KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ HELMI–TOUKOKUUSSA 2012

Uudet

• Sm5 (94102081013–94102081016)
• 1 Ttk2 (90109422845)
• 2 Dr35 (9810139005, 9810139006)
• 12 Ed (50102697096–50102697107)

Muutetut

• 68 Gbln-t sarjaan Gbls
• 30 Shmmn sarjaan Sgmmns-w
• 4 Sord sarjaan Zcks
• 46 Sp sarjaan Sps
• 1 Sti sarjaan Zaks
• 3 Sti sarjaan Zakks

Romutetut

• 4 Ein (23170, 23172, 23177, 23180)
• 2 Eip (23154, 23155)
• 5 Ems (21562, 21564–21567)
• 5 Fot (23902, 23905–23908
• 1 Bh
• 3 Gbln
• 14 Hbi
• 11 Hkb
• 1 Hkba
• 1 Oa
• 2 Ome
• 3 Shmmm

Hylätyt

• 1 EFit (23520)
• 1 Ein (23205)
• 1 Rk (27817)
• 62 Gbln
• 47 Hbi
• 47 Hkb
• 1 Hkba
• 1 Kbp
• 1 Oa
• 2 Sp

Myydyt

• 3 Hkb (Cabb Oy)

Sm1-junista hylättiin 1.4.2012 kolme eli numerot 6002, 6013 ja 6038. Näistä 6038 oli seissyt jo pitkään, 6013 sekin jonkin aikaa, mutta 6002 oli vielä 22.3.2012 liikenteessä. Alkuperäisestä prototyyppisarjasta nyt on ajossa enää sarjansa ainoa juhlavuoden logolla varustettu Sm1 6001.

Sm5 nro 16 hinattiin 25.4.2012 Turun satamasta Ilmalaan, nyt pitkän tauon jälkeen jälleen Toijalan kautta. Hinausreitin takia rungon A-pää kääntyi muista poiketen etelän suuntaan, mutta juna käännettiin 20.6. Keravan kolmioraiteella samoin päin kuin muutkin. Sm5 nro 17 siirrettiin 15.6. taas tavanomaista reittiä, samoin kuin 22.7. Sm5 nro 18.

Dv12 2611 suistui vaihtotöissä Kemin ratapihalla 28.2.2012. Veturin vauriot jäivät vähäisiksi.

Dr14 1863 on sijoitettu 1.5.2012 alkaen Oulun sijasta Kouvolaan.

Dr35-veturit saivat viimeisetkin tarvittavat viranomaisluvat 27.4.2012 ja niiden kaupallinen koekäyttö päästiin aloittamaan toukokuun alussa Harjavallassa. Tätä ennen vetureiden tekniikkaa testattiin eripainoisilla junarungoilla Kuusankoskella, Kouvolassa ja Haminassa. Toukokuussa veturit piipahtivat myös Porissa ja Raumalla. VR Transpoint aikoo hakea käyttökokemuksia useilta Etelä-Suomen ratapihoilta. Näiden OTSO-robot 75 HS -tyyppisten vaihtotyövetureiden irtiottokyky on osoittautunut erinomaiseksi eritoten pariajossa. Vetureita pyritään jatkuvasti kehittämään käyttäjiltä saatavan palautteen mukaan. VR:llä veturia kutsutaan lyhyesti Otsoksi tai Otso 35:ksi.

Dm12 4403 + 4416 ollessa 21.6.2012 junassa H 746 Parikkalasta Savonlinnaan syttyi takimmaisena ollut 4416 palamaan. Punkaharjulle tilattu palokunta sai ilmiliekeissä olleen palon sammumaan. Matkustajat kuljetettiin perille ensimmäisenä olleella 4403:lla. Dm12 4410 syttyi tuleen puolestaan 27.6.2012 junassa H 481 Asunnassa. Tämän palon sai kuljettaja sammutettua junassa olleella ensisammutuskalustolla. Melkein tarkalleen vuotta aiemmin, 25.6.2011 oli tulipalo 4405:ssä sen saapuessa H 389:ssä Hangosta Karjaalle. Sarjalla on toki muulloinkin ollut vaikeuksia tulipalojen kanssa. Syiden tutkimisen ja poistamisen ajaksi Dm12:t asetettiin käyttökieltoon 28.6.2012 alkaen. Ne korvattiin pääasiassa kalustolla Dv12 + siniset vaunut sekä hankalien kiertojen takia yksittäistapauksissa kumipyöräkalustolla. Kiskobusseja alettiin korjausten valmistuttua käyttää 7.7. alkaen Tampere–Haapamäki–Keuruu välillä ja sen jälkeen muilla osuuksilla.

