KALUSTOMUUTOKSET ELOKUU–LOKAKUU 2015

 Uudet valmistuneet

• 4 Edo (50108697620–50108697623)
• 1 Ttk1 (99109221837)

 Romutetuiksi merkityt

• 3 Dv12 (2513, 2633 ja 2722)
• 10 CEmt (24050, 24068, 24082, 24095, 24101–24103, 24105, 24111 ja 24112)
• 5 EFit (23545, 23549–23551 ja 23556)
• 5 Ei (27002, 27008, 27015, 27016 ja 27018)
• 9 Ein (23206, 23211, 23233, 23234, 23243, 23244, 23247, 23249 ja 23273)
• 4 Eip (23163, 23166, 23262 ja 23266)
• 1 Rbkt (26906)
• 6 Rkt (23821, 28828, 23831, 23836, 23838 ja 23840)
• 1 BG
• 1 BGo
• 1 BSoek
• 1 BXE (12406)
• 1 Gbk
• 2 Gblk
• 8 Gbln
• 3 Gbls
• 1 Hbi
• 2 Hbikk
• 2 Hbin
• 4 Hkb
• 7 Hkba
• 3 Kbp
• 9 Oa
• 2 Obrk
• 12 Ome
• 1 Sdm
• 4 Shmmn-t
• 1 Sod
• 2 Son
• 1 Sos
• 5 Sti
• 7 Tad
• 9 Uac
• 2 XG
• 1 XH
• 1 XOk
• 1 Zcks

Romutuspäätös peruttu

• 4 CEmt (24104, 24109, 24113 ja 24114)

 Hylkäys-/romutuspäätös

• 4 CEmt (24044, 24051, 24052 ja 24069)
• 1 BGo
• 3 BSoek
• 5 Eao
• 5 Fh
• 4 Gbkk
• 3 Gbl
• 2 Gblk
• 1 Hbi
• 4 Hka
• 6 Hkb
• 105 Hkba
• 2 Koev
• 1 Koev56
• 1 Koev58
• 1 Koev59
• 3 Kbp
• 20 Ome
• 1 Simns
• 12 Soek
• 1 Sos
• 1 Svs
• 6 Uac
• 1 XG
• 4 Zas-w
• 32 Zaes-w

 Museoitu

• 1 BG (030385) HMVY

 Luovutettu

• 1 Hkb (134078) HVM1009

Tasoristeys-palsta täyttää tämän lehden myötä 30 vuotta. Ensimmäistä palstaa alettiin työstää lehden uuden toimituskunnan ensimmäisessä palaverissa 25.11.1985. Koko kuluneen ajan palstan rakenne on säilynyt ennallaan eli kotimaan osuudessa ensin tulevat kalustouutiset, sitten liikennöinti ja infra sekä loppuosassa museotoiminta, raitiotiet, metro ja pienoisrautatiet. Kotimaan osan jälkeen tulee joitakuita ulkomaiden uutisia painopisteen ollessa naapurimaissa ja Pohjois-Euroopassa. Kotimaan osaan on harkittu aina muutaman vuoden välein väliotsikoita, mutta aina on todettu, että ilman niitä palsta säilyy mielenkiintoisempana, hieman yllätyksiä sisältävänä. Toki kehittämisajatukset ovat aina tervetulleita. Myös palstan tekijät ovat säilyneet 30 vuotta varsin samoina. Uusia aineiston toimittajia otetaan tietenkin kernaasti tiimiin mukaan.

Juna-asema-nimitystä on alettu käyttää lisääntyvässä määrin. Moni kuntakin on ehdottanut sitä opastuksiin, mutta Liikennevirasto on ainakin toistaiseksi torjunut nämä. Resiina-lehti käyttää jatkossakin termiä rautatieasema ja suosittelee muutenkin tämän perinteisen sanan käyttöä.

Sr1 3056:n etumainen pyöräkerta putosi kiskoilta 31.10.2015 klo 6.30, kun sen vetämän IC 462:n alle ajoi limusiini Näyhäläntien tasoristeyksessä Harjavallassa. Autossa olleet kaksi miestä saivat surmansa. Rata avattiin jälleen liikenteelle klo 15.

USr3-koeveturilla tehtiin varsin hyvin onnistuneita ETCS + STM- ja kuormituskoeajoja marraskuussa 2.11.2015 alkaen. Veturi liikkui suurimmalla osaa Suomen sähköistettyä rataverkkoa. Matkustajajunavaunustolla ajetut junat olivat lisäjunia, mutta tavarajunat pääosin kaupallisia junia, joissa oli myös niihin normaalisti suunniteltu veturi. Koeveturi jää Suomeen testiajoihin vielä vuodeksi.

USr3-veturin 1:87 pienoismalli tuli myyntiin helsinkiläiseen Mallikauppaan (www.mallikauppa.fi) 1.11.2015. Mallia on saatavana sekä tasavirta- että vaihtovirtaversiona. Erikoisuutena pienoismalliveturin 2-pään telissä on esikuvan Suomen vierailun alussa olleet keltaiset mittapyöräkerrat.

Sr3-sarjavetureista ensimmäinen jää aluksi testiajoihin Saksaan ja Tšekkiin. Toisen veturin pitäisi saapua maahamme ensimmäisenä heti vuoden alussa ja olla esillä mm. Turussa Rata 2016 -tapahtumassa 19.–20.1.2016.

Dv12 2630 vaurioitui pahanlaisesti, kun se 15.10.2015 klo 16.24 Vilppulan sahan vaihteen luona putosi kiskoilta akselin katkeamisen takia. Se oli Vilppulasta Tampereelle lähteneen T 3324:n jälkimmäisenä veturina. Veturi saatiin siirrettyä apurullilla Vilppulan asemalle seuraavana päivänä klo 14.30–15.30. Veturissa oli lisäksi polttoainevuoto Vilppulan asemalla. Jatkomatka tapahtui maantielavetilla. Rata saatiin korjattua liikennöitäväksi 17.10. klo 1. Henkilöliikenne korvattiin siihen saakka linja-autoilla.

