Artikkelihaku

Resiina 2/2017

Kansi tulossa

» Kanavat vai rautatiet?
» Talvisota Riihimäen asemalla
» Virolaista vetovoimaa

Tasoristeys 4/2014

KALUSTOMUUTOKSET ELO–LOKAKUUSSA 2014

Uudet valmistuneet
  • 3 Sm5 (94102081038– 94102081040)
  • 5 ERd (50108897716– 50108897720)
  • 15 Snps
Muutetut
  • 47 Sp sarjaan Sps
Romutetuksi merkityt
  • 1 Bhpy
  • 7 BXH
  • 2 Fh
  • 19 Gbln
  • 5 Hkb
  • 17 Obrk
  • 19 Ome
Hylkäys-/romutuspäätös
  • 2 Dr16 (2807 ja 2808)
  • 2 Dv12 (2513 ja 2752)
  • 2 Sm1+Eio (6011+6211 ja 6016+6216)
  • 6 EFit (23524, 23525, 23527, 23537, 23538 ja 23553)
  • 17 Ein (23188, 23190, 23192, 23193, 23195–23198, 23200, 23202–23204, 23209, 23210, 23216, 23218 ja 23236)
  • 4 Eip (23130, 23162, 23167 ja 23141)
  • 1 Eipt (27378)
  • 6 Rkt (23822, 23824–23827 ja 23830)
Myyty
  • 5 Hkb (Itella Oy)

Sr3-sähköveturit eli VR:n uudet Vectronit saavat numerot 3301–3380. Nämä 3300-sarjan numerot ovat VR:n oma sisäinen numerointi. Virallinen yksikkönumero tulee kuitenkin olemaan EVN-muotoa. Tehtaan koeveturi tullee väliaikaisesti Suomeen ensi huhtikuussa ja ensimmäinen Suomeen jäävä sarjaveturi tammikuussa 2016. Kaupallinen liikenne alkaa 2017. Ensimmäisen kymmenen veturin toimituksen jälkeen tuotannossa on noin vuoden tauko ennen loppusarjan valmistuksen aloittamista.

Sm2 6061+Eioc 6261 oli ensimmäinen kokomainosteipattu Sm-juna. Se oli myös ainoa, jonka pohjaväri muutettiin samassa yhteydessä valkoiseksi. Junayksiköstä poistettiin mainokset 17.11.2014 Ilmalassa, mistä se lähti 8.12. kokovalkoisena junana 11653 Hyvinkään konepajalle maalattavaksi. Palatessaan 15.12. juna oli maalattu perinteisesti, mutta normaalin punaisen tilalla on nyt vihreä väri.

Sm5 nro 41 hinattiin Turusta Ilmalan varikolle Dv12 2719:llä 23.10.2014 junana 11940. Tämän jälkeen seuraava Sm5 tulee maahamme vasta loppuvuodesta 2015.

Sm1-junista kaikki liikenteestä vielä poistamattomat nroon 6026 asti pantiin seisomaan viimeistään 23.10.2014 seuraavasti: 30.9. (viimeinen ajopäivä) 6018; 14.10. 6026; 17.10. 6020; 21.10. 6009; 22.10. 6007, 6010, 6012, 6022, 6024, 6025 ja 23.10. 6021, 6023. Myöhemmin seisomaan jätettiin myös joitakin muita Sm1:iä. Kalustopulan takia näistä 6022 ja 6023 otettiin takaisin liikenteeseen jo marraskuun ensimmäisellä viikolla, joten liikenteeseen jäi kaksikymmentä Sm1:tä.

Dm12-kiskobussien lipunmyyntiautomaattien itsepalvelurahastus otettiin käyttöön myös käteismaksun osalta joulukuun 2014 alkupuolella. Vain yhden yksikön kiskobussijunat muuttuvat konduktöörittömiksi.

Tve4 504 myytiin Koverharin terästehtaan purkavalta Delete Purkupalvelut Oy:ltä Teräspyörälle lokakuussa. Veturi siirrettiin lavettikuljetuksena Voikkaalle 3.10.2014. Tehtaalle jäivät kohtaloaan odottamaan veturit OTSO 2 (Saalasti 107/1973, ent. 58/1965) ja OTSO 2 VR (Saalasti 149/1996, ent. 132/1979, 66/1970) sekä muutama tehtaan sisäisessä liikenteessä käytetty senkkavaunu.

Kisko-Kalle Trr 377 on myyty kesällä 2014 Meltolasta yksityisomistukseen. Veturi on siirretty Lohjan veturitallille.

Ttk4 91501 vaurioitui pahasti, kun sitä kuljettanut lavettiauto ajoi kuljetukselle liian matalaan rautatien alikulkuun Kouvolassa 2.10.2014. Kyseessä on Destia Railin Plasser & Theurer 08-275 ZW -mallinen vaihteen- ja raiteentukemiskone, joka siirretään normaalisti lavetilla työmaalta toiselle.

Hv1 554:n kunnostus Riihimäen kaupungin varikolla on valmistumassa. Muistomerkille haetaan lopullista sijoituspaikkaa aseman seudulta; entiselle paikalleen keskelle Paloheimonkatu sitä ei palauteta.

Isosaaressa vuosikymmeniä seisseet kapearaiteiset O&K Montania -veturi ja vaunu siirrettiin alkusyksynä meritse ja maitse puolustusvoimien varikolle Hämeenlinnaan. Veturi siirrettiin 12.11.2014 edelleen Hämeenlinnasta Sotamuseon varastoon Siikakankaalle Ruovedelle. Kalustoa on esitetty sijoitettavaksi myös Jokioisten Museorautatielle, mutta tämä ei ainakaan vielä toteudu.

