TASORISTEYS 20 VUOTTA

Tasoristeys-palsta täyttää tämän lehden myötä 20 vuotta. Sitä tavallaan edelsivät (Veturi)havainnot-palsta, joka ilmestyi vuosina 1971–77, sekä Löytötavarat-palsta. Ensimmäisen palstan tiedot sain koottua marras-joulukuussa 1985 ja se ilmestyi Resiinassa 1/1986. Palstan rakenne on säilynyt likipitäen samanlaisena koko ajan. Aluksi käsitellään liikkuva kalusto, sitten rata ja rakennukset, tämän jälkeen museotoiminta ja lopuksi ulkomaat suomalaisia oletettavasti kiinnostavien uutisten avulla. Kunkin uutisen avainsanat on kirjoitettu lihavoituna Resiinasta 2/1988 alkaen. Tämä helpottaa jälkikäteen uutisten hakua. Toki viidennesvuosisadan jälkeen muutokset ovat varmasti perusteltuja. Kehittämisideat lukijoilta ovat tervetulleita; pitäisiköhän esim. palstan nimi "turvallisuussyistä" muuttaa Eritasoristeykseksi? Tässä yhteydessä on syytä kiittää kaikkia, jotka ovat toimittaneet materiaalia menneiden 20 vuoden aikana. Usea aineiston toimittaja on ollut aktiivinen koko ajan, mutta onneksi mukaan on tullut uuttakin voimaa. 

Sr2-veturilla 3220 on tehty syyskuussa nopeuskoeajoja Parkanon radalla 230 km/h nopeuteen saakka. Testeillä tähdätään veturisarjan säännölliseen 200 km/h liikenteeseen oikoradalla ja mahdollisesti muuallakin. Kokeissa käytetyn veturin telirakenteisiin on tehty muutoksia, jotka parantavat entisestään veturin kulkuominaisuuksia. Viimeinen vanhalla logolla ollut Sr2-veturi eli nro 3206 meni konepajaan 15.9. Konepajakäynnin yhteydessä veturiin teipattiin 3.10. uudet logot. Toiseksi viimeisenä 3205 sai uudet logot 7.6.2005. 

Sm3-runko numero 5:n eteen ajoi 10.11.2005 Matkanevan liikennepaikan lähellä olleessa tasoristeyksessä lehmiä kuljettanut kuorma-auto. Autossa olleet kaksi ihmistä saivat surmansa, lehmistä kuoli kaksi ja yksi piti lopettaa. Junassa S 48 ollut Pendolino vaurioitui etuosastaan melkoisesti, mutta pysyi kiskoilla. Henkilövahinkoja ei junassa tullut. Tasoristeyksessä on STOP-merkit. 

Sm4-vaunussa 6405 on kokeiltu vuoden 2005 ajan ratkaisua, jossa matkustamoista eteisiin viedyt ovet on poistettu. Kyselyssä useimmat matkustajat eivät ole edes huomanneet ovien puuttumista. 

Sm5-sähkömoottorijunien (tai mikä niiden littera EU:n säädösten mukaan tulekaan olemaan) tarjouspyynnöt lähetettiin kahdeksalle yritykselle 1.9.2005. Tarjousten sisäänjättöaika on 11.1.2006. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy tekee ratkaisun hankittavasta junatyypistä kesällä 2006. Ensimmäisen junan pitäisi olla ajossa 2009.   

Talgo 22- koejuna oli jälleen syyskuussa mittausajoissa, tällä kertaa rataosalla Ylivieska–Iisalmi.

Dv12 2709 vaurioitui moottoritilan tulipalossa Äänekoskella 12.9.2005. Veturi saatiin korjatuksi Tampereella jo 19.9.

Dv12-veturia 2710 on käytetty radio-ohjauksessa syksyllä Riihimäellä, Porissa ja Kouvolassa. Radio-ohjattavassa vetureissa on keskusyksikkö ja ratapihalla liikkuvalla henkilökunnalla on käytössään kaksi ohjausyksikköä. Ykkösohjaimella ohjataan veturia näköyhteyden päästä; kakkosohjain toimii varaohjaimena. 

Dv13 9001 rekisteröitiin RHK:n kalustorekisteriin 26.9.2005. Veturi on alun perin N-tyypin veturi, joka valmistui Valmetilta 1991 valmistusnumerolla 701. Sen vastaanottotestejä tehtiin elokuussa Pajakulmalla Tampereella. Veturi oli siirretty jo 2002 Kaukaalta Tampereelle. Nyt sille on tehty merkittäviä käyttövarmuutta parantavia muutoksia. Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on hankkinut veturin Pohjois-Suomen työjunaliikenteeseen. Sen kuljettajalta vaaditaan normaali veturinkuljettajan pätevyys.

