KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ HEINÄ–SYYSKUUSSA 2006

Muutetut vaunut

• 18 Cx (26101–26118) sarjaan Expt (26401–26418)
• 6 Ed (28038, 28039 ja 28042–28045) sarjaan Edb (28418, 28419 ja 28422–28425)
• 1 Eifet (25304) sarjaan Fey (29951)
• 35 Occ sarjaan Occ-y
• 6 Rbnqss sarjaan Rbnqss-y

Poistetut vaunut

• 4 Em (2182, 2185, 2186 ja 2759)
• 2 Fh (3319 ja 3324)
• 1 BG
• 6 BH
• 2 BXg
• 1 BXt
• 1 BS
• 1 BSvs
• 1 Gbkk
• 36 Gblk
• 8 Hbi
• 5 Hka
• 1 Hkba
• 8 Kasp
• 4 Kasu
• 33 Sbi
• 1 Sdm
• 1 Tad.

Poistettu moottorivaunu

• 1 Dm10 (4301) elokuussa

Sr1 3081 suistui kiskoilta Tampereella Perkiön varikolla 29.8.2006. Veturi pysähtyi perä pystyssä vain takimmainen teli kiskoilla hieman varikkoalueen eteläpuolelle.

Sm2-junien saneeraukset ovat jatkuneet niin, että alkusyksynä Hyvinkään konepajalla olivat muutostöissä junat 6070, 6071 ja 6073.

Sm4-yksikön vikaannuttua jätettiin 7.11.2006 Lahdesta klo 8.17 Helsinkiin lähtevä Z-juna 9824 ajamatta. Perässä kulkeva Pendolino-vuoro S 2 otti matkustajat ja pysähtyi Z-junan pysähdykset; juna myöhästyi lisää runsaat kymmenen minuuttia.

Sm4-junat ovat nyt todella tehokkaassa käytössä. Vaikka lähiliikenteen Sm1-, 2- ja 4- junista kyseiset junat muodostavat vain 23 %, ajetaan niillä peräti 40 % kaikista junayksikkökilometreistä. 

Sm5-moottorijunat päätettiin 31.8.2006 tilata sveitsiläiseltä Stadler Bussnang AG:lta. Nyt Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy hankkii 32 junaa, valmistajan tyypiltään FLIRT (Flinker Leichter Innovativer Regional Triebzug). Junat korvaavat ennen kaikkea Sm1-junat. Hankintaan sisältyy myös kaksi optiota: seitsemän junan optio nyt jo sovitulla hinnalla ja myöhemmin 40 lisäjunan optio korvaamaan Sm2-kalusto. Ensimmäiset kaksi junaa on tarkoitus saada matkustajaliikenteeseen vuoden 2009 lopulla. Kaikki junat toimitetaan vuoteen 2014 mennessä. Junat tullaan valmistamaan Stadlerin Sveitsin tehtailla. Nelivaunuisten junien pituus on 75 metriä. Kummallakin sivulla on kuusi ovea. Junan viidestä telistä kolme tukee kahta vierekkäistä vaunua. Vastaavia FLIRT-junia valmistetaan myös kolme- ja viisiosaisina. Junien kulunvalvontalaitteet kilpailutetaan myöhemmin erikseen. Tämä johtuu siitä, että juniin hankittaneen uudet eurooppalaiset ETCS-kulunvalvontalaitteet sekä adapterit, jotka mahdollistavat nykyisten ratalaitteiden (baliisien) lukemisen. Junakalusto Oy:n hankinnan rahoittaa Handelsbanken Finans AB. Junakalustoyhtiön omistavat Helsingin kaupunki (34 %), Espoo (12 %), Kauniainen (2 %), Vantaa (17 %) ja VR Osakeyhtiö (35 %). Suomen hankinta mukaan lukien tätä uutta Stadlerin myyntimenestystä on tilattu yhteensä 295 junaa Sveitsiin, Saksaan, Unkariin, Algeriaan, Puolaan ja Suomeen. Ensimmäiset Flirt-junat toimitettiin SBB:lle Sveitsiin 2004.

Kuusi Dr16-veturia törmäsi toisiinsa Vartiuksessa 22.8.2006. Vaihtotyöyksikössä 5361 olivat veturit 2821 + 2811 + 2808 ja toisessa nimeämättömässä yksikössä veturit 2820 + 2818 + 2822. Pahiten vaurioituivat toisiinsa kulmittain törmänneet Dr16 2808 ja 2820. Niistä molemmista vääntyi runko. Törmäys tapahtui vaihteessa V 615 edellisen yksikön tullessa suoraan vastavaihteeseen ja jälkimmäisen luvatta poikkeavalta myötävaihteeseen. Veturit 2808 ja 2820 kuljetettiin maanteitse laveteilla Vartiuksesta Hyvinkään konepajalle 26.–28.9.2006. Kuljetuksen korkeuden takia erikoiskuljetuksen reitti kuki Vartiuksesta Kokkolan, Porin ja Forssan kautta. Onnettomuuden syy oli inhimillinen erehdys.

