KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ TAMMI–MAALISKUUSSA 2007

Uusi vaunu

• 1 Sdggnqss-w.

Muutetut vaunut

• 4 Ein (23262, 23264-66) sarjaan Eip
• 70 Ohn sarjaan Sp
• 1 Rbnqss sarjaan Gfoss
• 1 Rbnqss sarjaan Rbnqss-v.

Poistetut vaunut

• 2 Fh (3326, 3333)
• 1 BG
• 4 BGo
• 2 Gbl
• 9 Gblk
• 3 Ggb
• 2 Hio
• 24 Hkb
• 4 Hkba
• 4 Kas
• 7 Kasp
• 1 Occ
• 7 Ohn
• 1 Sdm
• 8 Soek
• 1 Sor
• 4 Tabd
• 1 Uac
• 2 Uact

Sr2-veturit 3214, 3223, 3230 ja 3242 saivat 16.1.2007 Rautatievirastolta luvan ajaa koeluontoisesti 200 km/t matkustajaliikenteessä. Ensimmäinen tätä nopeutta käyttänyt veturivetoinen juna oli IC2 170 Tampereelta Helsinkiin 8.2.2007. Veturina oli Sr2 3214. Juna oli Tampereelta lähtiessään myöhässä 14 minuuttia, mutta ajoi myöhästymisensä kiinni. Matka-aika Helsinkiin oli pysähdyksineen 1 t 31 min. Tästä alkoi Suomessa veturivetoisten kaupallisten junien liikenne nopeudella 200 km/t. Nopeutta voidaan käyttää vain kokonaan kaksikerroksista vaunuista koostuvilla IC2-junilla, sillä yksikerroksisia vaunuja ei ole vielä muutettu tälle nopeudelle.

Sm2-junien saneeraustilanne oli 15.3.2007: saneerattu 6051, 6053, 6061–6063 ja 6065–6079 (yhteensä 20 junayksikköä). Työn alla olivat 6054, 6100 ja 6081.

Sm3-junia, jotka on tarkoitettu kulkemaan kaksirunkoisina, on ajettu alkuvuonna varsin usein peräkkäin erillisinä junina suojavälin päässä toisistaan. Erityisesti tätä on tapahtunut Tampere–Helsinki-välillä ja nimenomaan tässä suunnassa. Kalustokierto-ongelmien takia Pendolinovuoro S 94 ajettiin 27.1.2007 Dm12-dieselmoottorivaunulla Pieksämäeltä Jyväskylään ja S 82 kahdella Dm12:lla 10.4.2007 Jyväskylästä Tampereelle. Pendopari S 89/92 ajettiin 4.2.2007 koko matkan Helsinki–Pieksämäki–Helsinki Sm4:llä. Vastaavasti S 157 ajettiin Sm4:llä Turkuun ainakin 9.2., 2.3. ja 23.3.2007. Sm4-runkoja on käytetty, koska korvaaviin veturivetoisiin juniin ei ole riittänyt vetureita. Pendolinoille tehtävien takuukorjauksien takia huhti–elokuussa monet rantaradan Pendolinot korvataan muulla kalustolla. S 123 (Hki klo 7.38–Tku) ja S 132 (Tku klo 10.02–Hki) ajetaan IC2-kalustolla, S 133 (Hki klo 13.09–Tku) ja S 144 (Tku klo 16.02–Hki) pikajunakalustolla, S 149 (Hki klo 21.09–Tku)  ma–to pikajunalla ja perjantaisin kulkeva S 157 (Hki klo 19.03–Tku) Sm4:llä. Siten Turkuun voi matkustaa kerran viikossa taajamajunalipulla.

Sm3-yksikössä nro 6 on ollut alkuvuoden junayksikön nro 5 TTC-vaunu 7305.

Dr16 2812 syttyi palamaan konetilastaan T 5223:ssa Oulun ja Pikkaralan välillä 10.2.2007. Palokunta sammutti palon.

Dr16 2813, 2816 ja 2818 siirrettiin 14.–15.2.2007 hinauksessa Kouvolasta Ouluun. Veturityyppiä ei pidetä työsuojelusyistä vaihtotyöhön sopivana, mm. koska ohjaamon ja käyntisiltojen väliset ovet puuttuvat. Veturit 2813 ja 2816 siirrettiin helmikuussa myös virallisesti takaisin Oulun varikon kirjoihin, missä 2818 oli ollut koko ajan.

Dv12 2626 ja 2630 suistuivat Kemissä kiskoilta vaihtoliikkeessä 17.3.2007 aamulla klo 7.20. Kun tunkkinosto ei onnistunut, jouduttiin veturit nostamaan takaisin kiskoille nostureilla. Osa Rovaniemen ja Kolarin yöjunista jäi linjalle jumiin. P 267 Rovaniemelle ja P 269 Kolariin lähtivät Kemistä klo 16 jälkeen lähes yhdeksän tuntia myöhässä. Näiden junien sekä päiväjunien matkustajille oli järjestetty bussikuljetukset, mutta monet, joilla oli autot mukana autovaunuissa, odottivat päivän Kemissä.

