Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 1/2014

KALUSTOMUUTOKSET MARRAS–JOULUKUUSSA 2013

Uudet valmistuneet
  • 1 Sm5 (94102081031)
  • 2 Edo (50108697611, 50108697612)
  • 16 Snps
Muutetut
  • 3 Hccmqqr (445010, 445012 ja 445014) sarjaan Gd (65109876010, 65109876012 ja 65109876014)
  • 1 Ocpp sarjaan Sps
  • 60 Sp sarjaan Sps
  • 2 Zac sarjaan Zas
Romutetuksi merkityt
  • 3 Dv16 (2023, 2033 ja 2037)
  • 9 Sm1+Eio (6002–6005, 6008, 6013, 6014, 6019 ja 6038)
  • 1 BH
  • 6 BHpy
Hylkäys-/romutuspäätös
  • 1 Sm1+Eio (6033)
  • 1 Eip (23129)
  • 1 XOe

VR Group ja Siemens sopivat 20.12.2013 Vectron-vetureiden hankinnasta. Uudet 80 Vectron-sähköveturia korvaavat nyt käytössä olevia Sr1-vetureita, joita hankittiin 1970-luvulta alkaen silloisesta Neuvostoliitosta. Kyseessä on VR:n kaikkien aikojen suurin investointi. Suomen Vectronit tullaan valmistamaan Münchenissä Saksassa Siemensin tehtailla, jotka tunnetaan paikallisesti entisinä Krauss-Maffein tehtaina. Telit tehdään kuitenkin Grazissa Itävallassa. Vetureissa on myös dieselapumoottorit sähkön tuottamiseksi lyhyitä siirtymisiä varten esimerkiksi terminaalialueilla. Tämä vähentää dieselvaihtovetureiden tarvetta. Ensimmäinen eli ns. nolla-veturi tuodaan Suomeen jo huhtikuussa 2015. Se tulee olemaan koko vuoden intensiivisissä koeajoissa ja testeissä.

Sm1 6033+Eio 6233 sai romutuspäätöksen 5.12.2013 ja 6017+6217 18.3.2014. Nyt liikenteestä on poistettu yhteensä jo neljätoista Sm1-junaa.

Antti Salo
90645

Sm2 6061 mainosteipattuna

Sm2 6061+Eioc 6261 on ensimmäinen tiettyjen muutostöiden Sm-protojuna ja samalla ensimmäinen kokomainosteipattu juna. Iskun sohvamainoksiin peitetyn junayksikön ulko-oven ritilärappua on pudotettu hieman alemmaksi lumen kertymisen vähentämiseksi, sisustusta on uusittu, verhot poistettu, ulkoikkunoiden lasit vaihdettu tummennettuihin ja graffitisuojausta on parannettu. Kuljettajan ikkunan edessä olevan puskimen päälle ja alemmaksi on lisätty ritiläastimia ikkunahuollon helpottamiseksi ja myös eräitä muita käyttöteknisiä parannuksia on toteutettu. Mainosteippaukset tehtiin junaan Hyvinkään konepajalla. Liikenteen turvallisuusvirasto antoi ennen toteutusta lausuntonsa mainosten sijoittelusta, mm. ovien tuli jäädä selvästi erottuviksi. Yhteensä 10 junaa tulee saamaan mainosteippaukset. Juna kävi 12.12.2013 edestakaisella koeajolla Hyvinkäältä Hämeenlinnaan ja seuraavana päivänä se ajettiin Ilmalaan talvihuoltoon. Kaupalliseen liikenteeseen yksikkö lähti 16. joulukuuta, jolloin se tuli Ilmalasta W 69022:ssa Helsinkiin ja jatkoi Y-junana 8513 Karjaalle.

Sm2 6056+Eioc 6256 on toinen kokomainoksin teipattu juna. Reissumies-mainoksin varustettu yksikkö teki ensiesiintymisensä uudessa kuosissaan 21.12.2013 Ilmalasta Helsinkiin W 69050:nä ja Y 8513:na Helsingistä Karjaalle. Teippauksen yhteydessä ei tehty muita muutoksia. Kolmas teipattu juna on ”Viking Line” Sm2 6097+Eioc 6297. Neljäntenä teipattiin Danone-mainoksin Sm2 6059+Eioc 6259. Viidentenä saa mainokset, jälleen Viking Linen, Sm2 6055+Eioc 6255.

Junien turvatarroitus (ks. Resiina 4/2013 s. 36, 46 ja 47) perustuu Onnettomuustutkintakeskuksen antamaan suositukseen.