Dv12-veturit 2741 ja 2742 on siirretty elokuussa 2006 Kouvolan varikolta Tampereen varikolle ja Dv12:t 2542, 2543, 2544 ja 2545 puolestaan Tampereelta Joensuuhun.

Dv12 2749 vaurioitui 17.10.2006 Loviisan satamassa törmättyään täydessä kuormassa olevan hiilirekan perävaunuun. Veturin etupää nousi ilmaan perävaunun päälle. Veturi nostettiin vielä samana päivänä kiskoille kahden autonosturin avulla, joista toinen syttyi yllättäen palamaan. Palokunta oli onneksi jo valmiina paikalla varmistamassa nostoa.

Dv13-veturia ei N-veturista aikaisempien kaavailujen mukaan syntynytkään, vaan Maansiirto Veli Hyyryläisen työkone on nimetty monitoimikoneeksi Ttm1-91101. Ratkaisulla mm. vältetään veturinkuljettajavaatimus konetta ajettaessa. Se on myös rakenteeltaan muutettu työkonemaiseksi. Se kävi ensimmäisellä työkoneaikansa linjakoeajolla 10.8.2006 Pasilan konepajalta Riihimäelle ja takaisin. Paluumatkalla esiintyi joitakin teknisiä murheita, mutta koeajon jälkeen jatkettujen kunnostustöiden jälkeen työkoneen käyttövarmuus on parantunut. Syyskuussa häiritsivät kuitenkin sähköviat. Koneeseen on kytketty kiinteästi Hkb-vaunun puolikas apuvaunuksi. Apuvaunuun on asennettu nosturi ja sepeliaura.

Dv16 2030 siirrettiin heinäkuussa Tampereen varikolta Helsingin kirjoihin.

Dv16 2038 on Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n uusin kalustoyksikkö. Veturi ajettiin omin voimin Kouvolasta Pieksämäen kautta Haapamäelle 29.–30.8.2006. Haapamäelle tuotiin puolestaan 17.9.2006 runsaasti uutta museovaunustoa: Porvoosta Mas-sepelivaunut 88471-8, 88434-6 ja 88423-9, Pasilan konepajalta BG 040095-2 (entinen Eis) ja BT 01155 (entinen Cm) sekä Ilmalasta ”siniset” matkustajavaunut CEmt 24040, ELht 23321 ja Eit 23114.

Dm12-liikenne Jyväskylä–Seinäjoki-reitillä alkoi 4.9.2006. Ensimmäisessä moottorijunassa H 481 kulki Dm12 4407. Dm12-vaunujen kaupallinen käyttö kolminajossa alkoi 3.9.2006, ensimmäisenä junassa H 780 Joensuusta Pieksämäelle. Dm12- kalustolla ajetaan kolminajossa Pieksämäki–Joensuu-reitillä perjantaisin H 781, 782, 783, 784 ja 785 sekä sunnuntaisin H 780, 781 ja 784. 

Otso 2- veturi Stora-Ensolta Lahdesta (alkuaan Saalasti 51/1963 Karhulan–Sunilan rautatiellä, peruskorjauksen jälkeen 139/1986) on nykyisin Veli Hyyryläisen omistuksessa Kouvolassa.

Saalasti toimittaa Veli Hyyryläiselle lähiaikoina uuden ratakuorma-auton. Se on kehitetty Eltelille aikaisemmin toimitetusta kalustosta, mutta on vetovoimaltaan suurempi.

Eltel Networks on varustanut vanhan Unimog-auton Hikiän varikolta kiskopyörälaitteilla. Uutta työkonetta käytetään Pohjois-Suomen sähköratojen kunnossapidossa.

Poikkeuksellinen kuivuus rajoitti elokuussa höyryvetureiden käyttöä ja edellytti ajettavilta vuoroilta erityistä palovartiointia. Hr1 1009 ajoi 12.8.2006 metsäpalovaroituksesta huolimatta poikkeusluvan turvin Helsingistä Nokialle ja takaisin. Tampereen ja Nokian välillä ajettiin yleisölle kolme junaparia. Sen sijaan Hr1 1021 vedettiin 13.8.2006 lämpimänä Dv12 2722:n hinauksessa Pasilasta rautatiemuseopäiville Hyvinkäälle. Jokioisten Museorautatiellä höyryveturivetoiset junat kulkivat mahdollisimman kevyellä vaunustolla ja lisäksi ajettiin erillisiä dieselvetoisia palovartiojunia.