Dv16 2020:aan asennettiin 14.3.2007 ledivalot alustan reunaan koko veturin matkalle. Tällä kokeilulla Rautatievirasto haluaa selvittää parantavatko ledit veturin havaittavuutta sivuilta erityisesti satamissa. Vaikka ledit asennettiin juuri Länsisatamassa veturille 2031 sattuneen varoittavan esimerkin jälkeen, tapaukset eivät liity toisiinsa.

Dv16 2036 ajoi 10.3.2007 Kaukaan tehtaalla raidepuskurin ja teollisuusalueen aidan läpi viereiselle tielle. Veturi nostettiin seuraavana päivänä kahdella nosturilla takaisin kiskolle ja korjattiin Kouvolassa; mm. vaurioitunut takakonesuoja jouduttiin vaihtamaan. Veturi oli tehtaalla korvaamassa sen omia vetureita huoltojen ajan. Tilalle siirrettiin Dv16 2034 Haminasta. Onnettomuushetkellä veturia ajoi tehtaan veturinkuljettaja, ja se veti 13 tyhjää hakevaunua.

Tve4 511 ja 513 on siirretty maaliskuussa Kouvolasta Turun varikon kirjoille.

Dm12-moottorivaunut ovat toimineet menneenä talvena kohtuullisen hyvin. Edellisen talven perusteella tehdyt muutokset ovat saaneet vaunut luotettaviksi. Yksittäisiä ”jäätymisiä” yöpymisasemilla on joskus kuitenkin tapahtunut. Savonlinna–Parikkala-liikenne jouduttiin ajamaan 11.2.2007 linja-autoilla, mutta tämä johtui moottorivaunun telin putoamisesta kiskoilta Savonlinnan veturitalleilla. Dm12:lle on käytetty ainakin lempinimiä Vankka, Demari, Peräkylän Pendolino, Lipokas, Tsendolino, Kuulapää ja Skoda.

Dm12 4413 törmäsi 5.3.2007 Pahaojan tasoristeyksessä Nivalassa junana H 494 henkilöautoon, jossa kuolivat molemmat henkilöt. Auto ajoi Stop-merkin ohi pysähtymättä junan eteen. Loppupäivän junilla ajettiin vain Iisalmi–Haapajärvi-väliä. Moottorivaunu ei vaurioitunut onnettomuudessa kovinkaan pahasti. Tämä oli ensimmäinen Dm12-vaunuille tapahtunut vakava onnettomuus. Seuraava yhtä vakava onnettomuus tapahtui jo neljä päivää myöhemmin, jolloin Savonlinnasta Parikkalaan matkanneen H 746:n eteen ajoi henkilöauto Sinkosen tasoristeyksessä Särkisalmen lähellä. Vaunu oli tällä kertaa Dm12 4412. Myös nyt kaksi henkilöä kuoli.

Dm12-moottorivaunut on korvattu 3.6.2007 alkaen voimaan tulleissa aikatauluissa veturivetoisilla junilla Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki-reitillä. Siihen asti veturivetoisia junia käytettiin vain viikonloppuliikenteessä. Viimeiset moottorivaunut Jyväskylä–Seinäjoki-liikenteessä kulkivat 31.5.2007.

Tk3 1148 on tarkoitus siirtää Porvoosta Rovaniemelle siellä aloitettavaa museojunaliikennöintiä varten. Rovaniemen veturitalli on ilmeisesti siirtymässä tulevalle museoliikenneoperaattorille.

Hr1 1009 veti 24.1.2007 vuoden ensimmäisen höyryveturivetoisen junan. Tilausjuna kulki Pasilan vanhalta varikolta Keravalle, kääntyi siellä kolmioraiteella ja palasi Helsinkiin. Keravalle ajettiin jälleen 16.4.2007.

Tka9, jonka Saalasti Oy on rakentanut  Destian tytäryhtiölle Maansiirto Veli Hyyryläiselle, valmistui koeajoihin maaliskuun puolivälissä. Työkone on uutta Railbear 330 -tyyppiä ja se sai Rautatievirastolta tunnuksen Tka9 91901. Railbearin suurin nopeus on 80 km/h ja tehokas Deutzin 330 kW V6-moottori takaa hyvissä oloissa jopa 1000 tonnin junarunkojen irtiottamisen. Tilava, ilmastoitu ohjaamo on suunniteltu työmaita varten. Ohjaamossa on kuljettajan lisäksi istumapaikat yhdeksälle hengelle. Työkone siirrettiin 7.3.2007 Saalasti Oy:n tiloista Juvanmalmilta lavetilla entisen Pasilan konepajan halliin. Ensimmäisen linjakoeajon Tka9 suoritti viikolla 15 Riihimäelle ja seuraavalla viikolla 16.4. vuorossa olivat testit Kbp-vaunun kanssa Pohjankurun jyrkässä vaihdekujassa. Työkoneen matka jatkui 18.4. Kouvolaan, josta se kävi koeajoissa mm. Inkeroisissa, missä perinteisellä mittaussuoralla tehtiin jarrutuskoeajot. Kesän aikana se nähtäneen tositoimissa Maansiirto Veli Hyyryläisen kunnossapitämillä rataosuuksilla.

