Artikkelihaku

Resiina 1/2017

Kansi 1/2017

» Viron rautateiden varhaisia vaiheita
» Krauss-veturille uusi koti Saksasta
» Höyryvetureiden käyttö 2016

Tasoristeys 4/2010

KALUSTOMUUTOKSET ELO-LOKAKUUSSA 2010

Uudet
  • 6 Edm (70107576524–29)
  • 2 KOEV (999054, 999056)
Romutetut
  • 1 Gbln (jo helmikuussa)
Muutetut
  • 1 Ed (28051) sarjaan Edb (50102697431)
  • 3 EFit (23555, 23557, 23565) sarjaan EFits (55108237001, 55108237002, 55108276001)
  • 50 Fat sarjaan Fakks
  • 39 Gbln-t sarjaan Gbls
  • 1 KOEV (999044) sarjaan Sdggqqs-w
  • 3 Sti sarjaan Zakks
Museoidut

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle

  • A 19
  • 1 BSvs
  • 5 Ei (22757, 22763, 22794, 22797 ja 22799)
  • Eik (22362)
  • XG (030532).

Porvoon Museorautatie ry:lle

  • 2 BG (030162 ja 030384). 
Korjaus Resiinan 3/2010 listaan sivulla 48

1 BT (01349) myyty Pieksämäen kaupungille ja 1 BT (01397) Design Alonen Oy:lle. Mainittiin aluksi päinvastoin.

Sr1 3099 on ensimmäinen Sr1-invertteriveturi. Sen muutostyö valmistui syksyllä 2009. Kompressorin käyttömoottori ja ajomoottorin tuuletinmoottorit toimivat nyt 3-vaihevirralla itse ajomoottoreiden säilyessä ennallaan. Muutokseen vaikuttivat vanhojen osien loppuunkuluminen ja varaosien puute. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, joten muutostyöt jatkuvat.

Sr1-vetureihin tulee kiinteä, ei-avattava ohjaamon sivuikkuna ja oviin Sr2-tyyppinen avattava luukku. Muutoksella helpotetaan ohjaamon tuulettamista, vähennetään ohjaamon melua ja parannetaan lämpöeristystä. Ikkunamuutoksen protoveturina toimi ensimmäinen invertteri-Sr1, 3099.

Sr1-vetureista viisi ensimmäistä vihreä-valkoista ovat olleet järjestyksessä 3037, 3071, 3004, 3078 ja 3075. Sr1 3071:stä alkaen vetureihin on asennettu uusi sivuikkunamalli. Veturi 3037 saa sen myöhemmin jälkiasennuksena. Aluksi vihreä-valkoisten vetureiden koeajoissa Trafi edellytti vetureissa kaukovalojen käyttöä koko ajan havaittavuuden varmistamiseksi.

G. Anttalainen
67716

Sr2 3202 koeajolla Hämeenlinnassa 26.1.2011.

Sr2-veturia 3202 käytetään eurooppalaisen ETCS-kulunvalvontalaitteiston sekä sen ja suomalaisten ratalaitteiden välisen STM-adapterin koeajoissa. Laitteiston asennus veturiin alkoi lokakuun alussa. Tähän asti ETCS/STM-koeajoja on ajetttu Tka7 225:llä. Sr2:lla koeajot ajetaan yli 200 km/t nopeuteen saakka. Suomen ensimmäinen ajo yksinomaan eurooppalaisen ETCS-järjestelmän ohjaamana ilman STM-adapteria ajettiin 225:llä Mäntsälä–Lähdesmäki-koeosuudella 18.10.2010. Kyseisellä välillä on sekä normaalit baliisit että ETCS-koebaliiseja. Sr2-vetureilla on ajettu lokakuusta alkaen myös kulkuominaisuuskoeajoja aina 230 km/t nopeuteen asti. Koejunan kummassakin päässä on veturi.

Sm3- ja 4 -junien vihreä väritys on tehty teippaamalla, kun taas ainakin tähän asti vetureiden uusi väritys on tehty maalaamalla.

Jussi Liimatta
63882

Sm4 6419 Hyvinkään konepajalla 1.7.2010.

Sm4 6319/6419 on sarjansa ensimmäinen vihreä-valkoinen juna. Se tuli liikenteeseen lokakuun alussa 2010.

