KALUSTOMUUTOKSET ELO–LOKAKUU 2019

Uudet rekisteröinnit

• 3 Sr3 (9110 3103 324-2, 9110 3103 325-9 ja 9110 3103 326-7)
• 1 Ed (50 10 2697 121-5)
• 1 Po (9826)

 Muutettu kalusto

• 1 XG sarjaan Gb (57339)
• 1 Hkb sarjaan Etv (9910 9350 001-5)
• 1 Edb sarjaan CEd (5010 3697 425-8)

Romutettu kalusto

• 1 Move 66 (6606)
• 1 Sm1 (6025)
• 3 BHpy
• 1 Elo
• 9 Hkba
• 3 Hkbar
• 2 Oa
• 12 Ome
• 1 Shmmn-t
• 3 Sos
• 1 Zaes-w

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2019.

Sr3-veturien toimitukset jatkuvat kymmenen tai runsaan kymmenen veturin vuosivauhdilla. 

Sr3 3309 eli Kemijärven tasoristeysonnettomuusveturi palautettiin korjattuna Suomeen 21.11.2019. Veturi on mm. saanut uudet telit.

Dr16 2815 vaurioitui lievästi sytyttyään tuleen junassa T 55105 Haukiputaan ja Iin välillä 23.10.2019. Palo sai mitä ilmeisimmin alkunsa polttoainevuodosta. Kuljettaja sai suurimman palon sammutettua käyttämillään jauhe- ja hiilidioksidisammuttimilla. Pelastuslaitos hoiti loppusammutuksen. Juna hinattiin takaisin Ouluun.

Dr18-sarjan kuudes veturi toimitetaan Fenniarailille 2020. Valmistaja on Tšekissä CZ LOKO a.s. eli sama, joka on toimittanut aikaisemmatkin sarjan veturit.

Dr19 tulee olemaan VR:n Stadlerilta tilaamien dieselvetureiden sarjamerkintä.

Dr35 98 10 8139 005-7 hinattiin 3.–4.10.2019 Voikkaalta Uimaharjuun, jossa Mantsinen Group Ltd Oy aloittaa Stora Enson tehtaiden vaihtotöiden operoinnin vuoden 2020 alusta. Vastaavasti 24.10.2019 hinattiin 98 10 8139 006-5Varkauteen, jossa veturia käyttää Stora Enson Varkauden tehdas. Hinaukset hoiti Fenniarail. Veturit ovat Teräspyörän tyyppiä OTSO-robot 75 HS ja ne olivat aiemmin koekäytössä VR:n vaihtotöissä useilla paikkakunnilla. Vetureiden hallinta palautui koekäyttöjakson jälkeen valmistajalle 2018.

Dv12 2742 vaurioitui kohtalaisesti, kun Turusta Uuteenkaupunkiin matkanneen T 3553:n eteen ajoi pakettiauto Hietamäen tasoristeyksessä 6.9.2019. Junan VAK-vaunut eivät vaurioituneet.

Dv12 2650+2516+2649 -kokoonpanon eteen ajoi taksi 19.9.2019 Saviniemen tasoristeyksessä Saarijärven ja Äänekosken välillä vetureiden vetäessä tavarajunaa TR 55344. Taksinkuljettaja loukkaantui. Juna seisoi tapahtumapaikalla runsaan tunnin.

Dv12 2601 vaurioitui lievästi, kun 2601+2606 -yhdistelmän (Vet 11167) eteen ajoi traktori Jukolan tasoristeyksessä Koskenkorvan ja Kauhajoen välillä Kaskisten radalla 26.9.2019. Traktorin kuljettaja menehtyi.

Dv12 2501:n eteen ajoi auto Lohiluomassa Kaskisten radalla 2.10.2019 junassa T 53275. Veturin vahingot jäivät vähäisiksi eikä onnettomuudessa tullut henkilövahinkoja.

GE PowerHaul -vetureita tulee Suomeen. Operailin dieselsähköiset veturit ovat tyyppiä PH37ACai. Lähes tehdasuudet veturit muutetaan 1524 mm:n raideleveydelle Turkissa. Niistä puretaan saksalainen kulunvalvontalaitteisto ja korvataan suomalaisella. Veturit ovat seisseet Cottbusissa Saksassa, kun aikaisempi tilaaja ei pystynytkään niitä taloudellisista syistä vastaanottamaan. Veturiperhettä on käytössä Iso-Britanniassa (luokka 70), Turkissa (DE36000) ja Etelä-Koreassa (luokka 7600) sekä kapearaideversiona (1067 mm) Australiassa. Viron valtion omistaman Operailin tulo markkinoille tuo mielenkiintoisen tilanteen, jossa yksityinen Fenniarail kilpailee kahden valtionyhtiön kanssa. Operail on kohdistanut ainakin 195 omistamaansa vaunua Suomen ja Venäjän väliseen yhdysliikenteeseen. Operailin Suomen vetureista ja niiden muutoksista kertoi ensimmäisenä saksalainen Drehscheibe-Online -keskustelusivusto.

Sm2-junat 6071 ja 6074 siirrettiin 24.10.2019 Joensuusta Ilmalaan otettavaksi uudelleen liikennekäyttöön. Hakijoina toimivat Sm2:t 6083 ja 6088.

Sm2 6086:n kuljettajan puoleinen etuikkuna meni säröille ja valonheitin vaurioitui, kun juna 321 matkallaan Lahdesta Kouvolaan törmäsi 24.10.2019 Nastolan länsipuolella noin km:llä 146 eteläisellä raiteella alhaalla roikkuneeseen ajolangan ripustusorteen. Seuraavaksi junan virroitin takertui orteen ja irtosi. Apuun tullut Dv12 2512 veti sähköjunan Uuteenkylään jännitteisen langan alle, mistä Kouvolasta tullut Sm2 6075 hinasi sen junana HV 11672 varikolle Ilmalaan.

Dm12-moottorivaunuista ne, joihin ei oltu vielä tehty valonheitinmuutosta ledivaloiksi, poistettiin väliaikaisesti liikenteestä 21.11.2019 alkaen. Alkuperäisten valojen voimakkuus arvioitiin liian heikoksi. Seisomaan jäi tällöin seitsemän vaunua, mikä aiheutti bussikorvauksia reiteillä Joensuu–Nurmes ja Ylivieska–Iisalmi.

Tve4 509 siirrettiin 4.9.2019 Hyvinkään konepajalta maanteitse Pieksämäen konepajalle, missä se tulee toimimaan vaihtoveturina. Siirto tapahtui tiekuljetuksena, koska veturilla ei ollut käyttöönottolupaa valtion rataverkolle. Tve4 506 jäi vielä Hyvinkäälle.

Tve4 510 on siirretty Pieksämäen konepajalta Kouvolan tavaravaunukorjaamolle.