Hr1 1021 siirrettiin 14.6.2012 Pasilasta Riihimäelle. Vaikka veturi itsessään näyttää olevan huonommin palavaa tyyppiä kuin edellä mainitut moottorivaunut, oli tulen kanssa silti ongelmia. Siirtohinauksessa veturista pudonneet kekäleet aiheuttivat pieniä paloja radan varteen. Valitettavasti yksi kekäle putosi Korson lähellä kaapelikourulle aiheuttaen sinänsä vaatimattoman palon, joka kuitenkin vikaannutti tärkeitä tiedonsiirtokaapeleita. Syynä tapahtumaan oli paikaltaan siirtynyt etumaisen tuhkaluukun sihti, joka kunnostettiin jo samana iltana Riihimäellä. Veturi asetettiin käyttökieltoon, joka esti sen esiintymisen asematapahtumissa. Huoltovaunu BXT 01905 siirrettiin Riihimäelle jo 7.12.2011. VR on irtisanonut Pasilan pilttuun vuokrasopimuksen 1.7.2012 alkaen.

Hr1 1009:n lieskaputkien vaihto alkoi Pasilassa putkien toimituksesta johtuneiden kuukausien viivästysten jälkeen 18.4.2012. Vaihdettavia putkia oli kaikkiaan 26. Kattilatarkastus pidettiin 10.5.2012. Veturilla oli tilausajo 2.–3.6.2012, jonka jälkeen suunnitelmissa on veturin ja vaunujen siirtyminen Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlien jälkeen Kouvolaan aikaisintaan syyskuussa.

Hv1 555 kunnostetaan ajokuntoon Hyvinkään konepajalla elokuun juhlallisuuksia varten. Tämän jälkeen veturi on tulevina vuosina käytettävissä muihinkin ajoihin.

Vr1 787:n kattilatarkastus tehtiin Pasilassa 21.3. ja liikennekelpoisuuskoe 15.6.2012. Elokuun juhlavuoden päätapahtumassa Kana tulee toimimaan Karjaan päivystäjänä auttaen myös joitakin junia työntöveturina Karjaalta lähdettäessä.

Vr1 789:n viallinen tuliputki on vaihdettu Haapamäellä toukokuussa 2012 ja veturia viimeistellään jälleen käyttökuntoon.

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry (HMVY) sai 20.4.2012 VR:ltä peräti 12 höyryveturin lahjoituksen. Veturit ovat Hr1 (Ukko-Pekka) 1014, 1019 ja 1020, Tk3 (Pikku-Jumbo) 1135,1136 ja 1139, Tr1 (Risto) 1082, 1092 ja 1093, Vr1 (Kana) 666 ja 789 sekä Vr3 (Kukko) 753. Näistä ensi elokuun juhlatapahtumassa on suunniteltu liikkuvan Tk3 1136. Yhdistyksellä on ollut hallinta- ja käyttösopimus ko. vetureista jo aiemmin. Nyt kun HMVY sai veturit omistukseensa, niiden kunnostaminen ja käyttö helpottuu huomattavasti.

VR:N VIHREÄ HENKILÖVAUNU- JA VETOKALUSTO

Tilanne kesäkuussa 2012. Tiedot tehtyjen havaintojen perusteella. Muutakin kalustoa voi jo olla uusissa väreissä.

Veturit

• Dv12: 2605, 2611, 2613, 2615, 2617, 2619, 2628, 2633, 2648
• Dr16: 2805, 2809, 2816, 2819
• Dr35: 171, 172
• Sr1: 3003, 3004, 3006, 3029, 3036–3038, 3040, 3043, 3044, 3046, 3056, 3071, 3075, 3076, 3078, 3080, 3084, 3086, 3110, 3111
• Sr2: 3202, 3203, 3220, 3221, 3233, 3234, 3240

Moottorijunat

• Sm3: 7X01–7X04, 7X06–7X09
• Sm4: 6X02–6X04, 6X07, 6X08, 6X11–6X13, 6X17, 6X19, 6X21, 6X22, 6X25–6X27, 6X29, 6X30
• Dm12: 4401, 4402

Henkilöliikennevaunut

• 28062, 28063, 28072, 28080–28109
• Edfs: 28305–28307, 28309–28316, 28322–28331
• Edb: 28401–28427, 28429–28441 (kaikki)
• Edm: 28521–28540
• Ex: 26201, 26202, 26206, 26209, 26210, 26214–26217, 26219–26227, 26230, 26301, 26310– 26315, 29941–29944
• Expt: 26401, 26403, 26405, 26407, 26408, 26411–26418
• Rx: 26701–26704, 26706–26708, 26712
• EFits: 24201, 24202, 24301 (kaikki)
• Fots: 27911
• Rbkt: 26907
• Eil: 25001–25015, 25017, 25019, 25022, 25023, 25030, 25032, 25048, 25049
• Eilf: 25201, 25202, 25204, 25206, 25208

Tka7 213 ja 214 kuljetettiin Voikkaalta Ruotsiin 14.–15.3.2012. Ratakuorma-autot kavennettiin Teräspyörän konepajalla normaaliraideleveydelle. Niihin asennettiin uudet henkilönostimet ja työajovoimansiirto. Muutosten ansiosta Tka:t soveltuvat mm. sähköratatöihin ja ratapihavalaisimien kunnossapitoon. Tällä hetkellä Ruotsissa on kymmenen Tka7:ää.

