Artikkelihaku

Resiina 1/2017

Kansi 1/2017

» Viron rautateiden varhaisia vaiheita
» Krauss-veturille uusi koti Saksasta
» Höyryvetureiden käyttö 2016

Tasoristeys 1/2013

KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ MARRASKUU 2012–TAMMIKUU 2013

Uudet valmistuneet
  • 2 Sm5 (94102081021 ja 94102081022)
  • 29 Snps
Muutetut
  • 5 Ein (23256, 23257 ja 23259–23261) sarjaan Ep (50102169256, 50102169257 ja 50102169259–50102169261)
  • 61 Gbln-t sarjaan Gbls
  • 53 Sp sarjaan Sps
Romutetuksi merkityt
  • 4 BH
  • 2 BHV
  • 4 BXE
  • 1 Etv
  • 2 Etvz
  • 1 Hkb
  • 1 Sp
Museoitu
  • 1 Tka6 138 (Haapamäen museoveturiyhdistys)
Hylkäys-/romutuspäätös
  • 11 CEmt (24042, 24043, 24055, 24061, 24067, 24080, 24083, 24086, 24093, 24099 ja 24100)
  • 1 Ein (23194)
  • 12 Eip (23127, 23128, 23134–23140, 23144, 23150 ja 23156)
  • 1 Gblk
  • 11 Gbln
  • 156 Hkb
  • 1 Hkba
  • 1 Sps
  • 1 Za

Dv12 2554 suistui kiskoilta 7.2.2013 puolelta päivin Pansiontien tasoristeyksessä palatessaan päivystäjänä PV 6181 Turun entisestä Railshipin junalauttasatamasta. Veturi katkaisi kolmeksi tunniksi Pansion suunnasta tulleen autoliikenteen. Onnettomuus johtui laippaurissa olleesta jäästä.

Dv12 2710 ei ole enää radio-ohjausveturi. Protoveturin radio-ohjaustoiminnot poikkesivat muiden veturien toiminnoista, eikä sen ohjelmistopäivityksiä ole tehty.

Dr35-vetureiden koekäyttö on jatkunut loppuvuonna 2012 pääasiassa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan isoilla ratapihoilla, mutta myös Sköldvikissä ja tammikuun 2013 alusta Ilmalan varikolla Helsingissä. Vetureiden ominaisuuksia on paranneltu käyttökokemusten mukaan. VR ei ole kuitenkaan hankkimassa suurempaa sarjaa vetureita lähinnä niiden pienen konetehon takia.

Sr2-vetureita on alkuvuodesta 2013 käytetty kaksinvedossa Vainikkalan ja Mussalon välillä ajetuissa 5500 tonnin lannoitetta kuljettaneissa transitojunissa. Päinvastaisen suunnan raskaita alumiinilannoitejunia kokeiltiin myös samalla vetokalustolla maaliskuun puolivälissä Haminasta Vainikkalaan.

Sm1- ja Sm2-junien kyljissä olleiden määräasemakilpien käytöstä luovuttiin kaikilla linjoilla 1.3.2013 alkaen. Rantaradan tietyillä linjoilla tätä oli kokeiltu jo 24.9.2012 alkaen (Resiina 3/2012 s. 58). Kilvet jäävät vielä junayksiköihin. Näin junat voidaan poikkeustapauksissa, esim. liikenne- tai asemien infojärjestelmähäiriöiden aikana, kilvittää entiseen tapaan.

Sm1 6040 + Eiob 6240 sai romutuspäätöksen Ystävänpäivänä 14.2.2013. Aiemmin saman kohtalon ovat kokeneet Sm1-junat 6X02–6X05, 6X08, 6X13, 6X14, 6X19 ja 6X38, eli sarjasta on poistunut nyt tasan viidesosa.

