KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET HELMIKUU–TOUKOKUU 2020

Uudet rekisteröinnit

• 5 Sr3 (9110 3103 327-5, 9110 3103 328-3, 9110 3103 329-1, 9110 3103 330-9 ja 9110 3103 331-7)
• 1 Ed (5010 2697 129-8)
• 1 Kbps-v (4310 3424 033-0)

Muutettu kalusto

• 2 Ed sarjaan CEd (5010 2697 062-1 nroksi 5010 3697 442-3 ja 5010 2697 063-9 nroksi 5010 3697 443-1)
• 3 Edb sarjaan CEd (5010 2697 413-6 nroksi 5010 3697 413-4, 5010 2697 427-6 nroksi 5010 3697 427-4 ja 5010 2697 437-5 nroksi 5010 3697 437-3)

Romutettu kalusto

• 6 BHpy
• 2 BMo
• 10 Fks
• 3 Gbln
• 31 Hkba
• 15 Hkbar
• 9 Ome
• 1 Shimmn
• 1 Zaes-w
• 1 Zcks

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2020.

Sr3-veturit 3329–3331 hinattiin Hangosta Ilmalaan 2.4.2020 junana Vet 11632. Vetäjänä oli Dv12 2609. Kuljettajakoulutuksen myötä Sr3-vetureita on näkynyt myös rataosuuksilla, missä niitä ei juuri ennen tavattu.

Dr20-vetureista ensimmäiset kaksi on tuotu Hangon kautta maahan 23.6.2020. Yhteensä näitä Operailin vetureita tulee tänä vuonna Suomeen yhdeksän. Poikkeustila Euroopassa on hieman hidastanut toimituksia alun perin kaavaillusta. Veturilla on suunniteltu tehtävän heinäkuussa testejä mm. Laajakankaan koeajoraiteistolla. Traficom on myöntänyt Operail Finland Oy:lle turvallisuustodistuksen rautateiden tavaraliikenteeseen ajalle 1.6.2020–31.5.2025. Todistus koskee Väyläviraston rataverkkoa ja siihen liittyviä yksityisraiteita. Se ei tässä vaiheessa kata vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Dr25 98 10 8108 142-5 valmistui toukokuussa Teräspyörältä Aurora Railin käyttöön Niiralaan. Veturi on alun perin Railshipin entinen 1435 mm raideleveyden Otso 4, valm.nro 142/1984, joka oli käytössä sekä Hangossa että Turussa.

Dv12 2753 ja 2536 vaurioituivat lievästi 3.4.2020, kun T 55453:n eteen jäi kaivinkoneen vetämä puhelinpylväillä kuormattu peräkärry Ylivieskassa Lohitien tasoristeyksessä. Puutavarajuna oli matkalla Nivalasta Ylivieskaan. Kyseinen tasoristeys on mukana tasoristeysten poisto-ohjelmassa.

Dv12 2647 vaurioitui kohtalaisesti ja 2528 lievemmin 11.5.2020, kun T 53309:n eteen ajoi jakelukuorma-auto Orivedellä Oripohjan tasoristeyksessä aamulla klo 6. Tyhjä puutavarajuna oli matkalla Tampereelta Haapamäelle. Rata saatiin vapaaksi klo 10. Kyseinen tasoristeys kuuluu vuoden 2020 tasoristeysten poisto-ohjelmaan.

Sm2 6074 on valmistunut sarjan kasvojenkohotuskorjauksesta ensimmäisenä. Se oli hinattu Ilmalaan Sm2 6071:n kanssa 24.10.2019 Joensuusta, missä ne olivat seisseet kohtaloaan odottamassa 17.10.2016 alkaen. Nyt matkustamon penkit ja lattiapinnoite on uusittu ja sisävalaistus toteutettu led-valaisimilla. Päällepäin selkeimpänä uudistuksena on korin vihreä/valkoinen väritys. Junayksikkö kävi 25.5.2020 koeajolla Ilmalan varikolta Keravalle ja takaisin. Kaupalliseen liikenteeseen se lähti 4.6.2020 Riihimäelle junan T 9605 toisena yksikkönä. Kaikki liikenteeseen jäävät Sm2:t käyvät läpi samanlaisen uudistuksen.

Sm4-yksiköiden 07, 09, 10, 24 ja 30 virroittimet vaurioituivat aamulla 1.6.2020, kun Riihimäen ratapihan yöllisessä muutostyössä oli ajolangan ja raiteen keskinäinen kohdistus muuttunut liikaa ja ylitti toleranssit. Junayksiköt olivat Helsinki–Riihimäki R-junissa 9619, 9621 ja 9625. Viat havaittiin vasta paluujunissa. R 9618 ajettiin Tikkurilasta tyhjänä Ilmalan ratapihalle, missä viimeisenä ollut yksikkö jätettiin varikolle. Muut kaksi yksikköä ajettiin Helsinkiin, missä havaittiin niidenkin vaurioituneen. R 9620 peruttiin kokonaan ja yksiköt ajettiin illansuussa junana HV 11664 Ilmalan ratapihalle. R 9628 ajettiin Helsinkiin asti. Vauriopaikan löytymisen jälkeen liikennöitiin matkustajajunat sähkökalustolla Arolampi–Riihimäki vain läntistä raidetta, mikä aiheutti myöhästymisiä aina klo 20 saakka.

Dm7 4084 avattiin kioskina ja kahvilana Toholammen Nivankoskella 1.6.2020.

Dm7 4215 kunnostusprojekti on valmistunut. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen omistama sarjansa toiseksi uusin moottorivaunu sai kunnostetun moottorin ja samassa yhteydessä palautettiin Wilson R11B-vaihdelaatikon 5-vaihde. Koeajoluvan saatuaan vaunulla on edessä vielä katsastus ennen museoliikenteeseen ryhtymistä.

Dm12-moottorivaunuissa on ollut alkuvuonna jälleen erityisen paljon teknisiä vikoja. Vuoroja on korvattu linja-autoilla eri puolella maata huomattavan paljon näiden kalustovikojen takia, ei vain koronaviruksesta johtuen.

Dm12 4412 paloi pahasti traktorin ajettua Tampereelta Haapamäen kautta Jyväskylään matkanneen HDM 429:n kylkeen Kulmalan vartioimattomassa stop-merkein varustetussa tasoristeyksessä Vilppulan ja Kolhon välillä 14.5.2020 klo 23.12. Traktorin kuljettaja loukkaantui lievästi. Moottorivaunusta valui satoja litroja polttoainetta maahan ja vaunu syttyi palamaan. Rata saatiin auki 15.5.2020 puolelta päivin, kun palanut moottorivaunu oli saatua hinattua apuveturilla Vilppulaan. Vaunu hinattiin Vilppulasta Pieksämäelle 17.5.2020, todennäköisesti romutettavaksi. Siirto tapahtui kahden Dv12-veturin, 2619:n ja 2644:n välissä, koska Dm12 oli jarruton.

Tve2 442 siirrettiin 29.2.2020 maanteitse Voikkaalta Hyvinkään konepajalle. Veturin omistaa nykyään Haapamäen Museoveturiyhdistys. Aiemmin nimenomaan Hyvinään konepajan vaihtoveturina ollutta veturia tullaan käyttämään konepajalla Tr1 1096 -projektin tarvitsemissa siirroissa. Konepajalla on myös VR:n Tve4-veturi nro 506.

