Artikkelihaku

Resiina 1/2017

Kansi 1/2017

» Viron rautateiden varhaisia vaiheita
» Krauss-veturille uusi koti Saksasta
» Höyryvetureiden käyttö 2016

Tasoristeys 2/2014

KALUSTOMUUTOKSET TAMMI–HUHTIKUUSSA 2014

Uudet valmistuneet
  • 4 Sm5 (94102081032–94102081035)
  • 1 Sk (90109981202)
  • 6 ERd (50108897701–50108897706)
  • 26 Snps
Muutetut
  • 38 Ocpp sarjaan Sps
  • 33 Sp sarjaan Sps
Romutetuksi merkityt
  • 6 Tka7 [169, 173 (viety Ruotsiin), 182, 196, 200 ja 206]
  • 1 BG
  • 1 BH
  • 10 BHkk
  • 8 BHpy
  • 6 BHv
  • 3 BXH
  • 34 Elo-t
  • 1 Etvjh
  • 41 Gbln
  • 25 Gbly
  • 70 Hbi
  • 1 Lv
  • 1 XH
Hylkäys-/romutuspäätös
  • 1 Sm1+Eio (6017+6217)
  • 1 Fh
  • 91 Gbln
  • 5 Hbi
  • 164 Hkb
  • 3 Hkba
  • 2 Oa
  • 2 Sdm

Sm1 6017+Eio 6217 hylättiin 23.4.2014. Yksikkö ajoi viimeisenä ajonaan Ilmalan varikolta Hyvinkään konepajalle 16.4.2014 junana 11651.

Sm4-junia ei enää näe valkoinen/punainen-väreissä. Viimeinen sellainen oli 6318+6418, joka lähti 12.3.2014 Ilmalan varikolta junana 11653 Hyvinkään konepajalle vihertymään. Värimuutos tehtiin luokkakorjauksen yhteydessä.

Sm5-junilla on ajettu Vantaankosken radalla alkuvuonna runsaasti mittausajoja, joilla on tutkittu Raili-junaradion kuuluvuutta ja erityisesti sen parantamista erilaisilla vahvistimilla. Kaupalliset matkapuhelinverkot häiritsevät Railia, mutta toisaalta junatyypin erittäin eristävät ikkunat heikentävät matkapuhelimien kenttiä.

Sm5-junien mahdollisesta lisähankinnasta tullaan päättämään tulevana syksynä. Jatkosarjan toimitukset alkaisivat 2016.

Dv12 2513 vaurioitui 19.4.2014 puolelta päivin alustastaan ajettuaan toisen veturin kanssa vaihtotöissä Iisalmen ratapihalla raidepuskimen läpi. Yksi ajojohtopylväs katkesi ja sen perustus tuhoutui. Ratapiha oli jännitteetön nelisen tuntia, jonka jälkeen raiteille 1–3 saatiin jännitteet. Veturi saatiin nostettua kiskoille 20.4.2014 klo 3, mutta sähköradan korjaustyöt jatkuivat 24.4.2014 aamuun asti.

Heli Westerberg
91632

Tka8 571 aputelin alla 11.4.2014.

Tka8 571:n akselinkäyttölaite jumiutui 11.4.2014 Kehäradan työmaalla Leinelän aseman lähellä. Ratakuorma-auton etupää jouduttiin tunkkaamaan ylös apuvaunun saamiseksi jumittuneen akselin alle, jolloin lyhyt veturi nousi melko pystyyn. Apuvaunu sidottiin hinattavan veturin akseliin paikallaanpysymisen varmistamiseksi. Hinaavaksi kalustoksi piti etsiä tavallisella ruuvikytkin/vetokoukku-laitteella varustettu vetäjä, jolloin Tka8:n Vapiti vielä ylsi hinaajan vetokoukkuun. Tka7 217 hinasi sitten vioittuneen Tka8:n Ilmalan varikolle 14.–15.4. välisenä yönä. Hinausnopeus oli enintään 5 km/t. Tämä oli ensimmäinen hinausta vaatinut kalustovaurio Kehäradalla.

Dr55 98 10 1109 004-1 sai 25.2.2014 Trafin käyttöönottoluvan laajennuksen niin, että Logister MWM-904 -robottiveturia voidaan nyt käyttää Imatran Pelkolan liikennepaikan lisäksi Uimaharjussa Stora Enson ns. yläpihalla. Veturi on valmistunut vuonna 2000. Veturin omistaa nykyään Mantsinen Group Ltd Oy.

Ville Hautamäki
92046

Lippuautomaatti Dm12 4401:ssä.

Dm12-moottorivaunujen lippuautomaatteja on otettu vaiheittain käyttöön huhtikuun lopusta 2014 alkaen, ensimmäisinä Karjaa–Hanko- ja Parikkala–Savonlinna-väleillä. Aluksi automaatissa voi maksaa vain kortilla, mutta myöhemmin myös kolikoilla ja seteleillä 50 euroon asti. Lipun saa hankittua vain kertalippuna, mutta siihen voi sisältyä junien vaihdotkin. Sisäänajovaiheen jälkeen konduktöörit poistuvat kyseisistä junista, paitsi jos ne ajetaan yhtä yksikköä pidempinä.