Sm3-junien uudenlaiset kytkimet otettiin käyttöön ensin yksikössä 7X12 ja sitten 7X18. Uusia kytkimiä ei voi kytkeä edes mekaanisesti vanhoihin, joten junayksiköitä joudutaan käyttämään eri kierroissa. Muutostyöt ja toisistaan eriytetyt kierrot sitovat enemmän kalustoa, joten Pendolinojen riittämiseksi ne poistettiin Turun junista 9.12.2012 alkaen. Rantaradan veturijunia korvaavana kalustoa Sm3-junia on käytetty yksittäisissä vuoroissa tämän jälkeenkin. Pendopari 12+18 on ajanut yhdessä koeajoja 16.1.2013 alkaen reitillä Ilmalan ratapiha–Tampere–Kerava–Kouvola–Ilmalan ratapiha – 19.1. jopa Luumäellä saakka. Testeihin on sisältynyt lukuisia runkojen irrotuksia ja kytkemisiä. Uusilla kytkimillä varustettuja yksiköitä sai 15.1.2013 alkaen käyttää kaupallisessa liikenteessä vain perjantaisin junaparissa S 41/S 56. Koeajot jatkuivat tiiviisti tammi–helmikuussa ja niiden jälkeen junayksiköt otettiin normaaliin kaupalliseen liikenteeseen maaliskuussa. Talvikokemusten saannin ja arvioinnin jälkeen aloitettiin muiden Sm3-junien kytkinten vaihto.

Sm5-juna nro 23 hinattiin 10.1.2013 Turusta rantarataa Ilmalan varikolle. Vetäjänä oli Dv12 2710. Sm5 nro 24 tuli 7.2.2013 samaa reittiä Dv12 2629:n vetämänä, samoin nro 25 Dv12 2541:n vetämänä 14.3.2013.

Sm5-junien ovien alapuoliset kiinteät astimet on junasta 22 alkaen asennettu 10 mm entistä alemmaksi, jotta ovien talvikäytettävyys varmistuisi ääriolosuhteissakin. Ratkaisulla ovien alle saadaan enemmän lumitilaa. Kaikkien junien akselinkäyttölaitteiden laakerit on vaihdettu jo aiemmin, niin ne toimivat nyt luotettavasti myös suurilla nopeuksilla. Stadlerin valmistamia FLIRT-junia, jota tyyppiä myös Sm5 edustaa, on tilattu ympäri Eurooppaa vuoden 2013 alkuun mennessä yhteensä 788 junaa.

Sm5-junilla ajettiin 18.12.2012 koeajo kolmella yksiköllä Ilmalasta Riihimäelle ja takaisin. Ajolla testattiin mm. junan infojärjestelmiä ja invarampin toimintaa. Junassa olivat yksiköt 22+08+01. Kaupallisessa liikenteessä kolmen yksikön junia kokeiltiin ruuhka-aikojen N- ja K-junissa 12.–14.3.2013. Kokoonpanoina olivat 12.3. 04+01+20, 13.3. 19+08+12 ja 14.3. 17+05+13.

Sm6-junat olivat ensi kertaa multippeliajossa kaupallisessa liikenteessä 28.12.2012–8.1.2013. Molemmat rungot olivat matkustajien käytössä vain ruuhkasuunnassa toisen ollessa muulloin suljettuna. Tupla-Allegroja on suunniteltu käytettävän myös pääsiäisliikenteessä, toukokuussa järjestettävien MM-jääkiekkokisojen ja myös eräiden venäläisten juhlapyhien aikaan.

Hr1 1016:n tuliputket on vaihdettu. Tämän Englannissa Windsorin seudulla yksityisalueella olevan Ukko-Pekan kattila koeponnistettiin 7.12.2012. Veturi on saanut nimen ”Lady Patricia”. Yksityisradalla on jo kaksi käyttökuntoista normaaliraiteista höyryveturia. Ne liikennöivät pisaranmuotoisella radalla, jonka terävässä päässä on yksi raiteet yhdistävä vaihde. Juna joutuu ajamaan siten joka toisen kierroksen takaperin.

