KALUSTOMUUTOKSET ELO–LOKAKUU 2017

Uudet rekisteröinnit

• 2 Dr25 (9810 8108108-6 ja 9810 8108151-6)
• 1 Dr27 (9810 8108162-3)
• 1 Dv19 (9810 8108037-7)
• 2 Edo (5010 8697641-9 ja 5010 8697642-7)

Romutettu kalusto

• 1 BSoek (0197208-2)
• 1 Fh (3339-9)
• 1 Svs (199965-5)
• 1 Ttk1 (9010 9221821-2)
• 1 XOe (070004-7)

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina lehdessä 4/2017.

Sr1 3081 suistui kiskoilta toiselta teliltään ja 3090 molemmilta teleiltään Oulun henkilöratapihan vaihteessa 10.9.2017 aamulla, kun veturipari oli siirtymässä pois Kolariin matkanneen P 263:n edestä. Junan oli tarkoitus jatkaa matkaa dieselvetoisena. Veturit saatiin kiskoille hieman ennen klo 16 ja liikenne saatiin käyntiin suistumavaihteen yli pari tuntia myöhemmin nopeudella 5 km/t. Oulun ja Kemin välinen liikenne oli keskeytyksissä 12 tuntia, jona aikana matkustajajunat korvattiin linja-autoilla. Onnettomuusaamuna klo 4 asetinlaite oli otettu pois käytöstä asetinlaitteen siirtotöitä varten, ja vauriohetkellä vaihteet käännettiin käsin.

Sr3-vetureita toimitetaan nykyisen kymmenen veturin seurantajakson jälkeen lisää keskikesästä 2018 alkaen. Tämän jälkeen vuoden 2018 aikana toimitetaan kahdeksan veturia. Vetureilla on tavaraliikenteen rinnalla tehty edelleen erilaisia käyttötestejä.

Sr3 3310 veti ensimmäisenä sarjansa veturina kaupallisen matkustajajunan 7.12.2017. Kyseessä oli Helsingistä Ouluun kulkeva IC 21. Paluujuna oli IC 26 samana päivänä.

Sm2-junia tarvitaan 35 liikennekäyttöä varten. Junatyyppiä käytetään D- ja G-junissa, yhdessä T- ja kahdessa Z-junaparissa sekä Lahti-Kouvola–Kotkan satama -junissa.

Sm2 6072:n virroitinvaurio aiheutti 21.10.2017 sähköratavaurioita Oulunkylään, Malmille ja Tikkurilaan. Jännitteet katosivat, kun T 9605 oli saapumassa klo 2.40 Tikkurilaan. Tikkurilassa oli pitkään käytössä vain raiteet 1 ja 6. Tikkurilan vaurio saatiin korjattua klo 18 ja muut viat kolmisen tuntia myöhemmin.

Dv12 2602 suistui vaihtotöissä Lappohjassa 13.10.2017 aamulla. Pääraiteessa tapahtunut suistuminen katkaisi liikenteen Hangon suuntaan. Veturi saatiin kiskoille puolen päivän jälkeen ja junaliikenne voitiin taas aloittaa klo 15.

Dr16 2817 oli viimeinen Hyvinkään konepajalla täyskorjattu sarjansa yksilö. Se siirtoajettiin Hyvinkäältä Oulun Nokelaan 27.9.2017.

Dr16 2822:ssa syttyi tulipalo T 4501:ssa 19.10.2017 pian junan lähdettyä Niiralasta kohti Joensuuta. Veturinkuljettajan ja rajavartiolaitoksen henkilöstön tehokkaan alkusammutuksen ansioista vahingot rajoittuivat ainoastaan moottoritilan letkuihin ja sähkökaapeleihin. Sammutustöiden loputtua veturi ja 46 vaunua siirrettiin takaisin Niiralan asemalle.

Dr16 2819:ssä nesteet kärysivät T 4518:ssa 24.10.2017 Niittylahden ja Hammaslahden välillä. Juna oli matkalla Joensuusta Niiralaan. Vauriot jäivät vähäisiksi.

Dm12 4405 oli osallisena vakavassa tasoristeysonnettomuudessa Skogbyssä 26.10.2017 klo 8. Hankoon matkalla olleen HDM 382:n alle ajoi puolustusvoimien maastokuorma-auto. Onnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä sekä lisäksi sairauskohtaukseen yksi junan matkustajista. Moottorivaunun vauriot jäivät melko pieniksi. Rata avattiin liikenteelle klo 16.30. Liikennevirasto sulki 16.11.2017 onnettomuustasoristeyksen ainakin toistaiseksi, koska Onnettomuustutkintakeskus oli suositellut tätä edellisenä päivänä. Tasoristeyksen kautta kulki aiemmin Tammisaaren ja Hangon välinen päätie. Siinä tapahtui tämänkertaista täysin vastaava onnettomuus 18.9.1940. Armeijan kuorma-auto ajoi myös silloin junan alle ja tällöinkin menehtyi kolme sotilasta. Puolestaan 4.2.1963 TVH:n kuorma-auto ajoi paikalla kiskoautojunan alle, jolloin autonkuljettaja menehtyi. Tasoristeys varustettiin tämän jälkeen valo- ja äänivaroituslaitteistolla, joka kuitenkin purettiin 20.9.1971, kun uusi päätie valmistui ja tie jäi yksityistieksi.

Hr1 1012 siirrettiin 24.–26.10.2017 hinauksessa Haapamäeltä Seinäjoen kautta Oulaisiin, minne se tulee muistomerkiksi. Siirtoveturina toimi Dv16 2038. Alun perin kuljetuksen piti mennä Saarijärven ja Haapajärven kautta, mutta poikkeusluvan mukainen 20 km/t kyseisellä välillä olisi hidastanut liikaa matkantekoa. Normaalisti Ukko-Pekkojen liikennöinti on kokonaan kielletty A-rataluokan (30 kg/m) radoilla.

Tr1 1051:n suunniteltu siirto 29.–30.10.2017 hinauksessa Haapamäeltä Pieksämäen ja Mikkelin kautta Kouvolaan jouduttiin perumaan viime hetkillä, koska Trafi ei myöntänyt siirtoon lupaa. Siirto tapahtui viimein 4.–5.12.2017. Höyryveturimatkat 1009 Oy on hankkinut veturin.

