Artikkelihaku

Resiina 1/2017

Kansi 1/2017

» Viron rautateiden varhaisia vaiheita
» Krauss-veturille uusi koti Saksasta
» Höyryvetureiden käyttö 2016

Tasoristeys 4/2013

KALUSTOMUUTOKSET SYYS–LOKAKUUSSA 2013

 Uudet valmistuneet
  • 2 Sm5 (94102081029–94102081030)
  • 6 Edo (50108697605–50108697610)
  • 22 Snps
 Muutetut
  • 4 Hccmqqr (445006–445009) sarjaan Gd (65109876006–65109876009)
  • 1 Gbln-t sarjaan Gbls
  • 60 Sp sarjaan Sps
Romutetuksi merkityt
  • 6 Tka7 (169, 173, 182, 196, 200 ja 206)
  • 1 BH
  • 5 BHkk
  • 2 BXH

Sr3-sähkövetureiden hankintapäätös on odotettavissa pikimmiten. Uuden veturin koeajoihin päästäneen 2016.

Sm3-junien keuloihin on alettu asentaa alkusyksystä 2013 alkaen heijastavia vihreitä huomiotarroja. Kirkkaan vihreällä tarralla on peitetty keulan vihreä vaakaraita sekä puskinlyhtyjen välisen säleikön alue. Ensimmäisenä tarrat sai Sm3 7X13, minkä jälkeen niitä on tullut muuhunkin kalustoon. Silmiinpistävimpiä vihreät tarrat olivat Sm1–2-junissa, mutta ne korvattiinkin myöhemmin oranssisilla.

Sm3 7603 vaurioitui pahasti ohjaamo-osaltaan, kun S 453 Helsingistä Vaasaan törmäsi viljarekkaan Ylistarossa 11.11.2013 illalla. Juna saatiin hinattua pois onnettomuuspaikalta klo 7 seuraavana aamuna. Onnettomuudessa ei tapahtunut merkittäviä henkilövahinkoja; ohjaamossa ollut junan henkilökunta ehti ajoissa turvaan matkustamon puolelle.

Sm5 nro 31 hinattiin Turusta Ilmalan varikolle Dv12 2625:llä 7.11.2013 junana 11921. Ensimmäisen tilaussarjan viimeinen Sm5, nro 32, tuli 28.11.2013 junana 11921 Turusta Ilmalaan Dv12 2631 hinaamana. Suomeen toimitetuista FLIRTeistä viiden ensimmäisen vaunut oli koottu junayksiköiksi Sveitsissä, missä ne sitten irrotettiin toisistaan ja kuljetettiin erillisinä vaunuina Turkuun. Kuudennesta junasta alkaen vaunut liitettiin toisiinsa ensimmäisen kerran vasta Turussa.

Sr2-vetureihin hankitaan uusia varatelejä Bombardierilta. Veturien huoltokäyntejä voidaan nopeuttaa valmiilla vaihtoteleillä oleellisesti.

Dv12 2630+2532 vaurioituivat lievästi, kun T 5849 törmäsi Kolpin lähellä radalle juuri nousemassa olleeseen kisko-pyöräkaivinkoneeseen 7.11.2013 noin klo 17.30. Pännäinen–Kolppi-väli suljettiin junaliikenteeltä. Onnettomuustutkintakeskus antoi raivausluvan klo 20 jälkeen ja rata saatiin auki noin klo 21.

Hv1 554 eli Riihimäen Paloheimonkadulla 43 vuotta muistomerkkinä ollut höyryveturi siirrettiin 31.10.2013 Riihimäen kaupungin varikolle. Veturi tullaan kunnostamaan ulkoisesti. Kaupunki on kaavaillut, että se saisi uuden sijoituspaikan rautatieaseman läheltä.

Hr1-veturien historiaan vuosi 2013 jää sikäli, että Ukko-Pekka-vetoisia henkilöjunia ajettiin halkopolttoisena normaalin hiililämmityksen sijaan. Hr1 1009 sai halot Haapamäeltä 22.7.2013, koska matkalla Porin Tahkoluodosta ostetut höyryveturikäyttöön sopimattomat hiilet tukkivat veturin arinan muodostaen ns. laavapesän. Juna jäi myöhään noin 11 tuntia ja matkasi halkopolttoisena Haapamäeltä Pieksämäelle ja edelleen hiilipolttoisena Pieksämäeltä Kouvolaan. Kouvolasta ajettiin haloilla myös yksi vuoro Kotkaan 26.7., samoin kuin siirtoajoja Kuusankosken radalla.

Edo-ohjausvaunuja on ollut liikenteessä 12.8.2013 alkaen kolme ja 23.9.2013 alkaen kuusi. Jälkimmäisenä päivänä pääsääntöisesti kaikki rantaradan IC2-junat alettiin ajaa ohjausvaunullisina. Kaikissa IC2-junissa koko maassa on tarkoitus olla ohjausvaunu tammikuun 2014 lopusta alkaen.