A16-mittausvaunu on uudistettu täydellisesti kesän ja syksyn 2006 aikana. Se on nimetty sähköteknisenä mittavaununa ELLIksi. Vaunu on varusteltu lisäksi raidegeometrian mittausjärjestelmällä (inertiamenetelmä), kiskoprofiilin mittauksella (lasketaan kiskon ja pyörän yhteentoimivuutta kuvaava tehollinen kartiokkuus) ja kiskon lyhytaaltomuodostuksen mittauksella. ELLIn koeajot alkoivat lokakuussa. 

Puukoriset makuuvaunut Em 2182 ja 2759 romutettiin Pasilan alaratapihalla 7.–8.9.2006. 

Teräskorisia makuuvaunuja on puolestaan romutettu Mäntyluodossa, missä raskaaseen kierrätysmateriaaliin erikoistunut Stena pilkkoo vaunut paloiksi. Vaunut on riisuttu ennen Poriin kuljettamista muihin vaunuihin  käyttökelpoisista osista. Telejä ei yleensä romuteta, vaan ne palautetaan Mäntyluodosta Hyvinkään konepajalle. Sinisiä makuuvaunuja jää liikenteeseen vielä 72. Vaunuja vapautui suuri määrä, kun kotimaan makuuvaunuliikenne päättyi 3.9.2006 muilta kuin Pohjanmaan rataa kulkevilta reiteiltä.

Kerva–Hakosilta-rautatien kaupallinen tavaraliikenne alkoi vihdoin 9.10.2006, kun Sköldvikin junapari T 2090/2093 alkoi kulkea Mäntsälän kautta. Juna kulkee päivittäin, tulojuna Sköldvikiin keskellä yötä, mutta lähtevä juna ohittaa aikataulun mukaan Keravan klo 8.08 ja saapuu Hakosiltaan klo 9.12. Henkilöliikenne oikoradalla alkoi yli kuukautta aikaisemmin, 3.9.2006.

Turvallisuusmäärysten mukaan suurin nopeus junalla on korkeintaan 160 km/t, mikäli samalla raiteella ei ole kulkenut neljään tuntiin muita junia. Siksi lauantaisin ja sunnuntaisin Pendolino S 1:n paikalla kulkee  S 15, jonka suurin nopeus oikoradalla on 220 km/t sijasta 160 km/t.

Venäläisiä ylimääräisiä matkustajajunia Moskovasta ajetaan maahamme vuodenvaihteessa 2006–7 enemmän kuin koskaan ennen. Kaikkiaan on kulussa 32 matkustaja- ja 18 tyhjävaunujunaa. Niitä käy Kajaanissa 27.12., 3.1. ja 10.1., Kuopiossa 29.12. ja 4.1.( 2 junaparia) ja 10.1. (2), Helsingissä 28.12, 29.12., 30.12.(3), 31.12.(2), 2.1.(2), 3.1., 4.1. ja 8.1. sekä Savon kautta Rovaniemellä 30.12., 4.1. ja 10.1.

Säkylän radan juurikasliikenne junilla alkoi tänä vuonna 4.10.2006. Pääsääntöisesti päivittäin Säkylään on tullut yksi junapari. Jokavuotiseen tapaan rataosalla ei ole lainkaan talvikunnossapitoa.

Isokylä–Kelloselkä-rataosalla ei ole talvella 2006–7 lainkaan talvikunnossapitoa, koska VR Osakeyhtiöllä ei ole tänä aikana osuudella mitään kuljetettavaa. Normaali kunnossapito alkaa jälleen toukokuun 2007 alussa.

Vesijärven satamaradan kiskot purettiin 13.10.2006 Salpausselän ja Jalkarannantien väliltä. Salpausselälle jatkuu kohtuullisen vilkas tilausjunaliikenne. Lahdessa 20.10.2006 pidetyn EU-huippukokouksen aikana Salpausselälle ajettiin kaksi edestakaista lehdistön tilausjunaa. Koko satamaradan palauttamista Vesijärven satamassa sijaitsevan Sibelius-talon liikenteeseen on esitetty vuosien ajan useaan otteeseen, viimeksi lokakuussa Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n toimesta.

Pendolinojen kärrymyynti loppui 4.9.2006 ja samalla Prego-ravintolan tuotteita uusittiin enemmän italialaiseen suuntaan. Ravintolaan on valittu italialaishenkisiä tuotteita, kuten antipasto, bruschetta, pasta ja italialainen viini. Myös ravintolavaunujen visuaalinen ilme viestii nyt tunnelmia Italiasta. Vaunujen ilmettä hallitsevat maisemakuvat sekä italialaisesta maaseudusta että kaupunkielämästä. Myös materiaaleissa toistuvat Italian lipun värit: vihreä, valkoinen ja punainen.

