KALUSTOMUUTOKSET HUHTIKUU–HEINÄKUU 2018

Uudet rekisteröinnit

• 3 Sr3 (91 10 3103 311-9, 91 10 3103 312-7 ja 91 10 3103 313-5)
• 1 Tk3 (1132)
• 1 BT (01349)

Muutettu kalusto

• 11 Hbikk sarjaan Hbins

Romutettu kalusto

• 7 BHpy
• 4 Gbkk
• 1 Hkb
• 3 Tka7 (193, 197 ja 233)

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2018.

Sr2 3211 vaurioitui lievästi, kun Oulusta Vartiukseen kulkenut tyhjä pellettijuna T 5254 törmäsi 13.6.2018 puutavararekan perävaunuun Purnuntien tasoristeyksessä Arolan ja Ypykkävaaran välillä. Veturi siirrettiin korjattavaksi Ilmalaan 15.–16.6.2018.

Sr3-veturit 3311–3313 saivat Trafin käyttöönottoluvan 14.5.2018. Sarja on saanut toukokuussa toimitetusta 3311:stä alkaen uuden ETCS-STM-ohjelmistopäivityksen ja vastaava on toteutettu myös aikaisempiin vetureihin. Sr3-veturit ovat liikkuneet poikkeusluvalla, jossa käyttö henkilöjunissa on kielletty. Niitä on käytetty lähinnä Vartiuksen pellettijunaliikenteessä sekä Äänekosken sellujunaliikenteessä Vuosaareen. Seuraavat kolme veturia toimitettiin Suomeen syyskuussa, jolloin Sr3 3309 toi 11.9.2018 veturit 3314–3316 junana Vet 11802 Hangosta Ilmalaan. Joulukuussa tullee kaksi veturia lisää.

Sr3 3305 oli 12.8.2018 tämänvuotisen Rautatiemuseopäivän vetonaula. Veturia käännettiin museon kääntöpöydällä ja yleisö pääsi sisälle tutustumaan veturiin. Veturin dieselkäyttö mahdollisti sen liikkumisen omin voimin museon alueella.

USr3-koeveturina pääasiassa Suomessa käytetty Siemensin Vectron-sähköveturi 193 971 (EVN 91 80 6193 971-9) on siirtynyt Siemensiltä Hector Railille Ruotsiin. Se täydentää Hector Railin 20 Vectron-veturin sarjaa yhdessä toisen Siemens-koeveturin 193 970 kanssa. Kylkimerkintöjen mukaan veturia voitaisiin käyttää Ruotsin lisäksi myös ainakin Norjassa. Koeajojen aikaiset värikkäät kylkitarrat on sittemmin poistettu.

Sm2-junia on suistunut tänä vuonna Riihimäellä kolmesti samassa vaihteessa V576. Kyseessä on ollut aina yöpymisraiteille siirrossa ollut Eioc-ohjausvaunu keskellä moniyksikköistä junarunkoa. Uusin tapahtuma oli 30.7.2018 alkuillasta. Suistumiset ovat johtuneet poikkeuksellisen lähekkäin toisiaan vastakkain olevien vaihteiden sijoituksen, keveiden sähkömoottorijunien ohjausvaunujen ja automaattikytkinten puristuksen yhteisvaikutuksesta. Muu kalusto on kulkenut vaihteissa ongelmitta lähes 50 vuotta. Kriittisen kulkutieyhdistelmän käyttö kiellettiin pysyvästi suistuman jälkeen. Alueen vaihdeyhteydet uusittaneen 2019 Riihimäen aseman muutosten yhteydessä.

Sm3-junien eli Pendolinojen ykkösluokan kabinetteihin vaihdetaan ERd-vaunujen yläkerran mukaiset tuolit. Paikkaluku vähenee samalla yhdellä.

Sm4-junista on ajoittain ollut pulaa ja junia on ajettu vajaalla kokoonpanolla. Helsinki–Riihimäki–Helsinki R-junat 9689/9690 ja 9705/9706 korvattiin samasta syystä 7.9.2018 Sm5-yksiköillä 19+02.

Sm5-junien telien korjaukset tehdään Stadlerin Unkarin uudella tehtaalla, joka on nimenomaan erikoistunut junien teleihin. Toisaalta VR:n kunnossapitoyksikkö voitti kilpailutuksen virolaisen Elronin FLIRT-junien telien ja vaihteistojen peruskorjauksesta. Ilmalan varikolle telejä tulee syyskuusta 2018 alkaen 30 (+ 30 telin optio), ja ne antavat työtä noin vuodeksi.

Sm5-junilla aletaan ajaa ruuhkajunia kolmen yksikön kokoonpanossa 29.10.2018 alkaen. Tätä varten Kehäradalla ja Keravan kaupunkiradalla ajettiin HSL:n tilaamia kaupallisia koeajoja 6.8.2018, rantaradalla jo aiemminkin.

Sm6-junista toisena sai uuden sisustuksen sarjansa vanhin yksikkö, eli 7051, jonka vastaanottotarkastus oli 27.9.2018.

Dm7-kaluston valonheittimien led-valoista on saatu hyviä kokemuksia. Keitele-Museo on asentanut 2016–17 kolmen moottorivaunun hiljaisten päiden valonheittimiin 60 W:n ledit. Valot on asennettu vain näihin päihin, koska liikenteessä pyritään yleensä ajamaan moottorittomista päistä. Havaittavuus on parantunut oleellisesti ja lisäksi kuljettaja näkee pimeällä paremmin radan ja sen lähiympäristön.

VR:n dieselvetureiden moottoreiden kunnossapitovastuu siirtyy Wärtsilälle. Sopimukseen kuuluu runsaat 200 moottoria. Niitä ei varsinaisesti saneerata. Wärtsilä arvioi, että vuosittain kunnostetaan noin 20–25 moottoria.

Hv3 995 kärsi laakerivian Paltamossa 9.7.2018 palatessaan Waltakunnallisilta Weteraanikonepäiviltä Oulaisista. Veturi saatiin siirrettyä Nurmekseen, ja se saatiin nipin napin korjattua seuraavan viikonlopun Ilomantsin ajoihin.

Tk3 1132:n käyttöönottotarkastus oli Suolahdessa 18.6.2018. Veturi saikin Trafilta käyttöönottoluvan. Kattilatarkastukset tehtiin jo viime vuonna. Veturia on käytetty aluksi hiilipolttoisena (veturin kunnostuksesta on oma artikkelinsa tämän lehden sivuilla 20–22).

Tv1 933:lla ajettiin 20.8.2018 koeajo Toijalasta Urjalaan ja takaisin.

VR Track myy tarpeetonta käytettyä ratatyökalustoaan. Myynnissä on ollut ratakuorma-autoja, leimuhitsauskone Schlatter AMS60 ja Desecin vaihteenasennuskone.

Tka7 198 on myyty elokuussa 2018 Keitele-Museolle Suolahteen. Tka7 218 on puolestaan myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle.

Helsingin metron uudet ratakuorma-autot toimittaa Teräspyörä Oy.