Dv16 2037 poistettiin käytöstä kesäkuussa. Veturi siirrettiin 3.6.2005 Helsingistä Tampereelle varaosien ottoa varten. Sieltä se hinattiin myöhemmin Pieksämäelle riisuttavaksi. Veturia ei kuitenkaan virallisesti hylätty ja virallisesti se oli vielä syksyllä Helsingin varikon kirjoilla.

Dr16 2813 ja 2816 ovat virallisesti sijoitettuina Kouvolan varikolle, näistä 2816 oli tosin jo syys-lokakuussa lainassa Oulussa. Muut Dr16-veturit eli 2802, 2805–2812, 2815 ja 2817–2823 kuuluvat edelleen Oulun varikolle.

Dm12 4402 siirrettiin 23.8.2006 Pasilasta kotivarikolleen Pieksämäelle. Dm12 4403 tuotiin Suomeen puolestaan 9.9.2005 ja ajettiin koeajojen jälkeen Pieksämäelle 20.9.2005. Neljäs vaunu saapui Sompasaareen 23.9. Toimitukset ovat jatkuneet tämän jälkeen noin kahden viikon välein. Alkusyksynä Pieksämäki–Joensuu-reitin torstai-illan vuorot jouduttiin ajamaan moottorivaunun sijaan veturijunalla odotettua suuremman matkustajamäärän takia. Toisinaan moottorivaunun täytyttyä loppumatkustajien matkaan saamiseksi on jouduttu turvautumaan myös kutsutaksin apuun. Viikonloppuisin ajettiin muutoinkin suunnitellusti veturijunilla. Useamman moottorivaunun moniajo ratkaisee vähitellen tämän ongelman. Aluksi Dm12-moottorivaunua on saanut käyttää vain yhden vaunun junana.

Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaiden viimeinen Move 51 purettiin syyskuussa 2005. Tehtaan vajaan 40 km:n rataverkostolla on nyt kymmenen dieselveturia eli yhdeksän Move 66:ta (RR:n nrot 4-11 ja 16) sekä yksi numeroimaton C 600 -veturi. Arkipäivisin huippuliikenteen aikana on yhtaikaa töissä viisi veturia.

M-Realin Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaiden Otso 4 (Saalasti 114/1977) on käynyt suuressa muutostyössä ja saanut myös uudet Saalastin valmistetiedot. Nykyään veturi on numerolla 161/2005. Erikoista aikaisempaan Saalastin käytäntöön on se, että veturin kyljessä ovat niin vanhat kuin uudetkin valmistekilvet. Veturin moottori on vaihdettu. Alkuperäinen moottoriteho oli 420 hv, kun se nykyään on 300 hv. Nopeus 25 km/h on nostettu arvoon 45 km/h. Perinteinen voimansiirron ketjuveto on muutettu kardaanikäyttöiseksi ja mm. hytti on täysin uusi. KTS-Rakenne Oy Virkkalassa on kunnostanut alihankintana veturin aluskehyksen.

Vr2 961 palautettiin 29.9.2005 lavettikuljetuksella ulkoisesta kunnostuksesta Haapamäeltä Jyväskylään. Veturi on sijoitettu likipitäen entiselle paikalleen vanhan asemarakennuksen kupeeseen. Veturille tullaan rakentamaan myös suojakatos.  

Kurikan muistomerkki-Risto 1037 on saanut uudet värit. Kankien ja tankojen asennus on loppusuoralla. Varusteiden ja ikkunoiden asennuksessa riittää vielä paljon puuhaa. Kurikan Wanhan Aseman Veturimiehet -yhdistys on vuokrannut asemarakennuksen kupeessa olevan makasiinin käyttöönsä. Veturin päälle rakennettavan katoksen suunnittelu ja rahoituksen selvitys ovat alkamassa.

O/Y Kyro A/B:n kapearaiteinen sähköveturi nro 1 (ASEA 61/1915) on museoitu yleisöltä suljettuun yksityiseen Matti Järvenpään kokoelmaan Hämeenkyrön Särkijärvellä. Kokoelmaan kuuluu myös huomattava määrä toimivia maamoottoreita, lokomoottoreita ja vanhoja kulkuneuvoja puupyöräisistä polkupyöristä vuorineuvosten loistoautoihin saakka sekä tamperelainen johdinauto TKL 28 ja kaikenlaista entisaikain oheismateriaalia. Kokoelmassa on myös yksi kunnostamaton kapearaiteinen Simplex-moottoriveturi. Sähköveturille on rakennettu oma veturitalli ja tarvittava lyhyt kiskotus. Sen saa ajettua ulos tallista varta vasten rakennetulla ketjuvetoisella siirtolaitteella. Kyron sähköveturissa nro 1 on jo Kyröskosken liikenneaikana 1960-luvulla siihen vaihdettu veturin nro 2 hytti (ASEA 1937), jolloin kakkonen sai uuden korin. Kyron kakkonenkin on museoitu ja kuuluu nykyään MRY:n kokoelmiin Minkiöllä. 