Pendolino S 1 Helsingistä Joensuuhun katkesi 6.10.2006 Pasilan ja Oulunkylän välillä. Tämä oli toinen matkustajien kanssa tapahtunut runkojen irtoaminen. Nyt ensimmäisen rungon (07) kytkin repesi kokonaan irti junasta ja jäi kiinni takimmaiseen runkoon (12). Kumpikaan rungoista ei voinut enää jatkaa matkaansa: tyhjänä ollut 07 ajettiin Ilmalan varikolle ja 12 palasi matkustajineen Helsinkiin. Kahdella rungolla ajettaviksi suunniteltuja Pendolinoja on nähty syksyn mittaan varsin usein kulkevan omina yksirunkoisina juninaan suojavälin päässä toisistaan. Tätä on tapahtunut varsinkin Tampereen ja Helsingin välillä. Sähköratavaurio Turengissa 11.10.2006 puolestaan rikkoi kahden Pendolinon virroittimet. Kalustopula pakotti ajamaan seuraavana viikonloppuna useita Pendolino-vuoroja veturivetoisella kalustolla.

IC-junat on ”käännetty toisin päin”, koska 1-kerroksiset 1 lk.:n Cx-vaunut korvanneet 2-kerroksiset Edb-vaunut on pitänyt saada Helsingin päähän. Siten IC-junissa Helsingistä lähdettäessä kaksikerroksiset vaunut ovat nyt perässä ja yksikerroksiset lähempänä veturia. 

Kannuksen asemalta on varastettu uusia puisia ratapölkkyjä 11000 euron arvosta. Varkaus on tapahtunut heinä-elokuun aikana. Pölkyt oli tarkoitettu Kannuksen ratapihan sivuraiteiden kunnostukseen. 

Savion rautatietunneli saatiin louhittua läpi 12.9.2006, kun tunnelin puhkaisupaukku ammuttiin Kuninkaanmäen kohdalla 60 metriä maanpinnan alapuolella. Tunnelin kokonaispituus on 13,5 kilometriä. Louhinnat alkoivat joulukuussa 2004 eli työhön kului aikaa noin 20,5 kuukautta. Kaikkiaan rautatietunnelista on louhittu kalliota noin miljoona kiintokuutiometriä. Työ jaettiin kilpailutusteknisistä syistä viiteen urakkaan, joista YIT Rakennus Oy ja Lemcon Oy saivat molemmat kaksi louhintaurakkaa ja Kalliorakennus-Yhtiöt Oy yhden urakan. Tunneliin louhitaan vielä neljä pystykuilua sekä kanaaleja kuivatusta varten. Pystykuilut rakennetaan Leppäkorpeen, Myrakseen, Kuninkaanmäkeen ja Hakunilaan. Rautatietunnelin sisäverhoustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Ratatekniset työt sekä turvalaitteiden ja viestiyhteyksien rakentaminen aloitetaan tulevana keväänä. Tunneli ja koko Vuosaaren satamarata valmistuvat junaliikenteen käyttöön samanaikaisesti sataman kanssa vuoden 2008 loppupuolella. 

Pohjois-Suomen sähköistysprojektin viimeinen ajojohdin asennettiin 24.9.2006. Jännitteet sähköistysprojektin radoille Oulusta itään (Oulu–Kontiomäki–Vartius/Iisalmi) kytkettiin 1.10.2006. Koko Pohjois-Suomeen on asennettu 9958 pylvästä ja portaalia sekä 778,7 km ajojohtoa.

Kontiomäki–Vartius-rataosalla otettiin radio-ohjaus käyttöön vaiheittain alkusyksynä Kontiomäkeä lukuun ottamatta. Liikenne ohjataan Oulusta. Kulunvalvonta otettiin rataosalla käyttöön 27.9.2006.  Kontiomäki otettiin radio-ohjaukseen 11.10.2006. JKV otettiin siellä (sisältäen kolmioraiteen) käyttöön 26.10. Rataosan Iisalmi–Kontiomäki liikenteenohjausjärjestelmä ohjataan puolestaan Iisalmesta. Tämän osuuden JKV otettiin käyttöön 23.11.2006.

Oulu–Kontiomäki–Iisalmi-reitin suurin nopeus 120 km/h nousee 7.1.2007 140 km:iin/t. Reitille jää kuitenkin runsaasti tasoristeyksistä (alimmillaan jopa 60 km/t) tai kaarteista johtuvia paikallisia nopeusrajoituksia. 

Seinäjoki–Oulu-radan kehittäminen on saamassa tulevina vuosina 545 miljoonan euron rahoituksen. Ensimmäisen vaiheen kustannus on 250 miljoonaa. Vuonna 2007 tehdään ennen kaikkea rakennussuunnittelua, mutta vuonna 2008 ratatyöt käynnistyvät voimallisesti. Koko projekti kestänee noin yhdeksän vuotta. Suurella osaa rataa nopeus nousee 200 km:iin/t. Tavaraliikenteen akselipainoa nostetaan 25 tonniin. Osalle rataa rakennetaan lisäksi kaksoisraide. Junia korvattiin linja-autoilla Ylivieskan ja Oulun välillä sunnuntaisin 17.9., 24.9. ja 1.10.2006 ratatöiden vuoksi. Koska linja-autot olivat junavuoroja hitaampia, ajettiin vuorot eri aikatauluilla. Liikennekatkojen aikana vaihdettiin pääradan vaihteita Kempeleen, Tuomiojan, Limingan, Kilpuan, Kolpin, Kankaan ja Ruukin ratapihoilla. Lisäksi Ylivieskan pohjoispuolella vaihdettiin kiskoja ja Oulun eteläpuolella tehtiin muutostöitä radan sähkörakenteisiin. Jatkossa Pohjanmaan radalle pyritään raivaamaan kahdeksan tunnin työrakoja.