Dr16 2815:n alle ajoi maastoauto Rannantien tasoristeyksessä Valtimossa 2.11.2015. Juna T 5304 oli matkalla Kontiomäeltä Nurmeksen suuntaan. Junan toisena veturina oli Dr16 2816.

Dr18 101:n koeohjelma saatiin menestyksekkäästi läpi lokakuun 2015 alussa. Kuun alussa veturilla tehtiin 4.10. vaihdekokeita Toijalassa, 5.10. jarrutuskokeita Hämeenlinna–Harviala-välillä ja 6.10. kulkuominaisuuskoeajoja Sköldvikin radalla.

Dr18-veturit 102 ja 103 tuotiin maahan Vainikkalassa 23.10.2015. Veturit ajettiin Kouvolaan 27.10.2015. Seuraavana päivänä ne kävivät koeajolla Mikkelissä ennen siirtymistään Voikkaalle. Kaikki veturit 101–103 ajettiin 13.11.2015 Hämeenlinnaan ja koeajot jatkuivat 17.11.2015 alkaen mm. Vuosaaren satamaradalla. Yhden Dr18-veturin on tarkoitus olla esillä Turussa Rata 2016 -tapahtumassa.

Sm1 6001 eli Suomen Rautatiemuseolle varattu sähkömoottorijuna seisoo tilanpuutteen takia yhä ulkona Ilmalassa. Junan kunto on alkanut heikentyä.

Sm1-junia oli joulukuun alussa liikenteessä kuusi yksikköä: 6028, 6034, 6037, 6041, 6044 ja 6049. Museolle varatun 6001:n lisäksi Ilmalassa seisoivat liikenteestä poistetut 6007, 6010, 6015, 6018, 6021–6023, 6026, 6027, 6029–6032, 6036, 6039, 6042, 6043, 6045–6048 ja 6050.

Sm2-junista yhtä on alustavasti kaavailtu ERTMS-liikenteenhallintajärjestelmän koejunaksi. Useassa muussakin maassa normaalikäytöstä pois jääneitä moottorijunia on varustettu vastaavaan käyttöön.

Sm2-junissa on koko junan peittävän mainosteippauksen lisäksi alettu käyttää myös tätä pienempiä kylkimainoksia.

Sm3-juna nro 7X02 on toistaiseksi poistettu liikenteestä ja toimii muiden Pendolinojen varaosalähteenä. Ko. rungossa on ollut jatkuvasti teknisiä vikoja ja sen vuoroja on usein jouduttu korvamaan varakalustolla. Viimeisiksi ajoiksi jäivät 2.11.2015 ajetut S 280/80 Seinäjoki–Tampere–Helsinki ja siirto 63080:na varikolle Ilmalaan.

Sm3-junien kallistusjärjestelmää testattiin 9.–12.11.2015 rantaradan suunniteltua nopeaa vuoroa varten junapareissa 941/978 ja 955/966.

Sm5-junien toisen optiosarjan ensimmäinen yksikkö saapuu Turkuun tammikuun toisella viikolla 2016. Junat eroavat aikaisemmista mm. violetin värityksensä takia. Sisältä niiden eteisiä ja käytäviä on avarrettu niin, että junat sopivat entistä paremmin Kehäradan liikenteeseen, missä on runsaasti lentomatkustajia matkalaukkuineen.

Kehäradalla lisättiin 30.11.2015 alkaen ruuhka-aikoina kalustoa kahden Sm5-yksikön juniksi. Yhden yksikön junat aiheuttivat suuria ruuhkia ja viiveitä asemilla.

G9 315, joka on ollut Tampereella Vapriikin pihassa muistomerkkinä, kunnostetaan parin vuoden kuluessa ulkopuolisesti mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon Tampereen tilakeskuksen metalliverstaalla Nekalassa. Veturin valmisti Tammerfors Linne- & Jernmanufaktur AB (myöh. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy, Tampella Oy) vuonna 1900 valmistajanumerolla 2. Valtionrautatiet myi veturin jo vuonna 1937 G. A. Serlachiukselle Mänttään, minkä takia sitä ei muiden vielä jäljellä olleiden sarjansa edustajien tapaan merkitty vuoden 1942 VR:n sarjamerkintäuudistuksen mukaiseen sarjaan Sk2.

Tk3 1108:n katoksen purku aloitettiin Turussa 30.9.2015. Viereinen entinen VR:n konepajan maalaushalli purettiin pian perään, samoin kaksi ratapihan Logomon puoleista ratapihan raidetta sekä konepajan pohjoispuolinen raideviuhka. Tk3 saa lopullisen sijoituspaikan rakennettavan Fabriikki-asuinalueen keskusaukiolta. Entiselle konepaja-alueelle eli Fabriikin alueelle lasketaan tulevan peräti noin 2000 asukasta. VR Trackin kalusto siirrettiin alkusyksynä purettavilta raiteilta varikon toiminnon alasajon takia vapautuneille entisille henkilövaunujen seisontaraiteille.

Tv1 933:n vihkiäisajot ajettiin Valkeakosken radalla 17.–18.10.2015.

Vr2 964 liikkui 16.10.2015 koekäyttöluvan turvin Toijalan veturimuseon raiteistolla. Veturi oli liikkeellä omin konein ensimmäistä kertaa sitten kesäkuun 1974.

Tka7 199 joutui 14.8.2015 luvattoman käyttöönoton kohteeksi ja ajoi raiteensulkuun Pasilan entisellä tavararatapihalla. Sekä Tka että rata vaurioituivat.