Tka6 138 -ratakuorma-auto on lahjoitettu Haapamäen Museoveturiyhdistykselle 5.11.2012. Lahjoituksella VR Track halusi juhlistaa rautateiden 150-vuotista historiaa Suomessa. Aikoinaan William-nimen saanut ratakuorma-auto on ensimmäinen Insinööritoimisto Saalastin valmistama ratakuorma-auto. Kone tuleekin samaan museaalisen ehostuksen Saalastin tytäryhtiön, Teräspyörän, kiskokalustokonepajalla. Tämän jälkeen Williamia odottavat aktiiviset eläkevuodet Haapamäen Museovarikon monipuolisissa tehtävissä.

Tta 4 ja 5 ovat syksyllä 2012 VR Trackin ranskalaiselta Geismarilta hankkimia kiskopyöräkuorma-autoja. Kaksiakseliselle Renault’n alustalle on saatu hytin lisäksi mahtumaan kuormausnosturi, saksilavanostin, pieni varastotila ja muuta sähköratatyössä tarvittavaa välineistöä.

Uusia tukemiskoneita on tulossa Suomen rataverkolle peräti kolme. VR Track, Destia ja Komsor ovat saamassa uudet koneet.

Petroskoi–Joensuu-henkilöliikenteen avajaisia vietettiin hyvin juhlavasti Petroskoin asemalla 28.12.2012. Seuraavana aamuna junaa 599 olivat Joensuussa vastassa lumihiutaletyttö, pakkasukko ja joulupukki. Dr16 2818 ja 2822 vetivät junan Niiralasta Joensuuhun. Junassa oli seitsemän makuuvaunua; ravintolavaunua ei toiveista huolimatta saatu vielä mukaan. Vaikka yhteyttä on mainostettu uutena kansainvälisenä junayhteytenä, käytännössä kyse on kuitenkin vain yksittäisistä sesonkijunista. Seuraavaksi junaa kaavailtiin Petroskoista Joensuuhun 8.3.2013, mikä on Venäjällä tärkeä pyhäpäivä (Naistenpäivä). Lipunmyynti ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle odotetusti ja juna peruttiin. Samaksi päiväksi suunniteltiin myös ostosmatkajunaa Pietarista Imatralle.

Eil-lähiliikennejunia on jouduttu veturipulan takia korvaamaan useasti Sm1–2-kalustolla. Esimerkkeinä korvatuista ovat ainakin 17.1.2013 junat 221, Z 231 ja Z 235, 23.1. 221 ja 223, 28.1. 223 ja R 225, 30.1. 227, 6.2. 223 ja R 225, 14.2. 223 ja R 225, 15.2. 221, 223 ja R 225, 18.–19.2. 221 ja 223, 20.–22., 25., 27.2.–1., 4.3. 223 ja R 225, 5.3. 227, 6.3. R 225 ja 227, 7.3. 227, 8.3. R 225, 12.3. 223 ja 227, 18.3. 227, 19.–21.3. 225 ja 227 ja 25.3. 223 ja 225 sekä seuraavina arkipäivinä vastaavat paluuvuorot; poikkeuksena 18.2. 222 oli 228, 4.3. 224 oli 222, 5.3. R 226 oli 228 ja 7.3. R 226 oli 224. Varsinkin Sr2-vetureista on ollut alkuvuonna pulaa erilaisten rikkoutumisten takia. Siksi Sr1-vetureita on käytetty varsin usein mm. rantaradan junissa, jolloin ne ovat olleet pois lähiliikenteestä.

Eil-lähiliikennejuna 221 Helsingistä Riihimäelle korvattiin 29.1.2013 Ilmalan sinisellä vararungolla, koska vaihdeongelma esti normaalin vaunuston lähdön. Seuraavan aamun paluuvuoro 222 ajettiin samalla vaunustolla.

Veturimiehiä on VR:llä yli tarpeen. Pahimmassa tapauksessa uusilta kursseilta valmistuvat kuljettajat joutuvat odottamaan töitä noin seitsemän kuukautta. Työtilannetta on kuitenkin pyritty helpottamaan mm. vuorotteluvapailla. Liikenne vaatii ilmeisesti vähemmän kuljettajia kuin heitä on.