Meeri-mittausvaunu sai Italiassa alleen ELH GmbH:n toimittamat leveäraiteiset telit heinäkuussa. Mermecin konepajalle Monopoliin on rakennettu lyhyt 1524 mm raideleveyden koeajoraide, jolla vaunu liikkui ensimmäisen kerran omin voimin 11.8.2018. Meeri lähti Monopolista matkalle kohti Suomea 27.8.2018. Laivauksen jälkeen vaunu tuodaan Hyvinkäälle syyskuun lopulla. Sillä on Suomessa syksyn mittaan laaja koeajo-ohjelma. Meerin liikennöinnin tulee hoitamaan VR Track. Liikennöinti tapahtuu siten VR:n turvallisuustodistuksella. Italian rautateille on tilattu aivan samankaltainen mittausvaunu, joka valmistuu Meerin jälkeen.

Hyvinkään konepajan Karjalahallissa on tehty kesällä muutoksia Meeri-mittausvaunun tukikohtatoimintoja varten. Myös raideyhteyttä konepajan portilta hallille on parannettu. Raidetyöt on tehnyt Uusiraide Oy.

Sinisiä teräsmatkustajavaunuja on jälleen romutettu Imatrankoskella. Kaikkiaan 17 vaunua tuotiin Oulusta 23.5.2018 lähteneellä kalustonsiirtojunalla MV 11900. Juna saapui Imatralle torstaina 24.5. aamuyöllä. Mukana olivat vaunut Ein 23213, 23215, 23227, 23229, 23231, 23235, 23238, 23268 ja 23269 sekä Ep-vaunut 23253–23255 ja 23257–23261.

Sps-raakapuuvaunuja tehdään muutostöinä pikavauhtia 204. Tällä kertaa Sps-vaunut muutetaan Oc-, Occ-, Sgn-, Fakks- ja Tabkk-vaunuista. Näistä Sgn-, Fakks- ja Tabkk-vaunuja ei ole tätä ennen käytetty aihioina. Puolet vaunuista on tarkoitus valmistua vielä vuoden 2018 aikana ja loput vuonna 2019. Hankintaan sisältyy vielä optio 100 lisävaunusta.

Raakapuuvaunupulan takia Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt kesällä 2018 myös venäläisten vaunujen käyttömahdollisuuksia Suomen sisäisessä liikenteessä.

Kbp-avovaunuista on poistettu kuluvan vuoden mittaan päätyjen käsijarrut. Päätykuormauksissa ne piti hankalasti kääntää alas, mikä oli vaara työturvallisuudelle. Käsijarrujen käyttöä on muutenkin vähennetty tavaraliikenteessä ja vaunujen paikalla pysymisen varmistamiseen on siirrytty jarrukenkien avulla.

Jarrukenkien yhteyteen otettiin keväällä 2018 käyttöön vaijerilla kenkiin kiinnitetyt huomioliput, jotka puolestaan kiinnitettiin magneetilla vaunuun. Järjestelyllä oli tarkoitus välttää jarrukenkien unohtaminen vaunujen alle alettaessa siirtää junaa. Lipuista kuitenkin luovutaan epäkäytännöllisyyden takia.

Graniittirakennus Kallio (GRK) on ostanut elokuun 2018 alussa Komsorin rautatieliiketoiminnan. Vuoden 2018 alkupuolella toteutettiin edellinen suurempi liiketoimintakauppa, kun GRK osti Eltel Networks Oy:n rataliiketoiminnan Suomessa (nykyinen Winco Oy). Nyt Wincon ja Komsorin toiminnot yhdistetään.

Pori–Mäntyluoto-välin sähköistystyöt aloitettiin 17.5.2018. Ensimmäisenä on tehty raiteen alentamisia siltojen kohdalla. Sähköliikenne alkaa vuodenvaihteessa 2019–20.

Tahkoluotoon valmistui kesäkuun 2018 lopussa kaksi uutta bulk-tavaran purkuraidetta ja lisäksi aikaisempi raide peruskorjattiin. Porin Tahkoluodon kautta on suunniteltu kuljetettavan tänä vuonna yli miljoona tonnia transitohiiltä Venäjältä edelleen laivattaviksi muihin maihin.

Fenniarail on aloittamassa vaihtotyöt Imatrassa ja Vainikkalassa Move 66 -vetureilla. Teräspyörältä vuokrattavia kahta veturia ei ole maalattu Fenniarailin väreihin, vaan ne ovat säilyttäneet alkuperäisen punaisen värityksensä. Vetureihin on rakennettu radio-ohjaus.

Fenniarailin henkilöstömäärä on kasvussa. Palveluksessa oli elokuun alussa jo 17 veturinkuljettajaa. Muissa toiminnoissa oli lisäksi kuusi henkilöä.

Transtech on nyt kokonaan Škoda Transportationin omistuksessa. Škoda hankki viimeisetkin 25 prosenttia osakkeista 21.5.2018. Transtechilla on nyt noin 750 työntekijää eli noin 250 enemmän kuin 2015, jolloin Škoda hankki yhtiön osake-enemmistön. Škoda Transportationin puolestaan on marraskuusta 2017 alkaen omistanut tšekkiläinen investointirahasto PPF. Sen taas omistaa maan rikkain henkilö Petr Kellner.

VR jätti pdf-yleisöaikataulut 18.6.2018 alkaen lataamatta internettiin ja ohjeisti asiakkaita käyttämään sivuston ”Aikatauluhaku”-toimintoa. Asiakaspalautteiden ansiosta paljon käytetyt pdf-aikataulut palautettiin takaisin viikolla 34, joskin niiden paikka sivustolla vaihdettiin hankalammin löydettävään kohtaan. Lähiliikenteen arkiaikataulusta 13.8. alkaen Riihimäeltä Helsingin suuntaan on varhaislähdöt jätetty näyttämättä, joten esim. Riihimäeltä ensimmäinen juna lähtee vasta klo 6.10. Samoin Leppävaarasta ja Siuntiosta ei tämän mukaan arkisin pääsisi liioin lähtemään Helsingin suuntaan kuin vasta aamuseitsemän jälkeen.

VIRVE-radio otettiin käyttöön junaliikenteessä nykyisen Railin eli GSM-R:n ohella 24.9.2018 klo 10 alkaen. GSM-R -radioverkko on kuitenkin vielä käytössä 2019 alkupuolelle asti, jolloin vasta siirrytään kokonaan VIRVEn käyttöön.

Loppuopastelyhdyt otetaan VR:llä uudelleen käyttöön, mutta nyt junaliikenteen sijasta henkilöliikenteen vaihtotyössä. Henkilöliikenteen vaunuihin, joissa ei ole kiinteitä valoja, asennetaan valokoukut. Tämä lisää työturvallisuutta esimerkiksi Helsingin ratapihoilla pimeällä työskenneltäessä.

VR:n Operaatiokeskus siirtyi toukokuussa 2018 VR:n pääkonttorin muuton ensimmäisenä vaiheena Länsi-Pasilaan ns. Isoon Pajaan. VR:n uudessa pääkonttorissa on käytössä avokonttorimalli, missä työntekijöillä ei yleensä ole enää omaa työpistettä, vaan vapaa piste valitaan työhön tullessa. Poikkeuksena on juurikin mm. Operaatiokeskus, joka työn luonteensa (mm. suuret kiinteät näyttöruudut) vuoksi on sidottu yhteen paikkaan. Työt tehdään ns. paperittomana.

