KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET SYYSKUU–LOKAKUU 2016

Uudet rekisteröinnit

• 4 Sm5 (94102081055–94102081058)
• 1 Tve4 (98108008102)
• 5 Edm (70107576542–70107576546)
• 13 Etv-w
• 1 Po (9811)

Muutettu kalusto

• 26 Sgm sarjaan Hains

 Romutetuiksi merkityt

• 25 Hkba

Sr1 3002 vaurioitui varsin lievästi henkilöauton ajettua IC 70:n eteen Nerkoonniemen tasoristeyksessä Lapinlahden ja Taipaleen välillä 6.10.2016. Raivaustyöt veivät kuitenkin seitsemän tuntia auton jäänteiden jäätyä kiinni veturin alustan etuosaan. Autonkuljettaja menehtyi onnettomuudessa.

Sr2-veturi ja kaksikerrosjunarunko olivat kahtena yönä kehäradalla koeajoissa 15.9.2016 vastaisesta yöstä alkaen (Resiina 3/2016 s. 42). Tällöin liikennöitiin Tikkurilan ja Martinlaakson välillä. Koeajojen perusteella vaijeriripusteinen kiintoajojohto Lentoaseman ja Aviapoliksen asemien kohdalla rajoittaisi junien nopeutta. Kaukojunaliikennettä ei olla aloittamassa Kehäradalla ainakaan lähiaikoina.

Sr2-veturit ovat nyt kaikki vihreitä. Viimeinen ”punainen” oli Sr2 3232, joka ajettiin Hyvinkään konepajalle 25.9.2016.

Sr3-sarja sai melutestit hyväksytysti läpi Leteensuon koeraiteella 3.11.2016. Veturisarjan ETCS-kulunvalvonnan koeajot jatkuvat edelleen. Seuraava, eli kuudes, Sr3 saadaan maahan ensi keväänä.

USr3:n viimeiseksi ajoksi Suomessa jäi 9.9.2016 tehty kulunvalvontalaitteiden koeajo Ilmalan ratapihalta Lappeenrantaan ja Kotkaan. Tämän jälkeen veturi kävi vielä punnituksessa Hyvinkään konepajalla, kunnes se hinattiin 23.9.2016 Ilmalasta Hankoon laivattavaksi Saksaan.

Sr10-veturit eli Äänekosken tehtaan kaapelisyöttöiset robottisähköveturit tulevat liikkumaan myös 25 kV -sähköistysjärjestelmän alla.

Dr14-vetureista vihreän ulkoasun saaneita ovat maalausjärjestyksessä 1868, 1869, 1853, 1863 ja 1871.

Dr16 2810 ja 2816 törmäsivät kyljittäin vaihtotöissä toisiinsa Alholmassa Pietarsaaressa 1.11.2016. Veturit pysyivät kiskoilla. Vauriot jäivät melko vähäisiksi ja veturit siirrettiin myöhemmin ajamalla Pieksämäen konepajalle.

Kahden Dr18-veturin lisähankinnasta Fenniarailille on neuvoteltu syksyn mittaan. Ne vastaisivat sarjan aikaisempia vetureita.

Sm1-junien viimeiset siirrot Ilmalan varikolta Joensuuhun tehtiin 13. ja 17.10.2016 junilla MV 11689: Ensimmäisellä kerralla kokoonpano oli 6071+6037+6031+6028+6074 ja toisella 6074+6039+6015+6071. Kummallakin kerralla ensimmäisenä ja viimeisenä olleet Sm2:t olivat ajokuntoisia ja välissä olleet Sm1:t hinauksessa. Sm2:t palasivat 13.10. Ilmalaan junana MV 10822, mutta seuraavalla kerralla nekin jätettiin Joensuuhun seisomaan. Ilmalaan Sm1:istä jäi tuolloin enää 6001.

Sm2-junat 6076 ja 6082 sekä myös Sm1 6001 hinattiin 30.11.2016 junana HV 11689 Ilmalan varikolta Hyvinkään konepajalle. Junan kokoonpano oli 6093+6076+6001+6082+6067; ensimmäinen ja viimeinen Sm2 toimivat hinaajina. Ne palasivat Ilmalaan junana HV 11690.

Sm5 58:sta on poistettu ”1000th FLIRT” -teippaukset 8.–9.12.2016 välisenä yönä.

Sm5-yksiköitä on lokakuusta 2016 alkaen hinattu Turusta Ilmalan varikolle seuraavasti:

Nro	Pvm	Juna	Veturi
60	7.10.2016	11664	2535
61	20.10.2016	11688	2542
62	28.10.2016	11688	2550
63	10.11.2016	11688	2559
64	18.11.2016	11688	2541
65	2.12.2016	11688	2504
66	15.12.2016	11688	2511

Tk3 1140 on siirtynyt Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Tampereen kaupungin museopalvelut lahjoitti tämän vuosia pressujen alla Viinikassa seisseen veturin.

Tk3 1150 on jaettu syksyllä Suolahdessa niin, että tenderi on ulkona ja veturiosa sisällä veturitallissa. Veturin viimeinen linja-ajo oli 18.5.2016 Suolahti–Jyväskylä–Suolahti. Suolahden toinen Pikku-Jumbo on 22.9.2016 sinne Porvoosta tuotu Tk3 1132. Se on kokonaisena tallissa ja tulee olemaan aikanaan Keitele-Museon käyttöveturi.

Tv1 933:n käyttökatsastus lämpimänä ja Vr2 964:n sisäpuolinen katsastus kylmänä järjestettiin Toijalassa 3.11.2016. Sekä Jumbo että Ankka läpäisivät katsastukset onnistuneesti.

Vk4 68 eli Suomen Rautatiemuseon Leena-höyryveturi käy nykynäkymien mukaan tammikuussa 2017 pyöräsorvissa Teräspyörä Oy:llä Voikkaalla. Kuljetukset tapahtuvat maantielavetilla. Alun perin veturin suunniteltiin käyvän VR:n Oulun varikon sorvissa, mutta pyöränkehät osoittautuivat liian kapeiksi kyseiselle kuoppasorville. Teräspyörällä on yksi pyörä kerrallaan sorvaava laitteisto, jota on käytetty teollisuusvetureiden pyörien sorvaukseen. Siinä sorvattava kohde nostetaan erityisille pukeille.