Gfot-autonkuljetusvaunuista huonokuntoisimpia on alettu romuttaa Mäntyluodossa ja Hyvinkään konepajalla. Uudet kaksikerroksiset vaunut ovat vapauttaneet vanhaa kalustoa. Gfot-vaunuja käytetään myös erään autoliikkeen kuljetuksiin reiteillä Helsinki/Turku–Oulu. Konepajalla romutetaan myös teräsmatkustajavaunuja.

Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy on saanut loppukesällä käyttöönsä Suomeen alunperin hollantilaisen Plasser&Theurer-linjatukemiskoneen. Viimeksi kone on ollut Virossa.

Oy VR-Rata Ab:n liikkuva leimuhitsauskone saatiin kaupalliseen käyttöön lokakuun alussa 2005. Hitsauskontti kulkee Rmm-vaunusta tehdyllä alustalla. Yksikön numero on 900651-1. Koska hitsausyksikkö oli myöhässä, oli kesän 2005 työmailla käytössä Saksasta lainattu hitsauskone. Aikaisemmin kiskohitsaukset ratalinjoilla on tehty pääosin termiittihitsauksella. Ainoastaan Kaipiaisissa on ollut kiinteä leimuhitsauskone.

Pendolino-liikenne Kouvolasta Joensuuhun aloitettiin 7.11.2005. Samalla Kouvolasta tuli uusi Pendolino-runkojen yhteenkytkentäasema, kun Helsinkiin mentäessä S 18 ja S 72 liitetään siellä toisiinsa.

Kiskobussiliikenne Dm 12-moottorivaunuilla Joensuun ja Nurmeksen välillä aloitettiin 7.11.2005.

 

Yöjunaliikenne Savon radalla ja Turku–Joensuu-poikittaisreitillä uhattiin lopettaa 8.1.2006. Kovan vastustuksen takia lakkauttaminen siirrettiin ainakin syksyyn 2006, jolloin Kerava–Lahti oikorata otetaan käyttöön. Nykyinen liikenteen ostosopimus onkin voimassa 1.9.2006 asti. Lakkautus olisi koskenut Tampereen ja Kouvolan yläpuolisia osuuksia. Turku–Tampere- ja Helsinki–Kouvola-väleille olisi tullut korvaavat päiväjunayhteydet. 

Sibelius-junaan suunnitellaan saatavan InterCity-vaunut ensi keväänä nykyisten sinisten vaunujen tilalle. Asia vaatii kuitenkin vielä venäläisen osapuolen hyväksynnän. Vaunujen sertifiointikoeajoissa 11.5.–6.8.2005 Venäjällä olivat Ex-vaunut 26211, 26213, 26306 ja 26319. Näiden lisäksi kokoonpanoon kuuluivat A 41 ja Eifet 25304.

Venäläisiä turistijunia nähdään tässäkin vuodenvaihteessa Suomessa. Näillä näkymin tilausjunia saapuu ja lähtee seuraavasti: 27.12.,29.12.2005,3.1.2006 Kajaani, 4.1. Kuopio (2 paria), 10.1. Kuopio (2 paria) ja Kajaani. Lisäksi 30.12. illalla Rovaniemelle saapuu yksi juna, joka jää sinne viikoksi ja palaa takaisin 4.1. Myös Helsinkiin ajettaneen lisäjunia. 

Herralan ja Hikiän matkustajalaiturit Riihimäki–Lahti-rataosalla on siirretty kesällä 2005 vanhoilta asemapaikoilta läheisten ali- tai ylikulkusiltojen yhteyteen. Toimenpiteellä on saatu poistettua vaaralliset kaksiraiteisen pääradan ylittävät matkustajien laituripolut. Asema-alueiden viimeistelytyöt valmistuivat syksyllä.

Heinolan kääntöpöytää ei olekaan purettu, vaikka Resiinassa 1/2005 näin ennakoitiin tapahtuvan. Hanketta on hidastanut paikalla tarvittava likaantuneen maaperän puhdistus. Pöytä purettaneen 2006.