TR18-sähköveturi on valmistumassa Variassa Vantaalla (TR = Technical Rails). Veturin kantavia ajatuksia ovat taloudellisuus ja esteettisyys. Veturissa on harjaton akkukäyttöinen tasavirtamoottori. Veturi hyödyntää myös jarrutusenergiaa. Sitä on mahdollista ajaa kauko-ohjauksella. Raideleveys on 600 mm. Kokonaisuuden on suunnittelut ja mekaniikan toteuttanut Supavit Nummelin. Juhana Sirén on tehnyt sähkötekniikan. Veturi on nähtävissä mm. Turussa Rata 2018 -tapahtuman yhteydessä, missä mukana on lisäksi taiteellinen elementti. Veturissa pääsee myös matkustamaan.

Trr 359 ja 370 on myyty Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Myyjä, eli Höyryveturimatkat 1009 Oy, oli ostanut Kisko-Kallet VR:ltä vuoden 2017 alussa.

Puhoksen Veturipalvelulla on kotipaikallaan eli Puhoksella nykyään ajossa yksi käyttöveturi eli keltainen Otso 4 Saalasti 113/1975. Paikkakunnan teollisuuden supistuminen on vähentänyt rautatieliikennettä. Puhoksessa seisoo lisäksi kolme veturia. Punainen Otso 3 (106/1973) odottaa pyörien poistamista ja siirtämistä ilmeisesti Otso 4 142:een, joka on Turusta tullut normaaliraideveturi. Toinen turkulainen normaaliraideveturi on Otso 4 110/1974. Molemmat junalauttaveturit ovat poikkeavan raideleveyden takia pois kiskoilta.

Meeri-radantarkastusvaunu on parhaillaan kokoonpanovaiheessa Mermecin konepajalla Monopolissa Italiassa. Vaunu tuodaan suunnitelmien mukaan kesäkuussa Suomeen. Moottorivaunun suurin nopeus tulee olemaan 160 km/t. Vaunussa on Sr3-veturien tapaan sekä sähkö- että dieselkäyttö. Dieselmoottori tulee Deutzilta. Vaunun kotipaikka tulee olemaan Liikenneviraston vuokraama ns. Karjalan halli Hyvinkään konepajalla.

Railcare -sepeli-imuri on ollut menestyksekkäässä koekäytössä koko syksyn lähinnä Riihimäen ja Tampereen välisillä liikennepaikoilla. Sillä on imetty vaihteiden alta jauhautunut sepeli pois ennen sen korvaamista uudella sepelillä ja vaihteiden tukemista.

Keravan uudet tavaraliikenteen lisäraiteet otettiin käyttöön 16.8.2017. Uusi tavaraliikenneraideyhteys sisältää raiteet Er624, Er679, Er698, Er6681 ja Er6682 sekä vaihteet V608, V609, V638, V639, V642, V644 ja V654.

Kaksikerroksisia päivävaunuja hankitaan vielä 20 lisää Transtechiltä Otanmäestä. VR:n tekemän tilauksen arvo on yli 50 miljoonaa euroa. VR käyttää hankintaan aiemman vaunutilauksen yhteydessä sovittuja optioita. Siten kesällä toimitetut Edo:t eivät jääkään viimeisiksi valmistuneiksi nykyisen vaunuperheen kaksikerrosvaunuiksi, vaan tuotanto jatkuu. Elokuussa tilatut 20 Ed-vaunua tulevat liikenteeseen vuonna 2019.

Ex-vaunuja eli yksikerroksisia IC-vaunuja otetaan 2018 aikana takaisin liikenteeseen yhteensä 18. Vaunut eivät ole olleet kunnossapidon piirissä. Niitä on säilytetty Turussa Heikkilän ratapihalla ja Ilmalan varikolla. Turussa vaunut joutuivat ilkivallan kohteeksi, mistä syystä ne marraskuun puolivälissä siirrettiin Turussa tyhjillään olleisiin huoltohalleihin. Vaunuilla korvataan Ed-vaunuja vararungoissa, Pohjois-Suomessa ja yöjunissa. Näin vapautuvilla Ed-vaunuilla saadaan lisättyä Edo-runkojen kapasiteettia.

Innofreight-tavaravaunun prototyyppi (virallisesti Sggrrs) tuotiin Vuosaaren satamaan ja edelleen maanteitse Ilmalan varikolle 7.11.2017. Vaunu esiteltiin tavaraliikenteen asiakkaille kahta päivää myöhemmin Helsingin päärautatieasemalla. Tässä vaiheessa vaunulla oli siirtolupa vain Ilmalan ja päärautatieaseman välille. Vaunussa on Y25-telit. Ruotsissa Hector Rail on hankkinut käyttöönsä 144 vastaavaa vaunua, siellä niillä kuljetetaan raakapuuta erityisen tilavilla pankkokuormatiloilla. Ne ottavat kuormaa selvästi enemmän kuin perinteiset raakapuuvaunut. Suomessakin Innofreight-vaunuilla tullaan käyttämään erilaisia kuormatiloja. Kevyen painonsa takia vaunulla ei saa liikennöidä ilman mitään kuormatilaa.

Hkb 136372-0 on hankittu Liikennevirastolle raivauskoulutusvaunuksi. Sen omistushistoria on VR → Fundia/Celsa Steel Service (Pohjankuru) → Teräspyörä → Liikennevirasto. Se ei ole enää rekisterissä. Vaunu on sijoitettu Kouvolaan Ratateknisen oppimiskeskuksen eli ROK:n alueelle.

KRAO:n Sr1-simulaattorit poistettiin käytöstä 3.11.2017. Uudet kuusi Sr3-simulaattoria saadaan käyttöön seuraaville, eli kevättalven veturimieskursseille. Uusissa simulaattoreissa on vain ETCS-järjestelmä, JKV-koulutus jatkuu vanhoilla Dv12-simulaattoreilla. Sr3-simulaattoreiden ajopöydät voidaan tarpeen mukaan muuntaa FLIRT-junien ajopöydiksi, jolloin ohjelmistot toimivat FLIRT-valinnan mukaan.