Turku–Toijala-radan tämän vuoden liikenteen poikkeusjärjestely päättyivät 21.8.2006. Välillä rantaradalla kulki öisin kolme tavarajunaa. Radan päällysrakennetta uusittiin kevään ja kesän aikana 60 km. Työt tehtiin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Päällysrakennetyöt alkoivat Liedosta ja päättyivät Humppilan ja Loimaan välille. Toijala-Turku-radan peruskorjaustyöt jatkuvat koko syksyn ajan viimeistelytöillä ja ensi vuoden päällysrakennetyön alustavilla valmisteluilla. Rataosalla tehdään myös pohjatutkimuksia ja Mellilässä rakennetaan tärinää vaimentava koeseinämä. Koeseinämän tavoitteena on vähentää rautatieliikenteen aiheuttamaa tärinää. Radan viereen, maan alle, rakennettavan seinämän pituus radan suunnassa on noin 250 metriä.

Oriveden asemalle rakennettavasta reunalaiturilta välilaiturille vievästä jalankulkijoiden ylikulkusillasta on käyty neuvotteluja mm. Museoviraston kanssa. Rakentamisen aloittaminen on siirtynyt hieman.

Lappeenrannan junasuoritus lopetettiin ja liikennepaikka siirrettiin kauko-ohjattavaksi Kouvolasta 14.9.2006.

Karjaan tavaramakasiini purettiin vuosien kiistelyn jälkeen syyskuun lopussa 2006. 

Kuivaniemi (rataosa Oulu–Kemi), Hinkua (Jyväskylä–Haapajärvi) ja Kumiseva (Jyväskylä–Haapajärvi) lakkautettiin liikennepaikkoina 3.9.2006 alkaen. Lisäksi samana päivänä Rautakonttori-niminen linjavaihde Keravan kolmioraiteella siirrettiin kuuluvaksi Keravan liikennepaikkaan.

Harjavallan aseman lipunmyynti päättyi ainakin toistaiseksi 25.8.2006 alkaen.

Kotkan aseman lipunmyynti on lopetettu 5.6.2006 alkaen VR:n mukaan taloudellisesti kannattamattomana. Aseman odotussali on edelleen avoinna arkisin klo 7–16. Matkalippuja voi ostaa aseman lippuautomaatista. 

Kotkan Kantasatamassa on purettu syksyn aikana tarpeettomia raiteita ja vaihteita rakennettavan uuden merimuseon tieltä. Raiteet ovat olleet jo jonkin aikaa käyttämättöminä. Mussalon radalle Kotolahteen rakennetaan uusi satamaa palveleva ratapiha 2008–9.

Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen ratapihat on purettu syksyn 2006 aikana. Niitä ei ole kuitenkaan ainakaan vielä lakkautettu liikennepaikkoina, koska ne toimivat liikenteen lupapaikkoina. Nyt Kaskisten radalla on vaihteita jäljellä väliliikennepaikoilla vain Koskenkorvalla, Lohiluomassa, Teuvassa ja Närpiöllä. Ilmajoen asemarakennus on myyty yksityishenkilölle; rakennuksen kunnostus on aloitettu välittömästi.

Inkeroisten Stora Enson tehtaalle vieneen tasoristeyksen korvannut ylikulkusilta vihittiin käyttöön 3.10.2006. Tasoristeystä on pidetty vuosikausia yhtenä maamme vaarallisimmista. Tasoristeys ristesi vilkkaan kaksiraiteisen Kouvola–Inkeroinen- pääradan. 

Vaasan asemarakennus on myyty syyskuussa 2006 yksityiselle Biskajan Kiinteistöille. VR jää asemalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Rakennuksen omisti ennen VR-Yhtymä Oy.

GSM-R-radiojärjestelmä eli ns. Raili lienee verkon osalta valmis vuoden 2008 lopussa. Tällä hetkellä tukiasemia on valmiina Itä-Suomessa 76. Rakentaminen jatkuu seuraava Pohjois-Suomessa, sitten lännessä ja viimeisenä etelässä. Junaliikennöitsijät voivat siten ottaa käyttöönsä vetureihin hankkimansa GSM-R-radiot vuonna 2009. GSM-R-järjestelmän pääkeskus on Kouvolassa liikenteenohjauksen kellarissa, mutta sitä operoidaan Riihimäeltä vanhoilta veturitalleilta.

