KALUSTOMUUTOKSET TAMMI–MAALISKUU 2016

Romutetuiksi merkityt

• 1 Tve1 (420)
• 1 Tve2 (445)
• 1 Gbk

EU-alueelle siirretyt

• 1 Tka7 (173) Ruotsiin

Seisomaan merkityt (varastona tai muu kuin liikennekäyttö)

• 8 Tka7 (187, 189, 190, 193, 195, 198, 202 ja 218)
• 2 BH
• 1 BHkk
• 1 BHpy
• 57 BOppy
• 1 BXH
• 4 Moe

Sr1 3015:n etumainen teli suistui kiskoilta, kun IC 714:n alle ajoi auto Konttihovin vartioimattomassa tasoristeyksessä Savon radalla Toivalassa 22.2.2016 klo 11.10. Kolme autossa ollutta menehtyi. Veturi saatiin nostetuksi takaisin kiskoille ja juna hinatuksi Siilinjärvelle myöhään illalla. Rata avattiin jälleen liikenteelle seuraavan päivän puolella klo 2.13. Samana päivänä tapahtui toinenkin tasoristeysonnettomuus, kun auto ajoi H 434:n kylkeen Leponiemen vartioimattomassa tasoristeyksessä Keuruu–Haapamäki-välillä. Siellä ei tapahtunut henkilövahinkoja.

Sr1 3036 suistui kaikilta pyöriltään kiskoilta, kun se törmäsi junana Vet 11375 läntisellä raiteella olleeseen teräsrainaan Matkanevalla Kokkolan ja Ylivieskan välillä 23.3.2016 puolelta päivin. Veturi saatiin nosturilla takaisin kiskoille seuraavana aamuna klo 3 ja siirrettyä edelleen Kokkolaan klo 10.30. Liikenne kulki raivaus- ja korjaustöiden aikana hiljennetyllä nopeudella kaksoisraiteen itäisen raiteen kautta. Teräsraina oli pudonnut aiemmin kulkeneesta tavarajunasta 55002. Onnettomuustutkintakeskus tutkii tapahtumaa.

Sr2 3206 siirrettiin 3.–4.3.2016 maantielavetilla Seinäjoelta Hyvinkään konepajalle. Veturi oli 22.2. jätetty pyörävikaisena Lapualle, mistä se kolme päivää myöhemmin siirrettiin kiskoitse Seinäjoelle.

Sr2-vetureiden käyttö IC-junan keskellä aloitettiin Helsinki–Kouvola-välillä 26.3.2016. Trafi oli antanut asiasta käyttöönottoluvan samalla viikolla. Järjestelyllä mm. yksinkertaistetaan junien jakautumista Kouvolassa.

Sr3 3301 on ollut testiajoissa Velimin koeajoradalla Tšekissä 20.2.2016 alkaen. Koeajoja varten veturi on saanut normaaliraiteiset telit. Velimistä se siirrettiin 4.4.2016 kylmälaboratoriotesteihin Itävaltaan Wieniin. Itävallassa Sr3:n hinaajana toimi museodieselveturi 2143 070-7.

Sr3 3302 vieraili 9.–10.2.2016 Liikenneviraston koeajoraiteistolla Kontiomäen Laajakankaalla. Koeajo-ohjelmassa olivat kytkeytymiskokeet erilaisen veturi-, henkilövaunu- ja tavaravaunukaluston kanssa. Kokeiden aikana veturi liikkui itse omien dieselmoottoriensa voimin. Koeajojen lomassa se myös punnittiin Liikenneviraston vaa’alla.

Sr3-veturit asetetaan kaupalliseen liikenteeseen 2017 alussa. Numerot 3303 ja 3304 hinattiin Hangosta Ilmalaan 19.5.2016. Testeihin on käytössä kesän alussa kolme veturia (3302–3304) – myöhemmin kesällä 3301:n saavuttua neljä – sekä vielä lisänä USr3 (Siemens 21947/2015), joka pysyy koko tämän vuoden Suomessa. Viiden ensimmäisen Sr3:n EVN-numerot ovat 91 10 3103 301-0 (Siemens 21966/2015), …302-8 (Siemens 21967/2015), …303-6 (Siemens 21968/2016), …304-4 (Siemens 21969/2016) ja …305-1.

Dr16 2805 vaurioitui melkoisesti moottoritilan tulipalossa 15.3.2016 klo 10.20 T 5304:n vetäjänä Kohtavaarassa Nurmeksen ja Lieksan välillä. Rata saatiin auki klo 17.30, mihin asti henkilöjunat korvattiin busseilla Lieksasta eteenpäin. Kuljettaja sai pysäytettyä junan kohtaan, jossa tie oli radan kupeessa, mikä nopeutti huomattavasti palokunnan sammutushyökkäystä ja siten esti palon leviämisen toiseen veturiin ja junan VAK-vaunuihin.

Sm1-kaluston käyttö kaupallisessa liikenteessä loppui huhtikuussa 2016, jolloin vuoden alusta vielä liikenteessä olleet kuusi yksikköä jätettiin seisomaan seuraavasti (viimeisen ajopäivän viimeinen kaupallinen juna sekä siirto varikolle):

• 6028 23.3.Y 8442 Kr–Hki → W 69011 Hki–Ilr
• 6034 24.3. S 8542 Kkn–Hki → W 69023 Hki–Ilr
• 6037 15.3. tunnukseton 9640 Ri–Hki → W 69111 Hki–Ilr
• 6041 1.4. K 9563 Hki–Ke → MV 10656 Ke–Ilr
• 6044 9.4. T 9614 Ri–Hki (perärunko; suljettuna) → W 69111 Hki–Ilr
• 6049 4.4. K 9304 Ke–Hki → W 69119 Hki–Ilr

Viimeiseksi ajoon jääneen 6044:n viimeinen kierto oli mittava: 6.4. W 69110 Ilr–Hki, T 9607 Hki–Ri, HSM 307/325 Ri–Lh–Kv, HSM 326/327 Kv–Lh–Kv, HSM 328/329 Kv–Lh–Kv, HSM 330/331 Kv–Lh–Kv; 7.4. HSM 320/321 Kv–Lh–Kv, HSM 352/353 Kv–Kts–Kv, HSM 354/355 Kv–Kts–Kv, HSM 356/357 Kv–Kts–Kv, HSM 358/359 Kv–Kts–Kv; 8.4. HSM 350/351 Kv–Kts–Kv, HSM 322/323 Kv–Lh–Kv, HSM 324/308 Kv–Lh–Ri; 9.4. T 9614 Ri–Hki, W 69111 Hki–Ilr.

