KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ

Uudet vaunut

• 6 Ed (28065–70)
• 20 Snpss

Muutetut vaunut

• 1 Hkb sarjaan BH
• 2 Occ sarjaan Occ-y
• 4 Rbnqss sarjaan Rbnqss-v
• 13 XHe sarjaan BXHe

Poistetut veturit ja vaunut

• 6 Dv16 (2019, 2021, 2022, 2028, 2039 ja 2040)
• 2 BE
• 2 BG
• 5 BH
• 1 BS
• 7 BT
• 3 BX
• 4 BXE
• 1 BXG
• 1 BXT
• 1 Etv
• 1 Gbly
• 2 Ggb
• 1 Hkb
• 1 Hkba
• 4 XG
• 1 XT

Sr2-vetureiden testiajoja normaalissa liikenteessä 200 km/t nopeudella on jälleen jatkettu pääradalla ja oikoradalla. Koeliikenteessä nyt käytetyn kahden veturin (3214 ja 3242) pyörien profiilit mitataan tiheästi ja pyörät samoin sorvataan normaalia useammin. Niin veturinkuljettajat kuin konduktööritkin kirjaavat ylös yli 160 km/t nopeudella tekemänsä havainnot. IC-juniin kaavailluista ohjausvaunusuunnitelmista on luovuttu suurten kustannusten takia.

Sm2 6089:n ajomoottori paloi aamulla 13.11.2007 Leppävaaran asemalla E-junassa 8316. Junan muina yksikköinä olivat Sm1 6038 ja Sm2 6099. Sammutustöiden ajaksi jouduttiin ajolangoista katkaisemaan virta Ilmalan ja Leppävaaran väliltä noin 45 minuutin ajaksi, mikä pysäytti liikenteen kokonaan rantaradalla ja Vantaankosken radalla. Ajojännitteen palauduttua Kirkkonummen suunnasta tuleva liikenne joutui kiertämään vaurioituneen junan pääasiassa raidetta 3 pitkin. Junat jatkoivat matkaansa Helsinkiin kaupunkiradan raiteita käyttäen. Sm2 6089 oli valmistunut saneerauksesta marraskuussa 2007. Se liikkui ensimmäistä päivää kaupallisessa liikenteessä saneerauksen jälkeen. Vauriot jäivät melko pieniksi.

Sm5- eli Flirt-junista ensimmäiset kaksi on tarkoitus tuoda Suomeen marraskuussa 2008. Ilmalan varikolla entinen Dm-halli, jota käytettiin Porkkana-junien huoltoon, kunnostetaan Sm5-junien tulevaksi huoltohalliksi. Junat tuodaan maahan Turun kautta. Ensimmäiset kaupalliset koeajot ajettaneen A-linjalla Leppävaaran kaupunkiradalla.

Sm6- eli Karelian Trainsin Pendolino-junista ensimmäiset on tarkoitus saada koeajoihin Suomeen syksyllä 2009. Junien profiili tulee poikkeamaan VR:n Pendolinoista, koska vaunut ovat mm. 17 cm entisiä korkeampia. Kussakin junassa tulee olemaan neljä virroitinta, kaksi Suomen ja kaksi Venäjän puolella käytettäviksi. Karelian Trains aloittaa aikanaan, noin vuoden 2010 lopussa, liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä kolmella päivittäisellä Pendolino-parilla. Myöhemmin junamäärä lisätään neljään pariin. Helsingin ja Moskovan välillä liikennöivä Tolstoi jatkaa entiseen tapaan.

Dv12-vetureilla järjestettiin lokakuusta alkaen koulutusajoa Helsingin uusille vaihtotyökuljettajille sekä kertauskoulutusta jo aikoinaan koulutuksen saaneille kuljettajille. Sarjaa on kerrallaan Helsingissä suurin piirtein saman verran kuin oli Dv16:kin, eli 7–8 kappaletta. Ilmalassa niille tehdään toistaiseksi vain viikkohuollot ja pienet vikakorjaukset Tampereen vastatessa vetureidensa muusta kunnossapidosta.

Dv12 2550 törmäsi linja-autoon iltapäivällä 28.12.2007 Helsingin Länsisatamassa. Veturi sai lieviä vaurioita ”lyhyeen” päähänsä. Päivystysvuoron teki loppuun Dv16 2030.

Dv12 2537 törmäsi rekka-autoon aamulla 11.1.2008 Helsingin Sörnäisissä Agroksenkujan tasoristeyksessä. Veturi sai kohtalaisia vaurioita ”lyhyeen” päähänsä.

Dv16-vetureiden käytön piti päättyä Helsingissä 31.12.2007. Kyseisenä päivänä ajossa olivat 2024, 2025, 2026 ja 2031. Ne saivat kuitenkin Dv12-vetureiden pulan takia viime hetkillä lisää elinaikaa tammikuulle 2008. Vetureiden tekninen käyttölupa oli voimassa tammikuun loppuun asti. Niiden käytön piti kuitenkin yhtäkkiä päättyä 3.1.2008, ja tuona päivänä ajossa olleet veturit 2026 ja 2031 vedettiinkin pois liikenteestä kesken päivän vuoronvaihdon yhteydessä. Tämän jälkeen veturia 2026 jouduttiin silti käyttämään muutamia kertoja lähinnä siksi, ettei kaikkia kuljettajia oltu ehditty kouluttaa Dv12-sarjaan. Dv16 2026:n viimeiseksi kaupalliseksi ajoksi jäi lopulta 7.1.2008 (päivystäjä Ilr 12i klo 16–23.12), joka näin ollen päätti VR:n varsinaisen Dv16-kauden. Kouvolaan jäi aluksi kaksi Dv16-veturia, 2015 ja 2016, jotka siirrettiin 31.12.2007 seisomaan talleille. Näistä 2016 siirrettiin 15.1.2008 Hyvinkään konepajalle romutusta odottamaan; 2015 puolestaan on varattuna vuokraveturiksi lähiseudun paperitehtaille, lähinnä Kuusankoskelle. Kun 2015:ta tarvitaan, siirretään se tehtaille hinaamalla. VR ei enää aja veturia. Inkeroisten tehtaalla voidaan käyttää tarvittaessa vuokraveturina Dv12:ta, sillä tehtaan kuljettajille on annettu syksyn aikana koulutus kyseiseen sarjaan. Viimeinen työvuoro VR:llä 2015:lla oli Haminassa 27.12.2007 ja 2016:lla Kouvolassa 21.12.2007. Kaikki Ilmalan seitsemän Dv16-veturia tuotiin Hyvinkäälle 16.1. aamulla 2xSr1-vedolla junana 1663. Museovetureina säilyvät Suomen Rautatiemuseolla Dv16 2026 ja jo aiemmin Haapamäelle museoitu 2038.