Ttv 6 piti vuokrata Viroon jonkinlaiseksi mittavaunuksi. Sähköradan huoltovaunu liikkuikin 13.2.2007 Riihimäen tallialueella, missä se kuitenkin rikkoontui voimansiirroltaan niin, ettei korjausta pidetty enää järkevänä.

Kaukaan Lokomo C600 oli Ilmalassa pyöräsorvissa 13.3.2007. Veturi tuotiin aamulla lavetilla Ilmalaan.

UPM-Kymmenen  Kuusankosken tehtaiden Move 90 –veturi peruskorjattiin Hyvinkään konepajalla alkuvuodesta 2007. Korjaus oli pitkälti samansisältöinen kuin aiemmin tehdyssä Karhulan-Sunilan rautatien Move 90 –veturin peruskorjauksessa.

Juhani Pirttilahden toteuttama automaattinen erittäin mielenkiintoinen junaliikenteen seuranta löytyy osoitteesta http://jpl.yi.org/juku/ Sivuilla on mm. reaaliaikaiset täsmällisyysjakautumat eri junatyyppien osalta ja tiedot säilyvät pitkältä ajalta taaksepäin. Sivusto hakee tiedot automaattisesti VR:n viime vuoden lopulla avaamasta liikennetietopalvelusta. Sen osoitteesta http://www.vr.fi/heo/liikennetilanne/fliikennetilanne.htm on löydettävissä sillä hetkellä kulussa olevien junien tiedot aikataulussa pysymisestä sekä liikennemuutoksista, junien perumisista sekä ajankohtaisista liikennetiedotteista.

P 134:ssä oli mielenkiintoinen kokoonpano 17.2.2007. Junan veturina oli Sr2 3214, hinauksessa Sr2 3218. Matkustajakäytössä oli vaunut Eip + Ein + Ei + Rbkt + Ein + EFit ja suljettuina siirrossa Ex + Ein + Expt + 2 CEmt + Eip + EFit.

Hämeenlinnassa, Hämeen läänin pääkaupungissa, pysähtyy jälleen 3.6.2007 alkaen aikataulun mukaisesti Pendolino. Kyseessä on ”Teatteripendo” eli S 94 Tampereelta klo 23.02 Helsinkiin.

Punkaharju siirrettiin kauko-ohjatuksi Kouvolasta 5.4.2007, jolloin aseman miehitys lopetettiin. Vanha vaihde- ja opastinturvalaitos oli poistettu käytöstä kolme päivää aikaisemmin.

Kerimäki siirrettiin kauko-ohjatuksi Kouvolasta 13.4.2007. Täälläkin vanha vaihde- ja opastinturvalaitos poistettiin käytöstä kolme päivää aikaisemmin.

Pääskylahti siirrettiin kauko-ohjatuksi Kouvolasta 20.4.2007. Vanha laitos oli poistettu käytöstä neljä päivää aikaisemmin. Väliaikana liikennepaikka oli suojattu Seis-merkein. Samoin oli toimittu myös Punkaharjulla ja Kerimäellä. Pääskylahden ratapihan itäpäässä otettiin 20.4.2007 käyttöön Pohjolankadun puolipuomilaitos. Aikaisemmin paikalla oli valo- ja äänivaroituslaitos, joka on tarkoitus museoida Raiderele ry:n toimesta.

Savonlinnan aseman lipunmyynti lopetettiin 31.3.2007. Savonlinnan asetinlaite siirtyi 20.4.2007 kauko-ohjatuksi Kouvolasta kauko-ohjausliittymän avulla. Savonlinnan ohikulkutie rakennetaan lähivuosina nykyiselle asema-alueelle. Uuden tien kupeeseen jää vain yksi läpimenevä raide. Savonlinnan ratapihatoiminnot keskitetään Pääskylahteen, jonne rakennetaan myös matkustajalaituri liityntäpysäköintialueineen. Matkustajajunien pääteasemaksi tulee aikanaan Savonlinna-Kauppatori. Uusi Kauppatorin liikennepaikka rakennetaan lähelle nykyistä paikkaa, mutta uuden ohikulkutien pohjoispuolelle. Laituri tulee radan ja järven (Koululahden) väliin. Savonlinnan asemarakennusta aiotaan käyttää ohikulkutien rakentamisen ja ratamuutosten aikana työmaatoimistona. Sen jälkeen rakennuksen kohtalo on avoin.

