KALUSTOMUUTOKSET HUHTIKUU–ELOKUU 2016

Uudet

• 13 Sm5 (94102081042–94102081054)
• 1 Edm (70107576541)

Muutetut

• 9 Sgm sarjaan Hains

Romutetuiksi merkityt

• 45 Hkba
• 27 Zaes-w
• 3 Zas-w

Romutuspäätös peruttu

• 1 XG

Uudelleen rekisteröidyt

• 1 BXO (romutus peruttu)

EU-alueelle siirretyt

• 1 Tka8 (562)
• 1 Tnk4 (989)
• 1 BO
• 9 BOv
• 1 Lv
• 6 Uad

Seisomaan merkityt (varastona tai muu kuin liikennekäyttö)

• 3 Tka7 (204, 224 ja 226)
• 1 BEe
• 12 BHpy
• 3 BO
• 4 BXE
• 1 BXT

Sr1 3024 ja 3061 vaurioituivat, kun tyhjä raakapuujuna T 5316 Kemistä Kontiomäelle törmäsi 13.8.2016 klo 16.50 Oulun Nokelassa raiteella 118 seisseisiin tyhjiin venäläisiin malmivaunuihin. Malmivaunuja puolestaan sinkosi vieressä olleiden kahden muun junarungon päälle. Sr1 3024 nousi osittain vaunujen päälle. Veturinkuljettaja loukkaantui lievästi. Sähköradan portaali vaurioitui pahasti. Onnettomuus ei vaikuttanut henkilöliikenteeseen, mutta tavaraliikenne häiriintyi pitkään. Raiteiden ja sähköistyksen korjaus vei viikon verran.

Sr3 3301 tuotiin Hankoon ja edelleen Ilmalan varikolle 22.7. ja 3305, joka esiteltiin InnoTrans 2016 -messuilla Berliinissä, 29.9.2016. Nyt sarjan vetureita on maassamme viisi, eli 3301–3305.

Sr3-veturit ovat olleet ahkerassa koeliikenteessä koko kesän. Mielenkiintoisimpia ajoja olivat kolme päivää kestäneet mäkikoeajot Härmänmäessä Kontiomäki–Vartius-radalla elokuun alussa. Junapainoa kahdella veturilla oli runsaat 5700 tonnia. Kokeet sujuivat hyvin, vaikka joissain tapauksissa raskaan junan nopeus olikin vain parikymmentä kilometriä tunnissa. Leteensuon melumittausraiteella Parolan ja Iittalan välillä on tehty runsaasti mittausajoja.

Sr10-veturit 93 10 31113 501 ja 502 ovat Mantsinen Groupin uusia 4-akselisia raskaita vaununsiirtolaitteita, jotka saavat sähkön kaapelin kautta. Vetureita tullaan käyttämään Äänekosken uuden tehtaan yksityisraiteilla myös normaalisti sähköistetyillä raiteilla. Niillä haetaan junarungot teollisuusalueen tuloraiteilta ja palautetaan lähtevät sinne.

USr3-koeveturille käytettiin VR:n sisäisissä järjestelmissään numeroa 3300. Näin saatiin mm. junatiedot välitettyä eri järjestelmiin. Trafi jatkoi koekäyttölupaa 30.6.2017 asti, mutta veturi siirrettiinkin jo 23.9.2016 Ilmalan varikolta Hankoon edelleen laivattavaksi Saksaan. Siirto tehtiin Sr3 3302:n hinaamana junana Vet 11935. Koeajoilla USr3-veturia ei voitu ajaa kaksinajossa Sr3:ien kanssa, koska kaksinajokaapeleiden pistorasiat olivat eri korkeuksilla, eikä kaapelin pituus olisi riittänyt veturien väliin. USr3:n pistorasiat olivat eurooppalaisittain ohjaamon ikkunoiden alla. Sr3:ssa toimivat pistorasiat ovat päädyissä alhaalla, vaikka ikkunan alla näkyvätkin (kytkemättömien) rasioiden kannet.

Dr12 2241 hinattiin 9.–10.7.2017 Toijalan Veturimuseolta Hyvinkäälle. Siirtoveturina toimi Dv16 2026. Suomen Rautatiemuseon omistama Huru oli tuotu Toijalaan 1991. Veturi on saatu mahtumaan museon uuteen kalustohalliin tiivistämällä muun kaluston sijoitusta.

Dr14 1869 on ensimmäinen vihreä/valkoinen-värityksen saanut sarjansa veturi. Se valmistui Hyvinkään konepajalta 6.7.2016. Siitä on käytetty lempinimeä ”Härkäpapu”. Seuraava uusivärinen Dr14 on 1868.

Dr14 1873 suistui raiteilta 8.8.2016 Kotkan Hovinsaaressa. Syynä oli ilmeisesti akselin katkeaminen.

Sm1-junia on siirretty uusien FLIRT-junien tieltä Ilmalan varikolta Joensuuhun. Rungot 6050+6036+6042+6029+6044 siirrettiin 9.6.2016, seuraavaksi siirrettiin 16.6. yksiköt 6041+6046+6048+6049 ja 23.6. yksiköt 6034+6026+6021+6010+6022. Junat ajettiin tunnuksella MV 11689. Ensimmäinen ja viimeinen yksikkö oli aina viritetty siirtoa varten ajokuntoon ja keskimmäiset olivat hinauksessa. Liikenteestä poistetut Sm1:t on varastoitu toistaiseksi Joensuun raiteille 23–25.

Sm1-junista lokakuun alussa 2016 Ilmalan varikolla olivat 6001, 6015, 6028, 6031, 6037 ja 6039 sekä Hyvinkään konepajalla 6007, 6009, 6012, 6018, 6020, 6023–6025, 6027, 6030, 6032, 6035, 6043, 6045 ja 6047. Romutetut yksiköt: 6002–6006, 6008, 6011, 6013, 6014, 6016, 6017, 6019, 6033, 6038 ja 6040.

Sm2 6057 törmäsi hirveen 13.9.2016 klo 8.20 jälkeen Kausalan ja Mankalan välillä junassa H 322. Ensimmäisenä olleesta Eioc 6257:stä vaurioitui aluksi JKV-antenni, mutta hieman myöhemmin myös muita laitteita niin, että yksikkö jouduttiin iltapäivällä hinaamaan Ilmalaan. Yksikköä ei toistaiseksi ole korjattu.