Tampereella oli alkukesällä kaksi ratasiltojen tulipaloa. Pienehkö tulipalo syttyi henkilöaseman eteläpuolisella ratasillalla 21.5.2018. Liikennerajoite oli voimassa noin tunnin. Toinen suurempi tulipalo syttyi Tampereen ja Lielahden välillä Tammerkosken eteläisellä sillalla 5.6.2018 iltapäivällä. Kaksiraiteisen radan liikenne voitiin aloittaa toisella (pohjoisella) raiteella runsaan kahden tunnin kuluttua palon alusta. Sen sijaan raiteella, jolla siltapalo oli, voitiin liikenne aloittaa vasta vaurioituneiden siltaratapölkkyjen eli pelkkojen vaihdon sekä sillan korjauksen jälkeen 26.6.2018. Pelkkoja jouduttiin vaihtamaan 30. Välittömänä toimenpiteenä veturinkuljettajille annettiin 6.6.2018 ohje välttää voimakkaita jarrutuksia terässilloilla, joilla on puiset siltapölkyt. Näin junista ei synny kipinöitä. Junaturvallisuuden vaatiessa näitä jarrutuksia saa, ja pitää, luonnollisesti tehdä. Jatkossa puiset siltapölkyt vähenevät siltoja normaalisti uusittaessa.

Ylivieskan ja Oulun välillä maastopalo ja sähköratavaurio katkaisivat junaliikenteen 30.7.2018 iltapäivällä. Oulaisten eteläpuolella paloi maastoa radan varressa ja Kempeleessä ajolankaa kannatteleva orsi oli katkennut. Junaliikenteen keskeyttäminen oli varotoimi runsaan savun vuoksi. Junavuoroista IC 23 ja IC 126 korvattiin busseilla, mutta tavarajunat saivat odotella palon sammutusta ja sähköratavaurion korjausta.

Kuivuuden takia Liikennevirasto oli etukäteen yhteydessä pelastuslaitoksiin ja liikennöitsijöihin suunniteltujen höyryvetureilla ajettavien museojunien osalta. Varautumistoimenpiteistä oli sovittu kyseisten liikennöitsijöiden kanssa. Liikennevirasto myös nosti sammutusvalmiutta yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa varaamalla tarvittaessa sammutusjunan liikenteeseen. Pieksämäellä Kanan ajoja peruttiin, mutta muualla höyryajot jatkuivat tehostetulla varautumisella. HMVY:n höyryjunien perässä kulkivat Dv15/16-vetoiset palojunat mm. Heinolan ja Porvoon ajoilla. Rautatiemuseopäivälle 12.8.2018 kaavailtuja palojunia ei tarvinnut enää ajaa helteiden juuri hellitettyä. Kovimmat helteet (paikoitellen 59 hellepäivää) söivät keskikesällä jonkin verran erikoisjunien matkustajamääriä. Liikennöitsijöiltä saatujen tietojen mukaan piristystä tapahtui jälleen elokuun puolivälissä.

Kuuma kesä on aiheuttanut ongelmia kaluston ylikuumenemisina ja myös ratainfra on kärsinyt vaikeuksista. Lämpölaajenevat kiskot ovat aiheuttaneet mm. eristyshäiriöitä, mutta pahimmillaan myös hellekäyriä. Pienet hellekäyrät ovat aiheuttaneet nopeusrajoituksia ja pikakorjauksia, mutta myös junaliikenteen keskeytymisiä. Liikenne keskeytettiin 23.7. Oriveden keskustan ja Juupajoen välisellä osuudella ja henkilöjunat korvattiin linja-autoin. Aamulla 24.7. Tikkurilassa suljettiin Hakkilan raide liikenteeltä hellekäyrän takia.

Loviisan radalla alettiin 6.8.2018 asentaa koemielessä uusia 900 mm pitkiä kuusireikäisiä sidekiskoja. Näillä pyritään vähentämään kiskojen päiden taipumista ja niiden kalliita taivutuksia. Sidekiskojen asentamisen jälkeen jatkoksiin vaihdetaan vielä ratapölkyt ja tukikerros uusitaan. Aiemmin kuusipulttisia pitkiä sidekiskoja on käytetty Neuvostoliitosta ja Venäjältä hankittujen K43-kiskojen yhteydessä.

Lähiliikenteessä oli merkittäviä muutoksia kesällä ratatöiden takia. Pääradan kaupunkiraiteet Itäisin raide ja Itäinen keskiraide olivat suljettuina Helsinki–Pasila-väliltä 24.6. klo 22–17.7. klo 5 välisen ajan. Vastaavasti rantaradan kaupunkiraiteet Eteläisin raide ja Eteläinen keskiraide olivat suljettuina liikenteeltä samalta välillä 17.7. klo 23–5.8. klo 5 välisen ajan. Pääradan junista K- ja N-junat kääntyivät Pasilassa. Samoin P-junien pääteasema ja I-junien lähtöasema oli päiväsaikaan Pasila. Vastaavasti rantaradan puolella I-junien pääteasemana ja P-junien lähtöasemana oli Pasila. A-junista osa kääntyi Pasilassa ja osa Helsingissä. Kyseisenä ajankohtana A- ja L-junat eivät pysähtyneet Ilmalassa. Järjestelyt ja ratatyöt onnistuivat ilman merkittäviä poikkeamia.

Pasilan entinen puurakenteinen asemarakennus Rauhanasema (entinen Vammeljoen asema) oli kesällä 2018 pitkästä aikaa jälleen rautatiekäytössä, kun yllä mainittujen ratatöiden takia Pasilaan tarvittiin myös kuljettajien sosiaalitila. VR Lähiliikenne vuokrasi tarkoitusta varten Rauhanasemalta huoneen ajalle 1.7.–4.8.2018.

Pasilan uuden aseman harjakaisia vietettäneen helmikuussa 2019 ja asema avattaneen saman vuoden lokakuussa. Suuria töitä ensi vuonna ovat mm. liukuportaiden kuljetukset ja asennukset. Käyttöönoton jälkeenkin töitä jatkuu vielä 2020 puolella.

Töölön lähtevän tavaran makasiinin jäljellä ollut itäosa purettiin kesällä 2018 Kansalaistorin ja Makasiinipuiston parannustöiden alta. Työt aloitettiin 19.6. ja saatiin valmiiksi heinäkuussa. Julkiselle sanalle tarjottiin 28.6.2018 mahdollisuus tutustua purkutyöhön ja samalla alueen tulevaisuudennäkymiin. Makasiinit oli suunnitellut Valtionrautateiden arkkitehti Bruno Ferdinand Granholm ja ne valmistuivat vuonna 1899. Puuosien lisäksi rakennuksiin käytettiin n. 630.000 tiiltä. Rautatien toiminnot siirrettiin Pasilaan vuonna 1988. Tämän jälkeen rakennuksissa toimi erilaisia pikkuliikkeitä ja alueella järjestettiin tapahtumia. Vuonna 2002 makasiinit saivat purkupäätöksen. Kolme päivää ennen suunniteltujen purkutöiden alkua, 5.5.2006 illalla, eteläinen makasiini syttyi tuleen ja paloi pääosiltaan. Jäljelle jäänyt osa oli tarkoitus säilyttää, mutta palon syyn tutkinnan yhteydessä purettiin myös sen pohjoisseinää noin 25 metrin matkalta. Sittemmin torsoksi jääneessä osassa mm. majoittui asunnottomia. Vuonna 2019 eteläisen makasiinin tilalle valmistuu taiteilija Akseli Leinosen teos, lähes 200 neliömetrin laajuinen, uusista punaisista maatiilistä tehtävä taideteos ”Massa”.