Vaajakoski oli pitkästä aikaa miehitettynä lupapaikkana 23.–26.4.2007. Järjestely johtui Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan kauko-ohjauksen käyttöönoton alkamisesta. Rataosaa ohjaa Keski-Suomen kauko-ohjaaja Pieksämäeltä. Vaajakoski liitettiin kauko-ohjaukseen 26.4. ja ensimmäinen kauko-ohjattu junakohtaus siellä toteutui vuorokaudenvaihteessa 26./27.4., jolloin T 3035 väisti vastaantulevaa T 4040:ää.

Lievestuoreen miehitys loppui 3.5.2007, kun liikennepaikka liitettiin kauko-ohjaukseen klo 14.40. Ensimmäinen juna kauko-ohjatulla liikennepaikalla oli P 828.

Hankasalmi liitettiin kauko-ohjaukseen 11.5.2007 klo 9.24. Ensimmäinen kauko-ohjattu tapahtuma oli junien P 816 ja S 81 kohtaaminen.

Venetmäki liitettiin kauko-ohjaukseen 16.5.2007 klo 8.55, minkä jälkeen välille Jyväskylä–Pieksämäki ei enää jäänyt miehitettyjä liikennepaikkoja. Ensimmäinen juna kauko-ohjatulla liikennepaikalla oli P 916.

Naarajärvi liitettiin viimeisenä Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan väliliikennepaikkana kauko-ohjaukseen 24.5.2007.

Kolhon uusi matkustajalaituri rakennetaan Resiinan 1/2007 tiedoista (s. 44) poiketen kuitenkin vanhalle paikalle asemarakennuksen kohdalle. Uudella paikalla rakennuskustannukset mm. tukimuurin vuoksi olisivat nousseet kohtuuttoman suuriksi.

Vääkiön teräksiseen rautatiesiltaan törmäsi kuorma-auto 17.2.2007. Maantien mt. 897 ylittävä silta sijaitsee Vääkiön liikennepaikan lähellä junaliikenteeltä suljetulla rataosalla Pesiökylä–Taivalkoski. Törmäys aiheutti siltaan erittäin pahoja vaurioita, ja siltajänne jouduttiin poistamaan paikalta. Siltaa ei korjata, joten suljettu Taivalkosken rata on nyt fyysisesti poikki. Silta purettiin 9.3.2007.

Venäläisiä matkustajavaunuja, jonkalaisia Suomessa ei ole ennen liikkunut, kävi tilausjunassa Helsingissä 1.–3.3.2007. Vaunut olivat makuuvaunu nro 018 81010, malli 0.542-00.00.00 47K  (rakennettu 1989 DDR:ssä Ammendorfin tehtaalla), ravintolavaunu nro 018 86084, malli 0.356-00.00.00 47 SK (rakennettu 1984 Ammendorfissa) ja baarivaunu nro 018 81036, malli 3.416-00.00.00 47 BK (rakennettu 1989 Ammendorfissa).

Ylivieskan pohjoispäässä suistui T 5406:n vaunu raiteilta 21.3.2007 klo 10.35. Raivaus päästiin aloittamaan vasta alkuillalla Onnettomuuskeskuksen tutkinnan jälkeen. Liikenne pohjoiseen käynnistyi iltapäivällä, mutta liikenne Ylivieskasta Iisalmeen oli poikki melkein koko päivän niin, että henkilöjunat ajettiin linja-autoilla ja tavarajunat peruutettiin.

Uusi G-juna aloittaa Helsingin ja Saunakallion välillä 4.6.2007. Junan pysähdyspaikat ovat Helsinki, Pasila, Kyrölä, Järvenpää ja Saunakallio. Junavuoroja on arkisin kuusi molempiin suuntiin. Alustavien aikataulujen mukaan Helsingistä lähtöajat ovat kello 7.43, 9.27, 12.27, 13.27, 14.27 ja 17.27. Saunakalliosta lähtöajat ovat 8.29, 10.03, 13.03, 14.03, 15.03 ja 18.03.

E-linja pitenee Kauklahteen 12.8.2007, kun siirrytään talvikauden liikenteeseen. Samasta päivästä myös Z-junien määrä kasvaa 141 viikoittaisesta vuorosta 244:ään. Arkeen tulee 13 uutta vuoroa, lauantaihin ja sunnuntaihin kumpaankin 19.

Revontuli-konttijuna kulki ensimmäisen kerran Kouvolasta Moskovaan 16.4.2007. Johtoajatuksena on lyhentää matka-aikaa uudistamalla tullausmenettelyä ja siten nopeuttaa rajamuodollisuuksia. Junan liikennöintitiheys olisi alussa kerran viikossa, mutta muutaman vuoden sisään olisi pyrkimys saada vuoro jokapäiväiseksi.

