, joka on varustettu Siemens SpDrS60-VR -releryhmäasetinlaitteella. Kytömaan liikennepaikkaa kauko-ohjataan Helsingistä. Rataosuudella ei ole erillisiä suojastusopastimia, vaan suojavälien opastimet on toteutettu uuden järjestelmän pääopastin-esiopastin-yhdistelmillä. [8]

Rataosuudelle ei rakennettu yhtään tunnelia, mutta sen sijaan useita pitkiä siltoja. Kytömaan jännitetty betonikaukalosilta on toistaiseksi Suomen pisin rautatiesilta 556,7 metrin pituudellaan. Silta ylittää pääradan molemmat raiteet sekä paikallistien, lisäksi sillan alla on varaukset tuleville pääradan lähiliikenneraiteille. Siltatyypiksi valittiin kaukalo pääasiassa meluvaikutusten torjumiseksi Kytömaan avoimessa maastossa. Toinen oikoradan pitkä ratasilta sijaitsee Lahden ja Mäntsälän välillä, kilometrillä 89. Tämä Luhdanjoen betoninen kotelopalkkisilta on Suomen kolmanneksi pisin: pituutta on 548,4 metriä. Silta on Suomen olosuhteissa huomattavan korkea, ja se hallitseekin Luhdanjoen laakson maisemaa. Radan kolmanneksi pisin silta on Pukinkallion betoninen palkkisilta Haarajoen ja Korvensuon liikennepaikkojen välillä. Tämä 377-metrinen silta ylittää pienen Ohkolanjoen sekä joen läheisyydessä olevan pehmeikköalueen.

Jukka Martio
65634

Eil-runkoinen paikallisjuna oikoradalla.

Liikenne

Oikorataa siirtyivät välittömästi radan avaamisen jälkeen syyskuussa 2006 käyttämään kaikki Itä-Suomeen kulkevat pitkänmatkan matkustajajunat. Radalla kulkee InterCity-junia ja Pendolinoja Itä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin sekä lyhyempiä InterCity2-junia Kouvolaan. Helsingin ja Lahden välillä Sm4-kalustolla ajettavat Z-junat liikennöivät oikorataa noin kerran tunnissa suuntaansa. Punaisista Eil-vaunuista koostuvia ruuhkajunia on myös ajettu rataa pitkin Helsingin ja Kouvolan välillä. Kaikki Helsingistä Venäjälle suuntautuvat junat käyttävät oikorataa.

Pendolinot kulkevat oikoradalla suurinta sallittua 220 km/h nopeutta. InterCity-junia ajetaan vetovoimasta riippuen joko 140 tai 160 km/h. InterCity2-junat kulkevat 160 km/h, tosin lyhytjaksoisten kokeilujen aikana vuonna 2007 tiettyjä IC2-junia on ajettu myös nopeudella 200 km/h. Sm4-kalustolla liikennöitävät lähijunat kulkevat radalla 160 km/h.

Antti Havukainen
52195

Pikajuna oikoradalle tyypillisessä maisemassa.

Tavaraliikenne Oikoradalla on jäänyt alkuvaiheessa odotettua vähäisemmäksi liikennöitsijältä veloitettavan investointimaksun takia.[9] Radalla on kuitenkin ajettu säännöllisesti raskaita Sköldvikin öljyjunia sekä Kouvolan ja Pasilan, sittemmin Kouvolan ja Vuosaaren välisiä tavarajunia.

Radalla ajetaan vuonna 2011 tyypillisenä arkipäivänä noin kaksi tavarajunaparia, 19 paikallisjunaparia, ja 17 paria muita matkustajajunia (InterCity, InterCity2, Allegro, Pendolino ja pikajuna).[10]

Rataosan kuvaus

Oikorata erkanee pääradasta eritasoliittymänä Kytömaalla (km 31), Keravan keskustan pohjoispuolella. Paikalla on aiemmin sijainnut samanniminen seisake. Keravan aseman ja Kytömaan välille rakennettiin oikoradan lähiliikennettä varten neljäs raide vanhojen pääraiteiden länsipuolelle. Oikoradan pääraiteet eroavat pääradasta vaihteissa, joissa suurin sallittu nopeus poikkeavalle raiteelle on 160 km/h.[6] Läntinen pääraide ylittää pääradan sillalla, jonka jälkeen on Lahdesta suunnasta Sköldvikiin kulkeville tavarajunille suunniteltu puolenvaihtopaikka sn80-vaihtein läntiseltä raiteelta itäiselle. Eritasoliittymän jälkeen rata kaartaa koilliseen korkealla penkereellä liittyäkseen pian samaan maastokäytävään Lahden moottoritien kanssa. Rata kulkeekin moottoritien rinnalla suurimman osan pituudestaan aina Orimattilan Iso-Hennan kylään saakka.