Trafin Rahkat-kalustotiedoissa on 9.10.2017 julkaistu avoimen datan versio, jossa on mukana liikkuvan kaluston yksilöivät numerotiedot. Siitä on nähtävissä esimerkiksi, mitkä siniset vaunut ovat yhä rekisterissä. Tiedot löytyvät osoitteesta https://www.trafi.fi/tietopalvelut/avoin_data.

Fenniarail aloittaa UPM:n kansainvälisen liikenteen hoidon 2.1.2018 alkaen. Liikenne tapahtuu sekä Vainikkalan että Imatrankosken kautta. Sopimus koskee vain linjaliikennettä; rajamuodollisuudet ja vaihtotyöt tehtailla hoitaa edelleen VR.

Kouvolan ja Kiinan Xi’anin välinen tavarajunayhteys avattiin 10.11.2017, kun ensimmäinen 41-vaunuinen konttijuna lähti juhlavasti Kouvolasta kahden Sr3:n vetämänä. Alkumatka kuormausalueelta sähköistyksen alkuun ajettiin veturien dieselgeneraattoreiden avulla. Reitin hallinnoinnista vastaa Unytrade yhdessä Kazakstanin rautateiden kanssa, joka myös omistaa vaunut ja kontit. Jos suunnitelmat toteutuvat, junia kulkisi jatkossa viikoittain.

Aikataulukauden 2018 kapasiteettijakopäätös tehtiin elokuun lopulla. Siinä sovittiin VR:n liikenteen ja Fenniarailin Pohjois-Suomen liikenteen aikataulut. Sen sijaan Kaakkois-Suomen uuden liikenteen aikataulut Fenniarail hakee myöhemmin kiireellisenä kapasiteettina.

Liikennöiminen vaihtotyönä, käytännössä radio-ohjauksella, on 10.12.2017 alkaen mahdollista entisten reittien lisäksi myös rataosuuksilla Hanko–Lappohja ja Pori–Mäntyluoto.

Oulusta Haaparantaan ajettiin 30.9.2017 henkilöjunapari HDM 625/626 Dm12:lla. Mukana oli mm. oululaisia poliitikkoja. Tämän piti olla näytösluontoinen esittelyajo Luulajan ja Oulun välisestä henkilöjunayhteydestä, mutta Ruotsin puolella kaavaillut kolme loppuunmyytyä junaparia Haaparantaan jouduttiinkin perumaan ERTMS-turvalaitehäiriön takia. Haaparannan uudella radalla on yhteiseurooppalainen ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Tågkompanietin junat käyttävät tätä järjestelmää normaalilla liikennealueella Botniabanalla, mutta Haaparannan radan ohjelmistopäivitystä ei oltukaan huomioitu näissä junissa. Aamun ensimmäinen vuoro jäi linjalle pian Bodenista lähdön jälkeen ja muut korvattiin busseilla.

Liikenteenohjaajien uusi radiojärjestelmä otettiin käyttöön 3.12.2017. Liikenne siirrettiin vanhasta LOV-järjestelmä uuteen URCA-järjestelmään. Muutoin GSM-R -keskukset jatkoivat vielä toimintaa. Seuraavassa vaiheessa GSM-R korvataan VIRVE:llä. Tavoite VIRVE:n käytön aloittamiselle on 12.2.2018. Junien VIRVE-asennuksia tehdään kiivaasti 2018; joitakin pilottiasennuksia on jo tehty. Kaikkien liikennöitsijöiden ja rataurakoitsijoiden tulee hankkia VIRVE-puhelimet siirtymäajan puitteissa.

Arkkitehtitoiminta päättyi VR:llä marraskuun 2017 alussa, kun rautateiden viimeinen arkkitehti Pirjo Huvila jäi eläkkeelle. Aikanaan Valtionrautateillä oli peräti oma arkkitehtiyksikkönsä, mutta se on ajettu vähitellen alas.

Otavan satamarata on tyhjennetty liikenteestä poistetuista tavaravaunuista alkusyksyn 2017 aikana. Vaunujen tuonti sinne kesällä herätti voimakasta paikallista vastustusta, koska epäsiistit vaunut heikensivät alueen viihtyisyyttä.

Matarin uusi syöttöasema on otettu käyttöön Rekolassa loppusyksyllä 2017. Jo aiemmin Puistolaan ja Urpiaan (Vantaan ja Keravan rajan lähelle) rakennettiin uudet erotusjaksot, joilla pienennetään syöttöaseman syöttöaluetta. Matari syöttää nyt Oulunkylän sijasta mm. Tikkurilaa ja Kehäradan alkua, missä on ollut aiemmin lyhyitä parin minuutin jännitekatkoja syötön ollessa riittämätön lukuisten junien samanaikaisten lähtöjen takia.

VR Trackin materiaalipalvelut on syksyn 2017 mittaan tyhjentänyt mm. Kouvolan, Oulun ja Hyvinkään varastojaan keskittääkseen varastot Tampereelle. Uusi ratatarvikkeiden keskusvarasto muodostetaan Tampereelle Transpointin alueelle.

VR:n kaukoliikennekonduktööreillä tulee olemaan vaihtotyökoulutus tulevasta vuodenvaihteesta alkaen. Noin 20 junamyyjätaustaisella kaukoliikennekonduktöörillä tätä ei ole ollut. Vaikka vaihtotyötehtävät ovat ohjausvaunujen myötä vähentyneet, on koulutusta kaikille perusteltu mm. henkilöstökierron ja poikkeustilanteiden takia. Vuoden alussa alkavat uudet konduktöörikurssit. Koulutuksen järjestää operaattori VR yhteistyössä KRAO:n kanssa. Rekrytointi kursseille tapahtui loka–marraskuussa. Tulijoita oli pitkästä aikaa myös talon ulkopuolelta.