Uusien Sm5-junien vaatiman tilatarpeen takia Ilmalassa olevia liikenteestä poistettuja Sm1-junia on pakko siirtää muualle. Eräiden tietojen mukaan uudeksi varastointipaikaksi on kaavailtu Joensuuta.

Sm1-junista seitsemänneksi vanhimmalla (6007) ja seitsemänneksi uusimmalla (6044) on yllättäen yhteisiä piirteitä. Toinen oli sarjansa viimeinen liikenteessä ollut alkupään, ja toinen loppupään, junayksikkö. Kummankin yksikön toinen ohjaamopää (Sm1 6007, Eiob 6244) on rakennettu uudelleen samasta syystä. Sm1 6007 lähti Helsingistä 17.4.1970 junana H 361 päin punaista kohti Kirkkonummea. Se törmäsi Pasilasta P 95:n veturiksi tulevaa Hr12:ta päin, jolloin yksi matkustaja menehtyi ja viisi loukkaantui. Sm1 6044 taas lähti 1.8.1974 N-junana ohjausvaunu edellä Keravalta ohi punaisen kohti Helsinkiä. Se törmäsi päin Helsingistä tulevan TK-junan Hr13-veturia. Yksi matkustaja kuoli ja 15 loukkaantui.

Sm2-junat tulivat Riihimäki–Lahti–Kotka-taajamajunareitin vakiokalustoksi 27.3.2016 alkaen. Junatyypin käyttö pääkaupunkiseudulla väheni samalla.

Sm3 7606 vaurioitui etuosastaan, kun se junassa S 7 törmäsi 14.3.2016 radalla olleeseen pakettiautoon Kesälahden asemalla. Auto oli joutunut vahingossa huoltotieltä radalle. Auton kuljettaja loukkaantui. Juna pysähtyi aseman kohdalle niin, että muu junaliikenne saattoi kulkea raivaustöiden ajan kakkosraiteen kautta.

Sm5-junien vakioliikenteen käyttöalue laajeni Siuntioon pääsiäisen jälkeen 29.3.2016 alkaen. Siuntioon liikennöidään toistaiseksi vain arkisin.

Sm5-tilauksen viimeisen option junia on saapunut laivalla Turkuun, missä ne on saatettu hinauskuntoon ja hinattu Ilmalan varikolle seuraavasti:

Nro	Pvm	Juna	Veturi
42	21.1.2016	11920	2502
43	4.2.2016	11920	2731
44	18.2.2016	11920	2712
45	3.3.2016	11920	2744
46	17.3.2016	11920	2632
47	1.4.2016	11680	2719
48	14.4.2016	11688	2664
49	28.4.2016	11688	2659
50	12.5.2016	11688	2664

Sm5-junien uusimpia violetteja yksiköitä on koeajettu lähiliikennealueella myös öisin. Tiheät koeajot ovat lyhentäneet mm. sähköradan öisiä huoltomahdollisuuksia. Tämän ns. toisen optiosarjan junat nro 42, 43 ja 44 saivat Trafilta käyttöönottoluvan 6.4.2016. Ne asetettiin vakinaiseen liikenteeseen 27.4.2016 seuraavasti (tuonti varikolta ja ensimmäinen kaupallinen juna): 42+43 W 69058 Ilr–Hki → P 8636 Hki–Hpl–Len–Tkl–Hki ja 44 W 69060 Ilr–Hki → E 8313 Hki–Klh.

Hv1 554 sijoitettaneen muistomerkiksi Riihimäen aseman edustalle. Paikasta riippumatta veturille rakennetaan joka tapauksessa kuluvan vuoden syksyllä Keravan muistomerkkiveturin tyyppinen katos. Veturi on ollut kunnostettavana jo pitkään kaupungin varikolla ja sen sijoituspaikaksi on pohdittu vuosien mittaan useita eri vaihtoehtoja.

Tka7 199 lähti lavettikyydillä Ruotsiin VR Track Sweden Ab:n palvelukseen 29.2.2016. Ratakuorma-auton viime vaiheet Suomessa olivat värikkäät, kun se joutui luvattomasti käyttöönotetuksi Pasilassa 14.8.2015 (ks. Resiina 4/2015 s. 53). Tka sai siipeensä tässä paikallismediassakin huomioidussa käyttöönotossa sen verran pahasti, että sen toistaiseksi viimeinen matka Suomen rataverkolla taittui toisen Tka7:n hinaamana Voikkaalle Teräspyörän konepajalle.

Kokosinisten päiväjunien liikennöinti päättyi 26.3.2016, kun jäljelle jääneet Joensuu–Pieksämäki-välin junat siirtyivät ajettaviksi kiskobusseilla. Samalla loppui Dv12-vetoisten matkustajajunien kulku joitakin Kolarin makuuvaunujunia ja sähköradan huoltoöinä (”pakettikatkoyöt”) ajettavaa Helsinki–Riihimäki T-junaparia lukuun ottamatta.

Ei 22793 valmistui maaliskuussa täyskorjauksesta Haapamäen museovarikolta. Edustavan vaunun ensimmäiset matkustaja-ajot olivat Haapamäen Museoveturiyhdistyksen pääsiäisajelujen yhteydessä Tampereelta Pasilan autojuna-asemalle ja takaisin 26.3.2016 sekä Tampere–Nokia-välillä seuraavana päivänä. Vaunu tuotiin vuosia sitten Haapamäelle Helsingistä, missä se oli päässyt surkeaan kuntoon.

Osg-suurkuormavaunulla on tänä vuonna lukuisia ajoja. Kuljetuksia on mm. Iihin, Kankaalle, ja Petäjävedelle.

Venäläisvalmisteiset sepelivaunut, joita on käytössä kymmenen Destia Rail Oy:llä ja kolme Komsor Oy:llä, rekisteröidään erikoistyövaunuiksi kalustosarjatunnukselle Etv-w ja niitä voi tämän jälkeen käyttää junaliikenteessä. Tähän asti ne on jouduttu siirtämään maanteitse ratatyömaalta toiselle. Trafi ja Liikennevirasto linjasivat vuonna 2014, millä ehdoilla vaunuille voidaan myöntää käyttöönottolupa. Vaunuihin on mm. vaihdettu Suomen vaatimusten mukaiset pyöräkerrat ja jarrujen ohjauksessa tarvittava länsimainen toimintaventtiili. Muutostyöt suunnitteli ja toteutti Teräspyörä.