Hannu Heino
89808

Sm5 nro 34 odottelee Turussa lähtöä Ilmalaan

Sm5 nro 33, eli toisen tilaussarjan ensimmäinen FLIRT, hinattiin Turusta Ilmalan varikolle Dv12 2629:llä 19.12.2013 junana 11932, Sm5 nro 34 Dv12 2611:llä 30.1.2014 junana 11929 ja Sm5 nro 35 Dv12 2553:lla 13.3.2014 junana 11922.

Dr16 2812 moottoritilassa oli tulipalo Ylivieskassa 29.1.2014 vastaisena yönä. Ratapihan jännitteet katkaistiin noin tunniksi sammutustöiden ajaksi.

VR:n toimivien museohöyryvetureiden eli Hv1 555:n ja Hr1 1021:n ylläpito on varmistettu vuodelle 2014. VR on tilannut Hyvinkään konepajalta vetureita koskevat ylläpitotyöt.

Tr1 1088 eli Toijalan ABC:lle sijoitettu kahdesti pelastettu Risto-muistomerkkiveturi sai oman kirjansa 7.12.2013. Veturinkuljettaja Seppo Juortamon kirjoittama kirja ”Risto 1088 – Höyryveturi ja sen henki” kertoo veturin vaiheista sekä erityisesti sen kunnostuksesta ja kunnostajista ensin Tampereella ja sittemmin Akaan Toijalassa. Kirjaa myydään ainakin kyseisessä ABC-liikennemyymälässä.

Move 51h -veturit, jotka olivat Kemira Chemicalsin käytössä Joutsenossa, myytiin romuttajalle marraskuussa 2013. Vanhempi veturi, 511/1953 (Dv35 98 10 8000 001-2), siirrettiin Inkeroisiin romutettavaksi. Uudemman veturin, 556/1960 (Dv35 98 10 8000 002-0), puolestaan osti kuljetusliike, joka siirsi veturin Voikkaalle säilytykseen joulukuussa. Tammikuussa 2014 se myytiin edelleen Komsor Oy:lle.

Harri Junttila
89556

ERd 28701 Oulussa 14.1.2014

ERd 28701 (50 10 8897701-9) on ensimmäinen kaksikerroksinen ravintolavaunu. Se saapui Transtehchilta Helsinkiin 19.12.2013 junassa IC 78. Samassa kuljetuksessa oli myös Transtechilla korjauksessa käynyt Edo 28608 (50 10 8697608-8). ERd-ravintolavaunujen Trafin hyväksyntä siirtyi joulukuulta tammikuuksi 2014. ERd:n eli kaupalliselta nimeltään DuettoPlus-ravintolavaunun esittely rautatieharrastajille järjestettiin 7.1.2014 Pasilan autojuna-aseman raiteella 22 ja medialle Helsingin päärautatieasemalla seuraavana päivänä. Vaunu oli myös esillä Turussa Rata 2014 -seminaarin näyttelyssä 21.–22.1.2014 yhdessä muun uusimman kaksikerroksisen vaunukaluston kanssa. Toinen ERd eli 28702 haettiin Otanmäestä 20.1.2014.

ERd-ravintolavaunun ensimmäinen kaupallinen ajo oli 27.1.2014 junassa IC 43 Helsingistä Ouluun. Samalla VR siirtyi ensimmäisen kerran kokonaan kaksikerroskalustolla ajettaviin IC-juniin. Junan suurin sallittu nopeus on 200 km/t. Kaksikerroksisia ravintolavaunuja tullaan käyttämään pitkillä reiteillä eikä siten esimerkiksi Helsingin ja Turun välillä. Niinpä mm. rantaradalla säilyvät liikenteessä IC2-junat kärrymyynteineen. ERd-vaunujen yläkerta on ainakin alkuvaiheessa myyntiajan aluksi avoinna vain ryhmille. Ellei ryhmiä ole, yläkerta tulee yksittäispaikkamyyntiin kuukautta ennen liikennöintipäivää. Ratkaisulla pyritään saamaan entistä enemmän ryhmiä juniin tarjoamalla heille yksityiskerros. Yläkerroksessa ei ole läpikulkua, ainoastaan hätäpoistumistie toisessa päässä.