Karhulan–Sunilan rautatie on ottanut käyttöön joitakin vuosia käyttämättömänä seisseen OTSO 3 HSJ -veturinsa (Saalasti 103/1972). Veturi huollettiin perusteellisesti Teräspyörän konepajalla Voikkaalla ennen käyttöönottoa. KSR aikoo käyttää veturia Sunilan tehdasalueella pienimuotoiseen vaihtotyöhön. Saman yhtiön Move 90 -veturi (Valmet 902/1967) puolestaan kävi heti Otson jälkeen parin viikon mittaisessa suuressa telihuollossa Voikkaalla. Huolto oli ajoitettu Sunilan tehtaan huoltoseisokin mukaan, joten vähäiset työt seisokin aikana hoituivat Otsolla. Muutamana päivänä ennen seisokkia Movea sijaisti myös VR:n Dv12. Otso taittoi matkat Voikkaalle lavettikuljetuksina, Move puolestaan hinauksessa.

Sucros Oy:n ratakuorma-auto, mikä vastaa VR:n entisiä Tka6-ratakuorma-autoja, siirrettiin 30.10.2013 maanteitse Säkylästä Luvialle. Saalasti Oy myi ratakuorma-auton 1978 Lännen Tehtaille. Sitä ennen vaunu oli ollut viitisen vuotta valmistajansa Saalastin omassa käytössä Kirkkonummella. Alun perin siitä piti tulla VR:n Tka6 156, mutta se jäi 1973 erimielisyyksien takia valmistajalle. Siitä poistettiin Säkylään myytäessä mm. nosturi, jota ei vaihtotyöveturissa tarvittu.

Mankala avattiin liikennepaikkana 6.10.2013. Sen sijainti on Lahden ja Kouvolan välillä km 160+050. Lyhenne on Mka. Aikatauluihin se tuli kuitenkin vasta 15.12.2013 alkaen. Mankala toimii kaksiraiteisen radan raiteenvaihtopaikkana. Aikaisempi Mankalan pysäkki sijaitsi lähes samalla paikalla, km:llä 160+140.

Tikkurila muutettiin 2.10.2013 alkaen osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Koko liikennepaikan uusi lyhenne on Tik. Osat ovat Tikkurila asema (Tkl, km 15+861), Hiekkaharju (Hkh, km 17+109) ja Havukoski (Hvk, km 17+724). Kaupallisissa yhteyksissä Tikkurilan asemasta voidaan käyttää nimeä Tikkurila.

Koppnäs Hangon radalla on lakkautettu 10.9.2013 alkaen. Linjavaihde sijaitsi km:llä 203+540.

Yhdistetyt kuljetukset eli yhdistelmäajoneuvojen ja trailereiden kuljetukset rautateillä päättyvät 6.1.2014 alkaen. Viime vuodet liikennettä on ollut vain Pasilan ja Oulun Oritkarin välillä. Käytännössä tämä merkitsee samalla rautatietavaraliikenteen päättymistä Helsingin liikennepaikalla ja pääradalla Keravan eteläpuolella; kaikki pääkaupungin rautatietavaraliikenne kulkee Vuosaareen. VR aloitti rekkakuljetukset 1991. Kuormausasemia ovat olleet Pasila, Turku, Tampere, Oulu, Oritkari ja Kemi. Koekuljetuksia on tehty muuallakin.

Lähiliikenteen junien pysähdyspaikkoja on alettu muuttaa lokakuusta 2013 alkaen. Jatkossa lähijunan lipunmyyntiosasto sijoittuu aina lähtölaiturin keskikohdalle. Ensimmäisenä muutettiin reitit, joilla siirryttiin 27.10.2013 vasemmanpuoleiseen liikenteeseen eli Leppävaaran ja Vantaankosken kaupunkiradat. Muutostyö valmistuu kesällä 2014. Lipunmyyntiosaston pysähtymispaikan tunnistaa laiturilla olevasta keltapohjaisesta kyltistä. Muutoksen seurauksena juna pysähtyvät eri kohdassa kuin aiemmin. Osalla asemista junan pysähtymispaikka voi siirtyä merkittävästi aiemmasta. Joillakin asemilla pysähdyspaikka siirtyi aluksi laiturikatoksen ulkopuolelle, mikä aiheutti kritiikkiä.

Veturimiesten työnseisaus sotki 1.11.2013 rautateiden henkilöliikenteen. Vaikka lakossa olivat vain Helsingin ja Riihimäen kuljettajat, vaikutukset olivat valtakunnallisia lukuisten kaukojunien peruutusten takia. Varsinainen lakkoaika oli klo 0–17, mutta käytännössä lähiliikenne oli seisahduksissa aamusta iltaan saakka, muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lakon syynä olivat veturinkuljettajien uudet kääntymisaikasuunnitelmat lähijunien välillä Helsingin päärautatieasemalla.