Jouni Pitkänen
91114

DRS 68001 Vuosaaressa 28.3.2014.

Vosslohin valmistama Beacon Railin käyttöön tuleva DRS 68001 -dieselveturi kävi maaliskuun lopussa pikavisiitillä Vuosaaren satamassa matkallaan Velimin koeajokeskuksesta Tšekistä takaisin valmistajalle Espanjan Valenciaan. Veturi on normaaliraiteinen. Brittiläiselle Beacon Railille on tulossa yhteensä 15 sarjan 68 veturia. Kukin saa erisnimen; Suomessa vierailleen sarjan ensimmäisen veturin nimi on ”Evolution”.

Celsa Steel Servicen Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen yksityisraiteen liikennöinti päättyi Pohjankurussa vuodenvaihteessa 2013–14 kiristyneiden viranomaismääräysten takia. Yhtiö kuljetti Tka6-ratakuorma-autolla ja Hkb-vaunuilla terästä omasta satamastaan läheiselle tuotantolaitokselleen. Liikennettä oli yleensä vain muutamana päivänä kuukaudessa laivakuorman saapumisen jälkeen. Pohjankurusta toimitettiin lisäksi toisinaan terästä Ryttylään. Uusien viranomaismääräysten aiheuttamat kustannukset olivat liian suuret liikennöinnin laajuuteen nähden. Tka6 98 10 0281 001-9 myytin pieksämäkeläiselle KTI-Urakointi Ay:lle. Teräspyörä puolestaan osti 30 Hkb-vaunua vuokratakseen niitä ratatyöurakoitsijoille.

Tka7 173 siirrettiin huhtikuun alussa Ruotsiin, jossa VR Trackin tytäryhtiön toiminta laajenee entisestään (ks. Ruotsin uutiset). Muutostyön teki Teräspyörä Voikkaalla. Kyseessä on jo kolmastoista Ruotsiin siirretty Tka7 -ratakuorma-auto.

Ttm1 91101, eli Valmetin N-koeveturista muokattu monitoimityökone, on vaihtanut jälleen omistajaa. Destia myi työkoneen Teräspyörälle, jolla oli jo valmiit suunnitelmat koneen käyttökelpoisten osien hyödyntämisestä ja loppuosan romuttamisesta. Ennen purkutöitä työkoneen osti kuitenkin KTI-Urakointi Ay.

Uusi OTSO-robot 75 -veturi toimitettiin 5.5.2014 Valtasiirto Oy:lle Harjavaltaan. Veturi on vastaavanlainen hidas robottiveturi, kuin Talvivaaran kaivoksella on käytössä, ja sen Teräspyörän valmistusnumero on 175/2014. Se painaa 70 tonnia ja sen suurin nopeus on 14 km/h. Trafi on antanut veturille tunnukset Dr35 98 10 8139 175-8. Sitä on tarkoitus käyttää teollisuusalueen sisällä, mutta sillä on mahdollista operoida myös valtion verkolla. Tämän OTSO-robot -yksilön erikoisuutena on kaksi radio-ohjausjärjestelmää. Ensisijainen järjestelmä on tarkoitettu veturin ohjaamiseen vaihtotyössä, kun taas toissijaista järjestelmää käytetään vain silloin, kun työskennellään vaununtyhjennyslaitteella. Molemmilla järjestelmillä on omat radio-ohjaimensa.

Komsor Oy on voittanut Kontiomäki–Kivesjärvi-rataosuuden peruskorjausurakan. Urakkaa varten yhtiö on hankkinut Ruotsista kymmenen käytettyä sepelivaunua, jotka vastaavat VR Trackin Uad-vaunuja. Vaunuja vetämään hankittiin kaksi Z70-veturia. Samassa kaupassa Suomeen kotiutui myös Plasser & Theurerin valmistama kaksiakselinen SSP 203 -sepeliaura. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta hankittu kalusto levennettiin Suomen raideleveydelle jo Ruotsissa. Sepeliaura tuotiin levennystyötä varten lavetilla Teräspyörän konepajalle Voikkaalle huhtikuun puolessavälissä.

Eil- ja Eilf-lähiliikennevaunuissa on nyt teknisesti korkeatasoisin matkapuhelinverkkotaso. Vaunuihin on asennettu alkuvuonna 2G-, 3G- ja 4G-toistimet.

Siniset päivävaunut poistettaneen vakinaisesta liikenteestä 2019 alkuun mennessä.

ERd-ravintolavaunuista oli kuusi vaunua saanut 9.4.2014 mennessä Trafin käyttöönottoluvan.