Riihimäellä suistui raiteelta T 3619:n kaksi tyhjää puutavaravaunua 28.1.2016 klo 22.37 junan ollessa lähdössä tavararatapihalta pohjoiseen. Onnettomuus johtui vaunun alle jääneestä jarrukengästä, joka suisti vaunun sen mentyä kulkutiellä kolmannen vaihteen yli. Tavararatapihan sähkörata vaurioitui pahasti. Sen sijaan henkilöliikenteelle ei tullut suuriakaan häiriöitä. Riihimäen ratapihan eteläpään sähkölämmitykset olivat onnettomuuden takia useita päiviä pois käytöstä, mikä häiritsi jonkin verran liikennöintiä.

Hämeenlinnassa rikkoutui raidetta SSAB:n tehtaalta aina ratapihalle asti yhden tyhjän teräskelavaunun kulkiessa raiteelta suistuneena 1.3.2016 noin klo 9.30. Hämeenlinnan ratapihan vaihteissa kiskoilta suistui yhteensä neljä vaunua. Vaunut saatiin raivattua seuraavana yönä klo 1.40, mutta vaihteiden korjaus jatkui useita päiviä. Sähkörata ei vaurioitunut eikä henkilöliikenne juurikaan häiriintynyt. Suistuminen johtui todennäköisesti vaunun teknisestä viasta.

Fenniarail on ajanut koekuljetuksia Korkeakoskelta ja Kajaanista. Ohjelmassa oli mm. 24.–25.2.2016 koekuljetus Korkeakoskelta Haminan satamaan. Fenniarailin tavaravaunuja tuotiin lisää Haaparannasta Suomen puolelle 4. ja 11.5.

Radantarkastuksen 10-vuotisen mittaussopimuksen on voittanut italialainen Mer Mec S.p.A. Yhtiön uusi MM800FTA-mittausvaunu tulee olemaan hybridivaunu sähkö- ja dieselkäytöllä. Suurin nopeus tulee olemaan sähkökäytöllä peräti 160 km/t ja dieselillä 120 km/t. Nykyinen VR Trackin Emma-vaunu pysyy käytössä 2018 loppuun, jolloin tarkastustoiminta siirtyy uudelle toimittajalle ja vaunulle. Fenniarail Oy tulee liikennöimään vaunua ja huollosta tulee vastaamaan Teräspyörä Oy. Liikennevirasto suunnittelee parhaillaan mittauskalustolle uutta sijoitusvarikkoa. On selvää, että nykyisestä Pasilan vanhasta veturitallista joudutaan luopumaan. Mer Mec toimittaa radantarkastuspalveluita ympäri maailmaa; mm. Norjassa on Suomeen tulevan vaunun kaltainen Mer Mecin Roger 1000 -mittausvaunu. Sen vaunurakenne perustuu ETR500-suurnopeusjunaan.

Sundström Ab Oy osti pieksämäkeläisen KTI-Urakointi Ay:n liiketoiminnan ja liikkuvan kaluston 4.4.2016. Sundström on pedersöreläinen maanrakennukseen keskittynyt perheyritys, jonka kalustoon kuuluvat nyt mm. monitoimityökone Ttm1 91101 (ent. N-veturi) sekä Tka6 98 10 0281 001-9.

Kupittaan aseman länsipään päällerakentaminen aloitettiin helmikuussa 2016 sähköradan muutostöillä. Ensi vuonna valmistuvan kannen pituudeksi tulee 230 metriä. Kannelle rakennetaan uusi sairaalarakennus.

Tampereen henkilöaseman eteläpäähän rakennetaan 2017–2020 alkuvaiheessa noin 370 metriä pitkä kansirakenne. Kannelle tulee monitoimihalli ja korkeita pilvenpiirtäjä-tyyppisiä rakennuksia.

Pasilan läntisen lisäraiteen rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2016. Samoihin aikoihin aloitettiin myös TRIPLA-asemakeskuksen työt. Raiteiden 1, 2, 8 ja 9 junien pysähdyspaikat siirrettiin 14.3.2016 alkaen viitisenkymmentä metriä entistä pohjoisemmaksi. Järjestely on voimassa aina syksyyn 2019 asti.

Lähiliikenteen sähkönsyöttöä parannetaan rakentamalla ilmeisesti uusi syöttöasemaa Rekolaan. Se suunnitellaan 2016 ja saataneen käyttöön 2018. Tämän jälkeen voidaan Oulunkylän syöttöasema uudistaa rakentamalla vierelle uusi.

Kehäradalla oli 5.2.2016 Lentoaseman tunnelissa ja tunneliasemilla laaja sähkökatkos. Se johtui Finavian työmaalla tapahtuneesta kaivinkoneen aiheuttamasta kaapelikatkosta, siitä yleiseen sähköverkkoon aiheutuneesta maasulusta ja edelleen tämän takia radan sähkönjakelun katkaisijoiden avautumisesta lukuisilla paikoilla. Häiriöt alkoivat noin klo 7 ja pahentuivat akkujen tyhjentyessä niin, että liikenne keskeytettiin klo 9.30. Kehäradan lähijunat kulkivat vain Helsingin ja Vantaankosken välillä. Pääradalla liikennöivät I-, P- ja K-junien sijasta N-junat. Junia korvattiin busseilla Tikkurilan ja Vantaankosken välillä. Klo 15.39 alkaen junaliikennettä jatkettiin Vantaankoskelta Kivistöön asti; junat ajoivat kuitenkin kääntymään Ruusumäen raiteenvaihtopaikalle. Liikenne päästiin aloittamaan uudelleen vasta illalla klo 20 ensin ajettujen tarkastusajojen jälkeen.

Lentoaseman rautatieaseman liukuportaat otettiin käyttöön 17.3.2016. Ne ovat Suomen pisimmät (72 m) ja suurimman korkeuseron (31,5 m) omaavat liikkuvat portaat. Ennätys vanhenee 15.8.2016, kun Länsimetron Koivusaaren asema avataan. Siellä liukuportaiden pituus on 76,2 m ja nostokorkeus 33,5 m. Aikaisempi liukuportaiden ennätys oli Kampin metroasemalla.

Hennan seisake Kerava–Lahti-oikoradalla rakennettaneen lähivuosina. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR ovat sopineet, että Z-junat tulevat aikanaan pysähtymään Hennassa. Lähdemäen nimi muutettaneen Hennaksi jo aiemmin.

Laihia, Isokyrö ja Ylistaro menettävät matkustajajunapysähdykset 20.6.2016 alkaen. 

Härmä Pohjanmaan radalla avataan henkilöliikenteelle kesäaikatauluihin 2017 siirryttäessä. Asema tulee palvelemaan ennen kaikkea paikallista huvipuistoa, jonne järjestetään erikoiskuljetukset asemalta.

Kempele Oulun eteläpuolella avataan henkilöliikenteelle 20.6.2016.

Pännäinen–Pietarsaari-radan sähköistys otetaan käyttöön ensi joulukuussa.