Sm5-sarjajunista ensimmäinen eli runko 03 saapui meritse Turkuun 4.11.2010 ms Balticalla (valm. nro 659/1990 Hyundai Heavy Industries Co. Ltd. Ulsanin telakka). Juna hinattiin 7.11.2010 Dv12-parin 2723+2554 vetämänä Turusta Ilmalaan junana 99911. Rantaradan ajolankavaurion takia kuljetus toteutettiin Toijalan kautta, jolloin runko kääntyi aiempiin nähden toisin päin. Flirt-junien koeajot ja käytettävyystestit on tehty kahdella ensimmäisellä esisarjan junalla. Kilometrien keräysajolla ilmenneen vian takia tämä kolmas yksikkö jätettiin 24.11. yöksi Lahden ratapihalle, missä graffitimaalarit bongasivat kohteen välittömästi. Neljäs Sm5 saapui laivalla Turkuun 9.12.2010 ja hinattiin Ilmalaan 12.12.

Sm6-junista neljäs ja samalla viimeinen saapui Suomeen 8.11.2010 ms Normed Amsterdamilla (valm. nro H502/2007 Daehan Shipbuilding Ltd. Tolsanin telakka). Vaunut purettiin laivasta 9.11. ja kuljetettiin laveteilla Pasilaan 9.–11.11. Purkuraiteelta 895 Ilmalan varikolle kaksi vaunua siirrettiin ensimmäisenä yönä PV 6214:llä, toisena kaksi PV 6219:llä ja kolmantena kolme viimeistä PV 6108:lla. Kahtena ensimmäisenä yönä siirtoveturina oli Dr14 1863 ja viimeisenä Dv12 2629. Allegro esiteltiin virallisesti lehdistölle Pietarissa 7.10.2010. Sm6 nro 03 ajoi melumittauskoeajoissa 13.10.2010 pitkän vaihteen auki Vinnilässä. Leteensuo–Vinnilä-väliä jouduttiin liikennöimään joitakin tunteja yksiraiteisena, kunnes vaihde oli tarkastettu ja korjattu.

Allegro- eli Sm6-liikenne Helsingin ja Pietarin välillä alkoi 12.12.2010 joulukuuta. Ennen tätä Allegron palvelukonseptia kokeiltiin matkustajat kyydissä Helsingistä Pietariin neljällä edestakaisella ajokerralla 17.–18. ja 24.–25.11.2010 Sm6:lla nro 01. Junanumerot olivat mennessä 637/5602 ja palatessa 5601/638. Repin ja Sibelius kulkivat viimeisen kerran 11.12.2010. Alkuvaiheessa päivittäin ajetaan kaksi Allegro-paria: Helsingistä lähtee juna Pietariin klo 10.00 ja 15.00, ja Pietarista Helsinkiin klo 6.40 ja 15.25. Liikenteen alkaessa junarunkoja oli käytettävissä kolme. Kesästä 2011 alkaen liikenteeseen kaavaillaan neljää päivittäistä Allegro-paria.

Dv12 2568:ssa syttyi polttoainevuodon takia tulipalo 18.10.2010 H 444:ssä pian Ähtärin lähdön jälkeen. Kuljettaja onnistui sammuttamaan palon kolmella jauhesammuttimella. Pihlajavedellä aikataulun mukaisesti sen kohtaava H 445 auttoi 444:n takaisin Ähtäriin. Palovaurion saanut juna saatiin Jyväskylästä tulleella apuveturilla vasta tunteja myöhässä Jyväskylään.

Petri Suominen
66383

Vihreä Dv12 2619 Kouvolassa 3.11.2010.

Dv12 2619 on sarjansa ensimmäinen vihreä-valkoinen veturi.

Dv12 2748 törmäsi 21.9.2010 vaihtotöissä vaunuroikkaan Kuusankosken ratapihan Voikkaan päässä. Veturi ja kaksi vaunua kallistui ja kolme vaunua suistui kiskoilta. Veturin polttoainevuodon takia myös pelastuslaitos oli paikalla. Veturin vauriot jäivät muutoin melko pieniksi. Raidevaurioiden korjaus vei muutaman päivän.

Hr1 1009:n sijoittamisesta nykyisen Pasilan sijasta muualle on käyty neuvotteluja syksyn aikana. Liikennöintimahdollisuudet Helsingistä ovat hyvin rajoitetut Trafin museoliikennemääräysten takia ja nyt on haettu paikkaa, jossa operointi olisi mahdollista. Veturille loka- ja marraskuuksi suunnitellut yleisöajot Helsingistä Oulunkylään jouduttiin perumaan veturin putkikorjaustöiden takia.