Oulun asetinlaite on siirretty alkusyksynä uuteen paikkaan. Laite ei ollut purku-, siirto- ja asennustöiden takia käytössä 11.9.–16.10.2017. Vaihdemiestoiminta hidasti jonkin verran junaliikennettä. Asetinlaite sijaitsi aiemmin asemarakennuksen pohjoispuolella olleessa rakennuksessa, jonka paikalle rakennetaan uusi kerrostalo. Myös asemarakennuksen eteläpuolelle tehdään kerrostaloja. Asetinlaite on siirretty liikenteenohjauskeskuksen yhteyteen.

Uudenkaupungin radan sähköistystyöt alkavat syksyllä 2018 ja sähköliikenne alkanee 2021 alussa. Radalle tulee kaksi syöttöasemaa. Tie-erikoiskuljetusten takia ajolangan korotuslaitteet tullevat Suikkilantien erikoiskuljetustasoristeykseen ja Kustavintien tasoristeykseen. Rataa joudutaan laskemaan neljän sillan kohdalla, jotka kuitenkin ovat vain kahdella siltapaikalla (tie- ja kevyen liikenteen sillat lähekkäin). Uudenkaupungin radalla Raision ja Maskun välillä testataan aktiivisesti erilaisia kreosoottikyllästettyjen puuratapölkkyjen korvaajiksi tarkoitettuja ratkaisuja. Siellä on ollut jo pidempään eri valmistajien betonisia ns. tuunattuja pölkkyjä ja viherpölkkyjä sekä loppuvuodesta 2017 alkaen uusimpina ns. kehä- ja hybridipölkkyjä. Kehäpölkyt muodostuvat kahdesta poikittaisesta pölkystä ja kiskojen suuntaisista niiden alla olevista lyhyistä välipölkyistä.

Naantalin satamaradalla on siirrytty alkukesästä 2017 alkaen käytäntöön, jossa liikennöitsijän on ilmoitettava satamalle vähintään 10 vrk ennen tuloaan ja vielä uudestaan kolme tuntia ennen. Tämän pohjalta satama poistaa radan liikennerajoitteen. Vaikka radalla ei ole säännöllistä liikennettä, sitä ylläpidetään jatkuvasti huoltovarmuuden kannalta. Keväällä 2017 radalla oli viljakuljetuksia Venäjälle.

Loviisan satamaan on ajettu syksyn mittaan 2–3 hiilijunaa viikossa. Vaunujen akselipaino on 22,5 tonnia, joten radan kuormitus on lisääntynyt oleellisesti.

Myllykosken kaikki vaihteet on purettu loppukesällä 2017. Myllykoski on enää Kotkan radan matkustajaliikenteen seisake.

Pitkämäki tulee olemaan uusi raakapuuterminaalipaikka Nurmeksen pohjoispuolella. Se tulee korvaamaan nykyisen Porokylän terminaalin. Lyhennys tulee olemaan Ptk ja sijainti alustavasti km 789+619.

Hyrkäs lakkautettiin rautatieliikennepaikkana 13.9.2017. Se toimi väliaikaisena linjavaihteena Oulu–Kontiomäki-rataosan vuoden 2017 perusparannustöiden aikana.

Joensuun aseman kahvilarakennus ja viereinen asuinkasarmi kaavaillaan purettaviksi uusien kerrostalojen ja pysäköintilaitosten tieltä. Kahvilarakennus on valmistunut 1949; nykyinen Kulttuurikahvila Laituri on toiminut siinä vuodesta 2015. Asuinrakennus on 1800-luvun lopulta. Purun mahdollistava kaava hyväksyttiin 8.11.2017.

Äänekosken radan peruskorjauksen ja sähköistyksen valmistujaisjuhlia vietettiin Jyväskylässä 5.9.2017. Juhlajuna sieltä Äänekoskelle ja takaisin ajettiin IC 81/86:n kierron IC-kalustolla. Jyväskylä–Äänekoski-välin töihin sisältyi kiskojen vaihto (54→60), ratapölkkyjen vaihto (puu→betoni), sähköistys, kaikkien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen, uudet turvalaitteet (yhdistelmäopastimet), liikennepaikkojen uudestaan rakentaminen, Vihtavuoren uusi liikennepaikka sekä Kangasvuoren tunnelin peruskorjaus. Erillisenä hankkeena peruskorjattiin VALTRA:n traktoritehtaan teollisuusrata Suolahden eteläpuolella.

Hämeenlinnan aseman ja SSAB:n välinen teollisuusrata on peruskorjattu syyskuussa 2017. Työt aloitettiin tehtaan päästä. Radalle on vaihdettu betoniratapölkyt ja uudet ratakiskot.

Seinäjoki–Oulu-ratahankkeen varsinaiset raidetyöt valmistuivat 24.9.2017, kun noin 10 km pituinen kaksoisraide valmistui Karhukankaalta Ylivieskaan. Samalla koko Kokkola–Ylivieska-väli saatiin kaksiraiteiseksi. Hankkeen valmistujaisia vietettiin juhlajunan kera 30.11.2017.

Kälviän, Eskolan ja Sievin asemarakennukset luovutetaan 1.1.2018 Liikennevirastolta Senaatille ja edelleen myyntiin. Pohjanmaan radan peruskorjaus on vapauttanut nämä rakennukset rautatiekäytöstä. Rakennuksissa on ollut ennen turvalaite- ym. tekniikkaa, mutta nyt laitteet on siirretty uusiin laitetiloihin.

Helsingin päärautatieaseman kellarissa oli tulipalo 6.9.2017. Sosiaalitilana toimivassa kellarikerroksessa oli käynnissä remontti. Asema suljettiin yleisöltä. Matkustajainformaatiolaitteet eivät toimineet, mutta junat kulkivat normaalisti. Tulipalon syynä oli ilmeisesti sähkölaitevika.

Kouvolan tavararatapihalla vaihtotöitä tehnyt Dr14:n työntämä yksikkö törmäsi 21.9.2017 illalla VAK-vaunujen kanssa ratapihalla puulastissa olleisiin vaunuihin. Yhteen VAK-vaunuun (vetyperoksidi) tuli vuoto, jonka pelastuslaitos imeytti ja keräsi talteen yön aikana. Päivystysyksikössä olleet henkilöt loukkaantuivat ja vietiin sairaalaan tarkastukseen. Onnettomuus haittasi jonkin verran Kouvolan tavaraliikennettä.