Speno RR40MF-2 -kiskonhiontajuna saapui 11.9.2016 Venäjältä Vainikkalaan ja aloitti seuraavana päivänä syksyn hiontaohjelman. Leteensuon melumittaushionnan jälkeen juna on työskennellyt koko ajan Seinäjoki–Oulu-rataosalla sekä joulukuussa vielä hetken Riihimäki–Tampere-välillä ja Lahden seudulla. Hiottuja ratakilometrejä tulee noin 400.

Tka7 222 siirrettiin Ruotsiin VR Track Sweden Ab:n käyttöön 8.11.2016. Tka7-ratakuorma-autoja on nyt Ruotsissa jo peräti 18.

UTsl 99 26 0122 002-1 on virolaisen Leonhard Weiss RTE AS:n sepeliaura, joka saapui Suomeen Hangon kautta 30.9.2016. Suomessa konetta operoi Destia Rail. Lempinimen Amadeus saanut sepeliaura on Plasser & Theurerin tyyppiä USP 2005 SW ja se on valmistunut vuonna 2012. Koneen suunnittelussa on huomioitu sekä Viron että Suomen rataverkkojen vaatimukset. Suomessa se tulee saamaan täydentävän käyttöönottoluvan, mutta rekisteröintimaana pysyy Viro.

A-sarjan matkustajavaunujen eli VR:n matkustajaliikenteen käytössä olleiden erikoisvaunujen kunnossapito on Ex-vaunujen tapaan lopetettu säästösyistä. Salonkivaunut A 40, 41 sekä näyttelyvaunu 60 on siirretty Hyvinkään konepajalle odottamaan kohtaloaan. A 20 on vielä Ilmalassa, mutta käyttökiellossa. Ainoat käytössä olevat A-vaunut ovat mittausvaunut 16 ja 17.

Ei-vaunu 22087 kuormattiin lavetille Säkylässä 17.10.2016. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry on ostanut tämän vaunun Apetit Oyj:ltä. Vaunu tullaan kunnostamaan Haapamäellä normaaliksi 100-paikkaiseksi Ei-vaunuksi puupenkeillä. Säkylässä vaunussa toimi aikaan kahvio.

Stora Enso Oyj on hankkinut Varkauden tehtaan sisäisiin kuljetuksiin kymmenen entistä venäläistä raakapuuvaunua. Vaunut siirrettiin lokakuussa Trafin poikkeusluvalla Imatralta Kommilaan.

Fenniarail on ajanut Liikenneviraston toimeksiannosta kulunvalvontalaitteiston koeajoja osana Kemijärvi–Patokangas-hanketta. Ajot ajettiin Dr18-veturilla ja yhtiön henkilöstöllä elo–lokakuussa 2016. Aikaisemmin JKV-koeajot on tehty yksinomaan VR:n toimesta. Fenniarailin kalustoa käytettiin myös Vuosaaren rautatietunnelin pelastusharjoituksessa 10.10.2016.

”Tolstoi”-juna P 31/P 32 Helsinki–Moskova–Helsinki ei kulje 1.9.2016 alkaen enää lauantaisin. Junan kääntöaika Helsingissä lyheni 30.11. alkaen: tulo 12.27/lähtö 17.47 (ennen 10.26/18.22).

Suomen ja Venäjän välinen uusi yhdysliikennesopimus tulee voimaan 22.12.2016. Siitä alkaen VR:n monopoli liikenteessä päättyy ja Suomen puolella Venäjän liikennettä voivat harjoittaa muutkin liikennöitsijät.

NR Rail on Nurminen Logisticsin ja venäläisen RusTransComin (ООО РусТрансКом) perustama yhteisyritys. Uuden yhtiön tarkoituksena on aloittaa Suomen ja Venäjän välinen rautatieyhdysliikenne. RusTransCom on ollut jo pitkään Venäjän suurimpia toimijoita esimerkiksi metsäteollisuuden ja maataloustuotteiden rautatiekuljetuksissa, ja sillä on käytössään yli 44.000 omaa vaunua.

Skinest Finland Oy toimii Itä-Euroopassa vaunujen vuokrauksen lisäksi tarvittaessa myös vetureiden haltijana. Pieksämäkeläinen yhtiö on mm. rahoittanut kroatialaisten vetureiden modernisointia ennen niiden vuokrausta.

Konduktöörien lipunmyynti päättyy lähiliikennejunissa alustavasti 19.6.2017 alkaen. Junissa otetaan käyttöön ns. kiertävä konduktöörijärjestelmä, jossa konduktöörit saavat lipuntarkastus- ja matkustajainformaatiotehtäviä. Kello 22 jälkeen ja myös, kun junassa on enemmän kuin kaksi Sm5-yksikköä, on niissä kuitenkin aina miehitys. Kaarteissa oleville asemille (Käpylä, Tapanila, Rekola, Kera, Tuomarila ja Aviapolis) asennettaneen laituripeilit kuljettajan tähystyksen helpottamiseksi.

Leteensuon melumittausraiteella Parolan ja Iittalan välillä tehtiin 12.–13.9. ja toisen kerran 10.–11.10.2016 ns. akustiset hionnat Spenon kiskonhiontajunalla. Hionnalla saatiin ns. akustinen karheus riittävän pieneksi, jotta paikalla voidaan tehdä normien mukaisia liikkuvan kaluston melumittauksia. Lisäksi mittausraide edellytti myös mm. kiskonkiinnitysten välilevyjen ja jousien vaihtoa. Edellisen kerran Leteensuon koealue hiottiin 2011. Tällä paikalla tehdään kaikki uuden liikkuvan kaluston melumittaukset.

Parooninmäen teollisuusalueelle Riihimäellä on valmistunut joulukuussa 2016 uusi Liikenneviraston raivausyksikön pelastusasema. Samoihin tiloihin sijoittuu myös Riihimäen VPK. Liikenneviraston raivausyksiköitä tulee viiteen pisteeseen Suomessa. Niissä tulee olemaan johtoautot sekä varsinaiset raskaat raivausyksiköt.