Rx-ravintolavaunujen keittiötilat ja lastausovet uudistetaan. Ensimmäinen 12 vaunusta valmistui maaliskuun 2014 lopussa. Muutkin vaunut valmistuvat tämän vuoden aikana. Kaikki kylmälaitteet uusitaan ja vitriinit muutetaan läpitoimiviksi eli henkilökunta täyttää ne sisäpuolelta ja asiakkaat ottavat tuotteet ulkopuolelta. Tämä koskee myös vitriinien jäähdytettyä osaa.

Tolstoi-junan vaunusto uudistuu 1.6.2014 alkaen. Tuolloin Moskovasta lähtevässä junassa 32 makuuvaunuina ovat Resiinassa 1/2014 s. 44 esitellyn kaltaiset Siemensin suunnittelemat vaunut. Pienempi paikkakapasiteetti tietänee enemmän lisäjunia sesonkiliikenteessä. Business-vaunu jatkaa entisellä kalustolla, mutta ravintolavaunu vaihtuu. Uudessa ravintolassa keittiö jakaa pituussunnassa vaunun varsinaiseen ravintolaosaan ja toiselle puolelle jäävään pienempään baariin.

VR:n uusi lähiliikenneyksikkö aloitti toimintansa 2.6.2014. Siihen on keskitetty lähiliikenteen veturinkuljettajat, konduktöörit ja junamyyjät sekä heidän esimiehensä. Lähiliikenteeseen kuuluu Sm-junilla ajettava lähiliikenne Helsingistä Vantaankoskelle, Karjaalle, Riihimäelle ja Lahteen. Lähiliikenteen ulkopuolelle jäävät Eil-liikenne sekä vyöhykeliikenteen jatkot Riihimäki–Lahti–Kouvola ja Riihimäki–Tampere. VR valmistautuu uudistuksella lähiliikenteen tulevaan kilpailuttamiseen.

Helsingin Eliel-asemaravintolan paikalle avattiin 21.2.2014 Burger King -ravintola. Arvokkaaseen kulttuuritilaan avattua ratkaisua on verrattu saman ketjun Vatikaanin ravintolaan, joka on sijoitettu onnistuneesti historialliseen ympäristöön.

Lohjan asemarakennuksessa avattiin 31.3.2014 kahvila Ventelän Resiina. Kahvilassa on 35 paikkaa ja lisäksi 12 paikan terassi. Asemakahvila on avoinna päivittäin.

Liikennevirasto on saanut hallitukselta velvoitteen vähentää väylänpidon rahoitusta vuosittain 100 miljoonaa euroa 2015 alkaen. Supistukset jakautuvat eri liikennemuodoille, mutta rautateiden osalta tämä merkitsee ilmeisesti joidenkin hiljaisten ratojen kunnossapidon lopettamista ja vilkkaimmilla radoilla joidenkin korvausinvestointien siirtoa myöhemmäksi. Mahdolliset sulkemispäätökset tehdään ensi syksynä ennen vuoden 2016 rataverkkoselostuksen julkaisua. Käytännössä radat suljettaisiin vuoden 2015 joulukuussa. Teillä vähennettäneen entisestään päällystystöitä ja muiden kuin pääteiden kunnossapitoa.

Rovaniemen ja Kemijärven välinen sähkövetoinen tavaraliikenne aloitettiin 19.2.2014; veturina oli Sr1 3104 eli se on ensimmäinen suomalainen napapiirin ylittänyt sähköveturi. Kemijärveltä lähtevien raskaiden raakapuujunien ongelmaksi muodostui Hanhikosken nousu. Yhden Sr1-veturin vetokyky nousussa oli pienempi kuin entisen kahden Dv12-veturin. Jotteivät junat juuttuisi mäkeen, sallittiin Kemijärvi–Rovaniemi-ajosuunnassa tavarajunille 1.4.2014 alkaen ns. vauhtinousu ennen mäkeä. Toinen, mutta nopeasti ratkaistu ongelma oli jännitteen nousu Kemijärven radalla ajoittain liian korkeaksi, jopa 29 kV:ksi, mikä avasi veturien pääkatkaisijan. Sähkövetoinen henkilöliikenne aloitettiin 11.3.2013. Kemijärvellä järjestettiin lämminhenkinen ja suuren yleisömenestyksen saanut rautatiejuhla, kun P 265 saapui pääteasemalleen. Sähköisen liikennöinnin Kemijärvelle piti alun perin alkaa jo joulukuussa 2014, mutta projektin myöhästyminen viivästytti aloitusta. Sähköistys jatkuu seuraavaksi Kemijärven raakapuuterminaalille, joka rakennetaan Stora Enson entiselle tehdasalueelle Isokylästä alkavan teollisuusradan päähän Patokankaalle. Ennen varsinaisia sähköistystöitä terminaalille vievä noin kymmenen kilometrin ratayhteys perusparannetaan. Kemijärvelle palautetaan kolmioraide siten, että Rovaniemeltä tultaessa suora raide jatkuu Isokylän suuntaan ja Kemijärven asemalle ajetaan pitkän vaihteen käyrän raiteen kautta 60 km/t nopeutta. Tämänhetkisen arvion mukaan töiden on arvioitu valmistuvan kokonaisuudessaan 2015 lopussa.