Jorma Rauhala
90033

WLABmz Helsingissä 6.2.2014

WLABmz-vaunu CH-FPC 62-85 78-90 024-1 kävi edestakaisella sertifiointimatkalla Moskovasta Helsinkiin 5.–7.2.2014 junilla P 32/31. Vaunun RZD-numero on 017 02414. Vaunutyyppiä esiteltiin mm. Berliinissä InnoTrans 2012 -rautatiemessuilla. Vaunun suurin sallittu nopeus 1435 mm:n teleillä on 200 km/t ja 1520 mm:n teleillä 160 km/t. Neljän hengen makuuhyttejä on kahdeksan ja sen lisäksi vaunuhoitajan yhden vuoteen hytti. Matkustajahytit voidaan pedata myös kahden vuoteen 1. luokaksi. Päiväkunnossa vuoteet käännetään niskatuellisiksi istuimiksi. Molemmat WC:t sijaitsevat samassa päädyssä, toisessa niistä on myös erillinen suihkutila. Käyttövesisäiliön tilavuus on 1100 litraa. Vaunun kaksi ulko-ovea ovat korin vastakkaisissa nurkissa. Nykyisten Suomeen liikennöivien vaunujen pituus on 24,537 m ja 2. lk makuupaikkaluku on 36, uusien vaunujen vastaavasti 26,4 m ja 32 paikkaa. Näin esim. 250 metrin pituisessa vaunustossa vanhojen vaunujen matkustajapaikkoja olisi 360 ja uusien vain 288; toki uudet vuoteet ovat entistä leveämpiä. Vain ensimmäiset vaunut rakennettiin Siemensillä Saksassa, muut tehdään Venäjällä.

Easmar Logistics Oy aloitti liikennöinnin valtion rataverkolla 16.12.2013. Yhtiö tekee vaihtotöitä Kouvolassa. Kalustona sillä on aikaisemmin VR:llä koekäytössä ollut uudehko Zephir Lokotractor 20.450 (Dk 9010 9982 001) sekä vanhat Otsot Tve1 417 ja Tve2 442.

Liikennöimismääräykset ja niiden rakenne ovat muuttuneet 1.1.2014 alkaen, jolloin Trafin määräyksillä Suomessa tulivat voimaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE:t) koskien osajärjestelmiä ”Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta” (OPE YTE) sekä ”Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto” (CCS YTE). Muutos on merkittävä, sillä aiempi kansallinen, yhden viranomaisen antama, liikenteenhoitonormisto korvataan yhdistelmämallilla. Siinä on eurooppalaista ja kansallista normistoa (YTE:t ja Trafin määräysten kansalliset osat) sekä alan toimijoiden (liikennöitsijät, ratatyöyritykset ja rataverkon haltijat) laadittavaksi tuleva omaa toimintaansa koskeva tarkemman tason ohjeistus. Laajan muutoksen hallitsemiseksi Trafin viimeksi voimassa olleita liikennöimismääräyksiä on noudatettava siihen asti, kunnes alan toimijat ovat päivittäneet ohjeistuksensa ja turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä uutta tilannetta vastaaviksi, kuitenkin korkeintaan 31.12.2015 saakka. Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että valtion rataverkolla tapahtuvan liikennöinnin osalta iso osa nyt kumottujen Trafin määräysten sisällöstä siirtyy Liikenneviraston vastuulle samalla, kun Trafin määräysten (OPE YTE ja kansallinen osa) yksityiskohtaisuuden taso vähenee entisestä. Liikennevirasto tulee laatimaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa liikennöintiohjeet, joita noudatetaan liikuttaessa valtion rataverkolla. Liikenneviraston liikennöintiohjeeseen tullaan kokoamaan myös keskeiset liikennöintiin vaikuttavat asiat Trafin määräyksistä. Museoliikenteen kannalta on merkittävää, että muutoksessa kumottiin vuonna 2008 säädetty, museoliikennettä voimakkaasti rajoittanut määräys. On kuitenkin huomioitava, että viimeksi mainittua noudatetaan siihen asti, kunnes on laadittu korvaava tarkemman tason ohjeistus. Valtion rataverkon osalta tämän määräyksen sisältöä tarkastellaan tehtäessä Liikenneviraston liikennöintiohjetta.

Lohja–Lohjanjärvi-rataosa on edelleen rajattu seis-levyllä pois liikenteeltä, mutta sitä ei ole ainakaan vielä virallisesti suljettu.

Tammisaaren rautatieasemalle kunnostettu Tammisaaren matkakeskus vihittiin käyttöön 10.12.2013. Asemarakennus valmistui jo 1873. Remonttibudjetti kohosi alun perin suunnitellusta. Itse asema on saanut kiitosta kauneudestaan ja tunnelmastaan, mutta sen ongelmaksi muodostuivat jo käytännön syistä kuitenkin raskaat ovet ja kapeat rappuset. Museoviraston suojeleman rakennuksen ulkoasuun ei remontissa saanut kajota. Lastenrattaiden kanssa tai pyörätuolilla liikkuva pääsee matkakeskukseen vain takaovesta samaa ramppia pitkin kuin rahtikin.