Ratatekninen oppimiskeskus eli ROK otetaan käyttöön Kouvolassa syksyllä 2017. Uuden vaihde- ja turvalaitekoulutushallin rakennustyöt ovat käynnissä. Halliin tulee mm. erilaisia toimivia asetinlaitteita, vaihteita ja opastimia. Hankkeeseen liittyy myös radanpidon pätevyysvaatimusten uudistus; osaamista tullaan seuraamaan entistä enemmän oppimiskeskuksessa annettavilla näyttökokeilla. ROKia voidaan käyttää myös mm. veturimiesten ja liikenteenohjaajien koulutuksessa. Myös Liikenneviraston Kouvolan raivausyksikkö uusine johto- ja raivausautoineen sijoitetaan keskuksen alueelle.

Kemijärven kolmioraide otettiin käyttöön 25.8.2016 klo 19.00.

Isokylän vaihteet poistettiin liikennekatkossa 22.–25.8.2016, eikä sinne ole ollut raideyhteyttä 22.8. alkaen. Raakapuun kuormaus siirtyi Isokylästä Patokankaalle. Isokylä lakkautettiin ja Patokangas avattiin rautatieliikennepaikkoina 3.11.2016. Raiteiston koeajot tehtiin 15.12.2016 Sr1 3031:llä. Patokankaan lyhenne on Ptg ja sijainti km 1064+591. (Kemijärvi)–Patokangas-asetinlaitejärjestelmä ja alueella olevat varoituslaitokset otettiin käyttöön samoin 3.11.2016.

Ahmas lakkautettiin 11.10.2016 ja Nuojua seuraavana päivänä 12.10.2016. Ne molemmat olivat ratatöiden aikaisia linjavaihteita Oulu–Kontiomäki-rataosalla.

Uusia matkustajainformaatiolaitteita on otettu käyttöön lokakuusta alkaen pääradan ja rantaradan väliasemilla, joilla oli ollut vielä käytössä edellisen sukupolven laitteet. Osa näytöistä saadaan vaihdettua alkavan vuoden puolella. Vähitellen kaikkiin laitteisiin saadaan tiedot ensimmäisenä lähtevän junan lisäksi sitä seuraavasta junasta. Fyysiset sektorimerkit on jo asennettu lähiliikenneasemille. Sektorointi uusittuihin raidenäyttöihin valmistui 23.11.2016, jolloin päivitetyt näytöt otettiin käyttöön. Samalla toteutui neljän junayksikön näyttömahdollisuus. Useilla paikoilla, missä junat pysähtyvät laiturin päähän, todettiin kuitenkin virheellinen näyttö: toisen suunnan junat näytettiin pysähtyväksi väärän pään sektorille. Uusi näyttöohjelma poistettiin käytöstä jo samana päivänä ja tilalle palautettiin niin vanha, ettei siinä junien runkomääriäkään näkynyt lainkaan.

Matarin uuden sähkönsyöttöaseman rakennustyöt alkavat Vantaan Rekolassa keväällä 2017, käyttöön asema otetaan joulukuussa 2017. Tämän jälkeen 2018 saneerataan Oulunkylän syöttöasema.

Korso toimi Keravan ratatöiden takia tilapäisesti liikennepaikkana 10.11.2016 klo 1.00–4.45 ja 25.11.2016 klo 22.00–28.11.2016 klo 0.30.

Lähdemäen nimi muutetaan Hennaksi vasta 20.2.2017 aikaisemmin kaavaillun joulukuun 2016 sijasta. Viivästys johtuu turva- ja kauko-ohjauslaitteiden muutoksista. Z-junat alkavat pysähtyä Hennassa 2017 loppupuolella laituritöiden valmistuttua.

Pohjanmaan radalla tehtiin nopeudennostokoeajoja Sm3-kalustolla 20.–24.10.2016. Kokeet ajettiin 200 km/t + 10 % eli 220 km/t nopeuteen saakka. Kokeet ajettiin kahdella Pendolino-rungolla. Päämittaussuunnassa ensimmäisen rungon ensimmäisessä telissä oli mittapyöräkerrat ja ensimmäisessä vaunussa kiihtyvyysmittauslaitteet. Toisen rungon jälkimmäinen virroitin oli varusteltu ajolangan dynaamiseksi mittausvirroittimeksi.

Karhukankaan ja Sievin sijainnit muuttuivat aikataulukauden vaihteessa 11.12.2016. Sijainnit muutettiin puolenvaihtopaikan vaihteiden keskikohdalle. Entiset yksiraiteisen radan kohtauspaikat ovat nykyään kaksiraiteisen radan raiteenvaihtopaikkoja.

Oulunkylässä Metron yhdysraiteen ja samalla aikanaan Herttoniemen radan erkanemisvaihde poistettiin radasta 10.10.2016. Syksyllä Oulunkylässä uusittiin vaiheittain neljä pääradan pitkää vaihdetta, mikä aiheutti alueelle varsin pitkäaikaisen 50 km/t nopeusrajoituksen.

Uudenkylän ja Nastolan välinen pääradan pohjoispuolella ollut teollisuusraide purettiin syys–lokakuun vaihteessa 2016. Viimeisetkin entiset rautatien käyttäjät olivat ilmoittaneet, etteivät tule enää käyttämään yhteyttä. Radalla oli K43-päällysrakenne. Uudenkylän päähän jätettiin jäljelle 132 m pitkä pistoraide, joka toimii myös turvaraiteena.

Porvoon veturitallien muutos ravintolatoimintaan on käynnistynyt. Rakennuksiin tullee myös panimo ja tislaamo. Tallit omistaa Harri Kokkomäki, joka on aikaisemmin vuokrannut niitä myös museovetureiden säilytykseen.