Hr1 1021:n ja Hv1 555:n kunnostus takaisin ajoon peruttiin huhtikuun alussa poikkeusolojen takia. Ukko-Pekkaa olisi käytetty mm. Pietarin radan 150-vuotisjuhlajunassa, mutta tapahtuma peruttiin. Toistaiseksi Suomen Rautatiemuseon valtion rataverkolla liikkuvasta kalustosta pidetään ajossa Valtteri-juna ja Dm7 4020.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n veturit Hr1 1009 ja Tr1 1051 siirrettiin 3.–4.4.2020 uusiin kotipilttuihinsa Kouvolan varikolla. Veturit olivat aiemmin itäisessä tallissa, mutta nyt ne ovat läntisimmässä tallissa. Yhtiöllä on uusi toistaiseksi voimassa oleva sopimus tallien omistajan, eli VR:n, kanssa.

Tr1 1051:n kunnostus ajokuntoon etenee Kouvolan talleilla. Ensimmäisiä koeajoja on kaavailtu jo vuodelle 2020.

Tr1 1082:n kunnostus ajonkuntoon etenee Haapamäellä. Veturin on tarkoitus liikkua omin konein vuonna 2020.

Tr1 1096:n kunnostus ajokuntoon etenee Hyvinkään konepajalla. Veturi on Finndampf Oy:n omistuksessa. Myös sen vetämiksi tarkoitettujen teräskoristen henkilövaunujen kunnostus on alkanut Hyvinkäällä. Kaiken kaikkiaan siis kolmen Riston odotetaan valmistuvan ajoon 2020–2021. Sen sijaan näillä näkymin VR:n Ukko-Pekka 1021 jää puolestaan seisomaan toistaiseksi.

Rau 16 siirrettiin maanteitse Kouvolasta Toijalan Veturimuseoon 30.4.2020. Museoveturiseura ry kiinnostui Kouvolassa seisseen Sisun vuonna 1961 valmistaman rata-auton museoimisesta Toijalaan ja päätyi lähteä asiaa tiedustelemaan NRC Groupilta. Yhtiö lahjoitti auton Museoveturiseuralle 3.2.2020. Museoveturiseura ry kunnostaa auton käyttökuntoon ja suorittaa tarvittavia konservointitöitä. Auto tulee olemaan yleisön nähtävillä Toijalassa Veturimuseolla.

Finlaysonin sähköveturi (AEG 799/1909) siirrettiin 20.4.2020 Tampereen Vapriikkiin. Veturi on kunnostettu ulkoisesti hienoon kuntoon Höyrywelholla Jokioisilla. Veturi oli liikenteessä Tampereella vuoteen 1957. Virustilanteen takia sen siirto sisälle museoon tapahtui ilman museon henkilökuntaa.

Edo 28607 vaurioitui lievästi, kun Sr2 3219:n työntämän IC 48:n eteen ajoi henkilöauto puolipuomein varustetussa tasoristeyksessä Tuovilassa Vaasan radalla 31.3.2020 klo 12.55. Auton kuljettaja menehtyi. Myös sähkörata vaurioitui niin, että liikenne voitiin aloittaa vasta 1.4.2020 klo 6.30.

Edo 28634 vaurioitui lievästi, kun Sr2 3245:n työntämän IC 50:n eteen ajoi henkilöauto Sutelan vartioimattomassa tasoristeyksessä Isonkyrön ja Seinäjoen välillä Vaasan radalla 3.5.2020. Auton kuljettaja loukkaantui. Tämä kohde kuuluu tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelmaan ja se suljetaan korvaavalla tieyhteydellä.

Edo 28630 vaurioitui alusrakenteistaan, kun Sr2 3246:n työntämän IC 54:n eteen ajoi henkilöauto stop-merkein varustetussa Pelmaan tasoristeyksessä Isonkyrön ja Seinäjoen välillä Vaasan radalla 29.5.2020 klo 16.57. Auton kuljettaja menehtyi. Tapahtumapaikka oli vain vajaa kaksi kilometriä edellisen uutisen paikasta. Vauriojuna saatiin hinattua Seinäjoelle ja rata avattua uudelleen liikenteelle 30.5.2020 klo 0.50. Tämä kohde kuuluu tasoristeysten poisto- ja parantamisohjelmaan ja se suljetaan korvaavalla tieyhteydellä. Koko onnettomuusjuna hinattiin Sr1:llä 1.6.2020 Seinäjoelta Tampereelle junana MV 11940 ja Tampereelta Ilmalan ratapihalle junana MV 11946.

Rbkt 26907 -baarivaunu siirrettiin 16.5.2020 Ilmalan varikolta uuteen kotipaikkaansa Haapamäen Museoveturiyhdistyksen varikolle. Hakuveturina toimi Dr12 2216. Kyseessä on ensimmäinen museoitu ”vihreä” teräsmatkustajavaunu. Vaunu valmistui 1968 Eikt-kahvilavaunuksi, ja muutettiin 1993 Rbkt-sarjan baarivaunuksi. Samalla vaunun sisustus uusittiin ja matkustamoon lisättiin jäähdyttävä ilmastointi. Vaunua käytettiin lyhyiden matkojen pikajunissa, joissa ei ollut tarvetta täysille ravintolapalveluille. Se oli kaupallisessa liikenteessä poikkeuksellisen pitkään, lähes viisi vuosikymmentä.

Väyläviraston logo päätettiin 11.5.2020 muuttaa eduskunnan oikeusasiamiehen suosituksesta niin, että siinä on koko teksti Väylävirasto (Väylän sijasta) ja, että siinä on samalla fontilla myös ruotsinkielinen nimi Trafikledsverket. Uusi logo tulee vähitellen näkymään mm. rautatieasemilla.

Vainikkalan ja Haminan välillä on ajettu maaliskuusta 2020 alkaen 6000 tonnin junia. Junissa on kaksi Sr3-veturia ja 66 vaunua. Vainikkalan uudet pitkät raiteet helpottavat pitkien junien vastaanottoa Suomen puolelle ja mahdollistavat suorien vetojen lisäämisen. Samalla Sr3-veturit ovat tulleet myös Kaakkois-Suomen tavaraliikenteeseen.

Rautatiealan ylityö- ja vuoronvaihtokielto 17.2.2020 alkaen aiheutti varsinkin maaliskuun alussa yksittäisten matkustajajunien peruutuksia mm. Hangon ja Kotkan radoilla ja Helsingin lähiliikenteessä. Tavarajunia peruttiin erityisesti Kaakkois-Suomessa. Liikenteenohjauksissakin oli välillä henkilöstövajautta, mikä aiheutti odotteluja yksittäisille junille. Laaja kielto päättyi 10.3.2020, mutta jatkui veturimiesten osalta uudestaan 12.3.2020 päättyen jälleen 19.3.2020.