Sm5-junien vanhoihin toimitussarjoihin on penkkien istuinosia alettu päällystää samalla materiaalilla kuin viimeisen valmistussarjankin junissa. Tähän mennessä muutos on tehty ainakin yksiköihin 15 ja 18. Istuinjärjestystä ei kuitenkaan ole muutettu.

Sm5-yksiköitä on kesäkuusta 2016 alkaen hinattu Turusta Ilmalan varikolle seuraavasti:

Nro	Pvm	Juna	Veturi
51	2.6.2016	11688	2616
52	16.6.2016	11688	2547
53	30.6.2016	11688	2664
54	14.7.2016	11688	2545
55	28.7.2016	11688	2659
56	11.8.2016	11688	2664
57	2.9.2016	11688	2648
58	15.9.2016	11688	2649
59	29.9.2016	11688	2659

Sm5 nro 58 on 1000. valmistettu FLIRT-juna, mistä kertovat yksikön kylkiin lisätyt suuret teippaukset: ”1000th FLIRT STADLER”. Syyskuun lopulla uusien yksiköiden etuosaan alettiin teipata liikenteen tilaajan (HSL) ja operaattorin (VR) logoja.

Lipunmyynti lakkaa HSL-junissa 1.1.2017 alkaen ja VR:n vyöhykeliikenteessä keväällä samana vuonna. Samalla käyttöön otetaan ns. kiertävä konduktöörimalli, jossa konduktöörit kiertävät junissa pareittain. Kaikissa junissa ei välttämättä ole silloin konduktööriä lainkaan, paitsi iltaliikenteessä. Konduktöörit voivat muun asiakaspalvelun lomassa myös tarkastaa lippuja, mutta tarkastusmaksun voivat määrätä vain HSL:n viralliset tarkastajat.

Dm12-moottorivaunut ovat liikennöineet ilman konduktöörejä 20.6.2016 alkaen. Osittain tähän siirryttiin jo helmikuusta 2015 alkaen. Dm12-vaunuja kulkee yhteysväleillä Hanko–Karjaa, Savonlinna–Parikkala, Iisalmi–Ylivieska, Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki, Tampere–Haapamäki–Keuruu ja Joensuu–Nurmes.

Sm6 7152 vaurioitui etuosastaan, kun AE 783 törmäsi radalle kaatuneeseen puuhun Pulsan ja Luumäen välillä 13.8.2016. Dieselapuveturipari Dv12 2730+2530 sai alustavien raivaustöiden jälkeen rungon Luumäelle klo 18.55, jolloin työkoneet pääsivät aloittamaan sähköradan korjaustyöt. Seuraavana yönä klo 2 voitiin liikenne aloittaa rullaamalla noin kuuden kilometrin matka veturien virroittimet alhaalla. Dieselveturi päivysti lisäksi valmiina avustamaan. Seuraavana aamuna kuitenkin T 58699 ajoi työalueelle ja maadoitusjohtoon virroittimet ylhäällä rikkoen lisää sähköistystä. Rata saatiin jälleen rullattavaan kuntoon klo 16 paikkeilla. Ratajohdon korjaus valmistui aamulla 16.8.2016.

Hv1 555 oli kattilan sisäpuolisessa katsastuksessa sekä käyttötarkastuksessa Hyvinkään konepajalla 17.6.2016. Rautatiemuseopäivänä 7.8.2016 sillä sekä VR:n toisella linjakelpoisella höyryveturilla Hr1 1021 ajettiin kummallakin yksi pikajunapari Hyvinkään ja Karjaan välillä.

Tk3 1132 on siirtynyt Keitele-Museon omistukseen Korpivaara-suvun lahjoittamana. Veturiosa ja tenderi kuljetettiin kahdella Havatorin lavettiautolla 22.9.2016 Porvoosta Suolahteen. Veturin kesken jäänyt kunnostus saatetaan loppuun, jonka jälkeen Keitele-Museo voi luopua VR:n Tk3 1150:n käytöstä.

Tr1 1051 on siirtynyt Höyryveturimatkat 1009:n omistukseen.

Höyryveturimatkat 1009:n vaunukalusto siirrettiin 11.5.2016 Kuusankoskelta säilytykseen Kouvolaan. Yhtiön vilkas liikennöintikesä päättyi yllättäen, kun Trafi antoi yhtiölle liikennöintikiellon 14.7.2016 illalla. Yhtiön toimitusjohtaja ajoi junaa, vaikka hänen kelpoisuutensa veturinkuljettajan liikenneturvallisuustehtävään oli vanhentunut. Omassa tiedotteessaan yhtiö sekä myönsi tapahtuneen että kertoi sen olleen harkittu teko. Juna oli tällöin Savonlinnassa Punkaharjun liikenteessä. Höyryraide Oy siirsi junan Kouvolaan seuraavana iltana. Trafi pyysi asiasta selvityksiä ja yhtiön organisaatiossa tehtyjen muutosten jälkeen salli liikenteen jatkumisen 4.8.2016 alkaen. Veturin kattilan käyttötarkastus pidettiin onnistuneesti Kouvolassa 11.8.2016, jonka jälkeen Ukko-Pekka oli jälleen valmis liikenteeseen.

Mermecin radantarkastusvaunu toimitetaan Suomeen keväällä 2018 ja mittaukset aloitetaan 2019 alussa. Se tulee saamaan tukikohdan Keravan uudesta hallista. Vaunun nimi tulee olemaan Meeri. Sen taustana on tyyppimerkintä MM800FTA ja sanat Measuring, Electrification, Rail ja Intelligent. Näillä kuvataan vaunulla saatavaa suurta tietomäärää ja datan uusia älykkäitä käsittelyjärjestelmiä. Vaunussa on normaalien raiteen ja ajojohdon mittausjärjestelmien lisäksi mm. automaattiset kuvatunnistuslaitteet, joilla voidaan esimerkiksi löytää ratajohdon eristysten ja kiskonkiinnitysten vikoja.