Ratakapasiteetin jakopäätös eri operaattoreiden välillä tehtiin Suomessa ensimmäisen kerran elokuussa. Käytännössä Liikenneviraston päätöksessä yhdistettiin VR Yhtymän ja Fenniarailin kapasiteettihakemukset joulukuussa alkavalle aikataulukaudelle. Vertailun vuoksi Ruotsin Trafikverketin vastaavassa päätöksessä kapasiteetti jaettiin 45 eri rautatieliikennöitsijälle.

Sähkönsyöttöhäiriö pimensi 21.9.2016 aamusta alkaen Riihimäki–Toijala-välin koko kauko-ohjauksen. Vika saatiin korjattua illalla klo 18. Junia peruttiin suuri määrä ja kulkeneetkin jäivät tunnin verran myöhään.

Marraskuisen lumimyräkän johdosta 8.–10.11.2016 lähiliikenteessä ajettiin supistetulla aikataululla, jossa joka toinen A- ja K-juna oli peruttu ja lisäksi kahtena ensimmäisenä päivänä myös X- ja Y-junat. Supistettu malli toimikin kohtuullisen hyvin.

Pieksämäen vaihdehallin toiminta päättyi joulukuussa 2016. Viimeisenä koottiin Ylivieskaan meneviä vaihteita. Vaihteita kootaan nyt vain Kaipiaisissa, missä toiminnasta vastaa Vossloh-Cogifer. Vaihdeosavarastoja on siirretty syksyn mittaan Pieksämäeltä Kaipiaisiin. Vaihteiden kääntölaitteiden keskitetty huolto säilyy Pieksämäellä, mutta toiminta siirtyi marraskuun alussa vaihdehallilta Suomen Säiliöhuollon tiloihin.

Inhan tehtaan takomo suljettaneen ensi kesänä. Tällöin Inhassa päättynee pitkäaikainen raideruuvien sekä e-clip- ja HeyBack-jousien valmistus.

Kunnossapitoalue 6, eli Savon rata Kotka/Hamina–Kouvola–Pieksämäki sekä osuudet Loviisa–Lahti–Heinola ja Lahti–Kouvola, siirtyivät 1.11.2016 alkaen VR Trackilta Destia Railin kunnossapitoon. VR Track jatkaa alueen 2 (Kirkkonummi–Turku, Toijala–Turku–Uusikaupunki, Hyvnkää–Hanko) kunnossapitäjänä. Tämä toiminta jatkuu 1.4.2017 alkaen ns. allianssimallina. Kunnossapitoalue 9, eli Pohjanmaan radan pohjoisosa, siirtyy 1.5.2017 VR Trackilta Destia Railille.

Viinikan liikenteenohjauskeskusta Tampereella on otettu vaiheittain käyttöön kuluvan vuoden aikana. Rataosa kerrallaan on siirrytty Tampereen aseman asetinlaitteelta Viinikkaan. Viinikassa on käytetty aluksi väistötiloja ennen uuden ohjaussalin valmistumista.

Kymin asetinlaitteen uusimistyöt Kotkan radalla käynnistyivät alkusyksyllä. Uusi tietokoneasetinlaite korvaa mm. entisen kampiasetinlaitteen. Kymi on ollut viimeinen linjaliikennepaikka, jolla on ollut mekaaninen asetinlaite. Kampiasetinlaitteita on vielä aktiivikäytössä Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa.

Riihimäki–Tampere-välin turvalaitteet uusitaan Siemensin ja VR Trackin työyhteenliittymän toimesta. Työt valmistuvat pääosin 2018. Sopimuksen arvo on 35 miljoonaa euroa.

Mussalon, Kotolahden, Niiralan ja Vainikkalan turvalaitteet rakennetaan ja uusitaan puolestaan Mipro Oy:n toimesta. Nämäkin työt ovat jo alkaneet ja valmistuvat 2018. Sopimuksen arvo on 22,3 miljoonaa euroa.

Kotkan Mussaloon on alettu kuljettaa kaasuputkia jopa 60 vaunukuormaa päivässä. Liikenteen odotetaan kestävän pari vuotta. Kaasuputket tuodaan Kotkaan rautateitse Venäjältä. Ne pinnoitetaan Kotolahdessa, missä on jo muutama vuosi sitten tapahtuneen edellisen urakan jäljiltä pinnoitustehdas valmiina; nyt määrät ovat aikaisempaa suurempia.

Toijalan kääntöpöydän lankutus on uusittu syksyn aikana Museoveturiseuran talkoolaisten voimin. Materiaalit on hankittu Liikenneviraston kustannuksella.

Vaasa–Vaskiluoto-rataosa on korjattu syksyn aikana. Radalle on asennettu kierrätetyt vanhat betoniratapölkyt loppuun käytettyjen puuratapölkkyjen tilalle sekä K43-kiskojen paikalle kierrätys-54E1 -kiskot. Myös vaihteita on uusittu. Vaasan vanhan sataman ja aseman välillä joitakin leikkauksia on hieman avarrettu. Ratatöistä noin puolet on maksanut Vaasan kaupunki ja Liikennevirasto loput.

Yläkosken rata otettiin uudelleen käyttöön 10.10.2016 Suonenjoen ratapihan uudelleenrakentamisen jälkeen. Suonenjoen työt valmistuivat marraskuussa ja nyt siellä voi jälleen kohdata kaksi kaupallisesti pysähtyvää matkustajajunaakin.

Savonlinnan Laitaatsalmessa on käynnistynyt uuden syväväylän rakennustyöt. Valtatie 14 väistää syväväylään liittyvien uusien siltojen rakennustyömaata vanhalle ratalinjalle molemmin puolin Laitaatsalmen ratasiltaa.

Vainikkalassa on otettu käyttöön uudentyyppinen liikkuvan kaluston valvontalaite. Wayside Inspection Devices Inc -yhtiön toimittama TBOGI-laite valvoo optisesti vaunujen telien kuntoa. Vartiuksessa on puolestaan otettu käyttöön Beena Vision -yhtiön valmistama WheelView-laite. Myös tämä laite on optinen; se valvoo pyörien profiilien kuntoa.