Hr1 1021:llä ajettiin 13.–15.9.2010 koulutusajoa vakinaisissa tavarajunissa Hyvinkää–Kirkniemi–Karjaa-reitillä. Lisäksi veturi oli junien apuveturina Riihimäki–Hyvinkää-välillä. Kaksi ensimmäistä päivää veturi kulki junissa 3644 ja 3647 ja kolmantena päivänä junissa 3682 ja 3679. Hyväksytyn höyryveturin ajonäytteen antoivat kaikki kolme koulutettua: Jan Nylund, Kai Rosenberg ja Pasi Törmä.

Hv3 995:n kunnostettu tenderi laskettiin pyörilleen Suolahden satamassa 6.11.2010. Se oli ollut korjattavana sisätiloissa Äänekosken Hietamalla, jossa tehtiin hiekkapuhallukset sekä maalaukset. Korjaus alkoi jo 2006 hiekkapuhaltamalla säiliö sisältä ja uusimalla n.10 m2 uutta peltiä ruostuneen tilalle. Vesiventtiilien tangot ja kaikki vesiputket uusittiin. Tulevan käytön vuoksi lisättiin lopuksi vedentäyttöventtiili säiliön toiseen sivuun. Jarrusylinteri purettiin ja toimintaventtiili kunnostettiin Pieksämäen konepajassa. Telit korjattiin edelliskeväänä hiekkapuhaltamalla telien rungot, hitsaamalla repeytymät ja hiomalla akseleiden päät sekä sovittamalla laakerit ja uusimalla laakerityynyt. Kokoonpanon jälkeen telit luonnollisesti maalattiin. Suolahdessa on vielä edessä jarrujen, telien ketjujen ja sähköjen yms. asennus. Halkohäkki tehtiin uustuotantona Suomen Rautatiemuseosta saatujen piirustusten mukaan. Kyseessä on nimenomaan Hv3-sarjan alkuperäinen halkohäkki, jonka päälle on keväällä 2011 tarkoitus vielä lisätä nykymääräysten mukainen sähköradan suoja Tk3 1168:n tyyliin. Tapani Laaksomiehen omistaman veturin käyttöönottojuhlaa pyritään viettämään sen 70-vuotispäivänä 20.6.2011 Suolahden vanhalla asemalla.

Tk3 1108 jouduttiin siirtämään viime keväänä ulos ratapihalle Turun veturitalleilta, kun kyseisessä pilttuussa alettiin asentaa internet-yhteyksiä henkilövaunuihin. Veturi saataneen 2012 omaan vitriiniin entiselle konepaja-alueelle Logomo-kulttuurirakennuksen luo. Tämä entinen konepajahalli toimii Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 eräänä päänäyttämönä.

Esko Härö
67655

Vr1 787 koehöyryssä Pasilassa 18.11.2010.

Vr1 787:n kunnostustyöt etenivät siihen pisteeseen, että 19.11.2010 veturi liikkui Pasilan vanhalla varikolla ensimmäisen kerran omin konein 43 vuoteen, veturin viimeinen käyttö oli Lahdessa v. 1967. Kokeilussa havaittiin vielä korjaamista mm. ilmapumpussa. Kanan osti marraskuussa 1997 Esko Härö, joka myös on vastannut sen kunnostuksesta.

FRICHS-moottorivetureita onkin toimitettu Suomeen leveäraiteisina peräti viisi. Tämän tanskalaisen veturitehtaan vetureista on aiemmin tunnettu Pansion laivastoaseman veturi (354/1945), joka on nykyään Veturimuseossa Akaan Toijalassa. Kuitenkin Neuvostoliittoon sotakorvauksena toimitettaviin puutalotehtaisiin osana koneistoa vaadittiin kuuluvan leveäraiteinen moottoriveturi. Siksi Kansanhuoltoministeriö antoi 1945 luvan tuoda Suomeen Tanskasta Puolustusvoimain veturin lisäksi neljä muuta veturia. Suomeen Sotevalle toimitetut veturit olivat valmistusnumeroiltaan 363–366/1946.

Zephir-kumipyöräveturi siirrettiin alkusyksynä Raumalta Haminaan. Toinen veturi on ollut edelleen Ilmalassa, mutta ei enää aktiivissa käytössä.