Hangon kampiasetinlaite on yhä käyttökunnossa, vaikka sen purkamista ennakoitiin Hangossa tehdyn ratapihamuutoksen yhteydessä (ks. Resiina 2/2013, sivu 11). Kulkutie-ehdot raiteille 2 ja 3 valvotaan kampiasetinlaitteen kulkutiekangella. Kauko-ohjauksessa ei ole vaihteiden asentoilmaisuja eikä vapaanaolon valvontaa. Erilliskäyttöön otettuna kampiasetinlaitteella voi edelleen tehdä paikallisesti junakulkutien raiteelle 3, vaikka se onkin varmistettu normaalisti raiteelle 2. Oheiselle kartalle on merkitty Suomen tämänhetkiset asetinlaitteet.

Oulun uusi veturi- ja vaunuvarikko vihittiin käyttöön 30.11.2013.

Rovaniemen asemarakennuksessa oli kattotulipalo 7.10.2013. Ratapihan sähköistys oli jännitteetön pari tuntia.

Keljonlahden voimalaitokselle Jyväskylään aloitettiin hiilikuljetukset rautateitse 23.10.2013. Vuoden 2013 aikana sinne on tarkoitus ajaa nelisenkymmentä Venäjältä tulevaa junaa. Aikaisemmin hiiltä on tuotu Jyväskylän seudulle Rauhalahden voimalaitokselle, mutta tämä liikenne on päättynyt vuosia sitten. Rauhalahteen ajettiin hiiltä Naantalin satamasta ja Tahkoluodosta.

Kemijärven radan sähköistyksen valmistuminen viivästyy kolmisen kuukautta alun perin suunnitellusta joulukuusta 2013. Jännite ratajohtoon kytketään 15.12.2013 klo 24, jonka jälkeen alkavat erilaiset testaukset. Sähköistetty rata annetaan kaupalliseen liikenteeseen helmikuussa 2014. Sähköistämisen jatkamista Isokylään ja edelleen entiselle liimapuutehtaan alueelle suunnitellaan. Keitele Group rakentaa alueelle uuden sahan ja liimapuutehtaan. Lisäksi paikalle suunnitellaan raakapuuterminaalia. Ennen jatkosähköistystä välille Kemijärvi–Isokylä tehtäisiin radan perusparannus. Samalla myös Kemijärven kolmioraide rakennettaisiin takaisin ja myös se sähköistettäisiin. Kemijärven ristikkosilta on rakenteeltaan niin matala, että sen kohdalla ajolanka jouduttaneen pitämään jännitteettömänä. Junat rullaisivat sillan kohdan.

Sköldvikin radan liikenne hoidettiin 23.–25.10.2013 dieselkalustolla Linnanpellon syöttöaseman rikkoutumisen takia.

Eino-myrsky aiheutti laajoja tuhoja rautateille kulkiessaan sunnuntaina 17.11.2013 aamusta alkaen maan poikki Vaasan tasolta Ilomantsin tasolle. Pahimmillaan Vaasan rata sekä Seinäjoki–Ylivieska-, Seinäjoki–Haapamäki-, Jyväskylä–Pieksämäki-, Pieksämäki–Suonenjoki-, Pieksämäki–Mikkeli-, Pieksämäki–Joensuu- ja Tapavainola–Lappeenranta-rataosuudet olivat poikki kaatuneiden puiden ja rikkoutuneiden tietoliikenneyhteyksien takia. Pohjanmaan radalla oli yli 70 sähkörata- ja turvalaitevikaa. Savon radalla Markkala–Suonenjoki-väli oli pahiten vaurioitunut; lukuisia isoja puita oli radalla. Korjaustöitä nopeutti etukäteen toteutettu valmiustason nosto ja henkilöstön varaaminen. Kaikki muut rataosat saatiin korjattua jo sunnuntaina tai seuraavana yönä paitsi Suonenjoen ympäristö, missä ratajohtopylväitäkin jouduttiin uusimaan sekä Pieksämäki–Joensuu-väli missä liikenteenohjausjärjestelmät olivat ilman sähköä. Pieksämäen ja Kuopion välillä junaliikenne käynnistyi 18.11.2013 klo 15.50.

Siilinjärven uuden asetinlaitteen ja siihen liittyvän JKV:n käyttöönotto toteutettiin vaiheittain 19.–26.8.2013 ja Siilinjärvi otettiin kauko-ohjaukseen Pieksämäeltä 26.8.2013.

Iisalmen uusi asetinlaite ja siihen liittyvä JKV otettiin käyttöön vaiheittain 18.–24.11.2013. Iisalmi on ollut jo vanhan asetinlaitteen aikaan suuren osan ajasta kauko-ohjattuna Oulusta, mutta huhtikuussa 2014 siirrytään pelkkään kauko-ohjaukseen.

Toijala–Valkeakoski- ja Lieksa–Pankakoski-rataosuuksilla siirryttiin 4.11.2013 alkaen koemielessä kolmeksi viikoksi radio-ohjaukseen. Tähän koulutetut vaihtotyönjohtajat ajoivat yksiköt radio-ohjauslaitteilla myös linjaosuuksilla. Sama malli oli käytössä myös Hangon ja Dynamiittivaihteen sekä Joensuun ja Onttolan välillä kulkevissa vaihtotyöyksiköissä. Näillä yhteysväleillä vaihtotyöyksiköissä ei siis ollut veturinkuljettajaa. Pysyvä ratkaisu selviää tehtävien analyysien valmistuttua.