Jämsänkoski–Jyväskylä-radalla on kesällä 2017 juhannuksesta alkaen kuuden viikon totaalikatko radan päällysrakenteen uusimiseksi tunneleissa. Tavaraliikenne kiertää tuona aikana Haapamäen ja Pieksämäen kautta. Haapamäen reittiä on kunnossapidetty tehostetusti tulevaa raskasta liikennettä varten.

Juhannuksena 2017 kaukoliikenteessä on suurkatko lukuisten samanaikaisten suurten ratatöiden johdosta. Järjestelyillä vähennetään haittaa muulle kesäajan liikenteelle keskittämällä hankalimpia töitä yhteen ajanjaksoon. Pohjanmaan radan töiden lisäksi ratatöitä tehdään mm. rantaradalla, Turku–Toijala-välillä mm. Kyrön tasoristeyksen korvaava alikulkusilta rakentamalla ja esim. Toijalassa, missä korjataan Lontilanjoen ratasiltoja ja asematunnelia.

Turun ratapihan ylittävän uuden kevyen liikenteen sillan rakennustyöt aloitetaan ensi kesänä. Silta tulee viemään suoraan Logomon tapahtumakeskukseen. Se tulee myös aikanaan palvelemaan Turun uutta matkakeskusta. Uusi silta ei ole kuitenkaan vielä valmis Logomossa tammikuussa 2018 järjestettävään Rata 2018 -tapahtumaan mennessä.

Salpausselälle ei liikennöidä aivan perille asti Lahden MM-kisojen (22.2.–5.3.2017) aikana. Kisajunia varten rakennetaan portaikolla varustettu junaannousupaikka Hämeenlinnantien ylikulkusillan eteläpuolelle. Salpausselän laituri- ja raidealue tarvitaan kilpailijoiden harjoituslatualueeksi.

RAILI-radiojärjestelmä poistettaneen lopullisesti käytöstä kesään 2018 mennessä. Se korvataan VIRVE-radioilla, jotka pitää olla silloin mm. kaikessa vetokalustossa. RAILI-järjestelmä on jäämässä varsin lyhytikäiseksi, sillä se otettiin vaiheittain käyttöön 2008–2011. RAILI on eurooppalainen, mutta kallis rautateiden oma järjestelmänsä, kun taas VIRVE on Suomessa jo käytetty viranomaisradio. Suomi sai 2016 poikkeusluvan siirtyä pois RAILIsta.

VR:n henkilöstölehti Nyt lopetti ilmestymisensä syyskuun 2016 numeroon. Jatkossa konsernin sisällä ilmestyy kolmesti vuodessa aikakauslehti, joka palvelee niitä, joilla ei ole työssä sähköisiä uutisia mahdollistavia päätelaitteita, sekä eläkeläisiä. Ensimmäinen lehti ilmestynee ensi maaliskuussa. Nyt ehti ilmestyä yli 20 vuotta.

Rolf Jansson siirtyi 20.10.2016 VR Groupin toimitusjohtajaksi aikaisemmasta VR:n logistiikkadivisioonan johtajan tehtävästään. Aikaisempi toimitusjohtaja Mikael Aro toimi yhtiön hallituksen erityistehtävissä marraskuun loppuun asti, jolloin jätti konsernin. Aro toimi VR:n toimitusjohtajana 2009 alkaen.

Harri Lukkarinen aloitti VR Trackin uutena toimitusjohtajana 23.11.2016. Hänkin siirtyi tehtävään yrityksen sisältä.

Topi Simola jättää VR:n lähiliikennejohtajan paikan helmi–maaliskuussa 2017. Hän on toiminut tehtävässä 2.6.2014 alkaen, jolloin lähiliikenne eriytettiin omaksi yksikökseen.

Ville Saksi aloitti 14.11.2016 Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Metroyhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Matti Kokkinen erotettiin samalla hankkeen viivästysten ja kustannusylitysten takia. Saksi oli eronnut syyskuussa VR Trackin toimitusjohtajan tehtävästä.

Kari Salo, Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran entinen puheenjohtaja ja edelleenkin rahastonhoitaja, vietti 75-vuotispäiviään 23.12.2016.

Tampereelle päätettiin 7.11.2016 pidetyssä valtuuston kokouksessa rakentaa raitiotie. Asia oli jätetty pöydälle 24.10.2016 kokouksessa. Kalustoksi tulevat Transtechin Artic-raitiovaunut. Niiden raideleveydeksi tulee Helsingin 1000 mm:stä poiketen 1435 mm. Avorataosuuksien linjalle tulee uusi kiskopaino Suomessa, 49E1. Tämä on standardikiskotyyppi mm. saksalaisilla urakiskottomilla raitioteillä. Tulevia koeajoja varten Kajaanin Otanmäkeen tarvitaan myös 1435 mm:n koerata. Nyt siellä on jo 1524 mm:n raiteet sekä sähköistetty 1000 mm:n raideleveyden rata.

Jokeri-pikaraitiotien raitiovaunut tulevat myös Transtechilta. Radan raideleveys tulee olemaan kuitenkin 1000 mm, jotta kalusto voi liikennöidä myös Helsingin perinteisillä raitioteillä.

Toijalan veturimuseolle haetaan omaa turvallisuuslupaa vuoden 2017 liikennöintiä varten. Tähän saakka liikennöitsijänä on toiminut Keitele-Museo.

Fiskarsin muistomerkkiveturille tehdään täydellinen ulkopuolinen kunnostus. Veturi siirrettiin Höyrywelho Oy:n tiloihin Jokioisille 12.12.2016. Kunnostuksen jälkeen se on tarkoitus saada esille sisätiloihin. Myös veturin myöhempään ajokuntoon saattamiseen varaudutaan.

Suomi 100 vuotta -juhlavuotta tuodaan esille mm. Liikennejärjestelmä 100 vuotta -dioraamoilla. Kolmella dioraamalla esitetään liikennejärjestelmän kehitystä vuodesta 1917 vuoden 1967 kautta vuoteen 2017. Dioraamat ovat esillä keväästä 2017 alkaen lukuisissa yleisötapahtumissa. Tarkempi ohjelma julkaistaan mm. Resiinassa 1/2017. Monilla asemilla järjestetään paikallisia tapahtumia. Satavuotisjuhliin kaavaillaan myös Tornion ja Haaparannan välisen rautatiesillan pysyvää taidevalaistusta. Kaupungit vastaavat hankkeen rahoituksesta. Hankkeen aiesopimus allekirjoitettiin lokakuussa kaupunkien sekä Liikenneviraston ja Trafikverketin välillä.