Dv16 2020:n viimeinen ajopäivä oli 19.12.2007 päivystäjänä Helsingissä. Veturi poistettiin käytöstä akkujen rikkoutumisen seurauksena. Dv16 2034 poistettiin käytöstä Haminassa lokakuun lopussa pyörien loppuun kulumisen takia. Viimeisen päivystysvuoronsa se teki 25.10.2007 Haminassa.

Dv16-veturit 2019, 2021, 2022, 2028, 2039 ja 2040 romutettiin marraskuussa Hyvinkään konepajalla. Romutusta jäivät vielä odottamaan 2018, 2034 ja 2036.

Dr13 2349 kävi perinteisellä tarkastusajollaan 27.12.2007. Tällä kertaa se kulki Hyvinkäältä Kouvolaan ja takaisin. Tarkastusajo onnistui hyvin, vaikkei toinen moottori aluksi antanutkaan tehoja.

Dr14 1858 suistui kiskoilta vaihtotöissä Vainikkalassa 3.11.2007 klo 13. OTK:n tutkinnan jälkeen veturi saatiin kiskoille noin klo 18. Vaurio haittasi tavaraliikennettä merkittävästi.

Dr16 2802, joka saapui toukokuussa 2007 Hyvinkään konepajalle pyöräkertojen kuluttua loppuun, otettiin työn alle tammikuussa 2008.

Dr16 2808 valmistui vauriokorjauksesta Hyvinkään konepajalta 4.12.2007. Tuona päivänä veturi poistui konepajalta normaaliin liikenteeseen. Ensimmäisellä koeajollaan se oli käynyt 15.11.2007. Iso-Vaalee Dr16 2820 kävi puolestaan ensimmäisellä koeajollaan 16.1.2008 Sr1 3083:n
ollessa jarruveturina. Koeajon reitti oli Hyvinkään konepaja–Kerava–Lahti–Riihimäki–Hausjärvi (jarrutuskoeajo ilman jarruveturia)–Riihimäki–Hyvinkään konepaja. Ouluun 2820 lähti Hyvinkäältä 4.2. hinauksessa. Molemmat Vartiuksen vaurioveturit 2808 ja 2820 on varusteltu samanlaisilla kaide- ja käyntisiltaratkaisuilla kuin 2812, joten myös ne soveltuvat tarvittaessa vaihtotyökäyttöön. Vetureihin on tehty myös muut vaihtotyökäyttöön liittyvät muutokset, kuten tehonnoston nopeutus 2,5-kertaiseksi. Dr16-vetureiden ajankohtaisista tapahtumista saa kaikenkattavaa tietoa nettiosoitteesta http://www.isovaalee.info.

Radio-ohjattavien vetureiden käyttö VR:llä kaupallisessa vaihtotyössä alkaa loppuvuodesta 2008. Dv12 2710:llä (ks. mm. Tasoristeys/Resiina 2/2005 s. 57) tehtyjen kokeilujen perusteella osaan Dv12- ja Dr14-vetureista asennetaan Pieksämäen konepajalla General Electric Transportationin valmistamat radio-ohjauslaitteet. Radio-ohjatulla veturilla työskenneltäessä ei vaihtotöissä enää käytetä veturinkuljettajaa, vaan VR Cargon vaihtotyöhenkilöstöä, jonka koulutus aloitetaan syksyllä.

Dm8-juna 5003-5502-5004 on romutettu Hyvinkään konepajalla marraskuun alkupuolella 2007. Juna seisoi pitkään Hyvinkään konepajalla. Sen kunto oli hyvin heikko. Juna oli sisäosiltaan homeessa ja katossa oli useita vuotopaikkoja. Ongelmien synty ajoittuu aikaan, jolloin moottorijuna oli säilytyksessä Kaipiaisissa, ja missä tallin katto lopulta romahti junan päälle. Syntyneisiin katon vekkeihin tuli murtumia, joista vesi pääsi sisään. Dm8:sta saatiin runsaasti varaosia Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dm9-junille, suurimpina yksittäisinä komponentteina mm. vetotelit.

Tk3 1148:n liikennöinti ”Arctic Express” -nimellä ja Jemisoft Oy:n operoimana Rovaniemi–Kemijärvi-reitillä vuoden 2007 lopulla oli hyvin vaiherikasta. Katsastus Rovaniemellä 8.11.2007 epäonnistui erinäisistä syistä. Uusintakatsastus pidettiin onnistuneesti 22.11.2007, jolloin koejuna 1997/1998 kulki Rovaniemeltä Vaaralaan ja takaisin. Jemisoft Oy:n höyryjunaliikenne Rovaniemen ja Kemijärven välillä aloitettiin kuvaus- ja koeajolla 12.12.2007. Juna kulki tiukan aikataulun ja teknisten ongelmien takia pahasti myöhässä, ja joutui jäämään tunneiksi sulkeutumaan Misiin väistämään muita junia. Paluusuunnassa juna törmäsi porotokkaan Vian lähellä. Brittimatkustajien oli suunniteltu matkustavan elämysjunassa Vaaralasta Hanhikoskelle 1,5 tunnissa, vaikka aikanaan normaalin höyryliikenteen aikana Tk3:lla tähän tarvittiin kolmisen tuntia. Brittiläiset junapalvelijat saivat 14.12. oppia suomalaisesta vaunustosta. Samana päivänä ajettiin koeajo Rovaniemeltä Vaaralaan. Kaupalliset ajot ajettiin 15.–22.12.2007. Ensimmäinen ajo brittiasiakkaiden kanssa 15.12.2007 onnistui. Talvista maisemaa saattoi katsella jokaiseen viiteen puuvaunuun asennetusta suuresta näytöstä, joihin välittyi kuva höyryveturin keulalle asennetusta videokamerasta. Juna tuli Kemijärvelle noin puoli tuntia myöhässä. Käsikäyttöisen kääntöpöydän kääntö, vesitys ja halostus veivät sen verran aikaa, ettei tyhjävaunujunan paluulähtö aikataulun mukaan ollut mahdollista, vaan lähtö tapahtui muun liikenteen jälkeen. Tämän jälkeen matkaa jouduttiin kuitenkin lyhentämään, ettei brittimatkustajien ohjelmapaketti kaatuisi. Matkustajia alettiin kuljettaa vain Vaaralasta Misiin (jonka henkilöliikennepysähdykset Rautatievirasto oli kieltänyt VR:ltä, ks. myöhemmät uutiset). Lisäksi junan aputyöntäjäksi hankittiin VR-Radan Tka8. Tk3 kävi 17.12. ilman vaunuja Misistä Kemijärvellä kääntymässä. Tämän jälkeen koko juna Tk3 + 5 vaunua + Tka8 alkoi käydä kääntymässä Kemijärvellä. Kuitenkin 21.12. vaunut jätettiin taas Misiin. Epäonni jatkui samana iltana, kun Tk3 1148 suistui kiskoilta Kemijärvellä klo 17.25 ajettuaan raiteen 973 raiteensulkua päin. Tenderi pysyi kiskoilla. Veturissa vaurioitui mm. karja-aura, hikiventtiilit vivustoineen ja jarrulaitteita. VR:n raivausauto sai veturin takaisin kiskoille seuraavana päivänä klo 10. Pikku-Jumbo hinattiin Tka8:lla korjaukseen Rovaniemelle. Viimeinen suunniteltu Arctic Expressin turistiajo 22.12. vedettiin VR:ltä vuokratulla Dv12 2522:lla. Arctic Express jatkaa turistiliikennettä jälleen joulukuussa 2008, alustavasti 5.–22.12. ilmeisestikin Misin ja Hanhikosken välillä. Kaikista ongelmista huolimatta Jemisoftin ja VR:n yhteistyö on ollut hyvää; apua on saatu aina tarvittaessa.