Seija-myrsky jatkoi 13.12.2013 rautatieliikennettäkin syksyn mittaan häirinneiden myrskyjen sarjaa. Keski- ja aamuyöllä kaatuneet puut katkaisivat liikenteen Porin radalla sekä Orivesi–Jämsä-, Kokkola–Ylivieska-, Lappeenranta–Imatra-, Kouvola–Mikkeli-, Karjaa–Salo- ja Turku–Loimaa-väleillä. Lisäksi sähkövirran ehtyminen kaatoi liikenteenohjauksen ja katkaisi liikenteen rataosilla Karjaa–Hanko ja Seinäjoki–Vaasa. Suurin osa radoista saatiin auki iltapäivällä, mutta Hangon rata alkuillasta ja Kokemäki–Rauma, Karjaa–Salo ja Turku–Loimaa vasta loppuillasta. Lisäksi Oulunkylässä puu kallistui ajojohtoihin ja syttyi palamaan, mutta vain Ilmalan varikon suuntaan vievä raide jouduttiin sulkemaan. Kokonaisuudessaan raivaustyöt sujuivat tehokkaasti ennakkovarautumisen ansiosta.

Lumesta rautatieliikenteelle ei talvella ole ollut juurikaan haittaa ennen kuin P 270 jäi 11.1.2014 kiinni lumeen Tornio-Itäisessä. Juna saatiin irti apuveturilla.

Jyränkö (Lahti–Heinola, km 165+774), Myrskylä (Lahti–Loviisan satama, km 169+771) ja Vuorten-Vuori (Äänekoski–Haapajärvi, km 567+687) lakkautettiin 16.12.2013. Nämä kaikki linjavaihteet purettiin loppusyksynä.

Pasilan autojuna-asema (lyhenne Pau) avattiin myös henkilöliikenteen käyttöön 18.12.2013 lukien. Autojuna-asemalta 18.12.2013 Rovaniemelle lähtenyt P 267 oli ensimmäinen sitä käyttänyt juna. Junan veturina oli Sr1 3015. Vaunustona oli CEmt 24062+24063+24084+24089+24052+24113 + EFits 55 10 8237002-6 + Rbkt 26903 + Eipt 27369 + Gfot 31026+31025+31017.

Rekkajunien virallinen lopetuspäivä oli 6.1.2014, mutta juhlapyhien takia viimeiset junat lähtivät alkuasemiltaan jo 3.1.2014. Pasilasta Ouluun matkanneen T 3053:n 15 vaunusta kolme oli kuormassa ja Oulusta Pasilaan kulkeneen T 5016:n 16 vaunusta lastia oli kymmenessä.

VR:n kaukojunien huoltohalli Oulussa vanhan varikon eteläpuolella otettiin käyttöön vuodenvaihteessa 2013/2014. Se on tarkoitettu junien korjauksiin, huoltoihin ja mm. talvisiin junarunkojen sulatuksiin. Sulamis- ja pesuvedet ovat suljetussa kierrossa. Halliin voidaan ottaa yhtä aikaa jopa neljä Pendolinoa tai kaksi 12-vaunuista veturivetoista junarunkoa. Rakennuskompleksin yhteispinta-ala on n. 17.500 m2. Uuden hallin valmistumisen myötä sinisen taajamajunakaluston kunnossapito siirtyi Turusta Ouluun. Varikko on mitoitettu noin 300 työntekijälle; yhdessä vuorossa on noin 50 henkilöä. Varikon liikenne laajeni merkittävästi 27.1.2014 alkaen, jolloin myös liikenteenohjausalueen nimi vaihdettiin Tallista Oulun varikoksi. Oulun aseman ja varikon välinen saattoliikenne hoidetaan omilla numeroillaan. Aikaisemmin näin on tapahtunut vain Helsingin päärautatieaseman ja Ilmalan varikon sekä Turun päärautatieaseman ja Turun sataman välillä.

Parikkalassa tapahtui 10.1.2014 klo 6.24 junavaurio, kun T 2733:sta putosi kaksi vaunua kiskoilta junan saapuessa ratapihalle. OTKES antoi raivausluvan vasta klo 15. Onnettomuus ei häirinnyt paljonkaan läpikulkevaa liikennettä, vaikka mm. yksi pääopastin kaatui. Korjaustyöt valmistuivat 17.1.2014, jolloin Parikkalassa palattiin normaaliin liikenteeseen.