Ttk2 99 10 9421 002-8 on Destian uusi Plasser & Theurer Unimat 09-475/4S -tyyppinen vaihteen- ja raiteentukemiskone. Kyseessä on ensimmäinen Suomeen toimitettu tyyppinsä edustaja ja se on myös 141 tonnin painollaan ja lähes 39 metrin pituudellaan Suomen suurin tukemiskone. Destia järjesti koneen nimeämiseksi sisäisen kilpailun, jonka perusteella nimeksi valikoitui Ukko. Nimikyltit liimattiin koneen kylkeen Kouvolan asemalla 12.6.2016, jolloin sitä esiteltiin medialle ja kaikelle kansalle aina paikalle sattuneita lapsiperheitä ja alan harrastajia myöden. Ukko matkasi Plasserin tehtaalta Itävallan Linzistä Lyypekkiin hinauksessa normaaliraideleveyden siirtoteleillä varustettuna väliaikaisella yksikkönumerolla 80 81 0006 473-8. Lyypekissä kone sai alleen leveäraidetelit ja matka jatkui ms Finnsun -aluksen kyydissä Turkuun Pansion satamaan, jonne se saapui yöllä 30.5.2016. Ukko on toinen Suomeen hankittu yhdistelmäkone, joka kykenee vaihteiden tukemisen lisäksi tukemaan linjaraidetta jatkuvatoimisesti (ns. satelliittikone). Myös ensimmäinen yhdistelmäkone, 2010 valmistunut Matisa B 66 UC, on Destian omistuksessa.

Ttk4 91501, joka vaurioitui pahasti lokakuussa 2014 osuessaan lavettikuljetuksen aikana rautatiesiltaan Kouvolassa, valmistui mittavasta korjauksesta toukokuussa 2016. Plasser & Theurerin tehtaalla kone sai mm. uudet hytit ja täysin modernisoidun tukemisjärjestelmän. Destian omistama Ttk4 91501 on Plasser & Theurerin 08-275 ZW -tyyppinen pieni vaihteen- ja raiteentukemiskone, joka on tarkoitettu siirrettäväksi lavetilla työmaalta toiselle. Koneessa on laitteistot, joilla se voi nousta näppärästi lavetin päältä raiteille esim. tasoristeyksessä.

Tve4 98 10 8008 102-0 on Komsor Oy:n ratatyökäyttöön hankkima Move 250 B -tyyppinen veturi, joka valmistui peruskorjauksesta Teräspyörän konepajalta kesäkuussa 2016. Valmet on vuonna 1981 valmistusnumerolla 102 toimittanut veturin Ruotsiin, joten sen hytti on ovi- ja ajopöytäjärjestelyitään peilikuva verrattuna Suomeen toimitettujen Tve4 ja Move 250 B -vetureiden hytteihin. Teräspyörä osti veturin nettihuutokaupasta marraskuussa 2015 ja myi sen edelleen Komsorille peruskorjattuna. Raideleveyden muutostyö Move 250 B:lle oli verrattain helppo toteutettava, sillä Valmetin suunnittelijat ovat jo 1980-luvulla kiinnittäneet huomiota veturin rungon monikäyttöisyyteen ja varustaneet sen kiinnityspaikoilla sekä 1435 mm että 1524 mm raideleveyden pyöräkerroille. Komsor antoi veturille nimen Aku. Yhtiön kolme Etv-w -sepelivaunua taas ovat nimiltään Tupu, Hupu ja Lupu.

Tka7 219 on 17. Ruotsiin VR Trackin tytäryhtiön palvelukseen siirretty sarjansa edustaja. Sen matka maantielavetilla kohti Ruotsia alkoi Teräspyörän konepajalta Voikkaalta 12.8.2016. VR Track on menestynyt hyvin rataverkon kunnossapitomarkkinoilla Ruotsissa, joten työttömyydestä tämän VR:n Kuopion konepajan valmistaman 30-vuotiaan ratakuorma-auton ei tarvinne länsinaapurissakaan kärsiä. Koneen valmistusnumero on 054 ja valmistusvuosi 1986.

Tsl 889 eli Plasser & Theurer USP-403 -tyyppinen sepeliaura, on myyty VR Trackilta Sundström Ab Oy:lle.

Tka8 562 (ent. Tve4 529), raidenosturi Tnk4 989 ja sen puomiliitevaunu LV 902117-1 on myyty VR Trackilta Viroon Go Track OÜ:lle. Tka8 562 sai Go Trackilla kylkinumeron 20 ja EVN-numeron 99 26 9459 001-7.

Eds-vaunujen yläkertaan rakennetaan konduktöörin työtilat. Muutostyöt alkavat loppuvuodesta 2016. Erd-vaunujen kioskipiste puolestaan tullaan poistamaan.

Ex-vaunuja siirrettiin 16.6.2016 omana junanaan MV 11904 Kokkolasta säilytykseen Ilmalaan.

EFit- ja Expt-vaunut poistuivat vakinaisesta kierrosta 20.6.2016 alkaen. Niitä on käytetty lisävaunuina tämän jälkeenkin.

Kolarin liikenteeseen tulee syksyllä sekarunkoja, joissa on yksi- ja kaksikerroksisia vaunuja sekä aggregaattivaunu.

Po-postivaunut 9811 ja 9826 siirrettiin 25.7.2016 Toijalassa Postin entisestä päävarastosta Veturimuseolle. Vaunuista 9811 siirtyi Höyryveturimatkat 1009:lle, joka kuljetti sen Ukko-Pekka veturinsa 22.9.2016 vetämässä MUS 1946:ssa Toijalasta Kouvolaan. Po 9826 jää Toijalaan.

Pendolino-liikenne laajeni 20.6.2016 Kajaani–Kontiomäki–Oulu-välille.

Suomen Kiskokalusto Tehdas Oy perustettiin alkukesällä 2016 Hyvinkäällä. Yhtiön tavoitteena on rakentaa yhtiöstä raideliikenteen moniosaaja, johon kuuluu uusien vetureiden suunnittelu ja valmistus sekä kiskokaluston kunnossapito. Ensimmäiseksi omaksi tuotteeksi tavoitellaan keskiohjaamoista matkustaja- ja tavaraliikenteeseen suunniteltua Dr16-veturista edelleen kehitettyä dieselsähköistä DS20-hybridiveturia.

KRAO hankkii belgialaiselta Transurb-yritykseltä kuusi uuden polven veturisimulaattoria. Niissä simuloidaan sekä Sr3-vetureita että Sm5-junia. Laitteet toimitetaan 2017.

Raivausautotoiminta on siirtymässä VR:ltä Liikennevirastolle. Virasto on saamassa 2017 kaksi ensimmäistä uutta raskasta raivausautoa, joista ensimmäinen sijoitetaan Riihimäelle ja toinen myöhemmin Kouvolaan. Yksiköt saavat niille varustellut omat tallitilansa.