Tka7 201 ja 228 toimitettiin lokakuun alussa HKL:lle Helsingin metroon, jossa ratakuorma-autojen tarve on kasvanut länsimetron myötä. Pieksämäen konepaja joutui keventämään ratakuorma-autojen rakennetta, jotta metroradan 13 tonnin akselipainoraja alitetaan. Tka7 201 sai järjestysnumeron 6 ja HKL:n kalustonumeron 2108, 228 sai vastaavasti numerot 7 ja 2109. Nyt hankittujen lisäksi liikennelaitoksella on kaksi Tka7:ää, numerot 1 ja 3, jotka on toimitettu uutena Kuopion konepajalta suoraan HKL:lle.

Et-66 eli vanha museoitavaksi kaavailtu ja vuonna 1981 käyttöön otettu Emma-mittausvaunu siirrettiin ulos Pasilan tallista marraskuun 2019 alussa. Se hinattiin 21.11.2019 Pasilasta Pelkolaan Imatrankoskelle myöhemmin romutettavaksi. Käytöstä poiston jälkeen vaunua säilytettiin ensin vuosia Seinäjoen veturitallilla ja sittemmin Pasilan vanhoilla talleilla. Se kunnostettiin mittausryhmän talkoilla museovaunuksi muutama vuosi sitten. Mikään alan museo ei kuitenkaan ottanut sitä esityksistä huolimatta säilytykseen sisätiloihin. Vaunu oli tarkoitus tuoda radantarkastusvaunukalustonäyttelyyn Rautatiemuseopäiville 2020. Uudempi Emma-mittausvaunu Ttr1 51 on yhä käytössä tuliterän Meerin rinnalla.

G9 315:n eli Vapriikin museoveturin kunnostus Tampereen kaupungin varikolla Nekalassa jatkuu. Veturi tuodaan takaisin Vapriikin eteen 2020 ja se saa päälleen koko veturia suojaavan lasikatoksen.

Hr1 1001 ja Tr1 1096 on myyty yksityishenkilölle. Ne ovat seisseet yli kaksikymmentä vuotta Hyvinkään konepajan alueella ja niitä siirreltiin 3.12.2019 ensi alkuun Riston kunnostusta ennakoiden. Veturit hinattiin Haapamäeltä Hyvinkäälle 31.10.–2.11.1997.

Hr1 1009 ja samalla Ukko-Pekka -sarja liikennöi Haapajärven rataa ensimmäisen kerran Äänekosken pohjoispuolelle 14.9.2019 ajettuaan Saarijärvelle. Veturi kävi vielä poikkeusluvalla ottamassa vettä K30-kiskoilla hieman Saarijärven pohjoispuolella. VR on irtisanonut Höyryveturimatkojen tallivuokrasopimuksen Kouvolassa, koska tarvitsee itse tilat oman kalustonsa ylläpitoon. Höyryveturimatkojen tilavuokrasopimus veturitalleilla päättyy maaliskuun 2020 lopussa. Väylä puolestaan tarvitsee VAK-ratapihalla olevia Höyryveturimatkojen aikaisemmin käyttämiä vaunujen seisontaraiteita odotettavissa olevan Kouvolan kasvavan tavaraliikenteen käyttöön. Museoliikennöitsijälle on tarjottu vaihtoehtoisia raiteita mm. muualta Kouvolasta.

Tr1 1047 on voideltu ja rasvattu siirtokuntoon Lahdessa VR:n myytyä sen yksityishenkilölle. Topparoikka ry:n aikanaan kunnostama liikkuva muistomerkkiveturi odottaa siirtoaan ostajan toimesta. Saman omistajan Tk3 1163 on tarkoitus siirtää Pasilasta maanteitse lavettikuljetuksella. Paikka on jäämässä rakennustyömaan alle.

Vr2 950 eli Joensuun muistomerkkiveturi nostettiin uuteen paikkaansa asemarakennuksen pohjoispuolelle 24.10.2019.

Finlaysonin Tampereen tehtaiden sähköveturin ulkoinen kunnostus Höyrywelhon tiloissa Jokioisilla etenee hyvin. AEG:n valmistama veturi oli käytössä Tampereella 1909–1957. Raideleveys on 600 mm. Kunnostuksen maksaa Vapriikki.

Rky 50 10 8876 981 (29981) on myyty Venäjälle museojunakäyttöön. Vaunu lähti 31.10.2019 kalustosiirtojunana MV 11951 Ilmalasta Vainikkalaan. Sarjamerkinnän y-kirjain kertoo, että vaunu on yhdysliikennekelpoinen.

CEmt 24045 ja Ep 23251 eli Turun viimeiset siniset vaunut vedettiin 28.–29.9.2019 omana junanaan Turusta Poriin. Ne on hankittu pelastusharjoitusalueen käyttöön. Lisäksi sinne on hankittu säiliövaunu Sti 15340-3, joka oli seissyt kauan Yaran teollisuusalueella Uudessakaupungissa.

Ei 22627 ja XG 030266 siirrettiin 16.11.2019 Hyvinkäältä Toijalan Veturimuseolle. Hinaajana toimi Veturimuseon Tka7 190.

Imatrankoskelle raiteen 301 kupeeseen rakennettiin 19.–20.9.2019 väliaikainen 60 metriä pitkä 1300 mm korkea matkustajalaituri. Sitä käytettiin 28.9.2019, kun Lastotška-koejuna ES1P 005 dieselveturi TEP70BS-325:n vetämänä saapui Pietarista (ks. Resiina 3/2019 s. 46). Suomalaista ulottumaa suuremman ulottuman takia junalla oli erikoiskuljetuslupa rajalta Imatrankoskelle, mistä eteenpäin sille olisi tullut esteitä vastaan.

Savon radan päivänä 5.10.2019 liikenteessä oli kaksi museojunaa, Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry:n Vr1 665 eli Kanan vetämä juna ja Keitele-Museo Oy:n lättähattujuna. Junat tapasivat toisensa Haukivuorella.

Raippo–Vainikkala-välillä tapahtui 29.5.2019 aamuyöstä sähköratavaurio, joka pysäytti rataosan liikenteen lähes koko päiväksi. Harus oli pettänyt, sähköratapylväs kallistunut ja ajolangat roikkuivat niin, ettei ali päässyt edes dieselkalustolla. Allegrojen matkustajat kuljetettiin busseilla Vainikkalan ja Lappeenrannan välillä. Allegrot liikennöivät Suomen puolella Lappeenrantaan. Yksi Allegro-runko liikennöi Vainikkala–Pietari-väliä. Tolstoin matkustajat kuljetettiin aamulla koko Suomen osuus busseilla. Illan P 31:n paluu ajettiin suomalaisella IC-kalustolla Lappeenrantaan, mistä oli bussikuljetus Vainikkalaan. Vainikkalan ratapiha täyttyi niin, ettei iltapäivästä enää pystytty vastaanottamaan tavarajunia Venäjältä. Rata saatiin auki klo 23.