JETI (Junaliikenteen EnnakkoTIedot) korvaa nykyisen ETJ-ennakkotietojärjestelmän huhtikuun alusta 2014. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään vielä paperista aikataulutulostetta, jossa on ennakkoilmoitustiedot. Ensi vuoden alkukuukausina päästään toiseen vaiheeseen, jossa vetureiden ja ratatyökoneiden päätelaitteisiin aikataulut ja ennakkoilmoitustiedot päivittyvät reaaliaikaisesti. Päätelaitteet on hankittava siihen mennessä kaikkiin vetoyksikköihin, joilla liikennöidään junana taikka vaihtotyönä linjaliikenteessä. Myös niihin ratatyökoneisiin, joilla voidaan liikennöidä junana, on hankittava päätelaite. Veturipäätelaite mahdollistaa myös tietojen annon liikennetilanteen ennakoivaan energiaa säästävään ajotapaan. Järjestelmä tekee mahdolliseksi myös mm. junan sijainnin aktiivisen seurannan.

Yhdistelmäopastimia otetaan ensimmäisen kerran pilottien ulkopuoliseen vakinaiseen käyttöön ensi elokuussa Kouvola–Ylivieska-rataosan kaksoisraidetyömaan ensimmäisellä valmistuvalla osuudella. Uutta opastinjärjestelmää kutsuttiin kehitysvaiheessa Opastin 2010:ksi. Pilotteja on käytössä Kirkniemessä ja Pasilassa. Kokkola–Ylivieska-rataosan lisäksi järjestelmä otetaan alkuvaiheessa käyttöön Kehäradalla. Liikennevirasto on tehnyt suunnitelman, minkä mukaan aikaisempia turvalaite- ja opastinjärjestelmiä uusittaessa siirrytään vaiheittain koko rataverkolla yhdistelmäopastimiin noin 15 vuoden aikana.

Visa Pöntinen
89727

Jokerijuna ylittää Raisionjoen siltaa 25.1.2014

Artukaisiin oli jälleen henkilöliikennettä 25.1.2014, kun Jokeri-juna P 619/620 ajettiin Helsingistä Turun areenan seisakkeelle ja takaisin. Tämä oli todennäköisesti Jokerifanien viimeiseksi jäänyt tilausjuna TPS-otteluun HK-Areenalle, sillä Jokerit siirtyy kaudeksi 2014–15 pelaamaan Itä-Euroopan KHL-sarjaan.

Eliel-asemaravintola Helsingin päärautatieasemalla suljettiin 28.12.201. Tilalle avattiin helmikuussa 2014 Burger King -ravintola.

Karkun aseman uusi laituri Porin radalla otettiin 9.11.2013 juhlallisesti käyttöön kyläläisten voimin. Laiturilla on nyt matkustajainformaatiojärjestelmä, invapysäköinti ja monikielinen opastus.

Heinolan alueen raiteistoa on yksinkertaistettu syksyllä 2013 purkamalla ratapihalta ja flutingtehtaan radalta yhteensä seitsemän raidetta ja seitsemän vaihdetta. Entinen vanhan 1-raiteen kupeessa ollut matala matkustajalaituri on siirretty raiteen 2 kupeeseen. Laituri viimeisteltiin tammikuussa 2014. Se palvelee nyt entistä paremmin Heinolan museojunaliikennettä.

Lahden matkakeskuksen aiesopimus allekirjoitettiin 14.1.2014. Rautatieaseman kupeeseen tulevat myös linja-autoliikenteen palvelut. Rautatien kummallekin puolelle suunnitellaan rakennettavan tiivistä kaupunkiasutusta, jopa 14-kerroksisia asuin- ja toimistotaloja.

Huopalahden ja Pitäjänmäen asemarakennukset on myyty. Senaattikiinteistöt myi Huopalahden aseman muusikko Liisa Akimofille, joka suunnittelee odotushalliin jonkinlaista puolijulkista kulttuuritilaa. Pitäjänmäen asema myytiin vuokrasijoittajalle, joka vuokraa tiloja yrityksille.

Lahden seudulla on toistakymmentä tasoristeystä, joilla on mahdollisuus junan ja linja-auton törmäykseen. Koululaisajossa 21.1.2014 ollut tilataksi jäi T 2878:n alle Rantaraitin tasoristeyksessä Heinolan radalla km:llä 135+778. Samana päivänä pakettiauto jäi T 2869:n alle Kujalan tasoristeyksessä km:llä 135+150 Loviisan radalla. Molemmissa vältyttiin vakavilta henkilövahingoilta.