Venäläisiä uudenvuoden ajan tilaus- ja lisäjunia ajetaan 28.12.2013–11.1.2014 välisenä aikana yhteensä 41 paria eli 82 junaa. Junien määräasemat Suomessa ovat Helsinki, Kuopio ja Rovaniemi. Aiempien vuosien kohteet Kajaani ja Kemijärvi eivät ole mukana. Esimerkiksi Rovaniemellä vilkkain päivä tulee olemaan 4.1.2014. Tämän vuodenvaihteen uutuus ovat kahdesti edestakaisin kulkevat Petroskoi–Joensuu–Kuopio-junat, jotka kulkevat Viinijärven ja Siilinjärven kautta. Junat käyvät Kuopiossa 28.12.2013 ja 7.1.2014.

Destia Rail on voittanut ratojen kunnossapitoalueen nro 5 kilpailutuksen. Rataosien Orivesi–Haapamäki, Jyväskylä–Äänekoski, Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa kunnossapito siirtyy VR Trackilta Destialle. Destia Rail suunnittelee liikkuvan kaluston lisähankintoja.

Lohjanjärven radan kunnossapito lopetettaneen toistaiseksi. Liikennettä ei ole ollut viime vuoden jälkeen (ks. Resiina 3/2013, s. 55), tavaraliikennettä ei enää vuosiin. Liikennöinti edellyttäisi jonkin verran ratapölkkyjen vaihtoa. Radan loppupää on vesakoitumassa umpeen. Sen sijaan muuten Hangon rata ja Kirkniemen tehdasraide on vesottu 2013 siistiin kuntoon.

Myrskylän (Lahti–Loviisa) vaihteet purettiin 18.11.2013 alkaneella viikolla.

Jyrängon (Lahti–Heinola) linjavaihde purettiin marraskuun 2013 viimeisellä viikolla.

Kuumakäynti-ilmaisimia on uusittu 2013 aikana. Kainuun ja Lapin radoilla olleet yhdeksän viimeistä Frontec FR3000 -kuumakäynti-ilmaisinta on korvattu nykyaikaisilla Phoenix MB -laitteilla. Järjestelmän kokonaisluotettavuus ja käytettävyys paranivat huomattavasti, sillä nyt koko maassa on käytössä yhteinen laakereiden lämpötilojen mittausalue. Lisäksi kaikkien laitteiden lähettämiä hälytyksiä voidaan seurata yhdenmukaisesta käyttöliittymästä.

Pyörävoimailmaisinverkostoa on niin ikään laajennettu hankkimalla kuuden, jo yli vuoden ajan käytössä olleen laitteen lisäksi kolme uutta Scalex WILD -ilmaisinta, joista yksi on asennettu Vainikkalan aseman ja rajan väliselle raiteelle. Nämä Tamtron Systems Oy:n valmistamat laitteet mittaavat ylikulkevan junan pyöräkertojen raiteeseen kohdistamia voimia. Mittaustuloksista saadaan näkyviin sekä pyörän kulkukehän viat että kuormauksen epätasaisuudet. Pyörävoimailmaisimia on rataverkolle asennettu tähän mennessä Lautiosaareen, Tupokseen, Paltamoon, Hammaslahteen. Selänpäähän, Mattilaan (vain läntiselle raiteelle), Kaitjärvelle (molemmille raiteille) ja Vainikkalaan rajan ja aseman välille. Kolme uusinta laitetta on asennettu kuluneen syksyn aikana. Lisäksi Utissa on radassa kehitysversio. Suunnitelmissa on asentaa laitteita vielä kaksi lisää.

Kaikki valvontalaitepisteet varustetaan liikkuvaan kalustoon asennettuja radiotaajuustunnisteita (RFID) lukevin laittein.

Rautatiealan peruskoulutus siirtyy 2014 alusta VR:ltä Kouvolan seudun ammattiopistolle (KSAO). Koulutus jatkuu entisissä VR-Koulutuskeskuksen tiloissa Pasilassa, mutta sitä tullaan antamaan myös Kouvolassa. KSAO:lla on ollut jo vuosia rautatierakentajien koulutusohjelma. Kuljettajakoulutuksen uusi simulaattori on viimeistelyvaiheessa Kouvolassa. Laitteeseen tulee mm. simuloitu Kehärata tunneleineen ja uusine opastinjärjestelmineen (Opastin 2010). Lyhyempiä rautatiealan kursseja järjestävät muutkin oppilaitokset, jotka kuuluvat mm. Proxionin ja Destia Railin organisaatioihin.

Uusia ratojen kehittämishankkeita ei ole käynnistymässä 2014, mutta sen sijaan kylläkin kolme 2015. Silloin aloitetaan Riihimäen kolmioraiteen, Ylivieska–Iisalmi-radan liikennepaikkojen ja sähköistyksen sekä Pasila–Riihimäki-välin kapasiteetinnostotyöt. Sen sijaan korvausinvestointeja aloitetaan myös 2014, merkittävimpänä Oulu–Kontiomäki-välin perusparannus. Kehittämishankkeilla siis rakennetaan uutta, korvausinvestoinneilla korvataan vanhaa.