Pasilassa katkaistiin 7.5.2020 vastaisena yönä rautateiden ulkopuolisessa työssä useita valokaapeleita. Tällä oli mittavat vaikutukset rautatieliikenteen ohjausjärjestelmiin. Kehäradalla junat kulkivat vain Helsingin ja Martinlaakson välillä. Pasilan matkustajainformaation näytöt ja kuulutukset eivät toimineet vian vuoksi. Kaukojunaliikenteessä vika vaikutti väleille Pieksämäki–Jyväskylä, Seinäjoki–Vaasa, Seinäjoki–Haapamäki–Orivesi sekä Haapamäki–Jyväskylä. Näillä reiteillä korvattiin yhteensä 27 junaa linja-autoilla. Tavaraliikenteessä jouduttiin perumaan yhteensä 31 junaa Jyväskylä–Äänekoski-, Jyväskylä–Pieksämäki- ja Orivesi–Haapamäki-rataosilla. Kaapelit saatiin korjatuiksi pääosin 8.5.2020 aamuun mennessä, viimeisenä kuitenkin Seinäjoki–Ähtäri-väli vasta kyseisen päivän iltana.

Helsingin lähiliikenne häiriintyi melkoisesti 2.6.2020 Helsinki–Pasila-välin kaapelivaurion takia. Kaupunkiradoilta peruttiin joka toinen juna. Vika alkoi aamulla klo 6 ja saatiin korjattua klo 15.20. Junat ajoivat kuitenkin vielä illan harvennetusti.

Koverharin hiililiikenteessä Hangon radalla on siirrytty 25.5.2020 alkaen ajamaan junat pääsääntöisesti päiväsaikaan aikaisempien yöllä kulkeneiden junien sijasta. Näin vähennetään radanvarren asukkaiden yöllisiä herätyksiä. Palautteita on tullut erityisesti Nummelan ja Lohjan alueilta. Jos näitä Venäjältä tulevia junia kulkee enemmän kuin päivittäinen yksi pari, joudutaan käyttämään myös yöjunaa.

Hakosillan ja Riihimäen välillä syttyi 31.5.2020 alkuillasta lukuisia maastopaloja. Inkeroisista Riihimäelle kulkeneessa T 2820:ssa vaunun jarrut sytyttivät tuleen junan neljään viimeiseen tyhjään raakapuuvaunuun jääneen puujätteen. Juna pysäytettiin Hikiälle, missä pelastuslaitos sammutti vaunuissa olleet palot. Palokunnat saivat maastopalot sammutettua myöhäisillalla. Apuveturi toi T 2820:n Riihimäelle 1.6.2020 klo 0.30. Palot polttivat turvalaitekaapeleita, mistä seurasi turvalaitevikoja Tommolan ja Järvelän välille. Viat saatiin korjattua vasta 5.6.2020 iltapäivällä.

Kesämyrsky kaatoi 6.–7.6.2020 yksittäisiä puita radoille ympäri maata. Hankalin oli Vinnilän ja Kuurilan välille 6.6.2020 klo 16.55 kaatunut iso kuusi, joka kaatui R-junan 9687 päälle ja katkaisi molempien raiteiden sähköt. Kyseisen junan, kuten muidenkin illan junien matkustajat kuljetettiin bussilla. Rata saatiin kokonaisuudessaan kuntoon 7.6.2020 klo 5.20.

Suuri raideliikennepäivä oli tiistaina 2.6.2020. Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden (mm. Hangon radan, Laurila–Haaparanta-välin ja Iisalmi–Ylivieska-radan sähköistysten sekä Kontiomäki–Vuokatti-välin peruskorjauksen) lisäksi hallituksen lisäbudjettiesitys ja samana päivänä hyväksytyt isojen kaupunkien MAL-sopimukset (MAL = Maankäytön, Asumisen ja Liikenteen seudullinen suunnitelma) esittävät rahoitukset monille uusille raideliikennehankkeille, yhteensä noin miljardin arvosta. Kontiomäki–Pesiökylä-rataosa peruskorjataan raskain kiskoin ja betoniratapölkyin. Ilomantsin ja Loviisan ratoja parannetaan täsmäkorjauksin. Vaihteita vaihdetaan ympäri rataverkkoa monilla liikennepaikoilla ja pääradan korjaukset Helsingistä Tampereelle aloitetaan. Kotkan radalle rakennetaan ETCS-koerata. Leppävaara–Kauklahti-kaupunkirata toteutetaan, kunhan Espoon kaupunki osallistuu omalla osuudellaan hankkeeseen. Oulu–Kontiomäki-välille tehdään uusia junakohtauspaikkoja. Ouluun rakennetaan Oritkarin kolmioraide. Kuopion ja Kemin ratapihoja parannetaan. Vihdintien, Viikin–Malmin ja Vantaan pikaraitioteiden suunnitteluun ehdotettiin valtion rahoitus. Tampereen seudulla rakennetaan Tesoman seisake, toteutetaan Lempäälän laiturimuutokset, Nokian asema-alueen muutoshanke ja edistetään Oriveden asema-alueen kehittämistä. Valtio osallistuu Tampereen keskustasta Hiedanrannan kautta Lentävänniemeen kulkevan raitiotien kehitysvaiheeseen ja toteutukseen. Valtio myöntää avustusta myös Pirkkalan suunnan seuturaitiotien laajentamista koskevaan yleissuunnitteluun. Turussa valtion avustusta saavat Turun ratapihan muutostyöt, Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen rakentaminen ja raitioteiden suunnittelu.

Karjaan asemalla olevan ylikulkusillan uusimisen yhteydessä suljetut hissit on viimeinkin saatu takaisin käyttöön. Asemanpuoleinen hissi saatiin kuntoon 2.6.2020 ja toinen seuraavana päivänä. Itse silta avattiin autoliikenteelle jo 19.12.2019.

Skogbyn seisaketta Hangon radalla siirretään keväällä 2021 hieman Tammisaaren suuntaan. Tämä aiheutuu tasoristeyksen korvaavan alikulkusillan rakentamisesta. Uusi silta korvaa yhteensä kolme tasoristeyspaikkaa.

Uudenkaupungin radan sähköistystöistä oli kevääseen 2020 mennessä tehty noin 70 %. Uudenkaupungin keskusta-alueelle asennetaan normaalien ratajohtopylväiden sijasta 27 pyöreää ja mustaksi maalattua pylvästä. Kaupunki vastaa niiden lisäkustannuksista. Näillä halutaan jäljitellä puuta, jotta ne sopisivat normaaleja pylväitä paremmin puukaupunkimiljööseen.

Hangonsaaren ratapenkereen levitystyöt käynnistyivät Uudessakaupungissa 16.3.2020. Nykyisen pääraiteen kupeeseen tehdään uusi sivuraide ennen kaikkea sähköveturien ympäriajoa varten.

Kirkniemen liikennepaikalla pitkään pilotoidut Opastin 2010 -järjestelmän yhdistelmäopastimet korvattiin normaaleilla opastimilla huhtikuun puolivälissä 2020. Testien jälkeen normaalikäyttöön yhdistelmäopastimet jäivät vain Kehäradalle sekä Kokkola–Ylivieska-, Kemijärvi–Patokangas- ja Jyväskylä–Äänekoski-väleille. Muualla jatketaan normaaleilla opastimilla, kunnes ne poistuvat aikanaan kokonaan ETCS 2 -tason myötä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkirataliikenteelle suunnitellaan toteutettavan uudet varikot nykyisen Ilmalan tilalle. Jatkossa Ilmala jäisi vain kaukoliikenteen ja pidempimatkaisen lähijunaliikenteen käyttöön. Uudet varikot tarvitaan kaupunkiratojen päihin sekä Kehäradan varteen. Esiselvitys varikoista julkaistiin 12.5.2020. Sijoitustarkastelussa ovat olleet mukana Jäspilä (Savion ja Keravan välillä pääradan itäpuolella), rantaradan varrella Mankki, Luoma ja Vuohimäki sekä Kehäradan varrella Petas. Esiselvityksessä aluksi rakennetaan joko rantaradalle tai Kehäradalle kunnossapitovarikko, jota seuraa toisena pääradan säilytysvarikon rakentaminen Jäspilään. Tämän jälkeen toteutetaan toinen huoltovarikko joko rantaradalle tai Kehäradalle. Kun kaikki kolme uutta varikkoa ovat käytössä, loppuu myös kaupunkiratajunien siirtoliikenne Ilmalan varikon ja Helsingin välillä, mikä helpottaa Pasilan ja Helsingin välistä liikennettä antaen tilaa uudelle tarjonnallekin.