Pasilassa Veturitie 19:ssä oleva entinen VR Transpointin tavaraterminaali jäi tyhjäksi elo–syyskuussa 2018, kun Posti siirsi sieltä toimintansa uuteen Vantaalle rakennettuun Viinikkalan terminaaliinsa.

Iittalan taideasema vihittiin juhlallisesti käyttöön 9.6.2018. Ytimen muodostaa teräsrakenteinen Corten-odotusrakennus. Sen on valmistanut Konepaja M. Juselius Oy. Seiniin on integroitu eri taideteoksia. Asemalla on myös naivisti-taidetta. Liityntäpysäköintialueen liikenneympyrässä on pronssinen ”Tanssiva karhu” -veistos.

Toijalan asematunnelin aseman päässä olevaa kuvataideteos paljastettiin 29.6.2018. Teoksen suunnittelivat ja toteuttivat Valkeakosken ammattiopiston VAAOn Vaateri-nuorisotyöpajan opiskelijat ohjaaja Janne Kulosaaren johdolla tukenaan Taito Pirkanmaa ry:n Näpsä-käsityö- ja muotoilukoulun akaalaiset nuoret opettaja Mirva Juntusen johdolla. Projektin rahoituksesta vastasi Merja Lindroosin ohjastama paikallinen Aide-yhdistys ry. Paljastustilaisuudessa Kulosaari valotti teoksen kuvaavan paitsi luontoon johtavia juuriamme, myös kaikkia niitä infrastruktuuriverkostoja, joista yksi merkittävimmistä, rautatie, kytki piiriinsä Toijalan ja Akaan vuonna 1876.

Korian asemamiljöötä suunnitellaan ehostettavan sen läheisyydessä heinä–elokuussa 2019 pidettävien asuntomessujen takia. Tarkoitus on toteuttaa paikalle ympäristöön sopivat puurakenteiset odotuskatokset.

Saunakallion seisakkeen 70-vuotisjuhlaa vietettiin 21.8.2018. Saunakallion asukasyhdistys tarjosi hanurimusiikkia, kahvittelua ja historiaa. Aamulla raiteella 4 oli myös esittelyssä Porvoon Museorautatien Dm7-juna 4163+4207. Saunakallion laiturikellot palvelivat tuolloinkin eri aikavyöhykkeitä: raiteiden 4 ja 3 kellot näyttivät oikeaan aikaan verrattuna tuntia enemmän ja raiteen 2 kaksi tuntia enemmän, viimeksi mainittu etelästä katsottuna satunnaisaikaa.

Kalvitsan asemalla Savon radalla avattiin 3.7.2018 kesäkahvila ja yleinen rautatiesauna. Tunnelmallisessa kahvilassa tarjoiltiin mm. Kalvitsan Kotijäätelöä. Asemalla oli myynnissä myös rompetta ja taidetta. Tiistaisin kello 17–19 oli tarjolla myös ilmainen yleinen sauna. Saunan päälle maistui herkullinen Nuutilan makkara Juvalta. Kävijöitä kahvilassa oli peräti 1640.

Cafe Lättis on avattu Pilpalassa osoitteessa Rautakoskentie 2079 entiseen EFiab-liitevaunuun 11618. Se oli jo hetken avoinna syksyllä 2017, mutta säännöllinen toiminta alkoi kesäksi 2018. Mainonnassa otetaan erityisesti moottoripyöräilijät huomioon, onhan kahvilan omistajakin alan mies. Vaunu myös sijaitsee mukavien mutkateiden keskipisteessä.

Luumäellä asennettiin 22.–24.6. ja 7.–8.7.2018 rataan uudet YV60-5000-1:26 -vaihteet, kaikkiaan neljä. Aikaisemmat 1993 valmistuneet geometrialtaan vastaavat suurnopeusvaihteet olivat jo varsin loppuun ajetut. Töiden aikana paikalla oli totaalikatko ja esim. Allegro-junat korvattiin busseilla Vainikkalan ja Helsingin välillä.

Misi–Kemijärvi-rataosan päällysrakenteen uusiminen valmistui elokuun lopulla. Viimeistelytöitä on jatkettu vielä syksyn puolella.

Vartiuksen ja Kokkolan välisen raskaan liikenteen sujuvoittaminen tullaan toteuttamaan Oulun kolmioraiteella sekä pitkien junien kohtaukset mahdollistavilla Oulunlahden ja Heikkilänkankaan liikennepaikoilla. Oulunlahti on rakenteilla Oulun eteläpuolelle. Kolmioraiteen ja viitisen kilometriä Oulun itäpuolelle tulevan Heikkilänkankaan ratasuunnitelmat ovat työn alla.

Kyrön alikulkusilta otettiin käyttöön 18.7.2018. Vihkiäisiä vietettiin toripäivän yhteydessä. Silta rakennettiin alkuperäisen tasoristeyksen paikalle; rakennustöiden ajan läheisyydessä oli väliaikainen puolipuomein varustettu tasoristeys.

Karjaan aseman ylikulkusilta korvataan kokonaan uudella 2018–19. Vanha painorajoitettu silta suljettiin 4.6.2018 alkaen, minkä jälkeen sen länsisivulle rakennettiin kesän aikana väliaikainen kevyen liikenteen silta. Autoliikenne ratapihan yli on poikki reilun vuoden uuden sillan valmistumiseen, elokuuhun 2019, saakka. Uudesta sillasta tulee aikaisempaa leveämpi. Lisäksi asematunneli pidennetään ulottumaan keskustan puolelle, jolloin sen kautta päästään uuden matkakeskuksen linja-autoille.

Nikkilän uusi ratasilta valmistuu lokakuun lopussa 2018. Koska uusi silta rakennetaan entisen eteläpuolelle, siirtyy myös ratalinja melko pitkältä matkalta aikaisemman linjan eteläpuolelle. Myös keskustan tasoristeys siirtyy sivusuunnassa. Vanha silta puretaan tulevan talven ja kevään aikana.

Nikkilän radansiirto johtaa myös seisakkeen matkustajalaiturin uusimiseen. Paikalla testattaneen pilottina puurakenteista laituria käytettäväksi mahdollisesti muuallakin. Puulaituriin merkitään myös suojavyöhyke.

Ounaskosken kaksitasoinen silta Rovaniemellä on remontissa 5.3.–5.11.2018 välisenä aikana, jolloin se on suljettu muulta kuin rautatieliikenteeltä.

Riihimäki–Kokkola-rataosan kunnossapito siirtyy kilpailutuksen perusteella VR Trackilta Destia Railille 1.1.2019 alkaen. Kunnossapitoalue nro 3 kattaa noin 850 kilometriä raiteita, noin 800 vaihdetta, 35 liikennepaikkaa ja noin 500 tasoristeystä. Siihen kuuluvat mm. Tampereen tavara- ja henkilöratapiha sekä Seinäjoen ja Kokkolan ratapihat.