Tr1 1074:n kunnostusta ajokuntoon on suunniteltu jollekin ulkomaalaiselle rautatiekonepajalle. Risto-veturia on kaavailtu edellä mainittuun Arctic Expressin Rovaniemi–Kemijärvi-turistiliikenteeseen. Liikennettä on kaavailtu myös Kemin suuntaan liittyen Sampo-turistijäänmurtajan ajoihin.

Tr1 1088 päätettiin 6.11.2007 luovuttaa Tampereelta Siuron asemapuistoon. Nykyisin huonokuntoinen Risto-veturi on Tampereen aseman kupeessa. Tampereen museotoimi lahjoittaa veturin, koska asemapuisto on heidän mukaansa kehittyvä ja historiallinen. Mikäli hanke toteutuu, veturia kunnostaa ja hoitaa jatkossa Kiinteistöyhtiö Siuron asemapuisto. Siurolaiset kuitenkin edellyttävät, että Tampereen kaupunki kunnostaa veturin jonkinlaiseen kuntoon.

Joulupukki liikkui vuoden 2007 lopulla ennätysmäärän höyryjunilla. Mänttään joulupukki tuli Tk3 1136:n vetämänä Haapamäeltä 1.12.2007. Samana päivänä hän (kloonattuna?) tuli samaan aikaan Hr1 1009:llä myös Keravalta Tikkurilaan. Tk3 1150 puolestaan veti 15.12.2007 joulupukkijunan Äänekoskelta Jyväskylään ja takaisin. Seuraavana päivänä oli Suolahdessa Wanhan Aseman Joulu ja höyryjunia Äänekoskelle. Ja erityisesti joulutunnelmaa oli edellä mainitusti 15.–22.12. brittiläisille turisteille Kemijärven radalla.

Hr1 1009 aloitti tammikuun 3. päivänä vuoden 2008 höyrykauden Suomen rataverkolla. Sillä oli tammikuussa 2008 peräti kolmena päivänä tilausajoja Helsingin ja Keravan välillä. Veturi vietti sydäntalven tilapäisesti Keravalla ja VR:n Hr1 1021 puolestaan Turussa Pasilan tallien remontin takia.

Höyryvetureiden käytöstä metsäpalovaroituksen aikana on Rautatievirasto antanut määräyksen 18.12.2007. Periaatteessa liikennöinti sallitaan, kun määräyksessä esitetyt vaatimukset on täytetty, eivätkä pelastusviranomaiset ole erikseen sitä kieltäneet. Vetureihin vaaditaan luonnollisesti kipinäverkko ja alkusammutuskalusto. Hiilestä muodostunut tuhka on jäähdytettävä ajon jälkeen ja hävitettävä kunkin kunnan jätehuoltoa koskevien määräysten mukaisesti.

Venäläisiä vuodenvaihteen tilausjunia kulki Suomen rataverkolla ennätysmäärä 28.12.2007–11.1.2008. Vilkkain tulopäivä oli 4.1.2008, jolloin ylimääräisiä junia tuli Rovaniemelle, Helsinkiin, Kuopioon ja kaksi junaa Kajaaniin. Yksi makuuvaunu jouduttiin jättämään lovipyörien takia Tuomiojalle 5.1.2008 keskellä yötä Rovaniemi–Riihimäki–Moskova-pikajunasta. Vaunu vietiin pyöräsorvaukseen Ouluun, missä se liitettiin venäläisine miehistöineen Moskova–Rovaniemi-tyhjävaunujunaan vasta 10.1.2008.

VR:n matkustajamäärät vuonna 2007 olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Matkojen määrä lisääntyi 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Junamatkoja tehtiin yhteensä 66,7 miljoonaa. Kaukoliikenteessä junamatkoja tehtiin 3,1 % ja VR:n lähiliikenteessä 14,6 % viimevuotista enemmän. YTV-alueella matkat lisääntyivät 2,5 %. Lähiliikenteen voimakkaaseen kasvuun vaikutti Lahden oikoradan avaaminen syyskuussa 2006. Kaukojunissa tehtiin viime vuonna 12,9 miljoonaa matkaa. Venäjän junissa tehtiin 399 000 junamatkaa, missä oli kasvua 18,4 %. VR:n vyöhykealueella matkojen määrä oli 11,5 miljoonaa ja YTV-alueella 42,3 miljoonaa.

Move 66 -vetureille on alustavasti suunniteltu modernisointiohjelma Wihuri Oy Witraktorin toimesta. Alustavan suunnitelman mukaan veturista jää käyttöön runko, akselistot sekä ohjaamon ja konepeittojen runkorakenteet. Voimansiirto uusitaan kokonaan. Ohjaamoon toteutetaan ääni-, lämpö- ja tärinäeristys. Myös veturin instrumentointi ja hallintalaitteet uusitaan, akselistot kunnostetaan ja kaikki osat pintakäsitellään uudelleen. Jos hanke toteutuu, korjausten toteutuspaikka olisi pääosin Ruukin ajoneuvokorjaamo Raahessa.

Maansiirto Veli Hyyryläinen on hankkinut Move 66 ja Tka9-kalustoonsa tarvittaessa paikalleen asennettavat lumiaurat.

Karkkilan radan Move (Move 4-2.5, 63/1948) on siirretty 26.7.2007 ainakin toistaiseksi Jokioisten Museorautatielle. Siellä sille on tarkoitus tehdä sellaisia huolto- ja korjaustöitä, joita ei ollut mahdollista tehdä Lammilla sen omassa tallissaan, missä ei ole mahdollista päästä veturin alle. Veturia voidaan käyttää Jokioisten Museorautatien liikenteessä. Kyseessä on pääpiirteittäin samanlainen sotakorvausvientiin alun perin tehty veturi kuin Jokioisten Museorautatiellä käytössä oleva JR 3 (Move 21, 67/1948) ja toinen tällä hetkellä peruskorjauksessa oleva JR 1/2. Syystä tai toisesta veturin tyyppimerkintä valmistajalaatassa on poikkeava, mikä saattaa viedä ajatukset paljon pienempään Move 4 -tyypin 2-akseliseen veturiin, jollainen (4/7.5.50) vielä jäi mainittuun talliin omalle radalleen Lammille.