Ttk2 849, eli Plasser & Theurer 08-275 Unimat -tyyppinen vaihteen- ja raiteentukemiskone (775/1985), palasi Virosta takaisin Suomeen 7.9.2015. Koneen nykyinen yksikkönumero on 99 26 0221 002-1 ja omistaja Go Track OÜ. Tukemiskonetta operoi Suomessa KTI-Urakointi Ay yhteistyössä Go Trackin kanssa. Kone tuotiin Vuosaaren satamaan ja siirrettiin ajaen ensin 7.9.2015 Ilmalan varikolle pyöräsorviin ja sen jälkeen edelleen ensimmäiseen työkohteeseen Tuupovaaraan. Tuupovaaran ja Ilomantsin välisellä hajapölkynvaihtotyömaalla on käytetty myös Go Trackin omistamia Mas-sepelivaunuja (ks. Tasoristeys 3/2015, s. 71).

Edo-ohjausvaunuista uusin ja tilatuista viimeinen, 28625, siirrettiin 25.11.2015 Otanmäestä Kajaanin kautta Helsinkiin junissa MV 11931 ja IC 78.

Romutettavia vaunuja on paloiteltu Imatrankoskella seuraavasti (ks. myös Resiina 3/2015, s. 75): Eip 23151, 23153, Ein 23201, 23225, 23237, 23239–23242, 23272, Rkt 23829, 23832, 23833, Ei 27003, 27011.

Vaunut (eivät todellisessa järjestyksessä) siirrettiin junissa:

MV 10828 Oulu Nokela–Imatra tavara 30.9.2015 (10 vaunua): 23151, 23153, 23201, 23237, 23239, 23242, 23272, 23833, 27003 ja 27011.

MV 10842 Oulu Nokela–Imatra tavara 21.10.2015 (7 vaunua): 23225, 23240, 23241, 23558, 23559, 23829 ja 23832. Näistä tosin EFit-vaunut 23558 ja 23559 palautettiin takaisin Ouluun.

RZD:n lisäjunia ajetaan vuodenvaihteessa 2015/2016 Moskovasta Helsinkiin vain kuusi 12-vaunuista junaa, joista kaksi on tyhjävanujunia. Toiseen suuntaan junia on myös kuusi, mutta vain yksi tyhjänä. Tilausjunia tai muualle Suomeen ei ajeta lainkaan. Helsingin ja Pietarin välillä 782/783 ajetaan 2.1.2016 kahdella yksiköllä, joista molemmat yksiköt ovat matkustajakäytössä vain suunnassa Pietari–Helsinki.

Mielenilmaisupäivänä 18.9.2015 junaliikenne seisoi suurelta osin koko maassa. Aamulla ja päivällä lähiliikennejunat eivät kulkeneet lainkaan, vaan aloittivat liikenteen vasta klo 18.29. Aamulla ennen klo 6 liikkeelle lähteneet kaukojunat ajettiin perille, viimeisen tosin saapuessa Helsinkiin vasta klo 13.52. Illalla kaukoliikenne aloitettiin jälleen klo 18.30 alkaen. Kehäradan tunneliasemat Lentoasema, Aviapolis ja Kivistö olivat suljettuina iltaliikenteen alkuun saakka.

Junaliikenteen ostosopimus Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välillä on solmittu ajalle 27.3.2016–31.12.2019. Sopimus jatkaa VR:n monopoliasemaa matkustajaliikenteessä, huomioiden sen, että kilpailutuksen avaaminen ennen sopimusajan päättymistä on mahdollista. Kumpikin osapuoli voi päättää sopimuksen 12 kuukauden irtisanomisajalla kuitenkin niin, että aikaisin sopimuksen päättymisaika on 31.12.2017. Vuonna 2016 LVM ostaa liikennettä 15 miljoonalla eurolla vähemmän kuin 2015.

VR:n velvoiteliikennettä lisätään 27.3.–10.12.2016. Lisäys koskee niitä yhteysvälejä, joilla matkustajajunaliikenne olisi edellisessä kappaleessa mainitun ostosopimuksen mukaan loppunut kokonaan. Tällä pyritään varmistamaan ao. junaliikenteen säilyminen kilpailun avaamiseen asti.

Uudet liikennöintiohjeet valtion rataverkolla otetaan käyttöön 1.6.2016. Alun perin Trafin määräyksiä korvaavat ohjeet piti saattaa käyttöön jo vuoden alussa, mutta Trafi on myöntänyt tälle viisi kuukautta lisäaikaa. Samanaikaisesti käyttöön otetaan mm. uusi ohje radan merkeistä.

Korian asemarakennus on purettu. Sitä ennen rakennuksesta poistettiin kaikki ratatekniikan laitteet.

Kivimäen entistä laiturivaihderakennusta tarjottiin Museorautatieyhdistykselle poissiirrettäväksi, mutta MRY-palstalla s. 48 kerrotuista syistä yhdistys ei voinut ottaa lahjoitusta vastaan. Marraskuun lopulla 2015 olivat hakkuuaukion keskellä kuitenkin sekä itse päärakennus lähes, että käymälärakennus kokonaan, purettuja.

Turengin entisen sokeritehtaan raiteen vaunuvaakarakennus tuhoutui tulipalossa 8.9.2015.

Savonlinna–Rantasalmi-rataosuus suljettiin liikenteeltä 1.9.2015 lähtien (ks. Resiina 3/2015, s. 73). Tasoristeysvaroituslaitteet poistettiin käytöstä 2.9.2015. Tämän jälkeen päällysrakennetta purettiin Laitaatsalmen rautatiesillan molemmin puolin noin kilometrin alueelta. Materiaali hyödynnettiin Pääskylahden ratapihalla sekä Kyrönniemen tunnelissa tehdyssä kunnossapitourakassa.