Pernon telakan rata Turussa peruskorjattiin syys–lokakuussa 2013. K30-kiskot korvattiin K43-kiskoilla ja puuratapölkyt uusilla betoniratapölkyillä. Turun Artukaisista alkavan radan omistaa STX Finland Oy. Peruskorjauksen toteutti Destia Oy.

Joustoratapölkkyjen koeasennus tehtiin marraskuun puolivälissä 2013 hajavaihtona Raisioon ja sieltä Uudenkaupungin suuntaan parin kilometrin alueelle. Työt aloitettiin 11.11.2013. Erikoisbetoniratapölkyillä haetaan samaa joustavuutta kuin puisilla pölkyillä, siten että niitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää hajavaihdossa sekaisin puisten ratapölkkyjen kanssa. Normaalit betoniratapölkyt ovat tähän liian jäykkiä. Joustopölkyillä haetaan myös edullista hiljaisten ratojen päällysrakenneratkaisua.

Pohjainrata- ja vaihdepölkkyjä on puolestaan asennettu Kehäradalle Asolaan kahteen vaihteeseen ja niiden lähialueille. Pohjainratapölkyt ovat muuten tavallisia betonisia rata- ja vaihdepölkkyjä, mutta niiden alla on kumipohjaimet, jotka vähentävät raidesepelin jauhautumista betonipölkkyjen alla. Tarkoituksena on mm. vähentää radan tuentatarvetta. Ensi vuonna myös Kehäradan tunneliin tulee jonkin verran pohjainratapölkkyjä. Aikaisemmin Kauhavalle on asennettu yksi pohjaimellinen pilottivaihde.

Kehäradan Vehkalan aseman rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2013. Päätös alkujaan vain asemavaraukseksi suunnitellun Vehkalan rakentamisesta valmiiksi asemaksi jo radan valmistumiseen mennessä tehtiin vasta 2012. Asemaurakka kattaa alueelle jo aiemmin rakennettujen siltojen väliin sijoittuvan asemalaiturin ja laiturikatoksen sekä asemalaiturille johtavien portaiden ja hissikuilujen rakentamisen. Asema valmistuu syksyllä 2014.

Humppilan lentokentän lentokenttävaraus on saanut Hämeen maakuntavaltuuston hyväksynnän Kanta-Hämeen 1. vaihekaavaan. Kaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnitelmaan kuuluu Humppilan rautatieaseman siirto lentokentän yhteyteen. Mahdollisesti myös Museorautatieltä rakennettaisiin terminaalille raide.

Pöljän pysäkkirakennus Savon radalla on tarkoitus avata vuosien tauon jälkeen uudelleen halukkaille kävijöille. Paikalla toimikin aikanaan Pöljän pysäkkimuseo, mutta sen toiminta hiipui.

Helsingin asemaravintola Eliel lopettaa toimintansa joulukuussa 2013. Sen tilalle helmikuussa 2014 avataan maahamme uudelleen rantautuneen alkuaan amerikkalaisperäisen Burger King -ketjun pikaruokaravintola. Tähän asti Avecran ylläpitämää asemaravintolaa on viimeksi uusittu vuonna 2009 ja sitä ennen 2002.

Rautatieaiheisissakin museo- ja nähtävyyskohteissa on huomattava, että sinipohjaiset nähtävyysopastusmerkit tullee olla poistettu ja korvattu ruskeapohjaisilla 2013 loppuun mennessä. Lisäksi kaikilla merkeillä tulee olla päivitetty lupa samoin 2013 loppuun mennessä. Jos tieliikenneasetuksen muutos ei vaikuta olemassa oleviin opasteisiin tai jos opastustaulujen uusimistarve johtuu asetuksen muutoksesta, ei uudesta luvasta peritä lupamaksua. Maksuttomuus edellyttää sitä, että hakemus on saapunut ELY-keskukseen vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 puolella saapuneesta lupahakemuksesta peritään maksu. Opastusmerkkien uusimisesta aiheutuvat kulut kukin maksaa itse. Luvat koko maahan myöntää Pirkanmaan ELY-keskus. Mikäli uutta lupaa ei ole haettu tai vanhoja opasteita poistettu, ELY-keskukset ryhtyvät vanhentuneiden opasteiden osalta toimenpiteisiin 31.7.2014 alkaen.

UUTISIA ULKOMAILTA

Eurooppa

Hyviä uutisia Iso-Britanniasta: eurooppalainen painettu rautatieaikataulu palaa sittenkin markkinoille (ks. Resiina 3/2013 s. 58–59). Thomas Cook on myynyt oikeudet aikataulukirjan tuottamisesta entiselle henkilökunnan jäsenelleen John Potterille. Ensimmäinen kirja ilmestynee helmikuussa 2014. Uusi European Rail Timetable tulee sisältämään samat tiedot kuin aikaisempi Thomas Cookin aikataulukirja, mutta ulkoasu muuttuu. Julkaisun kotisivut ovat www.europeanrailtimetable.eu.