Robottivetureita on tulossa myös VR:n käyttöön. Ensimmäinen Teräspyörä-Steelwheel Oy:n valmistama veturipari toimitetaan 2011 Kokkolan Ykspihlajaan. Kahta 3-akselista veturia voidaan käyttää yhtenä kaksiosaisena tai kahtena erillisenä yksikkönä. Veturit ovat tyyppiä OTSO-robot 75 HS, mutta eroavat melko paljon Talvivaaraan 2009 toimitetusta OTSO-robot 75:stä. Vetureiden työpaino on 67,5 tonnia, sillä akselipaino ei saa nousta yli 22,5 tonnin. Saalastin aiemmin valmistamista robottivetureista nämä eroavat myös siten, että konetila on keskellä ja veturin ympärille jää tilaa kulkutasoille. Suurin ajonopeus tulee olemaan 25 km/t ja veturit varustetaan kuljettajan sääsuojalla. VR saattaa hankkia vetureita vielä lisää 10–13 yksikköä.

Puhoksen Veturipalvelu aloitti 1.10.2010 vaihtotöiden hoitamisen Uimaharjussa (ks. Resiina 3/2010 s. 42). Uimaharjuun siirrettyä OTSO 4:ää (111/1975) korvaa Puhoksella toistaiseksi Teräspyörän OTSO 3 HSJ (104/1972), kunnes varsinaisen tehtävään suunnitellun vuokraveturin OTSO 4 (113/1975) peruskunnostus valmistuu ja se siirretään Puhokselle. Jälkimmäinen on ensimmäinen Teräspyörä-Steelwheel Oy:n väreihin maalattu veturi.

Teräspyörä-Steelwheel Oy on Teräspyörä Oy:n uusi nimi 2.9.2010 alkaen. Entiseen tapaan yhtiö käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa eri kielten mukaan nimiä Teräspyörä ja Steelwheel. Syy muutokseen on ymmärrettävä – Teräspyörä kun on ääkkösineen ja öökkösineen hieman vaikeaselkoinen sana ulkomaalaisille.

Pajakulma Oy:n teollisuusvetureiden sekä rautatie- että autonostureiden huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot myytiin 1.11.2010 Teräspyörä-Steelwheel Oy:lle. Näin ollen Valmetin ja Lokomon (Rauma-Repolan) mittavan kiskokalustotuotannon rippeet, eli varaosapalvelut, siirtyivät Saalasti-konsernille. Tampereelta Kouvolaan siirtyi ennen kaikkea suuri varaosavarasto, mutta myös yksi työntekijä ja Move 66 -veturi 6613/1973, joka on ollut viimeksi käytössä Stora Ensolla Inkeroisissa. Pajakulma aikoo keskittyä jatkossa yksinomaan raskaaseen maantiekalustoon. Teräspyörä-Steelwheelillä on jo kokemusta Valmetin ja Lokomon vetureista peruskorjaus- ja muutostyöprojektien kautta ja lisäksi se toimii yli kymmenen Valmetin ja Lokomon veturin vastuullisena kunnossapitäjänä. Autonostureiden kunnossapito puolestaan parantaa entisestään yhtiön osaamista kuormausnostureiden ja henkilönostimien kunnossapitäjänä. Yhtiön uudelle kansainvälisemmälle nimellekin on ennakoitu olevan käyttöä, sillä esimerkiksi Rauma-Repolan valmistamia rautatienostureita on käytössä mm. Botswanassa ja Irakissa.

Pasilan vaunukorjaamon toiminta on siirtynyt lähes kokonaan Vuosaareen. Koska Vuosaaressa ei ole hallitilaa, tehdään korjaukset ulkona. VR on vuokrannut satamalta alueen vaunujen korjauksiin. Kuvassa korjausta odottava vaunuletka on tällä korjausalueella.

Villähde ja Uusikylä Lahti–Kouvola-rataosalla avattiin henkilöliikenteelle 12.12.2010 alkaen. Paikoille on rakennettu uudet korkeat matkustajalaiturit. Kun ne ovat uusia paikkoja, on laiturit jouduttu rakentamaan ja tarkastamaan uusien Saavutettavuus-määräysten mukaan niin, että ennen Trafin käyttöönottolupaa laitureilta on edellytetty mm. riippumattoman (ruotsalaisen) ilmoitetun laitoksen tarkastus. Myös Kausalan ja Korian matkustajalaiturit on uusittu. Nastolaan on tehty jo aiemmin korkeat laiturit.

Turun Ruissalontien ja Pansiontien tasoristeykset uusittiin perusteellisesti lokakuussa. Tästä syystä Turun sataman henkilöjunaliikenne oli korvattu linja-autoilla 14.–20.10.2010.

Viialan sivuraiteiden ja tehdasradan vaihdeyhteys pääradalta purettiin 23.–24.10.2010.