Tka6 166 on myyty Viroon. Ratakuorma-auton viime vaiheet Suomessa olivat moninaiset. Käytöstä poiston jälkeen se oli romuttaja Simo Siekkelin käytössä Pieksämäellä siirtelemässä romutettavaa kalustoa. Tämän jälkeen se päätyi Maansiirto Veli Hyyryläisen omistukseen, mutta ennen Kouvolaan siirtoa koneen hytti ehdittiin polttaa ilkivaltaisesti. Hiiltynyt Tka seisoi Voikkaan ratapihalla pari vuotta, mutta nyt se aiotaan laittaa kuntoon Virossa. Uusi omistaja osti Teräspyörältä varaosahytin, joka puolestaan on peräisin Tka6 163:sta. Teräspyörä hankki hytin vuonna 2009 kuhmoislaiselta korjaamolta, jonka pihassa se seisoi.

Zephir-lokotraktoreiden käyttökokeilu tavaraliikenteen vaihtotöissä päättyi kuluvan vuoden alussa. Kahden vuoden testeissä odotukset eivät täyttyneet eikä VR Transpoint hankkinut niitä itselleen koeajan jälkeen. Valmistaja on tarjonnut näitä 1524 mm:n raideleveyden koneita suomalaiselle teollisuudelle.

Plasser & Theurer 3S -vaihteentukemiskone Ttk 90109122002-9 toimitettiin VR Trackille huhtikuussa 2012. Uusi kone on modifioitu sopimaan erityisesti Helsingin metron vaihteiden tukemiseen. Tarkka tyyppimerkintä on Unimat Compact 08-16/3S. Kone kävi testeissä Laajakankaan koeraiteilla 18.5.2012.

Kolme jätesepelivaunua toimitetaan Suomeen alkusyksystä. VR Trackin tilaamissa Plasser & Theurerin valmistamissa vaunuissa on 4-akseliset telit.

Ratarahti Oy sai 15.5.2012 liikenne- ja viestintäministeriöltä toimiluvan rautateiden tavarakuljetuksiin. Ratarahti on ensimmäinen yritys, joka tulee Suomen rautatiemarkkinoille kilpailun avauduttua vuonna 2007. Toimilupa tulee voimaan 1.8.2012. Proxion Train tulee olemaan seuraava. Ratarahti tulee kuljettamaan loppuvuodesta 2012 alkaen raakapuuta Pelkolan ratapihan ja Imatran Kaukopään tehtaiden välillä. Liikenteessä tullaan käyttämään paikallisia teollisuusvetureita. Yhtiö sai toimilupaa edeltävän Trafin turvallisuusluvan syyskuussa 2011.

Proxion Train solmi 16.3.2012 Jyväskylässä ensimmäisen kuljetussopimuksensa. Yhtiö alkaa syksyllä 2013 kuljettaa rautateitse lautatavaraa kolmelta Vapo Timberin sahalta Nurmeksesta, Lieksasta ja Hankasalmelta pääasiassa Loviisan ja Haminan satamiin. Liikenne alkaa noin kymmenen vaunun yksikköinä. Yhtiö on juuri ratkaisemassa veturihankintansa.

Rk 27817:ssä oli tulipalo Turun varikolla 21.3.2012. Ravintolavaunun sammutuksen ajaksi koko ratapihan ajojohdon jännitteetkatkaistiin. Vaunu paloi käyttökelvottomaksi ja vietiin myöhemmin Myllykoskelle romutettavaksi.

Kaksikerroksisiin makuuvaunuihin on hankittu uudet VR:n vihreän yritysilmeen mukaiset lakanat ja pyyhkeet pöllöineen.

Kaksiakseliset tavaravaunut jäävät pois VR:n raakapuuliikenteestä vuoteen 2014 mennessä. Parhaillaan Pieksämäen konepajalla on työn alla 220 uuden raakapuuvaunun sarjan entisten 150 uuden vaunun täydennykseksi. Lisäksi noin 1300 vanhaa neliakselista pankkovaunua ja Sp-vaunua on tarkoitus kunnostaa tähän liikenteeseen.

Kehäradan päällysrakennetyöt alkavat kesä–heinäkuussa 2013. Työt tapahtuvat aluksi niillä alueilla, jotka ovat muutoin tällöin valmistuneet kiskotettaviksi. Rata valmistunee 2014 lopussa.

Kehärataa ja varsinkin Pisararataa varten on suunniteltu uusia lähiliikennekaluston seisontaraiteistoja. Kun Pisara aikanaan valmistuu, kaupunkirataliikenne koostuu heilurilinjasta Kauklahti– Helsingin keskusta–Kerava ja molemminsuuntaisesta silmukkalinjasta Kehäradan ja Pisaran kautta. Tällöin kalustoa ei voi enää lisätä tai vähentää Helsingin asemalla. Siksi seisontaraiteistoja suunnitellaan Kauklahteen ja Keravalle sekä lisäksi Kehäradan varrelle Tikkurila–Hiekkaharju-alueelle sekä Lapinkylään Kivistön ja Viinikkalan asemien välille. Varsinaiset huollot ja korjaukset tehtäisiin kuitenkin edelleen Ilmalan varikolla.