Ylöjärvellä suistui 22.10.2019 noin klo 19 raakapuujunan vaihtotöissä vaunu kiskoilta vaihteessa 001. Raivaustyöt saatiin päätökseen seuraavana aamuna klo 5 ja rata vaihteen korjauksen jälkeen klo 7. Tapahtuman johdosta kaksi pohjoiseen mennyttä yöjunaa odotti aamuun saakka Tampereella ja kolme etelään matkannutta Seinäjoella. Niitä ei voitu ajaa Haapamäen kautta, koska vaunuihin ei olisi saatu 1500 V sähkönsyöttöä eikä lämmitystä. Eniten kärsi IC 265, joka saapui junana IC 1265 Rovaniemelle 23.10.2019 klo 7.13:n sijasta klo 18.39. Kemijärvelle asti sitä ei ajettu ollenkaan, vaan Rovaniemen ja Kemijärven välillä yhteys hoidettiin linja-autoilla, jotta paluujuna saatiin lähtemään ajoissa. Tapahtuman aiheutti vaihteen aukiajo ja sen jälkeinen junan peräyttäminen, jolloin täydessä kuormassa ollut vaunu suistui.

Rautateiden tavaraliikenne oli seisahduksissa 24 tunnin ajan 19.11.2019 klo 21 alkaen. Rautatiealan unioni RAU tuki Posti- ja logistiikka-alan unionin eli PAUn lakkoa saarrolla, joka pysäytti tavaraliikenteen ohjauksen. Matkustajaliikenne turvattiin ja ohjattiin normaalisti.

Keravalla junaliikenne pysähtyi 2.12.2012 n. klo 14 kahdeksi tunniksi liikenteenohjaushäiriön takia. Vian takia liikenteessä oli runsaasti iltaan asti jatkuvia myöhästymisiä ja myös useita lähiliikennejunia peruttiin.

Pori–Mäntyluoto-välille ratakilometrille 334+000–335+500 vaihdettiin jatkoksiin 28.–29.9.2019 yhteensä 30 kehäratapölkkyä. Nämä muodostavat yhtenäisen kehän jatkosten alle. Niiden tarkoituksena on parantaa jatkuvaksi hitsaamattoman radan jatkosten kestävyyttä raskaan kuormituksen alla.

Pori–Mäntyluoto-rataosa julistettiin jännitteiseksi 1.8.2019 ja 25 kV jännite kytkettiin ajolankaan 2.9.2019. Ensimmäinen sähkövetoinen koeajojuna rataosalla oli 16.9.2019 ajettu T 5587, jonka veturina oli Sr1 3058. Radan sähköistys ulottuu vain Mäntyluodon asemalle, joten Dv12-veturit joutuvat edelleen päivystämään aseman ja sataman välillä; osa liikenteestä hoidetaan suoraan Sr3-vetureilla. Harjavallassa sähköistystä on lisätty tehtaan suuntaan, jotta Harjavallan ja Mäntyluodon välinen pendeliliikenne on saatu sähkövetoiseksi.

Ratojen sähköistys etenee hyvin. Mäntyluodon radan jälkeen seuraavana valmistuvat 2020 Tahkoluodon radan, ja tämän jälkeen 2021 lopulla Uudenkaupungin radan sähköistykset. Tahkoluodon radan sähkörakenteet valmistuvat muutoin etuajassa jo 2019 lopulla, mutta uusi syöttöasema saadaan käyttöön suunnitellusti alkusyksynä 2020. Ensi vuonna alkavat myös Siilinjärvi–Ruokosuo-, Iisalmi–Ylivieska- ja Hyvinkää–Hanko-ratojen sähköistystyöt. Ruokosuon rata tehdään jo 2020. Laajemmat maastotyöt pääsevät Iisalmen–Ylivieskan ja Hangon radoilla käyntiin 2021. Ensin mainitulla joudutaan rataa alentamaan peräti kymmenellä paikalla matalien tieylikulkusiltojen takia. Myös Elijärvi–Lautiosaari-, Laurila–Tornio–Röyttä- ja Tornio–Haaparanta-välit ovat olleet vahvasti esillä sähköistyskohteina. Elijärven osalta tämä tarkoittaisi koko radan uudelleen avaamista. Akaan uuden puutavaraterminaalin ansiosta myös Valkeakosken radan alkuosa sähköistetään.

Tahkoluodon hiilisatamaan on parhaillaan rakenteilla kaksi kilometriä uusia yksityisraiteita. Sinne sijoitetaan myös kaksi Tallinnan Muugasta hankittua vaununkääntölaitetta. Uusi terminaali on kokonaan valmis loppukesällä 2020.

Akaan raakapuuterminaalin ratasuunnitelma hyväksyttiin Traficomissa 24.9.2019. Terminaalin erkanemisvaihde sijoitetaan Valkeakosken radalle Toijalan ja Konhon välille km:lle 149+395. Valkeakosken radan alkuosan lisäksi terminaalin pää sähköistetään siten, että kuormattava junarunko voidaan työntää sähköveturilla Toijalan asemalta terminaalille ja vastaavasti vetää kuormattu runko sieltä. Tämän vaihtotyöliikenteen takia osuudelta poistetaan kaikki vartioimattomat ja huomiovaloilla varustetut tasoristeykset, vain Savikon puolipuomitasoristeys jää jäljelle. Samassa yhteydessä Kurjenkallion tasoristeystä parannetaan ja se jää vain kevyen liikenteen käyttöön. Valmistuttuaan 2021 uusi terminaali korvaa Toijalan ja Metsäkansan raakapuun kuormauspaikat.

Vierumäen aseman museaalinen valo- ja äänivaroituslaitos otettiin virallisesti käyttöön 8.8.2019 klo 10. Tasoristeyslaitteet siirrettiin Vierumäelle Kotkan Huumantien Hovinsaari-nimisestä tasoristeyksestä.

Siuntioon jatkavat U-junat saavat syksystä 2020 alkaen tunnuksen X. Silloin Siuntion junat ovat X- tai Y-junia. U-junat tulevat kulkemaan vain Kirkkonummelle asti.

Toijala–Tampere–Nokia-reitillä 16.12.2019 aloittaneet lähiliikennejunat saivat tunnuksen M. Tämä tunnus vapautui heinäkuussa 2015, kun Kehäradan liikenne alkoi.

