KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET MARRAS–TAMMIKUU 2016–2017

Uudet rekisteröinnit

• 6 Sm5 (94102081059–94102081064)
• 4 Edm (70107576547–70107576550)
• 1 Hkb (134078)
• 1 Ttk1 (99109121916)
• 1 Ttk2 (99109421002)

Muutettu kalusto

• 20 Sgm sarjaan Hains
• 11 Ob sarjaan Hains

Romutetuiksi merkityt

• 2 Hkba (126505 ja 126760)
• 1 Kbp (138139)

Sr2 3204 tuotiin 16.12.2016 lavettikuljetuksena Kontiomäeltä Oulun Nokelaan. Se sekä Sr2 3207 olivat jääneet 4.12.2016 Härmänmäkeen Vartiuksesta lähteneessä malmijunassa T 5225. Junarunko oli lähtenyt valumaan takaisin, jolloin veturit olivat saaneet pahat lovet. Sr2 3207:n lovet olivat sallineet veturin siirron 35 km/t nopeudella Ouluun, mutta 3204 tuli ajokelvottomaksi.

Sr3-veturien koeajot ovat jatkuneet tiiviinä heti vuoden alusta alkaen. Sr3:lla ja IC-rungolla Edo-ohjausvaunuineen ajettiin koeajoja tammikuussa. Kemijärvellä asti käytiin 17. ja 18.1.2017. Veturina Lapissa oli Sr3 3303. Puolestaan Sr3 3301 ja 3305 kävivät kaksinvedossa 17.1.2017 hakemassa koeajolla malmijunan Vartiuksesta Nokelaan. Tämän vetovoimakoeajon junapaino oli 5700 tonnia. Nopeuskoeajot 220 km/t nopeuteen saakka ajettiin Kerava–Lahti-radalla 26.–27.1.2017. Hieman alle 2000 tonnin puutavarajuna ajettiin Sr3 3303:n vetämänä 17.–24.2.2017 reitillä Riihimäki tavara–Pasila tavara–Seinäjoki–Kemi–Patokangas–Oulu tavara/Nokela–Kouvola lajittelu–Inkeroinen–Kouvola lajittelu–Imatra tavara. Vaunusto kävi Sr2 3224:n vetämänä Pasilasta yöllä 17.–18.2. koeajolla Kytömaalla. Näin tämä kertynyt hieman yli 2600 km matka saattaa olla Suomen ennätys kilometreissä kuorman lastaus- ja purkuaseman välillä. Vaunustossa oli mittavaunun A 17 lisäksi 26 lastattua Sp-, Spa- ja Sps-puutavaravaunua.

Sr3-vetureista kolme seuraavaa eli 3306–3308 tuotaneen Suomeen samanaikaisesti huhtikuun loppupuolella 2017. Sarjaa pyritään saamaan normaaliin käyttöön kesäkuusta alkaen.

Dieselveturikannan uusinta tulee VR:lle pian ajankohtaiseksi. Tarkkaa määrää ei ole vielä tiedossa, mutta kyseessä on kymmenien veturien tarve. Nykyiset dieselveturit alkavat olla elinkaarensa päässä, Dv12:t ovat 33–54 ja Dr16:t 25–27 vuotta vanhoja, eivätkä ne esim. vastaa uusille vetureille asetettuja päästöarvoja. Toisaalta ei vielä täsmällisesti tiedetä Sr3-hybridiveturien vaikutusta tavallisten dieseleiden poistumiseen. Uushankintojen ehkä epätodennäköisempänä vaihtoehtona on nykyisten dieselvetureiden saneeraus. Kilpailutus, johon sisältyy optiona myös huoltosopimus, käynnistetään tänä keväänä ja päätöksiin päästäneen 2018 kesään mennessä.

Dv12 2556 syttyi palamaan Iisalmesta Ykspihlajaan matkanneen T 5288:n veturina 24.2.2017 n. klo 1. Palo alkoi moottoritilasta pian junan lähdettyä Ylivieskasta. Sammutustöiden takia jouduttiin sähköradan jännite katkaisemaan. Junassa oli 19 tyhjää vaunua.

Dv12 2627:ssa on led-huomiovalot reunoilla. Kokemukset niistä ovat olleet myönteiset.

Dr13 2343 oli tasoristeysonnettomuudessa 3.12.2016, kun Uudestakaupungista Turkuun matkanneen sen vetämän junan MUS 1922 eteen ajoi henkilöauto Jonkkusen tasoristeyksessä. Veturi kärsi vaurioita, mutta sillä kyettiin liikennöimään viikonlopun ohjelma. Onni onnettomuudessa oli, että pelastuslaitos oli harjoituksissa aivan lähellä ja pelastushelikopterikin saatiin nopeasti paikalle. Loukkaantuneen kuljettajan irrotus auton jäänteistä vei noin puoli tuntia.

Dr13-vetureista on julkaistu edustava kirja helmikuun 2017 lopulla. Kirjoittajat ovat Ari Julku ja Kimmo Pyrhönen. Teoksen on kustantanut Kustantaja Laaksonen.

Dr18-vetureissa on ollut useanlaisia liikennöintiä haitanneita ongelmia, mitkä kuitenkin kuuluvat valmistajan takuun piiriin.

Dr30 98 10 8108 001-3 eli Boliden Harjavalta Oy:n Move 250 B -vaihtotyöveturi on täyttänyt ensimmäisenä suomalaisena veturina EU Stage IV -päästöluokan (”Euro 4”). Veturin alkuperäinen Scania-dieselmoottori vaihdettiin uuteen saman valmistajan moottoriin joulukuussa 2016 Teräspyörän konepajalla Voikkaalla. Vertailun vuoksi todettakoon, että Fenniarailin Dr18-dieselveturi täyttää päästöluokan IIIA ja VR:n Sr3-sähköveturin apudieselkäyttö luokan IIIB. Bolidenin Move työskentelee yhtiön Porin elektrolyysilaitoksella. Veturi on valmistunut Valmetin Tampereen tehtaalta vuonna 1982 valmistusnumerolla 201 ollen ainoa uutena Suomeen toimitettu tyyppinsä edustaja.

Sm2-juniin on ilmestynyt tauon jälkeen taas kylkimainoksia. Ainakin yksiköissä 6097 ja 6098 mainostetaan Hämeenlinnan aseman läheisyyteen nousevaa Asemanrannan asuntoaluetta.

Sm4 6323+6423 on ensimmäisenä sarjastaan saanut eteläsuomalaista Pikkujätti-lääkäriasemaa mainostavan kokomainosteippauksen. Yksikön joka seinässä on eri pohjaväri; musta, punainen, vihreä ja keltainen.

Sm5-junien toimitustahti on tiivistynyt entisestään niin, että niitä saapuu maahan nyt vuorotellen viikon ja kahden viikon välein. Ne saadaan myös nopeasti käyttöön, esimerkiksi 15.12.2016 Ilmalaan saapunut 66 sai Trafin käyttöönottoluvan 25.1.2017 ja asetettiin heti liikenteeseen.