Lautiosaaren erkanemisvaihde Elijärven kaivoksen suuntaan uusittiin lokakuussa. Aika näyttää aloitetaanko kaivoksen toiminnan laajentamisen yhteydessä rautatiekuljetukset uudelleen Elijärveltä Röyttään.

Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki-liikenteestä poistui ostoliikenteen rahojen vähentämisen takia yksi läpimenevä henkilöjunapari 12.12.2010 alkaen. Liikenteeseen jäi kaksi paria vuorokaudessa. Samalla Pihlajavedeltä poistuivat junakohtaukset. Pienenä korvauksena Tampere–Haapamäki-moottorivaunut jatkoi nyt Haapamäeltä kääntymään Keuruulle asti. Ostoliikenteenseen saatiin kuitenkin puuttuva määräraha viimeisessä lisäbudjetissa, joten poistunut junapari palannee liikenteeseen vuodenvaihteen jälkeen.

Kiskojen liukkaus aiheutti lokakuun 2010 alussa poikkeuksellisen paljon tavarajunien mäkeenjäämisiä ympäri rataverkkoa. VR asetti tavarajunilleen väliaikaisen painorajoituksen liikenteen täsmällisyyden takaamiseksi.

Kokkola–Ykspihlaja-rataosan sähköistys otettiin käyttöön 1.9.2010 klo 12.

Vaasan radan sähköistystyöt ovat edenneet niin, että pylväiden perustustyöt ovat melko valmiit koko rataosalla joitakin liikennepaikkojen pylväitä lukuun ottamatta. Pylväiden pystytys aloitettiin Seinäjoen suunnasta. Lokakuussa oltiin työssä entisen Munakan liikennepaikan ja Ylistaron seisakkeen välillä.

Kolari–Äkäsjoki-rataosan uudelleen käyttöön oton suunnittelu lopetettiin syyskuun lopussa, kun kaivosyhtiö Northland Resources AB päätti Ruotsin Pajalan kaivoksen rautamalmin kuljetussatamaksi Narvikin sataman. Rautamalmi tullaan kuljettamaan Kaunisvaaran kaivokselta 120 km Svappavaaraan kuorma-autoilla, ja sieltä edelleen Narvikiin nykyisellä malmiradalla. Kolari–Äkäsjoki-välillä on tehty kesällä 2010 mm. raivauksia ja maaperätutkimuksia. Esillä ollut vaihtoehto malmin kuljettamisesta Kemin kautta ei näin ollen toteudu. Radan päällysrakenteen peruskorjaus Torniosta Kolariin jatkuu normaalisti ja valmistuu 2011. Rata on korjattu nykyliikenteen tarpeiden mukaiseksi ja raskas kaivosliikenne olisi vaatinut vielä lisävahvistusta. Samassa yhteydessä on poistettu rataosan tasoristeyksiä. Yli 300 tasoristeyksestä käyttöön jää noin 110. Nähtäväksi jää miten ruotsalaiset suhtautuvat rekkaralliin Ruotsin Itä-Lapin poikki.

VR-Rata vaihtoi 1.11.2010 nimekseen VR Track Oy eli entistä kansainvälistä nimeä käytetään nyt myös Suomessa. Koko VR-konsernin nimi on nyt VR Group. Sekä maantie- että rautatietavaraliikennettä hoitaa VR Transpoint. Sekä tavaravaunut että rekat saavat vähitellen VR Transpointin uudet vihreät värit. Pelkkä VR säilyy vain matkustajaliikenteen tunnuksena.

Vuosaaren sataman ja Vuosaaren metroaseman välisen yhdysradan rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2010 metsän kaadolla. Uusi yhteys valmistunee marraskuussa 2011. Aikanaan yhdysrataa kulkevat mm. Länsi-Metron kiskotoimitukset Espooseen. Metrolla kuljetetaan kiskoja VR:n avovaunuissa, mutta tämä tapahtuu kuljettamalla vain kaksi kiskoa päällekkäin, jottei metroradan siltojen 13 tonnin akselipaino ylity. Kaupunki ei ole vielä purkamassa metron yhteyttä Oulunkylän kautta, mutta liikennekelpoisuuden säilyttäminen vaatisi lähivuosina investointeja, joiden toteuttaminen lienee epätodennäköistä.