Tampereen seudun joukkoliikenneaikatauluista löytyvät 16.9.2019 alkaen myös juna-aikataulut. Linja J05 on Tampere–Lempäälä, J07 Tampere–Nokia ja J09 Tampere–Orivesi. Linjan J09 aikatauluissa ovat vain taajamajunat ja aikataulupisteinä siinä ovat Oriveden keskustan seisake, Oriveden asema ja Tampereen asema. Lempäälän aikataulussa ovat vain R-junat, mutta Nokian aikataulussa esiintyvät kaikki siellä pysähtyvät junat. Seudullisesti on käytössä Nysse+VR-yhdistelmälippu, jossa Nysse-lippu (linja-autoissa kelpaava vyöhykelippu) ladataan matkakortille ja junamatkojen osalta lippuna toimii paperinen (!) VR:n kausilippu. Lippujen ostaminen monipuolistuu 3.2.2020, kun VR ja Nysse aloittavat lippuyhteistyön. Sen myötä Nyssen kausilipulla voi matkustaa kaikissa lähijunissa ja kaukojunissa reiteillä Tampere–Nokia, Tampere–Lempäälä ja Tampere–Orivesi, mikäli kausilippu on voimassa näillä vyöhykkeillä.

Seinäjoki–Vaasa-aamujunan klo 6.55 lopetettua kulkunsa 15.12.2019 alkaen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on osatanut tilalle uuden nopean bussivuoron. Uusi bussivuoro lähtee Seinäjoen matkakeskuksesta aamulla kello 7 ja takaisin Vaasasta iltapäivällä kello 16.15 ja se ajaa välin suorinta tietä.

Helsingin päärautatieaseman lipunmyynti muuttaa aseman länsisiipeen, jonne keskitetään matkustamiseen liittyvät palvelut, myös mm. HSL:n asiakaspalvelu. Nykyiseen lippuhalliin suunnitellaan ravintolatoimintaa. Tila on ollut alun perin matkustajien odotus- ja ravintolatila. Museovirasto ja tuleva ravintoloitsija ovat olleet mukana suunnittelussa.

VR:n lähiliikenteen junien uuden ohjeistuksen mukaan yhden yksikön Sm2-junissa ei tarvita enää konduktööriä. Näin ollen M- ja G-junissa otetaan käyttöön konduktöörien partiomalli, jolloin konduktööri kiertää joissakin junavuoroissa. Useamman yksikön Sm2-junissa ja kaukojunissa konduktööri antaa edelleen mm. ”valmis lähtöön” -opasteen kuljettajalle.

Kaukoliikennekonduktööreille, jotka ovat valmistuneet 2019, ei ole enää koulutettu vaihtotyöpätevyyttä. Vaihtotyöpätevien konduktöörien ammattinimike on pelkkä konduktööri, ilman kaukoliikenne- tai lähiliikenne-etuliitettä.

Pasilan uusi asema ja viereinen Mall of Tripla -kauppakeskus avattiin 17.10.2019. Rakennus on rakenteiltaan huomattavan korkea: ylimmän kohdan korkeus on +92 metriä meren pinnasta, alin rakenne puolestaan on tasolla –4 m. Maan alla on mm. viisi parkkikerrosta ja metroaseman runko. Betoniputkimainen metroasema on vuokrattu toistaiseksi muuhun käyttöön; siellä voi nyt jopa surffata! Metroliikenteen ei uskota alkavan ainakaan ennen vuotta 2040. Varsinainen asemahallikerros on samalla kauppakeskuksen 4. kerros.

Pasilan uusi lisäraide 11 avattiin liikenteelle 21.9.2019 klo 5. Ensimmäinen sille saapunut juna oli Kirkkonummelle matkannut kaksiyksikköinen L-juna kello 5.07 ensimmäisenään Sm5 nro 60. Raiteella on asemarakennuksen lähellä kiskonliikuntalaite. Uuden raiteen pituus on noin 1½ km. Tämän jälkeen raiteita siirretään kampamaisesti raide kerrallaan niin, että työ valmistuu syksyllä 2020. Vasta tällöin saadaan lisäraidehankkeella suunniteltu lisäkapasiteetti pääradalle eli kaksi pysähtymisraidetta kumpaankin suuntaan. Ensimmäisenä liikenne siirrettiin raiteelta 9 raiteelle 10 maanantaiaamuna 18.11.2019. Seuraava siirto tapahtuu 14.4.2020. Pasilan väliaikaisen aseman rakenteita hyödynnetään toimisto-, tuotanto- ja väliaikaisina väistötiloina Turun seudulla. Portaita lukuun ottamatta kaikki aseman osat uusiokäytetään.

Pasilan ja Sörnäisten välisen entisen rautatien ratatunnelin ensimmäiset 230 metriä avattiin 8.10.2019 tieliikenteelle osana Teollisuuskadun tunnelia. Katutunnelin kokonaispituus on 330 metriä.

Lohja–Lohjanjärvi-rataosa on liikenne- ja viestintäministeriön tekemällä päätöksellä lakkautettu 19.11.2019 km:ltä 126+303, eli Lohjan kirkon luota, eteenpäin aina radan päähän asti. Kaupunki tekee reitille pyörätien. Sen sijaan osuus Lohjan asemalta km:lle 126+303 säilyy Väylävirastolla mahdollista tulevaisuuden henkilöliikenteen aloitusta varten. Tältäkin osuudelta rata voidaan purkaa, koska sen päällysrakenne jouduttaisiin joka tapauksessa uusimaan.

Rauman henkilöaseman ratasuunnitelma valmistuu keväällä 2020. Henkilöasemaa kaavaillaan keskustan kupeeseen markettien viereen. Samoihin aikoihin valmistuu myös liikennöintisuunnitelma. Päätöstä henkilöliikenteen uudelleen aloittamisesta ei kuitenkaan vielä ole.

Väylän kunnossapitoalueen 1 eli pääkaupunkiseudun ja mm oikoradan kunnossapitäjä vaihtuu. Nykyisen NRC:n eli entisen VR Trackin sijasta sekä päällysrakenteen että turvalaitteiden kunnossapitäjänä aloittaa 1.4.2020 GRK Rail Oy. Yhtiö syntyi, kun GRK Infra Oy osti ensin Eltel Networksin Suomen rataliiketoiminnan ja sitten Komsor Oy:n koko rataliiketoiminnan. Tälle kokonaisuudelle annettiin nimi Winco Oy, mutta nimeksi vaihdettiin 16.10.2019 GRK Rail Oy. Kunnossapitosopimus on rakennettu allianssiperusteella ja muut kumppanit siinä ovat tilaaja Väylä ja liikenteenohjausyhtiö Finrail.

Niinisalo–Parkano-rataa korjataan. Puolustusvoimien pyynnöstä Niinisalon raide 3 on kunnostettu. Kairokosken ratapiha on purettu ja sen läheisyydessä uusitaan noin kolmen kilometrin pätkä rataa, jolloin se kiskotetaan käytetyillä K43-kiskoilla ja sepelöidään. Rataosalla käynnistyy myös mittavahko puupölkkyjen vaihto.

Uudenkaupungin radalle on asennettu syksyn 2019 mittaan uusia koeratapölkkyjä aikaisempien lisäksi. Rataan on asennettu nyt viitisenkymmentä komposiittiratapölkkyä sekä kahdella uudella kyllästysaineella kyllästettyä mäntyratapölkkyä, kumpaakin 350.