Sal-säiliövaunu nro 15261 haettiin 5.9.2014 Koskenkorvalta Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Hakujunaa veti Tk3 1136. Altia on lahjoittanut vaunun HMVY:lle. Vaunun haku saattaa jäädä Altian yksityisraiteen viimeiseksi käytöksi. Kaupallinen tavaraliikenne raiteelta päättyi 22.11.2012.

Iskurivaunu Uan 82 10 9994 032-1 on saanut Trafin käyttöönottoluvan marraskuussa. Neliakselista vaunua saa käyttää vain Transtechin Otanmäen tehdasraiteilla. Liikennöinti valtion rataverkolla ei ole sallittua.

Sinisiä matkustajavaunuja vietiin 14.10.2014 peräti 13 lisää romutettaviksi Myllyojalle Heinolan radalle. Vaunut tuotiin junassa T 2878 Kouvolasta Lahteen, josta ne vedettiin myöhemmin omana junanaan Myllyojalle.

Tolstoi-junan suurin nopeus on pysynyt erinäisistä syistä Suomessa 120 km:nä/t, minkä takia juna on usein saapunut Helsinkiin varttitunnin myöhässä. Venäjän puolella junan nopeus on 140 km/t.

Proxion Train muutti nimensä Fennia Railiksi lokakuussa 2014, jolloin yhtiöön samalla tuli mukaan uusia sijoittajia. Fennia Railin omistaa nyt 34 suomalaista yritystä ja yksityishenkilöä. Yhtiö on ilmoittanut aloittavansa vuoden 2015 aikana liikennöinnin, joka tarjoaa kotimaiselle teollisuudelle kilpailukykyisen kuljetusmuodon, mm. suoria yhteyksiä tuotantolaitoksilta vientisatamiin. Tšekkiläinen CZ LOKO a.s. toimittaa Fennia Railille syksyllä 2015 kolme 774.7F-tyyppistä dieselsähköistä (AC/DC) veturia. Veturin pääarvot ovat: kokonaispituus 17,3 m, paino 120 tonnia, suurin sallittu nopeus 90 km/t, pyörästö Co’Co’. Caterpillarin CAT3512-moottorin teho on 1550 kW, mikä antaa veturin enimmäisvetovoimaksi 391 kN. Tällaiset modernisoidut ”REKO” (rekonstruktion) -veturit ovat nykyään varsin yleisiä entisten itäblokin maiden veturituotannossa.

Valtasiirto Oy pyrkii aloittamaan Mäntyluodon ja Harjavallan välisen rautatietavaraliikenteen 2017 alussa. Yrityksen mukaan uuden veturin toimitusaika on 18 kuukautta, jota seuraa vielä kuuden kuukauden testausaika. Valtasiirto tekee jo nyt vaihtotöitä yksityisraiteilla Harjavallassa ja Porissa.

Valtteri-juna teki 24.10.2014 tilausajon (Hyvinkää–)Tikkurila–Hyvinkää. Tilaajana oli Rautatieläisten Avustuskassa Turva.

Venäläisten tilaus- ja lisäjunien lukumäärä on vähentynyt vuodenvaihteessa 2014–15 edellisistä vuosista. Tämä johtuu ruplan kurssin heikkoudesta ja useiden matkoja järjestäneiden matkatoimistojen konkursseista. Junia ajettiin nyt yhteensä 27 paria.

Rantaradalla toteutui sattumien ketju 21.10.2014. Kiskopyöräkaivinkone putosi kiskoilta keskellä yötä noin km:llä 130. Kun konetta nostettiin takaisin kiskoille, kaatui se ratajohtopylvästä päin, joka vaurioitui. Ratajohto saatiin klo 9 jälkeen rullauskuntoon. Junien piti rullata vauriokohta virroitin alhaalla. Ensimmäisenä tullut ohjausvaunu etumaisena kulkenut IC 950 kuitenkin ajoi paikalle veturin virroitin ylhäällä ja pysähtyi keskelle läheistä tunnelia vedettyään ajojohdot alas. Kun dieselveturi saatiin paikalle, tapahtui junassa sairaskohtaus, joka viivytti edelleen junan lähtöä ambulanssin odotuksen takia. IC 950 seisoi tunnelissa kolmisen tuntia. Ratajohto saatiin korjattua illalla niin, että liikenne käynnistyi seuraavana aamuna. Karjaa–Salo-väliä liikennöitiin busseilla.

Rantaradan ongelmat jatkuivat 17.11.2014. Pohjankurun vaihteen vaihto meni tunteja pitkäksi ja samanaikaisesti sekä Salo–Karjaa- että Kauklahti–Kirkkonummi-väleille jäi laajoja turvalaitevikoja ratatöiden jäljiltä. Pohjankurussa vaihdetyöt jatkuivat klo 9.30 asti, vaikka radan piti olla takaisin liikenteellä jo klo 5.30. Koko edellisen päivän radalla oli suunniteltu liikennekatko. Liikenne palautui normaaliksi vasta alkuillasta.

Rotta pysäytti laajasti pääkaupunkiseudun junaliikenteen 28.10.2014 aamuruuhkassa klo 8.04. Jyrsitty kaapeli aiheutti pääsulakkeen laukeamisen, joka puolestaan jumiutti Helsingin asetinlaitteen. Liikenne seisoi noin tunnin, mutta häiriöt heijastuivat tunteja eteenpäin koko maahan. Tekijää ei tavoitettu.