Kaskisten radan kunnossapito lopetettaneen ja rata suljetaan joulukuussa 2019. Tarvittaville suurille korvausinvestoinneille ainoa todellinen ratkaisumalli on ulkopuolisen yksityisen rahoituksen löytäminen. Kaskisten radan liikenne on vähentynyt roimasti menneistä vuosista. Radan tulevaisuutta pohti Teuvalla Liikennepoliittinen seminaari 14.8.2018.

Etelä-Pohjanmaan ratayhdistys on perustettu keväällä 2018. Sen tavoitteena on Kaskisten radan pelastaminen ja kehittäminen yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja valtakunnallisten tahojen kanssa.

Mukkulan rata Lahdessa jouduttiin 15.8.2018 sulkemaan väliaikaisesti radan huonon kunnon takia. Sama tapahtui viime keväänä Otanmäen radalla. Radat ovat nyt liikenteen edellyttämässä kunnossa.

Pitkämäen liikennepaikka on suunniteltu otettavan käyttöön 15.10.2018. Tämä Nurmeksen pohjoispuolelle rakennettava raakapuuraiteisto korvaa Porokylän raakapuukuormauksen.

Kuopion Siikaniemen raiteisto on suljettu liikenteeltä alkukesällä 2018. Seis-levy on heti pääradan erkanemisvaihteen V932 jälkeen.

Lohja–Lohjanjärvi-radasta on tekeillä ratasuunnitelma, jossa yhtenä vaihtoehtona on rataosan lakkauttaminen osittain tai kokonaan. Rataa ei voida lakkauttaa ilman hyväksyttyä ratasuunnitelmaa. Lakkautus mahdollistaa radan purkamisen ja alueiden mahdollisen luovutuksen. Pelkkä radan sulkeminen ja kunnossapidon lopettaminen ei edellytä ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuus Lohjalla 23.8.2018. Ratasuunnitelma valmistunee marraskuussa 2018. Tavaraliikenne radalla päättyi 2010 ja rata suljettiin 2014.

Espoo–Salo-oikoradalle eli ESAlle suunnitellaan asemat Histaan, Veikkolaan, Nummelaan sekä Lohjan Lempolaan. Asemavaraukset suunnitellaan Espoon Mynttilään, Vihdin Huhmariin, Lohjan Nummeen ja Salon Muurlaan. Nämä eivät ole kuitenkaan välttämättä lopullisia liikennepaikkojen nimiä, ei varsinkaan Mynttilä, jonka niminen paikka on jo Savossa. ESAn yleissuunnittelun suunnitteluperusteet hyväksyttiin Liikennevirastossa 27.6.2018.

Kouvola–Lahti–Tampere -välillä kokeillaan joulukuusta alkaen lauantaisin suoraa Sr1-vetoista IC-junaa 201/202 Riihimäen kolmioraiteen kautta. Lähinnä tekniseksi luonnehditun kokeilun on määrä kestää puoli vuotta.

Hyvinkään konepajan museokaluston järjestely jatkui menneenä kesänä viidettä vuotta. VR Trackin entinen päävarasto on pääosin tyhjennetty ja materiaalit siirretty Tampereelle.

Linja-auto syöksyi radalle Kolmisopentien sillalta Kuopion eteläpuolella 24.8.2018 hieman ennen klo 15:ttä. Rata avattiin liikenteelle 25.8.2018 klo 2.30 sen jälkeen, kun auto oli saatu nosturilla nostettua pois kuilusta. Neljä linja-auton matkustajaa menehtyi onnettomuudessa.

Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittäminen etenee. Eduskunta hyväksyi 27.6.2018 hallituksen esityksen laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien liikennemuotojen Liikenteenohjausyhtiö aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaisesti 1.1.2019. Sillä on eri liikennelajien mukaisia tytäryhtiöitä, joihin kuuluu mm. nykyinen Finrail Oy.

Vainikkalan uudet turvalaitteet otetaan vaiheittain käyttöön loka–marraskuussa 2018.

Luumäki–Imatra-välin turvalaitteet uusii ja päivittää Thales Finland Oy. Hankintasopimus allekirjoitettiin 17.7.2018. Turvalaiteurakassa 1 päivitetään Lappeenranta–Imatra-välin tietokoneasetinlaitteet Muukossa, Lauritsalassa, Joutsenossa, Rauhassa ja Imatralla. Turvalaiteurakka 2 käsittää uudet tietokoneasetinlaitteet Rasinsuon, Törölän ja Tapavainolan liikennepaikoille.

Järvenpää–Purola-välin uusi läntinen lisäraide valmistui 1.10.2018. Se kuuluu osana Helsinki–Riihimäki-välin kapasiteetinnostoprojektiin.

Riihimäki–Tampere-rataosan uusien turvalaitteiden käyttöönotto tehdään syys–marraskuussa 2018. Tästä johtuen suuriakin ratapihoja joudutaan pitämään jonkin aikaa pois käytöstä.

Valkeakosken radalla Talolan tasoristeyksessä Metsäkansassa otettiin 14.5.2018 koekäyttöön huomiovalolaitteen punaiset linssit. Lisäksi laitteistoon lisättiin vilkkuvat valkoiset ledit.

Kotkan Hovinsaaren ratapihan uudistustyöt ovat käynnissä. Rakentamisen vaatimien maansiirtojen mahdollistamiseksi ratapihalla oli henkilöliikenteen totaalikatko 5.–19.8.2018. Tuolloin vain tavaraliikenne pääsi kulkemaan ratapihan läpi. Henkilöliikenne korvattiin bussikuljetuksin. Radan parantaminen jatkuu aina vuoden 2019 loppuun asti ja onkin jo nähtävissä, että vastaavanlaisia poikkeusliikennejärjestelyjä joudutaan luultavasti tekemään myös loppukesästä 2019.

Vaara Sport aloitti 12.8.2018 resiinoilla hoidetun elämysliikenteen Pesiökylä–Taivalkoski-rataosalla. Yritys on vuokrannut käsiresiinoita Haapajärveltä. Toimijalla oli Liikenneviraston antama 1.7.–30.9.2018 voimassa ollut radan käyttölupa.

Haapamäellä kuvattiin 16.–17.8.2018 Zaida Bergrothin ohjaamaa pitkää koko illan elokuvaa Marian lapset. Kuvauksissa käytettiin Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n omistamaa nostalgiakalustoa. Veturina oli Tk3 1136.

Rautatiemuseopäivänä 12.8.2018 oli Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä yhteensä 2459 kävijää. Helsingistä väkeä paikalle toi Dr13 2349:n vetämä perinnejuna Valtteri. Hr1 1021 puolestaan kävi museovaunujen kanssa Karjaalla kaksi kertaa. Aamupäivällä museon alueella pääsi matkustamaan Dm7 4020:lla ja iltapäivällä Vk4 68 Leenan vetämällä 2-akselisella III luokan E-vaunulla 857. Edellä lueteltujen kalustoyksiköiden lisäksi esiteltävinä olivat myös Sr3 3305 ja Dr13 2343.

Suolahden vanhalle asemalle on tarkoitus rakentaa uusi lättähattujen huoltorakennus Keitele-Museon tarpeisiin. Äänekosken kaupunginhallitus teki tästä ensin myönteisen päätöksen. Hallin esikuvana käytetään Hangon puurakenteista veturitallia. Hanke sai lisää vauhtia, kun ELY-keskus teki 29.6.2018 myönteisen rahoituspäätöksen kalustohallin rakentamiseksi. Halli lähtee rakentumaan ja valmista hallia tultaneen juhlimaan ensi vuonna. Suolahden koko vanha asema-alue on tarkoitus muuttaa eläväksi museoalueeksi.

