KALUSTOMUUTOKSET HUHTIKUU–HEINÄKUU 2017

Uudet rekisteröinnit

• 11 Sm5 (94102081071– 94102081081)
• 10 Sr3 (91103103301– 91103103310)
• 15 Edo (50108697626– 50108697640)

Palautettu koodille 00 (käytössä oleva)

• 1 BH (061394)
• 1 BHv (061113)
• 1 BO (070780)
• 1 BXTe (018101)
• 1 Gbk (46019, EU-tunnus Glos 41101381019)
• 2 Gbkk (47144 ja 47354, EU-tunnus Gloss)
• 1 Gbl (48250, EU-tunnus Gblss)
• 1 Gblk (49890, EU-tunnus Gblss)
• 1 Gbln (463898, EU-tunnus Gbls)
• 2 Kas (104756 ja 104781, EU-tunnus Ekkos)
• 3 Kbps (43103424001– 43103424003)
• 4 Ohn (79538, 79545, 79879 ja 79880, EU-tunnus Sps)

Muutettu kalusto

• 10 Sgm sarjaan Hains
• 12 Ob sarjaan Hains

Romutetuiksi merkityt

• 1 BHpy (980121)
• 1 Ei (22337)
• 3 Tka7 (176, 177 ja 188)
• 1 Tte (26)
• 1 Ttk1 (825)

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina lehdessä 3/2017.

Sr2 3229 on keväällä 2017 varustettu mittalaitteilla erilaisia koeajoja varten. Ulkoisesti laitteita ei juuri ole voinut havaita. Siinä on mm. kokeiltu muovipinnoitettuja puskimia. Veturia käytettiin mm. kesäkuussa koeajoissa pääradalla.

Sr3-veturit saivat Trafilta tyyppihyväksynnän 23.5.2017. Kymmenen ensimmäistä veturia, 3301–3310, saivat seuraavana päivänä Trafin käyttöönottoluvan, joten ne voitiin ottaa heti normaaliin liikenteeseen. Mielenkiintoinen detalji oli, että 3309 ja 3310 saivat käyttöönottoluvan ennen kuin olivat maassa; ne tuotiin Hankoon ja edelleen Hangosta Ilmalaan 29.5.2017. Kaupallinen liikenne Sr3-vetureilla aloitettiin 31.5.2017. Ensimmäinen juna oli T 3764 Tampereen Viinikasta Vuosaareen. Veturina oli Sr3 3304.

Sr3-vetureita käytettiin kesällä mm. Vartiuksen pellettijunissa, mutta tämä keskeytettiin väliaikaisesti heinäkuussa, koska 8.7.2017 vetureissa 3302+3306 ilmeni kaksi kertaa kulunvalvontavika. Häiriöiden seurauksena tapahtui hätäjarrutus. Korvaajina olivat Sr2:t. Sr3-vetureita ei toistaiseksi käytetä matkustajajunissa.

Sr3 3302 kävi 5.10.2017 esittelyssä Helsingin aseman raiteella 5. Veturin lisäksi esiteltiin 4-akselisia selluloosan kuljetukseen tarkoitettuja Hains-vaunuja nrot 81 10 2717 054-7 ja 2717 107-3, joissa on mm. uudenlainen pressujen lukitusjärjestelmä. Kokoonpano tuli Riihimäki tavarasta junanumerolla T 58100 ja palasi takaisin numerolla T 52103.

Sr10-veturit 93 10 3113 501-1 ja 502-9 otettiin käyttöön Äänekosken uuden biotuotetehtaan puunpurkuraiteistolla elokuussa. Ne saivat koekäyttöluvan Trafilta 7.8.2017. Kyseessä ovat Mantsinen Groupin omaan käyttöönsä valmistamat LOCO 100 E -tyyppiset robottiveturit, jotka pohjautuvat Logisterin aiemmin valmistamiin robottivetureihin. Vetureissa on sähköhydraulinen voimansiirto ja ne saavat käyttövoimansa kiskojen välissä kulkevan kaapelin avulla. Tämän takia vetureiden liikennöintialue on varsin suppea, mutta se ulottuu kuitenkin 25 kV ajojohdon alle. Sr10:n paino on 100 t; ajonopeus ilman vaunuja on 3 km/t ja vaunujen kanssa 1 km/t.

Dv12 2529 ja 2755 sekä Hkba-vaunu 126701-2 suistuivat vaihtotöissä Äänekoskella 13.6.2017 alkuillasta. Vetureista vuoti polttoainetta ja jäähdytysvettä radalle. Raivaustyöt kestivät lähes vuorokauden, jonka jälkeen päästiin korjaamaan ratavaurioita.

Dv12 2753 ajautui 22.8.2017 Joutsenossa vaihtotyöyksikkönä 6651 ratapihan pohjoispäässä raidepuskimen läpi. Veturi kuitenkin pysähtyi ennen alas Saimaantielle viettävää rinnettä. Edellinen vastaava tapaus sattui samassa paikassa 26.4.2011, jolloin Dv12 2625 ajautui puskimen läpi, ja sitä edellinen 9.2. samana vuonna.

Dr14-sarjan konepajakorjausten läpivienti on suunniteltu olevan viimeinen Hyvinkään konepajan suurista töistä ennen sen toiminnan lopettamista.

Dr15-veturin 2439 pääkone on nykyään ms Boren (ns. Nolla-Bore) styyrpuurin- eli oikeanpuoleisena pääkoneena. Kone asennettiin laivaan 1987, kun alus muutettiin höyrykäytöstä dieselkäyttöön. Kone on Wärtsilän tyyppiä 12V22C, erittelynumero tehdaskorjauksessa oli 17059 ja alkuperäinen valmistusnumero 2056. Laivan molemmat pääkoneet ovat käyneet tehdaskorjauksessa ennen Boreen asentamista. Bore on nykyään museolaivana Turun Aurajoessa. Alus oli liikenteessä 1976 saakka nimellä Bore, 1977–1984 Borea ja 1987–2010 dieselöitynä Kristina Regina.

Dr16-sarjan viimeinen Hyvinkään konepajalla korjattu veturi on 2817. Se valmistui K65-komponenttipäivityksestä syyskuussa 2017. Veturiin on asennettu mm. uusi kosketusnäyttöpohjainen ajopöytä. Tämän jälkeen sarjan suuret korjaukset sarjalle tehdään pääasiassa Oulussa.

Dr18 102 suistui kiskoilta vaihtotöissä Kotkan Mussalon vaihteessa 744 illalla 17.5.2017. Veturi saatiin kiskoille seuraavana aamupäivänä. Suistuminen oli monen tekijän summa.

