Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 2/2013

KALUSTOMUUTOKSET HELMI–HUHTIKUU 2013

Uudet valmistuneet
  • 3 Sm5 (94 10 2081 023–
    94 10 2081 025)
  • 3 Etv (99 10 9552 5512–
    99 10 9552 5514)
  • 25 Snps
Muutetut
  • 1 Hccmqqr (445013) sarjaan Gd (65 10 9876 013)
  • 53 Gbln-t sarjaan Gbls
  • 13 Sti sarjaan Zakks
Romutettaviksi päätetyt
  • 1 Sp
Museoitu
  • 1 BT (01337) PoRha
Luovutettu, myyty tms.
  • 1 Ttv (6) PoRha
  • 1 Tve2 (442) Easmar Logistics
Hylkäys-/romutuspäätös
  • 1 Sm1+Eio (6040+6240)
  • 3 CEmt (24041, 24046 ja 24049)
  • 3 Ein (23173, 23179 ja 23185)

Liikkuvan kaluston oikea maatunnus suomalaiselle kalustolle on yleisestä Suomen FI-maatunnuksesta poiketen FIN. Käytännössä kaluston kyljissä on FI- ja FIN-tunnuksia sekaisin, mutta FIN on ainoa oikea, mitä pitäisi käyttää. VR:n kalustoon Pieksämäen konepaja teippaa oikean muodon FIN. Kalustomerkinnöissä ennen 12 numeron pituista EVN-numeroa (European Vehicle Number) olevat maa- ja haltijatunnukset eivät kuulu EVN-numeroon, vaikka ne usein onkin merkitty EVN-numeron eteen tai muutoin lähistölle. Tästä syystä jatkossa Resiinassakin käytetään vain EVN-numeroa ja haltija kerrotaan muutoin uutisen lauserakenteessa. EVN-numerossa voi luettavuuden helpottamiseksi käyttää välilyöntejä, esim. oheisella tämänkin lehden uutisissa käytetyllä tavalla: 98 10 8129 145-3.

Sr2-vetureiden ohjaamoihin on lisätty lisänäytöt ohjausvaunujen toiminnan seuraamiseksi. Kesällä 2014 nopeus 200 km/t otetaan radan salliessa Sr2-vetoisten kaksikerroksisten junien perusnopeudeksi, kun sitä nyt käytetään vain aikataulujen kiinniajoissa.

Sr1 3037 vaurioitui 6.5.2013, kun pakettiauto jäi T 3432:n alle Äyhön tasoristeyksessä Rauman radalla. Auto ja veturi syttyivät palamaan. Rata oli poikki onnettomuuden takia lähes yhdeksän tuntia.

Sm1 6001+ Eio 6201:n ainakin toistaiseksi viimeinen ajopäivä kaupallisessa liikenteessä oli 10.4.2013. Päivän ajot olivat: W 69012 Ilr–Hki, E 8303/8304 Hki–Klh–Hki, E 8317/8318 Hki–Klh–Hki ja 65005 Hki–Ilr. Viimeisellä Kauklahden matkalla junaan tuli kompressorivika, jonka jälkeen juna vietiin seisomaan Ilmalaan. VR:n vanhin sähköjuna oli viimeinen liikenteessä ollut esisarjan Sm1-juna. Se on varattu Suomen Rautatiemuseolle.

Sm4 6303+6403 on ensimmäinen ns. RG-kunnostuksen (RG; ital. revisioni generale) saanut yksilö. Juna valmistui huhtikuussa Hyvinkään konepajalta. Junassa on sisätilatkin uusittu uuteen asuun. Tänä vuonna uusitaan viisi Sm4-junaa. Koko sarja on käynyt läpi peruskorjauksen kuudessa vuodessa.

Sm5 nro 26 hinattiin 24.4.2013 Turusta Ilmalaan junana 11982. Veturina oli Dv12 2703. Sm5 nro 27 tuli 29.5.2013 samaa reittiä Dv12 2735:n vetämänä junana 11984. Aikanaan Kehäradalla edellytetään, että junissa on tunneleissa tapahtuvan matkustajien tekemän hätäjarrutuksen estotoiminta. FLIRT-junissa se on jo alun perin, samoin Kehäradalla niiden varakalustona olevissa Sm4:issä.