Pääskylahti–Savonlinna-rataosuus oli suljettuna 12.10.2015 aamusta 29.10.2015 iltapäivään Kyrönsalmen tunnelin raiteen päällysrakenteen uusimisen ja Pääskylahden raidetöiden takia. Junat korvattiin busseilla Pääskylahti–Savonlinna-välillä.

Leppävaarasta tuli kaukoliikenteen asema 25.10.2015 alkaen, kun rantaradan kaukojunat alkoivat pysähtyä siellä Espoon sijasta.

Mankin ja Luoman seisakkeiden henkilöjunapysähdykset lopetetaan 28.3.2016 alkaen.

Aittaluoto–Ruosniemi-rataosuus suljettiin liikenteeltä 13.12.2015 lukien. Rata suljettiin Aittaluodon ratapihalta Ruosniemen ratapihan suuntaan rautatien tasoristeyksen Uusi Aittaluoto kohdalta siten, että em. tasoristeys ei enää kuulu liikennöityyn rataverkkoon. Samalla Ruosniemen liikennepaikka lakkautettiin ja Aittaluodon liikennepaikka avattiin. Aittaluodon nimilyhenne on Atl ja sijainti km 328+220. Rataa ei pureta ja sen uudelleen avaaminen on jonkin aikaa mahdollista.

Parkano–Kihniö-rataosuus suljettiin liikenteeltä 8.12.2015. Sulkeminen aikaistui ensin yhdellä viikolla ja sitten vielä toisella, kun Parkanon raakapuuterminaalin työt etenivät vauhdikkaasti. Kihniön rata piti katkaista, jotta terminaalin pohjoispään raidetyöt päästiin viimeistelemään. Samalla lakkautettiin Kihniön ja Isokankaan liikennepaikat. Kihniöltä vielä eteenpäin sijaitsevalta Aitonevalta heräsi syksyllä ajatus hakea siellä olleet teräsmatkustajavaunut (Eit 23104, klubivaunu A 50 ja ravintolavaunu Rkt 23808) pois ennen radan katkaisua. Vaunuista oli syksyn mittaan kiinnostunut ainakin kolme alan yhteisöä.

Niinisalon radan liikenne on kasvanut selvästi tänä vuonna. Esimerkiksi 13.11.2015 radalla ajettiin kolme sotilasjunaparia. Erikoisuutena 5.11. Niinisalossa kävi Keitele-Museon Dm7-juna katselmusajolla. Radan liikenne jatkuu eikä sitä suljeta.

Lohja–Lohjanjärvi-rataosan tasoristeysten kiskotusten purku peruttiin aivan viime hetkillä.  Töiden piti alkaa sunnuntaina 27.9.2015, mutta paikallisen asianharrastajan voimakkaan aktiivisuuden ansiosta perjantaina klo 16 Liikennevirasto päätti siirtää töiden aloitusta, jotta Lohjan kaupungin kanssa voitaisiin viedä käydä neuvotteluja radan mahdollisesta tulevaisuudesta kaupungin ylläpitämänä yksityisraiteena. Sittemmin vaihtoehdoksi on noussut radan vuokraaminen museokäyttöön. Ratkaisua odotetaan talven aikana. Tasoristeysten varoituslaitteet on kuitenkin purettu.

Vaasa–Vaskiluoto-rata säilyy liikenteellä. Vaasan kaupunki osallistuu radan kunnostuskustannuksiin.

Lahden matkakeskus avataan vuoden loppuun mennessä. Myös linja-automatkustajat käyttävät rautatieasemaa odotustilana.

Lahden aseman ns. asemapäällikön talo on myyty yksityisyrittäjälle, joka perustaa rakennukseen kahvila-konditorian. Rakennuksen omisti Lahden kaupunki.

Kempele avataan henkilöliikenteelle ilmeisesti kesäkuun alussa 2016. Vanhaa asemarakennusta ei avata, vaan junia odotellaan sadekatoksessa. Hankkeeseen sisältyvät myös alikulut sekä uusi pysäköintialue.

Juurikorven Kotkan päähän on vaihdettu YV60-500-1:14 eli ns. Lehis-vaihteet. Tähän asti Kotkan suunnasta tulleet junat olivat joutuneet ajamaan kaksoisraiteen alkupisteessä lyhyiden, vain 35 km/t poikkeavalla raiteella sallivien, vaihteiden kautta. Nyt junat voivat käyttää 60 km/t nopeutta siirtyessään kaksoisraiteen itäiselle raiteelle.

Tuupovaarassa Ilomantsin radalla K30-kiskopainon vaihteet on vaihdettu raskaiksi YV54-200N-1:9 -vaihteiksi. Samassa yhteydessä pääraiteen pohjoispuolinen lyhyt sivuraide kuitenkin purettiin.

Ilola kaavaillaan avattavaksi seisakkeena Valkeakosken radalla. Sille on jo varattu nimilyhenne Ioa. Vanha Metsäkansan asemarakennus siirrettiin 20 vuotta sitten tälle paikalle ja toimii aktiivisena kahvilana. Museo- ja tilausjunaliikenne on lisääntynyt paikalla ja tähän asti matkustajat ovat joutuneet laskeutumaan ratapenkalle.

Jaalanka lakkautettiin rautatieliikennepaikkana 31.10.2015 alkaen. Paikalla oli ollut Oulu–Kontiomäki-radan perusparannustöihin liittynyt väliaikainen linjavaihde.

Ylivieskan rautatiejokisiltojen uusiminen etenee niin, että itäinen uusi silta Kalajoen yli valmistuu keväällä 2016. Siltatöiden ajan myös Iisalmen suunnan liikenne on käyttänyt Oulun radan siltaa ja siirtynyt väliaikaisen vaihteen kautta siltojen pohjoispuolella Iisalmen radalle. Uuden itäisen teräsbetonisen sillan valmistuttua uusitaan vastaavasti läntinen silta. Tämä uusi silta valmistuu 2017.