Vartiuksen rata on hiljentynyt jonkin verran, kun Rautaruukki siirsi rautapelletti- ja rikasteen hankintansa Venäjältä Ruotsiin. Pellettikuljetukset Kostamuksesta Vartiuksen kautta Raaheen loppuivat kokonaan maaliskuun lopussa. Kostamuksesta on tuotu Raaheen vuosittain noin miljoona tonnia pellettejä. Nyt kaikki malmi ajetaan junalla Luulajaan, mistä se laivataan Raaheen. Vilkas transitopellettiliikenne Kostamuksesta Kokkolaan jatkuu kuitenkin normaalisti.

Talgo Oy eli espanjalaisen Patentes Talgo S.A:n suomalainen tytäryhtiö siirtyi maaliskuussa 2007 kokonaan suomalaisomistukseen. Vaunutehtaan nimi palautettiin välittömästi entiseksi Transtech Oy:ksi. Otanmäen tehtaan lomautusvaroitukset on peruutettu.

Tampereen matkakeskustunnelin rakentamistyöt ovat kovassa vauhdissa. Tämä aiheuttaa mm. muutoksia junien lähtö- ja tuloraiteisiin. Tunnelia rakennetaan paljon yöaikaan.

Mikä on asukasmäärältään Suomen suurin kaupunki, johon ei ole matkustajajunayhteyttä? Vastaus on tässä lehdessä tällä palstalla ennen ulkomaan uutisia.

RHK kilpailuttaa koko rataverkon sähköistyksen ja vahvavirtalaitteiden kunnossapidon vuoden 2008 alusta, lukuun ottamatta Pohjois-Suomea, missä nämä on jo kilpailutettu 5-vuotisilla sopimuksilla. Sen sijaan radan päällysrakenteen kunnossapidon kilpailuttaminen jatkuu vasta hieman myöhemmin.  Tätä varten seurataan tarkkaan Pohjois-Suomesta saatavia kokemuksia, missä kunnossapito on ollut ”uusilla” kunnossapitäjillä heinäkuusta 2005 alkaen.

Kerava–Savio 5. raiteen päällysrakennetyöt toteutetaan kesällä 2007 (elo–syyskuu) ja liityntävaihde liitetään Keravan asetinlaitteeseen samassa yhteydessä.  Päällysrakennetyöt, kuten Vuosaaren satamaradankin päällysrakennetyöt, tekee Destia (entinen Tieliikelaitos) tytäryhtiönsä Veli Hyyryläisen avulla.

Vuosaaressa valtion ratapihan päällysrakennetyöt aloitettiin 6.3.2007 ja sataman puolella 2.5.2007. Ensimmäiset vaihteet toimitettiin Vuosaareen maaliskuun lopulla. Kiskolaiva saapui satamaan kesäkuun alussa. Koska Vuosaareen ei ole vielä rautatieyhteyttä, tuodaan kaikki vaihde- ja päällysrakennetarvikkeet Vuosaareen laivoilla tai autoilla.

Kauvatsanjoen rautatiesilta Porin radalla uusitaan. Siltaa ja pengerlaattoja rakennetaan useassa vaiheessa. Huhtikuussa tehtiin pengerlaattojen paalutuksia. Kesäkuun alkupuolella asennetaan työnaikaiset apusillat ja jatketaan paalutuksia. Siltaurakan on määrä valmistua tammikuussa 2008. Työn takia korvattiin 22. ja 29.4. junat H 462, 464 ja 465 linja-autoilla.

Tampereen ja Oriveden välisistä raiteista toinen oli ratatöiden vuoksi osittain suljettuna 23.4.2007 alkaen aina toukokuun puoliväliin. Töiden aikana pohjoisen raiteen tukikerroksen sepeliä puhdistettiin ja radan pohjarakenteiden massoja vaihdettiin noin 4 kilometrin matkalta. Rataan tehtiin myös routaeristystä ja raiteiden väliä kasvatettiin. Lisäksi säädettiin sähköradan ajolankoja.

Rovaniemen kankiasetinlaite rakennuksineen joudutaan aikaisemmista tiedoista poiketen purkamaan vaihdekujan muutoksen ja tietokoneasetinlaitteen rakentamisen takia. Vielä tammikuuhun 2007 asti tämä Suomen viimeinen kankiasetinlaite oli suunniteltu jätettävän paikoilleen muistomerkiksi. Rovaniemen länsipään ratapihamuutos tulee kuitenkin merkittävästi halvemmaksi, kun rakennus puretaan pois keskeltä ratapihaa. Asetinlaite poistunee käytöstä tulevan kesän aikana. Alan piireissä on esitetty kuitenkin toive, että rakennuksen katolta löytyisi vielä liito-oravan papanoita.