Viro 

Elron on 1.9.2013 ottanut käyttöön uuden tavan ilmoittaa asiakkaille junasta poistumisesta lyhyiden matkustajalaitureiden kohdalla. Kolme- ja neljävaunuisista FLIRT-junista avataan näillä pysähtymispaikoilla vain C-vaunun (vaunussa mm. invaramppi) ovet. Junien sisäpuolelle on teipattu ao. uloskäyntiä osoittavat C-kirjaimet.

Elron järjesti lokakuussa mahdollisuuden tutustua uuteen diesel-FLIRTiin kolmella linjalla. Ensimmäisenä oli 8.10.2013 Valgan suunta, missä juna pysähtyi Jõgevalla, Tartossa, Nõossa, Elvassa ja Valgassa. Itäsuunnalla pysähdykset olivat 11.10. Tapalla, Rakveressä, Kiviõlissä, Jõhvissä ja Narvassa. Edelaraudteen radalla käytiin 15.10., jolloin pysähdyttiin Kiisalla, Kohilassa, Raplassa, Lellessä, Türillä, Võhmassa ja Viljandissa. Tutustuminen junaan oli vain sen seistessä asemilla, matkustaminen ei vielä ollut mahdollista. Junan esittelyn lisäksi pysähdyspaikoilla mm. järjestettiin arpajaisia, ja jaettiin Elron-ilmapalloja.

Elron siirsi marraskuussa 2013 suuren määrän FLIRT-junia Paldiskin sataman aidatuille raiteille odottamaan ensi vuodenvaihdetta. Nyt junat, joita ei vielä tarvita liikenteeseen, olivat tukkineet suotta Pääskülan varikkoraiteita. Vuodenvaihteessa alkaa diesel-FLIRT -liikenne ja sähkö-FLIRT -liikenne tihenee. Ruuhka helpottuu, kun kalustoa ajaa/yöpyy linjalla ja vain viitisentoista junayksikköä on kerrallaan varikolla.

Viron FLIRTien EVN-numerointi eroaa mm. meillä totutusta siinä, että operaattorin kalustolleen antama lyhytnumero ei kolmea ensimmäistä sähkö-FLIRTiä lukuun ottamatta näy EVN-numeron osana lainkaan. Esimerkkeinä sähköjuna 1311 = 94 26 0446 009-2 ja dieseljuna 2428 = 95 26 0548 012-0. Suomessahan esim. Sm5 02 = 94 10 2081 002-9 ja Dm12 4407 = 95 10 4004 007-7.

Elronin sähkövaihtoveturi MEV-1 (ent. ER2 3153, ent. 1032-02) on tullut nykykäyttönsä puolesta tiensä päähän. Pääskülan varikkoalueella tapahtuvat kalustonsiirrot tehdään nyt joko diesel-FLIRTeillä tai traktorilla. Vaihtoveturin lopullisesta kohtalosta ei vielä ole päätöstä.

Tallinnan kaupungin asukkaat ovat 28.10.2013 alkaen saaneet matkustaa ilmaiseksi muun kaupunkiliikenteen tapaan Tallinnan alueella myös sähköjunissa, so. osuuksilla Balti Jaam–Vesse/Laagri. Myös aikaan sidottu 24 tunnin tai 30 päivän matkakortti (Ühiskaart) kelpaa samoilla osuuksilla, mutta ei sellainen, mihin on ladattu vain rahaa.

Tallinna–Pietari-moottorijuniin lisätään suuren kysynnän aikana toinen ravintolavaunu. DR1A-junaan lisättävä vaunu on teipattu Go Railin väreihin, kun taas DR1B-junan vaunu säilyy Edelaraudteen väreissä.

AS EVR Cargo on peruuttanut kiinalaistehtaan kanssa tehdyn ostosopimuksen 16 dieselvaihtoveturista. Viroon toimitettu prototyyppi ei ole läpäissyt Teknisen valvontaviraston testejä (TJA; Tehnilise Järelevalve Amet) määräajassa. Tilanne antaa nyt tilaajalle mahdollisuuden uusiin hintaneuvotteluihin, sillä EVR Cargo pitikin sovittua 1,9 milj. euron hintaa veturilta liian kalliina.

Latvia

Kapearaiteiselle Gulbene–Aluksen-rautatielle oli 7.11.1013 suuri juhlapäivä. Latvian parlamentti hyväksyi tällöin rautatielain lisäyksen, jossa Gulbene–Aluksne määriteltiin virallisesti Museorautatieksi. Se saa jatkossa valtion rahoituksen radan kunnossapitoon, tällä hetkellä vuosittain 350 000 euroa. Radan raideleveys on 750 mm eli sama kuin meillä Jokioisten Museorautatiellä.