Patokankaan puuterminaalihankkeen yhteydessä on suunnitelmissa rakentaa entiselle Stora Enson sellutehtaan alueelle tulevalle Keitele Groupin sahalle omat yksityisraiteet, mikäli se eikä junakuljetusten kustannustaso nouse kohtuuttoman kalliiksi. Vuosittainen kuljetustarve olisi 140.000 tonnia haketta sekä 110.000 tonnia sahatavaraa ja liimapuuta. Pyöreästi se tarkoittaisi sahan kannalta jopa reilun 1000 tonnin junaa/arkipäivä. Lastausraiteita voitaisiin käyttää myös mm. raakapuun tuontiin tehtaalle. Uuden sahan koekäyttö alkanee joulukuussa 2014.

T 5120 juuttui lumihankeen Kemijärven ja Misin välillä 21.3.2014. Tämä oli harvoja talvesta johtuneita kevättalven liikennehäiriöitä. Routarajoituksia oli tänä keväänä erittäin vähän. Huhtikuun lopussa rajoituksia oli koko maassa yhteensä vain 3,7 km, kun joinakin vuosina rajoituksia on ollut satoja kilometrejä. Koska aikataulupäätökset matkustajainformaatiota varten oli pitänyt tehdä jo aiemmin, käytti VR keväällä 2014 ns. routa-aikatauluja tavallaan turhaan.

Iisalmen lipunmyynti lopetettiin 22.4.2014. Kaupunki halusi päättää vuoteen 2016 jatkuvan rahoitussopimuksen jo aiemmin.

Espoon lipunmyynti lopetettaneen kesän 2014 jälkeen.

Lievestuoreen ja Haukivuoren matkustajajunapysähdykset poistunevat VR:n päätöksellä 11.8.2014 alkaen.

Oulun Nokelan kauaksi näkyvät VR:n polttoainesäiliöt puretaan ensi syksynä. Paikalle rakennetaan liikkuvan kaluston pesuhalli.

Kiukaisten entinen asemarakennus Rauman radalla tuhoutui täydellisesti 13.4.2014 noin klo 7 alkaneessa tulipalossa. Rakennuksessa sisällä olleet nuoret ehtivät ajoissa ulos. Rauman radan liikenne oli poikki aamusta klo 16.15 asti.

Liikennevirasto on saanut 8.3.2014 Euroopan rautatievirastolta (ERA) kansainvälisen VKM (Vehicle Keeper Marking) -kalustotunnuksen. Kalustotunnus on LIVI. Virasto voi tältä osin omistaa omaa liikkuvaa kalustoakin. Aikaisemmin Suomeen on myönnetty seuraavia tunnuksia:

  • DESTI Destia Kalusto Oy
  • EASM Easmar Logistics Oy
  • ELTEL ELTEL Networks Oy
  • FDF Finnish Defence Force
  • FERT Fertilog Oy
  • FINNG FGG Finngas GmbH sivuliike Suomessa
  • FWG Finwagon Oy
  • IVP Imatran Veturipalvelu Oy
  • JJKY Joutjärvi & Joutjärvi Ky
  • JKOY Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy
  • KIRK Sappi Finland I Oy, Kirkniemen tehdas
  • KMOY Keitele-Museo Oy
  • KMS Kesälahden Maansiirto Oy
  • KOMS KOMSOR Oy
  • KSRFI Karhulan–Sunilan Rautatie Oy
  • KT Oy Karelian Trains Ltd
  • KVP Kymen Veturipalvelu Oy
  • LIVI Liikennevirasto
  • MVH Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy
  • OKTO Outokumpu Stainless Oy
  • OTSON Oiltanking Sonmarin Oy
  • OVAKO Ovako Bar Oy
  • PORHA Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry
  • PUHOS Puhoksen Veturipalvelu Oy
  • PxT Proxion Train Oy
  • RAILT Railtek Oy Insa
  • RHK Ratahallintokeskus
  • RR Rautaruukki Oy
  • TERAS Teräspyörä Oy
  • TLV Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
  • VALTA Valtasiirto Oy
  • VR VR-Yhtymä Oy
  • VRT VR Track Oy
  • YARAF Yara Suomi Oy

Taskuaikataulukirjan painatus on lopetettu siten, että 15.6.2014 asti voimassa ollut aikatauluvihko oli viimeinen ilmestynyt. Jatkossa painettuna ilmestyy vain aikataulukortteja.

Pohjanmaan radan peruskorjauksen ja samalla nopeuden (200 km/t) sekä akselipainon korotuksen (250 kN) odotetaan valmistuvan aikataulussaan 2017.