Huutokoski–Savonlinna-rata oli 10.8.2005 tunteja poikki km:n 442 luona. Majava oli tehnyt padon, jonka aiheuttama tulva katkaisi radan. Kontiomäki–Vuokatti-rataosa oli puolestaan 30.8.2005 poikki rummun tukkeutumasta johtuneen sortuman vuoksi.

Turussa tapahtui 20.9.2005 erikoinen vaurio, kun Porche-henkilöauto syöksyi Helsinginkadulta vaihteen nro 1 päälle. Helsingistä saapunut Pendolino S 129 pysähtyi hätäjarrutuksella juuri ennen autoa. Vaihteen kääntömoottorit vaurioituivat ja vaihde jouduttiin ”naulaamaan” suorille. Tampereen pikajuna 817 jäi myöhään puolisen tuntia ja Helsinkiin lähtenyt IC² 138 viisikymmentä minuuttia.

S 46 Oulusta Helsinkiin ajettiin 20.9.2005 kalustolla Sr2 + Rbkt + kolme Ex-vaunua. Menojuna oli juuttunut Kokkolaan, mistä se saatiin pois vasta seuraavana päivänä.  

Turussa Raunistulan kaupunginosassa keräyspaperivaraston tulipalo häiritsi pahoin junaliikennettä Turku–Toijala-radalla 23.–24.8.2005. Palo alkoi aivan radan vieressä noin klo 19 ja junaliikenne keskeytettiin pian. Pikajunat 846/831 kääntyivät Maariassa ja muut korvattiin Tampereelle asti busseilla. Makuu- ja autovaunut Turusta pohjoiseen ajettiin omana junana Turusta Helsingin kautta Rovaniemelle asti. Seuraavana aamuna P 841 voitiin jo ajaa dieselveturin avustamana paikan ohi. Sähköliikenne käynnistyi aamupäivällä. Seuraava suuri katkos Toijalan radalla oli 16.–17.9.2005 Humppila–Urjala-välillä olleen sähköratavaurion takia. Virrat katkesivat 16.9. klo 19.45, jolloin liikenteeseen alettiin tilata busseja. Dieselveturilla voitiin liikennöidä läpi seuraavana aamuna klo 8. Dieselveturin hajottua liikenne jouduttiin taas palauttamaan busseille Toijala–Humppila-välillä. Ensimmäisenä sähkövedolla pääsi loppuiltapäivästä läpi P 820.

Pieksämäki–Varkaus-höyryjunaliikennettä jatkettaneen ensi kesänäkin. Alustavasti Vr1 665- vetoiset junat ajetaan kesällä joka toinen lauantai.

Varsinais-Suomen raideliikenneselvitys ehdottaa henkilöliikenteen palauttamista Uudenkaupungin radalle. Junat kulkisivat tunnin välein aamuaikaisesta iltamyöhään. Rataosaa ehdotetaan paikallisjunaliikenteen vapauttamisen kokeilukohteeksi. Varsinais-Suomen liiton tilaaman raportin on koostanut Alkutieto Oy.

Turun satamassa tehdään vuonna 2006 merkittäviä raiteistomuutoksia. Ovakon entisen rautatehtaan alueelle rakennettavalle jakeluhallille rakennetaan ratayhteys. Seawind Linen junalauttapaikkojen raiteistoja muutetaan vuodeksi 2007 toimitettaviksi suunniteltujen uusien junalauttojen takia.

Loimaalla Suomen Viljava Oy:n raidesopimus on irtisanottu lokakuussa 2005. Loimaan aseman Turun päästä alkava raide purettaneen lähitulevaisuudessa.

Kerava–Tampere-rataosalla on sallittu myös ei-kallistuvakorisella kalustolla yli 160 km/h nopeus 5.9.2005 alkaen. Käytännössä toistaiseksi näitä ovat vain Pendolinot, joissa kallistusjärjestelmä ei ole toiminnassa. Junaturvallisuussäännöstä poiketen radalla ei merkitä yli 160 km/h nopeuksia, vaan tieto tulee kuljettajalle yksinomaan kulunvalvonnan kautta.

Kerava–Lahti-oikoradan kiskot liitettiin yhteen Mäntsälän ratapihan eteläpäässä 1.9.2005. Tällöin rata tuli läpiajettavaan kuntoon toista raidetta pitkin. Rautatie on tarkoitus avata väliaikaiselle koeliikenteelle 1.5.2006 lukien. Kaupallinen liikenne alkaa 3.9.2006. Tällöin myös rautateidemme suurin sallittu nopeus nousee 220 km:iin/h.