Sm5-yksiköitä on vuoden 2017 alusta hinattu Turusta Ilmalan varikolle seuraavasti:

Nro	Pvm	Juna	Veturi
67	5.1.2017	11688	2627
68	13.1.2017	11688	2517
69	26.1.2017	11688	2530
70	3.2.2017	11688	2608
71	16.2.2017	11688	2654
72	23.2.2017	11694	2532+2744+2657 Tku–Tl 2657+2744+2532 Tl–Ilr
73	10.3.2017	11688	2602
74	23.3.2017	11688	2652

Uudet yksiköt tuodaan Turusta yleensä suorinta reittiä Helsinkiin, mutta nyt 72 vedettiin mm. ratakapasiteettipulan takia Toijalan kautta.

Dm7 4020 eli Suomen Rautatiemuseon lättähattu kunnostetaan ajokuntoon jo tulevaksi kesäksi. VR on tilannut työn Hyvinkään konepajalta. Hanke liittyy Suomi 100 -juhlavuoteen.

Dm12 4413+4414:n muodostaman Iisalmi–Ylivieska-junan H 495 eteen ajoi 5.3.2017 henkilöauto Roninmäen vartioimattomassa tasoristeyksessä entiseltä Kurenpolven liikennepaikalta vajaa 1½ km länteen. Autossa yksin ollut kuljettaja menehtyi, junassa olijat säilyivät vammoitta. Etumaisena ollut 4413 vaurioitui niin paljon, että se hinattiin seuraavana päivänä Pieksämäen konepajalle. Toisena olleeseen 4414:ään tuli jarrutuksessa lovet, minkä takia se ajettiin pyöräsorviin Ouluun. Onnettomuuspaikan raivaustyö kesti kuutisen tuntia.

Tve1 408, Trr 359 ja Trr 370 on myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle. Veto-Jussi ja Kisko-Kallet jäivät VR:ltä tarpeettomiksi Turun varikon sulkemisen myötä. Veturit ovat seisseet ulkosalla varikon kupeessa. VR oli poistanut ne käytöstä ajokuntoisina.

Hr1 1009:n liikennöinnissä Turku–Naantali-välillä 4.12.2016 oli haasteita. Juna ei päässyt käymään Naantalin satamassa ja lisäksi ensimmäisellä matkalla se joutui peräyttämään Rataliikennekeskuksen poikkeusluvalla Raisioon, koska veturia ei saatu Naantalissa junan ympäri. Junassa tiedotettiin toistuvasti, että ”vaihde on rikki”. Todellisuudessa junassa vain ei ollut mukana Naantalin vaihteiden käyttöavaimia. Naantalin varmistuslukkojen käyttöavaimet ovat olleet vuosikausia Turussa ja niiden sinetöidyt vara-avaimet Raision turvalaitekontin liikenteenohjaustilassa.

Hr1 1012 siirretään Haapamäeltä muistomerkiksi Oulaisiin. VR:n nyt omistama veturi sijoitetaan Oulaisten kaupungin maalle rautatien lähelle.

Vk4 68 eli Suomen Rautatiemuseon Leena-höyryveturi siirrettiin 29.12.2016 maanteitse Hyvinkäältä pyöräsorviin Voikkaalle. Paluukuljetus oli 10.1.2017. Pyörien halkaisijasta sorvattiin noin kolme millimetriä. Pyörät olivat vaurioituneet Kuopiossa jo vuosia sitten hinauksessa. Leenalle tehdään vielä koneiston kasaaminen ja painelaitetarkastajan kahdeksan vuoden välein tehtävä höyrykattilan täystarkastus. Veturi saataneen kesäksi ajoon. Leenaa ei voitu sorvata VR:n kuoppasorvissa Ilmalassa tai Oulussa, koska sen pyörä on nykykaluston pyöriä kapeampi. Teräspyörä on kehittänyt oman sorvauslaitteen, jossa sorvattava kalustoyksikkö nostetaan erityisten pukkien päälle. Tämän jälkeen pyörät sorvataan yksi kerrallaan. Menetelmä on huomattavasti hitaampi kuin kuoppasorvissa sorvaaminen. Laitteisto on kuitenkin mahdollista kuljettaa esimerkiksi teollisuuslaitokselle ja sillä on mahdollista sorvata myös nykystandardeista poikkeavaa kalustoa, kuten nyt tehtiin.

Fiskarsin-radan Kraussissa (2517/1891), joka tuotiin 12.12.2016 kunnostukseen Höyrywelho Osakeyhtiölle, on ollut elinkaaren aikana kolme eri kattilaa. Ensimmäinen oli kattiladokumenttien mukaan käytössä alusta 1918 asti, toinen 1918–1929 ja kolmas, Tampellan valmistama eli nykyinen kattila, 1929–1953.

EFiab 11618 on vaihtanut omistajaa ja sijaintiaan. Telitön vaunu oli ollut Kiuruveden Honkarannassa paikallisten hirviporukoiden tukikohtana n. 30 vuotta. Sen osti Tmi JH Palvelut Jaakko Hämäläinen. Tyhjennetty vaunun kori kuljetettiin lavetilla 22.2.2017 Läyliäisiin. Se on tarkoitus muuttaa kioski/kesäkahvilaksi ja avata Kesäkeitaaksi Lopen Pilpalaan Räyskälän lentokentälle johtavan tien varteen vielä loppukesästä 2017.

Edo-ohjausvaunujen kolmannen sarjan ensimmäinen edustaja 28626 lähti Otanmäen tehtaalta rataverkolle 4.1.2017. Siirtomatkan ohessa vaunu käytiin punnitsemassa Laajakankaan koeraiteistolla. Kolmanteen sarjaan kuuluu 17 vaunua, numerot 28626–42. Ohjausvaunuja tulee siis olemaan yhteensä 42. Edo-vaunuissa on muualta vapautuneet kierrätetyt JKV-laitteet. Kesäkuun 19. päivänä voimaan tulevassa aikataulussa lähes kaikki päivä-IC:t on tarkoitus varustaa ohjausvaunuin.

Pieksämäen vaihdehalli on tyhjennetty vuoden vaihteeseen mennessä vaihdetuotannon materiaaleista, kun Vossloh-Cogifer keskitti tuotantonsa Kaipiaisiin. Vossloh-Cogifer on myynyt Pieksämäen vaihdehallin Tka7 174:n, raidenosturi Tnk4 988:n ja avovaunut Komsor Oy:lle. Hallia on kaavailtu jatkossa VR Trackin koneliiketoiminnan käyttöön. VR-Yhtymä omistaa hallin, mutta maa-alueet ovat Liikenneviraston.

Unimog-kaksitieajoneuvoja on tulossa maahan. VR tulee käyttämään niitä sekä ratatöissä että mahdollisesti myös kevyessä vaihtotyössä.