Olli Keski-Rahkonen
30532

Tyhjä öljyjuna Sköldvikistä Vainikkalaan Keravanjoen tuntumassa.

Järvenpään keskustan koillispuolella, kilometrillä 39, sijaitsee oikoradan ensimmäinen asema, Haarajoki. Asema palvelee sekä Järvenpään keskustan itäisiä osia että radan itäpuolella sijaitsevaa Haarajoen taajamaa. Liikennepaikalla on 260 metrin pituiset korkeilla laitureilla varustetut sivuraiteet pääraiteiden molemmin puolin.[6] Asemalla pysähtyvät kaikki oikorataa kulkevat paikallisjunat. Laitureiden kohdalla on kevyen liikenteen alikulku ja lisäksi kevyelle liikenteelle tarkoitettu ylikulkusilta hieman pohjoisempana. Molemmilla sivuraiteilla on sekä opastimet että turvaraiteet molemmissa päissä. Aseman pohjoispuolella rata kulkee jonkin matkaa hieman kauempana tiestä. Tällä osuudella ylitetään pieni ja mutkitteleva Keravanjoki kahdesti peräkkäisiä siltoja pitkin.

Keravanjoen ylityksen jälkeen rata jatkaa moottoritien läheisyydessä kohti Mäntsälää. Monin paikoin radan ja moottoritien väliin on jätetty kapeita kallioita ja maaleikkauksia, jotka haittaavat näkymiä tieltä radalle, mutta toisaalta luovat hyviä kuvauspaikkoja harrastajille. Noin kilometrillä 42 rata kulkee peltoaukealla reilun kilometrin matkan aivan viivasuoran moottoritien rinnalla. Suoran eteläpäässä olevalta ylikulkusillalta on hyvä näkymä sekä radalle että tielle koillisen suuntaan. Edelleen kohti Mäntsälää mentäessä maasto muuttuu metsäiseksi. Pieni Ohkolanjoki ylitetetään pitkällä Pukinkallion sillalla kilometrillä 45.

Mika T. Polamo
41283

Kaksirunkoinen Pendolino vauhdissa Mäntsälän kohdalla.

Kilometrillä 50 sijaitsee kallioleikkauksessa läheisen suon mukaan nimetty Korvensuon puolenvaihtopaikka. Liikennepaikalla ei ole opastimien, neljän sn80-vaihteen ja laitetilan lisäksi juuri muuta varustusta. Korvensuon jälkeen rata siirtyy moottoritien välittömästä läheisyydestä kulkemaan noin parin sadan metrin etäisyydelle tiestä. Kilometrillä 53 ylitetään Hirvihaaranjoki, jonka jälkeen rata on linjattu kulkemaan Tuuliruusun liikenneaseman takaa ja edelleen lähes viivasuorana kohti Mäntsälän asemaa. Tällä osuudella on useita korkeita kallioleikkauksia, joiden päältä aukeaa hyvä näkymä radalle molempiin suuntiin.

Mäntsälän asemalle (km 59) saavuttaessa rata kulkee jälleen välittömästi moottoritien länsipuolella. Asema on sijoitettu kävelymatkan päähän keskustasta sen luoteispuolelle. Sivuraiteita asemalla on kaksi, kuten Haarajoellakin. Läntisimmän sivuraiteen pohjoispäässä on lyhyt päättyvä raide, jota voidaan käyttää esimerkiksi työkoneiden seisottamiseen. Korkeat matkustajalaiturit on sijoitettu ratapihan eteläpäähän, ja laitureiden välillä on ylikulkusilta niiden keskikohdalla. Kevyt liikenne pääsee radan yli myös laitureiden eteläpuolella olevaa maantiesiltaa pitkin. Ratapihan pituus (sivuraiteet 1030 m) on mitoitettu siten, että täyspitkät tavarajunat mahtuvat väistämään muuta liikennettä.[6]

Mäntsälästä pohjoiseen rata jatkaa loivaa kaarteluaan moottoritien lähituntumassa. Kilometrillä 64 lähellä Kaukalammen kylää vanha Lahdentie (140) ylittää radan viistosti siltaa pitkin. Paikalla on suurehko peltoaukea ja melko hyvät näkymät kaikkiin suuntiin. Maasto muuttuu jälleen metsäiseksi ja kumpuilevaksi, ja seuraavien kilometrien matkalla onkin useita korkeahkoja kallioleikkauksia. Kilometrillä 68 on Sipilän puolenvaihtopaikka, joka on varustukseltaan samanlainen kuin Korvensuo.

Tuomas Pätäri
56482

Paikallisjuna ylittää Luhdanjoen laaksoa.