Uudenkylän muutettu sijainti on määritetty matkustajalaitureiden uloimpien päiden puoliväliin. Aikaisempi virallinen sijainti saattoi harhauttaa kuljettajia poiketen melkoisesti matkustajajunien pysähtymispaikasta.

Rautatieliikennepaikkojen virallisia sijainteja on muutettu seuraavasti:

Pvm	Nimi	Toinen nimi	Lyhenne	Rataosa	Uusi km+m	Tyyppi
13.12.2015	Kyminlinna		Kln	Kouvola–Kotka	237+255	seisake
28.11.2015	Kälviä	Kelviå	Klv	Seinäjoki–Oulu	570+273	liikennepaikka
13.12.2015	Tolsa	Tolls	Tol	Helsinki–Turku satama	35+454	seisake
13.12.2015	Uusikylä		Ukä	Riihimäki–Kouvola	149+485	liikennepaikka

Pietarsaaren radan sähköistystyöt ovat käynnissä. Alustavien maastotöiden jälkeen 22.9.2015 alkaen radalla on ollut muun liikenteen rajoitteita sähköistystöiden takia. Sähköliikenne Pietarsaareen ja edelleen Alholmaan aloitettaneen joulukuussa 2016.

Jyväskylä–Äänekoski-radan sähköistys- ja perusparannustyöt alkavat alkukesällä 2016. Työt tehdään Liikenneviraston ja VR Trackin välisellä allianssisopimuksella, joka allekirjoitettiin 27.10.2015.

Oulun Nokelaan asennetaan ensi juhannusliikennekatkon aikana maamme ensimmäiset elastiset pitkät vaihteet, tyypiltään YV60-900E-1:15,5. Ne ovat Ylivieskan ja Kontiomäen suuntien tulovaihteet. Aikaisemmat elastiset vaihteet ovat Kouvolaan syksyllä 2014 asennetut kaksi lyhyttä YV60-300E-1:9 -vaihdetta. Niistä saadut mittaustulokset ovat hyviä. Junat kulkevat vaihteissa entistä selvästi sysäyksettömin, melu laskee ja vaihteiden elinkaari pitenee. Oulun vaihteet saavat lisäksi Kehäradan alkupisteen Havukosken vaihteista tutut japanilaiset Airjet-paineilmapuhaltimet sekä pilottimielessä älyvaihdepölkkyjä, jotka itse kertovat sähköisesti niihin kohdistuvista rasituksista.

Junaliikenteen viestintä siirretään Virve-verkkoon, jonka jälkeen GSM-R- eli Raili-verkko puretaan. Suomi on saanut tähän poikkeusluvan. Kuuluvuus paranee ja samalla saadaan merkittäviä säästöjä, koska rautatiekäyttöön ei tarvita paljonkaan omia tukiasemia. Aikanaan siirrytään jälleen takaisin eurooppalaiseen yhtenäiseen verkkoon, joka on saatavilla aikaisintaan 2022. Tämän hetken tavoitteen mukaan Raili-verkon junaliikenteen viestintää aletaan siirtää Virve-verkkoon keväällä 2017 ja Raili-verkon käyttö lopetetaan kokonaan vuoden 2018 alkupuolella.

Vainikkalaan on rakenteilla läpivalaisulaite, joka on aiemmin ollut Vuosaaressa. Siellä tämä tullin laite oli erittäin vähällä käytöllä.

Rautatiekiinteistöjä siirtyy 1.1.2016 merkittävä määrä Liikennevirastolta Senaatti-kiinteistöille. Lukuisten rautatiekäytöstä pois jääneiden alueiden lisäksi mukana on myös joitakin rakennuksia. Suuri määrä rakennuksia siirrettiin Senaatille jo 2007 alussa ja on jo myyty edelleen. Nyt siirtyvät mm. Kaipiaisten vesitorni ja veturitallin jäänteet, Multamäen asemarakennus, Uudenkylän asemarakennus, Mäkelän entisen liikennepaikan kaikki rakennukset, Piikkiön asemarakennus, Vihannin asemarakennus ja sauna, Uudenkaupungin asemarakennus ja tavarasuoja, Pietarsaaren tavara-asema ja erikoisuutena Pohjankurun järjestyksessä toinen tunneli. Senaatti puolestaan pyrkii myymään em. kiinteistöt edelleen. Siten tunneliostajienkin tulee kääntyä Senaatin puoleen.

Museorautatiesilloiksi on valittu 12 valtion rataverkon siltaa. Valintakriteereinä on käytetty samoja lähtökohtia kuin aikaisemmissa museotiesilloissa. Lähtökohtina ovat mm. sillan merkitys sillanrakennustekniikan kannalta, ratayhteyden historiallinen merkitys, alkuperäisyys, tyypillisyys rakennusajalleen, saavutettavuus ja radan näköpiirissä oleva säilyvyys. Museosiltoja ei liioin valittu vilkkaimmilta pääradoilta, joilla tulevat investoinnit olisivat tehneet siltaympäristön säilyttämisen erittäin haasteelliseksi. Valitut sillat ovat:

• Bobäckinpuron ratasilta (Helsinki–Kirkkonummi)
• Korian ensimmäinen silta (Lahti–Kouvola)
• Uitonsalmen alikulkusilta (Kajaani–Kontiomäki)
• Aurajoen ratasilta (Loimaa–Turku)
• Jyrängön ratasilta (Lahti–Heinola)
• Kalliokosken ratasilta (Kontiomäki–Ämmänsaari)
• Maantiealikäytävä ”Karjasilta” (Lappeenranta–Imatra)
• Taipaleen kanavan ratasilta (Varkaus–Viinijärvi)
• Taipaleen vanhan kanavan silta (Varkaus–Viinijärvi)
• Hinthaaranjoen ratasilta (Olli–Porvoo)
• Kiialan ratasilta (Olli–Porvoo)
• Aliojan ratasilta (Laurila–Rovaniemi)

Ilmalan lumensulatusalue valmistui lopullisesti lokakuun alussa, kun viimeisenä vaiheena lumenpurkuraiteen 922 kunnostus valmistui 9.10.2015. Lumen sulatus tapahtuu kaukolämmön paluulämmöllä. Sulatusaikana alueen pohjalla on jatkuvasti noin 30 cm:n paksuinen lämmitetty vesikerros, johon lumi sulaa. Vesi johdetaan hulevesijärjestelmään. Lumi tuodaan paikalle lumijunilla Helsingin alueelta. Aikaisemmin lumi kasattiin Pasilan alaratapihalle, mutta nyt se ei enää ole mahdollista Keski-Pasilan rakentamisen takia.