EMMA-radantarkastusvaunu sai moottorivian kesken syysmittauskierroksen 15.10.2007. Vaunu hinattiin linjalta Jyväskylään. Sen moottori korjattiin ja osin uusittiin poikkeuksellisen nopealla aikataululla mittausryhmän toimesta kellon ympäri työskennellen. Tarkastusvaunu saatiin uudelleen liikenteeseen 1.11.2007 alkaen.

Ed-vaunuista 28068 havaittiin ensi kerran liikenteessä 28.11.2007. Tammikuun 2008 puolessa välissä Ilmalassa havaittiin jo vaunu nro 28072.

Työkuntavaunuja on romutettu Oulun veturitallialueella joulukuussa 2007 ja tammikuussa 2008. Ainakin seuraavat vaunut ovat jo historiaa: XT 01651, XT 01663, XT 01751, XG 031507-7, XG 031508-5 , XG 031509-3, XG 031513-5 ja XG 031515-0.

Snpss-raakapuuvaunuihin on alettu asentaa telien kulmiin heijastintarroja vaunujen näkyväisyyden parantamiseksi tasoristeyksissä.

Ilmalan varikon uusi kaukojunahalli valmistui tammikuussa 2008. Halliin mahtuu sisälle samanaikaisesti neljälle raiteelle kahdeksan Pendolino-junaa. Kaikille neljälle raiteelle mahtuu sekä suomalainen että tuleva yhtä vaunua pidempi suomalaisvenäläinen Pendolino. Ensimmäinen Pendolino käväisi koemielessä hallissa 28.12.2007. Uudet ns. sähkötalon luokse rakennettavat käyttövalmiusraiteet valmistuvat tulevana keväänä. Varikon uusi asetinlaite on rakennettu RHK:n omistamaan sähkötaloon. Se korvaa kolme aikaisempaa Ilmalan liikenteenohjauspistettä.

Tikkurilassa aloitetaan Valkoisenlähteentien alikulkusillan rakennustyöt maaliskuun lopulla 2008. Ne kestävät loppukesään 2009 asti. Paikka on hyvin haastava, koska silta rakennetaan heti aseman pohjoispäässä lukuisten raiteiden ja vaihteiden alitse. Junaliikenteeseen vaikuttavat työt tehdään ennen kaikkea öisin.

Kaukaan tehtaiden vaihtotyöt Lauritsalassa siirtyivät 17.12.2007 tehtaan omalta henkilöstöltä ja vetureilta VR Cargon hoidettaviksi. Tehtaan omat veturit (Move 66, Move 67 ja Lokomo C600) jäivät tarpeettomiksi. Tehtaalla käytettiin kesästä 2007 alkaen aina oman liikenteen loppuun asti VR:ltä vuokrattua Dv16-veturia. Saalasti Oy toimitti Kaukaalle joulukuussa 2007 OTSO-robot 50-135 -veturin. Sen käyttöönotto oli tammikuun 2008 puolivälissä. Robottiveturi on kaksiakselinen, 50 tonnin painoinen ja sen vetovoima on 135 kN.

Kemijärven yöjunaliikenne käynnistyi 29.2.2008, jolloin Helsingistä lähtevä P 265 ajettiin Kemijärvelle saakka uusine kaksikerroksisine makuuvaunuineen. Vastaavasti ensimmäinen kaksikerrosyöjuna lähti Kemijärveltä 1.3.2008. Junien Fot-vaunuista muutetut De-aggregaattivaunut valmistuivat koeajoihin helmikuun alussa. Rautatievirasto kielsi 3.12.2007 alkaen matkustajajunien pysähtymisen Vian, Misin ja Kuusivaaran liikennepaikoilla. VR oli pyytänyt aiemmin syksyllä virastolta lausuntoa ao. liikennepaikkojen käytettävyydestä. Virasto edellyttää paikoille kunnolliset matkustajalaiturit valaistuksineen. Kyseiset liikennepaikat poistettiin myyntijärjestelmiltä kieltopäivän aikana. Aikatauluinformaatiokanavista liikennepaikat poistettiin seuraavana päivänä. Korvaava liikenne takseilla ja pikkubussilla järjestettiin illasta 5.12. alkaen, jolloin pysähdykset poistuivat. RHK sai liikenne- ja viestintäministeriöltä tehtävän laskea pikaisesti vaadittavien laitureiden, kunnossapidon ja valaistuksen kustannukset. RHK esitti 18.12.2007 Misiin rakennettavaksi hyvätasoisen ja valaistun, mutta kuitenkin vain muutaman vaunun mittaisen laiturin. Liikennepaikan käyttäjät ohjattaisiin näihin vaunuihin. Viassa ja Kuusivaarassa korkeita laitureita ei pidetty järkevinä, vaan satunnainen tarve olisi katettu irtoportaikoilla Jemisoft Oy:n tapaan. Sittemmin Misiin on kaavailtu vielä edullisempaa, 26,5 cm korkeaa ns. matalaa laituria.

Vartiuksen radan liikenne hyytyi loppuvuonna 2007 lähes kokonaan, kun Kokkolan pellettikuljetukset loppuivat ainakin väliaikaisesti. Raahen pelletit loppuivat jo keväällä 2007. Vartiuksen radalla kulki loppuvuonna vain raakapuuliikennettä. Uusi sähkörata on lähimain käyttämättömänä.

Hämeenlinnasta Helsinkiin kulkeva H 9630 lakkautetaan 1.6.2008 alkaen Hämeenlinnan ja Riihimäen väliltä. Junassa on kolme Sm4-runkoa, joista kuitenkin vain yksi on ollut tällä välillä avoinna yleisölle. Junan lähtöaika Hämeenlinnasta on 5.42.

E-ja G-junissa Kauklahteen ja Saunakallioon ei Sm1–2-vuoroissa ole ainakaan toistaiseksi sivukilpiä. E-kilvissä luki ennen Espoo, eikä uusia ole tehty.

Opas aikataulunsuunnitteluun on RHK:n vuoden 2007 lopussa julkaisema vihkonen, joka kertoo aikataulunsuunnittelun perusperiaatteista rataverkon vapauduttua. Julkaisun voi ladata RHK:n verkkosivuilta http://www.rhk.fi.