Kolarin radalla ajettiin ensimmäisen kerran matkustajaliikenteessä kaksikerrosmakuuvaunuilla, kun P 269 kulki 14.–15.12.2016 Helsingistä Kolariin. Kolarin yöjuna muuttuu jatkossa kokonaan Edm-makuuvaunuilla ajettavaksi. Vain sesonkiajan lisäjunissa käytetään sinisiä makuuvaunuja. Sen vuoksi Helsingistä Rovaniemelle kulkevaan yöjunaan IC 273 vaihdettiin 26.1.2017 Oulussa Dr16 2815+2810 -veturit testiajoa varten, jossa tutkittiin sähkönsyöttöä Edm-vaunuihin. Testauksia jatkettiin paluujunassa IC 266 Ouluun. Kummassakin koeajossa oli mukana Sr1 3079, joka veti junat välillä Helsinki–Oulu–Helsinki. Junapari 273/266 oli testaukseen parempi kuin Kemijärven junapari IC 265/274, sillä Oulussa vetureiden vaihtoaika on tässä parissa pidempi.

Päivapikajunat tulivat jälleen liikenteeseen 11.12.2016 alkaen. Niitä kulkee nyt Tampere–Pori-, Tampere–Seinäjoki- ja Kouvola–Kuopio-reiteillä. Tampereen ja Porin välillä kulkee maanantaista perjantaihin junapari P 477/478. Junan kokoonpano on Expt+Expt+EFit. Pyöräilijän toivejuna siis: joka vaunussa on pyöräpaikkoja. Jostain syystä junat kulkevat noin 15 minuuttia hitaammin kuin välin IC:t. Kuitenkaan P 478:lla ei ole muita kohtaamisia kuin vastaan tuleva juna Vammalassa, jollainen on lähes joka junalla. Kaikilla junilla maksiminopeuden rajoittaa veturi Sr1, ei vaunusto. Porin radalla on viimeksi ollut näin runsas junatarjonta 50 vuotta sitten.

Lätkäjunia kulkee Suomessakin Keski-Euroopan tapaan. HIFK:n faneille ajettiin 17.12.2016 Eil-kalustolla pikajunapari P 667/668 Tampereelle. HIFK Stogella matkustettiin Ilves–HIFK-otteluun.

Joulun menoliikenteessä ajettiin 23.12.2016 paljon markkinoitu matkustajakapasiteetiltaan ennätyssuuri IC 27 Helsingistä Rovaniemelle. Pituutta junalla oli 416 metriä ja kokonaispaino 1021 tonnia. Painon ja pituuden puolesta jo samana iltana ajettiin pidempi juna: Kemijärvelle lähteneen IC 265:n pituus oli 484 metriä ja paino 1176 tonnia. IC 27:ssa oli 15 kaksikerrosvaunua ja noin 1500 matkustajaa. Yksi Sr2 ei pystynyt pitämään 200 km/t nopean junan aikataulua yllä, se saapui määränpäähän 27 minuuttia myöhässä. Suurin veturin Sr2 3217 saavuttama nopeus oli 187 km/t. Vaihtoehtoinen kahden Sr2:n käyttö olisi myös hidastanut junaa: kahden lähekkäisen virroittimen takia junan nopeutta olisi jouduttu rajoittamaan tästä syystä 160 km:iin/t.

Venäjän ja Suomen välisessä vuodenvaihteen liikenteessä 29.12.2016–8.1.2017 oli Moskovasta viisi lisäjunaa ja Helsingistä kuusi sekä näihin liittyviä tyhjävaunujunia yhteensä kolme. Allegroja oli kaksinajossa Helsingin ja Pietarin välillä 31.12.2016–4.1.2017 kumpaankin suuntaan kuusi kertaa.

Tampereen Viinikan liikenteenohjauskeskuksen käyttöönotto etenee. Toukokuussa 2017 sinne siirrettäneen Seinäjoen ohjaus ja 2018 Pieksämäen ohjaus sekä saman vuoden loppuun mennessä viimeisenä Tampereen vanhasta ohjaamosta Riihimäki–Tampere-välin kauko-ohjaus. Myös Tampereen käyttökeskus siirtynee ensi vuoden lopulla Viinikkaan. Uusi ohjauskeskus on rakennettu entisen Viinikan laskumäen ohjaustornin kupeeseen. Lisäksi vanhemmat tilat on saneerattu perusteellisesti.

Pyörävoimailmaisimien kalibrointiajoja ajettiin Pohjanmaan radalla 28.–29.11.2016 välillä Riippa–Eskola ja 1.–2.12.2016 Oulu Nokela–Liminka, molempina päivinä viisi junaparia nonstopina. Ajot jatkuivat 7.–8.12.2016 Kontiomäki–Paltamo-osuudella.

Koemalmijunia ajettiin Oulun Nokelan ja Kokkolan välillä maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 10.12.2016–15.1.2017. Junat olivat täyspitkiä 60 Vok-vaunun junia ja niissä oli kaksi Sr2-veturia.

Rautatieliikenteen ongelmat Etelä-Suomessa 4.–5.1.2017 heijastuivat koko maahan. Tilanne alkoi 4.1. loppuiltapäivästä Oulunkylässä, missä kaukoliikenteen raiteilla alkoi junien kulkiessa kuulua poikkeavia ääniä. Noin klo 18 kummallakin raiteella havaittiin kiskonkatkeamat. Liikennöintiä jatkettiin rajoitetulla nopeudella, kunnes n. 20.30 raiteet suljettiin liikenteeltä ja korjattiin yön kuluessa. Seuraavana aamuna klo 9 aikoihin sekä Oulunkylässä että Tikkurilassa alkoi esiintyä vaihteen aukiajoilmaisuja. Ne tosin myöhemmin todettiin aiheettomiksi, mutta ehtivät aiheuttaa liikennehaittoja. Oman mausteensa tilanteeseen toi klo 13 aikoihin Hakosillassa IC 6:n alle jäänyt henkilö ja siitä aiheutuneet myöhästymiset. Myös Hakosillasta tuli vaihteen aukiajoilmaisu. Junat myöhästelivät 30–60 minuuttia, minkä lisäksi klo 13 alkaen K-junia ajettiin harvennetulla aikataululla N-liikenteen alkuun saakka. Kello 14 aikoihin Tikkurilassa kauppakeskus Dixissä oli lämmönvaihtimen rikkoutumisesta aiheutunut laaja vesivahinko, joka aiheutti kiinteistössä kulkeville matkustajille poikkeavia kulkureittejä tilapäisopastuksineen. Lähiliikenteessä oli myös runsaasti kalustolajimuutoksia, mm. Sm2:ia käytettiin R- ja Z-junissa sekä Sm5:iä R-junissa.