Kemijärvi–Patokangas-rataosan peruskorjaus on ehtinyt sähköistykseen saakka. Ajojohtimia on kiinnitetty poikkiorsiin helmikuun loppupuolelta alkaen. Sähköistys otetaan käyttöön joulukuussa.

Äänekosken uuden biotuotetehtaan kuljetukset Vuosaaren satamaan tullaan hoitamaan Sr3-vetureilla, joilla hyödynnetään reitin molemmissa päissä niiden dieselmoottoreita. Junarungoissa tulee olemaan parisenkymmentä vaunua. Liikenne alkaa syksyllä 2017.

Suonenjoen aseman laajat muutostyöt käynnistyivät 1.3.2016. Yläkosken (Iisveden) rata on suljettuna huhtikuun alusta noin syyskuun loppuun Suonenjoen ratapihan muutostöiden takia. Haararata saa töiden aikana uuden erkanemisvaihteen.

Riihimäen kolmioraiteen rakennustyöt käynnistyivät 14.3.2016. Koko hankkeen urakoi Kreate Oy.

Jyväskylä–Äänekoski-radan uudet turvalaitteet toteutetaan Opastin 2010 -järjestelmän yhdistelmäopastimina. Ensimmäiset opastimet on asennettu maastoon jo keväällä. Myös radan sähköistystyöt ovat käynnissä. Ratatöiden takia Vihtavuorelle asennettiin 24.4.2016 työmaavaihde km:lle 395+410. Tämä avattiin sittemmin tilapäiseksi liikennepaikaksi. Myöhemmin hankkeen aikana Vihtavuoreen rakennetaan pysyvä liikennepaikka.

Hyrkäs (km 796+793), Ahmas (km 823+293) ja Nuojua (km 835+248) avataan tilapäisinä liikennepaikkoina Vaala–Muhos-rataosalla. Kullekin paikalle tulee väliaikainen vaihde työmaakäyttöä varten. Raiteita tarvitaan rataosan päällysrakenteen vaihtourakassa alkusyksyyn 2016 saakka.

Tasoristeysten huomiovalolaitteiden jatkokehitystä toteutetaan ensin Olli–Porvoo-museoradalla ja sen jälkeen Heinolan radalla. Ensimmäiset laitteet ovat jo käytössä Valkeakosken radalla. Teknologiaa on tarkoitus kehittää sopimaan perinteisiin varoituslaitoksiin, mm. puolipuomilaitoksiin. Kehitys- ja testausvaihe toteutetaan Porvoon radalla, koska sitä voidaan tehdä liikennettä häiritsemättä. Puolipuomilaitoksia testataan Ollissa (km 46+389) ja Kinnarissa (km 51+166) sekä valo- ja äänivaroituslaitoksia Ali-Vekkoskella (km 49+204) ja Hinthaarassa (km 52+321). Porvoon radalla tullaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan ulkoasultaan vanhantyyppisiä laitteita.

Joutseno–Imatra-kaksoisraiteen rakentaminen sai hallituksen rahoituspäätöksen 5.4.2016. Imatralle rakennetaan mm. uusi kaksiraiteinen Mansikkakosken ratasilta Vuoksen yli. Nykyinen Rauhan liikennepaikka muutetaan kaksoisraiteen raiteenvaihtopaikaksi.

Tikkurilan ratapihavalaistus on ollut vuoden verran päällä yötä päivää. Syynä tähän oli valaistuksen ohjauksen hämäräkytkimen muuraaminen seinän sisään asemasillan ja Dixin rakentamisen yhteydessä! Asia on nyt korjattu.

Lohja–Lohjanjärvi-radan mahdollinen vuokraaminen yksityisraiteeksi ei ole edennyt. Radan tulevaisuus on auki mm. Espoo–Lohja–Salo-rautatien ja mahdollisen Lohjan kaupunkiradan suunnittelun vaikutusten osalta. Uusi oikorata sai 5.4.2016 hallitukselta 40 miljoonaa euroa suunnitteluun. Lohjanjärven radan tasoristeyskansia ei ole kuitenkaan purettu; alun perin ne piti purkaa jo viime syksynä.

Salpausselälle tullaan liikennöimään kisajunia 22.2.–5.3.2017 pidettävien hiihdon MM-kisojen aikana. Neuvottelut höyryjunaliikenteestä ovat jo pitkällä.

VR Track jatkaa rantaradan ja Turun alueen ratojen eli Liikenneviraston kunnossapitoalueen 2 kunnossapitäjänä. VR:n voittama sopimus on voimassa 2017–22. Sen sijaan alueen 6 (Savon rata Kotkasta Pieksämäelle, Lahti–Kouvola- sekä Heinolan ja Loviisan radat) kunnossapidon hankinta on vielä kesken.

Oulun ratapihan eteläpäähän pohjanmaan radan ja Kontiomäen radan erkanemispaikkaan asennetaan juhannuskatkon 2016 aikana kaksi ensimmäistä elastista pitkää YV60-900E-1:15,5 -vaihdetta. Kaksi aiempaa elastista vaihdetta ovat Kouvolaan syksyllä 2014 asennetut lyhyet YV60-300E-1:9 -vaihteet. Niistä saadut kokemukset ovat rohkaisevia ja nyt pilotointia laajennetaan pitkiin vaihteisiin. Vaihteissa on mm. linjaratapölkkyjen tapaiset joustavat kiskonkiinnitykset ilman vaihdealuslevyjä sekä kääntölaitteiden kohdalla teräksisten kaukalopölkkyjen sisään rakennetut lukot ja tangot. Oulun vaihteet varustetaan myös japanilaisilla Airjet-paineilmapuhaltimilla, jollaiset on aikaisemmin asennettu vain Havukoskelle Kehäradan erkanemisvaihteisiin.

VR:n pääkonttori muuttaakin Länsi-Pasilaan Ylen Isoon Pajaan vasta syksyllä 2017. Alun perin nykyisestä Helsingin pääasemarakennuksesta piti lähteä jo ensi vuoden alussa.

Äetsän asemarakennusta Porin radalla on purettu talvella pois siirrettäväksi.

Otalammen asemarakennus Hangon radan varrella on myynnissä. Bruno Granholmin suunnittelema rakennus on rakennettu 1898–99. 

Joutsijärven asemarakennus suljetulla Isokylä–Kelloselkä-rataosuudella on tarkoitus saneerata kylätaloksi sekä kotiseutumuseoksi sisältäen alkuperäisen kaltaisia VR:n tiloja. Joutsijärven kylätalo ry pyrkii nyt hankkimaan asemilla käytössä olleita kalusteita ja rautatiemateriaalia.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat eli PoRha ry on vuokrannut VR Group/Kiinteistöltä neljä pilttuuta lisätilaa Oulun veturitalleilta. Käytössä on nyt yhteensä kahdeksan pilttuuta, pinta-alaltaan noin 1200 m².