Helsingin päärautatieaseman entinen lippuhalli piti avata yleisölle kulttuuritilana 13.3.2020, mutta koronavirus siirsi avaamisen myöhemmäksi. Kulttuuritila-aika jää lyhyeksi, koska paikalle tulee ravintola 2021.

Lipunmyynti päättyy kesän aikana Tikkurilan, Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Turun asemien lipputoimistoista. Jäljelle se jää vain Helsinkiin, Järvenpäähän, Hyvinkäälle ja Tampereelle. Kaikki VR:n lipputoimistot ovat olleet kevään suljettuina koronan takia, mutta Helsinki ja Tampere avattiin jälleen 8.6.2020 alkaen.

Malmin aseman eteläpään liukuportaat ovat jatkuvasti epäkunnossa. Ylöspäin bussiterminaaliin vieviä on sentään yritetty pitää kunnossa, mutta alaspäin vieviä ei enää pitkään aikaan. Kun vielä hissikin on aika ajoin epäkunnossa, tulee liikuntarajoitteisille silloin todella pitkä kiertomatka.

Tapanilan aseman ympäristön aitoja on korotettu Helsingin kaupungin toimesta keväällä 2020. Asukkaat tekivät itse alueelle väliaikaiset korotukset lukuisten allejääntien jälkeen.

Tikkurilan vanha asema on parhaillaan remontissa. Vantaan kaupunginmuseona toimivaan rakennukseen asennetaan samassa yhteydessä toimiva hissi esteettömän liikkumisen mahdollistamiseksi. Töiden odotetaan valmistuvan syyskuussa 2020. Aseman edustalle toteutetaan lähivuosina edustava aukio, joka nimetään asemarakennuksen suunnittelijan mukaan Carl Albert Edelfeltin aukioksi.

Keravan uuden asetinlaitteen käyttöönotto siirtyy vuodella kesälle 2021. Vaativan työn asiantuntijoiden saatavuus ei ollut nyt varmaa.

Pukinmäen Kehä I:n ratasillan korjaustöitä tehdään 15.6.–31.8.2020. Työt vaikuttavat jonkin verran kaukojuniin ja bussiliikenteeseen. Ratasillan alapuoli maalataan ja sillalla tehdään betonikorjauksia. Siltatyö on nyt mahdollista, kun Keravan asetinlaitteen käyttöönotto siirtyi ensi vuoteen ja sen työn vaikutuksia oli jo suunniteltu liikenteeseen.

Tampereen tavara-asemarakennus henkilöratapihan itäsivulta siirretään heinä–elokuussa 2020 Ratapihankadun itäpuolelle. Katu oikaistaan tavara-aseman paikalle. Siirrosta on kiistelty jo toistakymmentä vuotta. Kivirakenteinen tavara-asema pystytetään keväällä 2020 puretun rautatieläisten seuraintalo Morkun paikalle.

Pinninkadun uusi rautatiesilta valmistuu Tampereella syksyllä 2020. Sillasta tehdään taidesilta, koska se on autoilijoille tärkeä maamerkki tultaessa etelästä Tampereen keskustaan ja jalankulkijoille mielenkiintoinen tutustumiskohde. Taidesuunnitelmassa toteutetaan visuaalisia elementtejä sillan pilareihin, sillan alapintaan pilarien välille, radan kaiteisiin sekä sillan tukimuureihin. Muurit verhoillaan vanhasta sillasta puretuilla kivillä. Verhouksen osaksi tulee uusia kivilaattoja, joihin toteutetaan kaivertamalla piirustuksista sekä sillan historiaan liittyvistä teksteistä muodostuva kokonaisuus. Sillan pilareiden ympärille toteutetaan muotoillut ja perforoidut teräslevyt. Pilarit valaistaan sisäpuolelta, jolloin perforointi loistaa pimeällä lyhtymäisesti ulospäin. Radan kaiteisiin toteutetaan väriliuku murrettujen oranssien ja punaisen sävyistä, joka luo liikkeen tuntua staattiseen siltaelementtiin.

Tesoman tulevan seisakkeen lyhenteeksi on vahvistettu Tso. Seisake rakennetaan Lielahden ja Nokian välille ratakilometrille 196+200.

Kiukaisissa radasta poistettiin Kauttuan radan erkanemisvaihde 29.4.2020. Kauttualle ja edelleen Säkylään vieneestä radasta on jo vuosia sitten poistettu mm. kiskotuksia isompien tasoristeysten kohdalta.

Kairokoski rataosalla Parkano–Niinisalo lakkautettiin rautatieliikennepaikkana 7.5.2020 lukien. Ratapiha ja vaihteet purettiin kevään 2020 aikana ja linjavaihdemerkit poistettiin 7.5.2020. Kairokoski oli alun perin nimeltään Parkano ja kunnan ”pääasema” Pori–Haapamäki-radalla. Se sai nimen Kairokoski 1.1.1971. Samalla Parkano-nimi annettiin uuden Lielahti–Seinäjoki-radan asemalle, joka oli aluksi ollut Uusi-Parkano.

Kaskisten radan kunnossapitoa jatketaan 2022 loppuun. Aiemmin radan kunnossapidon oli määrä päättyä jo 2020 lopussa. Radan liikenne on parin viime vuoden aikana ollut kasvussa. Vuonna 2018 Kaskisten radalla kulki 211 tavarajunaa, kun niitä vuonna 2019 kulki 332. Liikennemäärät ovat olleet kasvussa myös vuoden 2020 alkupuoliskolla. Kaskisiin on ajettu kertopuuta Punkaharjulta ja hieman myös sellua Joutsenosta. Teuvalta on lähtenyt aiempaa enemmän raakapuuta. Kaskisten radasta tehdään vuoden 2022 alussa uusi tarveselvitys, jossa arvioidaan radan jatkotilanne.

Teuvan kuormausraidetta Kaskisten radalla pidennetään 2020 aikana. Alueen kunnat vastaavat pidennyksestä, joka mahdollistaa entistä pidempien raakapuuvaunustojen kuormauksen.

Vaskiluodon ratapihan puunkuormausalue on myyty Väylävirastolta Vaasan kaupungille, joka vuokraa alueen muille toiminnoille. Raakapuuliikenne Vaskiluodosta päättyi vuodenvaihteessa 2019–2020. Käytännössä Vaasaan ei tällä hetkellä ole tavaraliikennettä rautateitse.