Kehäradalla suoritettiin 15. ja 16.9. vastaisina öinä koeajoja, joissa kalustona oli Sr2 ja kaksikerrosvaunuja. Ensimmäisenä yönä kokoonpano oli Sr2 3228 + Edfs 28326, ERd 28721, Edb 28410 ja Edo 28619, toisena Sr2 3229 + Ed 28069 + Edfs 28319, ERd 28717, Edb 28402 ja Edo 28616. Tavoitteena oli alustavasti testata kaukoliikennekaluston teknistä soveltuvuutta liikennöintiin sekä asemien painevaihteluita kaksikerroskalustolla liikennöitäessä. Suunnitelmia liikennöinnistä ei tällä hetkellä ole, vaan kyseessä oli tekninen testaus.

Innofreight GmbH toimittaa 2017 lopusta alkaen VR Transpointille 50 vaunun sarjan uusia Finnowagon-tavaravaunuja. Niitä edeltää yksi prototyyppi. Uudet vaunut ovat aikaisempia kevyempiä ja mahdollistavat helposti kuormatilan vaihdon kuljetustarpeiden muuttuessa. Yksi vaunu koostuu kahdesta kiinteästi kytketystä 4-akselisesta vaunusta. Ratkaisuja käytetään jo mm. Itävallassa, mikä on toimittajan kotimaa. VR:llä on ollut jo vuodesta 2008 käytössä Innofreightin kontteja.

Hains-selluloosavaunuja on ollut kesällä tyyppitesteissä eri puolilla rataverkkoa, mm. melukokeissa Leteensuon melumittausraiteella kesäkuun alussa. Vaunuja tullaan käyttämään Äänekosken liikenteessä ja niitä tulee käyttöön satakunta.

Fenniarailin ensimmäinen vakinainen kaupallinen juna Kemijärveltä Riihimäen kautta Kotkan Mussaloon ajettiin 27.–29.7.2016. Osa vaunuista vietiin matkalla Oulun satamaan. Samalla Kemijärven Patokankaan uusi kuormausraide avattiin liikenteelle 26.7.2016. Seuraava kuljetus ajettiin kuukautta myöhemmin elokuun lopussa. Aikaisemmat Fenniarailin kuljetukset keväällä olivat yksittäisiä koekuljetuksia eri reiteillä. Rahtina tässä pitkäaikaisessa sopimuksessa on Lappi Timber Oy:n tuotteita vientisatamiin. Yksi junakuorma vastaa tehtaan neljän päivän tuotantoa.

VR-pääkonttorin muutto Pasilan Isoon Pajaan on siirtynyt vuoteen 2018.

Oulu–Kontiomäki-rataosalle on avattu ratatöiden takia seuraavat väliaikaiset linjavaihteet: 24.6.2016 Hyrkäs (lyhenne Hyr) km:lle 796+793, 19.7.2016 Ahmas (Ams) km:lle 823+293 ja 21.7.2016 Nuojua (Nua) km:lle 835+248. Näistä Hyrkäs lakkautettiin jo 11.8.2016.

Meltolan linjavaihde Hyvinkää–Karjaa-rataosalla km 149+862 purettiin kesäkuussa 2016. Samalla liikennepaikka lakkautettiin.

Luoma, Nuppulinna ja Mankki lakkautetaan 11.12.2016 alkaen. Samalla Kauklahden osiin jaettu rautatieliikennepaikka muutetaan takaisin jakamattomaksi liikennepaikkasi. Kauklahden osia ovat olleet Kauklahti asema ja Mankki.

Lähdemäki muutetaan Hennaksi tulevan joulukuun aikataulukauden vaihteessa 11.12.2016.  Sen nimilyhenne tulee olemaan Hnn. Matkustajalaitureiden rakennustyöt ovat käynnistyneet. Z-junien on tarkoitus alkaa pysähtyä Hennassa elokuusta 2017 alkaen.

Riihimäen kolmioraiteen louhintatöissä vaurioitui sähkörataportaali pahoin 29.8.2016 noin klo 10.15. Matkustajaliikenne jouduttiin korvaamaan linja-autoilla Hyvinkään ja Hämeenlinnan välillä, sittemmin Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä. Vain Riihimäen ja Lahden välinen liikenne toimi normaalisti. Sähköliikenne Riihimäen vauriopaikan ohi voitiin jälleen aloittaa yksiraiteisena 29.8. klo 22. Juuri ennen Riihimäen vauriota Rauli-myrsky oli aiheuttanut sähköjunaliikenteelle isoja hankaluuksia 27.–28.8. kaatuneiden puiden vioitettua ratajohtorakenteita monin paikoin. Raulin vikakorjaukset oli saatu tehtyä 29.8. aamulla. Kokonaisuudessaan maan sähköjunaliikenne oli siten vaikeuksissa kolmisen päivää.

Jyväskylä–Äänekoski-rataosalla on ollut työraot toukokuun alusta lokakuun loppuun ma–pe klo 6.30–16.30 sekä la klo 0.00–ma klo 3.00. Päällysrakennetta on vaihdettu noin 600 metriä päivässä. Päällysrakenteen uusimisen lisäksi suuria töitä on ollut sähköistys, Kangasvuoren tunnelin peruskorjaus, Vihtavuoren uuden kohtauspaikan rakentaminen sekä Äänekosken ja Suolahden ratapihatyöt.

Kausalan 1870 valmistunut asemarakennus ja makasiini ovat olleet tyhjillään useita vuosia. Nyt Senaatti on myynyt rakennukset iittiläiselle yrittäjälle Lyöttilän Sekatavaraliike Oy:lle. Asemalle on tulossa kahvila.

Vuohijärven aseman vesitorni Savon radalla on purettu.

Pasilan vanhan varikon pohjoinen talli kääntöpöytineen siirtynee lähivuosina Liikennevirastolta Senaatille ja edelleen kiinteistöjalostuksen piiriin, mutta sen sijaan eteläinen talli otettaneen uudelleen käyttöön ratakuorma-autojen ja sähköradan huoltokaluston tiloiksi. Tällöin myös Pasilan eteläinen kääntöpöytä otettaisiin uudelleen käyttöön.

Keravan kääntöpöytä purettiin ja romutettiin elokuussa 2016 Keravan raiteistomuutoksen yhteydessä. Keravan uuden radantarkastustukikohdan on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Halliin tulee kaksi 55 metriä pitkää raidetta.