Kemin/Laurilan kaikki ratasuunnat katkesivat 4.2.2013 illalla poikkeuksellisten hirvi- ja poro-onnettomuuksien takia. Lukuisia eläimiä jäi melkein samaan aikaan P 272:n, IC 47:n, P 711:n ja T 5137:n alle. Kaikkien junien veturit vaurioituivat niin, että junat jäivät linjalle tunniksi–pariksi. Junan 5137 alle jäi hirviä jopa kahdessa eri paikassa; jälkimmäinen osuma rikkoi veturin. Vastaavaa aikaisempaa samanaikaista tapahtumakasautumaa ei ole muistitiedossa.

Ohjausvaunujen käyttöönotto edellyttää kaikkiin Sr2-vetureihin muutoksia. Ennen ohjausvaunukäytön alkua Trafin on annettava vetureille uudet käyttöönottoluvat. Aluksi koeajoissa käytetään kahta Sr2-veturia loppukeväästä 2013 alkaen. Myös kaikki ohjausvaunuliikenteessä käytettävät vaunut vaativat uusia kaapelointeja uusine lupineen.

Edo-ohjausvaunu 28601 (FI-VR 5010 8697601-3) siirrettiin Otanmäestä Ilmalaan 20.3.2013. Siirto tapahtui omana junanaan. Vaunussa ei ole sivupeilejä, vaan tähystys taaksepäin tapahtuu Allegrojen tapaan kameroilla. Ohjaamon sivuikkuna on kuitenkin avattavissa. Edo 28602 (FI-VR 5010 8697602-1) saapui Ilmalaan 11.4.2013.

VR Koulutuskeskuksen toiminnot siirtyvät nykynäkymin 2014 alusta Kouvolan seudun ammattiopistolle (KSAO).

Siilinjärven uusi asetinlaite otettiin käyttöön 7.12.2012. Iisalmen asetinlaite valmistuu kuluvan vuoden aikana.

Pasila–Käpylä-välin Opastin 2010 -järjestelmän yhdistelmäopastimien käyttöön otto siirtyi asetinlaiteteknisistä ongelmista johtuen kaavaillusta 8.2.2013:sta joitakin viikkoja eteenpäin.

Lappeenrannan alkuperäinen asemarakennus kaupungin keskustassa tuhoutui täydellisesti tulipalossa 19.1.2013. Rakennus oli täyskorjattu 2009–10 edustavaan kuntoon. Siinä oli tarkoitus avata kahvilla kevättalvella 2013. Rakennus jäi pois asemakäytöstä 1936, kun nykyinen asema valmistui. Tämän jälkeen rakennuksessa oli vuosikymmeniä rautatieläisten asuntoja. Alkuperäiset hienot kattokoristeet olivat kuitenkin jäljellä uusien välikattojen takana. Ne kaikki oli nyt paljastettu ja restauroitu. Rakennuksen tuhoutuminen on erittäin suuri menetys Lappeenrannan ja rautateiden kulttuurihistorialle.

Helsingin ja Pasilan asemilla oli 9.1.2013 poikkeuksellisen pitkä sähkökatko. Maaperäkairauksen aiheuttama keskijännitekaapelin vikaantuminen Helsingin ja Pasilan välillä pimensi asemat kolmeksi tunniksi hieman ennen klo 13. Junat kulkivat kuitenkin normaalisti. Koska matkustajainformaatiojärjestelmät olivat lähes viisi tuntia alhaalla, käytettiin Helsingin asemalla viestinnässä laiturilla fläppitauluja ja megafoonia.

Inkeroisten aseman odotushuone suljettiin lopullisesti 1.2.2013 alkaen. Junaliikenteen ollessa pahoin häiriintynyt voi paikalla ympärivuorokautisesti oleva liikenteenohjaus kuitenkin tarvittaessa avata tilan.

Turkuhallin seisakkeelle Uudenkaupungin radasta erkanevalle Pernon telakalle vievälle radalle ajettiin loppuvuodesta kaksi tilausjunaparia, K-Teamin 3.11.2012 ja Jokereiden 8.12.2012. Seisake palvelee HK-areenaa (aikaisemmin Turkuhalli, Typhoon ja Elysée Arena).