Pännäisten rautatieliikennepaikan kaupallinen nimi muuttui 15.6.2020 lukien. Uusi nimi on Jakobstad-Pedersöre (suomeksi Pietarsaari-Pedersöre). Kyltit vaihdettiin asemalla 10.–11.6.2020. Rautatieliikennepaikan virallinen Pännäinen-nimi, jota käytetään mm. liikenteenohjauksessa, ja lyhenne pysyvät toistaiseksi ennallaan, mutta nimen muutosta Pedersöreksi selvitetään. Varsinkin Pietarsaaren kaupunki on ajanut nimenmuutosta pitkään.

Rovaniemen VR:n entisen tavaraterminaalin toimisto-osa vaurioitui pahoin tulipalossa 5.6.2020. Rakennus sijaitsee ratapihan toisella puolella henkilöasemaa vastapäätä. Junaliikenne ei häiriintynyt palosta.

Jämsänkoski–Jyväskylä-rataosa oli poikki 10.6.2020 klo 13.30–11.6.2020 klo 2, kun Sahinmäen tunnelin (km 316) suuaukon kupeesta putosi raskas telaporakone radalle. Se oli ollut poraamassa panosreikiä kallioon myöhemmin tapahtuvia räjäytyksiä varten. Jämsän ja Jyväskylän välillä kuusi IC-junaa korvattiin linja-autoilla ja muutama tavarajuna myöhästyi reippaanlaisesti.

Myllyojan entinen asemanhoitajantalo ja kaikki asema-alueen alkuperäiset talousrakennukset on purettu. Vain asemarakennus on jäljellä. Asemanhoitaja asui erillisessä rakennuksessa ainakin henkilöliikenteen loppumiseen vuoteen 1968 asti. Alueen omistaa vieressä toimiva Kuusakoski Group Oy.

Korvenrannan tasoristeyksen tasoristeysvalolaitos otettiin käyttöön Heinolan radalla 19.5.2020 klo 14. Tämä on Schweizer Electronicin ensimmäinen Vamos-laitos Suomessa. Varoitus käynnistetään pyöräntunnistuksella, akselien laskentaa ei ole. Kesän mittaan näitä rakennetaan Heinolan radalle lisää 21 ja lisäksi toteutetaan yksi saman valmistajan Flex-puolipuomilaitos.

Kuopion matkakeskus avataan keväällä 2021. Vuonna 2019 tehty asematunnelin jatko avataan samassa yhteydessä. Matkakeskus tulee linja-autoaseman alueelle.

Kuopion Siikaniemen rata on purettu. Syksyllä 2018 aloitetut purkutyöt (ks. Tasoristeys 4/2018 s. 49) jatkuivat huhti–toukokuussa 2020. Kiskotus Iloharjusta yltää enää vain Tasavallankadun sillalle, muuten raiteistot on purettu raiteen 251 (ns. Syväsataman raiteen) rajamerkkiin asti. Loppuosa raiteesta ei ole valtion rataverkkoa, vaan on Kuopion Energian yksityisraide.

Kontiomäen asemarakennus tuhoutui täysin tulipalossa 6.5.2020. Palokunta sai hälytyksen Senaatin omistamaan rakennukseen yöllä klo 2.56. Kontiomäen koko junaliikenne oli pysähdyksissä klo 7 asti. Sähköliikenne kolmioraiteen kautta Oulusta Vartiukseen saatiin käyntiin klo 8. Muutoin liikenne Kontiomäellä hoidettiin tai avustettiin dieselvetureilla iltaan klo 18 asti. Aseman raunioiden purkutöissä 10.6.2020 vaurioitettiin liikenteenohjauksen kaapelia, mikä puolestaan aiheutti kahtena päivänä mm. huomattavia myöhästymisiä ja IC-junien 713 ja 70 korvaamisen linja-autoilla Kajaani–Paltamo–Kajaani. Vika saatiin korjattua illalla 11.6.2020.

Kontiomäen ja Rovaniemen kääntöpöydät modernisoidaan. NRC Groupin toteuttama työ käsittää rungon hiekkapuhalluksen ja maalauksen, lankutuksen ja kopin uusimisen sekä uudet sähkömoottorit johdotuksineen. Kontiomäen pöytä on töiden takia pois käytöstä 26.5.–2.7., Rovaniemen pöytä vastaavasti 27.7.–3.9.2020.

Luikonlahdella T 55888:n vaihtotyöt keskeytyivät 12.6.2020 vastaisena yönä, kun karhu tuli seuraamaan vaihtotöitä. Veturi tuli yksinään Joensuuhun ja vaunut jätettiin kohtausraiteelle 892, mistä ne käytiin hakemassa seuraavana iltapäivänä.

Saimaan kanavan uusi ratasilta otettiin käyttöön juhannuskatkossa 19.6.2020 klo 23.50–20.6.2020 klo 23.50. Uusi silta otettiin katkon jälkeen liikenteelle nopeudella 80 km/t. Jälkituennan ja radan tarkastuksen jälkeen nopeudeksi tulee 140 km/t. Vanha silta puretaan kesän 2020 aikana.

Parikkalassa ollut moottorivetokaluston iänaikainen polttoainepumppu purettiin ja siirrettiin 8.6.2020 museokäyttöön Suolahden vanhalle asemalle.

VR jatkaa HSL:n junien liikennöitsijänä myös vuoden 2021 jälkeen. HSL:n hallitus päätti asiasta 5.5.2020. Sopimus on kymmenen vuoden mittainen, ja se alkaa kesäkuussa 2021. Toisen tarjouksen jätti brittiläinen Go-Ahead Group plc; sen tarjous jouduttiin kuitenkin hylkäämään. Alun perin osallistumisilmoituksen hankintaan jätti seitsemän yritystä. Päätöksen myötä Sm5-kaluston kunnossapitäjänä jatkaa VR FleetCare, joka on kuitenkin solminut asiassa kumppanuuden sveitsiläisen Stadler Servicen kanssa. Uudessa sopimuksessa myös lähijunien siivouksen vastuu siirtyy VR FleetCarelle. Siivouksen kumppanina jatkaa RTK-palvelut.

Jt eli Junaliikenteen ja vaihtotöiden turvallisuussäännöt päivitettiin 1.6.2020 voimaan tulleeksi. Käyttöön tulivat mm. EU-säätelyn mukaiset kansainväliset radioaakkoset. Seuraava Jt:n muutos tulee voimaan kesäkuussa 2021.

Museojunaliikennöitsijöiden rekisteröintimaksut halpenevat. Liikenne- ja viestintävirasto on huhtikuussa 2020 päättänyt kohtuullistaa museotoimijoiden rekisteröintipäätösten maksua siten, että se on jatkossa puolet kulloinkin voimassa olevan ao. asetuksen mukaisesta hinnoittelusta. Rekisterissäpitomaksun sekä rautatieinfrastruktuuri- ja rautatiekalustolupiin liittyvien suoritteiden osalta sovelletaan edelleen vapautusta suoritemaksusta.

RAMI-matkustajainformaatiojärjestelmän käyttöönotto on siirtynyt. Italialaisen Almavian toimittaman MOOVA-järjestelmän viimeistely on ollut haastavaa Italian ja Suomen poikkeustilojen takia. Järjestelmä on tarkoitus saada Leppävaaran pilotoinnin jälkeen käyttöön Etelä-Suomessa 2020 aikana ja muualla Suomessa 2021.