Dr18-veturit 104 ja 105 on saatu ajoon. Ne saivat Trafin ns. täydentävän käyttöönottoluvan 19.10.2017; sillä täydennettiin aikaisemmin Tšekissä saatua käyttöönottolupaa. Veturit hinattiin 29.9.2017 Fenniarailin omalla junalla 17002 Vainikkalasta Kotkan talleille käyttökuntoon saatettaviksi. Kumpikin veturi on valmistettu CZ LOKO:n Jihlavan tehtailla, kun kolme ensimmäistä sarjan veturia tehtiin Česká Třebovássa. Vuodesta 2016 alkaen CZ LOKO on muuttanut toimintamalliaan niin, että vanhojen vetureiden uudelleen rakentamiset – kuten nyt on kyse – tehdään yrityksen pienemmässä Jihlavan tehtaassa. Veturit saivat 1524 mm telit alleen Slovakiassa Haniska pri Košiciachissa, minne Ukrainan leveäraiteinen rata ulottuu. Veturit siirrettiin sitten Ukrainan, Valkovenäjän ja Venäjän kautta Vainikkalaan. Niissä on aikaisempien tapaan kavennettu telien keskimmäisten pyöräkertojen laippojen paksuutta kulkuominaisuuksien parantamiseksi kaarteissa. Valmistaja on antanut vetureille EffiShunter 1600 -tuotenimen. Lisäkalustoa tarvitaan erityisesti ensi vuoden alussa alkavaa Vainikkalan rajan ja Kuusankosken sekä Imatrankosken rajan ja Lauritsalan välistä raakapuujunaliikennettä varten. Aikaisemmin VR on hoitanut nämä UPM:n kuljetukset. VR jatkaa UPM:n kotimaan liikenteen operaattorina.

Sm2-junien viimeinen liikennöintipäivä K-junissa oli 24.3.2017 (Resiina 2/2017 s. 49). Tämän jälkeen kuitenkin 9.6.2017 ajettiin kokoonpanolla Sm2 6059+6085 seuraavat vedot ja K-junat: 64130–9439–9434–9477–9472–9513–9510–9551–9548–65009. Tämä johtui Sm5-junien korjausruuhkasta.

Sm2-junien käyttö HSL-liikenteessä loppui 16.6.2017. Viimeisenä junana ajettiin U 8558 Kirkkonummi–Helsinki kokoonpanolla 6079+6055. Virallisesti HSL-junissa siirryttiin käyttämään yksinomaan Sm5-kalustoa maanantaista 19.6.2017 alkaen.

Sm4- ja Sm5-kaluston valvontakamerajärjestelmät päivitettiin, koska konduktöörit lopettivat ko. kalustossa 19.6.2017 alkaen tähystyksen ja ”valmis lähtöön” -opasteen antamisen kuljettajalle. Kamerat kuvaavat eteisiä kuljettajanäyttöihin. Järjestelmissä on ollut kuitenkin vikoja ja esimerkiksi 5.7.2017 VR antoi yleisen luvan viikoksi liikennöidä kalustolla ilman toimivaa kamerajärjestelmää. Kameroita ei ole asennettu Sm2-kalustoon, jossa konduktööri tähystää ja ilmoittaa lähtövalmiuden kuljettajalle entiseen tapaan sähkösoitolla.

Sm5-yksiköiden viimeiset hinaukset Turusta Ilmalan varikolle tapahtuivat seuraavasti:

Nro	Pvm	Juna	Veturi
80	8.6.2017	11688	2504
81	16.6.2017	11688	2609

Sm5-junista viimeinenkin, eli juna 81, saatiin koeajoihin kesäkuun viimeisellä viikolla. Se sai Trafin käyttöönottoluvan 18.7.2017, jolloin koko sarja oli valmis liikenteeseen. Kaupalliseen liikenteeseen yksikkö tuli 18.8.2017.

Sm5-junat saivat kesäkuussa C-vaunun kylkiin suurikokoiset polkupyöräosastomerkinnät. Pyörien kuljetus lähijunissa muuttui vapaaksi 19.6.2017 alkaen.

Sm5 nro 06 on saanut kesäkuussa 2017 ensimmäisenä ”vanhana” junana lilan värityksen, muttei uutta penkkijärjestystä eikä tuolloin vielä oviautomatiikkaa.

Sm5-junien oviautomatiikkamuutokset alkupään yksiköihin 01–41 aloitettiin kesällä ja saatiin tehtyä syyskuun 2017 loppuun mennessä. Muutostyön jälkeen ovinapin painallus muistaa oven avauspyynnön ovilukituksen vapauttamiseen saakka, eikä nappia tarvitse enää painaa lukituksen poiston jälkeen. Vastaava toiminto oli junissa 42–81 jo uutena.

Sm5:t 18 ja 46 vaurioituivat päistään Ilmalan varikolla 20.8.2017. Yksiköt osuivat kiinniajettaessa toisiinsa liian kovasti, jolloin mm. automaattikytkimet ja puskimet kärsivät melkoisia vaurioita.

ČME3-dieselveturi 1327, EVN-numeroltaan 99 26 0201 021-6, siirrettiin 27.–29.6.2017 maanteitse Hangosta Muhokselle sepelijunien vetoon Oulu–Kontiomäki-perusparannustyömaalle. Veturin omistaja Leonhard Weiss toimii Destia Railin aliurakoitsijana tällä työmaalla. Veturin lisäksi Virosta tuotiin kymmenen sepelivaunua, joihin liitettiin työmaalla jo ennestään olleita Leonhard Weissin sepelivaunuja sekä Destian vaunukalustoa. GOST-normien mukaiselle veturille ei myönnetty siirtolupaa junana. Veturi ja vaunut siirrettiin 3.9.2017 Pikkaralasta Oritkariin. Sieltä ne vietiin maanteitse Hankoon ja edelleen laivalla Viroon.

VR:n vetureihin asennetaan alkusyksyyn 2018 mennessä Motorolan toimittamat VIRVE-ohjaamoradiot.

Robert Sands Järnväg (ks. Resiina 3/2016 s. 24–26) on ostanut 3.7.2017 Ruhrthaler-veturin (3755/1962) Vaasasta. Se siirrettiin RSJ:lle 19.7.2017. Veturi on ollut alun perin käytössä Pietarsaaressa Schaumanin tehtailla vuoteen 1974. Siinä on edelleen alkuperäinen MB:n kaksisylinterinen moottori, teholtaan noin 25 hv. Juuri tätä D24Z-tyyppiä on valmistettu ainoastaan seitsemän; samaa runkoa on kuitenkin käytetty muissakin veturimalleissa.