Viherpölkky on uusi soraradoilla käytettävä kreosoottipölkyt korvaava puupölkkyjen mittojen mukaan tehty betonipölkky. Se on kreosoottipölkkyjä paljon ympäristöystävällisempi. Myös sementti valitaan mahdollisimman ympäristöystävälliseksi. Viherpölkky on edelleen kehitetty joustopölkystä, joita on koeasennettu 2014–15 Uudenkaupungin radalle. Joustopölkky ei kuitenkaan toiminut jatkoksissa riittävän hyvin. Lokakuussa 2015 Uudenkaupungin rata sai 50 ensimmäistä viherpölkkyä.

Valio-syysmyrsky aiheutti 2.10.2015 iltapäivällä ja illalla liikennekatkoja ympäri maata. Junaliikenne oli poikki lyhemmän tai pidemmän aikaa rataosilla Tampere–Parkano, Ylivieska–Nivala, Mikkeli–Pieksämäki, Pieksämäki–Suonenjoki, Iisalmi–Kajaani, Heinävesi–Viinijärvi, Simpele–Parikkala ja Kesälahti–Joensuu. Viimeisenä Kesälahti–Puhos-väli saatiin avattuna vasta 5.10.2015 klo 12.30, Kesälahden ja Joensuun välillä kulkivat bussit. Myrsky pudotti myös paljon lehtiä kiskoille, esimerkiksi 4.10.2015 Dm12-juna 423 Tampereelta Keuruulle pääsi vasta kolmannella vauhdinotolla Kolhon jälkeisen mäen päälle jääden toista tuntia lisää myöhään. Juna peruttiin Haapamäeltä eteenpäin.

Lumisade ja erityisesti märkä tykkylumi kaatoivat Keski-Suomessa puita radalle ja katkaisivat monin paikoin yleisen verkon sähköt 20.11.2015 illasta alkaen. Pahiten kärsi Tampere–Jyväskylä-väli. Sähkörata saatiin kuntoon 23.11. vastaisena yönä, mutta asetinlaitteet olivat tällöin edelleen virrattomia. Ensimmäisenä läpi ajetut junat olivat Tampereelta klo 18.18 Kuopioon lähtenyt S 91 ja Jyväskylästä klo 19.16 Turkuun lähtenyt IC 934. Junien lähtiessä Länkipohja oli vielä virraton, mutta sinne saatiin aggregaatti juuri ajoissa. Myös Tampere–Haapamäki–Keuruu-taajamajunat oli korvattu busseilla.

Suomen Rautatiemuseon kiinteistöyhtiötä on selvitetty syksyn mittaan yhtenä museoalueen kehittämisvaihtoehtona. Yhtiölle siirrettäisiin museoalueelta 18 rakennusta. Selvitystyötä on tehnyt syksyn mittaan KPMG. Samassa yhteydessä on linjattu, että alueen iso tavaramakasiini pyrittäisiin liittämään museotoimintaan. Rakennus on siirretty Mikkelistä 1929. Päätöksiä asiasta on odotettavissa 2016 alkupuolella.

Rautatiemuseon ns. Leenan raidetta suunnitellaan jatkettavan asemapuistoon lähelle Hyvinkään asemaa. Elokuussa aloitettiin kansalaisadressin kerääminen. Hyvinkään kaupunki on näyttänyt alustavasti vihreää valoa.

Rautatiemuseon ja VR:n liikkuvaa museokalustoa on järjestetty Hyvinkään konepajalla uudestaan 2014–15. Kalusto on nyt tiivistetty kahdelle raiteelle vanhan päävaraston kupeeseen.

Suomi 100 vuotta -juhlavuoteen liittyen Hämeen linnaan kaavaillaan 2017 pienoisrautateillä toteutettavaa erikoisnäyttelyä.

Länsimetro avataan liikenteelle 15.8.2016. Nyt valmistuu 14 kilometriä pitkä osuus Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Asemat ovat Helsingissä Lauttasaari ja Koivusaari sekä Espoossa Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Jatko-osuus Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan 2020. Seitsemän kilometriä pitkälle jatko-osalle tulee viisi asemaa eli Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

M300-sarjan metrojuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä päivällä normaalien junien välissä 26.10.2015. Liikenteessä oli tällöin juna M301. Se ei vielä kuljettanut matkustajia.

UUTISIA ULKOMAILTA

Vilkkaimmat rautatieasemat

Matkustajamäärissä Euroopan vilkkain rautatieasema on Pariisin Gare du Nord; sitä käyttää päivittäin noin 700.000 matkustajaa. Euroopan toiseksi vilkkain asema on Roma Termini; sitä käyttää vuodessa noin 150 miljoonaa matkustajaa. Maailman vilkkain asema on kuitenkin Japanissa. Siellä Tokion Shinjukun asemaa käyttää vuosittain 1,2 miljardia matkustajaa!