Lahden uudet matkustajalaiturit raiteilla 2–4 otetaan käyttöön vaiheittain loppuvuoden 2005 ja kesän 2006 aikana. Raiteiston muutostöiden aikana Helsingin suuntaan kulkevat junat ovat käyttäneet tilapäisesti raidetta 5. Raidenumerointi noudattaa jatkossakin vanhaa perinnettä, eli eteläisin raide on numero 1 (virallisesti 701).

Tornion raideleveydenvaihtolaitteisto otettiin hiljaiselon jälkeen taas säännölliseen käyttöön 18.10.2005. Ensimmäiset kaksi uutta koevaunua olivat tällöin valmiit. Vaunuja on valmistunut lisää loppuvuoden aikana.

Kontiomäki–Vartius-radan sähköistyksen ajojohtimen veto on valmistunut kesällä Kontiomäen ja Arolan välillä. Pylväiden perustukset valmistuivat kesällä Vartiukseen saakka.

Kajaanin kampiasetinlaite poistettiin käytöstä elokuun puolivälissä ja pian perässä myös Sukevan laite. Uusia sähkökääntölaitteita käännetään väliaikaisesti porakoneella.

Suosaaren linjavaihde Kuopion pohjoispuolella ja Pitkälahti eteläpuolella on purettu elokuun lopussa 2005. Suosaaren raide vei saaressa olleelle rautateiden varastoalueelle. Pitkälahdesta lähti puolestaan raide puolustusvoimien varikolle. Pitkälahden sotilasrata oli osa alkuperäistä Savon päärataa.

Radanpitoon kiinteästi kuulumattomat rakennukset on tarkoitus luovuttaa vuoden 2006 aikana Ratahallintokeskukselta Senaatti-kiinteistöjen haltuun. RHK:n hallintaan jäisivät pääosin vain laitetilat, junatoimistot, liikenteenohjaustilat, varastorakennukset sekä ne asemarakennukset, joissa on radanpidon laitteita. Myös Suomen Rautatiemuseon kiinteistöt (vanhat rakennukset ja maa-alue) jäävät RHK:lle.

Pietarsaaren vanhasta asemarakennuksesta suunnitellaan hotellia. Liikemies Jerry Kauppinen on ostanut koko vanhan asema-alueen Kapiteelilta.

Lappeenrannan vanhan aseman tavara-asemarakennus purettiin 30.8.2005.

Tampereen Perkiöön valmistuu tammikuussa 2006 ”Ratatalo”. Siihen siirtyvät VR-Radan toiminnot mm. Tampereen henkilöaseman luona olevilta vanhoilta veturitalleilta.

Vuosaaren satamaradan Porvarinlahden silta valmistui syyskuussa. Savion pitkästä ratatunnelista on louhittu jo ainakin neljäsosa. Vuosina 2006–2007 rakennetaan Savion ja Keravan välille satamaradan vaatima lisäraide. Koko satamarata valmistuu 2008. Vuosaaren rata tulee olemaan maamme ensimmäinen rautatie, jolla tilapäinenkin henkilöliikenne on ilman erityistoimenpiteitä kielletty. Tämä johtuu siitä, ettei Savion pitkään tunneliin rakenneta henkilöliikenteeseen vaadittavia savunpoisto- ja pelastautumislaitteita.

Joensuu–Nurmes-rataosan liikenteenohjaus otettiin käyttöön vaiheittain 7.7.2005 mennessä. Esimerkiksi Nurmeksen vanha asetinlaite kytkettiin lopullisesti pois päältä 4.7.2005 klo 8.00 ja kauko-ohjaus Joensuusta alkoi.  Kulunvalvonnan jatkorakentaminen on viivästymässä jonkin verran baliisien toimitusvaikeuksien sekä rahoituspulan takia. Tällä radalla Joensuu–Uimaharju-osuus varustettiin täydellisesti, mutta Uimaharju–Nurmes-väli jouduttiin rakentamaan baliisipulan takia aluksi ilman baliisien toistopisteitä. Turvallisuuteen tämä ei vaikuta, mutta hidastaa taas hieman junien liikennöintiä.

Imatra–Parikkala-kauko-ohjaus valmistui vaiheittain lokakuussa 2005. Väliasemien ohjaukset ovat Alcatelin toimittamia ja Parikkalan Mipron. Parikkalan aseman lipunmyynti loppui 30.9.2005 ja junasuoritus päättyi 10.10.2005. Rataosan nopeus nousee 120 km/h > 140 km/h 8.1.2006. Puntalan ja Laikon vaihteet purettiin rataosalta marraskuun alussa.