MIKU eli matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmä korvaa valmistuessaan kaikki nykyisin käytössä olevat rautatieliikennepaikkojen matkustajainformaatiojärjestelmät. Se helpottaa merkittävästi käyttäjiensä työtehtävien hoitoa. Matkustajille uusi järjestelmä takaa luotettavamman ajantasaisen tiedon. Järjestelmä asennetaan 184 liikennepaikalle. Syksyllä 2007 on vuorossa ensimmäiset 85 paikkaa ja loput 99 saavat MIKU:n vuoden 2008 aikana.

Hietasaaren rata, joka alkaa Oulun Toppilasta, suljettiin liikenteeltä huhtikuun puolivälissä. Radan ainoa tavaraliikennekäyttäjä on ollut VR:n öljyvarastot radan päässä. Kun tätä liikennettä ei enää ole, on Oulun kaupungin omistama rata suljettu. Pohjois-Suomen rautatieharrastajat PoRha ry aloitti välittömästi neuvottelut kaupungin kanssa osan radasta säilyttämisestä turistiliikennettä varten.

Iisalmi–Kontiomäki–Oulu-reitin syksyksi 2006 suunniteltu nopeudennosto on pysähtynyt Rautatieviraston ja RHK:n välisiin selvityksiin. Ongelmana ovat tasoristeysten näkemät. Koko radan sijasta RHK on sittemmin anonut ensimmäisenä vaiheena nopeudennostolupaa Iisalmi–Kajaani-rataosuudelle kilometreille 550 (Iisalmi)–564 ja 592–632 (Kajaani).

Turku–Toijala-radan perusparannustöitä tehdään Toijalan ja Humppilan välillä 14.5.2007 alkaen juhannukseen saakka. Siitä eteenpäin 26.8.2007 saakka töitä tehdään lisäksi myös Liedon ja Turun välillä. Työrako on alkukesällä klo 2.00–10.00 (la-su välisenä yönä 23.30–11.00) ja juhannuksesta eteenpäin 21.30–5.30. Matkustajajunia korvataan busseilla ja tavarajunia ajetaan Karjaan kautta.

Laippaurattomia tasoristeyskansia on kokeiltu rataverkolla vuodesta 2004 alkaen. Ensimmäinen koekansi asennettiin silloin Turun ratapihan laituripolulle.  Kokemusten oltua myönteisiä päätettiin laippauratonta tasoristeyskantta kokeilla nostamalla junan nopeutta vaiheittain.  Helmikuussa 2007 asennettiin kaksi laippauratonta tasoristeyskantta Turku–Loimaa-välille osuuksille, joissa nopeudet ovat 100 ja 120 km/h.

Pohjanmaan radalle aletaan rakentaa kaksoisraideosuuksia 2008 väleille Etelä-Seinäjoki–Seinäjoki–Ruha ja Kokkola–Matkaneva. Samoin 2008 Pohjanmaalla aloitetaan Riijärven, Jäniskorven, Saarelan, Ahonpään ja Tikkaperän uusien liikennepaikkojen alusrakennetyöt. Nämä työt kuuluvat Pohjanmaan radan parantamisen I-vaiheeseen. Siihen kuuluu myös raiteiden uusiminen 130 km:n matkalla sekä koko Pohjanmaan radan sähkönsyöttötehon parantaminen. I-vaihe valmistuu 2010, jonka jälkeen töitä pyritään jatkamaan seuraavilla vaiheilla.

Lahti–Luumäki-perusparannuksessa ensimmäisenä vaiheena toteutetaan raiteenvaihtopaikat. Näiden avulla helpotetaan muiden töiden tekoa tällä vilkkaasti liikennöidyllä radalla. Työt alavat 2008.

Elijärven kaivosradan säännöllinen kunnossapito lopetetaan 3.6.2007 alkaen. Rataa ei kuitenkaan pureta eikä Lautiosaaren erkanemisvaihdetta poisteta. Erkanemisvaihteen vaihdepölkkyjä vaihdetaan uusiin tänä kesänä. Rautatiet pyrkivät siihen, että liikenne saataisiin kumipyöriltä takaisin kiskoille, kun kuljetukset seuraavan kerran kilpailutetaan. Liikenne siirtyi kiskoilta kuorma-autoille vuoden 2006 alussa.

Murtomäeltä Talvivaaraan rakennetaan uusi kaivosrautatie. Rakennustyöt alkanevat viimeistään ensi vuonna. Talvivaara Infra Oy suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää radan. Tehtaan portin ulkopuolinen rata siirtyy RHK:lle 20 vuoden käytön jälkeen, jonka jälkeen radasta peritään ratamaksua. Myös Kolarin alueella selvitellään uuden kaivostoiminnan mahdollisuuksia ja siihen liittyvien mahdollisten ratojen rakentamista.

Kemin veturitallin katto vaurioitui tulipalossa 15.2.2007. Paloa oli sammuttamassa 10 pelastuslaitosten yksikköä.