Pääradan kaupunkiraiteilla oli jälleen 12.1.2017 häiriöitä, kun klo 17 jälkeen Oulunkylässä todettiin kaupunkiradalla sähköratavaurio. Aluksi jännite katkaistiin molemmilta kaupunkirataraiteilta Pasilan ja Oulunkylän väliltä klo 17.15. Vikapaikan täsmennyttyä Pasilan ja Malmin välinen itäinen keskiraide suljettiin. Pohjoiseen päin kulkeneet I- ja K-junat kulkivat väliasemilla pysähtymättä Pasilasta Tikkurilaan läntistä keskiraidetta, minkä lisäksi joka toinen K-juna peruttiin. Korjauksen vaatima totaalikatko tehtiin yöllä molemmille kaupunkirataraiteille, ja vika saatiin korjattua seuraavana aamuna n. klo 3.40. Jälleen 2.3.2017 keskipäivällä sähköratavika häiritsi tunnin verran pääradan lähiliikennettä. Itäisellä raiteella todetun vian takia itäinen raide Tikkurilan eteläpuolelta suljettiin, joten lähijunia etelän suuntaan ajettiin itäistä keskiraidetta ja pohjoisen suuntaan väliasemilla pysähtymättä läntistä keskiraidetta.

Rautatieliikenteessä oli 22.1.2017 suuria vaikeuksia, kun kapasiteetin jakoon ja aikataulujen antoon käytetty LIIKE-järjestelmä ja sen varajärjestelmä kaatuivat. Kuljettajat eivät saaneet aamupäivällä pariin tuntiin lainkaan aikatauluja ja sen jälkeenkin liikenteessä oli isoja häiriöitä. Enimmillään jäi IC 23 myöhään runsaat 3,5 tuntia.

Pohjoisbaanan rakennustyömaan räjäytyksissä aamuvarhaisella 7.2.2017 Pasilan ja Käpylän välillä lensi suuria kivenlohkareita itäisen raiteen aukean ulottuman (ATU) sisälle keskeyttäen ao. raiteen liikennöinnin. Ruuhka-aikana joka toinen K-juna Helsingin ja Keravan välillä peruttiin alkaen klo 6.36 lähdöstä. Pohjoiseen päin kulkeneet K- ja I-junat eivät pysähtyneet Oulunkylässä eivätkä I-junat liioin Käpylässä. Kun esteenä olleet kivet oli pienitty ja raivattu, voitiin liikennettä klo 14:n jälkeen jatkaa normaalisti. Iltapäivällä todettiin räjäytyspaikalla vielä pieni sähköratavaurio, jonka takia puolestaan jonkin aikaa etelään kulkeneet K-junat eivät pysähtyneet Oulunkylässä. Kuluvana vuonna valmistuva Pohjoisbaana on Pasilan ja Käpylän välille rakennettava 1,6 km mittainen jalankulku- ja nopean pyöräilyn väylä.

Tikkurila–Kerava-alueella oli 11.–12.2. 2017 paha sähköratavika. Tilanne alkoi 11.2.2017 noin klo 16.30, kun sähköradan katkennut Y-köysi osui IC 147:n tuulilasiin Rekola–Korso-välin läntisellä keskiraiteella. Jännite saatiin pian kuitenkin takaisin muille kuin vaurioituneelle raiteelle. Ehkä ikävin tilanne koitui jännitteettömälle raiteelle ”pussiin” jääneen R-junan 9695 (2 x Sm4) matkustajille, jotka joutuivat odottamaan evakuointiaan junassa noin kaksi tuntia. Klo 20.20 jännite katkesi kuitenkin uudelleen, nyt kaikilta raiteilta Tikkurilan ja Keravan väliltä. Tämä johtui edellisestä viasta riippumattomasta kannattimen katkeamisesta Keravalla. Jännitettä ei saatu kytkettyä uudelleen muille kuin Keravan eteläpuolen kahdelle itäisimmälle raiteelle. Liikenne oli poikki Keravalta Riihimäen ja Lahden suuntiin, mutta N-lähijunat Helsingistä Keravalle voitiin ajaa. Rekola–Korso-välin vika saatiin korjattua 12.2.2017 klo 1.30 ja Keravan vika klo 5. Junista myöhästyi eniten, viitisen tuntia, Kemijärven yöjuna IC 265. Se jäi virrattomalle osuudelle Keravalle ja jouduttiin hinaamaan dieselveturilla läntisimmälle raiteelle.

Oulu–Kontiomäki-välin peruskorjaus valmistuu tämän vuoden aikana, kun viimeiset 40 km saavat raskaat 60E1-kiskot ja uudet betoniratapölkyt.

Nurmes–Kontiomäki-rataosalle suunnitellaan uutta raakapuuterminaalia Porokylän pohjoispuolelle. Sen nimeksi on kaavailtu Pitkämäkeä.

Rautatiesiltoja, eli kiskoliikenteen käytössä olevia siltoja, oli Liikenneviraston siltarekisterissä 1.1.2017 yhteensä 2419.

Riihimäen kolmioraide valmistunee tunnelin viimeistelytöiden sekä erilaisten vastaanottotestien jälkeen toukokuussa 2017. Se otettaneen käyttöön kesäkuun 2017 alussa. Tämän jälkeen alkavat Riihimäen ratapihatyöt ja kauan kaivatut asemalaitureiden korotukset. Kolmioraiteelle asennetaan myös kiskonvoitelulaite vähentämään sangen tiukan kaarteen kiskojen kulumista.

VR:n Hyvinkään konepaja suljetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Työntekijät siirtyvät pääosin Ilmalan varikolle, mutta osittain mm. Pieksämäen konepajalle.

Kontiomäellä otettiin käyttöön 2016 lopussa VR:n aivan uusi sosiaalitila- ja toimistorakennus veturitallin lähellä. Se korvaa VR:n aiemmat rakennukset Kontiomäellä. Entisissä veturitalleissa on toiminut jo useita vuosia yksityisiä yrityksiä.

Rautateiden erikoiskuljetusluvat kuormaulottuman ylittäville kuljetuksille on 1.2.2017 alkaen myöntänyt Liikennevirasto aiemman VR Transpointin sijasta. Liikenneviraston erikoiskuljetuslupaa ei kuitenkaan ole pakko hakea kuljetuksille, jotka ylittävät kuormaulottuman sivusuunnassa enintään 300 mm 1300–4300 mm:n korkeudella kiskonpinnasta; nämä järjestelyt voi liikennöitsijä halutessaan hoitaa vielä itse. Suuremmille ylityksille viraston lupa on pakollinen.

Fenniarail ja VR ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen Venäjältä/-lle suuntautuvan rajaliikenteen palveluista. Sopimus allekirjoitettiin 20.1.2017 ja sen tarkoituksena on varmistaa tiedonkulkua sekä vaunujen yhdysliikennekelpoisuutta ja turvallisuutta. Sopimus on voimassa koeajan, jolla tutkitaan sen toimivuutta käytännössä. Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne avattiin kilpailulle 22.12.2016 alkaen. Tätä silmälläpitäen Fenniarail hankkii entisten kolmen lisäksi kaksi uutta Dr18-veturia.

RUMA eli rataurakoitsijoiden päätelaite on tarkoitus ottaa käyttöön 2018 alussa. Android-päätelaitteella paikannetaan ratatyöt liikenteenohjauksen kartalle, korvataan nykyiset Rt-ilmoitukset ja kootaan vikatietoja. Laitteet tulisivat mm. ratatyökoneisiin ja ratatyöstä vastaaville. Vetureissa puolestaan on jo nyt KUPLA, eli kuljettajan päätelaite.