Uusia liikenteenohjausjärjestelmiä otetaan käyttöön lähiaikoina seuraavasti: Jyväskylän kauko-ohjaus ja Jyväskylä–Äänekoski- liikenteenohjaus (Laukaasta tulee Siikamäen tapainen välisuojastuspiste) valmistuvat viimeistään tammikuussa 2006, ja rataosan Jyväskylä–Pieksämäki hieman myöhemmin. Lappeenranta saadaan kauko-ohjatuksi Kouvolasta alkusyksyllä 2006. Parikkala–Savonlinna-välin liikenteenohjaus valmistuu kesällä 2006 ja Iisalmi–Kontiomäki–Vartius-reitin syksyllä 2006. Riihimäen asetinlaite I:n kauko-ohjaus valmistunee vuodenvaihteessa 2006/2007. Rovaniemen kauko-ohjaus valmistuu alustavasti kesällä 2007 ja Imatran ilmeisesti vuoden 2007 lopulla. Rataosien Turku–Uusikaupunki, Hyvinkää–Karjaa ja Säkäniemi–Niirala käyttöönottoajankohta on vielä auki.

Vihtavuoren liikennepaikka puretaan loppuvuonna 2005 Jyväskylä–Äänekoski-radan liikenteenohjauksen käyttöönoton yhteydessä. Suolahdesta puretaan samanaikaisesti raide 005 ja vaihde V 032.

Hollon vahtitupa Lempäälässä on valmistumassa peruskorjauksesta rautatieharrastajan voimin. Se on aikanaan rakennettu palvelemaan Hollon sahan 750 mm raideleveyden kapearaideradan kuormausraidetta. Radalla oli pieni höyryveturi (Krauss 3717/1897), joka siirtyi myöhemmin Varkauteen ja lopuksi Jämsänkoskelle.

Mikkelin matkakeskus rakennetaan ensi vuoden loppuun mennessä rautatieaseman yhteyteen. Matkakeskuksen yhteiset odotustilat sijoitetaan rautatieasemarakennukseen.

Joensuun tuleva matkakeskus on päätetty toteuttaa niin, että rautatie- ja linja-autoliikenteen yhteiset palvelut tulevat nykyiselle linja-autoasemalle, jota laajennetaan hieman. Nykyinen asemarakennus tulee lähinnä toimistokäyttöön. Entinen asemaravintolarakennus puretaan. Hankkeen toteutusaikataulu on vielä auki. Rautatietermistö tuntuu olevan tavalliselle matkustajalle outoa. Näin ainakin voisi päätellä konduktöörille esitetystä kysymyksestä Joensuussa: 

Lähteekö se kiskobussi linja-autoasemalta? Ja mikähän se on se junabussi? 

Pasilan vanhojen veturitallien pilttuuseen nro 9 on rakennettu syksyn 2005 aikana radantarkastusvaunun kalibrointiraide. Äärimmäisen tarkasti rakennetulla raiteella kalibroidaan vaunun mittalaitteet. Aikaisemmin kalibrointi on tehty Ilmalan varikolla olleelle erityisellä raiteella. 

Raideliikennematkustajat ry on perusteilla. Yhdistyksen on tarkoitus olla rautatie-, raitiotie- ja metromatkustajien etujärjestö.

Savon radan museon liiterivarastorakennus paloi Pieksämäellä 11.9.2005 vastaisena yönä. Lähes kaikki varastoituina olleet 443 esinettä tuhoutuivat. Esineistö oli kerätty lähialueen radoilta. Osa niistä oli kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokkaita. Vielä paljon pahempi museotulipalo riehui Saksassa 17.–18.10., mistä enemmän Ulkomaat-kohdassa.

Suomen Rautatiemuseo kokoaa yleiseen käyttöön internetiin liikennepaikkatiedostoa maamme rautatieliikennepaikoista valokuvineen. Opetusministeriö avustaa hanketta. Tällaista yhteenvetoa maamme liikennepaikoista on kaivattu pitkään. Ratahallintokeskus julkaisi puolestaan syyskuun alussa painetun vihkosen rautatieliikennepaikoista 5.6.2005 tilanteen mukaan. 

Aseman puisto ja pihat on Museoviraston rakennushistorian osaston alkusyksyllä julkaisema 24-sivuinen tutkimus rautateidemme puistoista. Julkaisua myy mm. Suomen Rautatiemuseo 6 € hintaan. Rautatiemuseo myy myös uutta RHK:n 10-vuotisjuhlakirjaa.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron matkailukenttään on tullut uusi liikennekonserni – Go Group. Vaikka sillä ja Edelaraudteella on yksi suuromistaja, ei niiden toimintoja ole yhdistetty. Go Group hoitaa bussiliikennettä Pärnussa, Tartossa ja Rakveressa sekä Viron kansainvälisen matkustajajunaliikenteen. Lisäksi uusittu Tallinnan päärautatieasema ravintoloineen kuuluu konsernilIe samoin kuin uusi hotelli Shnelli aseman vieressä. 