Dr16 2815 oli viimeinen nykymuotoisen laajennetun huollon Hyvinkään konepajalla läpikäynyt veturi. Jatkossa Dr16-vetureita huolletaan pikakorjauksin.

Dm12:ssa oli jälleen tulipalon alku, kun H 388:ssa 4401 savusi Skogbyssä 10.4.2013. Matkustajat joutuivat kävelemään rata pitkin lähimpään tasoristeykseen ja bussiin.

Hr1 1009:tä käännettäessä 19.4.2013 Kouvolan kääntöpöydällä osui kääntöpöydän koppi liian lähelle pöytää pysäköityyn Tka:han. Pari viikkoa myöhemmin, 5.5.2013, junan odotellessa Salpausselällä lähtöaikaa Mukkulaan, se lähtikin puoli tuntia ennen lähtöaikaa itsestään valumaan taaksepäin työntäen Salpausselän raidepuskinta puoli vaununmittaa. Viimeisenä ollut huoltovaunu putosi kiskoilta.

Rautaruukin vaihtotyöt Hämeenlinnan tehtaalla siirtyivät VR:n hoidettavaksi 1.3.2013 alkaen. Tehtaalla uudesta asti käytössä ollut vaihtoveturi Move 66 667/1971, Rautaruukin numeroltaan 668, jäi toimettomaksi. Veturia on yritetty myydä, mutta uutisen kirjoitushetkellä Move oli edelleen Hämeenlinnassa.

OTSO 4 145/1989, joka on uusin Suomen entisten junalauttasatamien vetureista, on vuokrattu pitkällä sopimuksella Ovako Imatra Oy Ab:lle Imatrankoskelle. Ennen vuokrausta OTSOn raideleveys muutettiin leveäraiteiseksi. Veturi myös huollettiin ja maalattiin Teräspyörän konepajalla Voikkaalla. Ovakolla OTSO, eli Dr25 98 10 8129 145-3, korvaa Move 66-veturin 668/1971, josta keväällä rikkoutui päämoottori. Lisäksi Ovakolla on käytössä Move 66 6624/1982.

FN Steel Oy:n konkurssihallinto on huutokaupannut keväällä 2013 entisiä Koverharin terästehtaan vetureita. Myynnissä on ollut Tve4 504 ja kaksi OTSO 2:ta.

Railtek Oy on uusi suomalainen ratatyöurakoitsija, joka on saanut nopeassa tahdissa useita ratatyöurakoita. Yhtiön avainhenkilöillä on vahvaa työkokemusta ratainfra-alalta. Railtek vastaa mm. UPM-Kymmenen Kymin tehtaan raiteiston kunnossapidosta Kuusankoskella ja toimii Lemminkäisen aliurakoitsijana Kannelmäki–Myyrmäki-päällysrakenneurakassa. Yhtiö on ostanut ratatyökäyttöä varten Teräspyörältä OTSO 2 -veturin 48/1962, joka on saanut Trafilta tunnukset Dv19 98 10 8000 048-3.

Höyryraide Oy on ollut kiinnostunut hankkimaan Suolahden veturitallin, mutta Äänekosken kaupunki on ainakin toistaiseksi ollut kielteisellä kannalla. Yhtiön Nurmeksen veturitallin hankinta on ollut myös vailla lopullista kauppasopimusta kevääseen saakka, vaikka Nurmeksen kaupunki hyväksyi myynnin 5.11.2012. Liikenneviraston ja Höyryraiteen välille on tehty raiteidenkäyttösopimus, jonka mukaan Höyryraide saa säilyttää kalustoaan talliraiteistolla.

Wärtsilän venäläinen yhteisyritys TMH Diesel Engine Company LLC (WTEC) on saanut tilauksen 12:sta vaihtovetureihin asennettavasta Wärtsilä 20L -moottorista. Tämä on ensimmäinen yhteisyrityksen allekirjoittama tilaussopimus. Transmashholding, joka on Venäjän johtava rautatiekaluston valmistaja, ja Wärtsilä perustivat yhteisyrityksen vuonna 2010. Transmashholdingin tytäryhtiö BMZ Bryansk teki tilauksen helmikuussa. Moottorit asennetaan BMZ:n uusiin dieselkäyttöisiin TEM 18B -vaihtovetureihin. Moottorit toimitetaan syksyllä 2013. Tilauksen arvoa ei kerrota.