Etelä-Suomen kauko-ohjauskeskus rakennetaan Itä-Pasilaan valtion virastotaloon, josta RHK on vuokrannut tilat. Tämä ns. ESKO-järjestelmä tulee korvaamaan Helsingin, Riihimäen, Turun ja Hangon ohjauksen. Helsingin asetinlaite jää toistaiseksi Linnunlauluun, mutta kauko-ohjaus siirtyy Pasilaan. ESKO otetaan vaiheittain käyttöön 2007–2010. Järjestelmän toimittaa Siemens Osakeyhtiö.

Lapissa on syksyllä noussut jälleen esille kaksi jo aikaisemminkin esitettyä rautatiehanketta: hollantilaisvoimin suunniteltava rata Sallasta Venäjälle Alakurttiin sekä täysin uusi rata Soklin kaavailluilta kaivoksilta Kovdoriin rajan taakse. Jälkimmäinen rata ei olisi lainkaan yhteydessä Suomen muuhun rataverkkoon, vaan sen kautta kaivostuotteet kuljetettaisiin laivattavaksi Murmanskiin. Lapin rautatietoiveet eivät ainakaan tähän saakka ole kohdanneet kovinkaan myönteistä suhtautumista valtion taholta – aika näyttää miten nyt käy.

Oriveden ja Kolhon keskustoihin rakennettaneen keväällä 2007 matkustajalaiturit Haapamäen kiskobussien pysähtymistä varten. Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan uudet seisakkeet voidaan ottaa käyttöön kesäkuun alusta, mikäli kunnat ja Ratahallintokeskus luovat tarvittavan infrastruktuurin siihen mennessä. VR Osakeyhtiö esitti elokuussa 2006, että kiskobussien tulon myötä välille voidaan lisätä kaksi uutta pysähdyspaikkaa. Tarjolla oli myös Lyly, mutta kolmatta pysähdystä ei kaikkien vaihtoyhteyksien saavuttaminen olisi yhtiön mukaan enää suonut. Lyly pudotettiin pois, koska siellä on vain 350 asukasta, eikä asutus muodosta varsinaista keskittymää. Kolhossa asukkaita on 1 350, ja asutus on keskittynyt radan molemmin puolin kahdeksi asuinalueeksi, jotka sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä radasta.

Porvoossa on liikennöity tänä vuonna vain rautatieasemalle, ei enää keskustaan saakka. Syynä ovat olleet toisaalta radan geometriavirheet ja toisaalta keskustan matkustajalaiturin lyhyys. 

Kielikello-lehti on määritellyt numerossaan 3/2006, että intercity kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska se on nykyään yleiseurooppalainen nimi junille, joita käytetään kaukoliikenteessä. Sen sijaan Pendolino on erisnimi ja kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

Pienoisrautatiepäivillä Lahdessa 30.9.–1.10.2006 vuoden 2006 harrastajaksi valittiin Kari Hovinmaa. Kari onkin osoittanut ilmiömäistä mallinrakennustaitoa. Ensi vuonna PR-päivät pidetään Tampereella (varalla Lahti). Vuonna 2008 näyttely on Turussa, jolloin Turun kiskoliikennekerho juhlii pyöreitä vuosia.

Pienoisrautatiemuseo Kouvolassa muuttaa ensi kevättalvella nykyisestä paikastaan Mielakan laskettelukeskuksen alueelta aivan rautatieaseman lähelle entiseen ns. Aseman kouluun. Näyttelytilaa saadaan runsaasti lisää ja nykyisin varastoituna oleva kalusto saadaan esille. Museota ylläpitävät Erwin ja Marja-Leena Stämpfli.

Heurekassa on ollut 29.9.2006 alkaen esillä Älykästä liikennettä -näyttelyssä pienoisrautatie, jolla vieraat voivat ajaa kahta eri junaa yhtä aikaa, mutta ne eivät törmää toisiinsa. Heurekan radan liikennettä valvoo tietojärjestelmä, joka paikantaa junien sijainnin, varaa kullekin junalle kulkutiet ja estää toisia junia tulemasta tälle reitille. Mikäli näyttelyvieras ajaa vastoin opastimia tai liian kovaa, järjestelmä pysäyttää veturin automaattisesti. Radalla on kaksi Sr2-veturia. Valitettavasti näyttelyn vihkiäisissä rata ei toiminut ja sen jälkeenkin siinä on ollut vikoja.