Koverharin liikenteenohjausalue otettiin käyttöön Lappohjassa 15.10.2019. Aikaisempi alue oli nimeltään Ovako. Raiteistoa on muutettu yksityisraidepuolella. Ensimmäinen transitohiilijuna saapui kunnostettuun Koverharin satamaan 31.10.2019. Kulussa on ollut melko säännöllisesti yksi junapari vuorokaudessa ja joinakin päivinä myös toinen. Koverharissa oli aikaisemmin terästehdas, jolle johti Lappohjasta raide. Tehtaan toiminta päättyi 2012. Tehdasalueella ollut satama siirtyi 2015 Hangon sataman omistukseen, joka on ryhtynyt kehittämään satamaa ja sen toimintoja.

Puhoksen Stora Enson saha suljetaan 2019 loppuun mennessä. Tämä merkitsee sekä teollisuusradan että Puhoksen sataman hiljenemistä.

Lielahden ja Seinäjoen väliset turvalaitteet uusitaan kokonaan 2021 loppuun mennessä. Laitteet toimittaa Siemens. Tämä on laitetoimitussopimuksen puolesta jatkoa 2018 valmistuneelle Riihimäki–Tampere-välin turvalaitteiden uusimiselle.

Härmän asemalla pysähtyy kaksi junaparia myös kesällä 2020. Alun perin VR sitoutui pysähtymään siellä kesäisin 2017–2019, mutta hyvien kokemusten myötä pysähdykset säilyvät.

Saimaan kanavan uuden rautatiesillan rakennustyöt olivat joulukuun 2019 alkupuolella edenneet jo kansivalun raudoitukseen.

Joutsenon ja Imatran välisen kaksoisraiteen rakennustyöt käynnistetiin syyskuussa 2019 Joutsenon ja Rauhan välillä. Siltaurakoita on ollut käynnissä jo aiemmin. Joulukuun 2019 alkupäivinä rataosan suurimman, Vuoksen ylittävän kaksiraiteisen sillan, kansi oli jo valettu. Kaksoisraiteen ensimmäisen alueurakan toteuttajana toimii NRC Group Finland. Urakka on jaettu kahteen osaan, ja työt alkoivat Joutsenon päästä. Kaikkiaan Joutsenon ja Imatran välille tulee 19 km kaksoisraidetta, mikä valmistuu kokonaisuudessaan 2023.

Mämmen ylikulkusilta Äänekoskella avattiin liikenteelle 11.9.2019. Samaan aikaan käynnistyivät vanhan sillan purkutyöt. Silta ylittää Äänekosken ja Saarijärven välisen rautatien.

Tampere–Orivesi-radalla sijaitseva Tampereen Viinikankadun ylittävä rautatiesilta korvataan uudella pidemmällä sillalla. Työt maastossa alkoivat marraskuun 2019 lopussa ja uusi silta valmistuu loppukesällä 2020. Nykyinen silta on kaksiaukkoinen ja sen kannen pituus on 24 metriä. Uusi silta tulee olemaan viisiaukkoinen ja noin 40 m nykyistä siltaa pidempi. Juhannuksena 2020 ratasosalla on 60 tuntia kestävä junaliikenteen katko, jolloin nykyinen silta puretaan ja eteläpuolelle rakennettu uusi siltakansi siirretään paikoilleen.

Tornio–Haaparanta-radan 100-vuotisjuhlia vietettiin 2.10.2019 ajamalla aamusta iltaan PoRhan lättähatuilla koululais-, yleisö- ja kutsuvierasajoja Tornion ja Haaparannan välillä. Rajasillan Haaparannan päässä oli siltajuhla ja sillalla järjestettiin ilotulitus ja juhlavalaistus. Radan historiasta on erillinen artikkeli Resiinassa 4/2019 s. 20–32. Tapahtuma järjestettiin neljä päivää etuajassa varsinaiseen juhlapäivään verrattuna, koska Torniossa pidettiin 2.–3.10. kansainvälinen logistiikkaseminaari ja sen osallistujat olivat iltajuhlassa mukana.

Tornion asemarakennukseen on kunnostettu viisi korkeatasoista asuntoa. Alakerta on työn alla, mutta siinä on varauduttu myös mahdollisen uudelleen aloitettavan henkilöliikenteen odotustiloihin. Samalla yksityisellä omistajalla on myös samoin asunnoiksi kunnostettu Tornion alkuperäinen asemarakennus sekä Kemin asema -ja kahvilarakennukset. Kemissä kahvilarakennuksessa toimii viihtyisä asemaravintola Hertta.

Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden 150-vuotisjuhlia tullaan viettämään 10.–11.9.2020. Ohjelmassa on juhlajunia niin historiallisella kuin Allegro-kalustollakin. Juhlatapahtumia on nykyisten suunnitelmien mukaan 10.9.2020 Viipurissa, Kouvolassa, Lahdessa sekä Riihimäellä ja 11.9.2020 Helsingissä ja Pietarissa. Rajan ylitykset tehdään Allegrolla siten, että museojunaosuudet ajetaan Pietarin ja Viipurin sekä Kouvolan ja Helsingin väleillä.

Turun Tunnin junan ja Suomiradan eli Helsinki–Tampere-yhteyden suunnittelua viedään eteenpäin. Mahdolliset rakentamispäätökset tehdään suunnittelun valmistuttua. Helsingistä itään kaavaillun uuden radan osalta tehdään vielä linjausselvityksiä kevääseen 2020 asti ja vasta sitten päätetään mahdollisesta tarkemmasta suunnittelusta. Liikenne ja viestintäministeriön vetämä Valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu kevääksi 2021; siinä nämäkin ratasuunnitelmat ovat tarkastelussa.

Espoo–Salo-oikoradan Vihtiin sijoittuvan aseman nimeksi kaavaillaan Vihti-Nummela. Vihdin kaavoitus- ja tekninen lautakunta päätti 17.9.2019 esittää nimeksi Vihti etelä nimitoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, mutta kunnanhallitus päätti kuitenkin 23.9.2019 esittää asemalle nimeksi Vihti-Nummela.

Rail Arctica Oy on 21.11.2019 julkistettu Kemijärven kaupungin ja Sallan kunnan perustama rautatieyhtiö. Yhtiö toimii Sallan rajaradan avaamiseksi, mutta myös paljon laajemman Jäämeren rataan liittyvän kansainvälisen rautatie- ja kuljetusverkoston edistämiseksi. Henkilöliikenteessä Rail Arctica tavoittelee tiedotteensa mukaan mm. Murmansk–Salla–Pariisi-junayhteyttä.

Sweco Infra & Rail Oy on Swecolle 1.11.2019 siirtyneen rautatiesuunnittelun virallinen nimi. Tämä on jatkumo Valtionrautateiden, VR:n, VR Radan ja VR Trackin rautatiesuunnittelusta, joka myytiin ensin NRC:lle ja nyt edelleen Swecolle.