Ziggy Hulden
82043

Edo 28602 esitteillä Helsingin asemalla 16.4.2013

Edo-ohjausvaunu esiteltiin VR:n henkilökunnalle ja julkiselle sanalle Helsingissä 16.4.2013. Esittelyjunan kokoonpano oli: Sr2 3203 + Ed 28093 (50 10 2697 093-6) + Edfs 28324 (55 10 8497 324-9) + Rx 26711 (50 10 8876 011-8) + Edo 28602 (50 10 8697 602-1) ja sen infojärjestelmään oli junatiedoksi syötetty IC2 976 Helsinkiin. Ohjausvaunu vastaa matkustajapalvelultaan pääasiassa normaalia Ed-vaunua. Ohjaamo varusteluineen on toki vaatinut toisen pään välitason 12 istumapaikan poistamisen, jolloin vaunun paikkaluvuksi tuli 101. Vaunun pituus on 27,4 metriä, eli metrin pidempi kuin Ed. Kahdelle polkupyörälle on saatu paikat vähentämällä suurten matkatavaroiden säilytystiloja. Vaunun myyntinumero näytetään myös ulko-ovessa. Ohjaamopääty on törmäysten varalta vahvistettu. Edo-vaunu oli testauksessa Laajakankaan koeajoraiteistolla Kontiomäen pohjoispuolella huhti–toukokuun vaihteessa. Vaunujen koeajot käynnistyivät tämän jälkeen, mm. tunnelimittauksilla rantaradalla toukokuun lopussa. Kaupallinen käyttö alkaa kesällä 2013 perinteisillä IC2-junien reiteillä.

ERd-ravintolavaunuissa tulee olemaan yhteensä 80 istumapaikkaa, joista 12 erillisessä kabinetissa. Ensiesittely on ensi vuodenvaihteessa.

Edo-ohjausvaunujen ja ERd-ravintolavaunujen tilausoption hyödyntämisestä tehtiin VR:n ja Transtechin välinen sopimus huhtikuussa 2013. Alkuperäinen tilaus käsitti 12 Edo- ja 15 ERd-vaunua, jotka ovat liikenteessä syksyyn 2014 mennessä. Nyt VR:n lisää tilaamat 13 Edo- ja 11 ERd-vaunua valmistuvat syksyyn 2015 mennessä, jolloin käytössä on kaksikerroksisia ohjausvaunuja 25 ja ravintolavaunuja 26.

Sähköveturivetoisten taajamajunien vaunustoja tullaan korvaamaan IC-käytöstä poistuvilla Ex-vaunuilla. Muutamien Ex-vaunujen hyteistä toinen muutetaan konduktöörien työskentelytiloiksi. Ex-vaunustoisia taajamajunia tullaan ajamaan väleillä Tampere–Pori, Seinäjoki–Vaasa sekä Kokkola–Rovaniemi. Aikataulullisesti suunnitelmissa olisi aloittaa liikenne kuluvan vuoden lopulla. Samalla tupakkakopit ovat poistumassa henkilöliikenteen kalustosta.

EFiab 11655 on joutunut Toijalan Veturimuseon pihassa ilkivallan kohteeksi. Koska sille ei voida osittaa sisäpaikkaa Toijalasta, siirretään vaunu parempaan suojaan Jyväskylään. Toisaalta Keitele-Museon kalusto jouduttaneen siirtämään Jyväskylässä jossain vaiheessa ns. Transpointin hallista toiseen säilytyspaikkaan.

Avorahastus laajeni 8.4.2013 alkaen väleille Kirkkonummi–Karjaa ja Kerava–Lahti. Sen sijaan Riihimäki–Lahti säilyy edelleen kaukoliikenteen rahastusmallin mukaisena.