Rautateiden ohjeita muutetaan laajalti 1.6.2016 alkaen. Tällöin tulee käyttöön mm. uusi Liikenneviraston antama Liikennöintiohje. Myös radan merkeissä tapahtuu oleellisia muutoksia. Käytöstä poistuu mm. seismerkki eli S-merkki. Merkkimuutoksilla on siirtymäajat, joiden mukaan esim. seismerkit on poistettava maastosta 1.1.2017 mennessä. Radan auraukseen liittyvät merkit uudistetaan kokonaan. Vaihteen ja raiteen rajamerkit erotetaan toisistaan. Vaihteen rajamerkki on perinteinen puna-valkoinen merkintä kiskossa kohdassa, jossa toisiaan lähestyvien raiteiden aukean tilan ulottumat kohtaavat toisensa metrin korkeudella kiskon selästä. Sen sijaan kokonaan uusi raiteen rajamerkki on poikittain raiteella ja se osoittaa kyseisen raiteen käyttöpituuden päättymisen/alkamisen. Kaiken kaikkiaan seuraavat 15 ohjetta tulevat voimaan 1.6.2016:

• Liikennöinti valtion rataverkolla
• Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja
• Ratapihojen ja rajoitetun alueen liikenteenohjausohje
• Ohje varautumisesta rautatieonnettomuuksiin (OVRO)
• Viestintä valtion rataverkolla
• Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilöstölle toimiessaan Suomessa
• Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO)
• Sähkörataohjeet
• Radan merkit ja merkinnät (RATO 17)
• Radan merkkien ja merkintöjen selitykset
• Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito (RATO 14)
• Vaihdekäsikirja
• Kierrätysvaihteiden tekniset toimitusehdot
• Tasoristeysten puisten kansirakenteiden tyyppikuvat
• Rautatiesiltojen korjaussuunnitteluohje

Osa yksityisraiteiden haltijoista joutuu tekemään joulukuuhun 2016 mennessä verkkoselostuksen rataverkostaan. Tämä velvollisuus on kaikilla merisatamien yksityisraiteilla sekä lisäksi VR:n omistamilla yksityisraiteilla. Vaatimus koskee koko raiteistoja, myös satamaraiteilta erkanevia alaliittymiä eri toimijoille. Liikennevirasto on jo pitkään tehnyt vuosittain verkkoselostuksen valtion rataverkosta.

Rautatiealueen läheisyydessä on hyvä huomioida, että oranssia väriä saa käyttää ainoastaan turvamiestehtävään määrätyn henkilön varoitusvaatetuksessa. Toki ehdoton ohje koskee vain itse rautatiealuetta, jossa ei muutenkaan saa liikkua yleisölle tarkoitetun alueen ulkopuolella. Vuoden alussa eräs vakava henkilöonnettomuus saattoi johtua siitä, että henkilö ehkä luuli lähellä olleen oranssisuojavarusteisen henkilön olleen turvamies, vaikkei tätä ollutkaan ja mahdollisesti ei tämän takia osannut varoa lähestynyttä junaa.

KRAO on uusimassa vanhempaa veturinkuljettajaoppilaiden simulaattorikantaa. Nykyiset simulaattorit periytyvät entisestä VR:n koulutuskeskuksesta lukuun ottamatta yhtä Traxx-veturiin pohjautuvaa kolmisen vuotta sitten hankittua simulaattoria.

Museohöyryjunien vedensaantimahdollisuudet ovat heikentyneet selvästi pelastuslaitosten ja vapaapalokuntien ammattiajolupavaatimusten takia. Nämä tahot eivät välttämättä voi enää toimittaa vettä höyryjunille ja näin veden hinta on kohonnut huomattavasti. Tästä syystä esim. Haapamäellä on käynnissä entisen Alkon säiliövaunun Sal 15261 kunnostus höyryvetureiden vesivaunuksi.

Toijala–Turku-radan 140-vuotisjuhlia on suunniteltu vietettävän juhannuspäivänä 25.6.2016 mm. Hr1 1009:n höyryajolla, mahdollisesti myös Toijalan Jumbon ajolla Valkeakosken radalla. Erityisjuhlatapahtumaa on kaavailtu Urjalan asemalle.

Suomi 100 vuotta -juhlavuosi tulee näkymään ensi vuonna myös rautateillä. Todellinen aikamatka -teemalla mm. Suomen Rautatiemuseon Valtteri-juna tullee olemaan näkyvästi esillä. Museolla on kaavailtu myös lättähatun Dm7 4020:n palauttamista liikennöintikuntoon. Lisäjuhlaohjelmaa ensi vuodelle julkaistaan ensi syksynä.

Keitele-Museo on joutunut luopumaan kalustonsa sisäsäilytystiloistaan Jyväskylän Kankaalla, kun Metsä Group on vuokrannut tilat selluvarastoksi. Vuokrasopimus päättyi toukokuussa. Lättähattukalusto, postivaunu ja Gb-umpivaunu on siirretty Suolahteen ulkosäilytykseen.

Postimuseon Po-vaunut 9811 ja 9826 ovat olleet vuosikaudet Postin entisessä päävarastossa Toijalassa. Varastolle on vienyt yksityisraide entiseltä Toijalan satamaradalta. Yksityisraide on kiskotukseltaan jäljellä, mutta viimeisen puolen kilometrin matkalta täysin umpeenkasvanut. Alkumatka 2 km:n reitillä on Liikenneviraston rataa ja yhä käytössä. Po 9826 on tarkoitus saada kunnostuksen jälkeen Toijalan veturimuseon uudeksi lipunmyyntivaunuksi ja nykyinen EFi puolestaan saattaa liikennekelpoiseksi. Tulevaa siirtoa varten yksityisraiteen raivaus aloitettiin talkoovoimin 2.4.2016.

Mobilian vuoden 2016 teemanäyttely ”Pakettiraketit” esittelee myös VR:n kuorma-autoja. Esillä Kangasalla ovat entiset VR:n autot TEIJO 24-01, Ford AA ja Nalle-Sisu. Näyttely on avoinna 18.12.2016 asti. 

 Metrot ja Raitiotiet ovat siirtymässä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin valvontaan. Trafin antama määräys on koskenut metroja 1.3.2016 alkaen. Niillä tulee olla mm. Trafin hyväksymä turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Sama tulee koskemaan raitioteitä 1.1.2018 alkaen.

M300-sarjan ensimmäinen matkustaja-ajelu oli 24.4.2016, kun Suomen Raitiotieseuran jäsenet pääsivät tutustumaan uuteen junatyyppiin.