Eurooppa

Pakolaisvirrat ovat vaikuttaneet syyskuun alusta alkaen merkittävästi Euroopan kansainväliseen junaliikenteeseen, varsinkin Unkari–Itävalta–Saksa–Tanska–Ruotsi-akselilla. Enimmillään Müncheniin saapui 10.000 pakolaista päivässä. Matkustajatulvaa kuvaa se, että enimmillään Wienistä ajettiin Saksan suuntaan 26 ylimääräistä junaa yhdessä päivässä (5.9.2015). Toisaalta välillä Itävallan ja Saksan välinen junaliikenne jouduttiin katkaisemaan kokonaan, koska mm. Münchenin asemalla loppui vastaanottokapasiteetti.

Myös Puttgarden–Rødby-junalautan kautta kulkenut liikenne on ollut ajoittain katkaistuna. Ruotsiin Malmöön on tullut päivässä tuhatkunta pakolaista Øresundin junilla Kööpenhaminasta. Ruotsin hallitus on säätämässä lakia, jolla operaattori velvoitetaan 4.1.2016 alkaen järjestämään henkilölisyyspapereiden tarkastuksen Tanskassa ennen rajan ylittävään junaan nousua. Pohjois-Ruotsiin Luulajaan kulkeneet junat 92 ja 94 ovat olleet ylitäynnä, eivätkä kaikki halukkaat ole aina mahtuneet mukaan. Suomen puolella Kemistä etelään lähteneet junat ovat olleet osittain aivan täynnä. Syyskuussa VR:n junillakin kulki päivittäin jopa satoja turvapaikanhakijoita. Suosituimpiin Lapin juniin lisättiin vaunuja sekä mahdollisuuksien mukaan arabiaa taitavia työntekijöitä.

Viro

Virossa ei ole tällä hetkellä yhtään käyttökuntoista höyryveturia, kun Lavassaaren museorautatien Kč-4-332 jouduttiin syksyllä poistamaan ajosta putkivuotojen takia, ja leveäraiteinen Kaspar on seissyt jo vuosia ulkona Türillä. Lavassaaren toinen käyttöhöyryveturi Gr 319 on monivuotisessa lainassa Aluksne–Gulbene-radalla Latviassa. Museorautatie kerää parhaillaan rahoitusta Kč-4:n korjaukseen.

Elron sai lokakuussa 2015 Koulutus- ja tiedeministeriöltä luvan järjestää yhtiön omassa koulutuskeskuksessa veturinkuljettajan perus- ja jatkokoulutusta. Ensimmäinen ryhmä aloittaa yhdeksän kuukautta kestävän opiskelunsa tammikuussa 2016. Teoriakoulutuksen lisäksi aikaan sisältyy neljän kuukauden kuljettajaharjoittelujakso. Hakijoilta edellytetään hyvää viron kielen taitoa (venäjäkin on eduksi) ja keskiasteen teknistä koulutusta mieluiten rautatietekniikan, sähköasentajan tai korjaamoalalta. Kurssin hinta on 2500 €. Kahdeksan oppilaspaikkaa on haettavissa myös Elronin kustantamana; heille hyväksytysti lopetetun kurssin jälkeen yhtiö takaa FLIRT-kuljettajan työpaikan. Loppututkinto suoritetaan Maanteeametissa (Tievirasto), minkä jälkeen on tietenkin vielä yhtiön järjestämä kaluston tyyppikoulutus.

Elronin FLIRT 2428, joka vaurioitui pahasti Raasikun tasoristeyksessä 16.4.2014 (Resiinat 2/2014, s. 62 ja 4/2014, s.47), hinattiin sittemmin valmistajalleen Stadlerille. Siellä pahiten vaurioituneiden A- ja D-vaunujen tilalle rakennettiin uudet. Kunnostettu yksikkö saapui hinauksessa Pääskülan varikolle 9.11.2015.

Tyypillinen tasoristeysonnettomuus tapahtui jälleen Niitväljan tasoristeyksessä 5.11.2015. Päin punaisia ajanut pakettiauto ei ehtinyt Tallinna–Paldiski-junassa 529 olleen FLIRT 1407:n alta pois, vaan juna niisti auton takaosan palasiksi. Henkilövahinkoja ei tällä kertaa tullut, mutta junan tuulilasi meni säröille ja korin alempia muoviosia rikkoutui.

VR Trackin johdonvetovaunusto JVV 9 (ks. Resiina 3/2015, s. 78) lähti Türiltä 21.10.2015 omana junanaan Ülemisteen, mistä eteenpäin tavarajunan perään kytkettynä kohti Liettuaa. Samalla, kun päätyvaunuihin lisättiin käytetyt lyhytversiolliset SA-3 -kytkimet, niistä vastaavasti poistettiin sivupuskimet. Jokaisen vaunun kylkeen on lisätty venäjänkieliset tekstit: НЕГАБАРИТНОСТЬ Н0130 С ГОРКИ, НЕ СПУСКАТЬ (kuormaulottuman ylitys N0130, laskumäen ylitys kielletty) ja СЦЕП НЕ РАЗЪЕДИНЯТЬ (saattaen vaihdettava).

Ülemisten seisakkeen vieressä oleva Tallinnan raitiotielinjan 4 uusi kääntösilmukka ja päätepysäkki Ülemiste jaam (Ülemisten asema) vihittiin käyttöön 19.10.2015. Samalla juhlittiin linjojen 3 ja 4 uusimisprojektin päätöstä. Kutsuvieraat tuotiin paikalle CAF-raitiovaunuilla 506, 508 ja 505. Kaupallinen liikenne alkoi klo 14.

Raitiotien vanhaan päätesilmukkaan Ülemistelle pantiin maahan uudet ohitusraiteen vaihteet 1.–22.11.2015. Tänä aikana raitiotielinjan 2 vaunut kävivät kääntymässä uudessa Ülemiste jaaman 4-linjan kääntösilmukassa.