ETCS-kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoa kaavaillaan Suomeen niin, että Kouvola–Kotka/Hamina-reitille se saataisiin testikäyttöön 2023–2024, ensimmäinen kaupallinen pilotti rakennettaisiin 2025–2026 Lielahti–Pori/Rauma-reitille ja koko maan kattavasti järjestelmä rakennettaisiin 2028–2040. Järjestelmänä käytetään tasoa 2, jossa mm. ei ole enää fyysisiä opastimia maastossa. Koko liikennöivä kalusto tulisi varustettavaksi ETCS-veturilaitteilla. Digiradaksi kutsuttu selvitys ja etenemisehdotus asiasta annettiin virtuaalisesti liikenne-ja viestintäministeri Timo Harakalle 2.4.2020. Tämän jälkeen valmisteluprojekti on jo käynnistetty. Työhön kuuluu myös uusien liikennöintiohjeiden teko; sisältö tulee muuttumaan merkittävästi nykyiseen Jt:hen verrattuna.

Kotolahden ratapihaa Kotkassa laajennetaan viidellä uudella raiteella. Työt aloitettiin toukokuussa 2020 ja viimeisetkin turvalaite- ja sähköistystyöt ovat valmiina syksyllä 2021.

Kouvola–Pieksämäki-rataosalla otettiin 26.4.2020 käyttöön Siemensin toimittama KAKO-kauko-ohjausjärjestelmä. Järjestelmä korvasi syksyllä 2001 käyttöönotetun Alcatelin/Thalesin toimittaman järjestelmän. Muutoksella ei ollut vaikutuksia asetinlaitteisiin, opastimiin eikä muuhun infraan. Savon radalla palattiin tavallaan lähemmäs alkuperäisiä juuria, kun vuosina1962–1963 valmistunut kauko-ohjaus oli juuri Siemensin toimittama. KAKOn avulla ohjataan tällä hetkellä Kouvola–Pieksämäki- ja Parikkala–Savonlinna-rataosat.

Suomen kehärata -niminen selvitys julkistettiin 15.4.2020. Ensisijaisesti tavaraliikenteelle tarkoitettua ratayhteyttä esitetään siksi, että se tarjoaisi Venäjän transitovirroille pohjoisemman reitin länsirannikolle ja vapauttaisi kaikkein kuormitetuimpia yhteysvälejä Kaakkois-Suomessa ja pääradalla. Satakunnan ja Keski-Suomen alueen kuntien vetämässä hankkeessa avattaisiin käyttöön kokonaisuudessaan uudelleen reitti Pori–Parkano–Haapamäki–Jyväskylä–Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala–Imatra–Imatrankoksi raja. Tämä tarkoittaisi myös suljettujen osuuksien Aittaluoto–Niinisalo, Parkano–Haapamäki ja Rantasalmi–Savonlinna kunnostamista ja avaamista. Liikenne hoidettaisiin alkuvaiheessa dieselvedolla ja toisessa vaiheessa rata sähköistettäisiin.

Parman Forssan ratapölkkytehdas on saanut mittavan tilauksen Väylävirastolta. Sopimus koskee ratapölkkytoimituksia vuosina 2020–2021. Muutaman hiljaisen vuoden jälkeen yhtiö pääsee hyvään työtahtiin Forssan ratapölkkytehtaalla. Länsimetron ja Tampereen raitiotien ratapölkkytoimitusten ansiosta yhtiö on voinut toimia kohtuullisella tasolla viime vuosina. Tehdas työllistää Forssassa runsaat kaksikymmentä työntekijää. Yhtiö on valmistanut vuodesta 1990 lähtien lähes kuusi miljoonaa ratapölkkyä.

GRK Rail aloitti kunnossapitoalueen 1 eli mm. pääkaupunkiseudun ratojen kunnossapitäjänä 1.4.2020. Koko Etelä-Suomen isännöinti siirtyi jo 2020 alusta yrityskaupan kautta RRM:ltä Rejlersille.

Sweco Infra & Rail sai turvallisuusluvan helmikuun 2020 alussa. Mm. nykyisen Emman kuljettajat siirtyivät yhtiön palvelukseen.

M100-sarjan metrojunia on tarkoitus hinata rataverkkoa pitkin reiteillä Ilmala–Vuosaari, Vuosaari–Pieksämäki ja Pieksämäki–Ilmala. Vaihtotyönä liikuttaessa suurin nopeus on 35 km/t. Junana liikuttaessa siirtoyksikön perässä on jarrullinen vaunu ja tällöin suurin sallittu nopeus on 80 km/t. VR FleetCare tekee metrojunien peruskorjaustöitä Ilmalassa ja Pieksämäellä. Tähän asti korjauksiin liittyvät siirrot on tehty maanteitse. Uusina Tampereella tehdyt metrojunat tuotiin metrovarikolle rautateitse. Metrojunat kävivät pitkään rautateitse pyöräsorvissa VR:n Ilmalan varikolla, kunnes metro hankki oman pyöräsorvin.

M100-metrojunan vaunupari 113+114 valmistui ensimmäisenä sarjansa saneerauksesta. Yksikkö siirrettiin 8.–9.6.2020 välisenä yönä Tka8 583:lla Ilmalan ratapihalta Vuosaaren metroaseman kääntöraiteelle. Seuraavana yönä siirrettiin vastaavalla tavalla metrovaunupari 121+122. NRC:n hoitama hinaus TYO 72583 kävi vaihtamassa suuntaansa Keravan kolmioraiteella ennen jatkoa Vuosaareen.

Jokeri-pikaraitiotien ensimmäiset vaihteet asennetaan Leppävaaraan loppukesällä 2020. Jokeri käyttää varikolla 25 metrin säteisiä ja linjalla 50 metrin säteisiä vaihteita. Ratkaisuja on sekä urakiskoilla että tavallisella 49E1-kiskotuksella. Linjalla vaihdetyyppi on YV49-50-1:6, mutta Tampereen saman tyyppisistä vaihteista poiketen 1000 mm:n raideleveydellä. Vaihteiden osat Jokerille toimittaa Vossloh-Cogifer Puolan tehtailtaan. Ne kokoonpannaan Kaipiaisissa. Vaihteenkääntölaitteet Jokerille valmistaa tšekkiläinen Elektroline.

Tampereen raitioteiden TW 6000 -tyypin koevaunu liikkui ensimmäisen kerran Hervannan varikon ulkopuolella 18.3.2020. Raitiotien ensimmäinen Transtechin valmistama vaunu tuotiin maantiekuljetuksena Otanmäeltä Tampereelle 23.5.2020.

Stadin Ratikat ei aja museoliikennettä kesällä 2020. HKL:n kanssa käydään neuvotteluja, joiden tavoitteena on liikenteen jatkaminen kesällä 2021 uudenlaisella organisaatiomallilla. Siinä liikenteen järjestävä, mahdollisesti uusi taho, saisi kustannuksiin rahoitusta kaupungilta. HKL tuki kesän 2019 loppuun asti museoliikennettä siten, että radan käytöstä, sähköstä eikä säilytystilasta peritty korvausta.

Fiskarsin kapearaiteisen rautatien toteutus on saanut uusia käänteitä, kun toisaalta Fiskars Oyj on ilmoittanut vetäytyvänsä ratahankkeesta rahallisesti, mutta toisaalta luovuttaa ns. vanhan pajan Fiskarsin kotiseutuyhdistyksen ja museon omistukseen. Tästä pajasta tulee Höyrywelholla kunnostettavan höyryveturin ja kaavailtujen vaunujen varikko ja esittelytila. Paja siirtyy museolle loppukesästä 2021, jonka jälkeen päästään rakennuksen kunnostukseen. Veturi voidaan tuoda valmiina ajokuntoisena uuteen talliinsa siten aikaisintaan 2022 alussa. Museo joutuu nyt hankkimaan niin varikon kuin radan rakentamisen rahoituksen. Aluksi rataa on tarkoitus tehdä vain pieni osuus tallille ja myöhemmin varsinainen ratalinja.