Ruotsi

Tukholman ja Göteborgin välillä tulee liikennöimään noin vuoden kuluttua neljä kaukohenkilöliikenteen operaattoria. Nyt välillä liikennöi SJ sekä lisäksi joitakin vuoroja Skandinaviska Jernbanor (SkJb)yhdellä junarungollaan. SkJb tulee laajentamaan liikennettään hieman. Uusia aloittavia liikennöitsijöitä ovat hongkongilainen MTR ja ruotsalainen Citytåg. Maailman kannattavimpiin rautatieyhtiöihin kuuluva MTR on tilannut tähän liikenteeseen kuusi FLIRT-junaa Stadlerilta. Ne vastaavat pitkälti Norjan NSB:n keskipitkien matkojen FLIRT Nordic -junia. Junissa on viisi vaunua ja suurin sallittu nopeus on 200 km/t. Ne saadaan liikenteeseen 2014 lopulla. MTR on suunnitellut ajavansa välillä aluksi 7–9 päivittäistä junaparia. Citytåg pyrkii aloittamaan liikenteen jo 23.6.2014. Yhtiö tulee käyttämään käytettyä vaunukalustoa.

Tukholman alueen raideliikenneinvestoinnit kantavat hedelmää. Tvärbananin pohjoisen osuuden Alvik–Solna Centrum avajaiset pidettiin Sundbybergissä 27.10.2013 kauniissa syyssäässä. Avajaispäivän ensimmäinen kiskoliikennekalusto paikalla ei suinkaan ollut modernia, vaan tyylikäs ASEA:n valmistama aurausmoottorivaunu 9205 vuodelta 1904 (muutettu SSB:n raitiovaunusta nro 19), joka lienee SL:n vanhin aktiivikäytössä oleva kalustoyksikkö. Vaunussa on edelleen hieno alkuperäinen lanterniinikatto. Paikalla oli myös moottorivaunu 304 (vuonna 1985 A30-sarjaan modernisoitu vaunu SS A24, ASEA/ASJ 1944), jossa yleisö sai lämmitellä. Tämäkin vaunu on edelleen aktiivikäytössä ”virkavaunuksi” luokiteltuna. Vasta pitkän odottelun ja usein puheiden jälkeen paikalle ajettiin uudet CAF:n valmistamat A35-sarjan vaunut. Säännöllinen liikenne alkoi seuraavana päivänä. Linjaa liikennöidään turvalaiteongelmien takia toistaiseksi kahdessa palassa Alvikin pysäkin toimiessa vaihtopisteenä. Vuoden 2014 kesään on kaavailtu kolmen kuukauden mittainen liikennekatkos lähinnä turvalaitteiden muutostyötä varten. Tvärbanan näyttää olevan valitettava esimerkki raitiotien liikenteenhoidon tarpeettomasta monimutkaistamisesta kuluvalvontoineen, asetinlaitteineen, suojatuksineen ja rautatietyylisine opastimineen niistä aiheutuvine kustannuksineen ja häiriöineen. Tukholmassa on toki ainakin 1930-luvulle asti ulottuva historia raitiotien asetinlaitteista, mutta alkuun niitä käytettiin lähinnä varikkoalueiden läheisyydessä. Tunnelbananilla on ymmärrettävästi ollut suojastus alusta saakka. Sen sijaan on vaikea ymmärtää, mitä lisäarvoa raskaat rautatietyyliset turvalaitteet avoradalla tuottavat, jos ajonopeudet ovat enimmillään 50–60 km/t. Suurin vaara lienee kaikesta huolimatta muissa liikennemuodoissa. 

Saltsjöbadenissa viime tammikuussa (ks. Resiina 1/2013, s. 67) tapahtuneen taloonajon konkreettinen seuraus on järeiden raidepuskinten rakentaminen paikalle. Tukholmassa on vastikään päätetty 1,257 miljardin kruunun panostuksesta tämän esikaupunkiradan peruskorjaukseen vuoteen 2021 mennessä, joten radan tulevaisuus on varmalla pohjalla.

Stockholm Södran katetulla tunneliasemalla 12.11.2013 aamulla klo 6.30 tapahtunut tavarajunan kiskoiltasuistuminen katkaisi täydellisesti liikenteen Tukholman päärautatieasemalta etelään. Illalla klo 18 saatiin yksi raide avattua hyvin rajoitetulle liikenteelle. Onnettomuus vaikutti laajalti Ruotsin henkilöliikenteeseen. Aseman neljästä raiteesta kaksi oli saatu auki 14.11.2013, mutta Stockholm Södran ja päärautatieaseman välillä oli pitkään käytössä vain yksi raide. Kaluston raivaus ja useiden vaihteiden vaihto tunnelissa oli haastavaa. Vaurioituneet teräspalkit pakottivat lisäksi sulkemaan päällä kulkevan kadun raskaalta liikenteeltä.

Östra Södermanlands Järnväg (ÖSlJ) -museorautatien uusin suuri investointi on Läggestan asemalle parhaillaan rakennettava vaunuhalli. Edellinen oli 2011 valmistunut 7,5 km pitkä radan pidennys Läggestasta Taxinge-Näsbyhyn. Uuden hallin pohjatyöt valmistuivat elokuussa ja syyskuussa päästiin teräsrakenteisten seinä- ja kattoelementtien asennukseen. Rakennus saa perinteisen ulkolaudoituksen, jotta se sopii hyvin perinneympäristöön. ÖSlJ on erittäin helposti tavoitettavissa Tukholmasta. Junamatka SJ:n junalla Tukholman päärautatieasemalta Läggestaan vie vain 38 minuuttia. Radalla liikennöidään noin 100 päivänä vuodessa; kaikkein vaikuttavimmat ovat Höyryn päivä kesäkuun alussa ja Museoradan päivä syyskuun lopussa, jolloin ajossa on mm. vähintään neljä höyryveturia.