Länsimetron ensimmäinen vaihe avataan liikenteelle 15.8.2016. Toinen vaihe valmistuu aikaisintaan 2020. Vanhalta metroradalta mainittakoon, että Mellunmäki on maailmankaikkeuden pohjoisin metroasema. Koeliikenne Espooseen aloitettiin huhtikuun viimeisellä viikolla.

Jokeri-raitiotielle Helsingin ja Espoon välillä sekä Tampereen raitiotielle myönnettiin valtion investointituet maan hallituksen kehysriihessä 5.4.2016. Mikäli Tampereen valtuusto tekee alkusyksynä myönteisen rakennuspäätöksen, ja sama tehdään Jokerin osalta, on maahamme tulossa varsin pian kaksi raitiotiekaupunkia lisää.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Palavankiven kuljetus kaivoksista sähkövoimaloihin jatkuu tulevaisuudessakin rautateitse. Eesti Energia Kaevandused AS peruskorjauttaa Koillis-Virossa viidessä eri paikassa raiteitaan, tosin yhteensä vain 4,3 km. Raidesepeliksi ei kelpaa kaivoksen oma kivi, vaan työssä käytetään graniittista sepeliä.

Tallinnan päärautatieaseman raiteiden numerointia ei ole kovin helppoa ymmärtää. Eesti Raudtee selittää mediassa: ”Raiteet on numeroitu rakennusajalle vastaavasti, eli vanhin on raide 1 jne. Niin kuin ihmiselle syntyessään annetaan nimi, mitä yleensä myöhemmin ei muuteta, niin myös raiteelle.” Siksi matkustajaraiteiden numerot ovat kaakosta alkaen 5, 4, 1, jne...

Viron ratojen korjaukset painottuvat tänä vuonna Tapa–Tartto-rataosalle. Päällysrakennetta uusitaan tänä vuonna tällä välillä 35 km (viime vuonna 12 km ja ensi vuonna 10 km). Koko rataosalla tasoristeysten valo- ja äänivaroituslaitokset täydennetään puomilaitoksilla. Kun hanke on valmis, nostetaan suurin nopeus rataosalla 135 km:iin/t. Nyt nopeus on enimmillään 120 km/t.

Tallinna–Moskova-yöjuna nopeutuu 29.5.2016 alkaen tunnilla ja 10 minuutilla. Pääosa aikavoitosta, 57 min, saadaan pienentämällä seisonta-aikaa Pietarin Laatokan asemalla. Paluusuunta säilyy ennallaan.

Elronin kesäjunat Koidulasta Piusaan aloittivat kulkunsa 30.4.2016 alkaen. Kulussa on yksi jokapäiväinen junapari, minkä lisäksi viikonloppuisin kulkee vielä toinen pari.

Edelaraudtee voitti Viron rataverkolla vuotta 2016 koskevan latvialaisen mittavaunun vetämisestä järjestetyn tarjouskilpailun. Vaunua vedetään enimmäkseen DR1B-moottorivaunuilla 3704 ja 3715, jotka ovat ainoat käyttökuntoiset sarjastaan. Muiden moottorivaunujen viat tai liian pitkä seisonta-aika edellyttäisivät niiden täyskorjausta.

Huhtikuun 11.–15. päivinä ajetut mittavaunujunat vedettiin loppuosaltaan Tallinnasta Koidulan kautta Valgaan poikkeuksellisesti ČME3^T 7459:llä. Tämä tehtiin siksi, että 15.4.2016 takaisin tullessaan veturi otti Tartosta hinaukseen DR1B-moottorivaunut 3716 ja 3720 sekä liitevaunun 4757 ja ohjausvaunun 2715. Tallinn-Väiken varikolle ne saapuivat 16.4. Tarkoitus on myydä tai vuokrata vaunut; toistaiseksi niihin ovat tutustuneet turkmenistanilaiset asiakasehdokkaat.

Resiinassa 1/2016 s. 48 mainittujen klubi- ja ravintolavaunujen lisäksi piti samantapaiseen toimintaan valjastaa myös kokonainen DR1BJ-juna. Siihen kuuluivat moottorivaunu 3711, liitevaunut 4710 ja (DR1A) 224-8 sekä ohjausvaunu 2711. Kun junalle varattu alue menikin muuhun tarkoitukseen, jäivät vaunut ainakin toistaiseksi ilkivallan armoille Koplin ratapihalle.

Edelaraudteen ČME3-veturit ovat siirtyneet Ühinenud Depood AS:lle. Niitä on neljä: 3491 seisoo Tallinn-Väiken varikolla käytöstä poistettuna ja tarvittaessa varaosalähteenä, 5194 käytössä, 5371 täyskorjauksessa, missä saa myös uuden omistajansa mukaisen värityksen sekä ČME3^T 7459, joka on käytössä ja myös kaikkiaan viimeinen – toukokuussa 1994 – valmistettu ČME3.

Ühinenud Depood AS korjaa ja huoltaa Tallinn-Väiken varikollaan sekä omaa että vierasta kalustoa.

Tallinna Linnatranspordi AS:n (TLT) viimeinen CEF Urbos AXL -raitiovaunu nro 520 saapui Pärnu maanteen varikolle 12.4.2016 vastaisena yönä. Päivällä pidetyssä projektin päätöstilaisuudessa vaunu sai nimen Kersti. Näin vaunujen lopulliset nimet ovat 501 Moonika, 502 Paula, 503 Anna, 504 Liidia, 505 Tiina, 506 Kadri, 507 Eerika, 508 Jaanika, 509 Maarika, 510 Annika, 511 Eliise, 512 Karmen, 513 Katariina, 514 Sirje, 515 Koidula, 516 Linda, 517 Maria, 518 Teele, 519 Triinu ja 520 Kersti. Vaunut 514:ää ja 520:tä lukuun ottamatta nimettiin yleisöäänestyksen perusteella, voittaneista nimistä Viivika jäi käyttämättä.

TLT:n sekä yhteenliittymän OÜ Bauschmidt ja AS TREF Nord välinen hankesopimus Koplin linjan peruskorjauksesta välillä Viru väljak–Koplin varikko on allekirjoitettu. Osuuden raidepituus on n. 16 km sisältäen Koplin varikon seisonta- ja vaihtotyöraiteet sekä Balti jaaman tilapäisen kääntösilmukan. Uuden päällysrakenteen lisäksi radan alle rakennetaan betonialusta ja pysäkeille laiturit sadekatoksineen. Ajojohdot ja ajojohtopylväät sekä kolmen syöttöaseman varusteet uusitaan. Viru väljakulla uusitaan Koplin suunnan vaihteet. Rakenteissa pyritään raitioliikenteestä aiheutuvaa melua vähentäviin ratkaisuihin. Osuudella Suur Rannavärav–Balti jaam linjaa siirretään jonkin verran lähemmäksi vanhaa kaupunkia. Risteykset muun katuliikenteen kanssa tehdään turvallisemmiksi mm. liikennevaloin. Veroton kustannusarvio on hieman alle 20 miljoonaa euroa.