Savuttomuus koskee 3.6.2013 alkaen myös kaikkia VR:n kaukojunia, eli tämän jälkeen kaikissa VR:n junissa on tupakointikielto. Muissa Pohjoismaissa ja useissa muissakin Euroopan maissa tämä on jo totuttu käytäntö. Tupakointitilojen poistuminen mahdollistaa niiden muuttamisen pyöräpaikoiksi tai matkatavaroiden säilytystiloiksi. Pendolinojen tupakointitilan poistolla laajennetaan ravintolan asiakastiloja. Toki tupakointi liikkuvassa junassa onnistuu edelleenkin Suomessa: Tolstoissa saa yhä tupakoida vaunujen eteisessä.

Plasser on toimittanut toukokuussa 2013 uudet tukemiskoneet sekä Destia Railille että Komsor Oy:lle. Koneet käyvät Laajakankaalla kulkuominaisuuskokeissa.

Hccmqqr-vaunu 445013 on saanut vihreä/valkoinen-teippauksen ja EVN-numeron 65 10 9876 013-5. Samassa yhteydessä vaunun uudeksi sarjamerkinnäksi on tullut Gd, missä ”G” tarkoittaa autovaunua ja ”d” kaksikerroksista. Teippauksen pääasiallisena kuvituksena on käytetty kolmea erilaista poro-aihetta.

Mankalaan Lahti–Kouvola-rataosalle rakennetaan tänä vuonna uusi raiteenvaihtopaikka. Niinimäki–Uusikylä-väli (lähes 22 km) on osoittautunut käytännössä liian pitkäksi raiteenvaihtopaikkojen väliksi. Varsinkin Allegroilla olisi tarve ohittaa tavarajunia kyseisellä alueella.

Kokkola–Ylivieska-radan uuden liikenteenohjausjärjestelmän toimittaa mikkeliläinen Mipro Oy. Lopputuloksena kaksiraiteiselle radalle tulee Opastin 2010 -järjestelmän mukaiset yhdistelmäopastimet led-valoineen.

Opastin 2010 -järjestelmän yhdistelmäopastimet pystytettiin ja otettiin käyttöön Kaupunkiradan raiteilla Käpylä–Pasila-alueella toukokuun 2013 puolivälissä.

Kotkan radalla tehdään tänä kesänä merkittäviä vanhojen terässiltojen uusimisia. Valmistelujen jälkeen siltojen kannet vaihdetaan Osolankoskella (km 234+287) ja Huumassa (km 2362+784) viikonloppuna 31.8.–1.9.2013.

Pieksämäki–Kuopio-rataosan päällysrakenteen uusiminen saataneen valmiiksi tänä vuonna. Työt aloitettiin huhtikuun lopussa. Kurkimäelle asennetaan entistä pidempi vaihde junien mäkeen lähdön helpottamiseksi. Rataosan nopeus ei nouse vielä mm. tasoristeysten takia.

Huopalahti–Vantaankoski-radan päällysrakenteen uusiminen valmistuu samoin tänä vuonna. Kaikki liikenteeseen vaikuttavat työt ajoittuvat kesä–elokuulle seuraavasti: Kannelmäki–Myyrmäki, itäinen raide 7.6.–11.7.2013, Pohjois-Haaga–Vantaankoski, molemmat raiteet 11.7.2013–18.7.2013 ja Kannelmäki–Myyrmäki, läntinen raide 15.7.–12.8.2013. Molemmat raiteet ovat jälleen liikenteellä 12.8. Viimeistelytyöt jatkuvat lokakuulle saakka.

Vantaankosken radan ja Leppävaaran kaupunkiradan liikennesuunnat muutettaneen ensi syksynä vasemmanpuoleisiksi. Tällä ennakoidaan Kehäradan tulevaa vasemmanpuoleista liikennöintiä. Liikennevirasto teki asiasta päätöksen 22.4.2013.

Lielahti–Kokemäki-rataosan päällysrakenteen vaihto jatkuu tänä vuonna ja valmistuu ensi vuonna. Korjattu rata on liikenteellisesti valmis 14.12.23014, jolloin mm. akselipainoksi on tarkoitus nostaa 250 kN. Ratatöiden vuoksi H 462 Tampereelta Poriin ajetaan InterCity2-kalustolla 1.6.–4.7. ja 12.8–26.10.2013. Junan aikataulu muuttuu. Korvaava IC2 474 lähtee Porista klo 6.08 normaalin 6.18 sijaan.