Pisara-radan rakentamisen periaatepäätös tehtiin maan hallituksen budjettikehysriihessä 25.3.2014. Eduskunta päättänee hankkeen rahoituksesta loppuvuonna. Käytännössä ratahanketta aikaistetaan aikaisemmin kaavaillusta.

Norrtåg aikoo aloittaa henkilöliikenteen Luulajan ja Haaparannan välillä, mahdollisesti jo 2015. Jatkoyhteyttä Suomeen ja Suomessa kaavaillaan vuodeksi 2017. Raideleveyseron takia junaa olisi vaihdettava Haaparannassa tai Torniossa. Kun 2017 Pohjanmaan radan kunnostus on valmis, voisi VR:n kaavailujen mukaan joitakin IC-junia jatkaa Oulusta Tornioon tai Haaparantaan. Tämän edellytyksenä on Laurila–Tornio/Haaparanta-välin sähköistys.

JETI (Junaliikenteen EnnakkoTIedot) korvannee aikaisemman ETJ-ennakkotietojärjestelmän aikaisintaan 1.6.2014 alkaen, kun alun perin tämän piti tapahtua huhtikuun alussa (Resiina 1/2014 s. 46).

Tampereen kauko-ohjaus siirtyy Tampereen aseman kupeesta Viinikkaan rakennettavaan uuteen ohjauskeskukseen. Mikkeliläinen Mipro Oy on voittanut Länsi-Suomen kauko-ohjauksen rakentamisen tarjouskilpailun.

Nokian väliaikainen matkustajalaituri otettiin käyttöön 19.5.2014. Aseman päälaituri korvataan kesän aikana uudella korkealla laiturilla. Nokialle tulee myös odotuskatokset ja liityntäpysäköintipaikkoja lisätään.

Tolsan uuden seisakkeen rakennustyöt käynnistettiin alkukeväällä. Se tulee sijaitsemaan puolisen kilometriä entisestä itään päin.

Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen käynnistynee 2015. Uuden raiteen pituus tulee olemaan noin 1,2 km ja sille tulee lyhyt tunnelikin. Raiteen ratasuunnitelma valmistuu lähiaikoina.

Keski-Pasilan lumiraide purettiin kesäkuun alussa tulevan toimisto- ja asuinrakentamisen tieltä. Raide on ollut ainoa jäänne laajasta ns. alaratapihasta. Sitä käytettiin lumen ajoon Helsingin ratapihalta kasalle.

Ruosniemen rautatieliikenne Porissa hiljenee vuoden lopussa, kun Kosan Gas Finland Oy:n toiminta keskitetään Haminaan.

Joustoratapölkkyjen testejä on jatkettu Uudenkaupungin radalla.  Kehitysprojektissa tutkitaan mahdollisuutta korvata kreosiittikyllästeisiä puuratapölkkyjä joustavilla betonipölkyillä. Taustalla on luonnollisen uusimistarpeen lisäksi uhkaava EU-säädös, joka toteutuessaan kieltää kreosiittipölkkyjen käytön keväästä 2018 alkaen. Viimeinen kreosoottipölkkyjen asennuskausi olisi käytännössä 2017.

Kehäradan päällysrakennetöitä jatkettiin talvitauon jälkeen maaliskuun alussa. Nyt työt etenevät tunnelissa niin, että Veromiehen vaihteet asennetaan heinäkuussa 2014. Kesällä jää vielä kiskottamatta Lentoaseman asema-alue, koska siellä on vielä laituri- ja asematyöt käynnissä. Kiskotus saataneen koko Kehäradalla läpi lokakuussa 2014.

Lumensulatuskoekenttä käynnistettiin Ilmalassa 4.2.2014. Liikennevirasto kokeili kentällä ratapihoilta poistettavan lumen sulatusmahdollisuutta kaukolämmön paluulämmöllä. Kun Keski-Pasilan lumenläjitysalue on jouduttu nyt poistamaan käytöstä alueen rakennustöiden alkaessa, tarvitaan junilla pois ajettavan lumen läjitykseen uusia ratkaisuja. Valitettavasti poikkeuksellisen lämmin ja lumeton lopputalvi ei mahdollistanut testien teko suunnitellusti.

Riihimäen ja Tampereen väliltä löydettiin helmikuussa Suomessa tähän asti harvinaisia vierintäväsymissäröjä eli ns. head check -kiskovikoja. Vikatyyppi tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 2000, kun Hatfieldissä Englannissa pikajuna syöksyi radalta 180 km/t nopeudessa ja neljä henkilöä kuoli ja 70 loukkaantui. Onnettomuuden syynä oli head check -vioista alkanut kiskon hajoaminen. Vikaa löydettiin Riihimäen ja Tampereen väliltä 13 kohdasta. Kyseisiin kohtiin Liikennevirasto asetti nopeusrajoitukset 50 tai 80 km/t, kunnes kiskot vaihdettiin. Yhteensä ratakiskoa vaihdettiin runsaat yhdeksän kilometriä. Nopeusrajoitukset aiheuttivat junille 5–10 minuutin myöhästymisiä. Rajoitukset saatiin poistettua huhtikuun alussa.