Venäläiselle rautatiehenkilöstölle tarkoitetut liikennöintiohjeet on päivitetty 4.12.2017. Ajankohta liittyi Niiralan uusien turvalaitteiden käyttöönottoon. Luonnollisesti myös suomalaisen liikenteenohjauksen on tunnettava nämä ohjeet. Oleellisimmat muutokset koskevat Niiralaa, missä luvat Venäjän suuntaan ja suunnasta annetaan uusilla opastimilla. Tärkeä muutos on myös, että kaikilla rajanylityspaikoilla opaste aja 35 sallii tavarajunille nopeuden 20 km/t, mutta henkilöjunille, kuten Allegro, nopeuden 35 km/t.

Turvalaitetekniikan oppikirjoja ollaan uusimassa. Releasetinlaite Siemens DrS -kirja on juuri valmistunut ja Turvalaitereleiden käyttö asetinlaitteissa -oppikirja julkaistaan tammikuun lopulla. Paljon kysytyn ja jo loppuun myydyn Turvalaitteet-kirjan toisen painoksen valmistelu on alkamassa. Kirjoja voi kysyä Kustantaja Laaksoselta.

Henkilöliikenteen kilpailutus etenee niin, että HSL lähettää pääkaupunkiseudun lähiliikenteen liikennöinnin tarjouspyynnöt toukokuussa 2019 ja LVM puolestaan Etelä-Suomen taajamajunajunaliikenteen pyynnöt touko–kesäkuussa samana vuonna. Kilpailutettu lähiliikenne alkaa kesäkuussa 2021 ja taajamajunaliikenne kesäkuussa 2022.

Tampereen keskusareenan toteutus aloitettiin alkusyksyllä koepaalutuksilla. Ensimmäisenä toteutetaan Sorinsillan eteläpuolinen osuus. Kreate toteuttaa kannen ja SRV jatkaa sen päälle rakentamisena. Kansi rakennetaan noin kahdessa vuodessa. Kokonaan valmista tarkoitus on olla syksyllä 2021. Entisiä VR:n rakennuksia radan ja Sorinkadun väliltä on purettu syksyn aikana, maan tasalle meni mm. entinen VR:n rata-alueen keltainen toimistotalo.

Lahden kääntöpöytä purettiin 9.11.2017. Osat on siirretty varastoon varaosiksi Pieksämäelle. Kääntöpöytä piti poistaa kaavaluonnoksessa varikkoalueella olevan tornitalon tieltä.

Porin veturitallien raideyhteys on purettu. Yhteys kääntöpöydälle ja talleille erkani pääraiteesta Porin aseman Mäntyluodon puolelta.

Rovaniemen puutavaraterminaalin raiteisto on uusittu 2017 aikana. Raiteisiin on laitettu ns. viherpölkkyjä. Nämä mitoiltaan betonipölkkyjä vastaavat puuratapölkyt eivät edellytä vastaavaa sepelitukikerrosta kuin normaalit betoniratapölkyt.

Iinatintien tasoristeys Oulu–Muhos-välillä on katkaistu alkusyksyllä ajoneuvoliikenteeltä ja nykyisin se on ainoastaan kevyttä liikennettä varten. Tiellä on ollut vuosia 60 km/t nopeusrajoitus (eikä kevyenliikenteen väylää), mutta sitä läpikulkutienä käyttäneet autoilijat eivät välittäneet rajoituksista. Nopeudet olivat yleisesti noin 80 km/t puolentoista kilometrin pituisella suoralla, minkä keskellä tasoristeys on. Pari vuotta sitten läpikulku kiellettiin liikennemerkein, mutta sillä ei ollut juuri vaikutusta, joten tie päätettiin katkaista tasoristeyksen kohdalta.

Ratanomi Oy on elokuussa 2017 toimintansa aloittanut radantarkastuspalveluihin erikoistunut yhtiö. Se mm. tekee VR-Trackin alihankkijana mittauksia Emma- ja Elli-mittausvaunuilla.

Graniittirakennus Kallio Oy (GRK) osti 15.11.2017 Eltelin Suomen rataliiketoiminnan. Liiketoiminta käsittää rautatie, metro- ja raitiotiet, sähkö- ja turvalaitejärjestelmien asennuksen sekä kunnossapidon ja suunnittelun. Kaupan mukana GRK:lle siirtyy runsaasti sähköradan kunnossapitokalustoa.

Liikenneviraston pääjohtaja vaihtuu 1.1.2018 alkaen. Pääjohtajaksi tulee Trafin pääjohtaja Kari Wihlman. Liikenneviraston aikaisempi pääjohtaja Antti Vehviläinen siirtyy puolestaan Viestintävirastoon. Vuoden kuluttua 1.1.2019 Liikenneviraston nimeksi tullee Väylävirasto. Trafi ja Viestintävirasto yhtynevät puolestaan Liikenne- ja viestintävirastoksi, joka saanee nimen Traficom. Jatkossa radat kuuluvat siis Väylävirastolle. Kun Liikennevirastoa aikanaan muodostettiin, oli Väylävirasto jo silloin konkreettinen nimivaihtoehto.

Ratatekninen oppimiskeskus eli ROK vihittiin käyttöön 10.10.2017. Ensimmäinen kurssi – sähköradan maadoituskurssi veturimiehille – pidettiin Kouvolaan valmistuneessa keskuksessa jo 27.9.2017. Päärakennukseen on sisustettu myös rautatiekulttuuritila, jossa esitellään rautatietekniikan kehitystä. Sen esineistö koostuu pääosin Alppilasta Helsingistä siirretystä Raiderele ry:n keräämästä Liikenneviraston historiallisesta turvalaite- ja viestiliikennemateriaalista.

Nikkilän ratasillan uusimisen liikenteeseen vaikuttavat työt tehdään viikonloppuina elokuun alusta syyskuun loppuun 2018. Ajat on optimoitu teollisuuden prosessien näkökulmasta. Työt vaikuttavat siten myös Porvoon Museorautatien liikennöintiin.