Tk3 1132:n kunnostus ajokuntoon etenee Suolahdessa. Veturi on tarkoitus saada ajokuntoon tämän vuoden aikana. Suolahteen 1132 päätyi viime vuonna perikunnan lahjoituksena, sen aikaisempi sijoituspaikka oli Porvoossa. Lisäksi veturia on kunnostettu Helsingin Pasilassa.

Tk3 1150 on sijoitettu Toijalan Veturimuseoon. VR:n omistama veturi on ollut pitkään Suolahdessa. Se siirrettiin ajamalla Haapamäelle 24.8. ja edelleen hinaamalla Toijalaan 27.8.2017. Siirtojen välillä veturi mm. osallistui ”Evakkojunan” vetämiseen Tk3 1136:n kanssa Tampere–Haapamäki 26.8.2017.

Hr1 1009 kävi 7.–8.7.2017 ensimmäisenä Ukko-Pekkana Ristiinan radalla. Poikkeusluvassa suurimmaksi sallituksi nopeudeksi oli annettu Mynttilä–Ristiina-radalla 20 km/t. Rataosalla on kevyet K30-kiskot. Veturin laahustelin pyöräkerta suistui kiskoilta Kouvolassa laakerivian takia 9.7.2017. Toistunut laakerivika pysäytti junan siirtoajon Kouvolasta Turkuun Lohjalle 17.7.2017. Tämän johdosta Turun ympäristöön suunnitellut höyryajot Tall Ship Racen yhteydessä jouduttiin perumaan ja juna jäi seisomaan Lohjalle. Laakerikorjauksen jälkeen veturi ja juna siirrettiin Lohjalta takaisin Kouvolaan 23.–24.7.2017. Trafi selvittää laakerivaurioiden syytä yhdessä Höyryveturimatkat 1009 Oy:n kanssa.

Tve1 408:lla ajettiin edellä kerrotun tapahtuman seurauksena 21.7.2017 veturina kuusi edestakaista matkustajajunaa Turun aseman ja Turun sataman välillä. Veturiin otettiin enimmillään hytti täyteen matkustajia, mikä johti selvityspyyntöön Trafilta. Höyryveturimatkat 1009 Oy omistaa kyseisen veturin.

XT 01608, joka on seissyt pitkään Pieksämäellä ja sitten Kuusankoskella, on kunnostettu Kouvolan veturitalleilla matkustajakäyttöön. Vaunu kuuluu Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle.

Ardelt-höyrynosturi apuvaunuineen siirrettiin maantiekuljetuksena Porvoosta Toijalan Veturimuseolle 24.7.2017. Nosturi on valmistunut 1926. Apuvaunu on entinen M-sarjan vaunu.

Tka7 202 on myyty Go Track OÜ:lle Viroon.

Tka7 224 ja Ttk2 844 on myyty Sundström Ab Oy:lle.

Tka7 231 on myyty Pohjois-Suomen Rautatieharrastajille. Ennen ratakuorma-auton siirtoa 8.8.2017 Riihimäeltä Ouluun siitä poistettiin JKV-varustus.

Tukemiskoneet Ttk2 851 ja 853 on myyty VR Trackilta Railtek Oy:lle.

Matisa RR16MS-13 eli 16-kivinen tuliterä vaihteiden ja tasoristeysten hiontajuna on ollut alkusyksyllä koekäytössä Suomessa. Käynti liittyy koneen valmistajan tyyppitesteihin eikä Liikenneviraston tilauksiin. Juna tuli Suomeen Turun kautta 28.8.2017.

Railcaren sepeli-imuria testataan syksyn mittaan Suomessa, mm. Tampereen suunnalla. Ruotsalaisella koneella voidaan tehdä massanvaihtoa vaihdetta paikalta nostamatta. Teho on 25–30 m³ tunnissa. Koneella päästään lyhyihin työrakoihin, esim. 2–3 tuntia, ja radan tukikerros on auki vain lyhyen matkaa kerrallaan. Myös kaapelivauriot jäänevät pieniksi. Koneella voidaan myös ottaa kaapeleita esille. Tämä vähentäisi kaapeleiden katkeamista verrattuna mekaaniseen kaivamiseen.

Nordic Trackpartners Oy (NTP) on Graniittirakennus Kallio Oy:n ja Go Track OÜ:n perustama uusi ratatyöurakointiin erikoistunut yritys. Se on voittanut jo useita Liikenneviraston kilpailuttamia ratatyöurakoita, mm. Markkulan sillan kunnostuksen Jämsänkoski–Jyväskylä-välillä. Trafi on myöntänyt NTP:lle turvallisuustodistuksen. Yhtiö liikennöi ensimmäistä kertaa valtion rataverkolla 13.6.2017 välillä Vuosaari–Ilmalan ratapiha, kun Go Trackin UTka7 99 26 0259 006-7 (ent. VR Tka7 171) ajettiin satamasta pyöräsorviin junanumerolla 73600. UTka7:n lisäksi NTP:llä on ollut kuluneen kesän aikana käytössään kaksi Go Trackin Fcc-sepelivaunua (ent. VR Mas) sekä UTtk2 99 26 0221 002-1 (ent. VR Ttk2 849), joka työskenteli viimeksi Suomessa Sundströmin operoimana.

UTtk 99 26 0121 001-4 on Sundström Ab Oy:n Baltiasta kevättalvella hankkima Plasser & Theurer 08-475 4S -tyyppinen vaihteen- ja raiteentukemiskone. Nimen Tyyne saanutta konetyyppiä vastaavia koneita on käytössä VR Trackilla. Vaikka kone on hankittu yksinomaan Suomessa tapahtuvaa käyttöä varten, sitä ei ollut luontevaa rekisteröidä Suomeen. Suomeen rekisteröinti edellyttäisi uutta käyttöönottolupaa, kun taas ulkomaille rekisteröidylle työkoneelle tarvitaan täydentävä käyttöönottolupa, jonka saamisen edellytykset ovat kevyemmät. Sundströmille on jopa helpompaa ja nopeampaa perustaa Viroon tytäryhtiö, jonka nimissä Tyyne on edelleen rekisteröitynä Viroon, kuin yrittää saada kone suoraan Suomen rekisteriin.