Tampereen raitioteiden raideleveydeksi on asiaa selvittäneessä teknisessä ryhmässä päätetty esittää 1435 mm. Tampereella ei nähdä tulevaisuudessakaan mitään tarvetta raitioteiden yhteiskäytölle valtion rataverkon kanssa. Perusteena on mm. tarjolla olevan normaaliraiteisen vaunukaluston runsaus ja aikanaan käytetyn kaluston toimivat markkinatkin. Helsingin raitiotiet jatkavat tulevaisuudessakin 1000 mm raideleveydellä. Turussa on vielä mahdollista ottaa käyttöön 1524 mm raideleveys, koska siellä on ainakin teoriassa mahdollista rataverkon yhteiskäyttö lähinnä Raision ja Naantalin suuntaan.

Pienoisrautatiepäivät 2014 pidetään tänä vuonna samassa paikassa kuin viime syksynäkin eli Vantaan Energia-areenassa Myyrmäessä. Ajankohta on 18.–19.10.2014.

UUTISIA ULKOMAILTA

Eurooppa

European Rail Timetable -aikataulukirjan ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuussa 2014. Se korvaa sisällöltään aiemmin 140 vuotta kuukausittain ilmestyneen Thomas Cookin aikataulukirjan, jonka viimeinen numero julkaistiin elokuussa 2013. Uuden aikataulukirjan voi tilata osoitteesta www.europeanrailtimetable.eu.

Viro

Elron on laittanut myyntiin entisen MEV1-sähköveturinsa, jota on käytetty Pääskülan varikolla mm. vanhojen ER2-sähkömoottorijunien liikutteluun. Se jäi tarpeettomaksi FLIRTien (Virossa lempinimi Porgand eli Porkkana) tultua liikenteeseen. MEV-veturin myyntihinta on tällä hetkellä 16 000 € ja tarjouksia voi jättää mark.pakin@elron.ee.

Rail Baltican suunnittelu etenee vauhdilla Virossa. Normaaliraiteisen (1435 mm) rautatien reitiksi päätettiin Viron osalta jo 2012 Muuga (satama)–Tallinna (Űlemiste)–Pärnu–(Riika). Tällöin vaihtoehtoinen pidempi Tarton kautta kulkeva reitti jätettiin pois suunnittelusta. Radan suurimmaksi nopeudeksi suunnitellaan 240 km/t. Se olisi sekaliikennerata, jolla kulkisivat niin henkilö- kuin tavarajunatkin. Tallinnan uusi päärautatieasema toteutettaisiin Űlemisten alueelle, vain puolen kilometrin päähän Tallinnan lentokentästä. Űlemistessä olisi helppo vaihtaa leveäraiteisille muille ratalinjoille ja Tallinnan raitioteille. Tavaraterminaali tulisi Muugaan. Tallinnan ja Pärnun henkilöasemien suunnittelutyö on käynnissä, samoin radan ympäristövaikutusselvitys. Tallinnassa on etelästä tullessa esitetty 11 erilaista enemmän tai vähemmän realistista reittivaihtoehtoa. Ratasuunnitelman pitäisi valmistua 2016–17. Alustavat työt on kaavailtu aloitettavan 2018–19 ja päärakennuskausi olisi Viron osalta 2020–24. Viro on suunnittelussa edellä muita Baltian maita.

Ensimmäinen vakava FLIRT-junaa kohdannut onnettomuus tapahtui Raasikun ratapihan itäpään tasoristeyksessä 16.4.2014. Tuolloin kaksiraiteisen radan eteläpuolelta ajoi tyhjä sorarekka Tallinna–Tartto-junassa 290 olleen FLIRTin 2428 D-vaunun kylkeen. Onnettomuudessa kuolivat turma-auton kuljettaja ja junassa törmäyskohdalla ollut matkustaja, lisäksi 12 matkustajaa loukkaantui. Auton nopeus oli n. 60 km/t ja junan 105 km/t. Junan peräpään vaunut M, D ja A suistuivat kiskoilta. Rataa vaurioitui n. 300 m matkalta ja myös sähköratalaitteet vahingoittuivat. Tasoristeyksen valo- ja äänivaroituslaitos oli toiminnassa ja varoittamassa. Auton jarrutusjäljet alkoivat kymmenisen metriä ennen törmäystä. Junaan törmännyt auto liikkui junan mukana ja kääntyi niin, että teräslava repi A-vaunun kyljen auki. Tasoristeyksessä on tapahtunut lukuisia uhkaavia tilanteita, mm. elokuussa 2013 henkilöauton kuljettaja kuoli ajettuaan junan eteen. Turvallisuusvirasto olikin viime joulukuussa suosittanut tasoristeystä varustettavaksi puomilaitoksella. Junayksikkö palaa kunnostuksen jälkeen liikenteeseen. Vakuutusyhtiön lausunnon perusteella päätetään, korjataanko vahingoittuneet vaunut vai rakennetaanko niiden tilalle uudet.