Helsingin Linnunlaulun asetinlaitetornin suuri ohjaustaulu eli ns. mosaiikki purettiin lopullisesti 17.4.2012 mennessä. Rakenteita on varastoitu Suomen Rautatiemuseon tulevaisuuden tarpeita varten. Helsingin asetinlaitetta ohjataan nykyisin Pasilan virastokeskuksesta. Pasilan asetinlaite 5:n puurakenteinen tornirakennus purettiin 3.–4.6.2012 välisenä yönä.

Pasilan autojuna-asema avattiin Helsingin liikennepaikan osana 4.6.2012. Sen lyhenne on Pau ja virallinen sijainti km 4+319. Autojunaraiteiden numerot ovat 21 ja 22, joille on viitoitus Pasilan henkilöasemalta. Liikenne aloitettiin ko. päivän illasta alkaen. Viimeisen kerran Helsingissä kuormattiin autoja 3.6.2012 ja purettiin 4.6.2012 aamulla. Pasilan aseman raiteen 5B muutos matkustajaliikenteen käyttöön ja yhdysraide siltä autojuna-asemalle valmistuvat elokuun alkuun mennessä. Pasilan aseman numerointia ei muuteta tässä yhteydessä, vaan raiteen tunnuksena säilyy toistaiseksi 5B.

Pasilan alaratapihan ja rantaradan välinen yhdysraide purettiin huhtikuussa 2012. Raide oli jatkumo rantaradan alkuperäisestä linjauksesta Pasilasta Huopalahden suuntaan.

Kotolahden ratapihanosa Kotkan Mussalossa otettiin vihdoin käyttöön 4.6.2012. Raiteisto on ollut valmiina jo pitkään, mutta ongelmat dokumentaatioissa ja turvalaitteiden soveltuvuudessa ovat hidastaneet käyttöönottoa.

Ervelän uusi liikennepaikka otettiin käyttöön rantaradalla 22.4.2012. Uusi sijainti on km 119+816. Uusi laitetilarakennus on radan eteläpuolella, kun edellinen sijaitsi pohjoispuolella. Nyt avattu uusin Ervelä on jo neljäs eri paikalla ollut samanniminen liikennepaikka. Sijainnit ja vuodet ovat km 122+270 (1909–19), km 122+997 (1919–82), km 118+777 (1991–2012) ja km 119+816 (2012→). Uusin muutos johtui alueen pohjanvahvistustöistä. Nyt rata tällä laajalla pehmeikköalueella on vihdoin saatu stabiiliksi.

Vaasaan aloitti toinen Pendolino-pari 4.6.2012, kun IC-pari 57/44 muutettiin Pendolino-pariksi S 57/44. Aamuisin matka-aika Vaasasta Helsinkiin lyheni peräti 47 minuuttia.

Hangon ratapihaa muutetaan ensi syksynä. Nykyinen raide nro 1 puretaan, ja parannettavan kakkosraiteen kupeeseen rakennetaan uusi korkea matkustajalaituri. Joitakin vaihteita muutetaan entistä raskaammiksi. Samalla ykkösraiteen kankiasetinlaite poistuu käytöstä.

Aittaluoto Porin ja Ruosniemen välillä lakkautettiin omana liikennepaikkanaan 15.5.2012 alkaen. Ruosniemen ja Porin liikennepaikkojen rajat on nyt yhdistetty. Aittaluodon raiteet kuuluvat nyt Ruosniemeen.

Savonlinna asema avattiin 15.6.2012 km:llä 482+797. Sen lyhenne on Sl ja toinen nimi Nyslott. Kaupallisena nimenä käytetään nimeä Savonlinna. Uusi liikennepaikka on entisen Savonlinna-Kauppatorin (Slk) vieressä. Samasta päivästä alkaen Savonlinna (lyhenne Svl) on ns. osiin jaettu liikennepaikka, jonka toinen osa on Pääskylahti (Pky).

Karjaan kääntöpöytä kunnostetaan elokuun juhlatapahtumaan mennessä.

Seinäjoen aseman vesitorni on suunniteltu muutettavan hotelliksi. Se liittyisi läheisen hotelli Alman toimintaan.

Pyörävoimailmaisimien sijoituspaikat ovat hieman muuttuneet aikaisemmin kerrotusta. Ensimmäisen Limingan laitteen lisäksi 2012 laitteita asennetaan Kaitjärvelle (kaksi yksikköä), Hammaslahteen, Lautiosaareen ja Paltamoon. Ensi vuonna hankittaneen vielä neljä laitetta lisää, jolloin päästään suunniteltuun kymmenen laitteen verkkoon. Tällä määrällä saadaan valtaosa tavaraliikenteestä valvottua.