Ülemiste jaaman ja lentokentän välisen raitiotien projekti- ja rakennussopimus allekirjoitettiin Tallinna Linnatranspordi AS:n ja AS Merko Ehitusen välillä 3.11.2015. Vuoden 2016 alkupuolella alkavan työn kustannusarvio on n. 11,5 miljoonaa euroa, mistä EU:n rahoitusosuus kattaa 85 %. Raitiotien on suunniteltu valmistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tallinna Linnatranspordi AS:n CAF-raitiovaunu 516 saapui Pärnu maanteen varikolle 11.11.2015 vastaisena yönä ja 517 runsasta viikkoa myöhemmin. Pienemmistä numeroista 511 oli vielä tuolloin toimittamatta. Uusia nimettyjä raitiovaunuja ovat 513 Katariina, 514 Sirje ja 515 Koidula. Näistä 514:n nimi ei kuulunut nimikilpailussa valittuihin, vaan se päätettiin ottaa äkilliseen sairauteen menehtyneen TLT:n PR-päällikön Sirje Rohtun muistoksi.

Viru väljäkun ja Koplin välisen raitiotien perusparannus alkaa vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Työn aikana radan alle valetaan betonialusta sekä uusitaan kiskotus, ajolanka pylväineen ja kolme syöttöasemaa kaapelointeineen. Myös Koplin varikkoalue ja rakennukset saneerataan. Noin 30 miljoonaa euroa maksava työ alkaa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä ja valmistuu seuraavan vuoden loppupuolella.

Ruotsi

Koko Pohjois-Ruotsin matkustajajunaliikenne yöjunia ja Botniabanan kaukojunia lukuun ottamatta siirtyy 20.10.2016 alkaen Tågkompaniet-yhtiölle. Kilpailutuksen perusteella yhtiö alkaa liikennöidä rataosilla Sundsvall–Uumaja, Sundsvall–Östersund–Storlien, Uumaja–Lycksele, Uumaja–Boden ja Luulaja–Boden–Kiiruna. Lisäksi Tågkompaniet aloittaa henkilöliikenteen Bodenin ja Haaparannan välillä.

Haaparannan IKEA tulee saamaan jatkossa Älmhultin keskusvarastosta tuotteet rautateitse peräti seitsemänä päivänä viikossa. Liikenteen hoitaa Green Cargo. Ratkaisu vähentää oleellisesti kuljetusten hiilidioksidipäästöjä.

Lidingöbanan Tukholmassa avattiin uudelleen 24.10.2015 yli kaksi vuotta kestäneiden parannustöiden jälkeen. Projektissa radan päällysrakenne uusittiin, rakennettiin 3,5 km kaksoisraidetta sekä turvalaitejärjestelmä muutettiin akselinlaskentaan perustuvaksi. Lisäksi radan matkustusesteettömyyttä parannettiin. Rataa varten hankittiin seitsemän CAF:n valmistamaa A36-raitiovaunua. Uudet vaunut ovat 2650 mm leveitä ja 39,5 m pitkiä. Radan liikennettä hoitaa Spårväg Cityn tapaan AB Stockholms Spårvägar.

Norja

NSB:n FLIRT-junien määrä tulee kasvamaan entisestään. Jo tilattujen ja suurelta osin toimitettujen 81 junan lisäksi NSB hankkii 26 junaa lisää. Uusimpien junien toimitukset alkavat maaliskuussa 2017. Stadler valmistaa ne nyt Puolassa aikaisemman Sveitsin Bussnangin sijasta. Vielä näiden lisäksi NSB suunnittelee kahden hybridi-FLIRTin tilaamista pilottitarkoituksessa. Sähkö- ja dieselkäyttöisiä junia käytettäisiin Trondheimin pohjoispuolisessa lähiliikenteessä, missä rata sähköistetään Steinkjeriin asti, mutta osa vuoroista jatkaisi dieselosuuksille Mo i Ranaan ja Storlieniin.

Saksa

Stuttgartin ja Nürnbergin puolivälissä sijaitsevalla Härtsfeldin museoradalla on kiinteät yhteydet Suomeen. Alkuperäinen 55,5 km pitkä 1000 mm raideleveyden rata Aalen–Neresheim–Dillingen suljettiin 1972. Rata purettiin kokonaan. Kuitenkin jo 1986 alkaen Neresheimissa avattiin radasta kertova museo ja osa ratapihan raiteista palautettiin. Vuodesta 1996 alkaen ratalinjaa on rakennettu takaisin. Liikenne kolmen kilometrin osuudella Neresheimista Sägmühleen aloitettiin 2001. Jatko-osa 2,5 km eteenpäin, Katzensteiniin, avataan 2019, jonka jälkeen työn alle tulee osuus Dischingeniin. Suuren jyrkkyyteensä takia alkuperäistä rataa on käytetty monien uusien saksalaisten 1000 mm raideleveyden vientivetureiden koeratana. Näin myös tapahtui Jungin Virkkalan–Ojamon rautatielle toimittaman Jung-dieselnivelveturin osalta. Se oli toukokuussa 1954 koeajoissa Härtsfeldin radalla. Tämä ”Jumbo” päätyi Lohjalta Sveitsiin Luzern–Stans–Engelberg-radalle, mistä se hankittiin takaisin Härtsfeldin radalle syyskuussa 2005. Veturi on ollut liikenteessä 2009 alkaen. Radalla on toinenkin sukulaisuus Suomeen. Radan höyryveturi nro 5 Krauss 7562/1919 oli Virkkalan–Ojamon Krauss-veturin sisarveturi. Saksan armeija oli tilannut tammikuussa 1918 molemmat veturit käytettäväksi Ranskalta suunnitelmien mukaan valloitettavilla 1000 mm:n radoilla. Ojamon veturista kerrotaan lisää Museorautatieyhdistyksen palstalla tässä lehdessä sivulla 48. Veturi nro 5 romutettiin 1960.