Ratatöiden kannalta vuosi 2008 tulee olemaan ennätysvilkas. Suuret Lahti–Luumäki- ja Seinäjoki–Oulu-projketit käynnistyvät. Vuosaaren radan rakentaminen jatkuu tiukalla aikataululla. Talvivaaran rataa rakennetaan kiivaasti. Huutokoski–Savonlinna-rautatie rakennetaan päällysrakenteen osalta kokonaan uudelleen. Jämsän radalla tehdään laajoja tunnelitöitä. Turku–Toijala-radan työt saatetaan valmiiksi ja Tikkalan sekä Oriselän radanmuutokset valmistuvat. Radio-ohjausta ja kulunvalvontaa rakennetaan Uudenkaupungin, Kaskisten, Niiralan ja Hyvinkään–Karjaan-radoille.

Kaskisten radalle rakennetaan vuonna 2008 radio-ohjaus ja kulunvalvonta. Opastimet asennetaan Koskenkorvalle, Kauhajoelle, Teuvaan ja Kaskisiin. Sähkökääntölaitteet asennetaan kuitenkin vain Kaskisiin.

Vuosaaren radan päällysrakenneurakka ja ratasähköistysurakka siirtyivät marraskuun lopulla Savion tunneliin sen eteläpäästä alkaen. Vuosaaren ratapihan työt ovat jo pitkälti valmiit lukuun ottamatta turvalaitetöitä.

Jämsän radalla on tulevana työkautena muutama totaalikatkos tunneleiden korjaustöiden takia. Pääkatko on 5.–31.5.2008. Tällöin kaikki matkustajajunat korvataan linja-autoilla Jämsän ja Jyväskylän välillä. Katkon aikana koko tavaraliikenne ajetaan Haapamäen kautta, joten liikenne siellä tulee olemaan erityisen vilkasta. Muut liikennekatkot tulevat olemaan selvästi lyhyempiä.

Kulunvalvonta eli JKV valmistunee Säkäniemi–Niirala-välille maaliskuussa 2008 ja Turku–Uusikaupunki-välille toukokuussa 2008. JKV rakennetaan myös Hyvinkää–Karjaa-rataosalle, jonne radio-ohjauksen ja JKV:n myötä välille rakennetaan myös uusi junakohtauspaikka Haimooseen. Haimoon lyhenteeksi tulee aikaisemman liikennepaikan mukainen Hmo.

Savonlinna–Huutokoski-radan perusparannustyöt alkavat keväällä. Työmaalle ajetaan mm. 250 000 tonnia raidesepeliä. On todella poikkeuksellista, että vanha K30-kiskoinen sorarata kunnostetaan kerralla nykypäivän moderniksi pääradaksi. Radalle tulee jatkuvaksi hitsattavat 54E1-kiskot, sepelitukikerros ja betoniratapölkyt. Työmaalla on kaksi pitkää totaalikatkoa: kerran osuus Huutokoski–Rantasalmi ja toisen kerran Rantasalmi–Savonlinna. Alueella on muuan erikoisuus: junaliikennettä häiritsevät majavat. Viimeksi 1.11.2007 majava kaatoi puun siirtoajossa olleen Dm12:n eteen Rantasalmen ja Kallislahden välillä. Juna ajoi puuta päin, mutta ei vaurioitunut. Henkilöliikenteen aloittamisesta uudelleen Pieksämäki–Savonlinna-välillä on tehty eduskuntakysely marraskuussa 2007. Ennen töiden aloittamista vanhanoloisella radalla ajetaan museojunia lättähatuilla Keitele-Museon toimesta 26.4.2008 ja viikkoa myöhemmin Haapamäen Museoveturiyhdistyksen toimesta Dv15/16:lla.

Imatra T:n uudistetun ratapihan avajaisjuhlia vietettiin Imatralla 13.12.2007.

Talvivaara Projekti Oy:n tytäryhtiö Talvivaara Infrastructure Oy ja Oy VR-Rata Ab tekivät marraskuussa 2007 aiesopimuksen Murtomäki–Talvivaara-kaivosradan rakentamisesta. Urakka sisältää kaivosradan ja luovutusratapihan rakennussuunnittelun ja rakentamistyöt. Se kattaa radan alusrakenteen, sillat, tiejärjestelyt, päällysrakenteen, turvalaitejärjestelmän sekä mahdollisesti sähköistyksen. Rautatie rakennetaan yksityisratana, mutta parin vuoden käytön jälkeen se siirtyy RHK:lle. Murtomäelle rakennetaan kolmioraide, joka mahdollistaa suoran liikennöinnin niin Kajaanin kuin Iisalmenkin suuntiin. Murtomäellä tulee siten olemaan kaksi kolmioraidetta, koska Otanmäen suuntaan sellainen on jo olemassa. Suuri osa Talvivaaran lähtevästä liikenteestä tullee menemään Kokkolaan. Radalla ennustetaan kulkevan viikoittain 19 junaparia. Rata pyritään avaamaan liikenteelle viimeistään 1.9.2009. Sen liikenne tullaan ohjamaan Oulusta.

Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan suurin sallittu nopeus on 1.6.2008 alkaen 120 km:n/t sijasta 140 km/t. Joihinkin tasoristeyksiin jää kuitenkin paikallisia nopeusrajoituksia.

Sähköratojen, valaistuksen ja muun vahvavirran kunnossapito on kilpailutettu RHK:n toimesta. Kilpailutus koski koko rataverkkoa lukuun ottamatta jo aikaisemmin kilpailutettua Pohjois-Suomea. Uudet sopimukset tulivat voimaan 1.2.2008. Länsi-Suomen kunnossapidosta vastaa nyt Eltel Networks Oy. Yhtiö on jo tilannut uutta sähköradan kunnossapitokalustoa. Oy VR-Rata Ab jatkaa muiden alueiden sähkökunnossapitäjänä.

Saimaan kanavan ylittävä rautatiesilta tarkistettiin värähtelyn ja laakereiden kunnon osalta. Erikoistarkastus aloitettiin 8.11.2007 ja sen vuoksi nopeusrajoitus sillalla pudotettiin 140 km:stä/t 30 km:iin/t. Tarkastuksen jälkeen matkustajajunien nopeus voitiin nostaa 80 km:iin/t, mutta tavarajunien 30 km/t rajoitus säilyy toistaiseksi kesällä 2008 tehtävään laakerien korjaamiseen ja raidekiinnitysten uusimiseen asti. Pituutta sillalla on 186 metriä ja sen alikulkukorkeus on peräti 27 metriä. Silta on valmistunut 1967. Kun Luumäki–Imatra-kaksoisraide muutaman vuoden kuluttua rakennettaneen, tehtäneen paikalle kokonaan uusi kaksiraiteinen silta.

Myllymäen entinen ykkösraide ja alkuperäinen reunalaituri on purettu syksyllä 2007. Entisen välilaiturin paikalla on nyt uusi reunalaituri.

Töysästä on purettu syksyllä 2007 koko ratapiha laitureineen lukuun ottamatta vain poikkeuksellisesti käytettävää muuntajankuormausraidetta. Töysä sijaitsee Myllymäen tapaan Haapamäki–Seinäjoki-rataosalla.