Turun satamassa Viking Linen autoliikenne siirtyy tämän vuoden aikana Forum Marinumin kupeeseen, jolloin vaarallinen tasoristeys satama-alueella voidaan poistaa käytöstä. Tällöin kaupungin keskustaan ajavien ei tarvitse ylittää lainkaan tasoristeystä, mutta muihin suuntiin menevät joutuvat kulkemaan Linnankadun tasoristeyksen kautta. Laivayhtiö tarvitsee rakenteilla olevaa uutta laivaansa varten entistä laajemman maa-alueen, jolloin liikenne siirtyy kauemmaksi Aurajoen varteen.

VR Transpoint on siirtynyt vaunukuormaliikenteessä hinnoitteluun, jossa 1–8 vaunun kuljetus on vaunukohtaisesti selvästi kalliimpaa kuin vähintään yhdeksän vaunun kuljettaminen kerrallaan. Muutaman vaunun kuljettamisen sijaan pyritään tarjoamaan autokuljetusta, koska tämä on pienillä määrillä yritykselle tuottavampaa.

Konduktöörien leimauspihdit jätettiin pois käytöstä 1.5.2012 alkaen. Liput luetaan pelkästään lukulaitteella ja lisäksi kaukoliikenteen sarjalippujen matkat merkataan käytetyiksi punakynällä.

Suonenjoella tapahtui 25.4.2012 aamupäivällä vaihtotyövaurio, jossa Iisveden radalta Yläkoskelta tuleva juna suistui kiskoilta vaihteessa nro 6. Kuusi puutavaravaunua putosi kiskoilta. Vaikka korjaustyöt jatkuivat seuraavaan päivään, pääraiteen liikenteelle ei aiheutunut haittaa. Kalusto hajotti raiteen altaan.

Kevättulvat aiheuttivat ratarumpujen rikkoutumisen 8.5.2012 Korkeakosken ja Vilppulan välillä ja 16.5.2012 Viialan ja Mattilan välillä. Korkeakosken sortuma noin km:llä 249+700 oli niin paha, että tavaraliikenne lopetettiin heti ja Dm12-moottorivaunut saivat ylittää paikan valvottuna nopeudella 30 km/t. Ratapenger uusittiin kokonaan noin 50 metrin matkalta, jona aikana 16.5. illasta 22.5. iltapäivään koko liikenne oli poikki. Henkilöjunat korvattiin tällöin busseilla. Viialassa sortuma aiheutti kolmen tunnin liikennekatkon läntisellä raiteella ja sen jälkeen vielä nopeusrajoituksen.

Riihimäellä kaatui 22.5.2012 aamuyöstä noin klo 3.30 henkilöaseman eteläpään vaihteiden V001 ja V049 kohdalla vaihteenkuljetusvaunu Riihimäen tavararatapihalta lähteneestä T 3605:stä. Vaunussa ollut uusi betonipölkkyinen 54E1-vaihde oli matkalla Kaipiaisista Jyväskylään. Matkustajajunat ajettiin tavararatapihan kautta ja päiväaikaan lähes kaikki lähiliikennejunat peruutettiin Hyvinkään ja Riihimäen väliltä. Tämän takia myös kaukojunat pysähtyivät tällöin Hyvinkäällä. Alue saatiin raivattua saman päivän iltana ja liikenne alkoi palautua likipitäen normaaliksi. Onnettomuustutkimuskeskus selvittää onnettomuuden syytä.

Länsi-Metro on tilannut 41 rautatievaihteen ja raideristeyksen toimituksen VR Trackilta. Vaihteet ovat samantyyppisiä kuin helsinkiläisellä radallakin, kuitenkin vaihdepölkyt ovat tammipuun sijasta betonisia.

Helsingin metrolle on hankittu Vuosaaren yhdysraiteelle kaksi sivuille kääntyvää erikoisraidepuskinta. Vuosaaren metroaseman pohjoispuolelle on asennettu molemmista suunnista pysäyttävä erikoisraidepuskin ja Vuosaaren sataman päähän normaaliin tapaan vain toisesta suunnasta pysäyttävä puskin. Raidepuskimet kääntyvät sivuun hydraulisesti. Ne on toimittanut saksalainen RAWIE eli sama yhtiö kuin Helsingin aseman uudet raidepuskimetkin. RAWIE toimittaa myös Talvivaaran kaivosratapihalle kaksi liukuvaa raidepuskinta.

Oulunkylän metron yhdysraiteen liikenne lopetettiin, kun Vuosaaren uuden yhdysraiteen lopputyöt valmistuivat kesäkuussa 2012. Oulunkylän–Viikin raiteella ajettiin 13.5.2012 jäähyväisajo Porvoon Museorautatien lättähatuilla. Samalla käytiin Tikkurilasta alkavalla Hakkilan raiteella, jota tullaan käyttämään vielä mm. Kehäradan materiaalikuljetuksissa.

Helsingin metron automatisointi haudattiin pitkäksi ajaksi eteenpäin 16.5.2012 tehdyllä päätöksellä. Kaupunginhallitus kuitenkin kumosi päätös 28.5., jonka jälkeen HKL:n johtokunta hyväksyi Siemensin kanssa neuvotellun sopimuksen. Näin automatisointi etenee aiempien suunnitelmien mukaisesti.