Vaaralan lentopolttoainekuljetukset alkanevat uudelleen rautateitse. Vaarala sijaitsee Rovaniemeltä hieman Kemijärven suuntaan.

Kempeleelle on suunniteltu rakennettavan matkustajalaituri. Hanke on kaavailtu toteutettavan Ylivieska–Oulu-rataosuuden tasonnoston yhteydessä.

Oriveden Tähtiniementiellä on ollut jo lokakuusta 2011 käytössä koelaitos, jolla testataan täysin uudentyyppistä vähäliikenteisten tasoristeysten junailmoitinlaitosta. Laitteisto ei tarvitse lainkaan ulkopuolista virransyöttöä eikä raiteeseen minkäänlaisia raidevirtapiirejä tai akselinlaskentalaitteita. Paikkatieto perustuu GPS-teknologiaan. Perusteknologian kehittämisen jälkeen hankkeessa siirrytään 2013 fyysisen rakenteen ja havaittavuuden kehittämiseen. Hankkeessa ovat mukana JetTekno Oy, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Kehäradan työmailla rakentaminen jatkuu reipasta vauhtia vuonna 2013. Merkittävimmät työvaiheet ovat Lentoaseman ratatunnelissa, jossa tehdään tunnelin ja asemien sisustusurakoita. Tunneliosuuden työt tapahtuvat pitkälti maan uumenissa, joten niitä ei juuri ole ulkopuolisille nähtävissä. Radan päällysrakennetyöt avo-osuuksilla aloitetaan loppukesällä 2013. Havukosken pitkät vaihteet asennetaan heinä–elokuun vaihteessa. Tämän jälkeen rataa kiskotetaan Havukoskelta Leinelän aseman jälkeiselle suoralle. Länsipäässä Vantaankoski–Kivistö-väli kiskotetaan syksyllä 2013. Tunneliosuus kiskotetaan läpi elokuussa 2014. Kehäradan merkittävin silta, Koivukylän risteyssilta valmistui siltatekniseltä osuudeltaan joulukuussa 2012. Ratatyöt näkyvät myös valtatie 3:lla. Ramppien uusimistöiden vuoksi valtatiellä on uudet liikennejärjestelyt tammikuun puolivälistä alkaen. Kehärataan liittyvä valtatien parantamishanke valmistuu vuoden 2013 lopussa.

Kehäradalle tulee aikanaan vasemmanpuoleinen liikenne, vaikka teknisesti sillä voidaan liikennöidä kummankin puoleisesti. Tästä syystä jo reilusti aikaisemmin Leppävaaran ja Vantaankosken liikenne vaihdetaan vasemmanpuoleiseksi. Vasemmanpuoleista liikennettä puoltaa erityisesti silloin toteutuva samansuuntainen liikenne kaupunkiradan ja sen viereisen kaukoliikenteen raiteen kanssa. Tämä helpottaa poikkeustilanteiden liikennejärjestelyjä.

Tikkurilan asemasillan urakka käynnistyi tammikuussa 2013 ja sitä rakennetaan tarkan vaiheistuksen mukaisesti kaksi vuotta. Aseman pitäisi olla valmis 31.12.2014. Asemasillan rakennustöiden vuoksi Tikkurilan aseman laituriraiteita otetaan tarvittaessa pois käytöstä.

Elastinen vaihde on työnimi uudelle ratapihojen vaihdetyypille, jota Liikennevirasto ja Tampereen tekninen yliopisto (TTY) kehittävät Suomen rataverkolle. Tavoitteena on toteuttaa vaihderakenne, joka ottaa entistä joustavammin vastaan junakuormia vähentäen vaihteen osien kulumista, raidesepelin jauhautumista ja jopa melua. Samalla on tarkoitus parantaa talvikäytettävyyttä entisestään. Ensimmäinen prototyyppi on tarkoitus saada koekäyttöön loppuvuodesta 2013.