M100-sarjan metrojunia voi ajoittain nähdä valtion rataverkolla. Niitä siirretään hinaten silloin tällöin Pasilan tavararatapihan ja Ilmalan varikon välillä siten, että ne käyvät Käpylän seisakkeen luona. Junien runkojen korjaukset tehdään Pieksämäen konepajalla.

M300-sarjan metrojunia päätettiin tilata 21.11.2019 viisi lisää. Ne sisältyvät aikaisemman hankinnan optioon. Näitä junia tarvitaan Länsimetron jatkeen liikennöintiin. Seuraavan sukupolven M400-sarjan junien hankinnan valmistelu on käynnistymässä, mutta niiden hankintaan ja toimitukseen menee useita vuosia. Metro joutuu tulevina vuosina lisäämään kapasiteettiaan. Tämä tulee tapahtumaan uudella käytönohjaus- ja asetinlaitejärjestelmällä. Kokonaisuuden toteutus vienee 2030-luvulle.

Länsimetron kiskotustyöt päästäneen aloittamaan elokuussa 2020. Silloin työkäytössä pitäisi olla kaksi uutta Teräspyörän valmistamaa ratakuorma-autoa. Neliakseliset vetokoneet on nimenomaan suunniteltu raskaaseen kiskonkuljetukseen suurissakin kaltevuuksissa. Kiskot tuodaan Helsingin metron kautta Vuosaaresta.

Tampereen raitioteiden ensimmäinen ForCity Smart Artic X34 -vaunu on tulossa suunnitelmien mukaan Tampereelle tammikuun 2020 loppupuolella. Toinen vaunu tulee syksyllä 2020 ja sen jälkeen vaunuja tulee 2–3 viikon välein. Yhteensä niitä on tulossa 19. Raitioteiden varikko luovutetaan tilaajalle heti vuoden 2020 alussa. Varikolle Hervantaan tulee myös VR Groupin liikenteenohjaus ja Škoda Transtechin kunnossapito. Raitiotien kaupallinen koeliikenne alkaa 1.4.2021 ja täysimääräinen liikenne 9.8.2021, jolloin tehdään myös bussilinjaston muutokset. Raitiotiejärjestelmä tulee olemaan esteetön. Laiturien ja vaunujen oviaukkojen vaakaetäisyys tulee olemaan vain 3 cm!

Tampereen raitiotielle on vuokrattu ruotsalaisen Strukton Rail AB:n Plasser & Theurer 08-275/4ZW -tyyppinen tukemiskone. Kone tuotiin lavettikuljetuksena Hervannan varikolle 30.9.2019. Tampereen raitioteiden ratatyöt ovat etuajassa ja täysin budjetissa. Raidetöistä on jo valmiina noin 95 %. Suurin työkohde vuonna 2020 on vielä radan rakentaminen Hämeensillalle. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2019, että myös Hatanpään valtatielle linja-autoaseman luo rakennetaan raitiotie tämän ensimmäisen vaiheen yhteydessä. Työt alkavat hetimmiten.

Raide-Jokerin ja samalla Espoon ensimmäiset raitiotiekiskot asennettiin paikoilleen marraskuussa 2019 Vermon Ravitielle. Pituudeltaan rataosuus on noin 350 metriä ja se toimii Raide-Jokerin ratarakenteiden koekohteena. Koeradalla testataan erilaisia materiaaleja eri toimittajilta, kiskon ja katurakenteen pinnan välisiä rakenteita, asennuksen työtapoja ja toimintamalleja. Kesällä 2020 radan rakentaminen alkaa toden teolla; vuoden 2020 aikana rataa on tarkoitus valmistua runsaat viisi kilometriä. Raide-Jokerin ensimmäinen Artic X54 -vaunu saadaan koeajoihin kantakaupungin verkolle jo 2020.

Raitioteitä Suomessa ei ole milloinkaan ennen ollut rakenteilla niin paljon kuin nyt Tampereen raitioteiden ja Raide-Jokerin sekä Helsingin raitioteiden laajennusten ja muutosten myötä. Myös Vantaan raitioteiden suunnittelu etenee, sen sijaan Turussa käydään vahvaa argumentointia raitioteiden puolesta ja vastaan.

Fiskarsin kapearaiteisen rautatien veturitallin, vaunujen ja radan suunnittelu on edennyt syksyn 2019 aikana, mutta radan rakentamispäätöstä ei vielä ole. Radan on kaavailtu olevan kokonaisuudessaan valmis ja operatiivinen 2023. Hankkeessa puhutaan jatkossa museohöyryveturista ja kapearaiteisesta rautatiestä, sillä varsinaisen museorautatien kriteereihin ei pyritä. Höyryveturin kunnostus on edennyt Höyrywelholla Jokioisilla.

Riihimäen–Lopen rautatien muistomerkkijuna siirrettäneen Riihimäellä veturitalleille. Sen nykyiselle paikalle entisen paloaseman tontin kupeelle on tulossa kerrostaloja. Myös Hv1 554:n sijoitusta on kaavailtu talleille. Kunnostettu Heikki-veturi on odottanut uutta sijoituspaikkaa jo pitkään kaupungin varikolla vain pressu suojanaan.

Suuri Snadi -pienoismallitapahtuma järjestetään totutun Vantaan tai Espoon sijasta 18.–19.4.2020 Tampereen messukeskuksessa. Ajankohta on siirtynyt siis samalla syksystä keväälle. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Valtakunnalliset Pienoisrautatiepäivät. Pienoisrautatietreffit puolestaan järjestetään Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 16.–17.5.2020. Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden 150-juhlien yhteydessä järjestetään suomalais-venäläinen pienoisrautatienäyttely Kouvolassa 10.–12.9.2020.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Roslagsbananilla (raideleveys 891 mm) on edelleen käynnissä laajoja parannustöitä. Osa osuuksista jätetään yksiraiteiseksi, koska rahoitus ei riitä niiden kaksiraiteistamiseen. Suuri mullistus on tulossa kuitenkin siirrettäessä rata Tukholman päässä tunneliin ja jatkettaessa se ydinkeskustaan. Rata kulkisi tunnelissa osuuden Universitet–Odenplan–T-Centralen. Laiturit suunnitellaan 9-vaunuisia junia varten. Nykyinen Östra Station ei kuitenkaan hiljene aivan pian; tunneliradan odotetaan valmistuvan vasta 2032. Radan pohjoispäässä on puolestaan suunnitelmia mm. radan rakentamisesta Arlandan kentälle, mikä vähentäisi varsinkin työssäkäyntiliikennettä autoilla kentälle.

Roslagsbanan kalustolisäys etenee suunnitellusti. Ensimmäisen Stadlerin valmistaman junan pitäisi tulla maahan syyskuussa 2020 ja koeajojen jälkeen liikenteeseen tammikuussa 2021. Uudet junat eivät poista nykyisiä, vaan mahdollistavat liikenteen tihentämisen.