Rata 2018 -seminaari pidetään Turun Logomossa 23.–24.1.2018. Ulkonäyttelyssä esillä tulee olemaan mm. uudenkarhea Transtechin raitiovaunu ja erilaisia ratatyökoneita. Edellisen kerran ulkonäyttelyssä oli vetokalustoa 2016 ja vaunukalustoa 2014. Seminaarin luennoilla kerrotaan myös mm. Jokioisten Museorautatien kunnossapidosta perinteisin menetelmin.

Helsingin ratapihalle on suunniteltu kesälle 2018 laajoja katkoksia vaihde- ja turvalaitetöiden takia. Lähinnä viikonloppuisin kaksi pääraidetta on kerrallaan suljettu, jolloin näiden raiteiden liikenne kääntyy Pasilassa.

Trafi on lähettänyt 30.10.2017 museoliikennöitsijöille tiedotteen, jossa muistutetaan, ettei kaluston käyttöönottoluvissa mainittua rakenteellista nopeutta saa koskaan ylittää. Samalla Trafi edellyttää huomioimaan, että höyryvetureiden suurin sallittu rakenteellinen nopeus tenderi edellä kuljettaessa on todellakin 50 km/t.

Porvoon Museorautatien integroitujen tasoristeysten varoituslaitteiden ensimmäiset testit Tka:lla tehtiin 11.9.2017 ja toiset 19.9.2017. Jälkimmäisten testien yhteydessä laiteet otettiin pysyvästi normaaliin käyttöön. Radalla ajettiin koetavarajunia 16.10.2017. Erilaisilla tavaravaunuilla testattiin niiden tunnistusta tasoristeysten tutkissa, jotka seuraavat koko junan ohitusta. Vetovoimana oli kaksi Tka8:aa; yksi ei olisikaan riittänyt lehtikelin takia. Ajoista saatiin oleellista apua laitteiden säätämisiin. Porvoon radalla ja Porvoon ratapihalla on tehty kuluneena syksynä varsin laajasti ratapölkkyjen vaihtoa.

Savon radan päivää vietettiin yhdeksättä kertaa lauantaina 7.10.2017. Keitele-Museon kiskoautojuna ajoi heiluriliikennettä Loukolammen ja Otavan väliä kokoonpanolla Dm7 4200 + EFiab 11594+11655 + Dm7 4117+4135. Savon radan päivän ohjelmalliset asematapahtumat Haukivuorella, Kalvitsassa, Hiirolassa, Vuolingossa ja Otavassa keräsivät runsaasti yleisöä, joka siirtyi kohteesta toiseen kätevästi lättähattujunalla. Kaunis sää suosi onnistunutta tapahtumakokonaisuutta, jonka toteutus perustuu yksinomaan yksityishenkilöiden ja -yhteisöjen aloitteellisuuteen ja saumattomaan yhteistyöhön.

Länsi-Uudellamaalla on suunnitteilla kolme kapearaideratahanketta. Fiskarsin ruukkialueelle kaavaillaan 1,0–1,7 km pitkää museorataa, Lappohjan bunkkerimuseoalueen yhteyteen kaavaillaan peräti 6 km pitkää ympyrärataa ja Olkkalaankin kaavaillaan rataa. Hanke on pisimmällä Fiskarsin osalta. Kansalaiskeräys Pelastetaan Pässi tuotti noin 12.000 euroa. Suomen ensimmäisen kapearaidehöyryveturin (Krauss 2517/1890) kunnostus Jokioisilla Höyrywelho Osakeyhtiön tiloissa on aloitettu. Rataa kaavaillaan ensi vaiheessa alkuperäiseltä tehtaan pajalta ja tallilta panimon ja paikoitusalueen seisakkeiden kautta paloasemalle, millä alueella veturi onkin ollut viime ajat muistomerkkinä. Liikenteessä käytettäisiin uusia alkuperäisen mallin mukaisia neliakselisia vaunuja. Aikanaan radalla on ollut ainakin viisi tavaravaunuista muutettua väliaikaista henkilövaunua, näistä kaksi oli hienompia pysyvämpiä vaunuja.

Tampereen Vapriikin muistomerkkiveturille Pikku-Rusko 315:lle rakennetaan uusi näyttelyraide. Vanhan raiteen kiskotus purettiin vahingossa. Veturi on Tampereen teknisellä varikolla kunnostettavana.

Tarinakartta on Liikenneviraston julkaisema tietopaketti mm. museoväylistä ja museosilloista. Tarinakartan kohteet on merkitty kartalle, jonka vieressä on pieni referaatti kohteen historiasta, sen sijainnista ja lähistöltä löytyvistä muista vierailukohteista. Tarinakartalle pääsee liikennevirasto.fi-sivujen kautta.

Länsimetro Matinkylään avattiin liikenteelle 18.11.2017 aamuliikenteen alusta alkaen. Ensimmäinen juna lähti Matinkylästä klo 5.09. Samalla avattiin kahdeksan uutta metroasemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Näistä kaksi ensimmäistä ovat Helsingissä ja loput Espoossa. Avajaispäivästä muodostui ennennäkemätön iloinen kansanjuhla. Ensimmäiseen junaan eivät edes kaikki halukkaat mahtuneet. Nyt metrolla liikennöivät linjat M1 Matinkylä–Vuosaari ja M2 Tapiola–Mellunmäki.

Škoda Trasportation Group ja sitä myötä myös Transtechin kiskokalustotehdas Kajaanin Otanmäessä on myyty marraskuussa 2017 tšekkiläiselle sijoitusyhtiölle PPF Groupille.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Helsingin ja Tallinnan välisen rautatien selvitys etenee. Finest-tunneli kävisi syvimmillään tasolla –210. Radalle suunnitellaan kaksi välipoistumispaikkaa keinotekoisten pienten saarien muodossa. Saaria tarvittaisiin jo rakentamisvaiheessa. Raideleveys olisi 1435 mm. Tunnelijärjestelmään on suunniteltu kaksi yksiraiteista ratatunnelia ja niiden väliin huoltotunneli. Henkilöasemien kohdalla matkustajajunilla ja ohimenevillä tavarajunilla olisi erilliset raiteet. Helsingin päärautatieasemalla uusi rata olisi noin –70 metrin tasolla ja Pasilassa noin –35 erolla maanpinnasta. Tallinnassa radan henkilöasema olisi Ülemistellä.