Tuiraan asennetaan juhannuskatkon aikana uusi 60E1-kiskopainon kaarrevaihde. Erikoiskaarrevaihteita asennetaan rataverkolle todella harvakseltaan, noin yksi kahdessa vuodessa. Oulusta pohjoiseen pääradalla on viiden päivän katko juhannuksen aikoihin lähinnä suurista siltatäistä johtuen.

Kehäradan rautatietunneleiden viralliset nimet ovat Lentoaseman tunnelin (lyhenne Lent) ja Kivistön tunneli (Ktöt). Siinä, kun Kehäradan tunneli on lähes kokonaan aito kalliotunneli, on Kivistön tunneli ”leikkaa ja kata” -menetelmällä rakennettu betonitunneli.

Kehäradalle asennetaan kuusi vaihdetta, joilla on kumityyppiset pohjaimet kaikkien vaihdepölkkyjen alla. Näillä vähennetään raidesepelin jauhautumista ja vaihteiden tukemistarvetta. Vaihteista neljä tulee Lentoaseman tunneliin ja kaksi koemielessä raiteenvaihtopaikalle Asolaan.

Pasila–Riihimäki-kapasiteetinnoston suunnittelu on täydessä vauhdissa. Tässä yhteydessä Keravan kääntöpöytä on vaaravyöhykkeessä. Yksi mahdollisuus on pöydän siirto. Paikalle suunnitellaan lähiliikennejunien kääntöraiteita.

Vammalassa tapahtui aamuyöllä 6.4.2013 junavaurio, jossa T 3703:n kaikkiaan 43 vaunusta 13 suistui kiskoilta. Läpikulkuliikenne voitiin aloittaa dieselkalustolla jo onnettomuuspäivän iltapäivällä klo 14 ja sähkövedolla seuraavana aamuna. Junakohtaukset olivat mahdollisia Vammalassa jälleen 21.4.2013 alkaen. Kaikki raiteet ja turvalaitteet saatiin normaaliin käyttöön 3.5.2013. Onnettomuudessa ilmenneiden vaihdesäätötarpeiden ajaksi Liikennevirasto laski väliaikaisesti itäisen yhdysliikenteen tavaravaunujen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 60 km/t 12.4.2013 alkaen. Säätöjen jälkeen nopeus palautettiin normaaliksi rataosa kerrallaan. Liikennehaitat jäivät vähäisiksi.

Pasila T:ssä tapahtui 22.5.2013 poikkeuksellinen vaurio, kun rekkajunan viimeinen vaunu oli T 3053:n lähtiessä kiinni kuormauslaiturissa ja laituri liukui junan perässä kiskoilla noin puoli kilometriä. Juna pääsi jatkamaan matkaansa Ouluun viimeistä vaunua lukuun ottamatta.

K- ja I-junat vaihtoivat Tikkurilassa keskenään vakioraidettaan 13.3.2013 alkaen. Pohjoiseen menevät K- ja N-junat lähtevät nyt raiteelta 5 ja I-junat kääntyvät raiteella 4. Raiteelle 4 asennettiin 11.–12.3. välisenä yönä väliaikainen raidepuskin.

Lähiliikenteen aikataulukirjaa ei enää paineta lainkaan. Aikaisempi VR:n aikataulukirja oli voimassa 16.6.2013 (kannessa 2.6.2013) asti, mihin päättyi kirjan julkaiseminen. Kun HSL:kään ei enää julkaissut kesäaikataulukirjaansa, täydellisiä kesäaikatauluja ei julkaista painettuna enää missään. Kaukoliikenteen Taskuaikataulusta jätettiin jo aiemmin kulussaolojen poikkeuspäivät pois, joten varmistuakseen junansa kulkemisesta täytyy asia joka tapauksessa varmistaa internetistä tai muualta.

Torpparin siltapaikalle Karjaa–Hanko-rataosalle asennettiin suurin Suomessa rautateille asennettu teräsputkisilta 4.–6.5.2013. Alun perin asennuksen piti tapahtua jo loppusyksynä 2012, mutta liian kylmä sää esti työn silloin. Aikaisemmin suuria teräsputkisiltoja on käytetty teillä ja vain harvoja, paljon pienempiä, rautateillä. Uusi silta on instrumentoitu mittalaitteilla, joilla Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) seuraa sillan käyttäytymistä. Sivulta silta on tortillan muotoinen. Sillan avajaisia vietettiin 6.6.2013.