Kupla eli kuljettajan päätelaite on oltava kaikessa vetokalustossa ensi kesänä. Laite edellyttää Windows-tablettia, jossa on sisäänrakennettu GPS. Liikennevirastosta saa tähän perustablettiin tarvittavan ohjelmiston. Kun tabletilla käynnistetään Liikenneviraston ohjelma, se ohittaa kaikki muut ohjelmat. Laitteessa on junan aikataulutiedot ja kaikki poikkeamatiedot. Näyttö rullaa GPS:n mukaan reaaliaikaisesti. Käytännössä veturiin muodostuu ”paperiton toimisto”, printattuja papereita ei enää tarvita. Laite parantaa oleellisesti myös ratatöiden paikallistamista.

Lähtevä junaliikenne pysähtyi varhain aamulla 19.11.2014 puoleksitoista tunniksi tietoliikennevian vuoksi. Veturinkuljettajat eivät voineet tulostaa itselleen tarvittavia aikataulutietoja. Ongelma häiritsi erityisesti lähiliikennettä. Kaukojunien kuljettajilla joko jo oli aikataulut häiriön alkaessa tai he käyttivät varajärjestelmää, jossa ei ole kuitenkaan kaikkia päivitettyjä ratainfratietoja, tai junat lähtivät vasta myöhemmin. Junaliikenteessä on tarkoitus siirtyä täysin sähköisiin aikataulutietoihin em. Kuplan avulla.

Toijala–Valkeakoski-rataosan tasoristeysten huomiolaitteet otettiin käyttöön 14.12.2014. Laitteet on asennettu 20 tasoristeykseen. Junalla liikennöivässä vetokalustossa ja ratatyökoneissa käytetään siirrettäviä veturiyksiköitä, jotka tulee olla mukana yksikön lähtiessä Toijalasta. Laitteista kootaan käyttäjäkokemuksia talven mittaan niin tasoristeysten kuin radan käyttäjiltä.

Turun varikkoa uhkaa lakkauttaminen. Varikon toiminta loppuisi vuonna 2015, jolloin kunnossapitotyöt siirrettäisiin muihin yksiköihin. Vetopalvelupisteen toimintaan tämä ei suoranaisesti vaikuta.

VR:n pääkonttori muuttaa pois Helsingin päärautatieasemalta. Alustava ajankohta muutolle olisi aikaisintaan vuonna 2017. Tietyt toiminnot jäävät edelleen asemarakennukseen; näitä ovat mm. kuljettajien ja konduktöörien miehistötilat. Vapautuneille tiloille tulee muuta käyttöä, joista ei toistaiseksi ole tarkempia kaavailuja. Uuden pääkonttorin sijaintipaikaksi on suunniteltu Pasilaa, mm. entistä rekkajunien kuormauspaikkaa. Ehkä jo aiemmin tälle alueelle tulisi konserniin kuuluvan Pohjolan Liikenteen uusi bussivarikko, jossa yhdistettäisiin Postintaipaleen sekä paikalla jo nykyään tilapäisluvalla olevan Veturitien yksiköiden toiminnot.

Rautatiealan koulutus siirtyy vuoden vaihteessa Pasilasta Kouvolaan. Entisen VR-Koulutuskeskuksen toiminta siirtyi jo 2014 alussa Kouvolan seudun ammattiopistolle (KSAO), mutta toiminta jatkui osittain vielä Pasilan konepaja-alueella. Nyt mm. veturisimulaattorit on siirretty Kouvolaan, missä koulutus tulee tapahtumaan kunnostetuissa tiloissa entisessä venäläisen kasarmialueen sotilassairaalassa keskustan kupeessa. Rautatiekoulutuksen yhtiöittämisen myötä 1.1.2015 alkaen koulutuslaitoksen uusi nimi on Kouvolan rautatieaikuiskoulutus Oy ja lyhenne KRAO. KSAO:n rautatiekoulutusjakso jäi siten yhden vuoden pituiseksi.

KRAO, Museorautatieliitto ja avainkumppanit suunnittelevat vuodelle 2015 museojunaliikenteen kuljettaja- ja vaihtotyönjohtajakursseja. Tavoitteena on ammattipätevyyteen johtava koulutus.

Kemijärvi–Isokylä–Patokangas-rataosuuden perusparannustyöt aloitettiin 1.9.2014. Työn tekee Destia Rail. Talvitauon jälkeen työt jatkuvat taas keväällä roudan sulettua. Myös sähköistystöihin päästään ensi vuonna. Rataosuuden töiden yhteydessä Isokylän vaihteet puretaan, mutta paikalla varaudutaan mahdolliseen Sallan/Soklin radan erkanemisvaihteen myöhempään rakentamiseen. Uudesta raakapuuterminaalista muodostetaan Patokangas-niminen uusi liikennepaikka. Sen lyhenne tulee olemaan Ptg. Käytöstä poistettu Kemijärven kolmioraide palautetaan uudelleen 2015–16 aikana. Tavoitteena on sähkövetoisten tavarajunien suora ajo ilman poikkeamista Kemijärven asemalle. Erillisinä urakkatöinä tehdään Koivuväylän (Kemijärven ”Pitkäsilta”) ja Norvionväylän ristikkosiltojen avarrukset ajojohtimia varten. Puutavaraterminaalin lisäksi Patokankaan alueelle rakennetaan jo Keitele-Groupin liimapalkkitehdasta. Yhtiön tilauskannan perusteella uusittavalla rataosalla on tiedossa säännöllistä tavarajunaliikennettä. Junat kuljettavat sähkövedolla raakapuuta sellutehtaille Kemiin ja liimapalkkikuormia satamiin.

Oulun varikkoalueelle tulevan liikkuvan kaluston pesuhallin rakennustyöt on aloitettu alkusyksynä. Halli rakennetaan Kiskopolun eteläpuolelle eikä öljysäiliöiden paikalle kuten aiemmin kerrottiin (Tasoristeys 2/2014 s. 57).