Sauli Vähäkoski
66086

Rawie-raidepuskin

Helsingin päärautatieaseman raiteille 12 ja 13 asennettiin 19.–29.10.2010 kaksi ensimmäistä saksalaista Rawie-raidepuskinta. Ne kykenevät pysäyttämään raskaan junarungon jopa 35 km/t nopeudesta. Vastaavantyyppisiä raidepuskimia on käytössä mm. Saksassa Helsingin tyyppisillä pussiasemilla (esimerkiksi Hamburg Altonassa). Raidepuskimia hankitaan 2011 lisää ainakin useimmille muille Helsingin raiteille. Lisäksi Ilmalasta tuleville saattoliikenteen raiteille asennetaan pysäyttävät raiteensulut, joita käytetään vain poikkeustilanteissa.

Ruosniemeen vanhalle Pori–Haapamäki-radalle ajettiin syyskuussa 2010 muuntajasuurkuljetus Mäntyluodosta. Seuraavana Ruosniemestä viedään raskas muuntaja Nivalaan syksyllä 2011. Nykyisin Ruosniemestä kulkee rautateitse vain satunnaisia muuntaja- ja kaasukuljetuksia.

Rataosaselostus-julkaisu on lakkautettu 12.12.2010 alkaen. Sähköiset linjakaaviot kaikilta radoilta korvaavat entiset painetut reittiselostukset. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että nämä sähköiset ajantasaiset kaaviot olisivat suoraan veturitietokoneissa ja esillä olisi GPS:n perusteella kohta, jossa juuri ajetaan.

Kirjola avattiin liikenteelle 9.9.2010. Linjavaihde sijaitsee Simpeleen ja Parikkalan välillä km:llä 384+475. Paikalla on ollut ennenkin linjavaihde, mutta nyt raiteisto on uusittu. Kirjolan lyhenne on Kij.

Tornio on muutettu 12.12.2010 alkaen ns. osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Tornio-raja on liitetty Tornion liikennepaikkaan, jolloin valtakunnan rajalle voidaan liikennöidä vaihtotyönä saman liikennepaikan sisällä. Tämä mahdollistaa myös henkilöliikenteen rajan yli. Trafin määärys henkilöliikennekiellosta vaihtotyönä eri liikennepaikkojen välillä esti viime kesän henkilöjuna-ajot rajan yli. Koko Tornion uusi lyhenne on Trn. Tornio aseman lyhenteenä säilyy Tor.

Jukajärvi ja Tervasuo on lakkautettu 9.9.2010 rautatieliikennepaikkoina Ilomantsin radalla. Linjavaihteet on purettu Ilomantsin radan korjauksen yhteydessä.

Savonlinnan ohikulkutien rakentamiseen liittyvä Huutokoski–Savonlinna-radan siirto toteutetaan niin, että siirto on valmis 15.6.2012 mennessä. Pääskylahden ratapiha uusitaan 2012 aikana. Muutosten jälkeen Savonlinnasta tulee osiin jaettu liikennepaikka, jonka lyhenne on Svl. Liikennepaikan osat ovat Savonlinna asema (Sl) ja Pääskylahti (Pky). Näistä edellinen on nykyinen Savonlinna-Kauppatori, joka muutoksen jälkeen on kaupalliselta nimeltään lyhyesti Savonlinna.

Junavaro-hankkeessa Hyvinkää–Karjaa–Hanko-rataosalla kokeillaan junan GPS-pohjaiseen paikantamiseen perustuvaa varoitusta autoissa. Hankkeessa on asennettu Tampereen varikon Dv12-vetureihin ja ennalta sovittuihin Dm12-kiskobusseihin GPS-laitteet, joiden avulla junien sijainti tiedetään reaaliaikaisesti. Autoilijan lähestyessä tasoristeystä järjestelmä selvittää palvelimelta kyseisen tasoristeyksen liikennetilanteen ja hälyttää tarvittaessa.

Turistin eli perinteisen Suomen Kulkuneuvot -julkaisun viimeinen numero ilmestyi rautateiden aikataulukauden vaihtuessa 12.12.2010. Julkaisu lopetettiin, koska VR lopetti ”Virkaturistin” tilaamisen ja jäljellejääneet 900 maksullista tilausta menivät jo tappion puolelle. Tilausmäärä on laskenut jatkuvasti asiakkaiden siirryttyä sähköisten viestimien käyttäjiksi. Julkaisu ehti ilmestyä 125 vuotta. Ensimmäinen kirja ilmestyi kesäksi 1891 Turisti-nimisenä. Vaikka välillä julkaisun nimi oli mm. Suomen Kulkuneuvot, säilyi kirja kansan suussa aina Turistina. Sen viimeinen julkaisija oli Edita Publishing Oy. Turistin toimittajana on ollut viime vuosikymmenet Kari Juntunen, tunnettu rautatie- ja joukkoliikenneharrastaja. Viimeinen julkaisun numero onkin Karin mukaan ”paras koskaan ilmestynyt”, kaikki tarkistukset on tehty nyt aivan poikkeuksellisella perusteellisuudella.