UTtk 99 26 9121 007-2 Edelweiss on Leonhard Weiss RTE AS:n vuonna 2016 valmistunut vaihteen- ja raiteentukemiskone, joka korvasi muutaman vuoden Suomessa käytössä olleen UTtk 99 26 0121 006-3:n, lempinimeltään Troika. Koneet ovat samaa Plasser & Theurerin Unimat 08-275 3S -tyyppiä ja ne on suunniteltu sekä Suomen että Viron rataverkkojen vaatimukset huomioon ottaen. Troikan ajot Suomen rataverkolla päättyivät toistaiseksi Hankoon 8.5.2017 ja Edelweiss aloitti taipaleensa Suomen rataverkolla samasta paikasta 17.5.2017.

Ratatyökoneiden hyväksyntäkulut ovat kasvaneet merkittävästi viime aikoina määräysmuutosten takia. Esimerkiksi kulunstabiilisuuskokeiden kustannukset nousivat kymmeniä tuhansia euroja, kun yli 60 km/t kulkevilta työkoneilta alettiin edellyttää EN-standardin mukaisia instrumentoituja kulkutestejä. Aiemmin enintään 80 km/t kulkevien työkoneiden kulun stabiilisuus voitiin testata havaintopohjaisella koeajolla, eli ns. ”perstuntumatestillä”. Alan toimijoilta saatujen tietojen mukaan havaintopohjainen koeajo on koettu riittäväksi testausmetodiksi, eikä ratatyökoneiden kulun stabiilisuudessa ole ilmennyt mitään sellaista, mikä olisi edellyttänyt perusteellisempaa testaamista. Kun kulunstabiilisuustesteihin lisätään vielä vaatimus rekisteröintilaitteesta ja kasvaneet välilliset testauskulut, ovat ennestään huomattavat hyväksyntäkulut kasvaneet lyhyessä ajassa lähes 100 000 eurolla konetta kohden.

Eil-vaunustoiset lähiliikennejunat (kolme D-junaa ja kaksi Z-junaa) poistuivat liikenteestä 16.6.2017. Junat ajettiin vielä aamulla Helsinkiin ja edelleen Ilmalan varikolle. Illan junat ajettiin jo Sm2-kalustolla. Tämän jälkeen Eil-kalustoa on käytetty tilausjunissa. Kahta vaunua ylläpidetään sähköradan huoltokatkoöiden dieselvetoisia T-junia varten. Vaunuja siirrettiin sittemmin seisomaan Turkuun; 22.6.2017 ajetussa 14-vaunuisessa siirtojunassa MV 11901 oli 12 Eil-vaunua ja kaksi Eilf:ää. Myöhemmin Turun Heikkilään tuotiin vielä yhdeksän vaunua lisää eli ratapihasta tuli 23 vaunun seisontapaikka. Vaunut töhrittiin ja niiden ikkunat rikottiin paikalla joutuisasti. Myös vaunuihin jätetyt jauhesammuttimet tyhjennettiin kätevästi.

Edo-vaunuista viimeiset eli 28641 ja 28642 tuotiin 29.6.2017 Otanmäeltä Transtechin tehtailta Ouluun. Vaunut saatiin kaupalliseen liikenteeseen elokuun puolivälissä.

Riihimäen kolmioraiteen jännitteet kytkettiin 23.5.2017 ja raide valmistui liikennöitäväksi aamulla 1.6.2017. Ensimmäinen varsinainen juna kolmioraiteen kautta oli 9.6.2017 HMVY:n museojuna V 12920.

Koverhariin Lappohjaan aloitettiin rautatieliikenne vuosien tauon jälkeen 17.7.2017. Putkikuljetukset kestävät ainakin vuoden noin kahden junan viikkovauhtia. Koverharin ratapihalle johtavaa Liikenneviraston raideosuutta on noin 1200 m, mistä raide jatkuu yksityisraiteena.

Otavan satamarata kunnostettiin väliaikaisesti liikennöitäväksi Destia Railin toimesta kesäkuussa 2017. Radalle tuotiin 28.6.2017 pitkäaikaissäilytykseen kohtaloaan odottavia VR:n tavaravaunuja.

Oulun Heikinkadun eli Pohjoisen alikulkusillan peruskorjaus eteni kesällä niin pitkälle, että raiteet 001 ja 002 otettiin käyttöön 9.7.2017, jolloin liikenne pohjoisen suuntaan alettiin ajaa niiden kautta. Raide 001 on nyt entistä pidempi ja samalla muutoinkin uudistettu.

Oulun vaihdemiestoiminnot ovat olleet VR Transpointin sijasta Destia Railin hoidossa 1.5.2017 alkaen. Aikaisemmin samanlainen muutos tehtiin pilottina Kuopiossa. Vastaavat toiminnot aloitetaan syksyllä Haminassa, Kotkassa ja Kuusankoskella. Liikennevirasto ostaa kyseiset tehtävät.

Liikenneviraston raskaista raivausautoista ensimmäinen eli RR101 esiteltiin ensi kertaa yleisölle Rautatiemuseopäivillä Hyvinkäällä 13.8.2017. Johtoautot otettiin käyttöön jo edellisvuonna. RR101:n ensimmäisiä raivauksia olivat tavaravaunun vinssaus kiskoille Lohjalla 11.7.2017, sähköratatyökoneen nosto Parolassa 6.8.2017 sekä Vantaankosken radan puuraivaukset 12.8.2017.

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti 9.8.2017 VR:n jakamisesta neljään osaan eli kalusto-, kiinteistö- ja kunnossapitoyhtiöön sekä varsinaista liiketoimintaa harjoittavaan yhtiöön. Toimenpide on yhteydessä tulevaan rautatien matkustajaliikenteen kilpailutukseen. Veturimiesten liitto järjesti mielenilmauksen, joka oli suunnattu vastustamaan hallituksen tapaa toteuttaa ao. kilpailutus. Liitto pysäytti junaliikenteen lähtien 14.8.2017 klo 18 alkaneista työvuoroista ja päättyen seuraavana päivänä klo 24. Tänä aikana ajettiin kuitenkin kansainväliset Pietarin ja Moskovan junat. Fenniarail ja rataurakoitsijat eivät olleet lakossa.

Aurora Rail Oy:n toimilupa tuli voimaan 1.7.2017. Lupa kattaa tavaraliikenteen vaihtotyöt ratapihoilla koko maassa. Aurora Rail Oy:n on tarkoitus ottaa haltuunsa Easmar Logistics Oy:n nykyinen rautatieliikennetoiminta ja laajentaa toimintaa Kouvolan ratapihalta Suomen rataverkon kaikille ratapihoille. Yhtiö tehnee yhteistyötä Fenniarailin kanssa.