RAILI säilyy rautateiden radioiden nimenä, mutta nyt se ei enää tarkoita aikaisempaan tapaan GSM-R -radioita, vaan yleisesti rautateiden puheviestintäpalvelua, jossa siirrytään VIRVE-radioihin. Älypuhelinsovitus on puolestaan nimeltään RAPLI (Raili Application).

Kääntöpöytien huolto-ohje on parhaillaan valmisteltavana. Siihen kootaan entistä laajemmin kaikki tietous kääntöpöydistä ja niiden kunnossapidosta. Suomen erikoisimpiin kääntöpöytiin kuuluvat 180 mm:n rautatietykkien laveteille 1950-luvulla tehdyt Riihimäen aseman puoleinen kääntöpöytä ja Kouvolan läntinen kääntöpöytä. Ne molemmat ovat aktiivikäytössä. Kolmas 2. rautatiepatterin tykkilavetti on romutettu. Kääntöpöydät ovat ampumiskelvottomia, kun niistä on poistettu osa tykkien kiinnityksiin tarvittavista osista eikä itse tykkejäkään liioin ole.

Ylivieskan Salmelan tasoristeys Salmiperätiellä purettiin 11.12.2016 Pohjanmaan radan viimeisenä ratalinjan tasoristeyksenä. Jäljellä on vain huoltoteiden tasoristeyksiä laitureille. Seinäjoki–Oulu-hankkeessa on poistettu kaikkiaan 105 tasoristeystä.

Kemijärvi–Patokangas-välin sähkökoeajot ajettiin 15.12.2016. Koeajojen aikana mitattiin jännitepotentiaaleja, jotta kaikki olisi valmista kaupallista sähköjunaliikennettä varten. VR:n operoimat sähköjunat ovat käytännössä puutavarajunia Patokankaalta Kemiin, Fenniarail ajaa liimapalkkeja kuljettavat junat omilla dieselvetureillaan Patokankaalta Kotkan Mussaloon. VR:n junapari T 5159 /5120 aloitti kaupallisen sähkövetoliikenteen Patokangas–Kemi-välillä 23.12.2016. Samalla VR alkoi ajaa sähkövetoiset puutavarajunat suoraan kolmioraiteen kautta käymättä enää Kemijärven asemalla. Fenniarail on ajanut dieselveturein suoraan Patokankaalta ohi Kemijärven loppukesästä 2016 alkaen. Patokankaan ensimmäinen sähköratavaurio tapahtui jo 5.1.2017 vastaisena yönä. Tämä johtui ajojohtimen katkeamisesta päätepylväältä. Seuraava sähköratavaurio oli taas 9.1.2017, jolloin todettiin vastapainojen yltävän maahan vääränlaisten kiristysosien takia. Korjaus kesti 11.1.2017 iltaan asti; käytännössä sähkövedolla alettiin ajaa jälleen vasta 13.1.2017 alkaen.

Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-rataosan jännitteet kytkettiin päälle 15.12.2016. Koeajojen jälkeen kaupallinen sähköliikenne alkoi 21.2.2017, jolloin Sr1 3107 veti T 5484/5489:n.

Pori–Mäntyluoto-rataosa sähköistetään 2018–19. Porin kaupunki rahoittaa merkittävän osan hankkeesta.

Liikenneviraston laitospalokunta saa alkukeväällä 2017 ensimmäisen raskaan raivausautonsa. Auto sijoitetaan Riihimäelle ja se toimii pilottina muille yksiköille. Saurus-autot rakennetaan Scanian alustalle Sammutin Oy:n tehtailla Säynätsalossa. Liikennevirasto sai ensimmäiset kolme Land Rover -johtoautoa jo viime vuonna. Ne sijoitettiin aluksi Riihimäen tukikohtaan. Niiden alkuperäiset numerot P 30–32 on muutettu talvella numeroiksi 50–52. Jo pelkillä johtoyksiköillä on tehostettu merkittävästi häiriötilanteiden hallintaa, mm. junaliikenteen käynnistämistä henkilöonnettomuuksien jälkeen. Alkuvaiheessa ne on miehitetty Rataliikennekeskuksen henkilökunnalla, jatkossa toimintaan tulee mukaan palveluntuottajiakin. Autojen lisäksi virastolle on jo hankittu mönkijä, joka sopii rautatietunneleissa sattuneiden tapausten selvittelyyn.

Suomen Rautatiemuseon ns. Leenan raiteesta valmistui syksyllä 2016 yleissuunnitelma. Raidetta on kaavailtu jatkettavan lähelle Hyvinkään rautatieasemaa. Vaihtoehtojen osoittauduttua varsin kalliiksi laadittiin raiteesta vielä 2017 puolella yksinkertaistettu ratkaisu. Hankkeen ajatus on ennen kaikkea parantaa museon saavutettavuutta pidemmän matkan junilta. Lähinnä tapahtumapäivinä museon oma juna kuljettaisi asiakkaita rautatieaseman luota museolle. Rakentamiseen ei kuitenkaan päästä ainakaan vielä tänä vuonna.

Suomen Rautatiemuseo on saatu hyvin kameravalvonnan piiriin, kun sinne on 2016 lopussa sijoitettu kaikkiaan 19 valvontakameraa. Näillä ehkäistään tehokkaasti ilkivaltaa ja asiatonta liikkumista. Kamerajärjestelmä on liitetty Liikenneviraston turvavalvomoon Pasilaan.

Keravalle rakennettava radantarkastushalli toteutetaan kustannusten säästämiseksi aiemmin suunniteltua hieman pienempänä. Sinne ei sijoitetakaan Sm2:sta kaavailtua ETCS-koejunaa. Keravalle suunnitellaan myös eräänlaista Mini-Dixiä eli liike- ja parkkitaloa välittömästi puisen asemarakennuksen pohjoispuolelle.

Olli–Porvoo-rataosan tasoristeysvaroituslaitteistojen ulkoasennukset neljään tasoristeykseen saatiin pääosin valmiiksi 2016 lopussa, jonka jälkeen tammi–helmikuussa 2017 on tehty laitteistotestauksia. Junia on simuloitu läheisiä teitä kulkeneilla lähettimillä varustetuilla autoilla. Ulkoisesti museaalisten laitteiden laitetiloihin on rakennettu testiohjauslaitteistot edullisten radiopohjaisten ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Varsinaisessa raiteessa ei ole lainkaan kaapeleita, virtapiirejä tai akselinlaskijoita.

Pohjanmaan radalla nostettiin nopeuksia loppuvuonna 2016 useilla alueilla: 30.11.2016 Pännäisissä (2,5 km), 8.12.2016 Seinäjoki–Lapua (23 km), 11.12.2016 Kokkola–Eskola (55 km) sekä 18.12.2016 Ylivieska–Oulainen (27 km) ja Vihanti–Hirvineva (26 km). Suurimmaksi nopeudeksi tuli 200 km/t paikallisia rajoituksia lukuun ottamatta.