Äänekosken muistomerkkijuna on siirretty tehtailta kaupungin hallintaan. Jatkossa tarkoitus on siirtää tämäkin Suolahden museoalueelle.

Vaasan radan 135-vuotispäivä oli 23.9.2018. Juhlia ei pidetty, mutta 1.10.1983 pidettyjä 100-vuotisjuhlia voi jälkikäteen katsella mm. Jarmo Ruhasen ylläpitämiltä sivuilta https://josu13.kuvat.fi/kuvat/Keuruu/Pih​lajavesi/Lehtileikkeit%C3%A4+-+Valokuvia​++-+%C3%84%C3%A4nitteit%C3%A4/Tapahtumia​+vuosittain/1983/.

Robert Sands Järnväg (RSJ) laajentaa rataverkkoaan. Työn alla on laaja kääntösilmukka. Rata toimii Alavetelissä.

Jokeri-radan raitiovaunun prototyypin valmistus alkoi Transtechilla 11.6.2018. Vaunua tullaan testaamaan Helsingin kantakaupungin raitioverkolla ainakin vuosi.

Tampereen raitioteiden vaunun prototyypin valmistus puolestaan alkaa ensi vuodenvaihteessa. Raideleveyden 1435 mm takia sen laajemmat testit voidaan tehdä vasta Tampereella. Vaunun testiajoihin päästäneen helmikuussa 2020. Tampereen raitioteiden kaupallisen liikenteen on tarkoitus alkaa toukokuussa 2021.

Turun Kakolan funikulaarin pitäisi valmistua kuluvan vuoden lopussa. Rakennustyöt alkoivat 12.3.2018. Alun perin rata piti avata liikenteelle jo kesällä 2017. Radan hinta tulee olemaan viitisen miljoonaa euroa eli kaksinkertainen alkuperäiseen kustannusarvioon verrattuna. Entiselle vankilan alueelle Kakolan mäen päälle toteutetaan korkeatasoinen asuinalue.

Fiskarsin Kraussin kunnostus on jatkunut intensiivisesti Höyrywelho Osakeyhtiön tiloissa Jokioisilla.

Pikku-Pässi-pyöräilyreitti on avattu jo viime vuonna Hyvinkäältä Karkkilaan. Sen ovat toteuttaneet Hyvinkään ja Karkkilan kaupungit sekä Lopen kunta Leader-rahoituksen turvin. Kaikille entisille asemapaikoille on pystytetty opastuskyltit. Hunsalan asemalla on G 25 -tavaravaunu. Se on kiskoilla, mutta ilman telejä. Vaunu on ostettu Jokelasta, missä se oli pitkään paloiteltuna kolmeen osaan. Nyt kaksi osaa on yhdistetty.

Tampereen Risteysasema sulki liikkeensä 25.8.2018. Toiminta jatkuu verkossa. Nyt Suomessa on jäljellä enää kaksi pienoisrautateihin erikoistunutta kivijalkamyymälää: helsinkiläiset Mallikauppa ja Hobby Point.

Brittiläinen matkanjärjestäjä suunnittelee ensi kesäksi viime kevään kiertomatkan jatkoa. Ryhmän on tarkoitus matkustaa mahdollisimman monia sivuratoja aina raidepuskimeen asti.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron ensimmäinen naisveturinkuljettaja on valmistunut. Hän on Margi Sander ja hän ajaa diesel-FLIRTejä. Sitten 1950-luvun alkuvuosien, jolloin Neuvostoliitossa naisilta kiellettiin raskas työ (so. myös veturinkuljettaja ja -lämmittäjä), ei Virossa ole naisia kuljettajina nähty. Baltian maista myös Liettuassa on naiskuljettajia, mutta ei Latviassa. Elronin järjestämän koulutuksen kulku oli seuraava: teoriakoulutus alkoi 4.9.2017; ensimmäinen harjoitusajo 18.9.; kuljettajatentti, perehdytyksen ja loppukoulutuksen alku 19.12.; teorian loppututkinto 21.5.2018 ja näytösajo 25.5.2018. Ensimmäisen itsenäisesti yksin ajamansa junan 0010/0330 Tallinna–Tartto–Valga Sander ajoi 13.7.2018 kalustolla 2318+2234.

Tulipalon 16.5.2018 vaurioittamaa Tarton liikenteenohjausjärjestelmää (Resiina 2/2018 s. 61) saatiin kesän aikana korjattua niin, että 1.9. voitiin aseman raiteiden 1–3 pääopastimet ottaa käyttöön. Tuolloin matkustajajunat alkoivat jälleen kulkea normaalin perusaikataulunsa mukaisesti. Tavararatapihan osalta korjaukset jatkuvat vielä pitkään.

Mikkeliläinen Mipro toimittaa vuoteen 2021 mennessä Tallinnasta länteen vievien ratojen uudet asetinlaitteet ja liikenteenohjausjärjestelmän. Tämä koskee yhteensä noin 80 km rataa. Nykyään alueella on neuvostoliittolaisvalmisteiset releasetinlaitteet.

Go Railin TGM23V-1425, EVN 98 26 02 20 005-8, (Resiina 1/2018 s. 64–65) kävi onnistuneella katsastusajolla 27.8.2018. Kun rekisteröintipaperit on tehty ja kuljettajat koulutettu, veturi siirtyy Balti jaamalle kansainvälisten matkustajajunien vaihtotyöveturiksi.

Resiinassa 2/2018 s. 60 mainitun Eesti Raudteen virkavaunun 58 26 99-38 805-1 osti AS Go Rail.

Tallinnan päärautatieasemalla Balti jaamalla olevan kolmioraiteen purkamisesta on liikkunut huhuja, mutta kesällä 2018 se on ollut usein käytössä. Tallinnan ja Pääskülan väliseltä ratatyömaalta iltaisin tullut ratatyöjuna on säännöllisesti palannut Koplin tavararatapihalle kolmioraiteen asematorin puoleisen raiteen kautta, jolloin se on samalla kääntynyt aamun lähtöä varten oikeaan suuntaan.

AS EVR Cargon uusi nimi on 22.6.2018 alkaen AS Operail. Yhtiön pääkonttori muutti elokuussa pois Balti jaaman vieressä olleesta kiinteistöstä Toompuiestee 35. Uusi osoite on Metalli 3, joka sijaitsee Lillekülan kaupunginosassa noin kilometrin päässä samannimisestä rautatieseisakkeesta. Uusi nimi on jo C30-M -veturin 1564 kyljessä ja muut saavat vastaavan teippauksen myöhemmin.

Operail käyttää edelleen molempia kiinalaisvalmisteisia DF7G-E -vetureita Maardussa, Muugassa ja Ülemistessä. Yhtiöllä on vielä myös kahdeksan ČME3-veturia, joista yksi on käytössä Tapalla ja toinen Tallinnan tavararatapihoilla.