Jämsänkoski–Jyväskylä-rataosan juhannuksena alkanut liikennekatko päättyi suunnitellusti 4.8.2017. Töiden aikana kunnostettiin rataosan pisimpiä tunneleita ja vaihdettiin niissä raiteen päällysrakenne sekä kunnostettiin Markkulan pitkä silta penkereineen. Ensimmäinen läpiajanut yksikkö ennen avaamista oli Emma-mittausajo 3.8.2017. Liikennekatkon aikana tavaraliikennettä ohjattiin Haapamäen kautta; rata välitti ja kesti lisäliikenteen ongelmitta.

Pohjanmaan radan lopulliset nopeuskoeajot ajetaan marraskuun 2017 puolivälissä. Radan peruskorjauksen vihkiäisiä vietetään 30.11.2017. Radalla ajetaan juhlajuna ja asemilla on asematapahtumia.

Hyrkäs rataosalla Oulu–Kontiomäki km:llä 796+456 avattiin väliaikaisena ratatöiden linjavaihteena 11.6.2017. Destia on käyttänyt ratatyöalueella mm. 10 neuvostoperäistä sepelivaunua.

Pikajuna-nimen alla kulkevia junia ovat 19.6.2017 alkaen vain Kolarin yöjunat, Tolstoi sekä yksittäiset tilaus- ja erikoisjunat.

G-junat otettiin uutena lähijunatunnuksena käyttöön Riihimäen ja Lahden välillä 19.6.2017 alkaen. Samanaikaisesti lähiliikennealue laajeni myös Riihimäeltä Tampereelle, jonne osa R-junista jatkaa. G-junissa säilyi lipunmyynti muista lähiliikennejunista poiketen; syynä on lipunmyynnin puuttuminen väliasemilta.

Karjaalle ajetaan jälleen 14.8.2017 alkaen yksi lähijunapari. Helsingistä klo 23.01 lähtevä L-juna ajaa Karjaalle saakka ja sieltä vastaavasti lähtee arkiaamuisin klo 5.30 Y-juna Helsinkiin. Junat eivät pysähdy Inkoossa. Karjaalla yöpyviä junia on joutunut töhrinnän kohteeksi.

VR:n pääkonttori myydään kiinteistösijoitusyhtiö Exilionille, joka remontoi tiloihin Scandic Hotelsin käyttöön tulevan 2020 avattavan hotellin. Tilat vapautuvat VR:n käytöstä, kun yhtiö siirtää pääkonttorin toiminnot Yleisradion Isoon Pajaan huhtikuusta 2018 alkaen. Helsingin päärautatieasema säilyy edelleen VR:n tai tulevan valtion kiinteistöyhtiön omistuksessa.

Pasilan aikaisempi asemarakennus suljettiin lopullisesti 19.6.2017 sunnuntain yöliikenteen päätyttyä. Nyt kaikki toiminta tapahtuu väliaikaisen aseman kautta. Tilanne jatkuu näin syksyyn 2019.

Radantarkastusjunille ei rakennetakaan uutta hallia Keravalle, vaan Liikennevirasto vuokraa tarvittavat tilat Hyvinkään konepajalta. Käyttöön tulee ensi keväänä konepajan ns. Karjalanhalli. Tässä hallissa oli aikanaan rautatievaihteiden kokoonpanoa, sittemmin Sm2-junien saneerauksia ja jatkossa radantarkastusvaunujen tukikohta. Näin jo olemassa olevia tiloja ja raiteita saadaan hyödynnettyä.

Pieksämäen vaihdehalli on otettu VR Trackin ratatyökoneiden korjaamoksi. Alun perin rakennus rakennettiin vaunukorjaamoksi.

Helsinki–Imatra-välin viimeinen tasoristeys poistui 29.6.2017, kun Huomolan tasoristeys poistettiin Luumäki–Lappeenranta-rataosalta. Laituripolut ovat edelleen jäljellä Kouvolan ja Lappeenrannan asemilla.

Lohjan kaupunki pyrkii hankkimaan Lohjanjärven radan ratapenkan kirkolta Pitkäniemen rantaan. Reitille rakennettaisiin kaupungin suunnitelmien mukaan pyörätie. Sen sijaan kirkolta Lohjan asemalle ratalinja säilyisi Liikennevirastolla, koska sille osuudelle on varaus taajamajunaradalle. Pyörätien kaavaillaan valmistuvan 2021.

Kahvila-konditoria Asemapäällikkö Lahden asemalla entisessä asemapäällikön talossa avasi ovensa 1.6.2017. Vuonna 1912 valmistuneen rakennuksen sisätiloissa on tehty laaja remontti. Historiallisesti arvokas ja suojeltu rakennus ei ole juurikaan muuttunut ulkoapäin, mutta rapistunut ulkokuori on saanut uuden maalipinnan. Kun Lahden matkakeskus rakennettiin, vaati asemapäällikön talon säilyttäminen merkittävät väliaikaiset tukirakenteet. Kahvila on auki päivittäin ja aamuisin siellä saa aamiaista ja sunnuntaisin lisäksi brunssia.

Kaipiaisten kunnostetun asemapuiston avajaisia vietettiin juhlallisesti 25.8.2017. Lions Club Kaipiainen on Museoviraston kanssa ehostanut mm. asemapuiston yhteiskaivon. Tilaisuuteen ajettiin Hr1 1009:n vetämä juna Kouvolasta.

Lappeenrannan vanha asemarakennus tuhoutui rajussa tulipalossa 19.1.2013. Vuonna 1885 valmistunut rakennus oli juuri ennen paloa osittain entisöity alkuperäiseen asuunsa, jollainen se oli ollut Aleksanteri III:n vierailun aikaan elokuussa 1885. Tulipalon raunioista jäi jäljelle vain kivijalka ja ulkoraput. Vuonna 2017 rakennuksen omistaja Kirsi-Kiinteistöt Oy lahjoitti osan kivijalasta/rapuista Lappeenrannan kaupungille. Kaupunginpuutarhuri Hannu Tolosen johdolla kivet siirrettiin viereisen Snellmaninkadun ja Mutkakadun kiertoliittymän keskiosaan ohikulkijoiden ihailtavaksi; näin kivet saivat jatkoa elämälleen lähellä alkuperäistä paikkaansa.

Tornion tavaramakasiinirakennus paloi maan tasalle tuhopoltossa 10.–11.6.2017 välisenä yönä. Rakennuksessa oli jo aikaisemmin ollut kaksi ilkivaltaista paloa. Tulipalossa kärsi myös raideleveydenvaihtolaitteisto, joka tosin on ollut käyttämättömänä jo vuosikausia.