UUTISIA ULKOMAILTA

European Rail Timetable

 Euroopan painettu aikataulukirja ilmestyy lokakuusta 2016 alkaen vain kahden kuukauden välein entisen kuukausittaisen tiheyden sijasta. European Rail Timetable on ilmestynyt keväästä 2014 alkaen; se korvasi pienen tauon jälkeen Thomas Cookin aikataulukirjan. Aikatauluissa on esitetty varsin hyvin Suomenkin rautatieliikenne, lähinnä HSL-alueen lähiliikennejunia lukuun ottamatta. Aikataulukirja ilmestyy nyt kuukausittain sähköisenä; toivottavasti painettuakin versiota pystytään tekemään vielä pitkään eteenpäin.

Viro

Eesti Raudteen perusparannustöiden ansiosta osa Tallinnan–Tarton välisistä Elronin pikajunista ajaa 11.12.2016 alkaen välin alle kahteen tuntiin; nopein aika on nyt 1 t 57 min. Radan parantaminen on nostanut jälleen ajankohtaiseksi toista vuotta vanhan suunnitelman hankkia tälle välille Elronille uutta, nykyistä korkeamman matkustusmukavuuden tarjoavaa pikajunakalustoa. Uusi aikataulu tarjoaa lisäksi mm. joitakin uusia junavuoroja ja myös FLIRTien kaksinajot lännen suunnalla lisääntyvät.

Tallinna–Moskova–Tallinna yöpikajunapari 0004/0034/0033/0005 alkoi 20.8.2016 alkaen pysähtyä Pietarissa kummassakin suunnassa Moskovan asemalla. Siihen asti Tallinnasta tullut juna kulki Pietarissa Laatokan aseman kautta.

Enefit Kaevandused AS (kesäkuun loppuun 2016 asti Eesti Energia Kaevandused AS, sitä ennen 8.5.2009 saakka AS Eesti Põlevkivi) hoitaa palavankiven eli öljyliuskeen kaivostoiminnan, millä tuotetaan raaka-ainetta öljy- ja kemian alan jatkojalostukseen ja ”ruokitaan” Viron suurimpia sähkölaitoksia Koillis-Virossa. Vuosittain palavaa kiveä louhitaan ja kuljetetaan pyöreästi 15 miljoonaa tonnia. Öljyliuskeen kuljettamiseksi kaivoksilta yhtiöllä on vajaan kuudensadan vaunun lisäksi 16 dieselveturia: 12 TEM2:ta vuosilta 1975–89 sekä neljä TEM18:aa ajalta 2003–04. Marraskuussa 2016 yhtiö julkaisi hankintailmoituksen neljän veturin täyskorjauksesta.

Latvialainen mittavaunu oli jälleen Virossa 7.–11.11.2016. Tällä kertaa 8.11. Narvasta palatessa käytiin myös Narva–Tapa-radan eteläpuolisella Enefit Kaevandused AS:n raiteistolla, jossa ajettiin reitillä (Vaivara)–Sõtke–Musta–Sõtke–Ahtme–Raudi–Ahtme–Sõtke ∆–Ahtme–(Jõhvi). Mittavaunujunaa veti/työnsi DR1B-moottorivaunupari 3704+3716, paitsi em. teollisuusradoilla TEM18-202. Kun aiemmin mittavaunujunan vedossa käytetty DR1B 3715 myytiin Tadžikistaniin, kunnostettiin sen tilalle Tartosta Tallin-Väikeen 16.4.2016 tuotu 3716.

Naissaaren kapearaiteisen, raideleveys 750 mm, rautatien henkilöliikenne on lopetettu turvallisuussyistä radan erittäin huonon kunnon takia. Radasta oli artikkeli Resiinassa 4/2011 s. 16–23.

Raitiotiealikulun rakentaminen Tallinna–Tapa-rautatien alitse Ülemisten henkilöaseman vieressä aloitettiin lokakuun lopussa. Raitiovaunujen lisäksi myös bussit tulevat käyttämään uutta alikulkua. Alustavia töitä oli toki tehty jo 10.8. alkaen. Rakennustöiden takia Ülemiste jaaman kääntösilmukassa kääntyneet raitiovaunut kääntyivät 1.6.–31.10.2016 vanhaan tapaan Ülemisten silmukassa. Tunnelia ja eteläpuolella jatkuvaa syvännettä tehdään 170 metriä, yhteensä uutta raitiotietä rakennetaan 1,3 km lentokentälle asti, jonne myös tulee kääntösilmukka. Rakennusurakan pitäisi valmistua elokuussa 2017. Ülemisteen on suunniteltu myös normaaliraiteisen Rail Baltican asemaa.

Tallinna Linnatranspordin (TLT) itsetehdyn kevyen saneerauksen läpikäyneet ja uuden värityksen saaneet raitiovaunut ovat 163, 169, 173, 174 ja 177–180. Nämä kaikki kuuluvat viimeisiin Saksasta (Erfurtista) tuotuihin KT4D-vaunuihin. Tulevaisuudessa tällaista peruskorjaustoimintaa jatketaan rahoituksen mukaan, tai mahdollisesti jopa hankitaan uusia vaunuja. Kaikki normaaliliikenteessä olevat vaunut tulevat kuitenkin aikanaan olemaan TLT:n raitioliikenteen oranssi/valkea-värimallin mukaisia.

Vuonna 1986 valmistuneet ja Gerasta vuosina 2004–05 Tallinnaan ostetut KT4D-vaunut 140–142 (Gera nrot 325, 326 ja 328) on lähetetty Tšekkiin saneerattavaksi TLT:n retro-raitiovaunuiksi. Vaunuilla ei tule olemaan tarkkaa historiallista esikuvaa, vaan ne mukailevat vanhaa tyyliä.