Rata kulkee vielä vajaat kymmenen kilometriä näköetäisyydellä moottoritiestä, aina Lähdemäen liikennepaikalle (km 79) saakka. Lähdemäki on tarkoitettu tavarajunien väistöpaikaksi, joten sillä on 1025 metrin pituiset sivuraiteet pääraiteiden molemmin puolin.[6] Tästä eteenpäin rata kaartaa loivasti kohti pohjoista jättäen nelostien kulkemaan omaa reittiään. Rata kulkee metsätaipaleen läpi yhdeksän kilometrin matkan, kunnes vastaan tulee Luhdanjoen laakso Herralan taajaman itäpuolella. Sekä vanha nelostie että 30 metriä radan alapuolella kulkeva matala joki ylitetään lähes 600-metrisellä sillalla (km 88). Sillan jälkeen rata alkaa loivasti kaartaa kohti koillista, kunnes reilun kolmen kilometrin päässä saavutaan Hakosillan liikennepaikalle samannimisen kylän lounaispuolelle.

Hakosillassa (km 119 Riihimäen kautta) Riimäeltä tuleva vanha Pietarin rata ja oikorata yhdistyvät toisiinsa. Kaksiraiteisten ratojen liittymä on toteutettu yhdessä tasossa neljällä sn140 ja kahdella sn80-vaihteella. Liikennepaikka sijaitsee peltoaukealla, joten näkymät ovat hyvät kaikkiin kolmeen suuntaan. Hyvä kuvauspaikka löytyy lisäksi oikoradan ylittävältä sillalta hieman Hakosillan liikennepaikan eteläpuolella.

Liikennepaikat

Lyh. Nimi Namn Ratakm Rataosa Avattu Matkustaja-
liikenne
lopetettu
Tavara-
liikenne
lopetettu
Lakkautettu
Kyt Kytömaa (uusi) 31+274 Kytömaa–Hyvinkää,
Kytömaa–Hakosilta,
Savio–Kytömaa
15.05.2006 Kyllä Kyllä Info
Haa Haarajoki 39+567 Kytömaa–Hakosilta 15.05.2006 Kyllä  
Ksu Korvensuo 50+500 Kytömaa–Hakosilta 15.05.2006 Kyllä Kyllä  
Mlä Mäntsälä 59+210 Kytömaa–Hakosilta 15.05.2006 Kyllä  
Sip Sipilä (uusi) 68+697 Kytömaa–Hakosilta 15.05.2006 Kyllä Kyllä  
Läh Lähdemäki 79+373 Kytömaa–Hakosilta 15.05.2006 Kyllä Kyllä  
Hlt Hakosilta (uusi) 119+540 Riihimäki–Lahti,
Kytömaa–Hakosilta
03.07.2004 Kyllä Kyllä Info

Kirjallisuutta

  • Risto Lounema: Oikorata, Ratahallintokeskus, Helsinki, 2006. ISBN 952-445-151-4.
  • Pertti Punkamaa: Oikaistiin –ei ajettu ohi, Esa Print Oy, Lahti, 2006. ISBN 952-99663-2-6.

Lähteet

[1] Oikorata-lehti, Ratahallintokeskus 2006. Saatavissa http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/63dc3f9b7c9d252b4c2cd0e196a7e882/1283271220/application/pdf/45479/oikoratalehti.pdf
[2] Ratahallintokeskus: http://www.rhk.fi/hankkeet/rakennuttamin​en/valmistuneita_rakennushankkeita/www_r​hk_fi_oikorata/hankkeen_taustaa/
myös Itäradat-tarveselvitys: Loppuraportti, Liikenneministeriö, 1992. ISSN 0783-2680.
[3] Ratahallintokeskus: http://www.rhk.fi/hankkeet/rakennuttamin​en/valmistuneita_rakennushankkeita/www_r​hk_fi_oikorata/yleista/
[4] Alkuräjähdys pamahti Lahden oikoradan työmaalla, Helsingin Sanomat 19.12.2002.
[5] Tasoristeys-palsta, Resiina 2/2006, s. 46.
[6] Tasoristeys-palsta, Resiina 4/2006, s. 42.
[7] Matkustusmäärät Helsinkiin nousivat yli kolmanneksen edellisvuodesta, Kainuun Sanomat 9.1.2008.
[8] Vaaratilanne junaliikenteessä Keravalla 20.10.2008, C6/2008R, Onnettomuustutkintakeskus, Helsinki, 2010. Saatavissa http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne2008/1274105709525
[9] Investointivero vie tavaraliikenteen Oikoradalta, Infoverstas, 30.8.2006.
[10] Graafinen aikataulu Kytömaa-Mäntsälä, 28.3.2011, Liikennevirasto, 2011.