Perusparannustyön takia raitiolinjat 1 ja 2 lopettavat liikennöinnin 1.6.2016 alkaen. Osuus Viru väljakulta Balti jaamalle avataan 1.9.2016. Projektin valmistuttua lokakuussa 2017 myös CAF-vaunut voivat käyttää sekä koko linjaa että varikkoa.

Venäjä

Moskova–Nižni Novgorod -väliä kulkeva veturivetoinen Talgo-juna Strizh (Стриж, Tervapääsky) on 1.6.2015 alkaneen liikennöintinsä aikana ylittänyt miljoonan käyttäjän rajan. Junat korvasivat aiemmin välillä kulkeneet Sapsanit, jotka siirrettiin Moskovan ja Pietarin välille lisääntyneisiin vuoroihin. Junassa on 20 vaunua, joissa yhteensä 414 paikkaa. Kokoonpanoon kuuluu kaksi tekniikkavaunua, kaksi 1. lk päivävaunua (20 paikkaa), yhdeksän 2. lk päivävaunua (36), viisi makuuvaunua (10/viisi hyttiä), kahvilavaunu ja ravintolavaunu. Junan pituus puskimineen on 263 710 mm ja paino tyhjänä 330 tonnia. Talgo-junien pyörästötekniikan ansiosta vaunut ovat matalia, niiden korkeus on vain 3375 mm. Junan 3D-esittely löytyy internet-osoitteesta http://3dtour.fpc.ru/strizh/.

Demihovon konepaja on valmistanut uuden Venäjän rautateiden Keskuslähiliikenneyhtiön tilaaman 3 kV tasavirtaradoille tarkoitetun EP2D (ЕП2Д) -lähiliikennejunan. Juna on jo koeajoissa ja sertifioitavana Scherbinkan koeradalla. Kehityksen kohteena on ollut matkustajamukavuus, mm. melutasoon, ilmastointiin ja lämmitykseen on kiinnitetty huomiota. Rakennetta on kevennetty käyttämällä lasikuiturakenteita, ja uudenaikaiset käyttölaitteet mahdollistavat jopa 20 % sähkönsäästön. Junaa voidaan valmistaa 2–12 vaunun mittaisena. Vuoden 2016 loppuun mennessä valmiina pitäisi olla 13 junayksikköä.

Pietarissa alkaa liikennöidä yksityinen pikaraitiotieyhtiö OOO Transportnaja kontsessionnaja kompanja (Транспортная концессионная компания/TKK). Liikennöintilupa Pietarin koillisosan Krasnogvardeiskin kaupunginosapiiriin on saatu 30 vuodeksi. Alueella asuu 348 000 asukasta, mutta siellä on vain yksi metroasema. Osaltaan pikaraitiovaunut käyttävät nykyisin käytössä olevia viittä reittiä, mutta yhtiö modernisoi niitä 14 km verran, rakentaa uudet pysäkit sekä oman vaunuvarikon. Raitiovaunuja hankitaan 25. Niiden toimittajaksi on kaavailtu valkovenäläistä Stadler-Minskin tehdasta, mutta muitakin on harkinnassa. Liikenteen pitäisi alkaa 2018. Pietarin kaupunki osallistuu sekä investointi- että liikennöintikuluihin.

Viime Resiinassa kerrotun mukaan Pietarin ja Sortavalan väliset höyryajot ovat jatkuneet alkuvuodesta ja uudestaan keväällä. Toisin kuin Resiinassa 1/2016 s. 46 kerrottiin, Sortavalan alkuperäinen suomalainen kääntöpöytä on yhä jäljellä, mutta se on L- ja SO-vetureille liian lyhyt. Tästä syystä höyryvetureita on käytetty parivedossa tenderit vastakkain. Jos poikkeuksellisesti käytössä on ollut vain yksi höyryveturi, se on käyty kääntämässä varsin kaukana Jänisjärven kolmioraiteella. Pietarissa tavararatapihojen väliset tavarajunien siirrot höyryvedolla ovat päättyneet. Kuitenkin paikallisessa vaihtotyössä käytetään yhä silloin tällöin höyryveturia, mutta myös erityisajoissa, kuten 15.4.2016 radanpidon työjunissa. Esimerkiksi E-sarjan veturia, suomalaisittain Tatjanaa, käytettiin 8.4.2016 ratatyöliikenteessä.

Valkjärven rata on purettu kokonaan 2010-luvulla. Viimeisenä jäljellä oli Viipuri–Heinjoki-osuus, mistä eteenpäin rata oli purettu jo paljon aiemmin.9

Ruotsi

Henkilöliikenteen kaavaillaan nyt alkavan reitillä Luulaja–Boden–Haaparanta 2017 tai 2018; aikaisemmin oli esitetty vuotta 2016.

Norja

Lähellä Suomen rajaa sijaitseva Kirkkoniemi–Bjørnevatn-malmirata suljettiin viime joulukuussa kaivosyhtiön konkurssin myötä. Rautatie oli ensimmäisen kerran käytössä 1910–1997 ja nyt toistamiseen vain kuusi vuotta 2009–2015. Vuodesta 2010 liikennettä hoiti yksi Vosslohin valmistama G 1000 -dieselveturi, varalla oli MAK G1203 vuodelta 1990. Vaunuston paino kuormattuna oli 1800 tonnia. Junan viimeinen malmivaunu toimi samalla ohjausvaununa, jolloin veturia ei tarvinnut ajaa ympäri kahdeksan kilometriä pitkän radan pääteasemilla. Malmi laivattiin Kirkkoniemestä eteenpäin.

Eurooppa

Turvapaikanhakijoiden liikkuminen on vaikuttanut edelleen Euroopan junaliikenteeseen. Mm. rajatarkastukset matkustettaessa Itävallasta Saksaan ja Tanskasta Ruotsiin ovat katkaisseet suorat yhteydet. Esimerkiksi Itävallasta Saksaan matkaavat joutuvat poistumaan kaukoliikenteen Railjet-junista Salzburgissa, kävelemään läpi rajatarkastuksen ja astumaan toiseen Railjet-runkoon jatkomatkaa varten Müncheniin.