Ahonpään liikennepaikka Pohjanmaan radalla avattiin 10.12.2016.  Sen sijainti on km 690+468 ja lyhenne Aho.

Härmä avataan henkilöliikenteelle 19.6.2017 alkaen. Pysähdykset palvelevat erityisesti läheistä huvipuistoa. Asemalta järjestetään jatkoyhteydet huvipuistoon. Paikallisesti aseman nimeksi on esitetty PowerPark-Härmä.

Noormarkun asemarakennus Pori–Parkano-rataosalla tuhottiin syksyllä 2016 ilkivaltaisesti sisältä lähes täysin. Porin kaupungin rakennuslautakunnalle on esitetty tammikuussa 2017 rakennuksen purkua. Tapaus kuvastaa varsin hyvin virallisestikin suojeltujen rautatierakennusten tilannetta, ellei niihin ole saatu asukkaista tai muuta kunnollista aktiviteettia.

HSL-alueen rautatieasemille asennetaan vuonna 2017 HSL:n Voyager-tyyppisiä lipunmyyntiautomaatteja. Ne toimittaa ranskalainen Parkeon.

Lipunmyynti Riihimäki–Lahti-junissa jatkunee vuoden 2017 loppuun saakka, johon mennessä rataosan asemille saadaan lipunmyyntiautomaatit.

Lähiliikenteen sektorimerkit otettiin käyttöön matkustajainformaatiolaitteissa viimein 5.1.2017 (ks. Resiina 4/2016 s. 53); aikaisemmin ne olivat olleet mm. väliaikaisissa testeissä. Symboleista voi nyt erottaa pituuden mukaan esim. Sm2/4- ja Sm5-junat.

VR:n lähiliikenne laajentunee 19.6.2017 Tampereelle saakka. Tämä tarkoittaisi Sm4-junien ajamista lähiliikenteen kuljettajilla ja uuden konduktöörimallin mukaisella junahenkilöstöllä. Kun samalla uusien FLIRT-junien myötä Sm2:t poistuvat kaupunkirataliikenteestä, toteutetaan myös kalustomuutoksia. Sm2-junilla ajetaan jatkossa Kouvolaan Eil-kalustolla kulkevat Z-junat ja Helsinki–Riihimäki D-junat. Viimeksi mainituille lisätään Tikkurilan pysähdys. Koska lähiliikenteen kuljettajia ei riitä kaikkiin juniin, nämä ja Riihimäki–Lahti-junat ajetaan junaliikennöinnin kuljettajilla. Eil-kalusto poistunee vakiokierrosta lukuun ottamatta pakettikatkoyön kalustoa, jossa on 1 Eil ja 1 Eilf.

Helsinki–Riihimäki-välillä tehdään keväällä ja kesällä 2017 poikkeuksellisen paljon ratatöitä. Ne liittyvät HELRAan eli Helsingin ratapihan uudistamiseen, Pasilassa lisäraiteeseen ja Tripla-hankkeeseen sekä Pasila–Riihimäki-välillä radan kapasiteetin nostoon lisäraiteita rakentamalla. Helsinki–Pasila-välin monet vaihdetyöt ja suojastusvälien lyhentäminen uusilla opastimilla edellyttävät töiden aikana jopa joidenkin junien kääntymistä Pasilassa.

Pasilan pysähdyspaikat siirtyvät kaupunkiratojen raiteilla viitisenkymmentä metriä pohjoisemmaksi 14.3.2017 alkaen. Sekä Pasilan väliaikainen että nykyinen asema ovat käytössä kevään ajan, kunnes nykyisen aseman purku aloitetaan kesällä. Se avataan täysin uudestaan rakennettuna syksyllä 2019. Aikaisemmasta asemasta jää jäljelle vain varsinainen raiteiden päällä oleva betonikansi pilareineen.

Karjaan veturitalli on ollut myynnissä loppuvuonna 2016. Tarjousten jättöaika umpeutui 16.12.2016. Tilaa kaavailtiin mm. kulinaariseksi keskukseksi, mutta paikka ei sovi likaantuneen maan ja rakenteiden takia ruoanlaittoon tai asumiseen. Myyntipäätöstä ei ole vielä tehty, koska paikalla tehdään ensin lisäselvityksiä kiinteistön puhdistustarpeista.

Kouvolan asema-alue muuttuu radikaalisti kesään 2019 mennessä, jos suunnitelmat matka- ja tapahtumakeskuksen rakentamisesta toteutuvat. Suunnittelutiimiin kuuluvat Jatke Oy, Arkkitehdit Soini & Horto, Sito Oy ja Realprojekti Oy. Asemakaavapäätös tehdään 2018 alussa ja rakentaminen alkaisi samana vuonna. Kouvolan ”Ruuhveltti”-muistomerkkiveturi Tk3 852 saa väistyä rakentamisen tieltä. Koska veturi on jo silmämääräisestikin surkeassa kunnossa, se ilmeisesti romutettaisiin. Tilalle hankittaisiin ehkä uusi veturi, mutta sijoituspaikkaa sille ei vielä ole.

Rauman rautatien 120-vuotisjuhlat pidetään 16.8.2017. Rautatie luovutettiin väliaikaiselle liikenteelle 15.4.1897 ja yleiselle yhdysliikenteelle 16.8. samana vuonna.

Bahn Sutter järjestää lähinnä saksalaisille rautatieharrastajille höyryjunamatkan 6.–10.6.2016 reitillä Nurmes–Kontiomäki–Oulu–Kemi–Oulu–Ylivieska–Iisalmi–Siilinjärvi–Viinijärvi–Joensuu–Nurmes. Veturina on 995. Heinäkuun alussa Suomessa vierailee puolestaan PTG Rail Tours. Se kiertää Suomea 1.–9.7.2017 käyden lähinnä dieseltilausjunilla mm. Porvoossa, Hangossa, Naantalissa. Uudessakaupungissa, Jokioisilla, Valkeakoskella, Tahkoluodossa, Mäntässä, Vuonoksessa ja Ilomantsissa.

FINEST-hankkeen eli Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin tarveselvityksen on määrä valmistua maaliskuussa 2018. Alkuvuonna 2017 on tehty mm. hankkeen suunnitteluperusteita.

Rata 2018 -tapahtuma järjestetään 23.–24.1.2018 Turun Logomossa. Kyseessä on kymmenennet ratapäivät. Nyt on mahdollista tehdä tapahtumaan esitelmäehdotuksia, lisätiedot löytyvät osoitteesta www.liikennevirasto.fi/rata2018.

Suomi 100 vuotta -juhlavuosi aloitettiin rautateiden osalta Lättähattuloppiaisena Suomen Rautatiemuseolla 6.–8.1.2017. Teemana oli nimensä mukaisesti Dm6–7-junat ja niiden käyttö Suomessa.