Turkuun rakennettaneen Suomen toinen yleisen liikenteen funikulaari eli vinorata. Kaupungin joukkoliikennelautakunta linjasi kokouksessaan 8.3.2012, että funikulaarin toteuttaminen on välttämätöntä Kakolan joukkoliikennepalvelujen toimivuuden kannalta. Tällä hetkellä Suomen ainoa funikulaari toimii Kolilla.

VR Groupin juhlavuoden pääkutsuvierastapahtuma oli Pasilan konepajalla 17.3.2012. Paikalla oli myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka korosti tervehdyspuheessaan rautateiden suurta merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Kaikkiin illallispöytiin oli rakennettu toimivat pienoisrautatiet koko pöytien pituudelle. Ratojen mittakaava oli 0 (nolla), joka on mm. USA:ssa yleinen, mutta Suomessa sangen harvinainen pienoisrautatiekoko.

Valtteri-perinnejuna siirrettiin 16.3.2012 Helsinkiin, josta aloitettiin juhlavuoden liikenne seuraavana päivänä. Tällöin junaan pääsivät tutustumaan VR:n ulkomaalaiset juhlavieraat. Ensimmäiset yleisöajot ajettiin 18.3.2012 Helsingistä Hämeenlinnaan ja sieltä paikallisliikenteessä Turenkiin. Perinnejunan käyttö tulee jatkumaan vilkkaana koko kesäkauden. Ensi vuonna junaa myös vuokrataan tilausajoihin.

Juhlavuoden päätapahtuma, ainakin suuren yleisön ja alan harrastajien kannalta, on 11.–12.8.2012 järjestettävä tapahtumasarja Suomen Rautatiemuseolla sekä koko Hyvinkää–Hanko-radalla. Kokonaisuus jakaantuu kolmeen pääosaan: liikkuvan kaluston ja ratatyökoneiden näyttelyyn Hyvinkään tavararatapiha-alueella, laajennettuihin rautatiemuseopäiviin Rautatiemuseon alueella ja tiheään museojunaliikenteeseen Hyvinkää–Lohja–Karjaa–Hanko-reitillä. Lohjan keskustan ja Lohjan aseman välillä liikkuvat lisäksi lättähatut syöttäen Lohjan asemalla pitkän matkan museojuniin. Rautatiemuseon perusnäyttelyä on uusittu ja lisäksi museoalueelle on avattu 31.5.2012 uusi ratojen infrastruktuurista kertova näyttely. Juhlatapahtuman yleisöjunien aikataulut on julkaistu toisaalla tässä lehdessä. Rautatietoimijoiden, kalustovalmistajien, harrastusyhdistysten jne lisäksi Resiina-lehtemme esittäytyy omalla esittelypisteellään.

Ratainfranäyttelyn osat ovat pysyväksi jäävä ulkona oleva päällysrakennemateriaalin, radan merkkien ja opastimien esittely sekä juhlavuoden ajan Rautatiemuseon auditoriossa oleva näyttely nykyaikaisesta liikenteenohjauksesta, liikkuvan kaluston valvontajärjestelmistä ja ratojen geometrian kehityksestä. Piha-alueelle on mm. asennettu 30 kg/m kiskopainon ns. B-mallin museovaihde, jonka osat ovat osittain 1800-luvulta. Suomessa ja ympäri maailmaa käytössä olevia eri raideleveyksiä on havainnollistettu eri leveydet sisältävällä raide-elementillä. Oleellinen uudistus ulkoalueella on uusi vanhanhenkinen kivireunainen matkustajalaituri Hangon radan kupeessa. Se mahdollistaa erilaiset tilausajot Rautatiemuseolle entistä huomattavasti paremmin. Uuden matkustajalaiturin nimi on Rautatiemuseo.

Noark Pienoismallimaailmassa Porvoon Ilolassa osoitteessa Sanismäentie 2 avattiin 17.4.2012 rautateiden juhlavuoteen liittyvä pienoisrautatienäyttely, jossa voi matkustaa Suomen halki. Kesällä myös piha-alueella toimii pienoisrautatie. Pienoismallimaailma on avoinna 31.8. asti päivittäin klo 10–18 ja 1.9. alkaen klo 12–18. Näyttely sijaitsee noin 8 km Porvoon keskustasta vanhaa tietä (nro 170) Loviisan suuntaan.

Suomen Rautatiemuseon uudeksi johtajaksi valittiin 18.4.2012 Klaus Kaartinen. Hän aloitti tehtävässä 1.6.2012. Kaartinen on aloittanut museouransa juuri Rautatiemuseossa vuonna 1997, ja siirtyi vuosituhannen vaihtuessa Keskusrikospoliisin Rikosmuseoon amanuenssiksi. Viimeksi hän toimi KRP:n tietopalvelupäällikkönä. Aikaisempi johtaja Matti Bergström jatkaa vielä projektitehtävissä. Rautatiemuseon säätiön hallituksen kokoonpano muuttui 19.4.2012 säätiön valtuuskunnan kokouksessa. Puheenjohtajan pestin aloitti Liikenneviraston tekninen johtaja Markku Nummelin (tämän palstan pitäjä), ja jäseniä ovat viestintäpäällikkö Mika Heijari ja hankepäällikkö Pauli Nieminen VR:ltä, henkilöstöjohtaja Vesa Tuunainen ja kaupunginvaltuuston jäsen Irma Pahlman Hyvinkään kaupungin edustajina, ja Hyvinkään edustajien tavoin myös uutena Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio.