Nousiaisten aseman viljavaraston kuivaamo aivan Uudenkaupungin radan kupeessa tuhoutui tulipalossa 26.8.2014. Radan liikenne oli poikki klo 6–9 ja uudelleen klo 11–12.30. Jälkimmäisessä tapauksessa palaneen rakennuksen piipun pelättiin sortuvan radalle. T 58036 oli juuri lähestymässä paikkaa ja pysäytettiin radiolla. Liikenne jatkui, kun piippu oli kaadettu hallitusti.

Lahden tallialueesta (ks. artikkeli Resiina 3/2014 s. 14–25) on saatu määräaikaan mennessä kolme ostotarjousta.

Kehäradan kiskotus saavutti Lentoaseman rautatieaseman 19.11.2015, jolloin rata tuli kiskotettua koko pituudeltaan. Kehärata tulee olemaan Suomen ensimmäinen rata, joka on alun perin sallittu vain matkustajaliikenteelle ja ratatyöliikenteelle. Syynä tähän on 40 ‰ kaltevuus. Käytännössä koko Huopalahti–Havukoski-rata on vain henkilöliikennerata. Lisäksi Leinelän ja Kivistön välillä matkustajaliikenne tulee olemaan sallittu vain sähkövedolla. Siten esimerkiksi museoliikenteen Dm7- ja höyryveturikalustolla ei voi liikennöidä lentoaseman kautta. Rata avataan liikenteelle 1.7.2015. Toukokuun 23. päivänä radalla järjestetään suuri pelastusharjoitus, johon on erillinen kutsu tämän lehden sivulla 35.

Tikkurilan uusi asema asemasiltoineen ja linja-autoasemineen otettiin käyttöön 1.1.2015. Aseman toimistotorni avattiin jo joulukuun alussa. Liiketilat avataan 15.1.2015. Nykyinen asemarakennus puretaan 2015 aikana asemakeskuksen II-vaiheen rakentamisen tieltä.

Kokkola–Ylivieska kaksoisraidetyömaalla liikenne siirtyi uudelle raiteelle Kokkola–Matkaneva-välillä 3.8.2014 ja Kälviä–Riippa–km 586-osuudella 21.9.2014. Näillä osuuksilla otettiin käyttöön uudet turvalaitteet yhdistelmäopastimineen. Ensimmäiset kaksiraiteiset osuudet Kokkola–Matkaneva ja Kälviä–Riippa otettiin käyttöön 22. ja 29.11.2014.

Iisalmi–Ylivieska-radan parannus ja sähköistys eivät käynnistykään 2015. Hanke pudotettiin ao. vuoden valtion budjetista. Sen sijaan Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-radan sähköistys otettiin ohjelmaan. Tämän radan sähköistystyöt aloitetaan 2015 ja ne valmistuvat 2016.

VR:n matkalippuja voi ostaa 1.10.2014 alkaen Iisalmen, Kajaanin, Kemin, Pieksämäen, Porin, Salon ja Ylivieskan Matkahuolloista. Jo aiemmin junalippuja on voinut ostaa Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän, Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista.

Siilinjärvi muutettiin 14.12.2014 alkaen osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Sen uudeksi nimilyhenteeksi tuli Sii. Samalla lakkautettiin entiset Siilinjärven ja Kemiran liikennepaikat ja avattiin uudet Siilinjärven osat Siilinjärvi asema (Sij, km 489+718) ja Ruokosuo (Rsu, km 494+735).

Vähäliikenteistä radoista Liikenneviraston 8.9.2014 tekemän päätöksen mukaisesti Lohja–Lohjanjärvi- ja Otava–Otavan satama-rataosien kunnossapito ja liikenne lopetettiin 5.10.2014 alkaen. Sama tapahtui Yläkoski–Iisvesi-välillä 14.12.2014 lukien. Samalla lakkautettiin Lohjanjärven, Otavan sataman ja Iisveden liikennepaikat. Yläkoski muutettiin linjavaihteesta liikennepaikaksi, koska siitä muodostui rataosan uusi päätepiste. Ratoja ei kuitenkaan pureta. Vähäliikenteisistä radoista tehty raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteesta http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf8/lts_2014-38_vahaliikenteiset_radat​_web.pdf.

Parolasta lähti maanantaina 10.11.2014 peräti kaksi sotilasjunaa Niinisaloon. Paluujunat lähtivät saman ja seuraavan viikon perjantaina.

Laajavuoren uusi raiteenvaihtopaikka avattiin 16.12.2014 liikenteelle Vantaankosken radalla km 14+527. Sen lyhenne on Lav.

Kelkkamäen linjavaihde lakkautettiin 14.12.2014. Se sijaitsi km:llä 399+992 Vaajakosken ja Lievestuoreen välillä.

Kälviä ja Riippa ovat saaneet uudet sijainnit 30.11.2014 alkaen Pohjanmaan radan töiden etenemisen myötä. Uudet viralliset sijainnit ovat nyt km 570+323 ja km 577+477.

Jaalanka avattaneen myöhemmin linjavaihteena noin km:llä 859+000 Oulu–Kontiomäki-rataosan perusparannustöiden tarpeisiin.

Valkeakosken asemalle on rakennettu loppuvuodesta 2014 uusi muuntajankuormauspaikka. Sinne tapahtunee ensimmäinen suurkuljetus Osg-vaunulla ensi maaliskuussa. Vuonna 2015 myös Kangasalle ja Rovaniemen Vaaralaan kuljetettaneen muuntajat rautateitse.