Laitaatsillan ratasilta on paikallaan vielä syksyyn 2018 saakka. Kiskotonta siltaa hyödynnetään työmaahuollossa. Viereen rakennettavan maantiesillan ensimmäisen osan kansivalu tehtiin 21.–25.8.2017. Betonia kului 5000 m³. Valun kuivumisen jälkeen vuorossa oli sillan jännittäminen; jännepunosta sillan rakenteissa on n. 250 km. Maantieliikenne siirtyy uudelle sillalle marraskuussa 2017. Ensimmäisen osan valmistuttua alkaa sen ja ratasillan väliin tulevan toisen osan rakentaminen. Vesiliikenne siirtyy uudelle syväväylälle purjehduskauden 2019 alusta, jolloin Kyrönsalmen siltojen avaamistarve loppuu.

Hämeenlinnaan ja Toijalaan on rakennettu 2017 aikana uudet asetinlaiterakennukset. Ne korvaavat Hämeenlinnassa vanhassa veturitallissa ja Toijalan asemarakennuksessa olevat tilat.

Opastinjärjestelmä 2010:n mukaisia yhdistelmäopastimia ei ainakaan toistaiseksi rakenneta lisää. Järjestelmän etuja ja haittoja pohtineen työryhmän tulosten perusteella jatkorakentamisesta luovutaan mm. pienten lediopastinten lumipyryssä tukkeutumisen takia. Yhdistelmäopastimilla varustetut rataosat eli Kehärata, Kokkola–Ylivieska, Jyväskylä–Äänekoski, ja Kemijärvi–Patokangas jäävät ennalleen. Kirkniemen yhdistelmäopastimien tulevaisuus on vielä auki.

Jyväskylä–Äänekoski-sähköradan jännite kytkettiin 3.5.2017. Ensimmäinen sähkövetoinen juna ajettiin 3.7.2017; raakapuujunan kummassakin päässä oli Sr3-veturit. Ensimmäinen Äänekoski–Vuosaari-juna ajettiin sähkövedolla 7.–8.8.2017. Äänekosken ratahankkeen valmistumista juhlittiin 5.9.2017 seminaarilla Jyväskylässä ja juhlajunalla Äänekoskelle.

Pori–Mäntyluoto-rataosa sähköistetään 2018–19. Liikennevirasto ja Porin kaupunki solmivat asiasta sopimuksen 22.5.2017. Porin kaupunki rahoittaa hanketta 1,4 miljoonalla eurolla. Kahdella siltapaikalla rataa joudutaan laskemaan puolisen metriä, jotta sähköistys saadaan ylikulkusiltojen alle.

Ratatekninen oppimiskeskus eli ROK on valmistumassa Kouvolassa. Kesällä on tehty mm. uuden päähallin vaihde- ja turvalaiteasennuksia, rakennettu hitsauskoulutushalli ja tehty asennustöitä ulkokoulutusalueilla. Ensimmäiset kurssit käynnistyvät syksyn mittaan.

Tesoman uutta rautatieasemaa suunnitellaan Lielahden ja Nokian välille. Tampereen ja Porin väliset matkustajajunat pysähtyisivät siellä.

Kuhmon kapearaiteisten ratojen (ks. Resiina 4/2016 s. 44–47) ratapölkyt on uusittu kauttaaltaan kesän 2017 aikana. Uudet kreosoottikyllästetyt mäntyratapölkyt jaettiin hankalien kuljetusolosuhteiden takia jo edellisen kevättalven aikana moottorikelkoilla ratalinjan kupeeseen. Radoille on nyt turvattu kymmeniä vuosia käyttöikää lisää.

Tampereen raitiotien rakentaminen edistyy erittäin hyvällä vauhdilla. Työt ovat näkyvissä valtaosalla ensimmäisen vaiheen reitistä. Tampereen raitiotien vaihteet toimittaa itävaltalainen VAE.

Rauman rautatien 120-vuotisjuhlia vietettiin 16.8.2017. Juuri elokuun 16. päivä oli radan ensimmäisen aikataulun mukaisen junan kulkupäivä. Tampereelta tulleen juhlajunan sekä kolme edestakaista Rauma–Kiukainen-junaparia veti VR:n Rulla-Pekka Hr1 1021. Vaunut olivat Haapamäen Museoveturiyhdistykseltä.

Liikennemaisema 100 vuotta -dioraamat ovat loppuvuonna esillä Pienoisrautatiepäivillä Tampereella 18.–19.11.2017, Pienoisrautatiekerhon joulunäyttelyssä 2.–3.12.2017, Helsingin päärautatieaseman ns. postihallissa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlapäivänä 6.12.2017 sekä siitä eteenpäin tiettyinä esittelypäivinä Sellossa Espoossa. Tammikuussa ne ovat esillä Rata 2018 -tapahtumassa Turun Logomossa 23.–24.1.2018. Menneenä kesänä esim. Suomen Rautatiemuseossa dioraamoihin tutustui 3493 kävijää.

Porvoon Museorautatien tasoristeysten varoituslaitosten käyttöönotto siirtyi suunnitellusta kesäkuusta teknisten ongelmien takia.

Yaran teollisuusalueelle Hangonsaaressa on ollut jo pitkään museoituna kolmeakselinen Sti 15340-3 -säiliövaunu Kemiran merkinnöillä.

Suomen Rautatiemuseolla Kas-vaunuissa ollut veturihiili siirtokuormattiin 29.–30.6.2017 autoihin Nurmekseen Höyryraiteelle ja Minkiölle Jokioisten Museorautatielle kuljetettaviksi.

Leenan päivistä on muotoutunut Suomen Rautatiemuseon tärkeä välitapahtuma odoteltaessa perinteistä elokuista Rautatiemuseopäivää. Tapahtuma on luonnollisesti aina kunakin vuonna 22. heinäkuuta.

Pelastetaan Pässi -projekti on kerännyt rahoitusta Fiskarsin Kraussin (2517/1891) kunnostamiseksi ajokuntoon. Veturi kunnostetaan joka tapauksessa tänä vuonna ulkoisesti Höyrywelhon konepajassa Jokioisilla. Tavoitteena on, että 2019 veturi liikkuisi Fiskarsissa lyhyellä radallaan. Lisätietoa osoitteesta www.pelastetaanpassi.fi.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi otti 1.6.2017 alkaen käyttöön rautatiekaluston romutustodistuksen. Aiemmin kaluston romutetuksi merkitseminen tapahtui rekisteröintilomakkeella, jolla hakija ilmoitti kaluston tilan muutoksen rautatiekalustorekisteriin. Se tehdään jatkossakin, mutta lisäksi vaaditaan uusi romutustodistus. Viimeksi mainitun täyttää romutuksesta vastaava ja sen käsittelee Trafi sen jälkeen, kun kalusto on fyysisesti romutettu. Tällaista romutetuksi merkittyä kalustoa ei jatkossa voi palauttaa liikenteessä käytettäväksi.