Oikorata tiiviisti

• rakennuskustannukset 331 miljoonaa euroa
• pituus 74 km, josta uuden rataosan osuus 64 km
• maksiminopeus 220 km/t, geometria sallii osin 300 km/t
• suurin akselipaino 250 kN
• sähköistetty
• kaksiraiteinen
• JKV, kauko-ohjaus, suojastus
• ei tasoristeyksiä
• taajamissa aidattu
• 80 % kulkee moottoritien viertä
• siltoja 82, ei tunneleita

Kerava – Lahti liikennepaikat tai niiden osat

km Hki:stä	nimi	lyhenne	välimatka ed.paikalta	raidepituus	huom
28,9	Kerava	Ke	–
31,2	Kytömaa	Kyt	2,3
31,6	pitkä vaihde				sn 160 km/t
39,6	Haarajoki	Haa	8,4	260 m	vh:t 39,0 ja 39,2
50,5	Korvensuo	Ksu	10,9		pvp
59,2	Mäntsälä	Mlä	8,7	1030 m
68,7	Sipilä	Sip	9,5		pvp
79,4	Lähdemäki	Läh	10,7	1025 m
94,0	Hakosilta	Hlt	14,6		pvp, km myös 119,5
130,2	Lahti	Lh	10,7	1130 m

• sn = suurin sallittu nopeus
• pvp = puolenvaihtopaikka
• vh = vaihde

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

 Pärnussa järjestettiin 31.10.2006 konferenssi teemanaan ”Kapearaiteiset rautatiet – tärkeää kulttuuriperinnettä Virossa”. Esitelmiä oli kaikkien Baltian maiden kapearaiteisista radoista. Teemaan liittyen Pärnun kaupunki lupasi sijoittaa vanhan kapearaideaseman läheisyyteen aihetta käsittelevän muistomerkin (marraskuun puolivälissä linja-autoaseman kupeeseen ilmestyikin pätkä kapearaiderataa sekä sille 24.11. Lavassaaren kapearaidemuseosta tuotu ja päällisin puolin ehostettu entinen Kundan sementtitehtaan 0–4–0T veturi nro 5; O&K 4843/v. 1911). Suomesta luennoitiin eritysesti Jokioisten Museorautatiestä. Konferenssin kuluessa saatiin Suomessa ennen julkistamatonta lisätietoa Jokioisten Rautatien moottorivaunun nro 2 kohtalosta: ks. tarkemmin MRY-palstalla s.27.

Virossa autoilijoiden tasoristeyskulttuuri on parannusponnisteluista huolimatta leväperäistä. Tallinna–Tartto–Valga-matkustajajunan 0210 eteen ajoi 23.10.2006 Nõmmkülan ja Tamsalun välisellä vartioimattomalla tasoristeyksellä betonipalkkilastissa ollut rekka. Näkyvyys paikalla oli hyvä. Hyvällä onnella onnettomuudesta selvittiin lievillä loukkaantumisilla, vaikka jälki oli näyttävää. Dieselmoottorijunan ensimmäisenä ollut ohjausvaunu kääntyi perävaunuun törmättyään 90 asteen kulmaan rataan nähden. Myös muut vaunut suistuivat. Jarrutuksesta huolimatta junan nopeus törmäyshetkellä oli 80–90 km/t. Rekan kuljettaja kertoi, ettei havainnut junaa enenn törmäystä. Hänen juopumustilansa oli 2,6‰.

Tallinnaa koko kesän perinteisesti riivannut katutyö valmistui syksyllä. Nyt Tartu mantee perusparannettiin keskustasta linja-autoasemalle saakka. Raitiotie erotettiin omalle kaistalleen. Raitiovaunut aloittivat normaaliliikenteen uusitulla osuudella suunniteltua aikaisemmin, jo 1.10., ja muu liikenne myöhemmin lokakuussa.

Venäjä

Viipuriin on syksyn 2006 aikana sijoitettu kaksi TEP70 (TЗ∏170) dieselveturia (nrot 0128 ja 0399), joilla normaalisti vedetään matkustajajunia sähköistämättömillä osuuksilla.Samanlaisia vetureita on mm. Virossa, missä niillä vedetään kansainvälisiä pikajunia. Usein VL82^M-sähkövetureiden ollessa rikki tai huollossa on Viipurin ja Vainikkalan välillä ollut korvaavana veturina M62- tai 2M62-diesel. Viime aikoina tässä työssä on nähty myös TEP70-vetureita.

Venäjän rautateiden uusi EP10 (З∏10)-sarjan kaksivirtasähköveturi tuli ensimmäistä kertaa Suomeen 16.11.2006. Kyseessä oli veturi nro 002, joka toi “Repion”-junan 33 Vainikkalaan – varmistuksena junassa oli toisena myös vanha VL82^M. Paluusuunnassa veturit veivät “Sibelius”-junan 36 Vainikkalasta Pietariin saakka. Uudessa veturissa on kolme 2-akselista teliä. Veturityypin käyttö rajaliikenteessä on kuitenkin vielä päättämättä. Venäjän rautatiet on antanut EP10-sarjan sähköveturille nro 004 nimen ”Vuoksa” eli suomeksi Vuoksi. Tämä jokihan virtaa Saimaan ja Laatokan välillä. Veturia on tarkoitus käyttää Tolstoi-yöjunan nimikkoveturina. Se on myös maalattu Tolstoin väreihin. 