TLT:n (Tallinna Linnatranspordi AS) Tallinnan raitiotiet juhlivat 130 vuottaan 24.8.2018. Yleisölle oli avointen ovien päivä Koplin uusitulla varikolla, missä esiteltiin myös uusia ja vanhoja raitiovaunuja. Lopuksi tarjottiin ilmainen matka eri aikakausien raitiovaunuilla, jotka ajoivat kulkueena Koplista lentoaseman kautta Pärnu maanteen varikolle. Viimeksi mainitulla järjestettiin myöhemmin kutsuvierastilaisuus, jossa mm. julkistettiin Aare Olanderin toimittama uusi historiikki Tallinna Tramm 130.

Viimeisinä Tšekissä peruskorjattuina KT4TM-raitiovaunuina Tallinnaan tulivat vaunut 181 ja 182 viikolla 32/2018 sekä seuraavalla viikolla KT6T nro 148. Viimeiset tallinnalaiset KT4D:t olivat niin ruostuneita, ettei niitä lähetetty muutostyön toteuttaneelle tšekkiläiselle Cegelec a.s.:lle, joka osti niiden sijaan yhden euron hintaan toiset KT4DMC-korit Gerasta (nrot 354 ja 361 vuodelta 1990/modernisoitu 1999). Tallinnassa vaunut saivat numerot 181 ja 182, joita TLT:llä ei ennen ollut käytössä. Viimeisimmät kirjoilta poistetut KT4D:t ovat 143–145.

Ensimmäinen CAF Urbos AXL -raitiovaunu on saanut kokomainosteippauksen: vaunu 517 on tyylitelty Air Balticin lentokoneeksi.

Latvia

Latvian Rautateiden (LDz/Latvijas dzelzceļš) ainoa kapearaiteinen rautatie on 33,4 km pituinen ja 750 mm raideleveyden Gulbene–Alūksne. Se täytti 115 vuotta 1.9.2018. Riiasta Gulbeneen väkeä tuotiin Pasažieru vilciensin ylimääräisellä junalla 804 (DR1AM 254.1+254.2+254.4). Kapearaiteinen Gulbenes–Alūksnes bānītisin viisivaunuinen juhlajuna Alūksneen vedettiin Eesti Muuseumraudteen Gr-höyryveturilla nro 319, joka on saanut tenderiinsä nimen Ferdinands. Lavassaaresta vuonna 2007 tuotu veturi korjattiin Latviassa ja korvaukseksi se jäi paikallisen museorautatieyrityksen käyttöön vuoteen 2021 asti. On kuitenkin ilmeistä, ettei veturi enää palaa Lavassaareen, vaan jää jatkossa vuokralle Latviaan. Kapearaideradan juhlista lisää Resiinan 4/2018 Museorautatieyhdistys ry:n palstalla.

Ruotsi

Ruotsissa kevään ja kesän 2018 ennen kokematon kuivuus pakotti liikennöimään suuren osan museojunista höyryvetureiden sijasta moottorikalustolla. Ääritapauksessa jopa dieselmoottorivaunujen liikennöintiä rajoitettiin jarruista syntyvän kipinävaaran takia. Trafikverketin rataverkolla tavarajunien jarrujen epäillään sytyttäneen useampia radanvarsipaloja. Sammutusvalmiuden parantamiseksi kaksi Railcaren lumensulatusvaunustoa muutetaan niin, että ne voivat jatkossa toimia kesäisin sammutus- ja tankkijunina.

Suomea lähin ruotsalainen höyryveturi liikennöi Möjan saaren Bergin kylässä Tukholman ulkosaaristossa Möja Jernväg (MÖJ) -nimisellä lyhyellä yksityisradalla. Liikenteessä on höyryveturi ”Lappen” eli ”Lappalainen”, mikä viittaa sen käyttöön Pohjois-Ruotsin voimalaitostyömailla. Veturin on valmistanut Orenstein & Koppel vuonna 1904 valmistusnumerolla 1361. Lapin jälkeen veturi toimi Avestan rautatehtaalla, mistä se myytiin MÖJ:lle 1965. Radalla on myös pieni 1973 valmistunut höyryresiina ”MÖJ 4”, mutta se ei ole käyttökunnossa.

Tanska

Kööpenhamina–Køge–Ringsted-suurnopeusrata on valmistumassa. ETCS-koeajot aloitettiin dieselkalustolla huhtikuussa 2018. Radan 25 kV jännite kytkettiin päälle elokuussa. Rata avataan toukokuussa 2019, mutta aluksi väliaikaisella turvalaitevarustuksella, koska vetokalustossa ei ole riittävää ETCS-veturivarustusta. Uusi rata lisää oleellisesti rautateiden kapasiteettia Kööpenhaminasta länteen. Radan sallima suurin nopeus on 250 km/t, vaikka toistaiseksi Tanskasta löytyykin enimmillään vain 200 km/t kulkevaa liikkuvaa kalustoa. Suurin osa nykyisen Roskilden kautta kulkevan radan tavaraliikenteestä siirretään uudelle radalle, jolloin vanhalle vapautuu lisää kapasiteettia alueelliseen henkilöliikenteeseen.

Myös Tanskaan on tilattu Vectron-vetureita. Suunniteltu käyttöönotto on syksyllä 2021. DSB hankkii vähintään 26 veturia, optioon kuuluu 18 veturia lisää.

Venäjä

Viipuriin on avattu raitiotie ajolankoineen kaikkineen. Raitiotien pituus on tosin vain kymmenkunta metriä ja ajolankakin on virraton. Yksi lyyravirroittimella varustettu raitiovaunu paikalla kyllä on. Linnankadun varren puistikossa lähellä Torkkelin puistoa ja Pyöreätä tornia on elokuusta 2018 alkaen toiminut kahvilana vanhan suomalaisvaunun moottoriton replika. Viipurin telakka on tehnyt sen Viipurissa linjalla 1 Papula–Asema–Turun silta aikoinaan kulkeneen oikean raitiovaunun piirustusten mukaan. Teokseen liittyy myös pronssinen puskurilla istuva jäniksenä matkustava poika ja etuovella matkustajia odotteleva rahastaja. Sisällä on vaunun päässä pieni kapyysi myyjineen sekä vastakkain istuttavat penkit ja niiden väleissä pöydät. Vaunuun on myös saatu aito ASEAn (NR 140187, TYP BT1912) kontrolleripöytä kahvoineen ja jarruineen.

Pietari–Sortavala-höyryjunia on markkinoitu tämänkin vuoden alkupuolella, mutta ajot eivät ole toteutuneet. Toistaiseksi viimeiset ajot ovat olleet tammikuussa 2017.

Uutuutena on Tverin alueella aloittanut säännöllinen höyryvetoinen lauantaijuna aikataululla 6697/6698 Bologoje (Бологое) 9.25–Ostashkov (Осташков) 14.20/15.07–Bologoje 18.10; puolen tunnin vesityspysähdys on Kuzhenkinossa (Куженкино). Perinteisiä vihreäksi maalattuja vaunuja vetää L (Л) -sarjan höyryveturi, jollaisia on näytteillä mm. Haapamäen Höyryveturipuistossa sekä Virossa Balti jaamalla, Tapalla ja Türillä. Avajaisjuna ajettiin 29.9.2018 hiililämmitteisellä S^U-veturilla 250-74 (С^У 250-4).