Kovjoen Museorautatiellä käynnistettiin 2013 alussa EU-projekti nimeltään”Tavarajuna”. Tarkoitus on säilyttää, kunnostaa ja esitellä 600 mm tavarajunia eri muodoissa. Ensimmäinen vaihe on rakentaa vaunuhalli, missä voidaan säilyttää kaikki tähän liittyvä kalusto. Halli on nyt 90 % valmis ja ensimmäinen raide on jo tänä talvena käytössä. Hallissa tulee olemaan 100 metriä rataa katon alla. Työn alla on tänä talvena vaihteiden korjaus ja rakentaminen. Ensi kesänä on tarkoitus saada ratapiha ja vaunuhalli valmiiksi, minkä jälkeen jatkuu tavaravaunujen restaurointi. Alkuperäisellä rautatiellä, joka kulki Kovjoelta Uuteenkaarlepyyhyn ja sen satamaan (Nykarleby Jernväg 1899–1916), oli sekä henkilö- että tavarajunaliikennettä. Museorautatien lähialueella Pietarsaaressa oli myös Schaumannin paperitehtaan 600 mm teollisuusrautatie, missä oli tavaraliikennettä vielä 1970-luvun alussa. Sieltä on tallella useita vaunuja ja Pedershaab-moottoriveturi. Museorautatielle on tarkoitus hankkia lisää tavaravaunukalustoa. Hankintalistalla on mm. tyypillinen 600 mm:n rautatien umpivaunu.

Tankavaaran kaivosrautatien kalusto on edelleen myynnissä. Neuvotteluja on käyty mm. Kovjoen Museorautatien kanssa. Kultamuseon yhteydessä toiminut rata ei ole ollut käytössä enää vuosikausiin.

Kolme eri brittimatkanjärjestäjää suunnittelee Suomeen rautatiekiertomatkoja, kaksi kuitenkin vasta ensi vuodeksi. The Railway Touring Company markkinoi lähinnä höyryvetureilla 4.–12.7.2014 ajettavaa matkaa. The Locomotive Club of Great Britain (LCGB) kaavailee runsaasti höyryajoja sisältävää matkaa heinä–elokuun vaihteeksi 2015. PTG Tours Ltd suunnittelee vuodelle 2015 lähinnä museodieselkalustoon pohjautuvaa kiertomatkaa.

Lieksassa järjestetään 5.9.2014 suuri veteraanitapahtuma jatkosodan päättymisen muistoksi. Monien veteraanien on tarkoitus tulla höyryvetoisilla junilla Lieksaan. Liikenteessä on kaavailtu nähtävän Valtteri-perinnejuna ja useampi höyryveturi.

Nürnbergin leikkikalumessuilla tammi–helmikuun vaihteessa 2014 ei ollut esillä suomalaisia pienoisrautatieuutuuksia. Sen sijaan muiden pohjoismaiden harrastajille oli aikaisempien vuosien tapaan monia uusia malleja. Saksalainen HERIS Modelleisenbahn on tuottamassa sarjatuotantoon useita erilaisia VR:n kaksikerroksisia matkustajavaunuja. Vaunujen piti tulla myyntiin alun perin kesällä 2012, mutta nyt hankkeen uskotaan toteutuvan. Prototyyppivaunu tulee hyväksyttäväksi Suomeen alkukeväällä 2014. Ensimmäisenä myyntiin tulee kaksikerroksinen makuuvaunu, aluksi puna-valkoisena. Tätä seuraa muita tyyppejä. Mietinnässä ovat myös ohjaus- ja ravintolavaunut, mutta varsinkin ohjausvaunua pidetään haasteellisena telien ahtaan sijoituksen ja työntösuunnassa vielä tuntemattomien kulkuominaisuuksien takia. Vaunut tulevat olemaan tarkkaan sisustettuja, jopa hyttien sängytkin on pedattu. Vaunuja tulee myymään vain Mallikauppa Helsingissä; puh. (09) 454 0713, www.mallikauppa.fi. Ne toimitetaan viiden erinumeroisen vaunun sarjoissa. Pienoismallit toimitetaan normaalisti tasavirtapyörillä, mutta niihin on mahdollista saada vaihtoehtona Märklinin vaihtovirtapyöräkerrat.

Helsingin metron Hakaniemen metroaseman Siltasaarenkadun sisäänkäynnin välitasanteen seinälle on asetettu näytteille metron vanhan releasetinlaitteen asetinlaitetaulu. Se oli käytössä metroliikenteen alusta ensin varsinaisena ja sittemmin varanäyttönä aina vuoteen 2012 asti. Ruoholahden asemalle on puolestaan museoitu yksi 1993–2012 käytössä ollut laiturinäyttö.