Helsingin metron automatisointityöt ovat olleet käynnissä koko vuoden 8.2.2010 alkaen. Nykyiset releasetinlaitteet uusitaan tietokoneasetinlaitteiksi. Ulkolaitteet säilyvät ennallaan joitakin kaapelointeja lukuun ottamatta. Radalle tulee kuitenkin noin 2100 baliisin kaltaista transponderia, jotka antavat ohjausjärjestelmälle junan paikkatiedon. Tietoliikenne tapahtuu radioteitse radan varrella olevien antennien avulla. Niitä tulee tunnelien kattoon ja ulkona mastoihin. Metron keskusvalvomo siirtyy Hakaniemestä Herttoniemeen. Ensimmäinen automaattiliikenteen testiosuus on juuri valmistumassa varikon ja Oulunkylään vievän yhdysradan välille. Tällöin valmistuvat myös ensimmäisten metrojunien muutokset. Automatisoinnin toimittaa Siemens, mutta varsinaiset asennukset tekee alihankintana VR Track. Vuosaaren metroaseman pohjoiselle laiturille on rakennettu metron automatisointiprojektiin kuuluvia laituriovia. Vuosaaressa laituriovia kokeillaan matkustajaliikenteessä ennen kuin sellaiset rakennetaan kaikille asemille vuoden 2013 aikana. Koekäyttövaiheessa kuljettaja avaa ja sulkee sekä laiturin että junan ovet. Kuljettajan on ajettava lähtevä juna tarkasti ovien kohdalle. Oviseinien korkeus on 170 cm. Metron muiden laitureiden varustaminen ovilla aloitetaan vasta helmikuussa 2013 testikäytön päätyttyä. Laituriovet toimittaa ranskalainen Faiveley Transport. Automaattiliikenne tulee olemaan toinen pohjoismaissa Kööpenhaminan metron jälkeen.

Porvoon Museorautatien toimintaedellytykset on nyt varmistettu pitkälti eteenpäin. Liikennevirasto on tehnyt Liikenne- ja viestintäministeriön luvalla Porvoon Museorautatieyhdistys ry:n kanssa radan vuokraussopimuksen ja yksityisraiteen liityntäsopimuksen vuoden 2014 loppuun saakka.

Porvoossa vieraili 16.11.2010 Dv12 2564 noutaen sieltä VR:n veteraanijunahankkeeseen kuuluvan EFi-vaunun 22378. Tapahtuma oli harvinainen, sillä edellisen kerran Dv12 on käynyt Porvoossa 1980-luvulla.

Kalvitsa-päivään liittyen Keitele-Museo järjesti 2.10.2010 museojunan, jonka piti mennä Otavan satamaan asti. Otavan satamaan oli järjestetty entisöidyn satamamakasiinin esittely satapäiselle junamatkustajien joukolle. Junaa ei kuitenkaan ajettu satamaradalla perille asti, koska Trafin määräys kielsi matkustajien kuljetuksen vaihtotyönä liikennepaikkojen välillä. Suuri osa matkustajista käveli perille Otavan satamaan rataa pitkin.

Pienoisrautatiepäivät 2010 pidettiin lokakuussa hyvin kokemuksin Suvilahden voimalassa Helsingissä. Kokemukset ovat kannustaneet suunnittelemaan vuoden 2011 tapahtumaakin samaan paikkaan. Rautateiden juhlavuoden 2012 pienoisrautatiepäivät pidettäneen puolestaan Turussa. Vuoden 2010 pienoisrautatieharrastajaksi valittiin pienoisrautatiepäivillä Untamo Sallinen. Hän on kehittänyt omistamassaan T:mi Mestarimallit -yrityksessään erinomaisia suomalaisten esikuvien mukaisia rakennussarjoja pienoisrautatieharrastajille.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Spårväg City vihittiin Tukholmassa 21.8.2010. Raitiotie on jatko vuodesta 1991 toimineelle Norrmalmstorgin ja Djurgårdenin Waldemarsudden väliselle museoraitiotielle. Nyt rata on muutettu päivittäiselle liikenteelle ja jatkettu Sergels Torgille. Linjaa jatketaan edelleen päärautatieasemalle ja Hornsbergiin. Raitiotielle on tilattu Bombardierilta kuusi ”Flexity Classic” -raitiovaunua, jotka toimitetaan keväällä 2011. Siihen asti liikenteessä käytetään kuutta vastaavaa lainavaunua: kolmea vaunua (nrot 33–35) Norrköpingistä ja samoin kolme vaunua (262–264) Frankfurtista. Kuusi Flexityä puolestaan toimitetaan noin 2015 Norrköpingiin, kun Tukholmaan saadaan seuraava suurempi raitiovaunusarja. Ainutlaatuista on, että Museoraitiotie operoi tätä uutta liikennettä, kahdeksan lähtöä tunnissa. Vanhoilla museovaunuilla ajetaan lisänä kesäisin sekä kevät- ja syysviikonloppuisin.