FLIRT-junien nopeuden nosto 135 km:iin/t välillä Tallinna–Narva on tutkittavana. Ratakapasiteetin osalta ongelmia tuottaa entistä nopeamman liikenteen sijoittaminen hitaiden tavarajunien joukkoon. Riskitekijä on myös autoilijoiden hulvaton suhtautuminen tasoristeyksiin.

Viron tavaraliikenteessä on nähty jo aiemminkin, kuinka helposti yleispoliittinen tilanne vaikuttaa Venäjän transiton määrään. Nyt Krimin niemimaan tilanne on aiheuttanut koko Baltian maiden tavaraliikenteessä Venäjän transiton vähenemisen. Huhtikuuhun 2014 mennessä mm. uudella Koidulan rajanylityspaikalla on ollut jo kaksi päivää, jolloin yksikään juna ei ylittänyt rajaa. Eesti Raudteen tulot ovat romahtaneet, koska operaattoreilta perittävät ratamaksut perustuvat bruttotonnikilometreihin. Lisäksi kevyt ja suhteellisen vähän tuottava henkilöliikenne tarvitsisi suuret nopeudet sallivan radan, kun tavaraliikenteelle kelpaa raskaita akselipainoja kestävä rata. Tämä luo paineita saada henkilöliikennettä hoitavilta operaattoreilta enemmän rahaa, mutta valtio ei halua esim. Elronin korottavan lipunhintoja. Sinänsä mielenkiintoista on, että sekä infran haltija Eesti Raudtee, kuin operaattorit AS EVR Cargo ja Elronkin, ovat 100 %:sti valtion omistamia.

Go Raililla on nyt Pietarin junia varten käytössään DR1A-, DR1B- ja DR1BJ-junia. Näin kaikkia entisiä Edelaraudteen viimeksi kotimaan liikenteessä olleita dieselmoottorijunatyyppejä on edelleen mahdollista tavata Virossakin Tallinnan ja Narvan välillä.

Edelaraudteelle jäi vuoden alusta vain yksi säännöllinen juna. Se on myöhään keskiviikkoisin Ülemisteltä Viljandin suuntaan ajettava tavarajuna, joka palvelee rataosan asemat tarpeen mukaan. Keskimäärin kerran kuussa on käyty myös Pärnussa, mutta esim. kuluvana vuonna maaliskuuhun mennessä ei vielä kertaakaan. Yhtiölle jäi viisi veturinkuljettajaa. ČME3-vetureilla hoidetaan tavaraliikennettä, Ühinenud Depood’n (Tallinn-Väike, Telliskivi) ja Moskovan yöjunan vaihtotöitä.

Go Track sai keväällä 2013 Türillä uutta lämmintä varikkotilaa. Varikkoalueen suureen kylmään halliin oli jo aikoinaan siirretty raiteentukemiskone toimenpiteitä varten. Vuonna 2006 huoltojen helpottamiseksi 1000 m2 rakennukseen asennettiin lämmitys ja rakennettiin huoltokanaalit. Syksyllä 2012 valmistui kustannusarvio tilan laajentamiseksi 2000 m2:iin. Työn valmistuttua vanhoilla ratapölkyillä lämmitettävässä hallissa on paja ja sorvi sekä sosiaalitilat, mm. sauna. Hallissa voidaan tehdä ratatyökoneiden huoltoja, ml. moottorit ja aggregaatit, sekä uudisrakennus- ja muutostöitä. Suurimmaksi ongelmaksi jäi vielä se, että käytössä olevat nostimet kantavat enintään kahden tonnin kuorman.

Ruotsi

VR Trackin ruotsalainen tytäryhtiö VR Track Sweden AB vastaa ensi lokakuusta alkaen Nässjö–Arlöv-välin kunnossapidosta Tukholmasta Malmöön vievällä pääradalla Södra Stambanalla. Sopimuksen pituus on kaksi vuotta + kahden vuoden optio. Jo aiempien sopimusten pohjalta VR Track Sweden AB kunnossapitää malmiradan Jällivaarasta Norjan rajalle sekä siltä erkanevan Svappavaaran radan, Mittbanan (Sundsvall–Ånge–Ästersund–Storlien), Ådalsbanan (Sundsvall–Långsele) ja Norra Stambanan Bräcken ja Långselen välillä. Näillä alueilla käytetään Suomesta tuotua kalustoa, mm. normaaliraiteisiksi muutettuja Tka7 -ratakuorma-autoja. Toiminta saatiin 2013 kehitysvaiheen jälkeen voitolliseksi. VR Trackistä onkin tullut merkittävä pysyvä urakoitsija Ruotsin rataverkolle.