Savon radan päivää vietettiin 4.10,2014 radan 125-vuotisjuhlahengessä. Asematapahtumia oli Haukivuorella, Kalvitsassa, Hiirolassa ja Otavassa. Asemilla oli musiikkiesityksiä, myyjäisiä, näyttelyitä ja kahvioita. Lähiliikenteen näiden Mikkeliin kuuluvien asemien ja Mikkelin kaupunkiaseman välillä hoiti 4-vaunuinen Keitele-Museon lättähattujuna, joka kulki ajoittain seisomakuormassa. Juna kävi myös kerran Otavan satamassa, josta muodostui ainakin toistaiseksi satamaradan viimeinen ajo. Laaja ja erinomaisesti onnistunut tapahtumasarja järjestettiin täysin yksityishenkilöiden ja paikallisten yhdistysten toimesta.

Ilmalan ratapihan Käpylän päähän on rakennettu loppuvuonna kaukolämmöllä toimiva lumensulatuskenttä. Ratapihoilta poistettavaa lunta ei voida enää viedä entiselle alueelle Pasilan alaratapihalle Keski-Pasilan rakennustöiden takia. Vähäisellä kaukolämmöllä toimiva kenttä kuluttaa vähemmän energiaa kuin vietäessä lumi kauemmaksi autoilla. Nyt lumi tuodaan paikalle lumijunilla. Kesäkautena kenttää voidaan käyttää väliaikaisena varastoalueena.

Kotkan tavara-asema on tarkoitus purkaa ennen vuodenvaihdetta. Samalla alueelta puretaan tarpeettomia raiteita. Tavara-asema on ollut pitkään käyttämätön.

Transtechin valmistama Artic-raitiovaunu HKL 402 laivattiin 15.9.2014 Helsingistä kohti Saksaa. Vaunu saapui takaisin Helsinkiin 31.10.2014. Aluksi vaunu oli esillä InnoTrans-messuilla Berliinissä. Lokakuun puolivälissä alkanut vaunun pariviikkoinen linjaliikenne Würzburgin raitioteillä oli menestys ja hyvää mainosta suomalaiselle kiskokalustoteollisuudelle.

Spenon kiskonhiontajuna on jälleen tänä syksynä 13.9.2014 alkaen hionnut pääratojen kiskoja. Aluksi hiottiin Porin rataa ja sen jälkeen Helsinki–Tampere- ja Riihimäki–Järvelä-välejä. Työtä hidasti heti alussa veturin päämoottorin vaurioituminen. Joulukuun alussa juna siirtyi Savon radalle, missä työskentely jatkuu vielä tammikuun 2015. Sveitsiläinen juna saapui Suomeen Vainikkalan kautta, mitä reittiä se tulee palaamaankin.

Elastisten vaihteiden ensimmäinen prototyyppi asennettiin 30.9.2014 rataan Kouvolan vaihteeksi nro 56. Toinen vaihde, nro 59, pantiin rataan 11.10.2014. Vaihteet sijaitsevat heti henkilöratapihan itäpuolella. Nimitys viittaa rakenteiden joustavuuteen junakuorman alla. Ratkaisuilla vähennetään vaihteiden kulumista, mutta samalla myös pehmennetään junien kulkua vaihteissa ja vähennetään melua. Kääntö- ja tarkistustangot on sijoitettu täysin uudenlaisten teräksisten kaukalopölkkyjen sisään. Kiinnityksiksi on muutettu lähes koko vaihteessa linjabetoniratapölkyissäkin käytetyt suorat jousikiinnitykset vaihdepölkkyihin, joissa on nyt valmiiksi valetut 1:40 kallistetut kiskojen lepopinnat.

Hyvinkään–Karkkilan rautatien jäljellä olevia pengerosuuksia suunnitellaan muutettavan Pikkupässin pyöräilyreitiksi. Esiselvitys tehtiin jo 2013.

Pienoisrautatiepäivät järjestetään vuosien 2013 ja 2014 tapaan myös seuraavina kahtena vuonna Suuri Snadi -tapahtuman yhteydessä Vantaan Energia Areenalla. Sen sijaan 2017 tapahtuma on tarkoitus järjestää jälleen Turussa. Liikennevirasto puolestaan järjestää Rata 2016 -tapahtuman edellisen Rata 2014 -seminaarin mukaisesti jälleen Turun Logomossa. Seminaari ja näyttelyt pidetään 19.–20.1.2016.

Resiinateitä ei ole löytynyt kuin Tasoristeys-palstalla 3/2014 s. 49 mainitut, mutta Resiinakadut ovat löytyneet Torniosta ja Turusta sekä Resiinakujat Helsingistä, Imatralta, Kouvolasta, Laihialta ja Oulusta. Resiinapolut ovat ainakin Pomarkussa ja Raisiossa, Resiinaraitit Rautjärvellä ja Turussa. Lehdellämme on siis varsin runsaasti nimikkoväyliä, joita kannattaa vaikka nyt vuoden vaihteen vapaapäivinä käyskennellä.

UUTISIA ULKOMAILTA

InnoTrans, Berliini

Tapahtuma järjestettiin syyskuussa 2014 kymmenennen kerran. Ensimmäisen kerran messut pidettiin 1996, jolloin näytteilleasettajia oli 172. Nyt näytteilleasettajia oli peräti 2758. Messuilla kävi tällä kertaa yhteensä 138.872 vierailijaa. Ulkoalueella oli esillä yhteensä 145 eri kalustoyksikköä, niin vetureita, vaunuja, raitiovaunuja kuin ratatyökoneitakin. InnoTransista onkin kehittynyt maailman tärkein kiskoliikenteen messutapahtuma. Tällä kertaa suomalaista kalustoa oli esillä Transtechin Artic-raitiovaunu. Vaunu kuljetettiin heti messujen jälkeen menestykselliseen esittelyliikenteeseen Würzburgiin, missä on sama 1000 mm:n raideleveys kuin Helsingissä. Seuraavan kerran InnoTrans järjestetään Berliinissä syyskuussa 2016.