Pukinmäen vanhalla asemalla oli jälleen kerran tulipalo 28.3.2007. Se on yritetty polttaa ainakin kolmasti aikaisemmin. Rakennus ei tuhoutunut vieläkään. Tulipalo ei vaikuttanut junaliikenteeseen.

Kaipiaisten asemarakennus yritettiin tuhopolttaa 22.3.2007. Läheisen talon asukkaiden ripeän toiminnan ansiosta vahingot jäivät vähäisiksi. Kaipiaisten vapaapalokunta sammutti palon.

Kerava–Lahti-oikorata palkittiin 8.2.2007 vuoden 2006 betonirakennepalkinnolla. Lukuisten siltojen lisäksi radalle tehtiin vaativia maanalaisia betonirakenteita, paalutuksia ja paalulaattoja. Hanketta varten mm. kehitettiin rautateiden alikäytävien ja paalulaattojen tyyppipiirustussarjat, jotka mahdollistivat nopean suunnitteluaikataulun.

Lahden asemarakennuksen peruskorjauksen vihkiäisiä vietettiin 6.3.2007.

Inkeroisten aseman lipunmyynti päättyi 31.3.2007. Asemalla työskentelee jatkossakin liikenteenohjaushenkilökuntaa, joka myi tähän asti myös junalippuja. Odotussali pidetään avoinna jatkossakin: aukioloajat ovat 1.4. alkaen arkisin klo 6.30–22.00, lauantaisin klo 6.30–20.00 ja sunnuntaisin klo 8.00–22.00.

17. Resiinaralli pumpataan 2.–5.8. välillä Haapamäki–Virrat–Kankaanpää–Pori.

Ratalaki tulee voimaan 1.1.2008. Ratalailla säädellään rautatien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista, niin valtion verkkoa kuin yksityisiäkin ratoja.  Lain mukaan rataverkko on luokiteltava runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Runkoverkko koostuu radoista, joilla on valtakunnallista merkitystä. Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut erillistä ratalakia. Esimerkiksi uusien rautateiden rakentamiseen tarvittavat maa-alueet valtio on hankkinut lunastuslain nojalla. Junaliikenteen turvallisuuden takaamiseksi ratalaki mahdollistaa sen, että rautatien varrella sijaitsevien alueiden käyttöä rajoitetaan. Niille ei saa rakentaa, ja radanpitäjällä on oikeus esimerkiksi harventaa radanvierten kasvillisuutta tarpeen mukaan.

Kiskot vievät Karjalaan – Rautatiemuistoja laulumailta -kirja on valmistunut parinkymmenen vuoden tutkimustyön tuloksena. Unto Martikaisen teos pitää sisällään noin 500 sivua ja 200 valokuvaa, joista suurin osa on ennen julkaisemattomia. Teoksessa esitetään Karjalan rautateiden rakentamisvaiheet aikajärjestyksessä. Kirjan on painanut Karjalan kirjapaino Oy.

Rautatiet Suomessa 150 vuotta –teemaa tullaan juhlimaan näyttävästi  vuonna2012. Sekä VR että RHK ovat päättäneet osallistua juhlavuoden järjestelyihin. Tapahtumia tullaan koordinoimaan yhteisesti ja ne mm. järjestetään yhtenäisen logon alla. Tulevien juhlanäyttelyjen mahdollistamiseen kuuluu mm. Murtomäen käytöstä poistetun releasetinlaitteen osien sekä Pääskylahden tasoristeyksen vanhan valo- ja äänivaroituslaitoksen taltiointi Raiderele ry:n toimesta.

Suomen Rautatiemuseon nettikauppa on avattu osoitteessa www.rautatie.org/shop. Tulevaisuudessa nettikaupan ja museomyymälän valikoimat ovat osin erilaiset ja nettikaupassa on tarjouksia, joita ei myymälässä ole. Nettikaupassa voi maksaa luottokortilla.

Savon radan museolle Pieksämäelle on suunniteltu rakennettavan kesään 2008 mennessä ulkonäyttelyalue, jossa raidepätkän päällä olisi tavaravaunu kuormanaan mm. kenttätykki. Raiteeseen tulisi myös esittelyvaihde, jota yleisökin saisi kääntää.

Suomen asukasmäärältään suurin kaupunki, jossa ei ole matkustajajunayhteyttä, on Rauma.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Kauan suunniteltu päiväjunayhteys Tallinnasta Pietariin alkoi viimein 31.3.2007. Lähtö Tallinnasta on klo 15.25 ja tulo pietariin 23.25 paikallista aikaa. Virossa välipysähdykset ovat Tapa, Jõhvi ja Narva, Venäjällä Ivangorod, Kingissepp ja Volosovo. Paluu pietarista klo 7.05 Tallinnaan klo 13.05. Menolipun hinta halvimmillaan vaihtelee alkuajan 300 kruunusta kesäsesongin elokuun 388 kruunuun. Normaalikokoonpanossa juna kuljettaa n, 200 matkustajaa.