Junapariin 31/32 “Tolstoi” Moskova–Helsinki-Moskova on saatu välille Moskova–Viipuri–Moskova uusia Venäjällä tehtyjä 2. lk makuuvaunuja. Niiden sisustus on valoisa ja uudenaikainen: mm. käytävän päässä on sähköinen informaatiotaulu. Myös telit ovat uudenmalliset. Vaunuja on tilattu Venäjän rautateille suuri määrä. Kun ne on hyväksytty kansianväliseen liikenteeseen, niitä lisättäneen tähän junaan myös Helsinkiin asti.

Torzhokin sähkömoottorijunatehdas on rakentanut dieselsähköjunan. Sillä on tarkoitus ajaa hiljaisia ratoja, alkumatka sähköllä päärataa ja loput dieselillä. Prototyyppi DT1-001 on jo ollut testeissä Stsherbinkan koeradalla. Juna tulee aikanaan koeliikenteeseen Pietari  -Gdov-rataosalle. Dieselmoottorit ovat MTU:n. 

Ruotsi

Ruotsin rautateiden 150-vuotisjuhlat huipentuivat suurtapahtumaan Gävlessä 7.–10.9.2006. Rautatiemuseolla ja sen lähialueilla oli yleisölle jatkuvaa, hyvin suunniteltua ohjelmaa. Lauantaina Gävlen lähiradoilla ajettiin kymmenillä museojunilla, mutta valitettavasti suunnitellut aikataulut eivät pitäneet lainkaan paikkaansa, vaan junat kulkivat jopa tunteja myöhässä. Yksiraiteisille radoille oli suunniteltu liikaa liikennettä ilman reservejä. Ruotsin vuoden 2006 juhlat toimivat hyvänä vertailuperusteena suunniteltaessa Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlia vuonna 2012. Aiheesta on jo aloitettu keskustelut rautateidemme piirissä. Ruotsin juhlissa moderni ja historiallinen rautatie oli yhdistetty mitä parhaiten: rautateistä on kirjoitettu julkisessa sana poikkeuksellisen runsaasti ja positiivisesti. Omalta osaltaan tämäkin on vaikuttanut tänä vuonna Ruotsin rautateillä tapahtuneeseen poikkeuksellisen suureen matkustajamäärän kasvuun.

Gotlannin saaren rataverkko pitenee melkoisesti, kun nykyinen lyhyt yhden kilometrin mittainen museorautatie Hesselbyssä pidennetään Romaan 7 kilometrin päähän. Työ on jaettu useampaan vaiheeseen, josta ensimmäiseen on myönnetty viime kesänä EU-rahoitus. Pidennys Munkebos-nimiselle pysäkille valmistuu kesäksi 2007.  Ratatyöt aikanaan lakkautetulla, mutta nyt palautettavalla osuudella alkoivat jo kesällä mm. teräksisen rautatiesillan täyskunnostuksella. Osuudelle tulee mm. automaattinen tasoristeyksen puomilaitos. Hesselbyn museorautatie on ainoa jäljellä oleva osuus Gotlannin saaren aikanaan laajasta yleisen liikenteen rataverkosta. Viimeiset radat suljettiin 1960. Roma oli aikanaan merkittävä risteysasema Gotlannin rataverkolla. Hesselbyn lisäksi Bläsessä Pohjois-Gotlannissa toimii museoratana entinen kalkkikiven kuljetukseen käytetty 2,2 km pitkä teollisuusrata. 

Kaikki SJ:n Rc-sähköveturit sekä veturivetoisten junien matkustajavaunut on päätetty maalata lähivuosina mustiksi. Nykyisin niiden perusväri on sininen.

Saksa

Kahden vuoden välein Berliinissä järjestettävät Innotrans-messut ovat kehittyneet maailman tärkeimmiksi kiskoliikennealan messuiksi. Tänä syksynä näytteilleasettajia oli 16 messuhallissa ja ulkoalueilla yhteensä noin 1600. Ulkoalueiden näyttelyissä selvänä painopisteenä olivat raskaat diesellinjaveturit, lähiliikenteen sähkömoottorijunat, raitiovaunut sekä radanpidon puolella erilaiset sekä radalla että tiellä kulkevat työkoneet. Liikkuvassa kalustossa itäeurooppalaiset valmistajat ovat nousemassa selvästi länsieurooppalaisten rinnalle. 

Veturivetoisten junien nopeusennätys rikottiin 2.9.2006 Münchenin ja Nürnbergin välillä, kun Taurus-veturi veti mittausvaunua 357 km/t nopeudella. Aikaisempi nopeusennätys 331 km/t oli saavutettu Ranskassa 1955.