Alvajärvi (Äänekoski–Haapajärvi) ja Iisalmen teollisuuskylä (Iisalmi–Ylivieska) lakkautettiin virallisesti rautatieliikennepaikkoina 29.4.2013 lukien. Vaihteet on purettu jo aikaisemmin.

Yksityisraiteita ollaan sulkemassa VR Transpointin liikennepalvelujen vähennyksen ja oleellisesti tiukentuneiden Trafin turvallisuusvaatimusten takia. Keväällä Riihimäen ongelmajätelaitos sekä Koskenkorvan ja Rajamäen tehtaat ovat irtisanoneet yksityisraideliityntäsopimuksensa. Kouvolassa ns. Savontalon raide ja erkanemisvaihde Kuusankosken radasta on tulossa purkuun.

Rautatierakenteiden professoriksi on nimetty Tampereen Teknillisessä yliopistossa (TTY) Antti Nurmikolu 1.2.2013 alkaen. Hän on Suomen ensimmäinen rautatiealan professori.

Turvallisuustutkinta (ISBN 978-952-255-249-5) on Liikenneviraston kansainvälisten rautatietoimintojen koordinaattori Juha Piirosen väitöskirja, joka tarkastettiin Lapin Yliopistossa Rovaniemellä 12.4.2013. Siinä käsitellään turvallisuustutkintaa sääntelevää lainsäädäntöä ja sen suhdetta kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja EU-oikeuteen. Kirja on Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro 7/2013. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa toimi dosentti Ora Meres-Wuori.

Suomen Rautatiemuseon uudeksi johtajaksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen Tiina Lehtinen. Hän on viimeksi työskennellyt Kellomuseon johtajana Espoossa.

Kuusamon kenttäradan liikenne aloitettiin Isokumpuun saakka syyskuussa 1943. Tästä syystä Taivalkoskella järjestetään 29.9.2013 alkaen kello 12.00 muistojuhla. Isokummussa parannetaan kesällä tästä saksalaisten sotilasrautatiestä kertovia infotauluja.

Suomen pohjoisin veturivetoinen rautatie on uusimpien tutkimustietojen mukaan toiminut Petsamon Pummangissa.

Helsingin raitioteiden tuleva uusi MLNRV III -raitiovaunu saatiin myyntiin pienoismallina 18.3.2013. Koskaan ennen suomalaista raideliikennemallia ei ole saatu kaupallisena pienoismallina ennen kuin esikuva on liikkunut metriäkään. Transtechin valmistaman raitiovaunun prototyypin koeajot alkavat toukokuussa Kajaanin Otanmäessä. Pienoismallin on valmistanut Leopold HALLING Itävallassa. Vaunu on täsmälleen H0- eli 1:87-mittakaavassa. Sitä kuitenkin valmistetaan kahdella raideleveydellä, eli esikuvan mukaisesti metrin raideleveydellä (H0m) ja normaaliraideleveydellä 1435 mm (H0). Pienoismallia myydään sekä moottoroituna (kaksi eri moottoria) tai ilman moottoreita. Vaunun mukana tulee useita vaihtoehtoisia linjanumeroita ja linjanäyttöjä. Pienoismallia myy Mallikauppa; Hämeentie 19, 00500 Helsinki, puh. (09) 454 0713, www.mallikauppa.fi.

Pienoisrautatiepäivät 2013 järjestetään 19.–20.10.2013 Vantaan Myyrmäellä Energia-areenassa. Tapahtuma on tällä kertaa yhdistetty Old Toy Swap -tapahtumaan, Nukke- ja nallemarkkinoihin ja Miniasuntomessuihin. Järjestelyistä vastaa Märklin Club of Finland, www-marklinclub.fi.

Kirja Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlilta julkistettiin 29.5.2013 Suomen Rautatiemuseolla. Teos on suomen- ja englanninkielinen ja sen on kirjoittanut Kimmo Pyrhönen. Käännöksestä ovat vastanneet Kirsi Airio ja Gerard Brady sekä kirjan asiatarkastuksesta Sakari K Salo. Kirjan kuvitus on Suomen Rautatiemuseolta ja yksityishenkilöiltä ja sen on kustantanut liikennealan kirjoihin erikoistunut Kustantaja Laaksonen.