Viro

AS EVR Cargo on ostanut Liettuasta viisi UAB Vilniaus lokomotyv┼│ remonto depas’n (Vilnan veturikorjausvarikko) maaliskuusta heinäkuuhun 2014 valmistamaa kuusiakselista moduulirakenteista TEM TMH -dieselsähköistä (AC/DC) mikroprosessoriohjattua veturia. Ne soveltuvat sekä raskaaseen vaihtotyöhön että linjaliikenteeseen. Veturin pääarvot ovat: kokonaispituus 16,9 m, paino työkunnossa 132 tn, suurin sallittu nopeus 100 km/t, pyörästö Co’Co’. Caterpillarin 12-sylinterinen CAT3512C DI-TA -moottori antaa 1550 kW tehon. Liikkeellelähtövetovoima on 436 kN ja jatkuva 253 kN. Polttoainetta mahtuu 3,5 tonnia (n. 4000 litraa) ja hiekkaa 2 tonnia. Veturin päästöarvot noudattavat eurooppalaista IIIA-standardia. Kaikki viisi veturia, 055–059, on sijoitettu Koidulaan pääasiassa Petserin rajaliikenteeseen. Aiemmin Virossa TEM TMH -vetureita on ollut käytössä Sillamäen satamaradalla (AS Sillamäe Sadam).

AS EVR Cargolle suunniteltu kiinalainen DF7G-E -dieselvaihtoveturi (Resiina 4/2012 s. 47 ja 4/2013 s. 49) on viimein läpäissyt katsastuksen. Veturitilaus kuitenkin oli jo peruttu, eikä veturi EVR Cargon väreistään huolimatta tule jäämään yhtiölle. Mahdollisesti se päätyy AS E.R.S:lle.

Elronin FLIRT-junan 2428 kylkeen törmänneen kuorma-auton vakuuttanut yhtiö ERGO Insurance SE on viimein pitkän miettimisen jälkeen päässyt ratkaisuun Raasikun tasoristeysonnettomuudessa 16.4.2014 (Resiina 2/2014 s. 62–63) vaurioituneiden A- ja D-vaunujen kohtalosta. Niistä otetaan käyttökelpoiset varaosat talteen ja muutoin ne romutetaan. Stadler valmistaa tilalle uudet vaunut, jolloin ne ovat valmistajayhtiön takuun piirissä kuten muukin uusi kalusto.

Kosolti huonoa onnea oli Pärnuun 14.11.2014 iltajunalla yrittäneillä matkustajilla. Junan 213 Tartto 14.27–Tallinna 16.52 jäätyä rikkoutumisen takia myöhään myöhästyi myös juna 043 Tallinna 17.20–Viljandi 19.31 noin 50 minuuttia. Viidenkymmenen matkustajan jatkoyhteys Lellestä Pärnuun piti hoitaa linja-autolla. Raplassa pysäköitynä ollut korvaava bussi lähti kuitenkin vierimään itsekseen, jolloin sen ulkona ollut kuljettaja jäi sen alle ja kuoli. Uutta bussia ei enää saatu. Matkustajat joutuivat huolehtimaan loppumatkasta omin neuvoin, junayhtiö Elron toki korvasi aiheutuneet lisäkulut.

Tallinnan kaupunkilaisilla on ilmainen junamatkustusoikeus kaupungin sisällä (Resiina 4/2013 s. 49). Kaupunki maksaa tältä osin junien käytöstä Elronille. Nyt matkojen määrä on ollut liki viisinkertainen arvioitua suurempi. Tämä on korottanut vastaavasti Elronin kaupungille lähettämän laskun summaa, joka puolestaan on nyt uhkaamassa käytännön jatkumista. Vuodelle 2015 sopimus onkin vahvistettu toistaiseksi vain maaliskuun loppuun.

Elronin diesel-FLIRTeillä on ollut liikennöimiseenkin vaikuttaneita ongelmia ABB:n valmistamien konverttereiden kanssa. Nyt Stadler vaihtaa ne alihankkijan kanssa takuutyönä toisenlaisiin.

Go Railin jokapäiväinen päiväjuna alkoi 14.12.2014 alkaen käyttää Pietarin päässä Baltian asemaa entisen Vitebskin aseman sijasta. Yhtiö asetti lokakuun lopulla 2014 lakkauttamansa Pietarin viikonloppujunaparin 812/811 kulkuun kuutena päivänä vuodenvaihteen lisäliikenteeseen. Tämä juna sen sijaan menee Pietarissa Vitebskin asemalle. DR1A-moottorivaunuja ei näissä junissa enää näe, sillä ne laskettiin kylmäksi, mm. vedet poistettiin, 13.10.2014. Venäläisten matkustus on vähentynyt niin paljon myös Virossa, ettei RZD esim. ajanut vuodenvaihteessa sinne yhtään lisäjunaa.

Yhdysvaltain armeijan panssariyksikkö tuotiin rautateitse Valgan kautta Viroon 3.10.2014.

Tallinnan raitiotien perusparannuksen eteneminen mahdollisti 20.11.2014 alkaen linjan 4 liikennöinnin alkamisen osuudella Vana Lõuna–Ülemiste. Jännite ajolankaan Vineerin ja Tondin välille kytkettiin joulukuussa. Linjojen 3 ja 4 perusparannus valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2015. Tällöin myös uusi kääntösilmukka Ülemisten rautatieseisakkeen viereisellä Peterburi tee 2:n tontilla otetaan käyttöön, mikä alustaa mm. raitiolinjan suunniteltua jatkoa Tallinnan Lennart Meri -lentoasemalle.