Elron lisäsi entistä kolmen junaparin Tallinna–Narva-välin tarjontaa 10.12.2017 alkaen yhdellä edestakaisella pikajunaparilla. Aiemmin tällä reitillä ei pikajunia ollutkaan. Junat pysähtyvät pääteasemiensa lisäksi Kitsekülassa, Ülemistellä, Tapalla, Rakveressä, Kiviõlissä ja Jõhvissä. Matka-aika on 2 tuntia ja 15 minuuttia, mikä on 22–31 minuuttia tavallisia junia nopeampi.

Valdekun seisake avattiin 10.12.2017 Tallinnasta etelään suuntautuvalla linjalla Liivan ja Männikun välillä. Pikajunia lukuun ottamatta seisakkeella pysähtyvät kaikki Elronin junat.

Viron hallitus on kaavaillut EVR Cargon jakamista kahdeksi yhtiöksi, joista toinen olisi liikennettä hoitava ja toinen kalustoyhtiö.

AS EVR Cargo sai C30-M -veturinsa viimeisetkin tyyppikoeajot tehtyä hyväksytysti. Tehnilise Järelevalve Amet (TJA; Tekninen valvontavirasto) antoi veturille rekisteröintitodistuksen 10.11.2017. EVR Cargon suunnitelmissa on myös valmistuvien vetureiden vuokraus, ensisijaisesti Suomeen ja Ukrainaan.

Tallinna Linnatranspordi AS (TLT) myi 14.2.2017 päättyneessä huutokaupassa KT4SU-raitiovaunut 115 ja 117. Jälkimmäinen, ilman telejä ollut, vaunu päätynee Tarttoon Veg Machinen vegaaniravintolaksi.

TLT:n KT4TMR-retroraitiovaunut 136, 138, 140–142 ja 168 saavat CAF-vaunujen mukaisesti nimet. Tällä kertaa vaunut nimetään entisten virolaisten poliitikkojen ja muiden vaikuttajien – Konstantin Päts (136), Jaan Poska (141), Johan Laidoner, Julius Kuperjanov, Jüri Vilms ja Ernst Jaakson – etunimien mukaan. Presidentti Pätsin mukaan nimetty Konstantin esiintyi yleisölle Kadriorgin kääntösilmukan yhteydessä olevalla pussiraiteella 10.10.2017 klo 10. Tuolloin Viron Kansallisbaletti esitti vaunun luona otteita baletista Tramm nimega Iha (Raitiovaunu nimeltä Iha). Samaan balettiin liittyen KT4D nro 411 (oikeasti jo hylätty vaunu nro 130; ent. Gera nro 342) oli 17.10.–9.11. pysäköitynä omalle raiteenpätkälleen ja kuvitteelliselle ”Estonia pst 4” -pysäkilleen Estonia Teatterin edessä, missä yleisö saattoi tutustua ja osallistua 4.11. ensi-iltansa saaneen baletin valmisteluihin. Nyt tämä vaunu on lahjoitettu Põltsamaalle Kuningamäen karting-radan alueelle. Konstantin taas aloitti normaaliajonsa 10.10.2017 illalla Tondi–Kadriorg linjalla 3, mille myös muut retroraitiovaunut asetetaan.

UITP (Union Internationale des Transports Publics/Kansainvälinen julkisen liikenteen liitto) järjesti yhteistyössä TLT:n ja Tarton kaupungin kanssa Tallinnassa 22.–23.11.2017 seminaarin ”Smart Mobility 2020: Innovatiivinen ja kestävä kaupunkiliikenne Euroopassa”. Toisena päivänä osallistujille tarjottiin tutustuminen Viru keskuksen alla olevaan paikallisbussiterminaaliin. Tämän jälkeen vuorossa oli siirtyminen Scania Interlink AD -bussilla tutustumaan Pärnu maanteen raitiotievarikkoon ja sieltä edelleen KT4TMR-retroraitiovaunulla Konstantin Tallinnan lentoasemalle.

Tänä vuonna TLT järjestää perinteisen Jouluratikka-ajelun 24.12. uudella retroraitiovaunulla reitillä Tondi–Kadriorg–Kopli–Lennujaam–Tondi–Kadriorg–Tondi. Ensimmäinen lähtö Tondista on klo 11.00 ja viimeinen tulo sinne n. klo 13.50. Vaunussa itse joulupukki jakelee makeisia.

Ruotsi

Östra Södermanlands Järnväg (ÖSlJ) -museorautatie on helposti tavoitettavissa Suomestakin; Läggestan asemalle pääsee näppärästi taajamajunalla Tukholmasta. Radan höyryveturi nro 10 nimeltään Avesta on nyt saatu vuosien tauon jälkeen liikenteeseen. Kattilankorjauksen jälkeiset koeajot tehtiin 15.9.2017. Orenstein & Koppel valmisti tämän teollisuusveturin vuonna 1923 Domänverketin eli Ruotsin ”Metsähallituksen” metsäradoille Avestan seudulle. Sittemmin sitä käytti Avestan terästehdas. Veturia tullaan käyttämään lisäjunissa ja vaihtotöissä.

ÖSlJ:llä on Jokioisten Museorautatien tavoin myös TU4-dieselveturi. Ja meidän tavoin Ruotsissakin veturilla on ollut jatkuvia teknisiä haasteita, tänä vuonna voimansiirrossa ja pyöränkehän irtoamisena.