Eskola–Sievi-välin uusi läntinen raide otettiin käyttöön 14.8.2016. Kokkola–Ylivieska-kaksoisraide on siten valmis Kokkolasta Sieviin.

Pännäisten kolmioraiteen pituudeksi tulee noin yksi kilometri. Sen rakentaminen aloitetaan 2017.

Suonenjoen uusi korkea matkustajalaituri otettiin käyttöön 27.6.2016. Suonenjoen kääntöpöytä on täyskorjattu.

Oulun aseman pohjoispään Heikinkadun alikulkusilta uusitaan 2017. Nykyinen matala silta on vuodelta 1925. Siltaa on jatkettu 1957 molemmista päistään kevyenliikenteen väyliä varten. Matalan alikulun takia autoilijoille on korkeusvaroittimet.

Nikkilän ratasilta uusitaan 2017–18. Sillan nykyiset jänteet on asennettu 1972, mutta ne ovat peräisin 1920-luvulta ja olleet käytössä aiemmin muissa silloissa.

Mansikkakosken uusi rautatiesilta rakennetaan nykyisen terässillan pohjoispuolelle noin 20 metriä Vuoksen yläjuoksun suuntaan. Kaksiraiteisen betonisillan rakennustyöt käynnistyvät ensi vuonna. Ensi vaiheessa rakennetaan uusi silta nykyisen viereen odottamaan myöhemmin päälle rakennettavaa raidetta.

Kirkniemen tehdasraiteelle on asennettu keväällä 2016 uusi raideopastin ja lupataulu kontrolloimaan valtion verkon ja tehdasradan välistä liikennettä sekä turvaamaan tasoristeystä. Raideopastin antaa opasteen ei-opastetta, kun vaihtotyöyksikkö menee tehtaalle. Tasoristeysvaroituslaitos palauttaa opastimen punaiseksi.

Vainikkalan ja Niiralan asetinlaitteet korvataan 2017–18 tietokoneasetinlaitteilla. Vainikkalassa on nykyään neuvostoliittolaisvalmisteinen asetinlaite vuodelta 1981 ja Niiralassa kotimainen VR76-mallin asetinlaite.

Rautateiden radiojärjestelmä uusitaan. Liikennevirasto on tilannut uuden järjestelmän itävaltalaiselta Frequentis-yhtiöltä. Uusi URCA (Unified Railway Communication and Application) mahdollistaa TETRA-järjestelmään kuuluvien VIRVE-radioiden käytön. VIRVE on Suomessa jo valmiiksi hyvin kattava, mutta vanhoihin rautatietunneleihin täytyy verkkoa vielä täydentää. Uusi radiojärjestelmä korvaa 2018 mennessä nykyiset RAILI-radiot.

KUPLAn eli Kuljettajan päätelaitteen kautta Liikennevirasto saa jatkossa GPS-sijaintitiedot kaikista valtion rataverkolla junaliikenteenä ajattavista kalustoyksiköistä. Tämä tieto yhdistetään jatkossa rautateiden turvalaitteista saataviin kulkutietoihin. Näin ensi vuoden aikana mm. avoimen datan kanaviin saadaan nykyistä kattavampi sijaintitieto. Liikenteenohjaus hyödyntää jo nyt KUPLAn tuottamaa junien sijaintitietoa uudessa yhtenäisessä karttakäyttöliittymässä eli YKÄssä.

Kovjoen Museorautatiellä on saatu hyvä lisä vaihtotöihin syksyllä 2014 Suomeen tuodusta, aikanaan Itä-Saksassa VEB LKM:n (248653/1955) valmistamasta, dieselveturista. Veturi vaihdettiin silloin Saksaan toimitettuun Windhoff-veturiin. LKM tuotiin Suomeen Puolasta, mutta sitä on käytetty normaalissa liikenteessä DDR:ssä.

Kovjoella muistomerkkinä olevan kapearaiteisen 600 mm raideleveyden höyryveturin alkuperä on vihdoin ratkennut. Se on Märkische 335/1898. Veturi hankittiin uutena Ruotsiin, missä se sai voimalaitostyömailla keskusvaraston numeron CF 7 (CF = Centralförrådet). Veturi vietiin aikanaan Luulajan kautta Kemiin, missä sitä käytettiin höyrynannossa öljysataman työmaalla. Rakennustyöt aloitettiin 1939, mutta saatiin sotien takia valmiiksi vasta 1953. Mitä ilmeisimmin veturia ei koskaan käytetty liikenteessä Suomessa. Rekisteritietojen mukaan veturi ja kattila hylättiin 1954. Jossain vaiheessa veturi siirrettiin leikkikaluksi kemiläisen päiväkodin pihalle ja sieltä 1986 Kovjoelle.

Valtatie 8:n ylikulkusilta Kovjoen Museorautatien yli on täyskorjattu tänä kesänä. Vaihtoehtona oli sillan korvaaminen penkereellä ja uuden museoradan osuuden rakentaminen tien levähdysalueelle, jolloin rata olisi pidentynyt noin 500 metriä. Sillan uusiminen tuli kuitenkin edullisemmaksi ratkaisuksi. Lisäksi näin varmistettiin riistaeläinten turvallinen kulku valtatien poikki; niille olisi joka tapauksessa pitänyt rakentaa jonkinlainen kulkureitti tien ali tai yli.

Rautatiemuseopäivän 7.8.2016 pikajunaliikenne Hyvinkää–Karjaa-rataosalla saatiin varmistettua viime hetkellä, kun Vihdin kunnan siltatyömaa Nummelan asemalla siirrettiin viikolla. Paikalle tunkattiin uusi alikulkusilta. Ensi vuoden Rautatiemuseopäivää vietetään 13.8.2017 eli viikkoa tämän vuotista myöhemmin.

Suomen Rautatiemuseon kalustosiirtoja tehtiin heinäkuussa. Veturimuseossa Toijalassa deponoituna ollut rautatiemuseon Dr12 2241 hinattiin Dv16 2026:lla Toijalasta Hyvinkäälle 9.7.2016. Paikallisia siirtoja Hyvinkäällä tehtiin museolta konepajalle 11.–12.7. ja 12.–13.7. välisinä öinä. Ensimmäisenä yönä Dv16 2026:lla vietiin Ek 1004, Tka3 281, Tka5 111 ja Rau-Rto 13. Toisena yönä siirrettävänä oli kuuden jarruttoman vaunun letka, jonka kumpaankin päähän laitettiin siirtoveturi: Dr13 2349, Not 3045, Gg 33140, XG 031351-0 (ent. Gbk 46478-4), XG 031502-8 (ent. Gg 34098-4), XG 031342-9 (ent. Gbk 45091-6) ja XG 031348-6 (ent. Gbk 46406-5) ja Dv16 2026.