Westinghouse Rail Systems Ltd:n ensimmäinen tasoristeyslaitos Suomessa on asennettu koekäyttöön Skogbyn seisakkeen kohdalle (km 183 +714) Karjaa–Hanko-rataosalle joulukuun 2007 alussa. Testivaiheen aikana laitos toimii tievalot peitettyinä. Tammikuussa alkaa laitoksen vuoden kestävä koekäyttö.

Hangon lipunmyynti loppui 1.2.2008. Aseman odotussali on avoinna asiakkaille toistaiseksi, koska asemalla on päivisin VR:n henkilökuntaa. Aseman aukioloaika on päivittäin klo 6–21. Tähän asti liikenteenohjaajat ovat oman työnsä ohella myös myyneet lippuja. Koska Hanko siirtyy syksyllä kauko-ohjaukseen, helmikuun alusta alkaen asemalla työskentelee uusia liikenteenohjaajia. Heidän koulutukseensa ja tehtäviinsä lipunmyynti ei enää kuulu.

Pasilan alaratapihan purku aloitettaneen vuoden 2009 alussa. Kyseinen vuosi menee purkutöihin ja likaantuneiden maiden poistoon. Uudet autojunaraiteet sekä sähkömoottorijunien seisonta- ja pikahuoltoraiteet rakennettaneen 2010. Pasilan vanhan varikon pohjoinen veturitalli säilyy aktiivissa rautatiekäytössä. Juuri äskettäin paikalle on kunnostettu mittausvaunujen ja museovetokaluston tiloja. Paikalla jatkaa vaunukorjaamon tukikohta ja sen kupeeseen tullee autojunatoimintojen tarvitsemia tiloja. Talleille tehdään myös niiden lounaispuolelle rakennettavien sähkömoottorijunien seisontaraiteisiin sekä radan kunnossapitokaluston raiteisiin liittyvät henkilökuntatilat. Radan kunnossapidon alatukikohdasta raiteineen on lyhyt ja nopea yhteys Helsingin ratapihalle. Alueelle pyritään varaamaan tilaa myös museokaluston seisottamiseen. Nykyinen yhteys pohjoisen suunnasta veturitalleille katkaistaan ja uusi rakennetaan eteläisen kääntöpöydän kautta pohjoiselle kääntöpöydälle. Pasilan henkilöaseman kupeeseen alatasolle rakennetaan viisi autojunaraidetta, joista yksi on läpiajettava. Nykysuunnitelmien mukaan autovaunuja kuljettavat vakioliikenteen yöjunat lähtisivät Helsingistä ja kulkisivat alaratapihan läpiajettavan raiteen kautta, jossa autovaunut liitetään mukaan ja automatkustajat astuvat makuuvaunuihin. Vastaavasti paluusuunnassa autovaunut irrotettaisiin läpiajoraiteella. Sesonkijunien lähtö ja paluu voisi tapahtua Pasilasta ja Pasilaan.

Tampereen alueen vaihteiden talvikunnossapitoa on tehostettu VR-Radan toimesta uusilla vaihteiden kannettavilla puhtaaksipuhalluslaitteilla sekä lumenkeräysharjoilla. Puhaltimia varten tarvittava paineilma kehitetään raiteiden välissä olevilla kompressoreilla. Harjat on koemielessä asennettu tammikuussa 2008 muutamiin vaihteisiin Tampereen asemalla ja Lielahdessa.

Varsinais-Suomen liiton liikennejärjestelmästrategiassa ehdotetaan paikallisjunaliikenteen käynnistämistä Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Kaavailtuja pysähtymispaikkoja ovat Turku–Salo-reitillä Turku satama, Satamakatu, Portsa, Turku, Kupittaa, Littoinen, Piikkiö, Paimio, Hajala, Halikko (keskusta) ja Salo, reitillä Turku–Loimaa Turku, Kärsämäki, Maaria, Lieto, Aura, Kyrö, Mellilä ja Loimaa sekä Turku–Uusikaupunki-reitillä Turku, Jyrkkälä, Nuorikkala (Raisiossa), Masku, Mynämäki, Vinkkilä, Uusikaupunki ja Kalaranta.

Airakselan uusi ylikulkusilta vihittiin juhlallisesti käyttöön 24.10.2007. Suonenjoki–Kuopio-väliltä on poistettu 2007 kuusi tasoristeystä: Viita-aho, Haapamäki, Pellesmäki, Airaksela, Särkinen (Salminen) ja Lapinmäki. Rataa parannetaan 2008 Kuopio–Suonenjoki-välillä vaihteiden vaihdoilla, raidesepelin uusimisilla, kallioleikkausten korjauksilla ja kiskojen vaihdoilla. Sen jälkeen päästään testaamaan 200 km/t ajonopeuksia.

Mikkelin matkakeskus otettiin käyttöön 12.11.2007. Samalla avattiin raiteet ylittävä kävelysilta.

Vaasan asemarakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi laiturikatos ja odotustila, ns. lasilaatikko.

Toijalan aseman lipunmyynnin säilyttämiseksi on paikkakunnalla kerätty vuoden 2007 lopussa yhteensä 2093 nimen adressi. Toijalan kaupunki on harkinnut niin asemarakennuksen kuin veturitallienkin ostoa. Asemarakennuksen omistaa VR-Yhtymä Oy ja tallit Senaatti-kiinteistöt.

Saksan Rautatiehistoriallinen Seura DGEG järjestää kesällä 2008 kolmannen Suomen kiertomatkansa. Matka tapahtuu 6.–15.6.2008 Etelä- ja Itä-Suomen radoilla sisältäen lukuisia teollisuus- ja tavaraliikenteen ratoja. Junamatkat tapahtuvat VR:n ja PoRhan junilla.

Pori–Haapamäki-rata on paikoitellen kadonnut kartoista. Maanmittauslaitoksen ilmaiseksi katseltavien 1:16000- ja 1:40000-karttojen (http://www.kansalaisen.karttapaikka.fi) karttalehdet  221404 ja 221405 eivät enää esitä Pori–Haapamäki-rataa rautatien karttasymbolilla. Riittävän syvät leikkaukset ja korkeat penkereet näkyvät edelleen, mutta vain normaaleilla maaston pinnanmuotoa kuvaavilla tavoilla esitettyinä. Pitkiä jaksoja tasaisella maalla kulkevaa rataa on täysin hävinnyt kartalta. Kyseinen alue käsittää rataosuuden noin 1 km Kortteen länsipuolelta idän suuntaan kohtaan, joka on noin 0,5 km Ellilän länsipuolella.

Kouvolan pienoisrautatiemuseo entisessä Aseman koulussa valmistuu kevääksi. Museon yhteydessä oleva kahvila avattiin jo 4.12.2007. Aikaisemmin museo on toiminut huomattavasti pienemmissä tiloissa Mielakan vapaa-ajankeskuksessa. Museota pyörittävät Erwin ja Marja-Leena Stämpfli.