Ruotsi

Norrtåg AB:n haaveena on ajaa tulevaisuudessa päivittäin junia Luulajan ja Haaparannan välillä. Haaveesta tuli totta ainakin yhden päivän osalta 1.10.2016, jolloin ”Drömtåget” kuljetti matkustajia Luulajan ja Haaparannan välillä. Kalustona oli X62 62012. Junapareja ajettiin kolme ja junat pysähtyivät myös Bodenissa ja Kalixissa. Matkat olivat ilmaisia ja paikat olivat etukäteen täyteen varattuja. Norrtåg AB:n tilaamassa liikenteessä operaattorina toimii Svenska Tågkompaniet AB.

Nohab-vetureiden korjauksia tehdään nykyään Långselen varikolla Railcare T:n toimesta.

Kapearaiteinen Roslagsbanan Tukholman lähiliikenteessä saa 22 Stadlerin toimittamaa kolmevaunuista sähkömoottorijunaa. Radan raideleveys on 891 mm. Junien tyyppimerkinnäksi tulee X15p, missä p viittaa kyseiseen raideleveyteen. Toimitukset alkavat vasta 2020. Nykyiset X10p-junatkin säilyvät liikenteessä vielä pitkään.

Saksa

DB lopetti yöjunaliikenteensä (CityNightLine) makuu-. lepo- ja autojenkuljetusvaunuilla 31.10.2016. Jo 2014 ulkomaan liikennettä oli supistettu voimakkaasti, mm. DB:n viimeinen yöjunayhteys pohjoismaihin, eli Kööpenhaminaan, lopetettiin. Silloin liikenteestä jäivät pois myös kaksikerroksiset makuuvaunut. Itävallan ÖBB on puolestaan 11.12.2016 alkaen lisännyt merkittävästi kansainvälistä yöjunatarjontaansa, joka osittain kompensoi DB:n lakkautuksia. Niitä markkinoidaan Nightjet-nimellä. Jo liikenteen aloitukseen ÖBB on hankkinut DB:ltä 15 lepo- ja 42 makuuvaunua. Saksaan ulottuvat Nightjet-reitit ovat:

• EN 490/491 Hampuri– Hannover–Nürnberg–Passau–Wien
• EN 40490/40421 Düsseldorf–Frankfurt–Nürnberg–Passau–Wien
• EN 420/421 Düsseldorf–Frankfurt–Nürnberg–Augsburg–München–Kufstein–Innsbruck
• EN 40420/40491 Hampuri–Hannover–Nürnberg–Augsburg–München–Kufstein–Innsbruck
• EN 470/471 Zürich–Basel Bad–Frankfurt–Erfurt– Berliini–Hampuri
• EN 294/295 EN 40463/40236, EN 40295/40235: München–Salzburg–Rooma/Venetsia/Milano

Müncheniin kaavaillaan uutta S-bahnin kehärataa (Ringbahn). Nykyisin kaikki S-bahn -junat ajavat yhteisellä ja ruuhkaisella osuudella Donnersbergrbrücke–Ostbahnhof. Häiriötilanteet kertautuvat tämän takia välittömästi kaikille suunnille. Uuden kiertoradan avulla voitaisiin helpottaa ruuhkia, lisätä S-bahnin kapasiteettia, parantaa täsmällisyyttä ja tarjota häiriötilanteessa vaihtoehtoisia reittejä, lyhentää tiettyjen alueiden kulkuaikaa lentoasemalle, saavuttaa uusia asuma-alueita ym. Radan eteläosan työnimenä on Südring, ja juuri se kiertää eteläpuolitse nykyisen ruuhkaisen länsi–itä-osuuden. Tästä rata jatkuu itäreunassa jo olevalla S8-osuudella. Siltä länteen kääntyy Nordring, joka on nykyistä tavaraliikennerataa. Läntisin osa on Ringschluss, joka kulkisi osittain uudessa tunnelissa. Kehäradan asemat olisivat vastapäivään lueteltuina (nykyiset S-bahn -asemat kursiivilla): Donnersbergerbrücke, Heimeranplatz, Poccistraẞe, Kolumbusplatz, Ostbahnhof, Leuchtenbergring, Daglfing, Englschalking, Johanneskirchen, Aumeister, Ingolstädter Straẞe, BMW Forschungszentrun, Olympiakreuz, Neuhausen, Nympfenburg, (Donnersbergerbrücke). Asemat mahdollistaisivat monissa kohdin myös vaihdon metroon ja raitiovaunuun. Radan rakentamisen on arvioitu kestävän kolmesta viiteen vuoteen.

Miniatur Wunderland -pienoisrautatiemaailma Hampurissa jatkaa laajentumistaan. Uusin osa on 29.9.2016 avattu ”Italia”. Seuraavia laajennuksia tulevat olemaan Monaco, Ranska, Benelux-maat ja Englanti. Nämä hankkeet valmistuvat 2025 mennessä edellyttäen, että yritys saa vuokrattua tarvittavat lisätilat. Tämän jälkeen kaavailussa ovat Afrikka ja Aasia.

Saksassa Ilmenaussa on yhä laajentuva ainutlaatuinen 600 mm raideleveyden vetureiden kokoelma. Kaluston omistaa yksityishenkilö Peter Erk. Vetureita on kunnostettu ajokuntoon jo 70. Lisää ”projekteja” on jonossa kolmisenkymmentä. Suomalaisittain mielenkiintoisimmat ovat entinen Suo Oy:n ja sittemmin VAPO:n Schienen-Kuli sekä Kovjoelta vaihtokauppana hankittu Windhoff-veturi. Kalustoa käytetään Ilmenaussa Schorte-jokilaakson turistiradalla, jolla on yhteensä pituutta noin kolme kilometriä sekä myös saman liikennöitsijän Britzer-puiston radalla Berliinissä. Jälkimmäisen pituus on noin 5 km. Päivittäisessä liikenteessä tarvitaan kummallakin vain 1–2 veturia, joten reserviä on riittävästi.