Suomen Rautatiemuseon ns. Leenan raidetta on tarkoitus jatkaa 2018 Hyvinkään aseman lähelle. Hyvinkään kaupunki on tilannut raiteen suunnittelun Rambollilta. Asiakkaita voitaisiin silloin noutaa Leenan vetämällä vaunulla tai esimerkiksi Dm7:llä asemalta museolle.

Keisarillisen junan huoltovaunun höyryturbiini-generaattori -yhdistelmä on yhä jäljellä ja aktiivisessa käytössä. Laitteisto siirrettiin 1926 kaksi vuotta aikaisemmin valmistuneeseen VR:n hinaaja Anteroon, missä se on yhä käytössä. Entisenä valtion aluksena Anterossa on poikkeuksellisen paljon hienoja messinkisiä yksityiskohtia. Irtaimistossa on yhä SVR:n merkintöjäkin. Aluksen omistaa nykyään Tuomas Juva.

Metrojunat törmäsivät kyljittäin 27.7.2016 aamuyöllä Itäkeskuksen asemalla. Vanhempi juna 157 oli koulutusajossa ja uudempi 300-sarjan juna 302 koeajossa. Kyseessä oli Helsingin metron historiassa ensimmäinen junien välinen törmäys. Juna 302 suistui kiskoilta, minkä lisäksi vaurioitunut virtakisko työntyi vaunun lattian läpi. Raivaustyöhön kutsuttiin VR:n raivausryhmä kalustoineen. Liikenne Itäkeskus–Vuosaari-osuudella oli poikki onnettomuuspäivän ja voitiin aloittaa normaalisti seuraavana aamuna. Vajaata kuukautta myöhemmin, 25.8. n. klo 0.30, Länsimetron Koivusaaren asemalla ratakuorma-auton työntämä työvaunu törmäsi paikallaan seisseeseen koeajojunan metrovaunuun 303. Metrovaunun puskimet työntyivät vaunun sisään, kun taas työvaunu vaurioitui korjauskelvottomaksi.

Metrojunat alkoivat kulkea 15.8.2016 alkaen arkisin ruuhka-aikaan Kampin ja Itäkeskuksen väliä 2,5 minuutin välein aiemman neljän minuutin sijasta. Samanaikaisesti junat lyhennettiin kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Ruuhka-aikana metroreitit ovat nyt Mellunmäki–Kamppi ja Vuosaari–Ruoholahti. Muina aikoina vuoroväli on suurempi ja kaikki junat ajavat lännessä Ruoholahteen saakka.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Elron on uusimassa lippujärjestelmäänsä. Uuden järjestelmän myötä FLIRT-juniin asennetaan matkalippujen lukulaitteet eli sikäläisittäin validaatorit. Uudistuksen käyttöönottoon kuluu vielä runsaasti aikaa.

Tadžikistanin Rautateille (Рохи охани Точикистон) myydyt entiset Edelaraudteen/Go Railin moottorivaunut DR1B 3714 (17119249), 3715 (17119264), 3720 (17120312) sekä välivaunut DR1A 312-6 (17229006), DR1B 4713 (17229659), 4715 (17229642) ja 4757 (17229667) lähtivät 4.8.2016 ČME3^T-7459:n vetämänä Tallinn-Väiken varikolta Liivan kautta Ülemisten ratapihalle. Kuljetuksen numeroina olivat 3261/3262. Kolmisen viikkoa kestänyt loppumatka sujui hinauksessa eri tavarajunien viimeisinä vaunuina. Moottorivaunujen keulaan on teipattu vaakuna, jonka ympärillä on teksti истиклолияти давлатии чумхурии точикистон (Itsenäinen Tadžikistanin tasavalta) XXV 2016. Perillä kalusto joutuu huomattavasti suuremmalle rasitukselle kuin Virossa. Keskilämpötila on kesällä jopa 35 °C, mutta talvella mennään jonkin verran pakkasenkin puolelle. Reitit halkovat maastoa, jossa jopa trombeina lentävä hiekka tukkii suodattimet nopeasti ja tunkeutuu koko junan sisälle. Lisäksi osalla matkaa on suuria nousuja/laskuja.

Balti jaaman vuonna 1962 valmistunut lähiliikenteen lipunmyynti-/odotussali suljettiin 11.7.2016 täyskorjauksen ajaksi. Tehty tarkastus osoitti rakennuksen olevan terveydelle vaarallinen puutteellisten ilmastointi-, vesi- ja sähkövarusteiden takia, minkä lisäksi putkivaurion syövyttämä maa-aines oli aiheuttanut vajoamia. Go Kinnisvaran (Go Kiinteistö) omistama rakennus on suojelukohde. Sen suunnittelivat leningradilaisen Ленгипротранс (Lengiprotrans) -suunnittelutoimiston arkkitehdit P. Ashastin, B. Votinov ja E. Lohhanova. Rakennuksessa on viime vuodet toiminut erilaisia liiketiloja, mm. torimyymälöitä, joiden vuokrasopimukset irtisanottiin.

Venäjällä Salan (Шаля) asemalla suistui 9.9.2015 kiskoilta neljä tavaravaunua, joista yksi oli Virossa Tapan varikolla helmikuussa samana vuonna korjattu virolainen vaunu. Tämän seurauksena Venäjän liikenneturvallisuusvirasto (Ространснадзор/Rostransnadzor) kielsi Tapalla vuonna 2015 korjattujen vaunujen liikennöinnin Venäjällä lokakuusta 2015 lähtien. Kaikkiaan noin 200 vaunua palautettiin Viroon uudelleen korjattavaksi ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vaunujen käyttö Venäjällä on jatkunut entiseen tapaan.