Lahti–Luumäki-rataosan parannustyöt aloitetaan intensiivisesti keväällä 2008. Hankkeen ”alkupaukku” järjestettiin Kouvolassa 30.1.2008. Rataosalla tulee olemaan töiden valmistuttua seuraavat liikennepaikat:

Nimi	Lyhenne	Km+m	Tyyppi
Lahti	Lh	130+170	liikennepaikka
Villähde	Vlh	140+442	liikennepaikka
Nastola	Nst	146+169	seisake
Uusikylä	Ukä	150+722	liikennepaikka
(Mankala	Mka	160+100	liikennepaikkavaraus)
Kausala	Ka	169+425	seisake
Niinimäki	Nmä	172+534	liikennepaikka
Saunamäki	Smä	180+534	liikennepaikka
Koria	Kra	185+374	seisake
(Kouvola)
Kullasvaara	Kuv	~197+200	liikennepaikan osa *)
Utti	Uti	203+859	linjavaihde
Kattilaharju	Kth	205+556	liikennepaikka
Kaipiainen	Kpa	214+451	liikennepaikka
Kaitjärvi	Kjr	227+634	liikennepaikka
Taavetti	Ta	238+589	liikennepaikka
Luumäki	Lä	250+540	liikennepaikka
*) Kullasvaarasta tulee Kouvolan liikennepaikan osa

 

VirtuaaliViipuri-projektin (http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi) tavoite on 3D-mallintaa koko Viipurin kaupungin keskusta-alue katunäkymineen ja rakennuksineen vuoden 1939 alkusyksyn tilanteessa. Vuonna 2003 alkaneessa projektissa on jo edetty pitkälle. Tutkintotöiden ja ohjatun harjoittelun muodossa työtä on tehnyt noin kolmekymmentä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) rakennustekniikan opiskelijaa. Projektin on tehnyt mahdolliseksi sen asiantuntijan, intendentti Juha Lankisen syvällinen Viipuri- ja arkkitehtuuritietämys ja aineiston valmistelu 3D-mallinnuksia varten. Intendentti Lankinen on suunnitellut vuosina 1983–96 Etelä-Karjalan museoon Lappeenrantaan tehdyn Viipurin kaupungin loisteliaan 1:500 pienoismallin tilanteessa 2.9.1939. Rautatiehistoriallisesti keskeisiä VirtuaaliViipurin osia ovat Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen suunnittelema Viipurin rautatieasema vuodelta 1913 sekä varikko- ja konepaja-alue tästä itään. Valikoima rautatieaseman mallinnuskuvia ja video on jo pidempään ollut esillä projektin sivuilla. Pakeneva puna-armeija räjäytti rautatieaseman Kannaksen läpijuoksun yhteydessä vuonna 1941. Korjattavissa oli vain pikarahtitoimisto rakennuksen oikeassa päädyssä. Se on säilynyt nykypäivään. Viipurin varikko- ja konepaja-alue on mallinnettu vasta äskettäin.

Aitonevalle on suunniteltu museoturverataa. Käytetty liikkuva kalusto olisi ollut tarkoitus hankkia Virosta. Ilmeisesti virolaiset eivät ole kuitenkaan olleet halukkaita luopumaan kalustosta.

Lohjan Satamaratayhdistys lakkautettiin 6.2.2008. Yhdistys ehti toimia 10 vuotta, sillä se perustettiin 5.2.1998. Sen tarkoituksena oli kerätä museonäyttely Lohjan museon luo entisen Tytyrin aseman kohdalle sekä harjoittaa museo- ja elämysliikennettä Lohjan satamaradalla. Tytyrin aseman luona olleet tavaravaunut Gbkk 47230-8, Silk 14767-8 ja XXH 060006-4 (ent. Hpy), kolme resiinaa, tykki, vaihdekoppi sekä muuta tavaraa on myyty kymmenelle eri yksityiselle ostajalle. Yhdistys ei paljasta kaluston ostajia. Edellä mainitut vaunut siirrettiin 10.1.2008 lavettikuljetuksena Lohjalta Meltolaan, missä ne romutettiin.

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry julkaisi Matkamessuilla 2008 Pasilan messukeskuksessa uuden julkisuuskuvansa. Täysin uusituilla esitteillä, kalustokuvastolla, käyntikorteilla jne. yhdistys markkinoi museojunatoimintaa modernilla otteella. Yhdistyksellä oli messuilla edustava osasto.

Jussin jälkilöylyt 2008 -tapahtuma järjestetään Suolahdessa kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Koko kolmen päivän tapahtuman ajan Höyryraide Oy ja Keitele-Museo Oy järjestävät junakyytejä Wanhan Aseman alueella sekä ilmeisesti myös Äänekosken ja Jyväskylän suunnilla.

Pienoisrautatiepäivät järjestetään 1.–2.11.2008 Turussa VPK:n talossa ja 2009 ilmeisesti Toijalassa. Turun tapahtuma on samalla Turun Kiskoliikennekerhon 25-vuotisjuhla, mistä syystä tilaisuuteen panostetaan voimakkaasti ja sinne toivotaan runsaasti niin näytteilleasettajia kuin kävijöitäkin. Tampereen pienoisrautatiepäivillä 2007 oli valitettavasti ennakoitua vähemmän näytteilleasettajia ja kävijöitä.

Turun sähköraitioteiden käyttöönotosta tulee kuluvan vuoden lopulla kuluneeksi 100 vuotta. Kustantaja Laaksosen kustantamana ilmestyy alkusyksynä juhlakirja kaupungin raitioteistä sopivasti ennen Turun pienoisrautatiepäiviä.

Ratapenkkaretki siirtyy keväältä 2008 myöhempään ajankohtaan, koska perinteiseen aikaan huhti–toukokuun vaihteessa on tällä kertaa alan harrastajille ja tutkijoille poikkeuksellisen paljon museojuna- ja raitiotieretkiä. Ratapenkkaretkillä on jo vuosia tutustuttua hylättyjen vanhojen kapea- ja leveäraiteisten ratojen vanhoihin penkkoihin, asemiin ja muihin jäänteisiin.

Dr13 2349 kävi perinteisellä joulun välipäivien koeajollaan 27.12.2007. Tällä kertaa koeajo suuntautui Suomen Rautatiemuseolta Riihimäen kautta Kouvolaan ja takaisin.

Vartiuksessa 22.8.2006 vaurioitunut Dr16 2808 kävi kolmannella koeajollaan Hämeenlinnassa 3.12.2007. Seuraavana päivänä veturi lähti hinauksessa kohti työtehtäviä. Aiemmat koeajot olivat 15.11.2007 oikorataa Kouvolaan (paluu Riihimäen kautta) ja 22.11.2007 Riihimäen kautta Kouvolaan.