Blå Tåget eli Sininen Juna ei käynnistänyt syksyllä 2019 enää liikennettä kesätauon jälkeen. Henkilökunta irtisanottiin. Palveluiltaan korkeatasoinen, muttei kovin nopea yksityinen veturivetoinen juna aloitti liikennöinnin Tukholman ja Göteborgin välillä joulukuussa 2011. Aluksi junassa oli vain 1. luokan vaunuja, mutta 2013 alkaen siihen myytiin myös 2. luokan lippuja.

FlixTrain on puolestaan aloittamassa halpajunaliikenteen Tukholman ja Göteborgin välillä, oman ilmoituksensa mukaan 2020 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. FlixTrainin takana on halpabussiyhtiö FlixBus. FlixTrain kaavailee liikennettä myös mm. Brysselin ja Pariisin välille sekä Ranskan sisäisille reiteille.

Bergslagernas Järnvägssällskap -museojunaliikennöitsijällä tapahtui traaginen onnettomuus 25.9.2019. Veturinkuljettajan ja vaihtotyönjohtajan välinen tiedonkulku ei toiminut oikein ja jälkimmäinen jäi yksikön ja esteen väliin menehtyen välittömästi. Tapahtumasta on menossa laaja viranomaistutkinta taustaselvityksineen. Menehtynyt toimi aikaisemmin mm. yhdistyksen puheenjohtajana ja oli Ruotsin tunnetuimpia alan harrastajia.

Tanska

Aikataulukauden vaihteesta 15.12.2019 alkaen Kööpenhaminan ja Hampurin väliset matkustajajunat on ajettu tällöin lopetetun Rødby–Puttgarden-junalauttareitin sijasta Ison Beltin sillan sekä Koldingin ja Padborgin kautta. Reitillä ajetaan ympäri vuoden 2020 kolme päivittäistä junaparia. Junat eivät pysähdy Tanskan raja-aseman Padborgin ja Hampurin päärautatieaseman välillä. Lisäksi kesällä ajetaan yksi yöjunapari, joka kulkee poikkeuksellista reittiä Flensburgin ja Kielin välistä rataa. Lisäksi Århusin ja Hampurin välillä kulkee kaksi päivittäistä junaparia, joita myös voi käyttää vaihtamalla Kööpenhaminan junista Koldingissa tai Fredericiassa. Kööpenhaminan ja Hampurin väliset junat ajetaan DSB:n IC3-kalustolla 2022–2023 asti, jolloin ne korvataan uudella veturivetoisella kaksikerroskalustolla. Junaliikenne palaa Rødby–Puttgarden-reitille, kun Fehmarnin tunneli valmistuu aikaisintaan 2028.

Viro

Matkustajaliikenne uudelleen rakennetulla Haapsalun radan osuudella Riisipere–Turba alkoi, kun juna 527 saapui yksiköillä 1311+1329 määräasemalleen Turbaan 8.12.2019. Ensimmäinen osuudella ajanut FLIRT oli 18.11.2019 koeajolla ollut 1316. Turbassa tämä yksiraiteinen sähköistetty rata päättyy raidepuskimeen, eikä sivuraiteita ole.

Huhtikuussa 2019 aloitettu (Resiina 3/2019 s. 58–59) Tallinnan päärautatieaseman (Balti jaam) matkustajalaiturien vieressä olleen kolmioraiteen vaihteen sekä kolmioraiteen koillispuoleisen osan purku saatiin tehtyä syksyyn mennessä.

Edelaraudteen/Go Railin hylättyä matkustajaliikennekalustoa on silloin tällöin siirretty Tallinn-Väiken varikolta ja ratapihalta romutettavaksi Kuusakoski AS:lle Ülemistelle. Ensimmäiset romutukset hoiti OÜ Formet Grupp Lagedissa vuonna 2017. Kuusakoskella on Ülemistellä Viron ainoa romumylly, jolla siihen syötetystä romusta voidaan erottaa hyvin pienetkin jakeet jatkokäsittelyä varten. Viimeisimmät romutukseen menneet kalustoyksiköt ovat olleet DR1A-, DR1B- ja DR1BJ-junien moottori-, ohjaus- ja liitevaunuja syksyllä 2019.

Venäjä

Höyryveturivetoinen ns. retrojuna on lähtenyt edelleen päivittäin klo 10.40 Sortavalasta Matkaselkään ja edelleen Ruskealaan palaten sieltä illalla. Liikenteestä on kerrottu laajemmin Resiinassa 3/2019 s. 63.

Lokakuun rautateiden talvityökoneiden huolto ja kunnostus on keskitetty Tosnoon (eli Tusinaan) hieman Pietarista Moskovan suuntaan. Kaikki Lokakuun rautateiden talvityökoneet tuodaan keväällä Tosnoon, missä ne huolletaan ja tarvittaessa korjataan syksyyn mennessä. Vastaavasti talvella Tosnossa huolletaan ja korjataan kesätyökoneet, kun talvityökoneet ovat kentällä. Lokakuun rautateillä on 72 lumensyöjäkonetta ratapihojen lumenpoistoa varten. Suurilla asemilla on oma kone, joskus kaksikin, mutta välillä yksi kone palvelee useita pienempiä asemia. Myös veturityöntöisiä lumiauroja on käytössä, mutta veturivetoiset POM-1M -aksiaalipuhallusvaunut ovat syrjäyttäneet aurat vilkkailla radoilla. Lumiauroja käytetään enemmän pohjoisten alueiden hiljaisilla radoilla. Esimerkiksi Pietarin ja Moskovan välisellä pääradalla käytetään vain puhalluskoneita. Raskaita linkoja käytetään vain ääriolosuhteissa, kuten Muurmanskin alueella. Väylä on neuvotellut loppuvuonna 2019 Lokakuun rautateiden kanssa, jotta heidän raskaampaa kalustoaan saataisiin pilottiluonteisesti kokeiltua jo talvella 2020 Kaakkois-Suomessa. Esillä on ollut sekä lumensyöjäjunan laaja että puhallusvaunun pienimutoinen koekäyttö. Lumensyöjäjunaa kuljettaisi suomalainen vetokalusto. Puhallusvaunua testattaisiin Suomessa vain rajan tuntumassa sen normaalilla RZD:n veturilla.

Pietarin ja Imatrankosken välinen koejunapari ajettiin 28.9.2019. Aloite koeajoon tuli RZD:ltä kesäkuussa. Lastotška-koejuna lähti Pietarissa Suomen asemalta eli samalta, mitä Allegrotkin käyttävät. Lähtöraidekin oli sama. Dieselveturi liitettiin junan eteen Viipurissa samalla, kun junan kulkusuunta vaihtui. Normaalisti Sortavalan juniin tulee dieselveturi vasta Kamennogorskissa (Antrea), mutta tällä kertaa juna ei edes pysähtynyt siellä. Rajatarkastukset toteutettiin junan seistessä Svetogorskissa ja sen saavuttua Imatrankoskelle. Matka-aika Pietarista Imatrankoskelle oli 3 tuntia 15 minuuttia.