Virossa rautateiden tavaraliikenne on vähentynyt entisestään. Suurin osa rautateistä kuuluu valtio-omisteiselle Eesti Raudteelle, jonka saamat ratamaksut ovat näin myös vähentyneet. Talousministeriö haluaakin nyt nostaa kotimaan matkustajaliikenteestä huolehtivan Elronin ratamaksuja viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Samaan aikaan liikenneministeri haluaa monen valtion omistaman yhtiön yksityistämistä. Niihin kuuluvat mm. tavaraliikennettä operoiva AS EVR Cargo ja Eesti Post sekä useita muita siten, että ministeriölle jäisi enää 15 valtionyhtiötä. AS Eesti Raudtee, johon kuuluivat sekä rataverkko että tavaraliikenteen operointi, oli 2001–2007 amerikkalaisomistuksessa 66 %:sti, kunnes erinäisten vaikeuksien jälkeen tammikuussa 2007 valtio lunasti kaikki BRS AS:n osakkeet itselleen. Jälleen kokonaan valtion omistama Eesti Raudtee jaettiin tammikuussa 2009 kahdeksi tytäryhtiöksi: radanpidosta vastaavaksi AS EVR Infraksi ja tavaraliikennettä hoitavaksi AS EVR Cargoksi. Viimeksi mainittu eriytettiin omaksi valtionyhtiökseen syyskuussa 2012, jolloin radanpitäjän (sisältää myös liikenteenohjauksen) nimeksi jäi AS Eesti Raudtee.

Edelaraudteella ei enää ole kaupallista tavaraliikennettä. Poikkeuksen teki kuitenkin elo-/syyskuun vaihteessa 2016 tullut kuljetus, jolloin Ülemisteltä kuljetettiin neljällä junalla yhteensä 80 säiliövaunullista polttoainetta valtion varmuusvarastolle Viljandiin. Junia vedettiin ČME3- ja TEP70-vetureilla.

Edelaraudteen höyryveturi L-3297 Kaspar katsastettiin 31.8.2016, jolloin se kävi Türiltä koeajolla Võhmassa. Veturi ajettiin 16.9. omin konein Türiltä Tallinn-Väiken varikolle. ČME3^T-7459 otti 17.9. illalla Kasparin sekä makuuvaunut 068 15542 (58 26 59-38 194-0) ja 068 11526 (58 26 44-38 262-1) hinaukseensa Koplin–Tapan–Tarton–Valgan kautta aamuksi Võrulle. Höyryveturia ja vaunuja käytettiin Moonika Siimetsan ohjaaman elokuvan Seltsimees laps (Toveri Lapsi) filmauksissa 19.–20.9. Võrulla. Leelo Tunglan omaelämäkertomuksellisiin kirjoihin perustuva elokuva valmistuu Viron 100-vuotispäiväksi vuonna 2018. Makuuvaunut olivat Kazakstanissa vuokralla olleita Go Railin vaunuja, jotka oli palautettu Viroon luokkakorjausta varten. Vaunun 15542 asemanpuoleinen kylki vanhennettiin Stalinin-aikaiseksi päivävaunuksi. Asemarakennuksen radanpuoleinen seinä peitettiin sinisellä kankaalla, jonka avulla toteutetussa trikkikuvassa Võrun aseman sijasta juna onkin lopullisessa elokuvassa Valgan asemalla. Kuvausten jälkeen höyryveturi vaunuineen hinattiin 20.–21.9. välisenä yönä Valgan kautta Tallinn-Väiken varikolle, minne se jääkin toistaiseksi. Viron ainoalle käyttökuntoiselle leveäraidehöyrylle pitäisi piakkoin tehdä täyskorjaus, mutta toistaiseksi asiasta ei ole tehty päätöksiä.

Go Trackilla oli alkuvuodesta puute sopivasta vetovoimasta ratojen perusparannusten työjuniin ja EVR Cargolta jouduttiin vuokraamaan kiinalaisvalmisteisia DF7G-E -vetureita. Enimmillään jopa molemmat veturit olivat vuokrattuina. Vuokrasopimus päättyi 30.6.2016, mutta jo syyskuussa se jouduttiin uusimaan. Kesällä sepelijunia ajettiin Suomesta ostetuilla Tka7:llä ja Tka8:lla siten, että toinen oli junan toisessa päässä ja toinen toisessa. Dieselsähköisen DF7G-E:n työpaino on 138 tonnia ja pituus 19,5 metriä. Sen suurin sallittu nopeus on 100 km/t ja pienin sallittu kaarresäde 80 metriä. CAT3512C-DM8744 V12-moottorissa on tehoa 1550 kW.

Tallinnan raitiotien perusparannus Viru väljakulta Kopliin on edennyt keskustasta siten, että osuus on täysin uusittu Suur Rännaväravan risteykseen (Linnahall) asti. Viru väljakun ja Linnahallin välille Mere puiestee/Ahtri-katujen risteykseen on perustettu uusi Kanutin pysäkki. Linja 2 välillä Ülemiste–Balti jaam aloitti liikenteen 1.9.2016, sen sijaan linja 1 Kadriorgista ei aloita ennen koko perusparannuksen valmistumista. Tilapäinen kääntösilmukka on hieman ennen entistä Balti jaaman pysäkkiä. Vanhat rautatien huoltoraiteet päärautatieaseman koillispuolelta on purettu ja uusi linjaus Suur Rannaväravalta rakennetaan niiden tilalle – siihen saakka vaunut kulkevat vielä vanhaa kuoppaista linjaa. Koeajojen perusteella todettiin, että KT6-vaunun kaarreajossa tekemien suurten oikaisujen ja peräylitysten takia pienisäteisessä kääntösilmukassa saavat käydä vain KT4-vaunut. Vaunujen linjanäyttöön ei tilapäistä Balti jaaman päätepysäkkiä päivitetty, vaan vanhemmissa näytöissä luki ”2 Kopli–Ülemiste” ja uudemmissa digitaalinäytöissä molempiin suuntiin ”2 Ülemiste”. Myöhemmin diginäyttöihin saatiin toiseksi päätepysäkiksi ”2 Balti jaam” lisättynä rautatieaseman kuvakkeella. Lentokenttälinjan rakennustöiden takia linjan 4 Ülemiste jaaman päätepysäkki ja kääntösilmukka ovat olleet poissa käytöstä 1.6.2016 alkaen ja linjan päätepysäkkinä on Ülemiste.

Ensimmäisenä peruskorjattavana KT6-raitiovaununa (ks. Resiina 1/2016 s. 48) Tšekkiin lähti Koplin varikolta 20.7.2016 vaunu 123 ja seuraavana 24.8. vaunu 109. Kolmas lähetettävä vaunu tullee olemaan 99.