Aitonevalle suunnitellaan rakennettavan kuluvan vuoden syyspuolella noin kahden kilometrin pituinen 600 mm:n raideleveyksinen turvetuotannon esittelyrata. Radan raskaat 43 kg/m kiskot on saatu VAPOn Tootsin radalta Virosta. Rakennettavalle radalle kunnostettiin jo 2011 veturi Jokioisten Museorautatien varikolla.

Museorautatieliitto ry (MRL) on Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto ry:n uusi nimi. Kuten ennenkin, liiton tarkoituksena on valvoa raideliikenne-, rautatiemuseo- ja rautatieharrastusalalla Suomessa toimivien yhteisöjen etuja. Museorautatieliitto on kansainvälisen FEDECRAIL-liiton (European Federation of Museum & Tourist Railways) jäsen. Museorautatieliiton jäsenistö vuonna 2012 on seuraava:

• Haapamäen Museoveturiyhdistys ry, HMVY, Keuruu
• Höyryraide Oy, HR, Äänekoski
• Höyryveturimatkat 1009 Oy, HVM, Helsinki
• Keitele-Museo Oy, KMOY, Äänekoski
• Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry, Lahti
• Museorautatieyhdistys ry, MRY, Jokioinen
• Museoveturiseura ry, Akaa
• Outokummun Kaivosrautatie ry, Outokumpu
• Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry, PmHvy, Pieksämäki
• Pirkanmaan Museorautatie ry, Kihniö
• Pirkanmaan Rautatieharrastajien Kerho ry, PIRAKE, Tampere
• Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry, PoRha, Oulu
• Porvoon Museorautatie ry, PMR, Porvoo
• Rautatiemuseon Ystävät ry, Hyvinkää
• Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry, SRHS, Helsinki
• Suomen Rautatiemuseo, SRM, Hyvinkää
• Veturimuseo, Akaa

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Elektriraudteen ensimmäistä Flirt-junaa odotetaan saapuvaksi maahan ensi marraskuussa. Junatyyppi otetaan kaupalliseen liikenteeseen 2013 kesään mennessä. Junien dieselversio otetaan puolestaan liikenteeseen 2014. Sähkömoottorijunia on tilattu Stadlerilta 18 ja dieseljunia 10.

Ruotsi

Ruotsissa on ollut pitkään kaksi valtiollista rautatiemuseota: entinen SJ:n museo Gävlessä ja radanpitoon painottunut entinen Banmuseet ängelholmissa Etelä-Ruotsissa. Banverket on vastannut viimeiset vuodet molemmista museoista. Molemmat siirtyivät keväällä 2010 Ruotsin uudelle Trafikverketille (vastaa Suomen Liikennevirastoa). Jatkossa Trafikverket ylläpitää kuitenkin vain Gävlen rautatiemuseota. ängelholnin museo siirtyi 2012 alussa ängelholmin kunnalle, kuitenkin niiden, että Trafikverket tukee toimintaa viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Ylimääräistä liikkuvaa kalustoa on myyty museoliikennöitsijöille ja jopa normaaliliikenteen operaattoreillekin.

Tukholman lähiliikenteessä toimivien kapearaiteisen Roslagsbanan, normaaliraiteisen Saltsjöbanan sekä Tvärbanan ja Nockebyn raitioteiden operaattoriksi tulee Deutsche Bahnin omistama Arriva. Roslagsbanan siirtyy uudelle operaattorille 6.1.2013, muut jo tämän vuoden elokuun 20. päivänä.

Ruotsin kapearaiteisten museorautateiden laajennus- ja kehityshankkeet etenevät nyt vauhdilla. Viime vuonna liikenteelle avattiin östra Södermanlands Järnvägin uusi rataosa Läggesta– Taxinge Näsby. Uppsala–Faringe-radan (raideleveys 891 mm) uusi asema Upsalan keskustassa vihittiin 12.5.2012. Risten–Lakviks Järnvägin jatko Ristenin asemalle vihitään käyttöön 27.6.2012 ja Gotlannin saarella puolestaan etenevät ratatyöt kohti Romaa.