Saksa

Saksan yksi tärkeimmistä rautateistä, Rheintalbahn, katkesi onnettomuuden takia 12.8.2017 seitsemän viikon ajaksi Rastattin ja Baden-Badenin välillä. Onnettomuus johtui siitä, että nykyisen pääradan ali rakennetaan tunnelissa uutta rataa ja tunnelirakenteet pettivät. Radat risteävät loivasti pitkällä matkalla ja työn ajaksi pehmeä maa syväjäädytettiin, kuten aikanaan mm. Kluuvin ruhjeen metrotyömaalla Helsingissä. Nyt jäädytystä käytettiin ensimmäistä kertaa käytössä olevan rautatien alla. Rakenne ei kuitenkaan kestänyt, vaan pääradan raiteet romahtivat noin 50 cm alaspäin. Tunnistimet ilmoittivat painumasta ja liikenne keskeytettiin; vain hetkeä aikaisemmin ICE-juna oli ajanut paikan yli. Vaikutukset olivat varsinkin tavaraliikenteelle erittäin haitalliset. Radalla kulkee päivittäin jopa 200 tavarajunaa. Junista suuri osa liikennöi Saksasta Sveitsiin ja edelleen mm. Italiaan. Tavaraliikenteestä osa pystyttiin ohjaamaan korvaaville reiteille, merkittävä osa siirtyi kuorma-autoille tai Reinin jokilaivoille. Monet korvaavat radat olivat yksiraiteisia ja sähköistämättömiä, liikenne niillä oli ennen näkemättömän vilkasta. Kaiken lisäksi muutoin korvaavaksi sopiva kaksiraiteinen ja sähköistetty Gäubahn Stuttgartista etelään oli suljettu perusparannuksen takia. Alueelle haalittiin ympäri Saksaa dieselvetokalustoa poikkeusliikennettä varten. Henkilöliikenne korvattiin vaurioalueen ohi busseilla. Vaurioituneeseen tunneliin pumpattiin 10.500 m³ betonia ja tunnelissa ollut suuri porauskone hylättiin sinne ja betonoitiin. Päärata saatiin avattua uudestaan liikenteelle 2.10.2017.

Bayerische Eisenbahnmuseum -rautatiemuseossa joulukuusta 2015 olleen Haapamäeltä siirretyn höyryveturin 91 406 raideleveyden muutos 1524 mm:stä takaisin 1435 mm:ksi on aloitettu. Tämän T9.3-veturin raideleveys muutettiin leveäraiteiseksi 1949, kun se myytiin Suomeen. Veturista irrotettuja osia kunnostetaan jo museon verstaassa.

Sveitsi

Sveitsissä jatketaan sittenkin painetun yleisöaikataulukirjan julkaisemista, ainakin rautateiden, vuoristoratojen ja laivojen osalta. Julkaisun takana on kolme joukkoliikennettä tukevaa yhdistystä ja liittoutumaa. SBB antaa tiedot käyttöön ja aikataulukirjaa myydään 30 suurimmalla asemalla.

Mansaari

Snaefell Mountain Railwayllä (SMR) 4.8.2017 tapahtuneen onnettomuuden johdosta turvallisuusviranomaiset ja saaren hallinto päättivät yhdessä lopettaa radan liikennöinnin 25.7.2017 alkaen, ainakin toistaiseksi. Saaren muut radat, mm. Manx Electric Railway ja Isle of Man Railways jatkavat liikennöintiä normaalisti. Tapahtuman johdosta perinneradoille asetettavien nykyajan turvallisuusvaatimusten tarve on noussut keskusteluun niin Mansaarella kuin Iso-Britanniassa. Onnettomuudessa vuoristoradan moottorivaunun normaalit jarrut pettivät ja onnistuneessa hätäjarrutuksessa kuljettaja joutui käyttämään vanhaa Fellin jarrukiskoa, joka on radan keskellä sen jyrkimmissä paikoissa. Vuonna 2016 puolestaan yksi radan moottorivaunuista tuhoutui sen karattua tyhjänä itsestään jyrkkään laskuun.

Vatikaani

Vatikaanista on nykyään mahdollista matkustaa junalla (mutta ei Vatikaaniin). Kun nykyinen Vatikaanivaltio perustettiin lateraanisopimuksella vuonna 1929, sovittiin myös rautatieyhteyden rakentamisesta Italiasta Vatikaaniin. Rautatie vihittiin käyttöön 1934. Radan pituus on noin yksi kilometri. Se alkaa Italiassa Roma San Pietron asemalta ja päättyy Città del Vaticanon asemalle. Asemarakennus on päällystetty tyyliin sopivasti marmorilaatoilla. Asemalla on kaksi läpiajettavaa raidetta ja erillinen kuormausraide. Vuosikymmenet radalla kulki vain tavaraliikennettä. Ensimmäinen paavi, joka matkusti junalla Vatikaanista, oli Johannes XXIII vuonna 1962. Myöhemmistä paaveista Johannes Paavali II matkusti junalla muutaman kerran. Erikoisluvalla jotkin pyhiinvaeltajaryhmät saapuivat junalla Vatikaaniin, kävipä siellä saksalainen rautatieharrastajien ryhmäkin (DGEG).

Vuonna 2013 paaviksi valittiin Franciscus. Hän halusi avata Vatikaania entistä enemmän vierailijoille. Niinpä 12. syyskuuta 2015 Vatikaanin rautatie avattiin rajoitetusti yleiselle matkustajaliikenteelle. Käytännössä yleisölle järjestetään lauantaisin matkaohjelma, johon kuuluu kahden tunnin tutustuminen Vatikaanin museoon, opastettu kävelyretki Vatikaanin puiston halki Città del Vaticanon asemalle, junamatka Castel Gandolfoon (noin 30 km), tutustuminen paavin kesäasuntoon ja sen laajaan puutarhaan sekä junamatka takaisin Roma San Pietron asemalle. Vatikaanin puolella on siis vain lähteviä junia.

Kiina

Maailman nopeimmat kaupallisen liikenteen perinteiset junat kulkevat nyt Kiinassa. Beijingin ja Shanghain välillä käytetään 21.9.2017 alkaen nopeutta 350 km/t. Liikenne hoidetaan uusilla sarjojen CR400AF ja CR400BF junilla, joiden suurin tekninen nopeus on 400 km/t. Syyskuun alun 2017 aikataulujen mukaan Beijingin ja Shanghain välillä kulki päivittäin 41 suurnopeusjunavuoroa kumpaankin suuntaan.

Kiina laajentaa suurnopeusverkkoaan edelleen voimakkaasti: vuonna 2020 maan suurnopeusrataverkon pituuden suunnitellaan olevan huikeat noin 30.000 km.