Elokuussa 2017 Venäjän puolella Pietarin ja Viipurin välin ratakapasiteettia vapautettiin nopealle liikenteelle (Resiina 1/2011 s. 32) siirtämällä osa tavaraliikenteestä kulkemaan entisen reittinsä itä-/pohjoispuolta Petäjärven (Петяярви)–Losevon (Лосево = ent. Kiviniemi)–Kamennogorskin (Каменногорск = ent. Antrea) kautta. Losevosta on rakennettu tälle välille 65 km pituinen uusi kaksiraiteinen sähköistetty liikenteen oikorata. Sen alkupisteeseen, noin 3 km Losevon seisakkeen eteläpuolelle rakennettiin uusi tavaraliikenneasema Losevo-1. Tästä oikorata lähtee nousemaan luoteeseen vanhan Rautu–Hiitola-linjan jäädessä alemmaksi ja suunnatessa kohti pohjoista. Uudella radalla liikennöiminen normaalitilanteessa on sallittu vain sähkökalustolla. Vaikka rata tehtiin tavaraliikenteen tarpeisiin, on myös matkustajaliikenteeseen varauduttu rakentamalla asemille matkustajalaitureita ja perustamalla seisakkeita. Kummallakin radalla olevien Losevo-nimisten seisakkeiden välillä on rappujen avulla toteutettu kävely-yhteys. Uusi linja liittyy Viipuri–Sortavala-rataan Kamennogorsk-1:ssä kuusi kilometriä Kamennogorskin itäpuolella ja pari kilometriä Borovinkan (Боровинка, 1948 saakka Koljola/Кольола) eteläpuolella. Projektiin liittyivät myös liityntäasemien eteläpuolisten osuuksien perusparannus, kaksoisraiteen rakennus ja sähköistys. Kamennogorskin eteläpuolinen Vuoksen jokisilta sekä Viipurissa liittymät matkustaja- ja tavararatapihalle jäivät kuitenkin yksiraiteisiksi. Kamennogorskiin syntyi kolmioraide, kun sinne rakennettiin sähköistämätön raide idästä suoraan Svetogorskiin (Светогорск, ent. Enso) johtavaan rataan.

Oikoradan liikennepaikat:

Km    Liikennepaikka                                           Huom.

   0     Losevo-1 (Лосево-1)                                tavararatapiha

   3     Losevo (Лосево)

   8     Pontonnaja (Понтонная)

14     Romashki (Ромашки)

20     Družnoje (Дружное)                                 myös ratapiha

27     Laituri 27 km (Пл. 27 км)

39     Ozerskoje (Озерское) ¹)                           myös ratapiha

50     Laituri 50 km (Пл. 50 км)

55     Laituri 55 km (Пл. 55 км)

46     Kamennogorsk-1 (Каменногорск-1)        tavararatapiha ²)

40     Kamennogorsk (Каменногорск)              myös ratapiha ja kolmioraide ²)

1) Läheisen Ozerskojen kylän nimi oli aikoinaan suomeksi Vuoksenranta.

2) Kilometrit Viipuri–Hiitola kilometrien mukaan.

Venäjän Rautatiet RZD (РЖД) siirtyi aikatauluissaan paikallisaikoihin 1.8.2018 alkaen. Siihen saakka kaikki junat noudattivat Moskovan aikaa kaikilla 11 aikavyöhykkeellä. Uusi käytäntö näkyy matkustajille aikataulujen lisäksi mm. junalipuissa. Aiemmin aikavyöhykkeitä rukattiin 28.3.2010, jolloin poistui kaksi aikavyöhykettä. Pysyvään kesäaikaan Venäjällä siirryttiin 27.3.2011 alkaen. Muutokset kuitenkin peruttiin 1.7.2014, jolloin Venäjä jäi pysyvästi normaaliaikaan ja palattiin 11 aikavyöhykkeeseen. Myös Euroopan Unioni luopuu kellojen siirrosta siten, että jäsenmaat saavat itse päättää jäämisestä joko kesä- tai normaaliaikaan. Viimeisen kerran kaikki EU-maat siirtyvät kesäaikaan 31.3.2019; normaaliajan haluavat palaavat siihen 27.9.2019. Suomessa kesäaika oli kokeiluluontoisesti käytössä 2.4.–4.10.1942 ja pysyvästi järjestelmään siirryttiin 29.3.1981 alkaen.

Saksa

Rhein-Neckar-Verkehr GmbH -liikenneyhtiö (RNV) on tehnyt suurtilauksen Škoda Transportationilta. RNV operoi metrin raideleveyden raitioteitä Mannheimissa, Ludwigshafenissa ja Heidelbergissä. Tilattu ForCity Smart -kalusto perustuu Helsingin ja Tampereen Artic-vaunuihin ja ne kootaan Otanmäessä. Sitovan 80 kaksisuuntavaunun tilauksen lisäksi hankintaan sisältyy 34 vaunun optio. Kalusto jakaantuu kolmeen tyyppiin: kolmeosaisia (pituus 30 m) vaunuja toimitetaan 31, neliosaisia (40 m) 37 ja kuusiosaisia (60 m) 12. Škodan mukaan pisimmät vaunut ovat samalla maailman pisimmät raitiovaunut. Kaluston toimitukset alkavat 2021 alussa. Kaupunkiosuuksien lisäksi RNV:llä on pitkiä rautatiemäisiä rataosuuksia, joilla liikennöidäänkin rautateiden säännösten mukaisesti. Tämän ansiosta kaluston suurin nopeus tulee olemaan 80 km/t.

Suomesta Saksaan myydyn Schichau-veturin kunnostus etenee. Bayerische Eisenbahnmuseumin ryhmä kävi kesäkuun alussa noutamassa varaosia Haapamäeltä. Veturin vasen sylinteri on käyttökelvoton ja uusi valmistetaan Liettuassa. Veturin sijoituspaikassa Nördlingenissä veturista poistetaan tankit ja hytti, minkä jälkeen veturi on tarkoitus 2019 alussa lähettää raideleveyden muutokseen Meiningenin konepajaan. Samanaikaisesti Nördlingenissä kunnostetaan muita osia. Veturi saadaan ulkoisesti siistiksi ja rullauskuntoon kahden vuoden sisällä, mutta ajokuntoon saanti riippuu kattilan kunnosta.

Meiningenin höyryveturikonepajassa on nyt haasteena samanaikainen runsas työkanta ja osaavien höyryveturiammattilaisten pula. Tämä rajoittaa toimeksiantojen vastaanottoa.

Reiniin laivasta rajuilmassa vuonna 1852 pudonnut höyryveturi on suunniteltu nostettavan ylös 166 vuoden sukelluksen jälkeen 21.10.2018. Tarkasta paikannuksesta huolimatta veturia ei kuitenkaan ole vielä löydetty Itse nosto maksaa noin ½ milj. euroa. Kyseessä on Saksan vanhin säilynyt höyryveturi ja se sijoitetaan Darmstadt–Kranichsteinin rautatiemuseoon. Noston taustalla on veturinkuljettajan poika, joka 1962 luki kymmenvuotiaana Reiniin pudonneesta veturista ja veturin löytämisestä tuli myöhemmin hänen elämäntehtävänsä.

Itävalta

Stadler alkaa valmistaa 760 mm raideleveyden vetykalustoa. Zillertalbahn on tilannut Stadlerilta viisi vetykäyttöistä moottorijunaa. Junat toimitetaan 2020–22.