UUTISIA ULKOMAILTA

Baltia

Rail Baltica eli normaaliraiteinen uusi rautatie Koillis-Puolasta Kaunasiin, Riikaan ja edelleen Tallinnaan on saamassa rahoitusta EU:n oleellisesti lisättävästä infrastruktuurirahoituksesta. Lisärahoitus ohjataan nimenomaan yhdeksälle valtioiden väliselle ”korridorille”, joista Rail Baltica on yksi. Suomeen uusi panostus ei tuo lisärahoitusta, useimmille Euroopan rautateille kylläkin.

Viro

Ühinenud Depood AS menetti vuodenvaihteessa 2013/14 suuren osan siihenastisista töistään, kun lähes kaikki maan vanhat moottorijunat vedettiin liikenteestä. Siksi Tallinn-Väiken varikolle rakennettiin uusi halli, jossa on alkanut raskaan kumipyöräkaluston huolto- ja korjaustoiminta. Toki eri operaattoreiden rautatiekalustoakin käy entiseen tapaan korjattavana, mm. kuluvana vuonna on tiettävästi kuusi venäläistä 2ТE116 (2ТЭ116) -veturia tulossa täyskorjaukseen.

Venäjältä kulkee lisäjunia Suomen lisäksi myös Viroon. Viime vuodenvaihteessa vajaan kolmen viikon aikana, 24.12.2013–11.1.2014, lisäliikennettä Pietarin ja Tallinnan välillä oli 13 junaparia sekä Moskovan ja Tallinnan välillä neljä junaparia.

Ülemisten rautatieseisake saa raitiotieyhteyden syksyllä 2015, kun linjan 4 päätepysäkki siirretään Peterburi teen viertä kulkeneelta reitiltä rautatien kupeeseen. Uuden kääntösilmukan erkanemiskohtaan Majaka tänavalta asennettiin Peterburi teen risteävät kiskot maahan jo syyskuussa 2013. Raitiotien parantaminen rahoitetaan n. 83 %:sti EU-rahoituksella, joka kattaa kuuden syöttöaseman uusimisen, ajojohdon uusimisen Tondi–Ülemiste/Kadriorg, kolme kilometriä Pärnu maanteen varikkoraiteiden vahvistamista uutta kalustoa vastaavaksi, jatkuvaksi hitsattujen kiskojen asentamisen kuuden kilometrin matkalla Vabaduse väljak–Tondi (pl. Pärnu maanteen rautatiesilta) uudelle 30 cm paksuiselle betonialustalle puupölkkyjen sijaan, Majaka tänavan vanhan betonialusrakenteen uusimisen sekä uuden 700 metrin kääntösilmukan rakentamisen Ülemisteen. Linjoilla 3 ja 4 aiheutuu 7.4.2014 alkaen pitkiä rakennusaikaisia liikennekatkoja, joiden aikana raitioliikenne korvataan busseilla. Tämä aiheuttaa myös 23 raitiovaunukuljettajan irtisanomisen. Perusparannuksen kilpailutuksen voittaneeseen yhteenliittymään kuuluu myös suomalainen Ratatek Oy. Kaikki KT4-vaunut sijoitetaan Koplin varikolle, jonne rakennetaan lisäraiteita. Matalalattiaosaiset KT6-vaunut jäävät uusien vaunujen varavaunuiksi. Uutta päätepysäkkiä käyttävät CAF:n rakentamat uudet raitiovaunut, joiden tilausmäärää lisättiin neljällä – nyt 20:een. Raitiovaunujen hankinta rahoitetaan Espanjalle myydyillä päästökiintiöillä. Uudet vaunut tulevat liikennöimään linjoilla 3 Tondi–Kadriorg ja 4 Tondi–Ülemiste; vaunujen kokonaispaino ei salli kulkua heikolla radalla, joten niitä ei aseteta Koplin linjoille. Vanhan linjan purkamisesta Ülemistessä ei ole vielä suunnitelmia, vaan on mahdollista, että linja 2:n päätepysäkki säilyy ennallaan. Junien lisäksi uusi päätepysäkki palvelee Ülemiste Cityn liikekeskusta ja teknologiapuistoa, Ülemisten kauppakeskusta sekä kuluvan vuoden aikana alueelle nousevaa nelikerroksista Pro Kapital -liikekeskusta. Jatkossa raitiotie on tarkoitus jatkaa edelleen lentoasemalle ja myöhemmin toisessa suunnassa matkustajasatamaan. Myös linja-autoaseman siirtoa alueelle on suunniteltu. Kaikki suunnitelmat pohjautuvat vahvaan EU-rahoitukseen. Itse seisake on tarkoitus laajentaa vuoteen 2019 mennessä kansainvälistä liikennettä palvelevaksi Rail Baltica -radan pääteasemaksi (Tallinn Europa?); tämä luonnollisesti edellyttää päätöksiä Rail Baltican (viroksi ”Rail Baltic”) reitistä ja yleensä rakentamisesta.