Liikennemaisema 100 vuotta -dioraamanäyttely on esillä tänä vuonna yleisölle ainakin Suomen Rautatiemuseossa 13.5.–11.6., Liikenneviraston aulassa Pasilassa ma–pe 13.–29.6., Juvan kuntatapahtumassa 8.–9.7., Wellamossa Kotkassa 11.–16.7., Bore-laivassa Turussa 18.–24.7., Höyryfestivaaleilla Jokioisilla 29.–30.7., Tekniikan Museossa Helsingissä alustavasti noin 12.8.–1.10. ja Valtakunnallisilla Pienoisrautatiepäivillä Pirkkahallissa Tampereella 18.–19.11.2017. Dioraamat esittävät yhtä ja samaa kuvitteellista suomalaista paikkakuntaa ja sen liikenneolosuhteita vuosina 1917, 1967 ja 2017. Kaikissa dioraamoissa on toimivat pienoisrautatiet. Pienoismallien mittakaava on H0 eli 1:87.

Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry viettää 50-vuotisjuhliaan 30.8.2017, jolloin tulee kuluneeksi täsmälleen 50 vuotta silloisen Veturien Ystävät ry:n perustavasta kokouksesta. Yhdistys on siis toiminut puolet itsenäisen Suomen olemassaoloajasta.

Transtech Oy on saanut tai saamassa huomattavan määrän uusia raitiovaunutilauksia. Helsingin 40 Artic-vaunun tilausta täydennettiin 20 vaunulla, joten niitä toimitetaan vähintään 60. Jokeri-pikaraitiotielle toimitetaan Kajaanista 29 Artic-kaksisuuntavaunua, pituudeltaan 35 metriä. Tampereelle Transtech toimittaa 15–20 ForCity Smart Artic -vaunua, optiossa on jopa 46 lisävaunua. Näiden vaunujen pituus on 37 metriä ja raideleveys edellisistä poiketen 1435 mm. Laajasalon tulevan raitiotien kalustohankinta tehdään parin vuoden päästä.

Laajasalon raitiotien Kruunusillat-hankkeeseen kuuluva Kruunuvuorensilta Korkeasaaren ja Kruunuvuoren välillä tulee olemaan Suomen pisin silta. Myös Korkeasaari saa raitiovaunupysäkin. Rakennustyöt aloitetaan 2018–19. Suurin nopeus raitiotiellä tulee olemaan 60 km/t, tällöinkin ajetaan näkemällä ilman opastimia. Reitillä on varauduttu 45 metriin vaunuihin – mahdollisesti aluksi lyhempiä, joiden pidentämiseen varaudutaan. Pääteasemaa kaavaillaan Kaivokadulle Helsingin päärautatieaseman luo. Vaunut ovat Jokerin tapaan kaksisuuntavaunuja. Vaunuja tarvitaan runsaat 20 ja niiden säilytysvarikko tulee Laajasalon Yliskylään. Uutta raitiotietä tulee noin 10 km.

Turun Kakolanmäen funikulaarin laitteistot toimittaa italialainen Leitner Ropeways. Perinteikäs yritys on perustettu jo 1888. Hankinnan arvo on vajaat kaksi miljoonaa euroa. Turun kaupunki sai voittaneen lisäksi kolme muutakin tarjousta. Funikulaarin kokonaiskustannusarvio asemineen ja ratoineen on 3,1 miljoonaa euroa. Radan pituus tulee olemaan noin 130 metriä. Funikulaari muodostaa hyvän vaihtoyhteyden linja-autolinjalle 1 sekä Föri-lautalle. Se on tavoitteena saada valmiiksi ennen Tall Ships Race -purjehduskilpailua, joka poikkeaa Turkuun 20.–23.7.2017.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron seuraava resiinaralli pumpataan 7.–8.7.2017 reitillä Viljandi–Lelle–Pärnu. Myös Kaspar-höyryveturia L 3297 on kaavailtu ajoon; toteutuessaan pyritään samassa yhteydessä myös suomalaisille alan harrastajille tarjoamaan höyryjuna-ajoja.

Vuodenvaihde 2016–17 oli jo kolmas peräkkäinen, kun Viron ja Venäjän välillä ei ajettu ainoatakaan venäläistä lisäpikajunaa. Lisäkapasiteetti hoidettiin Moskovan junaan liitetyillä lisävaunuilla. Pääsiäisen yhteydessä lisäjunia tullee olemaan.

Runsas ja tuiskuava lumentulo häiritsi Elronin matkustajajunaliikennettä poikkeuksellisen paljon 5.1.2017. Ongelmat kohdistuivat Tallinnaan Balti jaaman vaihteisiin, joita ei saatu puhdistettua riittävän tehokkaasti. Häiriöt heijastuivat koko maahan, ja useat junat myöhästyivät puolesta puoleentoista tuntiin. Joitakin junia jouduttiin perumaan ja yhteyskatkojen takia käyttämään junia korvaavia linja-autoja.

Moskova–Tallinna yöjuna vedettiin 7.2.2017 Narvasta varsin epätavallisella vetovoimalla. TEP70 0230 rikkouduttua otettiin apuun Narvassa sattumalla olleen mittavaunujunan vetäjä DR1B-moottorivaunupari 3704+3716. Tämä yhdistelmä veti kuusivaunuisen junan vetureineen ja matkustajineen perille Tallinnaan.

Resiinassa 4/2016 s. 59 mainittujen Tallinnan KT4D-vaunujen 140–142 lisäksi vaunut 136, 138 ja 168 (ent. Cottbus nro 56, Cottbus 61 ja Erfurt 470) on lähetetty Tšekkiin muutettavaksi retro-raitiovaunuiksi. Cottbusilaiset ovat valmistuneet 1990 ja tulleet Tallinnaan 2004–05, erfurtilainen on vuodelta 1981 ja tullut Tallinnaan 2008. Vaunujen muutostyön ovat suunnitelleet AS Ühinenud Depood ja Inekon Group AS. Kuuden vaunun muutostyön kustannusarvio on lähes 4½ miljoonaa euroa. Vanhoista vaunuista hyödynnetään telit ja perusrakenne. Muutoin vaunut varustetaan uudenaikaisella tekniikalla, mm. lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, oviautomatiikalla jne. Valmistuvat vaunut asetetaan elokuusta 2017 alkaen linjalle 3 Tondi–Kadriorg. Sopimuksen mukaan viimeisen vaunun on oltava valmiina 21.8.2017 mennessä.

Iso-Britannian EU-äänestyksen tuloksen takia Viron vuoro johtaa Euroopan Unionia siirrettiin puoli vuotta aikaisemmaksi, joten jakso alkaa jo heinäkuussa 2017. Tämä muuttaa myös Tallinnan raitioteiden rakentamista. Raitiotielinjan 4 jatkon Tallinnan lentoasemalle oli suunniteltu valmistuvan marraskuussa 2017. Rakennussuunnitelmaa on nyt muutettu, jotta raitiovaunut saataisiin palvelemaan lentoasemaa jo elokuun lopussa tai syyskuun alussa (Resiina 4/2016 s. 58). Osanottajien pääsy suoraan keskikaupunkiin raitiovaunulla helpottaa kokouksien logistiikkaa. Muun muassa kunnostettua vanhaa sähköasemaa Kultuurikatel (Põhja puiestee 27a) halutaan käyttää kokouksiin; se sijaitsee vain satakunta metriä lähimmästä Linnahallin raitiovaunupysäkistä.