Tukholman ja Malmön välinen yöjunaliikenne suunniteltiin lopetettavan 31.3.2014 alkaen, mutta suuren protestimäärän johdosta yhteys sai jatkoaikaa ensi lokakuuhun. Nyt Ruotsissa on makuuvaunuliikennettä jäljellä tämän reitin lisäksi Göteborgista ja Tukholmasta Pohjois-Ruotsiin Luulajaan ja Norjaan Narvikiin sekä Keski-Ruotsiin Duvediin. Lisäksi talvisesonkiaikana liikennöidään Malmöstä Duvediin ja kesäsesonkina Malmöstä Trelleborgin kautta Berliiniin. Etelästä Narvikiin kulkevat ja sieltä tulevat yöjunat eivät enää jatka heti Bodenista eteenpäin, vaan käyvät kääntymässä välillä Luulajassa. Sama juna lähtee siten matkallaan kahdesti Bodenista.

Tukholman 891 mm kapearaiteisella Roslagsbanalla tehdään myös vuonna 2014 laajoja ratatöitä, joiden yhteydessä rakennetaan kaksoisraidetta kolmeen kohtaan (Rydbo–Åkers Runö, Visinge–Täby Kyrkby ja Kragstalund–Vallentuna). Kaikkiaan rataan käytetään vuoteen 2018 mennessä noin kahdeksan miljardia kruunua, johon sisältyy myös lisäkaluston hankintaa. Laajin vuoden 2014 töistä on 5,6 km pituinen osuus Rydbo–Täljö–Åkers Runö, jossa rataa samalla oiotaan kahdessa kohdassa. Merkittävämpi oikaisu on pituudeltaan noin 1 km ja siinä jää pois kaunis, mutta nopeutta hidastava kaarrekohta, joka korvataan kallioleikkauksella.

Tanska

Tanskan hallitus teki kuluvan vuoden alussa erittäin merkittävän linjauksen koko maan rautateiden kehittämisestä. Jo aikaisemmin on päätetty maan turvalaitejärjestelmän kertauusinnasta ja tämä työ on jo meneillään. Nyt päätettiin ns. tuntimallista eli kaikkien suurten kaupunkien välinen keskinäinen matka-aika tulee olemaan vajaa tunti, jolloin junat tulevat lähtemään tasatahtiin tunnin, tai vilkkailla reiteillä puolen tunnin välein. Malli vastaa pitkälti Sveitsissä jo toteutettua liikennemallia. Tämän mahdollistamiseksi rakennetaan mm. kolme uutta oikorataa, jotka toteutetaan 250 km/t nopeudelle. Ratojen pituudet ovat 35 km, 9 km ja 23 km. Myös useita nykyisiä ratoja parannetaan 200 km/t nopeudelle. Lisäksi kaikki vilkkaat pääradat sähköistetään 2026 mennessä. Pakettiin kuuluu lisäksi lisäraiteita, liityntäpysäköintialueita ja täysin uusi paikallisrata Billundiin Lego-maailmaan ja Billundin lentokentälle. Viimeksi mainittu on sikälikin erikoinen, ettei Tanskassa ole toteutettu yli 50 vuoteen uutta harvaanasutun alueen paikallisrataa.

Venäjä

Toisen Sapsan-suurnopeusjunasarjan ensimmäinen juna toimitettiin Saksasta Venäjälle joulukuussa 2013. Koeajot aloitettiin tammikuussa 2014 ja hyväksyntää odotetaan kesäkuuksi. Tämä toinen sarja käsittää ensimmäisen tapaan kahdeksan junaa. Viimeinen eli juna nro 16 on tarkoitus toimittaa joulukuussa 2014. Junat kootaan Siemensin Krefeld-Uerdingenin tehtailla. Kuljetus on monivaiheinen: ensin Krefeldin satamasta Reinin jokilaivalla Hollantiin Amsterdamiin, suuremmalla aluksella Amsterdamista takaisin Saksaan Sassnitziin, siellä nosto junalauttasataman leveäraiteiselle raiteelle, junalautalla Venäjälle Ust-Lugaan ja lopuksi sieltä rautateitse Pietariin.

Iso-Britannia

Iso-Britannian pääradoille ollaan rakentamassa jälleen uutta höyryveturia. Kun edellinen uudisrakennus Tornado 60163 on näyttänyt toteen, että uudisrakennuksella saadaan aikaan luotettava pääratojen höyryveturi, seuraavaksi kohteeksi on otettu P2-tyypin ”Mikado” 2–8–2, joka tulee saamaan numeron 2007 ja kutsumanimen Prince of Wales. Alun perin tätä Britannian voimakkainta pikajunaveturia rakennettiin vain kuusi yksilöä ja nekin muutettiin sittemmin 4-6–2-akselijärjestykselle. Veturin kustannusarvio on noin viisi miljoonaa puntaa, mikä kootaan lahjoituksina ja sponsorointeina. Tulevan veturin tuliterä aluskehys on tarkoitus toimittaa touko–kesäkuun vaihteessa veturin rakennuspaikalle Darlingtoniin. Hanketta voi seurata osoitteessa http://www.p2steam.com.