Pietarin radan 150-vuotisjuhla on peruttu. On todennäköistä, että tämän vuoden syyskuussa on vielä ulkomaan matkustusrajoituksia ja tapahtuman kansainvälisen osan ilmoittautumisetkin olisi pitänyt hoitaa jo alkukesällä 2020. Väyläviraston tilaama ja Suomen Rautatiemuseon toimittama sähköinen juhlajulkaisu ilmestyy kuitenkin alkuperäiseen aikaan 11.9.2020. Sitä on tehty kiinteässä yhteistyössä Juhla-Resiinan 2/2020 kanssa.

Museovirasto myönsi kaikille neljälle raideliikenteen kulkuneuvojen tai ratainfran kunnostukseen hakeneelle taholle avustukset vuodelle 2020. Hakijat ja saajat ovat Lasse Tauriainen höyryveturi Tr1 ”Rulla-Risto” 1096:n kattilan peruskunnostukseen 27.900 euroa, Museorautatieyhdistys Jokioisten Museorautatien radan kunnostukseen 30.000 euroa, Haapamäen Museoveturiyhdistys Ei-vaunun 22087 kunnostukseen 7.500 euroa ja Pieksämäen Höyryveturiyhdistys EFi-vaunun kunnostukseen 2.100 euroa.

Museoviraston uudeksi pääjohtajaksi on nimetty 1.4.2020 alkaen Tiina Merisalo. Ennen nimitystä Merisalo toimi Helsingin kaupunginmuseon johtajana 2003 lähtien.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Elron lisää sähköjuniinsa lastenvaunutilaa. Sähköjunista poistetaan neljä istuinta kaikkien eteisten läheltä, jolloin vapautuva tila jää lastenvaunujen käyttöön. Tähän asti vastaavaa tilaa on ollut vain C-vaunuissa. Ratkaisulla C-vaunusta vapautuu lisätilaa myös polkupyörille. Istuimia poistetaan vain sähkö-FLIRTeistä, sillä niillä matkustetaan yleensä lyhempiä matkoja kuin dieseljunilla. Ensimmäinen muutettu junayksikkö nro 1310 lähti linjalle 16.5.2020.

Koronavirus vähensi matkustajia Elronin junista muutamassa viikossa n. 80 %, mikä osaltaan vaikutti vähentävästi 29.3.2020 voimaan tulleiden aikataulujen junatarjontaan. Muita muutoksia aiheuttivat Moskovan yöjunan muutos (toki toistaiseksi pois kulusta) ja ratatyöt. Lisävähennyksiä tehtiin jo 7.4. alkaen. Matkustajamäärien lähdettyä taas nousuun junatarjontaa lisättiin 11.5. alkaen, enimmäkseen Tallinnan lähiliikenteessä. Vaikka matkustajia oli kesäkuun alussa vielä 40 % edellisvuotta vähemmän, junien määrä lisättiin normaaliksi 8.6.2020 alkaen. Rajoituksia ja bussikorvauksia jäi enää ratatöiden alaisille reiteille.

Tallinna–Pietari–Moskova juna lopetti koronaviruksen takia liikennöintinsä 18.3.2020 alkaen toistaiseksi.

Myös Ida-Virumaalla palavankiven kuljetuksissa käytettäviä Enefit Kaevandused AS:n dieselvetureita on nykyään peruskorjattu AS Ühinenud Depood’n varikolla Tallinn-Väikessä.

Tallinnan sataman raitiotien suunnittelua edeltävä tarjouspyyntö edellyttää, että reitin suunnittelu tapahtuu vuonna 2021 ja rakennustyöt alkavat seuraavana vuonna. Alkuperäisen aikataulun mukaan työt saataisiin päätökseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Rakennuskustannusten arvioidaan olevan 15–20 miljoonaa euroa. Lentokentältä satamaan päin reitti eroaa nykyisestä tullessaan Tartu maanteeltä Gonsiorille. Raitiotie kääntyy vasemmalle Gonsiorille ja jatkuu seuraavasti: A. Laikmaa–Hobujaama–Ahtri–Laeva–Kuunari–Kai–A-terminaali–Sadama–Logi–Rumbi–Kursi–Põhja puiestee ja siitä Kanutin pysäkille ja Tondiin (mahdollisesti toinen linja toiseen suuntaan Linnahallin pysäkille ja Kopliin). A-terminaalin lisäksi linja palvelisi myös Linnahallin uutta lauttasatamaa (ks. Resiina 1/2020 s. 84).

Latvia

Latvian Rautatiet ilmoitti maaliskuussa 2020 pysäyttävänsä laajan sähköistysohjelmansa. Tärkeimmät radat piti sähköistää 25 kV 50 Hz -järjestelmällä. Syynä perumiseen oli jo vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla alkanut voimakas transitotavaraliikenteen vähentyminen.

Venäjä

Kola-joen ylittävä Murmanskin radan rautatiesilta romahti 1.6.2020 suurtulvan seurauksena Kolan kaupungin ja Molotshnyjn kylän välisellä rataosuudella lähellä Murmanskia. Murmansk jäi ilman raideyhteyttä. Vaurio havaittiin jo 30.5.2020, jolloin junaliikenne keskeytettiin. Matkustajat kuljetettiin perille linja-autoilla. Korjaaminen aloitettiin, mutta silta romahti siitä huolimatta. Korvaava, vauriopaikan kiertävä ratayhteys suunniteltiin saatavan valmiiksi 23.6.2020 mennessä. Viime vuonna Murmanskin satamassa kuormattiin pelkästään hiiltä 17,6 miljoonaa tonnia.

Venäjän tavaravaunukalusto uudistuu hiljalleen 25 tonnin akselipainolle. Venäjällä perinteisiä 18-100 -tyypin telisiä vaunuja on noin miljoona ja suuremman akselipainon sallivia Barber- ja Motion Control -tyyppisillä teleillä varustettuja vaunuja noin 140.000. Uusista vaunuista noin 60–70 % saa modernit telit.

Pietarin ympäristön höyryliikenne on päättynyt toistaiseksi. Pietarin ratapihoilla höyryvetureiden käyttö on ollut koulutuksellista. Ruskealan liikenteen veturit on puolestaan jätetty kylmiksi Sortavalaan odottamaan liikenteen jatkumista. Sen sijaan kauempana Pietarista Bologoe–Ostaškov-välin liikenne jatkuu edelleen lauantaisin ajettavalla säännöllisellä höyryjunaparilla.