AS EVR Ekspress on kesän aikana luopunut latvialaisten leasing-vetureiden käytöstä kansainvälisissä junissaan. Nyt junia vetävät omat TEP70 (TЭП70) -veturit. Näistä 0326 on punaruskean värinen ilman omistajamerkintöjä, mutta 0320 Go Groupin sini/vihreä-värityksellä ja logolla. Tallinn-Väikessä seisseet vanhat samanlaiset veturit on romutettu. 

AS Edelaraudtee on ostanut Eesti Raudteelta kaksi ChME3 (ЦМЭ3) -veturia, nrot 1302 ja 1334. Näistä jälkimmäisen uudeksi numeroksi tulee 5194. 

Eesti Raudtee vietti 135-vuotisjuhliaan Tallinnassa 4.11.2005. 

Koplin varikon toiminta on loppunut. Rakennus on muuten tyhjä, mutta aiemmin ulkona seissyt L-sarjan höyryveturi on siirretty nyt sisälle. Ulkona seisovat käytöstä poistetut M62-veturit 1118, 1128, 1129 ja 1131, ½2M62 nro 1221 sekä ChME3 -veturit 1318, 1329, 1332, 1336 ja 1339. Varikkoalue olisi myynnissä, mutta saastuneen maaperän takia halukkaita ostajia ei juurikaan ole ilmaantunut. Kaupunki haluaisi myös ratapihatoimintojen siirtyvän muualle (tuntuuko tutulta - rautatiealueita ja lentokenttiä parempaa asuntorakennusaluetta on tuskin missään...)

Matalalattiaosalla varustettuja nivelraitiovaunuja on Tallinnassa kaikkiaan kaksitoista. Nämä KT6:t ovat numeroiltaan 96-99, 102, 103, 107, 109, 110, 114, 123 ja 131. Viimeisin osa tuli vaunuun 131 tänä vuonna.

Ruotsi

Ruotsalaisista Y1-dieselmoottorivaunuista on tullut myyntimenestysten entiselle Jugoslavian alueelle. Kroatiassa on ollut jo pitkään käytössä 30 entistä Y1-vaunua. Vuonna 2005 puolestaan Serbian rautatiet ovat ostaneet Ruotsista 10 moottorivaunua. Vaunut on tarkoitus toimittaa vuoden loppuun mennessä.

Kaksikerroksisten X40-junien käyttö lisääntyy jatkuvasti Tukholman alueellisessa liikenteessä. Junatyyppiä on käytetty 19.7. alkaen myös poikittaisliikenteessä Norrköping–Eskilstuna–Västerås–Sala. Junissa ylempi kerros täyttyy aina ensimmäisenä: tältä tasolta näkee lukuisten meluesteiden yli. Yksikerroksiset X60-junat otettiin puolestaan käyttöön Tukholman lähiliikenteessä 22.8.2005. Sekä X40- että X60-junat ovat Alstomin valmistetta.

Ohsabanan-museorautatie oli suljettu Ruotsin rautatiehallinnon eli Järnvägsstyrelsen määräyksestä heinäkuun alusta elokuun lopulle. Museorautatien toimilupa peruttiin, koska tarkastuksessa oli esiintynyt useita vakavia puutteita, ennen kaikkea dokumentaation puolella. Henkilökunnasta ei ollut pätevyys- ja terveystarkastusluetteloita, vaunuille ei oltu tehty jarrutuskokeita, liikenteen johto ei tuntenut rautatielakia, eikä aikaisempia vaurioita (mm. pienen tukemiskoneen suistumista) oltu tutkittu riittävästi. Rata ja kalusto sinänsä olivat kunnossa. Radan raideleveys on 600 mm ja pituus 14,5 km (ks. Resiina 2/2005, s. 27 ja 29).

Järnvägsstyrelsen antoi kesällä 2005 määräyksen, että myös yksittäisten (jopa kapearaiteisten) museoratojen on tehtävä rataverkkoselostus, jotta radoille pyrkivät muut operaattorit saavat riittävät tiedot radoista ja niiden rakenteista. Saa nähdä toteutuuko tämä Suomessakin: ilmestyyköhän esim. Humppilaan jonakin päivänä vaikka puolalainen kapearaiteinen höyryveturi, joka haluaa lähtöluvan Minkiölle? Ruotsin museoradat ovat toki hakemassa poikkeuksia tähän sääntelyyn.