Hollanti

Resiinan 3/2013 sivulla 63 kerrottu 1200-sarjan käyttö kaukojunien siirroissa Amsterdamin päärautatieasemalta Watergraafsmeerin vaunuvarikolle päättyi joulukuun 12. päivään 2013, sillä EETC ei menestynyt toiminnasta järjestetyssä tarjouskilpailussa. 

Sveitsi

Lohjan Kalkki Oy:n Virkkala–Ojamo-radan veturi nro 5 on yhä aktiivikäytössä Sveitsissä Matterhorn Gotthard Bahnilla (MGB). Saksalainen Arnold Jung valmisti veturin 1966 valmistusnumerolla 13950. Ojamon radalta se myytiin Kymin Oy:n Honkataipaleen puutavaransiirtoradalle 1971. Sveitsiläinen Furka–Oberalp-Bahn (FO) osti veturin 1980 tunnukselle Gm 4/4 nro 70. Hammasratajärjestelmän puuttuessa se soveltuu vain tasamaan töihin. Sitä onkin käytetty alusta lähtien Oberwaldin aseman vaihtoveturina, missä tehtävässä se on yhä edelleen. Veturi oli mukana myös Furka-tunnelin rakennustöissä Oberwaldista Realpiin, ja nykyisin se on myös jatkuvassa valmiudessa kuljettamaan tunnelin pelastusjunaa. FO:n ja BVZ:n fuusioiduttua MGB:ksi yhteydessä veturin numero muutettiin 71:stä 70:ksi, koska BVZ:llä tuli samannumeroinen vaihtoveturi 71. Gm 4/4 70:n lempinimi on suomalaisesta alkuperästään johtuen Elch eli Hirvi. Teknisesti se on ”Krokotiili”, koska siinä on kaksi nivellettyä päätyosaa. Myös toinen Ojamon dieselnivelveturi oli pitkään Sveitsissä, Luzern–Stans–Engelberg-Bahnilla. Nyt se on vuodesta 2005 ollut Saksassa Härtsfeld-museoradalla, missä sillä on tunnus Gm 4/4 111. Virkkalan–Ojamon radan kalusto sopi hyvin Sveitsiin, koska sen raideleveys oli 1000 mm. Ojamon radan Krauss-höyryveturi on esillä Haapamäellä.

Laajalti tunnettu alppirautatieyhtiö Bern–Lötschberg–Simplon (BLS) järjesti Lötschbergin radan 100-vuotisjuhliin ainutlaatuisen spektaakkelin. Rata avattiin liikenteelle 15.7.1913. Sitä juhlittiin radan pohjoisrampilla jo kesällä ja etelärampilla syyskuussa. Varsinkin radan eteläpään nousu Rhône-joen laaksosta on hyvin vaikuttava. Siksi kalustokavalkadi järjestettiin eteläpäässä Luogelkin sillalla 7.9.2013. Illan hämärryttyä lähes kaksituntisessa paraatissa oli hämmästyttävä määrä liikkuvaa kalustoa radan historian ajalta. Ohjelmaa täydensivät valoefektit ja musiikki. Edellisen kerran vastaavantyyppinen spektaakkeli järjestettiin Sveitsissä, kun Gotthardin rata täytti 100 vuotta 1982.

Itävalta

Itävallan pääkaupungin uusi päärautatieasema Wien Hauptbahnhof on valmistumassa. Läpikulkutyyppinen asema korvaa entiset vierekkäiset Süd- ja Ostbahnhof -pussiasemat. Kaukojuniin pääsee nyt helposti itä–länsi-suunnan S-junilla, raitiovaunulinjan 18 ja pohjois–etelä-suunnan U1-metron maanalaisilta pysäkeiltä sekä tietenkin busseilla. Ensimmäiset konkreettiset rakennussuunnitelmat tehtiin jo kymmenen vuotta aiemmin. Vuonna 2009 Süd- ja Ostbahnhof suljettiin. Niiden kaukojunat alkoivat pysähtyä Wien Meidlingissä ja Ostbahnhofin paikallisliikenne siirtyi tilapäisesti perustetulle Ost kurz -asemalle. Alueen rakentaminen alkoi seuraavana vuonna ja joulukuussa 2010 usean liikennemuodon Südtiroler Platz -liikenneasema saatiin käyttöön. Kaksi vuotta myöhemmin uusi pääasema otettiin osittaiseen käyttöön. Vuonna 2014 valmistuvat koulutuskeskus ja ÖBB-konsernin pääkonttori. Joulukuussa 2014 avataan Wien Hauptbahnhof -rakennus ja seuraavana vuonna koko raideprojekti on valmis.