Saksa – InnoTrans

Maailman suurin rautatiealan näyttely InnoTrans kuvastaa hyvin alan kehityssuuntia. Messuilla 20.–23.9.2016 oli esillä poikkeuksellisen vähän linjavetureita, tämä koski sekä sähkö- että dieselkalustoa. Ylipäätään ulkoalueella oli kalustoa vähemmän kuin kaksi vuotta sitten: nyt 127 yksikköä edellisen 145 sijaan. Suomen Sr3 oli selvä vetonaula. Kiinnostavuutta lisäsi veturin esittely normaaliraiteisten Loco Buggy -siirtolavettien päällä. Erityisen runsaasti messuilla puolestaan oli esillä kaksitieajoneuvoja niin rata- kuin vaihtotyöhön, säiliövaunuja ja raitiovaunuja. Kahden vuoden välein toistuva tapahtuma järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Ensimmäisen kerran tapahtuma pidettiin 1996. Silloin näytteilleasettajia oli 172, nyt peräti 2955.

Sveitsi

Rautateiden markkinaosuus Alppien poikki Sveitsissä kulkevasta tavaraliikenteestä on noussut ennätystasolle. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla peräti 71 % Sveitsin läpi kuljetetuista tavaroista kuljetettiin junilla. Tähän ovat vaikuttaneet 2001 käyttöön otettu kaikkia teitä koskeva raskaan liikenteen käyttömaksu, ratainvestoinnit sekä pitkälle kehitetty rekkojen kuljetus junissa. Vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon nähden rautatiekuljetukset lisääntyivät lähes 3 % ja kuorma-autoliikenne väheni 3,8 %.

Itävalta

Itävallan pitkäikäisimpiin ja tunnetuimpiin yksityisiin rautatieyhtiöihin kuuluu Stern & Hafferl. Normaaliraiteisten ratojen lisäksi se hoitaa liikenteen kahdella 1000 mm raideleveyden radalla sekä Gmundenin raitiotiellä. Kun yhtiö on käyttänyt kymmeniä vuosia vain käytettynä hankittua kalustoa, uusittiin kapearaiteisten ratojen kalusto kertaheitolla viime ja tänä vuonna. S & H hankki yhteensä 11 uutta matalalattiamoottorivaunua Vosslohilta. Kun ensimmäiset vaunut otettiin käyttöön Traunseebahnilla, seurasi Attergaubahn perässä 10.9.2016. Radan kolme uutta moottorivaunua korvasivat aikaisemmat Sveitsistä käytettyinä hankitut 1949 ja 1951 valmistuneet vaunut. Vanhoista kaksi on myyty takaisin Sveitsiin ja yksi Romaniaan. Kapearaidekaluston siirrot Attergaubahnin ja Trausseebahnin välillä hoidetaan oikeaoppisesti tarkoitusta varten hankitulla normaaliraiteisella vaunulla. Siirtoja tapahtuu silloin tällöin, koska konepajatoiminnat ovat vain jälkimmäisellä radalla. Gmundenin raitiotiellä oleva Helsingissäkin liikennöinyt vaunu nro 10 (HKL 341) on romutusuhan alaisena.

Iso-Britannia

Lontoon Tramlink-raitiotielinjalla (Resiina 3/2015, s. 80–81) sattui vakava onnettomuus aamulla 9.11.2016 noin klo 6.10. Tuolloin linjalla 3 New Addington–Wimbledon ollut CR4000-vaunu 2551 kaatui suistuttuaan ylinopeudesta Lloyd Parkin ja Sandilandsin pysäkkien välisessä vasemmalle johtavassa kaarteessa. Onnettomuuspaikan kaarteessa suurin sallittu nopeus on 20 km/t. Sitä edeltää 80 km/t nopeuden salliva noin kilometrin pituinen suora osuus, josta suurin osa tunnelissa. Onnettomuudessa menehtyi seitsemän henkilöä ja viitisenkymmentä loukkaantui. Tapahtuman aiheuttajaksi on epäilty kuljettajan nukahtamista tai sairauskohtausta, mutta poliisi tutkii myös hänen matkapuhelintietojansa. Kuljettajan aloitus oli Therapia Lanen varikolla, mistä klo 5.21 New Addingtoniin ja sieltä neljän minuutin käännöllä paluu onnettomuusvuorolla. Vaurioitunut vaunu kuljetettiin paikalta lavettiautolla 12.11. aamulla. Edellinen kuolonuhreja (2) vaatinut raitiotieonnettomuus Iso-Britanniassa sattui 1959 raitiovaunun törmättyä kuorma-autoon ja sytyttyä tuleen Shettlestone Roadilla Glasgowssa.

Venäjä

Tällä hetkellä Pietarin 7. varikolla ovat seuraavat toimintakuntoiset höyryveturit:

• Э^у (E^u) 683-32 (hiilipoltto)
• Э^р (E^r) 766-41 (hiilipoltto)
• Л (L) 5248 (hiilipoltto)
• Л (L) 3958 (hiilipoltto)
• Л (L) 5289 (öljypoltto)
• 9П (9P) 19489 (hiilipoltto)
• СО17 (SO17) 2359 (öljypoltto)
• С^у (S^u) 250-74 (hiilipoltto) – valmistuu korjauksesta lähiaikoina
• О^в (O^v) 324 (hiilipoltto)
• ЛВ (LV) 0522 (hiilipoltto)
• sekä Lasten rautatien kapearaiteinen (750 mm) К^П4 (K^P4) 447 (puupoltto)

Edellä mainituista ЛВ-0522 vetää Sortavalan turistijunat; näihin juniin on ollut kuitenkin haastavaa saada riittävästi matkustajia ajojen toteuttamiseksi.

Uruguay

Ruotsalaisia Y1-moottorivaunuja ei enää näe paljon liikenteessä kotimaassaan, mutta kylläkin mm. Uruguayssa Etelä-Amerikan itärannikolla. Joulukuusta alkaen vaunuja ei Ruotsissa ole enää muualla vakituisessa liikenteessä kuin Inlandsbananilla. Varavaunuja on vielä parissa paikassa. Yksi vaunu on ollut ETCS-testikäytössä ja yksi vaunu on Trafikverketillä omassa käytössään konferenssimoottorivaununa.