Rantarata-kirjan omistajia pyydetään tekemään kynäkorjaus sivun 50 vasemman yläkuvan kuvatekstiin. Kuva ei ole Siuntiosta (vaikka sen takana niin väitetään), vaan Kirkkonummelta.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Lavassaaren kapearaiteisella turveradalla Pärnun pohjoispuolella on yhä säännöllistä liikennettä. VAPO vähensi välillä rautatieliikennettä, mutta järjestelmän on sittenkin todettu olevan ylivoimainen kuorma-autoihin verrattuna ja rautatiejärjestelmään on investoitu uudelleen. Käytössä on 750 mm:n raidelevyistä rataa edelleen noin 28 km. Rata on yhteydessä Lavassaaren pari kilometriä pitkään museorautatiehen; itse asiassa museoradalla ajetaankin vain lauantaisin, koska työpäivinä rata on turveradan käytössä. VAPO:n turveradalla on Lavassaaressa oma uusi varikko parin kilometrin päässä museorautatien varikosta. Vetureita on kuusi, joista neljää käytetään aktiivisesti. Vetureista yksi on TU7-tyyppinen ja muut viisi ovat TU6-vetureita. Turve kerätään vaunuihin soilla ja tuodaan purettavaksi varikon läheiselle purkupaikalle edelleen autoilla kuljetettavaksi. Vaunut ovat sangen uudenaikaisia ja ne tyhjennetään vaununkääntölaitteilla. Yhdysrata Tootsin turvetehtaallehan purettiin lopullisesti jo aiemmin, joten käytössä oleva rata toimii vain Via Baltican länsipuolella. Via Baltican ylittävä teräsbetoninen vanha ratasilta puretaan viimeistään tien leventämisen yhteydessä. Virossa on käytössä Puhjessa toinen turverata, tosin vaatimattomampi kuin Lavassaaressa.

Itä-Euroopassa laajalti kaukolinja-autoliikennettä harjoittava Lux Express suunnittelee aloittavansa myös junaliikenteen, ensimmäisenä Tallinna–Pietari-välille. Liikenteeseen on kaavailtu korkeatasoisella sisustuksella toimitettavia Stadlerin diesel-FLIRT-junia.

Elektriraudteen FLIRT-junien koeajot ovat jatkuneet tiiviisti jo toimitetuilla tuoduilla kuudella junayksiköllä. Seuraavat kaksi yksikköä saapuvat maahan 6.6. ja sitä seuraavat kaksi 10.6.2013.

Tallinna Linnatranspordi AS (TLT; Tallinnan Kaupunkiliikenne Oy) perustettiin 18.7.2012. Siitä alkaen Tallinna Trammi- ja Trollibussikoondise AS:n (TTTK) ja Tallinna Autobussikoondise AS:n (TAK) kaikki raitiovaunut, johdinautot ja kaupunkibussit liikennöivät saman nimen alla. Ajatuksen yhtiöiden yhdistämisestä ja lippu-uudistuksesta esitti Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar tammikuussa 2012. Vuoden 2013 alusta kaikki tallinnalaiset ovat saaneet matkustaa kaupunkiliikenteessä (pl. junat) ilmaiseksi. Elektroninen näyttölippu otettiin käyttöön 1.3.2013, jolloin myös paperisten lippujen myynti lopetettiin. Näyttölippuun voi ladata arvoa mm. R-kioskeilla tai internetissä. Lippu viedään kortinlukijan läheisyyteen, jolloin matka rekisteröityy alkaneeksi. Tästä alkaen voi matkustaa yhden tunnin ajan, mutta jokaisessa uudessa kulkuvälineessä kortti on rekisteröitävä. Tunnin aikana alkaneen viimeisen osuuden saa jatkaa loppuun samassa kulkuneuvossa, vaikka matkan lopussa aika ylittyisikin. Kortilla voi matkustaa myös enintään viiden hengen ryhmässä, jolloin jokaista lisämatkustajaa varten täytyy painaa lukijassa olevaa nuolinäppäintä. Kertalipun voi edelleenkin ostaa kuljettajalta, mutta korkeampaan hintaan.