Sahalinin saaren rataverkon muuttaminen japanilaisperäisestä 1067 mm kapearaiteisesta 1522 mm leveäraiteiseksi radaksi lähestyy valmistumistaan. Noglikin ja Vzmoryen välisellä 500 km pitkällä yhteydellä päästiin aloittamaan leveäraiteinen yöjunaliikenne 18.7.2019. Ratojen leventäminen aloitettiin 2003 ja projektin pitäisi olla valmis 2020. Työ on käynnissä Vzmoryestä etelään Južno-Sahalinskiin. Sahalinin verkolle toimitetaan mm. kolme täysin uutta RA3-dieselmoottorijunaa.

Saksa

Saksan hallitus päätti 20.9.2019 ilmastosyistä voimakkaista linjauksista rautatieliikenteen edistämiseksi. Vaunukuormaliikennettä päätettiin edistää ponnekkaasti. Tarkat toimenpiteet selviävät lähikuukausina, mutta lähtökohtana on palvella tavaraliikenneasiakkaita myös yksittäisin vaunukuormin. Kannattavuuteen tähdätään mm. automatisoinnilla, kuten automaattikytkimillä. Matkustajakaukoliikenteessä päätettiin yli 50 km:n matkoilla pudottaa arvonlisävero 19 prosentista seitsemään prosenttiin. Tämän arvioidaan lisäävän kaukoliikenteeseen vuosittain noin viisi miljoonaa matkustajaa.

Wormsissa tulipalo tuhosi vanhan veturitallin museovetureineen yöllä 8.–9.11.2019. Paloa oli sammuttamassa 100 palomiestä. Historiallinen rakennus tuhoutui täysin, kuten myös sisällä olleet kalustoyksiköt. Niitä olivat mm. sähköveturit E44 049 ja E44 180, Esslingen-moottorivaunuja, VT 98 -moottorivaunukalustoa ja lukuisia matkustajavaunuja. Tämä oli viime vuosikymmeninä jo viides suurpalo Euroopassa, jossa tuhoutui kerralla runsaasti historiallista rautatiekalustoa. Näitä ovat olleet tulipalot Hampurissa 1994, Nürnbergissä 2005, Leipzigissa 2012, Luulajassa 2016 ja nyt Wormsissa 2019.

Sveitsi

Cenerin tunneli Sveitsissä avataan 4.9.2020. Tämä 15,3 km pitkä tunneli on eteläinen osa Gotthardin uutta rautatieyhteyttä. Kun nyt koko Gotthardin projekti valmistuu, muuttuvat ja nopeutuvat matkustajaliikenteen aikataulut perusteellisesti joulukuussa 2020. Sveitsi tulee edistämään entisestään kansainvälisen liikenteen siirtymistä kiskoille laskemalla tavaraliikenteen ratamaksuja ja antamalla lisäalennuksia normaaleja pidemmille tavarajunille.

Sveitsissä kolmella kapearaiteisella rautatiellä on edelleen säännöllistä kaupallista tavaraliikennettä lavettivaunuilla tai rullapukeilla. Niillä kuljetetaan normaaliraiteiset vaunut määränpäähän kapearaiteisella verkolla. Työjunissa niitä käytetään muillakin radoilla. Aktiivikäytössä ovat Glovelier–Le Noirmont (CJ, Chemins de fer du Jura, lavettivaunut), Langenthalista lähtevät radat (ASm, Aare Seeland mobil, rullapukit) sekä Morges–Bière/L'Isle (MBC, Transports de la Région Morges Biére Cossonay, rullapukit). Näiden lisäksi monilla muilla kapearaiteisilla radoilla on kaupallista tavaraliikennettä normaaleilla kapearaidetavaravaunuilla, suurimpana Rhätische Bahn.

Montreuxin ja Interlakenin välinen suora matkustajajunaliikenne raideleveyserosta 1000/1435 mm huolimatta alkaa joulukuussa 2020. Zweisimmenin raideleveydenvaihtolaitteisto on jo käyttövalmiina testiliikennettä varten. Stadler toimittaa 20 matkustajavaunua, joiden raideleveys vaihtuu kävelyvauhdissa. Veturi vaihdetaan Zweisimmenissä.

Iso-Britannia

Iso-Britannian rautatieliikenteessä tapahtui merkittävä liikennöitsijävaihdos, kun länsirannikon liikennöinti Lontoosta pohjoiseen siirtyi 8.12.2019 Virgin Trainsilta konsortiolle, jonka muodostavat FirstGroup ja Italian valtiollinen henkilöliikenneyhtiö Trenitalia. Kilpailutettuun pakettiin kuuluu myös tulevan HS2-suurnopeusradan kehitysvaihe ja alkuvaiheen liikennöinti. Virginin käytössä olleet 56 kallistuvakorista sarjan 360 junaa ja 20 sarjan 221 dieselmoottorijunaa modernisoidaan uudelle käyttäjälle ja lisäksi liikenteen lisäystä varten 2022 mennessä hankitaan 10 uutta sähkömoottorijunaa ja 13 hybridijunaa. Virgin Trains oli hoitanut alueen liikenteen maaliskuusta 1997, jolloin se oli saanut hoidettavakseen entisen British Railin liikenteen.

Japani

Japanin rautateille haasteeksi on muodostumassa 10…20 vuoden tähtäimellä asukkaiden eli käyttäjien väheneminen. Lääkkeeksi haetaan entistä parempia palveluja, mutta toisaalta kustannustehokkuutta automatisaation avulla. Täsmällisyyttä ei voida enää lisätä, koska junat kulkevat erittäin hyvin aikataulussa. Juna on myöhässä, jos se on yli 59 sekuntia aikataulustaan jäljessä. Tämä taas tapahtuu hyvin harvoin. Japanilaisten Shinkansen-suurnopeusjunien elinkaari on vain noin 15 vuotta, jonka jälkeen hankitaan korvaava kalusto ja vanha juna romutetaan – kuitenkin materiaali kierrättäen. Japanissa ei siis suurnopeusjunille tehdä elinkaaren puolivälin täyskorjausta, kuten Euroopassa on yleensä tapana.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Ismo Haavisto, Reijo Hannuksela, Eero Heinonen, Marko Laine, Timo Lintinen, Matti Mesimäki, Eigil de Neergaard, Markku Nummelin, Esa Ojanperä, Ari Palin, Kimmo Pyrhönen, Kalle Renfeldt, Arto Rummukainen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Tapio Sänkiaho, Jarmo Tomperi, Vesa Truhponen, Juha-Pekka Viitanen, Kai Willadsen ja Lari Åhman.