Ensimmäinen CAF:lta (Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles) Tallinnaan tilatuista 20 uudesta raitiovaunusta saapui Paldiskin satamaan 15.12.2014. Kuljetus tapahtui Zaragozan tehtaalta Espanjasta kahdella rekan lavetilla Bilbaon satamaan. Siellä ne lastattiin Finnlinesin ms Finnwaveen (IMO 9468932). Rekkakuljetus saapui Tallinnaan 17.12. vasten yöllä, jolloin vaunu laskettiin kiskoille Vineerin pysäkillä ja hinattiin Pärnu maanteen varikolle. Raitiovaunu esiteltiin julkiselle sanalle uusitun varikon juhlallisten avajaisten yhteydessä 18.12. Tuhannen kilometrin testiajojen jälkeen uusi vaunu saadaan yleiseen liikenteeseen helmikuussa 2015. Loput vaunut toimitetaan 2016 vuoden ensimmäiseen neljännekseen mennessä. Tallinnan raitiotien edelliset tehdasuudet raitiovaunut olivat vuonna 1990 valmistuneet viisi KT4-nivelvaunua Tšekkoslovakiasta.

TLT:n (Tallinna Linnatranspordi AS) ”bussijunat” (bussirongid) eli bussi+täysperävaunu -yhdistelmät katoavat tammikuussa 2015. Uudet nivelbussit ovat tehneet vuodesta 1999 liikennöineet sveitsiläisen Carosserie HESS AG:n valmistamat 15 perävaunua tarpeettomiksi.

Ruotsi

Tukholman kävijöiden rautatie- ja raitiotiekirjallisuuden hankinta on yksinkertaistunut, kun Gamla Staniin eli Vanhaan kaupunkiin kuninkaanlinnan lähelle on avattu alan erikoisliike TNF-butiken. Osoite on Österlånggatan 20. Liike on avoinna ma–pe klo 11–18, la klo 11–16 ja su klo 12–16. Liikkeestä voi hankkia myös rautatieaiheisia matkamuistoja.

Gotlands Hesselby Jernvägin radanrakennus kohti Romaa etenee todella nopeasti. Junaliikenne aloitettiin Tulen asemalle 2013 ja Roma kungsgårdin asemalle elokuun lopussa 2014. Kesällä 2014 lähelle Roma kungsgårdia valmistui yhdistetty rautatie- ja maantiesilta. Runkona on alkuperäinen rautatiesilta, mikä oli aikanaan junaliikenteen lopettamisen jälkeen muutettu tiekäyttöön. Nyt turvalaitteilla varustetulla sillalla kulkevat molemmat kulkumuodot. Tulevan pääteaseman Roman asema-alueen rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Rautatien palauttaminen Romaan rahoitetaan pääosin Gotlannin saarelle osoitetulla EU:n aluekehitysrahoituksella. Radan raideleveys on 891 mm.

Tanska

Kööpenhaminan aseman pienoisrautatie on ollut jo kymmeniä vuosia tuttu poikkeamispaikka suomalaisillekin ulkomaan junamatkailijoille. Parilla kolikolla sai junat liikennöimään omilla radoillaan. Vaatimattomaan kuntoon päässyt rautatie on nyt korjattu täydellisesti DSB:n toimesta kuuden kuukauden aikana. Rata otettiin uudelleen käyttöön 30.6.2014.

DSB on linjannut suuren kalustouudistusohjelman, jonka mukaan seuraavan 10–15 vuoden kuluessa hankittaisiin 58 moottorijunaa, joiden nopeus olisi 250 km/t, 78 moottorijunaa 200 km/t nopeudelle ja 144 moottorijunaa alueelliseen liikenteeseen nopeustasolle 160–180 km/t. Kaluston tehokkaan käytön mahdollistavat suuret ratainvestoinnit sähköistyksineen ovat jo käynnistyneet tai käynnistymässä. Lisäksi koko maan varustaminen ETCS 2 -liikenteenohjausjärjestelmällä on hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan Tanska on siirtymässä hieman vanhoillisesta rautatiemaasta aivan Euroopan kärkeen.

Norja

Sr2-vetureiden norjalaiset sisarveturit (El 18) ovat saaneet uuden vaativan käyttökohteen. Veturit on otettu käyttöön Flåmin ja Myrdalin välisellä vuoristoradalla viime kesästä alkaen. Ne korvasivat El 17 -veturit, jotka ovat vetäneet tämän radan junat 1999 alkaen. Flåmin radalla suurin kaltevuus on peräti 55 ‰. Lähes 80 % radan 20 km kokonaispituudesta on 29–55 ‰ kaltevuudessa.

Norjan rautatiehenkilöliikennettä tihennettiin merkittävästi 14.12.2014 alkaen. Kaukoliikenteessä Oslon ja Stavangerin välisiä päiväjunia lisättiin neljästä seitsemään. Oslon tärkeällä poikittaisyhteydellä Asker–Oslo S–Lillestrøm siirryttiin NSB:n liikenteessä 10 minuutin vuoroväliin. Tarjontaa lisättiin myös Trondheimin ympäristössä.

Lokakuun alussa julkistettiin NSB:n 15 FLIRT-junan lisätilaus aikaisemmin tilattujen ja suurelta osin jo toimitettujen 66 junan jatkoksi. Siten syyskuussa Suomen FLIRT-tilauskanta (75 junaa) oli hetken suurempi, mutta nyt Norja taas ”johtaa” 81 junallaan.