Laitaatsiltaan Savonlinnaan suunnitellaan pohjoismaiden pisintä kääntyvää rautatiesiltaosuutta. Hanke liittyy syväväylän siirtoon Kyrönsalmesta Olavinlinnan luota Laitaatsalmeen kaupungin länsipuolelle. Rautatiesillaksi suunnitellaan jatkuvaa teräksistä kotelopalkkisiltaa, jonka jännevälit ovat 19,9 + 53,1 + 35,0 metriä. Näistä kaksi viimeistä muodostavat 88,1 metriä pitkän liikkuvan osan. Rakennustyöt alkavat aikaisintaan 2015.

Kruunupyyjoen vanha teräsrautatiesilta on siirretty alkuvuonna pääosiltaan tutkimuskohteeksi Tampereen tekniseen yliopistoon Hervantaan. Sillalla mm. testataan niittiliitosten todellista kestävyyttä. Aikanaan tulosten avulla voidaan arvioida terässiltojen elinkaarta.

Suomen Rautatiemedia Oy perustettiin lokakuussa 2012. Ensimmäisiksi tuotteiksi on tulossa mm. Kallansilloilla Päivärannan läppäsiltojen elinkaaren lopun viimeisiä avauksia käsittelevä dokumentti. Tuotteita tullaan myymään internetissä sähköisenä Pay-Per-View -muodossa.

Tasoristeysonnettomuudet kaksinkertaistuivat Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2012. Viime vuoden 52 tapauksesta 38 sattui Liikenneviraston verkolla ja 14 yksityisraiteilla. Edelleen 52 tapauksesta 49 tapahtui VR:n kalustolle, kaksi Höyryraide Oy:lle ja yksi Stora Enson Varkauden tehtaan yksityisveturille. Yksi huolestuttavimpia seutuja on Lahden alue. Lahden kaupungin alueella on vielä kuusi sellaista tasoristeystä, joiden kautta kulkee kaupunkibussiliikennettä: Mukkulan radalla näitä on neljä, joista yksi on varustettu puolipuomilaitoksella, Heinolan radalla on yksi vartioimaton ja Loviisan radalla yksi vartioitu tasoristeys. Kaikki Lahti–Heinola-radan tasoristeykset ovat vartioimattomia.

Olli–Porvoo-radan kunnossapito siirtyy 1.4.2013 alkaen Porvoon Museorautatieyhdistykseltä Liikennevirastolle. Radan kunnossapito on jatkossa osa kilpailutettua samana päivänä voimaan tulevaa Liikenneviraston kunnossapitoalueen 1 kunnossapitosopimusta, jonka voitti VR Track Oy. Museorautatien liikennöinti toki jatkuu harrastajavoimin. Ratkaisu antaa mahdollisuuden nimenomaan panostaa talkoovoimia nyt liikkuvan kaluston kunnossapitoon ja liikennöintiin.

Rautateiden 150-vuotisjuhlavuodesta on ilmestynyt tammikuussa 2013 Max ja Timo-Pekka Langen tuottama juhlavideo. Siinä on omassa osassaan elokuun pääjuhlan tapahtumia ja omassa juhlavuoden 2012 muita museojuna-ajoja. Videota myy mm. Museorautatien verkkokauppa www.jokioistenmuseorautatie.fi ja Suomen Rautatiemuseo. Juhlavuodesta on kaavailtu tehtävän myös kirja.