Vuosi 2006 tulee olemaan suuri juhlavuosi Ruotsin rautateillä. Maan 150-vuotiaita rautateitä juhlitaan ympäri vuoden. Norassa järjestetään suuri pääjuhla 5.6.2006. Syyskuussa Gävlessä järjestetään useiden päivien tapahtuma, jossa mm. on kulussa eri vuosikymmenten museojunia. Eri rautatieoperaattori ja museorautatiet järjestävät lukuisia tapahtumia. Banverket julkaisee virallisen 150-vuotisjuhlakirjan. 

Oy VR-Rata Ab:llä on ollut kesällä 2005 töissä Botniabanan rakennustyömaalla Ruotsissa mm. Donelli-raiteenasennuskone ja TrackLayer- vaihteenasennuskone. Donelli on VR:n vanhempi, jo noin 10 vuotta käytöstä poistettu kone. Se kunnostettiin käyttökuntoon Pasilan vanhalla konepajalla. Näiden koneiden käyttö Ruotsissa on helppoa, koska ne eivät ole sidottuja raideleveyteen, vaan kulkevat apukiskoilla tai teleketjuilla. VR-Radan 95 km pitkä urakka Västeraspby–Husum-välillä jatkuu vielä vuosina 2006 ja 2007.

Tanska

Tanskan rautatieviranomainen Trafikstyrelsen on antanut uudet ohjeet museokaluston liikennöimisestä kulunvalvonnalla varustetuilla radoilla. Suurin nopeus on 70 km/h. Junakohtaukset tulee suunnitella paikoille, joilla on turvavaihteet, raiteensulut tms. tekniset ratkaisut luvattoman liikkeellelähdön estämiseksi. Lisäksi museojunan kuljettaja ei ole saanut ajaa kyseisellä reitillä JKV-varustetulla junalla kolmeen edelliseen kuukauteen. Tällä varmistetaan, ettei kuljettaja ole tottunut ajamaan pelkällä kulunvalvonnan veturilaitteella katsomatta radan varren näkyviä opastimia. Suomessa vaaditaan nykyisten päätösten mukaan vuoden 2007 alusta alkaen kulunvalvontalaitteet kaikkeen kalustoon, joka liikennöi JKV-radoilla. 

Saksa

Saksan päärautatiemuseon veturitallirakennus tuhoutui tulipalossa Nürnbergissä 17.–18.10.2005. Palossa tuhoutui täydellisesti tai erittäin pahoin mm. 24 historiallista veturia tai moottorivaunua. Eräiden arvioiden mukaan noin 15 yksikköä olisi menetetty totaalisesti. Suurpalon sammutustöissä oli noin 200 palomiestä. Tallin noin 1500 neliömetrin laajuinen palava katto romahti veturien päälle. Palon voimaa lisäsi se, että ajokuntoisissa museodieselvetureissa oli säiliöissä polttoainetta, joka syttyi myös palamaan. Myös kaasusäiliöitä räjähteli. Tunnetuin tuhoutunut veturi oli Adler, eli 170 vuotta sitten käyttöönotetun veturin vuonna 1935 valmistunut replika. Palossa tuhoutui myös mm. viimeisin DB:lle valmistettu höyryveturi 23 105. Palo oli mahdollisesti alkanut kaaritallin katolla tehdyistä vesivuotojen korjaustöistä.

Berliinin rautatiekaukoliikenteen mullistava uusi päärautatieasema otetaan käyttöön 28.5.2006. Samanaikaisesti entiseltä Länsi-Berliinin Zoologischer Garten- pääasemalta poistuvat kaikki IC-ja ICE-junien pysähdykset. Samoin entiseltä Itä-Berliinin Ostbahnhof-pääasemalta vähentyvät kaukoliikenteen pysähdykset merkittävästi. Uudella päärautatieasemalla risteävät entinen länsi–itä-suuntainen kaupunkirata (Stadtbahn) ja käyttöön otettava uusi etelä–pohjois-suuntainen tunnelirata. Jälkimmäistä käyttävät jatkossa kaukojunat reiteillä Hampuri–Berliini–Leipzig–München, Hampuri–Berliini–Dresden ja Stralsund–Berliini–Erfurt. Kaupunkiradalla pysyvät reitit Köln–Hannover–Berliini, Basel/Stuttgart–Frankfurt–Berliini ja Berliini–Osnabrück–Amsterdam/Münster. Varsinkin etelä-pohjois-suunnassa yhteydet nopeutuvat melkoisesti; esimerkiksi Berliinin ja Leipzigin välillä peräti 40 minuutilla.