UUTISIA ULKOMAILTA

UIC (Kansainvälinen rautatieliitto)

UIC sekä Wattrain (The World Association of Tourist Trams & Trains) ja Fedecrail (European Federation of Museum & Tourist Railways) allekirjoittivat 27.4.2017 yhteisymmärryssopimuksen, jonka pohjalta pyritään yhdessä edistämään rautateitse tapahtuvaa vapaa-ajan matkailua ja lisäämään museo- ja turistiliikenteen tuntemusta maailmanlaajuisesti. Asiakirja hyväksyttiin lopullisesti UIC:n yleiskokouksessa 10.7.2017, missä Suomea edusti Liikennevirasto. Myös alan sääntelyyn ja standardeihin tullaan vaikuttamaan yhdessä.

Viro

Haapsalun rautatien uudelleenrakentaminen on mahdollista. Riisipere–Haapsalu-rata lakkautettiin ja purettiin vuonna 2004. Nyt osuuden Riisipere–Turba rakentamiseen on myönnetty kahdeksan miljoonaa euroa ja työsuunnitelmat ovat jo käynnissä. Uusi osuus valmistunee vuoden 2019 loppuun mennessä.

Rautatieliikenne Lellen ja Pärnun välillä lopetettaneen vuoden 2019 alusta. Osuudella on vain matkustajajunaliikennettä – kesäisin kolme ja muulloin kaksi junaparia vuorokaudessa. Rata on huonossa kunnossa ja vaatisi perusparannuksen, jotta junien nopeudet voitaisiin nostaa kilpailukykyisiksi. Kun kuitenkin Rail Baltica on suunnitteilla samalle välille, on perusparannuksen mielekkyys asetettu kyseenalaiseksi.

Kaksi suomalaisnaista menehtyi ajettuaan henkilöautolla 24.8.2017 junan 031 alle Suigun tasoristeyksessä Torin ja Pullin seisakkeiden välillä. Tallinnasta Pärnuun matkalla olleeseen FLIRT-yksikköön 2305 ei tullut suuria vaurioita. Virossa tapahtuu runsaasti tasoristeysonnettomuuksia, suurin osa matkustajajunille.

Elektriraudteen vanhat matkakortit kelpasivat viimeisen kerran 30.4.2017. Siihen saakka sen sai ladattuine rahasummineen vaihtaa uuteen Elronin matkakorttiin.

Elron aloitti elokuussa 2017 lipunmyyntiautomaattien asentamisen FLIRT-juniin. Aluksi automaateista voi ostaa lippuja Elronin matkakortilla, Tallinnan ja Sauen asukkaat myös ao. alueen ilmais- tai alennuslippuja Ühiskaartilla. Automaatista ostettu lippu on 10 % normaalia halvempi. Automaatin käytöstä on tehty myös selkeä käyttöohjevideo http://elron.ee/piletid/piletimasin/.

FLIRT-junien ulkonäytöt päivitetään syyskuusta 2017 alkaen. Uudet ominaisuudet ovat junan lisätty lähtöaika alkuasemalta ja määräaseman nimen vilkkuminen hieman ennen junan lähtöaikaa. Muutoksella pyritään helpottamaan oikean junan löytämistä kiiretilanteessa.

Vaihtoveturi MEV-1, alkuaan ЭР2/ER2-1032 (02), on museoitu Elronin Pääskülan varikolla. Se nostettiin 16.5.2017 omalle raiteelleen, josta ei ole yhteyttä muuhun rataverkkoon. Tarkoitus on jatkossa kerätä ja järjestää vaunun sisälle historiallista aineistoa.

Go Rail ajoi DR1B-junillaan kesällä 2017 tilausjunia. Transferwise Express ajettiin 2.6. Tallinnasta Tarttoon ja Gunvor Express 10.6. Tallinn-Väikestä Türille. Ensin mainitussa oli kuusi välivaunua ja toisessa kaksi; molemmissa moottorivaunuina olivat 3704 ja 3716.

Tallinnan päärautatieasemalla Balti jaamalla otettiin toukokuussa 2017 käyttöön uudet matkustajainformaatiotaulut. Go Groupin kiinteistölle kuuluneissa aiemmissa tauluissa oli ollut paljon vikoja, eikä niitä enää viime aikoina korjattu. Uusien taulujen teknisestä ratkaisusta ja huollosta vastaa Eesti Raudtee, mutta näyttöjen sisällön syöttää operaattori. Vastaavat taulut on tarkoitus asentaa aluksi 23 muullekin liikennepaikalle; kuluista 85 % saadaan Euroopan Unionin yhteenkuuluvuusrahastosta ja loput paikallishallinnoilta. Kaikkiaan Virossa on matkustaja-asemia ja seisakkeita Eesti Raudteella 93 ja Edelaraudtee Infrastrukstuurilla 31.

Eesti Raudtee toteutti yhteistyössä mm. Elronin kanssa reaaliaikaisen matkustajajunaseurannan. Toiminto alkoi 5.6.2017 klo 10. Junien kulkuseurantaan pääsee osoitteesta http://www.peatus.ee/#route_search.

Eesti Raudteen pääkonttori liikenteenohjauskeskuksineen muuttaa Balti jaamalta nykyisestä osoitteestaan Toompuiestee 35 radan toiselle puolelle osoitteeseen Telliskivi 60. Muutto tapahtuu vuoden 2018 loppupuolella.

Viron kymmenes RelsiRalli pumpattiin 7.–8.7.2017 reitillä Viljandi–Türi ja Lelle–Pärnu kaubajaam. Voittajaksi selviytyi Nordic Track Partners Team. Paras suomalainen joukkue oli Steelwheel sijalla 11 ja toiseksi paras Suomi100 sijalla 12. Joukon suomalaisia sisältänyt MixTeam tuli kolmanneksi. Joukkueita oli kaikkiaan 14 – Viron ja Suomen lisäksi myös Venäjältä.

Tallinnan raitioteiden koulutusraitiovaunu T-27 (ent. KT4SU nro 57) on korvattu KT4D-vaunulla 157, joka on saanut kylkensä asiasta kertovan tekstin Õppetramm.