Tämän vuoden suurin saavutus on em. Upsalan uusi asema. Noin 40 MSEK maksaneeseen hankkeeseen kuuluvat mm. erillinen kolmiraiteinen asetteluratapiha, matkakeskuksen raiteista 9 ja 10 koostuva henkilöratapiha, funkistyylinen asemarakennus, paikallisen kadun ylittävä teräsrakenteinen Rautaruukin toimittama silta ja tasoristeys kahdeksalla puomilla varustettuine varoituslaitoksineen. Raiteella 9 on yhteinen laituri valtion radan raiteen 8 kanssa, mutta laiturikatos ei ylety kapean raiteen puolelle. Ratapihan vaihteita ja opastimia ohjataan vanhoista L. M. Ericssonin valmistamista osista rakennetusta uudella relasetinlaitteella, johon kuuluu mm. neljä pääopastinta, 13 raideopastinta (joista kaksi punaisella lisävalolla), yksi esiopastin, kuusi keskitettyä vaihdetta ja yksi sähkökääntölaiteella varustettu raiteensulku. Rautatien liikenteenohjauksen viestinnän tarpeita palvelee L. M. Ericssonin tasavirtaselektoripuhelinjärjestelmä. ULJ on maailman harvoja museorautateitä, jonka pääteasema on aivan ison kaupungin keskustassa (Upsala on Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki). Museorautatien liikenne ja lipunmyynti on esimerkillisellä tavalla integroitu valtakunnalliseen matkustajainfojärjestelmään ja lipunmyyntijärjestelmään. Matkalipun ostaminen museorautatien junaan onnistuu esimerkiksi lyhytsanomalla samalla tavalla kuin valtion radalla liikkuvaan junaan.

Muutaman vuoden väliaikaisena museorautatieasemana Upsalassa palvellut rakennus on siirretty radan keskivaiheille sijaitsevalle Marielundin liikennepaikalle, jossa siitä on tarkoitus tehdä uusi asemaravintola. Monen osapuolen yhteisen laajan projektin on mahdollistanut Upsalan kunnan pitkäjänteinen sitoutuminen museorautatiehen sekä liikennettä ylläpitävän yhdistyksen erinomaiset suhteet ympäröivään yhdyskuntaan. Projektiin on rahan lisäksi käytetty valtava määrä talkootyötunteja.

LKAB-kaivosyhtiö on hankkinut kymmenen 108 tonnia painavaa kaivosveturia, joista ensimmäinen toimitettiin maaliskuussa. Valmistaja on Schalker Eisenhütte Maschinenfabrik GmbH Gelsenkirchenissä Saksassa. Sähkövetureille on erikoista, etteivät ne tule enää koskaan näkemään päivänvaloa Kiirunan kaivokseen viennin jälkeen. Junien toimintataso tulee olemaan 1365 metrin syvyydessä.

Norja

Koeajossa ollut NSB:lle tarkoitettu Flirt-juna 74-05 suistui kiskoilta ja tuhoutui romutuskuntoon 15.2.2012 Nykirken liikennepaikan lähellä Vestfoldin radalla. Juna oli matkalla Tønsbergistä Drammeniin. Sillä testattiin informaatiojärjestelmiä eivätkä nämä ajot edellyttäneet normaalista poikkeavaa nopeutta. Viisi henkilöä loukkaantui; heistä yksi suomalainen Mitron-yhtiön työntekijä. Rata avattiin uudelleen liikenteelle vasta 23.2.2012. Tutkinnassa on selvinnyt, että juna suistui mutkaisella rataosuudella, jonka suurin sallittu nopeus on 70 km/t. Hidasta rataosuutta edelsi 14 km pitkä täysin uusittu rataosuus, jolla suurin sallittu nopeus oli 130 km/t. Junan nopeus oli 135 km/t, kun jarrutus alkoi, ja juna pysähtyi kokonaan noin 340 metrin jälkeen. Suistuminen tapahtui noin 50–60 metriä sen jälkeen, kun radan nopeusrajoitus vaihtui 130:stä 70:een. Nopeusrajoituksesta on ennakkovaroitusmerkki 1200 metriä aikaisemmin. Paikallinen kulunvalvonta valvoo vain opastimien noudattamisen, ei nopeusrajoituksia. Toisin kuin Suomessa, norjalaisissa Flirteissä ei ole kaikissa vaunuissa kahden vaunun yhteisiä ns. Jakobin telejä, vaan junassa on keskellä normaalit telit, jotta yksikkö voidaan tarvittaessa jakaa huoltoja varten kahteen osaan. Juna katkesi suistumisessa juuri erillisten telien kohdalta. Mahdollisesti Jakobin telit olisivat pitäneet junan raiteen päällä, vaikkakin kiskoilta suistuneena. Näin on mm. tapahtunut Ranskassa TGV-junalla, jossa on Jakobin telit ja aikanaan maanvajoamisesta johtuneessa suistumisessa juna pysyi kauniisti radalla.

Saksa

Kuluvana vuonna vietetään näyttävästi Harzin kapearaiteisten rautateiden 125-vuotisjuhlia. Gernrode–Harzgeroder Eisenbahn avasi 1887 ensimmäisen metrin raideleveyden radan, mistä on kehittynyt nykyinen 140 km käsittävä rataverkko. Useilla asemilla järjestetään asemajuhlia ja kesän mittaan ajetaan lukuisia erikoisjunia, mm. normaaliraiteisia tavaravaunuja kuljettavilla rullapukeilla. Viime vuonna Harzin kapearaiteiset radat kuljettivat yhteensä 1,2 miljoonaa matkustajaa. Lisätietoja juhlista on ositteessa http://www.hsb-wr.de