Latvia

Latvian rautatiet on aloittamassa laajan sähköistysohjelman, jossa nykyinen 257 km sähköistetty verkko laajennetaan 839 km pituiseksi ja lisäksi kaikki tasavirtaradat muutetaan 25 kV vaihtovirralle. Ensimmäisenä 2019–2025 sähköistetään tärkeät tavaraliikenteen radat, jotta nykyiset vanhenevat dieselveturit voidaan korvata suoraan uusilla sähkövetureilla. Tämän jälkeen Riian ympäristön lähiliikenteen tasavirtaradat uusitaan vaihtovirralle.

Venäjä

Moskovan ja Berliinin välinen Talgo-junaliikenne aloitettiin 17.12.2016. Aluksi viikoittain ajetaan kaksi junaparia. Junat lähtevät Moskovasta lauantaisin ja sunnuntaisin klo 13.05 ja ovat perillä Berliinissä Ostbahnhofilla seuraavana aamuna klo 7.19. Jos esimerkiksi Helsingistä lähtee matkaan Tolstoilla perjantaina klo 17.47, saapuu matkaaja Berliiniin varhain sunnuntaiaamuna; Moskovaan jää aivan riittävästi asemanvaihtoaikaa. Paluujunat lähtevät Berliinistä sunnuntaisin ja maanantaisin. Venäjän rautatiet tilasi 2011 seitsemän 20-vaunuista Talgo-junaa. Niistä neljä on tarkoitettu vain leveäraiteiselle rataverkolle. Nämä junat ovat liikennöineet 1.6.2015 alkaen Moskovan ja Nižni Novgorodin välillä. Kolme junista on varustettu automaattisesti raideleveyden vaihtavilla pyöräkerroilla. Raideleveyden vaihtolaitteisto on rakennettu Brestiin Valko-Venäjän ja Puolan rajalle, missä junat ajavat laitteiston läpi noin 15 km/t nopeudella. Kansainvälisen liikenteen junat koostuvat 20 vaunusta, jotka ovat generaattorivaunut rungon kummassakin päässä, viisi toisen luokan makuuvaunua, kaksi ensimmäisen luokan päivävaunua, kaksi ravintolavaunua ja yhdeksän ensimmäisen luokan makuuvaunua. Junissa on passiivinen kallistusjärjestelmä ja niiden suurin rakenteellinen nopeus on 200 km/t (lisää tietoa ks. Resiina 2/2016 s. 62). Venäläisen nykykäytännön mukaan nimetä uudet junatyypit lintujen mukaan tämän junan kutsumanimi on Стриж (Strizh eli tervapääsky).

Ruotsi

Tukholman Citybanan avataan liikenteelle 10.7.2017. Tällä hetkellä Tukholman päärautatieaseman Stockholm C:n eteläpuolella kaksiraiteista päärataa kulkee noin 550 junaa päivässä, näistä noin 60 % on lähiliikennejunia. Citybanan myötä kaikki lähiliikennejunat siirtyvät uudelle maan-/merenalaiselle radalle. Citybanan tunneliradan kokonaispituus on noin kuusi kilometriä. Uudelle radalle tulee kaksi uutta asemaa Stockholm City ja Stockholm Odenplan. Näistä jälkimmäinen korvaa nykyisen maanpäällisen Karlbergin aseman. Nyt siis kannattaa vielä käydä kuvailmemassa vanhan kaupungin kupeessa olevilla silloilla äärimmäisen tiheää junaliikennettä. Kauko- ja tavarajunat säilyvät nykyisellä radalla toki jatkossakin.

Tanska

Tanskassa jatketaan painetun Tog i Danmark -aikataulujulkaisun painatusta toistaiseksi – harvinaisena poikkeuksena Euroopassa.

Uuden Kööpenhamina–Køge–Ringsted-rautatien kiskotustyöt valmistuvat touko–kesäkuussa 2017. Tämä 250 km/t nopeuden salliva rautatie avataan liikenteelle 9.12.2018.

Saksa

Harzin kapearaiteisille radoille (Harzer Schmalspurbahnen, HSB) toimitettiin huhtikuussa 1996 uusi dieselmoottorivaunu, joka oli suunniteltu Saksan kapearaiteisten rautateiden tulevaksi moottorivaunutyypiksi, osittain korvaamaan höyryveturijunat. Vaunu sai tunnuksen 187 015 ja sen valmisti DB:n Wittenbergen konepaja. Sarja ei kuitenkaan edennyt tästä pilotista eteenpäin. Sen sijaan Halberstadtin konepaja toimitti neljä erilaista moottorivaunua 187 016–019 Harzin radoille ja kaikki muut radat pysyivät lähes kokonaan höyryvetoisina. HSB:n moottorivaunukiertoon tarvitaan päivittäin viisi moottorivaunua ja tähän riittävät hyvin neljä halberstradtilaista sekä kolme vanhaa Langeoorger-vaunua. Siksi ainoa latuaan oleva prototyyppivaunu 187 015 voitiin poistaa liikenteestä loka–marraskuun vaihteessa 2016. Suuri osa radan liikenteestä hoidetaan edelleen höyryvetureilla ja lisäksi Nordhausenin lähiliikenteessä liikennöi myös duo-raitiovaunuja diesel- ja sähkökäytöllä.

Münchenin Franz-Josef-Strauß -lentoaseman 2-terminaalin Satelliittiterminaali (portit K ja L) otettiin käyttöön 26.4.2016. Sen ja pääterminaalin välinen matkustajaliikenne hoidetaan sisäisellä kumipyörämetrolla. Lähtöselvitykset tehdään itse pääterminaalissa, joten suuria matkatavaroita ei metrossa nähdä. Laiturit on varustettu automaattiportein, jotka avautuvat junan pysähdyttyä kohdalle. Nelivaunuisia INNOVIA APM 300 -junayksiköitä on kolme. Ne on varustettu CITYFLO 650 -automatiikalla, joka hoitaa junan kulun ilman kuljettajaa. Jokaiseen vaunuun mahtuu 93 matkustajaa. Itse 382 metrin matka kestää hieman alle minuutin suuntaansa. Metron kalustoineen on toimittanut Bombardier Transportation, joka on tehnyt myös 9-vuotisen järjestelmän huoltosopimuksen. Tällaisia kolmannen sukupolven INNOVIA APM -metroja (APM = automated people mover) on Münchenin lisäksi Arabiemiirikunnissa Dubain lentokentällä ja Saudi-Arabiassa Jeddan kentällä.

Sveitsi

Sveitsin painettu valtakunnallinen aikataulu ilmestyi viimeisen kerran loppuvuodesta 2016. Vuoden 2017 aikataulut ovat kolmessa kirjassa, joissa on sivuja yhteensä melkein 6000! Nyt painos on vain 25.000, kun sen ennen nettiaikakautta oli noin 500.000. Jatkossa kirja ilmestyy vain sähköisenä.