Tšekissä modernisoituja matalalattiakeskiosalla varustettuja KTNF6-nivelraitiovaunuja oli 24.8.2017 mennessä saapunut Pärnu maanteen varikolle numerot 99, 103, 109 ja 123. Ensimmäinen varikolle saapunut Ühinenud Depood’n muutostyönä tekemä retroraitiovaunu oli numero 136.

Tallinnan raitiotielinjan 4 koeajot ja kutsuvierasajot lentoasemalle toteutettiin kaupungin raitiotien 129-vuotispäivänä 24.8.2017. Ensimmäisenä linjan ajoi läpi KT4D nro 170, sitten CAF nro 505 ja viimeisenä Tšekissä modernisoitu KTNF6 nro 123. Pärnu maanteen varikolla oli kutsuvieraille järjestetty kakkukahvitilaisuus.

Tallinnan raitiotien Linnahall–Kopli-perusparannuksen avajaisjuhlaa vietettiin 31.8.2017 klo 17 alkaen. Tällöin museovaunu T-11 ja soittokunnalle varattu hevosperävaunu nro 10 sekä niiden perässä CAF nro 506 ajoivat Kopliin. Yleisöjuhlaa vietettiin Linnahallin pysäkin lähellä sijaitsevalla Skoone bastionin aukiolla Apelsin-yhtyeen musisoidessa. Avajaisten jälkeen linjat 1 Kopli–Kadriorg ja 2 Kopli–Suur Paala liikennöivät loppuillan vapaan aikataulun mukaisesti. Uusina pysäkkeinä avattiin Marati, Krulli ja Salme. Aikataulunmukainen liikenne alkoi seuraavana aamuna, jolloin korvaava bussilinja 52 Hobujaama–Kopli lopetettiin.

Tallinnan raitiolinja 4 aloitti aikataulunmukaisen liikenteen linjalla Tondi–Lennujaam 1.9.2017. Ülemiste jaaman jälkeen avattiin uudet pysäkit Ülemiste linnak ja Lennujaam.

Tallinna Linnatranspordi AS (TLT) on hankkimassa kahdeksan uutta raitiovaunua. Ominaisuuksia vaaditaan seuraavasti: pituus 27–33 m ja leveys 2,3 m; normaali ajonopeus 50 km/t, mutta enimmäisnopeus 70 km/t; käyttöikä 30 vuotta; istuinpaikkoja 50 ja matkustajapaikkoja kaikkiaan 200; matalalattiaisuusaste 70 %. Vaunuihin tulee Tallinnassa käytössä olevat info- ja lipunmyyntijärjestelmät. Vaunujen tulee tietenkin täyttää EU:n normit. Hankintaan kuuluu vielä 20 vaunun optio.

Johdinautolinjan 9 lopetuksen jälkeen Škoda-johdinautot poistettiin käytöstä 2.5.2017 alkaen. Museoautoiksi kunnostetaan škoda 14Tr nro 307 ja škoda 15Tr nro 423.

Ruotsi

Tukholman keskustan Citybanan avattiin liikenteelle 10.7.2017. Rataa käyttävät Pendeltåg-linjat C35–C38. Nämä junat eivät enää pysähdy päärautatieasemalla (Stockholm C) eivätkä Karlbergissa, vaan uusilla Stockholm Cityn ja Odenplanin asemilla. Päärautatieasema ja Stockholm City on liitetty toisiinsa hyvillä kävely-yhteyksillä. Citybanan on kuusi kilometriä pitkä, pääosin tunnelirata, jonka syvin kohta on 45 metrin maanpinnan alapuolella. Stockholm Cityn asema sijaitsee metron eli tunnelbanan T-Centralenin aseman alapuolella.

Kapearaiteinen (raideleveys 891 mm) Roslagsbanan jatketaan tunneliratana Tukholman keskustaan T-Centraleniin. Uusi tunnelirata tulee erkanemaan nykyisestä linjasta Universitet-aseman luona ja kulkemaan uuden Odenplanin aseman kautta ydinkeskustaan. Roslagsbanan saa uusia X15p-moottorijunia 2020 alkaen. Stadler toimittaa ainakin 22 junaa, lisäksi sopimukseen kuuluu optio 45 lisäjunasta. Junien pituus tulee olemaan 60 metriä ja suurin nopeus 100 km/t (rakenteellinen nopeus 120 km/t). Roslagsbanan on nykyään maailman ainoa yleisen liikenteen rata tällä raideleveydellä; tosin Ruotsissa on lukuisia 891 mm:n museorautateitä. Kolmehaaraisen rataverkon yhteispituus on 65 km.

Tanska

Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa Aarhusissa avattiin 23.9.2017 uusi kevytrautatielinja, joka ensimmäisessä etapissa yhdistää päärautatieaseman yliopistosairaalan kanssa. Koeajoja tehtiin jo keskikesällä. Enimmäisnopeus kaupunkiolosuhteissa on 50 km/t.

Norja

Urskog–Hølandsbanen-museorautatie Oslon länsipuolella vaurioitui pahasti suurtulvassa heinäkuussa 2016. Vaurioitunut rataosa Bingsfors–Fossum voitiin avata juhlallisesti uudestaan liikenteelle 13.5.2017. Rata rakennettiin uudestaan noin kilometrin matkalta ja samalla tulvasuojausta parannettiin. Radan raideleveys on 750 mm.

Saksa

Weiβeritztalbahn Dippoldiswaldesta Kurort Kipsdorfiin avattiin 17.6.2017 uudelleen liikenteelle 15 vuoden tauon jälkeen. Suurtulva oli tuhonnut tämän 750 mm raidelevyisen radan 2002. Alkuosa Freital-Hainsbergista Dippoldiswaldeen oli saatu avattua korjausten jälkeen 2008. Weiβeritztalbahn (26 km) on Saksan vanhin yhä säännöllisesti höyryveturein liikennöitävä kapearaiteinen rautatie. Koko radan korjaus on maksanut yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Itävalta

Itävallan liittorautatiet ÖBB uusii parhaillaan taajamajunakalustoaan. Yhtiö on tilannut Siemensiltä 165 kolmivaunuista sähkömoottorijunayksikköä tyyppiä Desiro ML. Junista huomattava osa on jo Wienin lähiliikenteessä. ÖBB on ristinyt nämä Itävallan lipun värejä mukailevat punavalkoiset yksiköt Cityjet-juniksi. Kaukoliikenteen nopeat junayksiköthän ovat Railjetejä.

Iso-Britannia

Osa Lontoon postin maanalaisesta kapearaiteisesta rautatiestä avattiin yleisölle 4.9.2017. Alkuperäisen radan pituus oli 10,5 km. Radan raideleveys on 610 mm. Se oli postin käytössä 1927–2003.