Pronssisoturikiistan riehuessa väheni Venäjän ja Viron rajan ylittävien junien lukumäärä noin 30:stä alle 20:33n päiväss. Virallinen syy liikennemäärien laskuun olivat Venäjän puolen ratatyöt. Samaan aikaan saatiin tieto uuden Pietarin junan lakkauttamisesta vähäisten matkustajamäärien takia 27.5.2007 alkaen. Viimeisten tietojen mukaan tavaraliikenne on palautumassa ennalleen, eikä matkustajajunakaan lakkaa.

Liettua

Liettuan rautatiet ovat tilanneet Tshekistä ČKD Vagonkalta kolme kaksikerroksista sähkömoottorijunaa. Niillä tullaan liikennöimään Vilnan ja Kaunaksen välillä InterCity-liikenteessä vuodesta 2009 alkaen. Liettuassa on vain 140 km sähkörataa, mutta sen laajentamista suunnitellaan. Sähköistysjärjestelmä on sama kuin Suomessa, eli 25 kV 50 Hz.

Norja

Norjassa tapahtui näyttävä junaonnettomuus 21.2.2007, kun Bergenin radalla Myrdalin ja Hallingkeidin välillä kallistuvakorinen 73-sarjan juna törmäsi lumimassaan ja suistui kiskoilta. Kaksi ensimmäistä vaunua liukuivat kuin kelkka alas vuorenrinnettä. Pahoja henkilövahinkoja ei sattunut, mutta vaunuja ei pystytty nostamaan takaisin radalle vuorenrinteeltä. Rata saatiin auki viiden päivän kuluttua, mutta em. kaksi vaunua jäi tällöin toistaiseksi rinteeseen.'

Puola

Wolsztynissä on ollut jo pitkään kaksi höyryveturia päivittäisessä liikenteessä. Moottorikaluston rikkoutumisen vuoksi helmi–maaliskuussa 2007 ajossa on ollut kuitenkin usein päivittäin kolme höyryveturia.  Siksi entinen preussilainen P8 (saksalainen 38) on ollut jälleen vuosien jälkeen täysin normaalissa matkustajaliikenteessä. Päivittäisen höyryveturien ajotilanteen voi tarkistaa osoitteesta http://www.parowozy.com.pl

Ranska

Pariisista itään vievä suurnopeusrata TGV-Est avattiin liikenteelle 10.6.2007. Kaupallinen nopeus on aluksi 320 km/t, mutta teknisesti 360 km/t olisi mahdollinen. Lähellä Pariisia radassa on lyhyt koeosuus toteutettu sepelittömällä kiintoraiteella, muutoin rata on perinteistä raidesepelirakennetta. Radalla liikennöivät ensi kertaa sekaliikenteessä sekä ranskalaiset TGV- että saksalaiset ICE-junat. Radalla ajettiin 3.4.2007 pyörillä kulkevien junien nopeuden maailmanennätys 574,8 km/t. TGV-juna jäi vain hiukan jälkeen japanilaisten magneettijunalla 2003 tekemästä 581 km/t ennätyksestä. Jatkossa TGV-junien kaupallinen nopeus tuskin nousee yli 360 km/h, koska nopeuden noustessa sähköenergian kulutus kasvaa voimakkaasti ja liikenne muuttuu epätaloudelliseksi. Maailmanennätysjunassa oli kaksi moottorivaunua ja kolme 2-kerroksista välivaunua. Vaunuista keskimmäinen oli moottoroitu huippunopeusajoja varten. Lisäksi päiden moottorivaunujen tehoja oli nostettu niin, että 5-vaunuisen junan kokonaisteho oli peräti 20 MW, kun normaalissa pitkässä TGV-Estillä käytettävässä junassa teho on 9,3 MW.

Portugali (Madeira)

EU:n tukema kaukaisin museoratahanke – ainakin Suomesta katsoen – on meneillään Madeiran saarella Atlantilla. Siellä toimi 1893–1943 pääkaupungista Funchalista ylös vuorille Terreiro da Lutaan vienyt kapearaiteinen höyrykäyttöinen hammaskiskolla varustettu rata. Sen pituus oli 3,8 km. Nyt rata on tarkoitus palauttaa käyttöön ylimmältä osuudeltaan Montesta Terrairo da Lutaan. Alkumatka ylös pääkaupungista Monteen asti tapahtuu nykyään uudella köysiradalla. Ratalinja on jo raivattu kasvillisuudesta ja tulevan radan yli on rakennettu uusi maantien ylikulkusilta. Kun lisäksi Kanarian saarilla Teneriffalla avataan tänä vuonna uusi 12,5 km pitkä pikaraitiotie, on näille suomalaisten suosimille lomasaarille tulossa mielenkiintoisia kohteita myös kiskoliikenteen harrastajille.