Suomen Rautatiemuseon johtaja vaihtuu jälleen. Matti Bergströmin jälkeen Kalle Kallio valittiin museonjohtajaksi. Hän ei kuitenkaan ottanut tehtävää vastaan. Uudeksi johtajaksi tuli kesäkuun alussa 2012 Klaus Kaartinen. Hän siirtyi kuitenkin huhtikuun 2013 alusta takaisin entiseen työpaikkaansa Keskusrikospoliisiin, nyt viestinnän johtotehtäviin. Uusi museonjohtaja on haussa. Väliaikaisena museonjohtajana huhtikuusta kesäkuuhun toimii museon amanuenssi Elina Holopainen.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Pohjois-Ruotsi

Liikenne vanhalla Haaparannasta Karungin kautta Morjärvelle johtavalla radalla päättyi 7.12.2012 kun tavarajuna 6003 Haaparannasta oli saapunut Bodeniin. Kalixin ja Haaparannan välinen uusi rataosuus avattiin kaupalliselle liikenteelle maanantaina 10.12.2012. Ensimmäinen kaupallisen liikenteen juna uudella radalla oli sähkövetoinen tavarajuna nro 6000 Bodenista Kalixiin, joka siirtyi uudelle radalle Kalixin Bredvikenissä klo 6.00. Bodenin ja Kalixin välinen sähkövetoinen liikenne alkoi jo loppuvuodesta 2011. Vanha rata irrotettiin muusta rataverkosta irrottamalla kummastakin päästä pari kiskonmittaa; varsinaiset erkanemisvaihteet ovat kuitenkin paikoillaan. Rata säilytetään varalla useamman vuoden. Sille on useita käyttökaavailuja. Sitä on esitetty opastinjärjestelmien testiradaksi, museoradaksi ja resiinaradaksi. Lisäksi on ilmeisesti toiveita että Haaparannan ja Karungin välinen osuus (ns. ”Karungibanan”) jäisi tavaraliikenteen käyttöön, mikäli Karunkiin perustettaisiin uusi logistiikkaterminaali.

Haaparannan uusi rata vihittiin juhlallisesti 15.1.2013. Vihkiäisissä oli mukana Trafikverketin Årgångståget, jota veti kaksi Da-sarjan museokankisähköveturia. Juna ajoi Haaparanta–Morjärv–Haaparanta kerran aamulla ja kerran illalla, noutaen Kalixista peruskoululaisia seuraamaan vihkiäisjuhlaa, jossa puhuivat Trafikverketin pääjohtaja Gunnar Malm sekä infrastruktuuriministeri Catharina Elmsäter-Svärd. Paikalla oli lisäksi T41-vetoinen museojuna, joka pendelöi illalla kolmesti Haaparannan ja Tornion välillä.

Henkilöliikenne Luulajasta Haaparantaan on tarkoitus aloittaa 2014 aikana. Operaattorina tulisi olemaan Norrtåg AB, joka on suunnitellut aloittavansa liikenteen viidellä päivittäisellä junaparilla (viikonloppuisin ja pyhinä kolme junaparia). Pysähdyspaikkoja olisivat Luulaja, Notviken (eli Luulajan yliopisto), Sunderby sjukhus, Boden C, Morjärv, Kalix ja Haaparanta. Lisäksi suunnitelmissa on myöhemmin ulottaa liikenne jopa Ouluun sekä Rovaniemelle saakka: tähän suunnitelmaan kuuluu mm. Haaparannan aseman käyttö alkuperäiseen tarkoitukseensa ja junanvaihto asemahallin kautta. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan kuuluu 12 päivittäistä junavuoroa Luulajasta Ouluun. Matka-aika Luulajasta Ouluun olisi noin kolme tuntia. Suunnitelma esittää matkakeskuksen rakentamista Luulajaan sekä uusia laitureita ja sivuraiteen sähköistämistä Morjärvelle ja Kalixiin. Myös Haaparannan asemalaituria tulee madaltaa nykykalustolle paremmin sopivaksi.

Tukholma

Tukholman Citybanan työt etenevät hyvin aikataulussaan. Rata on tarkoitus avata liikenteelle 2017. Sen ydinosa on kuusi kilometriä pitkä kaksiraiteinen tunnelirata keskustan ali. Lähiliikennejunat siirtyvät uudelle radalle, kun pitkämatkainen liikenne jää nykyiselle reitille. Radalle tulee kaksi uutta asemaa, Stockholm City ja Stockholm Odenplan. Alkueräinen yhdysrata Etelä- ja Pohjois-Tukholman välillä avattiin 1871. Se rakennettiin alun perin kaksiraiteiseksi ja Citybanan valmistuessa sen raidekapasiteetti on saanut riittää 146 vuotta!