Sokerijuurikasliikenne Säkylään oli päivittäistä myös syksyllä 2007. Tulevaisuudessa EU:n rajoitukset saattavat muuttaa sokerituotantoa, joten ensi syksyn liikenteestä ei osaa vielä sanoa mitään.

Jyväskylän paikallinen liikenteenohjaus siirtyi historiaan 17.12.2007, minkä jälkeen sitä alettiin ohjata ympärivuorokautisesti Pieksämäeltä.

Uutisia ulkomailta

Viro

Edelaraudtee AS lopetti kaiken säännöllisen tavaraliikenteensä 1.2.2008 alkaen. Kehityksen suunta on ollut aistittavissa viime vuosina melko selvästi. Yhtiö on ajanut omia tavarajuniaan omistamillaan rataosilla (Ülemiste)–Liiva–Pärnu/Viljandi.

Keväällä 2007 lopetettiin Riisiperen eteläpuolella ollut Turban turverata, jonka kalusto luvattiin tuoda Lavassaareen. Kuitenkin veturi TU6a-2503 romutettiin – Lavassaareen tuotiin vain laatikkoon pakattu moottori, pari teliä ja suuntalaatikko. Myöhemmin Tootsiin tuotiin pienveturi MD54-4,(valm.nro 4569/v. 1972), joka luvattiin lähettää Suomeen. Se romutettiin Tootsissa. Suomeen oli tarkoitus lähettää, tai jopa on lähetetty, veturi ESU2a-541/v. 1982 ja ruokailuvaunu (VS-1) DMZ. Käyttötarkoitus ei ole tiedossa.

Keväällä 2008 loppuu liikenne Lavassaaren–Tootsin turveradalla, ja ilmeisesti rata silloin myös puretaan. Radan molempiin päihin raiteistot jäävät, kuten oli ennen vuotta 1982. Paikallinen turveliikenne jatkuu Lavassaaren päässä. Lopetuksen syynä on, ettei radan omistava Vapo halua korjata rataa eikä Halingassa Via Baltican ylittävää siltaa. Rata on tällä hetkellä huonossa kunnossa. Ennen lakkautusta tuotaneen Lavassaareen joitakin vetureita ja vaunuja.

Ruotsi

Kapearaiteinen Östra Södermanlands Järnväg, joka liikennöi 600 mm:n radallaan Mariefredista Läggestaan, pitenee 3,5 km:stä 10 km:iin. Kapearaiteista rataa jatketaan normaaliraiteisella ratapohjalla Läggestasta Taxinge-Näsbyhyn. Tältä osuudelta päättyi vakinainen liikenne 1994 uuden Södertälje–Eskilstuna-pääradan eli Svealandsbanan rakentamisen takia. Sittemmin sillä on ajettu museorautatien yhdysliikennettä yhdellä normaaliraiteisella moottorivaunulla. Mariefredin kunta myi ratalinjan lokakuussa 2007 museorautatieyhtiölle yhdellä kruunulla. Ratatyöt aloitetaan heti kesän 2008 liikennekauden päätyttyä. Töiden valmistuttua Mariefredistä voi tehdä mielenkiintoisen kiertomatkan matkustamalla 10 km kapearaiteisella junalla Taxinge-Näsbyhyn ja palaamalla sieltä höyrylaivalla Mariefrediin.

Saksa

DB:n Meiningenin konepaja rakentaa täysin uuden höyryveturin 2008–09. Valtiollinen rautatieyhtiö DRG hankki 1932 kolme 99.32-sarjan höyryveturia Bad Doberan–Kühlungsborn-radalle. Veturit ovat olleet siitä asti käytössä tällä 900 mm:n raidelevyisellä radalla Itämeren rannikolla Rostockin länsipuolella. Nyt tilattu veturi on siten sarjan neljäs. Se on tarkoitus saada liikenteeseen kesäksi 2009.

Münchenin päärautatieaseman ja Franz Josef Straussin välinen Transrapid-magneettirata on päätetty toteuttaa vuosikausien selvittelyjen ja kiistojen jälkeen. Rakennustyöt 37 km pitkällä radalla alkavat ensi kesänä. Nykyiset junayhteydet kentälle ovat varsin hitaita. Matka-aika S-Bahnin junilla on 40 minuuttia. Transrapid tulee kulkemaan matkan 10 minuutissa. Magneettiradan rakentaa yhteenliittymä, johon kuuluu Deutsche Bahn (DB) sekä tekniikkaa toimittava GSV-konsortio. Tämän hetken uusin koejuna on nimeltään Transrapid TR 09. Se on edeltäjiään paremmin suunniteltu lyhytmatkaiseen käyttöön. Siinä on aikaisempaa leveämmät ovet, jotka ovat entistä tiheämmässä. Matkustamon korkeutta on lisätty 15 cm. Energian siirto radalla tapahtuu nyt koko ajan induktiivisesti ilman kosketusta. Aikaisemmin tämä onnistui vasta 70 km/t nopeudessa. Nyt virtakiskoja ei tarvita enää asemillakaan.

Nürnbergin liikennemuseon tallirakennuksen tulipalossa 17.10.2005 pahoin vaurioitunut, 1935 valmistunut Saksan ensimmäisen veturin, Adlerin, replika on valmistunut täyskorjauksesta ennakoitua nopeammin. Se ajoi omin voimin 10.11.2007 ensimmäiset koeajonsa Meiningenin höyryveturikonepajasta. Veturi ja täysin uudestaan rakennetut vaunut tuotiin Nürnbergiin pari viikkoa myöhemmin. Adler-juna tulee olemaan yksi Saksan rautateiden 175-vuotisjuhlien vetonauloista 2010. Juhlat tullaan järjestämään Nürnbergin ja Fürthin välillä.

Iso-Britannia

Britannian ensimmäinen suurnopeusrata, nimeltään nyt virallisesti High Speed 1 (HS 1), avattiin kokonaisuudessaan Lontooseen asti 14.11.2007. Samalla Lontoosta Pariisiin ja Brysseliin liikennöivien junien pääteasemaksi tuli St. Pancras Lontoon keskustan pohjoispuolella. St. Pancrasista on helppo jatkaa muualle Englantiin muilla junilla tarvitsematta matkustaa Lontoon halki asemien vaihdon takia. Eurostar-junat ehtivät lähteä 13 vuotta eteläisessä Lontoossa sijaitsevalta Waterloon asemalta. Viimeinen kansainvälinen juna lähti Waterloosta 13.11.2007 illalla. Uuden pääteaseman lisäksi käyttöön otettiin myös uusi Ebbsfleetin asema Lontoon itäpuolella. Lisäksi Eurostar-junien huolto siirrettiin North Polen varikolta Itä-Lontooseen Temple Millsin varikolle. Suurin nopeus HS 1:llä on 300 km/t. Matka-aika Lontoosta Pariisin on nyt 2 t 15 min ja Brysseliin 1 t 51 min.