Venäjä

Venäjän rautateiden vetokaluston uusiminen on päässyt todella hyvään vauhtiin. Kun kymmenen vuotta sitten 2003 RZD hankki vain 55 uutta veturia, toimitettiin rautatielle 2013 peräti 803 uutta veturia. Uusia veturityyppejä, samoin kuin moottorivaunumallejakin, on lukuisia. Mielenkiintoinen kehitystrendi on RZD:n luopuminen omista tavaravaunuistaan. Kun 2003 RZD omisti 65,7 % tavaravaunuistaan, se nyt omistaa enää vain 18,1 % näistä vaunuista. Venäjällä on peräti noin 1900 eri vaununomistajaa. Vaunuja on yhteensä noin 1 180 000. RZD kuitenkin vetää valtaosan junista.

Ruotsi

Haaparannan radalla otettiin 16.12.2013 normaaliin käyttöön ETCS:n tason 2 liikenteenohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmä. Ratalaitteet on toimittanut AnsaldoSTS. Vetokalustossa on puolestaan Bombardierin ETCS-veturilaitteet. Liikennemäärät eivät kaksine päivittäisine junapareineen edellytä näin pitkälle vietyä järjestelmää, mutta rata toimiikin lähinnä koeratana muualle Ruotsiin rakennettaville järjestelmille. Käyttöön otto tehtiin 12.–16.12.2013 välisen totaalikatkon aikana. Tavanomaisen liikenteenohjauksen ja ERTMS-järjestelmän rajakohta on neljän kilometrin päässä Buddbynistä (Bodenin liikennepaikan osa). Rataosaa kauko-ohjataan Bodenin liikenteenohjauskeskuksesta. Yhtä aikaa ERTMS:n käyttöönoton kanssa otettiin käyttöön useita uusia liikennepaikkoja. Lisäksi vanhoja liikennepaikkoja on varustettu kohtauspaikoiksi. Kohtauspaikkoja ovat Niemisel, Gåsträsken, Sågbäcken, Morjärv, Kosjärv, Kalix, Bredviken ja Vuonoskogen. Näiden lisäksi asetinlaitteen ala-asemat Hundsjön, Bjurå, Bruksberget, Rian, Stensundberget ja Keräsjoki toimivat välisuojastuspaikkoina. Suojavälit ovat kiinteitä ja niiden pituudet ovat noin kolmen kilometrin luokkaa. Rataosuudella Boden–Bredviken suurin sallittu nopeus on 160 km/t, mutta sitä on jouduttu rajoittamaan ratageometrian vuoksi useissa paikoissa. Uudella Bredviken–Haaparanta-osuudella suurin sallittu nopeus on peräti 250 km/t. Koko radalla suurin kaltevuus on 20,5 ‰.

Saksa

Ratakiskojen valmistus päättyi Saksassa 13.11.2013, kun TSTG:n tehtailla Duisburgissa valssattiin viimeiset kiskot. Suomeenkin on ostettu vuosikymmenten aikana runsaasti saksalaisia kiskoja, mm. TSTG:ltä. Itävaltalainen Voestalpine osti 2001 Thyssenin kiskotuotannon ja nimesi sen TSTG:ksi. Aikaisemmissa saman valssaamon kiskoissa on Thyssen-merkintä. Nyt itävaltalaiset keskittävät kiskovalssauksen omaan valssaamoonsa. Suomessa kiskojen valssaus päättyi 1988 Imatran terästehtaan kiskotuotannon lopettamisen myötä. Pohjoismaiden kiskojen valssaus päättyi Luulajan valssaamon sulkemiseen.

Monaco

Monacon ruhtinaskunnan koko rataverkolla on nopeusrajoitus 40 km/t. Maan ratapituus on 1,7 km, joka lukeutuu maailman lyhimpiin. Erikoisen siitä tekee se, että koko osuus on tunnelissa. Radan huollosta ja liikennöimisestä vastaa Ranskan valtiollinen rautatieyritys SNCF (Société Nationale des Chemins de Fer Français). Nyt pohjaveden on todettu aiheuttaneen muodonmuutoksia radan rakenteisiin ja junien nopeutta on jouduttu rajoittamaan. Laajamittaisen korjaustyön ensimmäinen jakso kestää 30.3.2014 asti ja lopputyö tehdään talvikaudella 2014/15.