Uppsala–Faringe-museorautatien uusi pääteasema Upsalan uudessa matkakeskuksessa vihitään juhlallisesti noin vuoden kuluttua 10.12.2011. Matkakeskuksen yhteyteen museorautatie saa uuden funkkis-aseman. Moderniin miljööseen ei saatu lupaa perinteisen puisen asemarakennuksen rakentamiseen ja toisaalta sen ei haluttu olevan nykysuuntauksen mukaisesti lasia ja terästä. Museorautatien pituus on 32 km ja sillä on kesäkautena vilkasta liikennettä. Radan raideleveys on 891 mm. Silloin tällöin esillä on ollut myös ympärivuotisen vakituisen liikenteen aloittaminen uudelleen; tämä toki ajettaisiin uudella lähiliikennekalustolla.

Venäjä

Viipurin ympäristön paikallisliikennettä on supistettu jo talviaikataulussa 2009/2010 voimakkaasti. Esimerkiksi Viipurin ja Svetogorskin välillä kulkee nykyisin enää kaksi henkilöjunaparia aikaisemman viiden sijasta. Kuznetšnojen (Kaarlahden) ja Sortavalan väliset paikallisjunat kulkevat vain parillisina päivinä. Viipurista ajetaan Buslovskajaan vain kaksi henkilöjunaparia ja yksi aamulähtö Viipuriin päin. Viipurin ja Vestševon (Heinjoen) sekä Viipurin ja Vysotskin (Uuraan)välinen henkilöliikenne on lopetettu kokonaan jo aikaisemmin.

Paikallisliikennettä on supistettu myös muualla Pietarin ympäristössä. Novgorodin ja Lugan välinen henkilöjunapari kulkee nykyisin vain keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Pietarista Viron rajalle kulkevalla radalla ajetaan enää yksi henkilöjunapari illalla Ivangorodiin ja aamulla takaisin. Kalistšen ja Veimarnin välillä ei ole enää henkilöliikennettä. Junaparit Pietarista Pihkovaan, Gdoviin (Audova) ja Ivangorodiin suunnitellaan ajettavaksi kaksineuvoisilla DT1-dieselsähkömoottorijunilla. Sähköistetyillä osuuksilla ajetaan sähkökäytöllä ja sähköistämättömillä osuuksilla dieselvedolla. DT1-junayksiköitä on Pietarissa viisi kappaletta.

Saksa

Innotrans-messut Berliinissä ovat kasvaneet maailman tärkeimmäksi rautatiealan näyttelytapahtumaksi. Tämänsyksyisessä tapahtumassa liikku-van kaluston osalta selvä painopiste oli dieselvetureissa. Euroopassa on niille nyt vilkasta kysyntää. Myös Suomessa nykyinen dieselveturikanta on sangen iäkästä ja edellyttää lähivuosina uusimisen aloittamista. Järjestelmäpuolella esillä oli erityisen runsaasti matkustajainformaatioteknologiaa, liikkuva kaluston sisustusratkaisuja sekä erilaisia elastisia kiskonkiinnitysratkaisuja. Tällä kertaa Innotrans-messuilla oli huikeat 2242 näytteilleasettajaa. Silmiin pistävää oli runsas näytteilleasettajien määrä Itä-Euroopasta, mm. Tsekistä, Puolasta ja Aasiasta. Kiinalaisia yrityksiä oli peräti 44. Liikkuvaa kalustoa oli esillä 121 yksikköä. Kun Innotrans-näyttely järjestettiin ensimmäisen kerran 1996, oli näytteilleasettajia 172. Seuraavat Innotrans-messut ovat Berliinissä 18.–21.9.2012.