Kuusi KT4-raitiovaunua uusitaan pieniltä osin varikkotyönä. Työhön kuuluvat mm. istuimien vaihto korkeaselkänojaisiin bussi-istuimiin, uusi lattiapinnoite ja tietyt sähkötyöt. Samalla vaunut saavat uuden värimallin mukaisen oranssi/valkea-värityksen (ks. Resiina 2/2016 s. 61). Tähän mennessä ovat valmistuneet vaunut 163, 173, 174, 177 ja 179.

Yhdistetty katuvalo- ja ajojohdinpylväs kaatui 8.7.2016 illalla CAF-raitiovaunun 510 päälle Tallinna ülekoolin pysäkillä. Kukaan ei loukkaantunut ja vaununkin vauriot jäivät vähäisiksi. Aiemmin helmikuussa kaatui kerralla kolme pylvästä Vabaduse väljakulla. Tutkimuksissa todettiin 86 pylvään olevan huonossa kunnossa, ja heinäkuussa kaatunut pylväskin kuului vaihdettaviin. Tapahtuman takia pidettiin kiireellinen kilpailutus 35 ajojohdinpylvään uusimiseksi Tondin ja Kadriorgin välillä viimeistään syyskuun alkuun mennessä.

Tallinnan johdinautolinjan 9 Keskuse–Kopli ohella 1.7.2017 alkaen lopetetaan myös linja 5 Mustamäe–Balti jaam. Johdinautot korvataan diesel- tai dieselhybridibusseilla, jolloin myös linjanumerointi muuttuu.

Ruotsi

SJ:n 36 kallistuvakorista X 2000 -junaa modernisoidaan niiden elinkaaren puolivälissä. Ensimmäinen modernisoitu juna saadaan liikenteeseen 2017 ja kaikkien pitäisi olla valmiit 2019. Junia käytetään jatkossakin ennen kaikkea Tukholma–Göteborg- ja Tukholma–Malmö-reiteillä. Prototyyppivaunut on kunnostettu Südostbahnin konepajalla Sveitsissä, muut modernisoidaan Ruotsissa. ABB on teknisen uusimisen vastuullinen toimittaja, mutta pääalihankkijana toimii Stadler.

Pohjois-Ruotsin rautatiemuseokalusto koki valtavan iskun, kun Malmbanans Vänner -yhdistyksen kalustohalli tuhopoltettiin juhannusyönä Luulajassa. Palossa tuhoutui yhdeksän puukorista ja kahdeksan teräskorista erittäin arvokasta matkustajavaunua, 16 museotavaravaunua, kolme veturia, yhdeksän moottoriresiinaa jms. sekä lähes kaikki yhdistyksen varaosat vetureihin ja vaunuihin. Vanhin tuhoutunut vaunu oli vuodelta 1873. Eri paikassa oleva varsinainen Karlsvikin museorakennus vetureineen säilyi, mutta vetureilla ei voida enää harjoittaa yleisöliikennettä, koska vain kaksi matkustajavaunua jäi jäljelle, niistä toinen ravintolavaunu ja toinen norjalainen henkilövaunu. Karlsvik–Gammelstad-museojunaliikennettä voitiin ajaa veturijunien sijasta vain yhdellä 24-paikkaisella kiskobussilla. Palossa tuhoutuivat kymmenien vuosien talkoo- ja kunnostustöiden tulokset. Tulipalo oli niin raju, etteivät alueen palokunnat voineet tehdä muuta kuin antaa rakennuksen ja kaluston palaa loppuun.

Venäjä

Pietarin turistiliikenteeseen on saatu Moskovassa korjattu LV-sarjan hiilipolttoinen veturi 0522 (sarjansa viimeinen), jolla on nyt ajettu mm. Sortavalan junat. Veturimiehet pitävät veturin kulkuominaisuuksia aivan ratkaisevasti parempina kuin L:n ja SO:n, mikä lienee pääosin onnistuneen takatelin ansiota. Veturi on Sortavalan matkoilla käyty kääntämässä Jänisjärvellä.

Sveitsi

St. Gotthardin uusi rautatietunneli vihittiin juhlavin menoin 1.6.2016. Tunneliin siirretään liikennettä niin, että 11.12.2016 alkaen vanhalle radalle jää jäljelle vain tunneittain kulkeva taajamajunaliikenne. Vanhaa rataa voidaan käyttää poikkeustapauksissa myös kaukoliikenteelle uuden radan mahdollisesti ollessa suljettuna. Sen sijaan tavaraliikenne joudutaan jatkossa ohjaamaan poikkeustilanteissa Lötschbergin radalle, koska uudella tunneliradalla otetaan käyttöön vanhaa rataa suurempi tavaraliikenteen ulottuma; tämä ulottuma on jo käytössä Lötschbergin linjalla. Nykyinen neljän tunnin matka-aika Zürich–Milano lyhenee joulukuussa kolmeen tuntiin 30 minuuttiin ja Gotthardin tunnelin eteläpuolelle valmistuvan Ceneri-tunnelin myötä 2020 edelleen kolmeen tuntiin. Reitin italialaiset ETR 470 -junat korvattiin jo joulukuussa 2015 tuliterillä ETR 610 -junilla.

Ranska

Pariisi–Strasbourg-suurnopeusradan 106 km pitkä itäpää avattiin liikenteelle 3.7.2016. Tämä tapahtui kolme kuukautta myöhässä 14.11.2015 sattuneen TGV-järjestelmän 35-vuotisen historian pahimman onnettomuuden takia. Silloin kaksikerroksinen koejuna suistui suurnopeusradan päässä olevassa kaarteessa radalta, koska jarrutus 350 km/t nopeudesta oli aloitettu 10 sekuntia (yksi kilometri) liian myöhään. Koeajossa kulunvalvonta oli kytketty pois päältä. Onnettomuudessa koejunassa menehtyi 11 ja loukkaantui 42 henkilöä.

Thaimaa

Makuuvaunuliikenne ei ole maailmasta suinkaan loppumassa kapearaiteisilta radoilta, vaikka esimerkiksi Japanissa se on suurnopeusratojen rakentamisen myötä kuihtunut lähes olemattomiin. Thaimaan rautateille (raideleveys 1000 mm) toimitetaan parhaillaan 88 toisen luokan ja yhdeksän ensimmäisen luokan kapearaidemakuuvaunun sarjaa. Hankintaan kuuluu myös ravintola- ja aggregaattivaunuja, kumpiakin yhdeksän. Vaunut valmistaa kiinalainen CRRC; ensimmäiset vaunut toimitettiin kesällä.