Etelä-Ruotsi

Ruotsissa on käynnistymässä myös muita todella merkittäviä rautatieinvestointeja. Vuosina 2017–28 rakennetaan Östlänken eli uusi kaksiraiteinen rautatie Järnasta Tukholman eteläpuolelta Linköpingiin. Rata tulee kulkemaan Skavstan lentokentän kautta. Skavsta on matkustajamäärässä Ruotsin kolmanneksi suurin lentoasema. Sitä käyttävät erityisesti halpalentoyhtiöt. Puolestaan 2020–24 rakennetaan uusi kaksiraiteinen rautatie Göteborgin ja Boråsin välillä Bollebygdin ja Mölndycken väliselle osuudelle. Tämä rataosuus kiertää Ruotsin toiseksi vilkkaimman lentoaseman eli Landvetterin kautta. Vilkkaimmalle lentoasemalle eli Arlandaan on ollut jo pitkään rautatieyhteys. Nyt rakennettavat uudet rautatiet tulevat aikanaan olemaan osuuksia Götalandsbanasta eli Tukholman ja Göteborgin välille suunnitellusta suurnopeusradasta.

Gotlanti

Gotlands Hesselby Jernvägin (GHJ) ratatyöt etenevät ripeästi Gotlannin saarella. Uusi etappi saavutettiin 19.1.2013, kun viimeiset kiskot naulattiin juhlallisesti yhteen osuudella Hesselby–Tule–Kambshagtorp. Tämä osuus vihitään tulevana keväänä ja kesällä 2013 tällä 3,5 km pitkällä välillä aloitetaan henkilöliikenne. Raidetyöt Romaan saakka valmistuvat 2014 loppuun mennessä ja koko rautatie Romaan vihitään keväällä 2015 (tämä on samalla korjaus Resiinassa 4/2012 olleen Jorma Mäntylän artikkelin virheellisiin tietoihin). Hanke on toteutettu ja toteutetaan loppuun EU-rahoituksella. Rahoitusta on saatu nopeammin, kuin kukaan rautatiellä alun perin uskoi. Päätös hankkeen rahoituksesta Romaan asti saatiin joulukuussa 2011. Hankkeeseen kuuluu myös useiden liikennepaikkarakennusten ja asema- ja pysäkkiympäristöjen toteutus samassa aikataulussa.

Tanska

Tanskassa on käynnistetty uuden kaksiraiteisen nopean liikenteen pääradan rakennustyöt Kööpenhaminan ja Ringstedin välillä. Se valmistuu 2018.  Tämän lisäksi Tanskassa on päätetty toteuttaa 16 muuta suurta kiskoliikenneinvestointia, mm. koko maan rautateiden uudet turvalaitteet 2021 mennessä, kiinteä rautatieyhteys Saksaan Fehmarin salmen poikki (2021), Århusin pikaraitiotie (2016), Kööpenhaminan kehämetro (2018), jne.

Norja

Myös Norjassa on päätetty panostaa voimakkaasti rautateihin. Työt ovat jo pitkällä tai vähintään käynnistymässä säteittäisesti Osloon johtavien ns. InterCity-ratojen kunnostamisessa 250 km/t tasolle karkeasti noin 100 km etäisyydelle Oslosta. Mikäli varsinaisten suurnopeusratojen rakentamisesta päätetään, palvelevat nämä radat tulevaisuudessa niitä Oslon päässä. Näiden lisäksi maan hallitus on äskettäin päättänyt myös Trondheimin ympäristön liikenteen voimakkaasta kehittämisestä. Nyt sähköistys päättyy Trondheimiin, mutta pohjoiseen vievän Nordlandsbanan eteläosa on päätetty sähköistää 125 km Steinkjeriin asti. Ensimmäiset 35 km rakennetaan lisäksi kaksiraiteiseksi. Tämä sisältää pitkän uuden tunneliosuudenkin.