Kaikki Kööpenhaminasta Malmöön matkustavat joutuvat poistumaan Kastrupin lentokenttäasemalla junasta ja siirtymään rajatarkastuksen kautta toiseen junaan toiselle raiteelle. Tilanne on hankaloittanut eniten Helsingørin suunnasta Ruotsiin matkustamista. Aikaisemmin matkan saattoi tehdä yhdellä ja samalla suoralla junalla. Nyt Helsingøristä tuleva juna tyhjennetään matkustajista Kööpenhaminan pääasemalla, mistä juna jatkaa tyhjänä Kastrupin lentokenttäasemalle. Matkustajat joutuvat vaihtamaan Kööpenhaminassa perässä Nivåsta tulevaan junaan ja matkustamaan sillä Kastrupin aseman raiteelle 2, mikä on junan pääteasema. Matkustajat joutuvat nyt siirtymään ylikulun ja paperien tarkastuksen kautta raiteelle 1. Sieltä he pääsevät seuraavaan tyhjänä Kööpenhaminasta tulleeseen Helsingørin junaan, jolla he matkustavat edelleen Ruotsiin. Ruotsin SJ:n X2000-liikenne oli kokonaan poikki Kööpenhaminan ja Malmön välillä 4.1.–1.3.2016. Maaliskuusta alkaen Kööpenhaminasta Tukholmaan lähtevien matkustajien paperit tarkastetaan omalla laiturillaan jo Kööpenhaminassa. Junat eivät pysähdy enää Kastrupin lentokentällä, vaan kiertävät lentokenttäaseman tavaraliikenneraidetta pitkin.

Saksa

Berliinin S-Bahnille toimitetaan jopa 1380 uutta S-Bahn-vaunua. Kaluston toimittavat yhteistyössä Stadler ja Siemens. Junat kootaan Stadlerin Pankowin tehtailla Berliinissä; Siemens toimittaa sähkölaitteet ja telit. Aikaisemmat sarjat 480 ja 485 pysyvät liikenteessä 2023 asti.

Saksalaisia höyryvetureita kaavailtiin Suomeen

VR:n koneinsinööri Väinö Tamminen lähetti 1.2.1942 muistion Rautatiehallituksen pääjohtaja Jalmar Castrénille ja Päämajan eversti Harald Roosille koskien VR:n veturitarvetta. Siinä mainittiin Saksasta pyydetyistä vetureista, joissa ykkösvaihtoehtona oli hankkia Saksasta suomalaisten piirustusten mukaan 100 veturia seuraavasti: R1 (= Tr1) 12 kpl, P1 (= Hr1) 8 kpl, K3 (= Tv1) 40 kpl ja K5 (= Tk3) 40 kpl. Koska ymmärrettiin, ettei sotaa käyvä maa mielellään toimittaisi vetureita vieraiden piirustusten mukaan, ehdotettiin vaihtoehtoisesti saksalaisia vetureita: BR 50 (riisuttuna mallina) 30 kpl, BR 03 (kevennetty 01) 8 kpl, BR 41 12 kpl ja Turkille valmistettavia 1–5–0-vetureita 50 kpl.

Suomesta oli lähetetty alustava tiedustelu sadasta uudesta veturista jo 24.1.1942, ilmeisesti Tammisen muistiossa luetellulla tavalla, mutta se ei ilmene kuin epäsuorasti 27.2.1942 annetussa vastauksessa. Sen mukaan em. sarjojen toimitukset laahasivat jäljessä, eikä Saksa ollut pystynyt kokonaan täyttämään sopimuksiaan Bulgariaan ja Turkkiin tarkoitettujen vetureiden osalta. Siten Saksa ei katsonut voivansa täyttää suomalaisten toivetta halutulla tavalla, mutta olisi valmis toimittamaan sotasaaliina saatuja neuvostovetureita, enintään noin 900 kappaletta.

Suomalainen valtuuskunta kävi huhtikuussa 1942 tarkastusmatkalla Latviassa valitsemassa vetureita. Siinä yhteydessä heiltä kysyttiin, olisiko Suomi kiinnostunut Eesti Vabariigi Raudteelle (EVR/Viron Valtionrautatiet) rautateille valmistetuista uusista öljylämmitteisistä tankkivetureista. Niitä oli käytetty pikajunissa, mutta raideleveyden muutoksen takia ne olivat jäämässä sellaisinaan tarpeettomiksi. Kaksi oli jo purettu osiin ja paketoituna Libaussa odottamassa päätöstä, mitä niille tehdään. Nämä neljä tulivat sitten Suomeen ja saivat sarjamerkinnän Pr2 ja numerot 1800–1803.

Japani

Japanin pohjoiselle pääsaarelle Hokkaidoon aloitettiin Shinkansen-suurnopeusjunaliikenne 26.3.2016. Normaaliraiteisen (1435 mm) suurnopeusradan pääteasema on toistaiseksi Shin-Hakodate-Hukuto lähellä Hakodaten kaupunkia; radan jatkaminen Sapporoon asti on jo käynnistynyt. Matkaa Tokiosta Shin-Hakodateen tulee 823 km ja matka-aika välipysähdyksineen on 4 t 10 min. Junat ajavat Honsun saarelta Hokkaidon saarelle merenalaista 53,8 km pitkää Seikan-tunnelia pitkin (ks. Resiina 3/2015, s. 19). Tähän asti tunnelia ovat käyttäneet vain kapearaidejunat (1067 mm) niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Suurnopeusjunaliikenteen alun myötä kapearaiteinen matkustajajunaliikenne makuuvaunujunineen päättyi, mutta vilkas tavaraliikenne jatkuu 1067 mm raideleveydellä. Uusimmalla 149 km pitkällä Shinkansen-osuudella onkin 82 km rakennettu kahdelle raideleveydelle, mukaan lukien em. Seikan-tunneli. Uutta suurnopeusrataa operoi JR Hokkaido kiinteässä yhteistyössä JR Eastin kanssa, jonka rataa junat jatkavat etelään ja aina Tokioon asti. Liikenteessä käytetään JR Hokkaidon upouusia H5-junia, jotka vastaavat JR Eastin E5-junia ja ovat teknisesti niiden kanssa yhteentoimivia. Aluksi H5-junilla ajetaan päivittäin 13 junaparia.

Kiina

Koko maailman ei-matkailullinen normaaliraiteinen höyryvetureiden käyttö henkilöliikenteessä päättyi 21.11.2015, kun kiinalaisen Baiyinin kaivosradan työläisjunat muutettiin dieselvetoisiksi. Muu normaaliraiteinen höyryvetureiden käyttö matkustajajunissa liittyy enemmän tai vähemmän matkailuun. Sen sijaan kapearaiteisilla radoilla höyryvetureiden käyttö ei-matkailullisissakin junissa jatkuu, lähimmät itäisessä Saksassa.