Sveitsi

Geneven CEVA (Cornavin–Eaux-Vives–Annemasse) ratahanke etenee. Valmistuminen on kuitenkin lykkääntymässä kahdella vuodella suunnitellusta, koska tunnelit vaativat maaperästä johtuen enemmän tukemista. Junat alkavat nykyarvion mukaan kulkea joulukuussa 2019. CEVA tulee yhdistämään Geneven päärautatieaseman (Cornavin) La Praillen tavararatapihan kautta Geneven Eaux Vivesin ja Ranskan Annemassen väliseen vanhaan rataan, jolloin saadaan suora yhteys kaupungin ali Ranskan puolelle Evianiin, Annecyyn ja La Roche-sur-Foroniin. Sveitsin SBB on jo tilannut kotimaiselta Stadlerilta 23 FLIRT France -junaa Geneven ja Ranskan väliseen paikallisliikenteeseen. Ranskan Rhone-Alpes alue, joka on sitoutunut myös hankkimaan 20 junaa, olisi halunnut sveitsiläisten ja ranskalaisten sopivan yhdessä saman mallin tilaamisesta, mutta he eivät ole vielä päättäneet kalustohankinnasta.

Kapearaiteisen Matterhorn–Gotthard Bahnin (MGB) veturi Gm 4/4 nro 70 (Jung nro 13950/v. 1966) on siirtynyt 6.11.2014 Dampfbahn Furka-Bergstrecken (DFB) omistukseen. Furka-Obelralp-Bahn (FO) osti sen Kymin Oy:n Honkataipaleen puutavaransiirtoradalta vuonna 1980 numerolleen 71. Veturista käytetään lempinimeä ”Elch – Hirvi”. DFB:lle tulivat samana päivänä myös dieselvaihtoveturi Tm 2922, joka korvaa huonokuntoisen Tm 92:n, sekä matkustajavaunu B 2270 (DFB:llä 4270), joka puolestaan korvaa rikkoutuneen B 4262:n.

Yöjunaliikenne Euroopassa

Eurooppalaista yöjunaliikennettä supistetaan edelleen voimakkaasti. Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välinen liikenne päättyi 3.11.2014, kun Kööpenhaminaan kulkenut CNL 472/473 ”Aurora” lopetti kulkunsa. Junassa oli vaunuja Kööpenhaminasta Baseliin, Prahaan ja Amsterdamiin. Vaunusto oli saksalainen lukuun ottamatta Prahan makuuvaunua, joka oli tsekkiläinen. Junat koottiin/hajoitettiin Hannoverissa. Ainakin lokakuussa Baselin makuuvaunu oli myyty erittäin hyvin. Syyskuun alussa oli vaikeaa löytää vapaita öitä meno-paluumatkaa varten. Joulukuun 13. päivä lopetettiin puolestaan moni muu Saksasta lähtenyt yöjuna, mm. yöjuna Berliinistä, Hampurista ja Münchenistä Pariisiin.

Azorit

Brittiläinen insinööri lsambard Kingdom Brunel (1806–59) valitsi Great Western Railway -rautatiensä (GWR) raideleveydeksi 7 jalkaa ¼ tuumaa (2134 mm). Liikenne GWR:n radoilla alkoi vuonna 1838. Samanaikaisesti useat muut yhtiöt kuitenkin käyttivät tuolloin myös kapearaiteiseksi kutsuttua standardileveyttä 1435 mm, joka otettiin käyttöön myös Manner-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Liikenteen laajentuessa ja kuljetusreittien pidentyessä erilaisista raideleveyksistä aiheutui kuitenkin ongelmia, joten myös GWR päätyi muuttamaan ratansa ja kalustonsa yhteentoimivaksi muun rataverkon kanssa. Muutos tehtiin vuosina 1869–92.

Brunelin raideleveys sopi kuitenkin käytettäväksi monissa teollisissa kohteissa. Walesissa sijaitsevan Holyheadin (Caergybi) sataman rakennustöissä oli tarve siirtää suuria kivilohkareita. Tätä varten rakennetun radan suuri raideleveys jakoi raskaan kuorman painon laajemmalle alueelle päällysrakenteeseen. Rakennustöistä vastanneen J. & C. Rigby -yhtiön saatua työnsä valmiiksi osa työssä käytetystä kalustosta laivattiin Portugaliin kuuluvan Azorien saariryhmän pääkaupunkiin Ponta Delgadaan, jossa aloitettiin sataman aallonmurtajan rakennustyöt.

Ponta Delgadan satamaan rakennetulla rautatiellä oli käytössä kaikkiaan kolme veturia:

  1. Neilson, Reid & Co., valm. nro 697/v. 1861
  2. Black, Hawthorne, valm. nro 766/noin v. 1880–88
  3. Falcon Engineering, Loughborough, valm. nro 165/v. 1888

Sataman rautatie oli käytössä vuoteen 1973 saakka. Tämän jälkeen veturit olivat näytteillä taivasalla. Noin kaksikymmentä vuotta sitten kaksi veturia siirrettiin varastorakennukseen suojaan. Kolmas oli tässä vaiheessa jo niin huonokuntoinen, ettei sitä voitu enää säilyttää. Varastoon tuolloin siirretyt veturit ovat edelleen tallessa, mutta pahoin ruostuneina. Ponta Delgadan rautatiestä on yleisön nähtävissä enää sementinsekoitusvaunu, joka on pienen radanpätkän päällä keskustasta lentokentälle johtavan tien varressa meren äärellä. Vaunun alla olevat kiskot ovat jo ruosteen turmelemat ja hajoamaisillaan. Vaunu on kuitenkin yllättävän hyväkuntoinen ottaen huomioon Azorien kostean meri-ilmaston ja tiuhaan muuttuvat sääolosuhteet. Iso-Britanniassa Oxfordin lähellä sijaitseva Didcot Railway Centre operoi Brunelin raideleveydelle rakennetun rautatien toimivaa kopiota.