Ruotsi

Siinä missä muutama vuosi sitten yöjunaliikenteen tulevaisuus oli kyseenalainen Ruotsissa, tilanne on kääntynyt nyt päinvastaiseksi. Vy Tåg AB on voittanut Tukholman ja Pohjois-Ruotsin välisen yöjunaliikenteen kilpailutuksen. Liikenne siirtyy SJ:ltä norjalaisen Vyn (entinen NSB) omistamalle Vy Tåg -yhtiölle 13.12.2020. Vy Tåg on entinen Tågkompaniet, joka voitti jo parikymmentä vuotta sitten kyseisen liikenteen ensimmäisen kerran. SJ on puolestaan voittanut Tukholman ja Jämtlannin välisen yöliikenteen. Näiden ostoliikennejunien lisäksi kumpikin operaattori tulee ajamaan kuitenkin laajemmin kaupalliselta pohjalta. Vy suunnittelee ajavansa yhden päivittäisen junaparin Oslosta Pohjois-Ruotsiin ja SJ puolestaan alkaa ajaa Göteborgista Uumajaan. SJ jatkaa normaalisti myös omaa Tukholma–Malmö-yöjunaliikennettään. Alustavissa keskusteluissa on ollut myös yöjunaliikenteen ulottaminen Haaparantaan; sen operaattori ei ole vielä tiedossa.

Uusin ilmiö on Tukholmasta ajetut turistijunat Euroopan kohteisiin. Liikenne alkoi 2019 ja 2020 alussa ehdittiin jopa ajamaan Tukholmasta 16-vaunuinen junapari Venetsiaan ennen koronan aiheuttamaa taukoa. Säännöllinen yöjunaliikenne jatkuu Malmösta Berliiniin, nyt Tanskan kautta, mutta huhtikuun 2020 lopussa julkistettiin Trafikverketin suunnitelma 2022 tai 2023 aloitettavasta Malmön ja Kölnin välisestä yöjunasta. Sitä on kaavailtu myöhemmin pidennettävän Tukholma–Bryssel-reitille.

Gäddmyrin liikennepaikalla Malmiradalla Kiirunan eteläpuolella suistui 22.1.2020 yhteensä 14 täydessä lastissa ollutta malmivaunua kiskoilta. Rata saatiin auki vasta 6.2.2020. Vaikka Malmiradalla tapahtuu haastavan ilmaston takia katkoja silloin tällöin, oli tämä katko poikkeuksellisen pitkä. Korjaustyöt ja vaunujen romutus jatkuivat kevääseen. Gäddmyr oli arvioitu jo etukäteen mahdollisen vauriotilanteen kannalta erittäin haastavaksi. Lähin tie on lähes 10 kilometrin päässä. Korjauskalusto ja koneet piti tuoda paikalla rautateitse. Alustavasti suistuminen johtui vaihdeviasta. Kiiruna–Jällivaara-välillä radassa on vielä BV50-kiskot ja puuratapölkyt, kun muut osat Malmiradasta on vahvistettu raskaammilla kiskoilla ja betoniratapölkyillä.

LKAB:n tyhjän malmijunan 68 vaunusta 14 suistui raiteilta 13.6.2020 illalla ennen klo 18.30 napapiirin ja Murjekin välillä. Onnettomuus keskeytti junaliikenteen molempiin suuntiin Boden–Jällivaara-välillä. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. SJ korvasi yöjunansa linja-autoilla Luulajasta/Bodenista Kiirunaan ja Riksgränseniin (siitä Norjaan junakaan ei koronaviruksen takia olisi kulkenut). Koronaviruksen aiheuttaman matkustajakadon seurauksena junaa kohden riitti yksi linja-auto. Myös Norrtåg turvautui linja-autokuljetuksiin. Rata saatiin kuntoon 18.6.2020 illansuussa.

Vähemmän tunnettu päivittäinen malmijunareitti Ruotsissa on Pitkäjärveltä Narvikiin Norjaan. Kaunis Iron -yhtiön liikennettä operoi Railcare, joka on muutoin erikoistunut ratatyökoneisiin, kuten lumenpoistokalustoon ja sepelinpuhdistuskoneisiin. Liikenteessä on neljä TRAXX 185 -veturia, kolme dieselvaihtoveturia ja 132 vaunua. Junissa on 32–36 vaunua, päivittäin ajetaan kaksi junaparia, joskus kolmaskin. Vaunujen akselipaino on 30 tonnia. Kaunis Ironin Pitkäjärven varikkorakennus valmistui 2019. Siinä on tilat niin vetureiden kuin malmivaunujenkin huollolle.

Tanska

DSB tilasi helmikuussa 2020 kahdeksan 13-vaunuista matkustajajunarunkoa Talgolta. Junia tullaan käyttämään Kööpenhaminan ja Hampurin välisessä liikenteessä, mistä ne vapauttavat nykyiset IC3-junat. Toimitukset alkavat 2023. Myös Saksan DB tilasi 2019 vastaavia junia. DB:n junat saavat toiseen päähän ohjausvaunun, mutta DSB:n junat eivät. Tanskalaisia junia tullaan vetämään Vectron-vetureilla, nykysuunnitelmien mukaan veturi junarungon kummassakin päässä.

Kööpenhaminan ”kevytrakenteisen rautatien” eli letbanen pitäisi valmistua 2025 reitille Ishøj–Glostrup–Lyngby. Suomalaisella termillä rata on pikaraitiotie. Hovedstadens Letbane on päättänyt, että uudet junat saavat vihreän värityksen. Siemens toimittaa radalle 25 Avenio-junaa. Sama tyyppi on käytössä mm. Haagissa ja Münchenissä. Yhden yksikön pituus on 37 metriä.  Kööpenhaminan järjestelmä on jo kolmas ”letbane” Tanskassa. Aarhusin ympäristön järjestelmä avattiin ensimmäisiltä osuuksiltaan 2017 ja Odensen letbane avataan syksyllä 2021. Aarhusissa käytetään Stadlerin Tango- ja Variobahn kalustoa. Odenseen tulee Variobahn-vaunut.

Itävalta

Jenbachista alkava Achenseebahn asetettiin konkurssimenettelyyn 25.3.2020 ja rautatien 17 työntekijää irtisanottiin. Tällä 1000 mm raideleveyden radalla on liikennöity aina yksinomaan höyryvetureilla, jotka ovat pääosin vuodelta 1889. Radan sähköistämistä on suunniteltu useasti ja radan omistukseen on hankittu pari vuotta sitten käytettyjä moottorivaunuja Appenzellerbahnilta Sveitsistä. Tirolin osavaltio ja kunnat pyrkivät hankkimaan radan kunnostukselle rahoituksen niin, että liikenne voitaisiin aloittaa uudelleen 2021. Sen sijaan sähköistystä ei toteuteta ainakaan tässä vaiheessa.

Japani

Japanin ensimmäistä kuljettajatonta Shinkansen-testiosuutta suunnitellaan Joetsu Shinkansenille Niigatan aseman ja 5 km päässä olevan varikon välille. Järjestelmää tullaan testaamaan uusissa E 7 -sarjan junissa.

Australia

Australian tunnetuin museorautatie Zig Zag Railway Sydneyn lähellä on kärsinyt poikkeuksellisen pahasti maan pensaspaloista. Lokakuussa 2013 rata vaurioitui pahoin ja sen korjaustyöt olivat valmistumassa vuosien uurastusten jälkeen. Vuodenvaihteen 2019–2020 uusi palo tuhosi jälleen radan rakennuksia, turvalaitteita ja vaunuja. Onneksi palokunnat ja vapaaehtoiset pystyivät pelastamaan kaikkein arvokkaimman liikkuvan kaluston ja asemarakennuksen. Nimi Zig Zag tulee radan muodosta, missä välillä suuntaa vaihtamalla noustaan rinnettä ylös.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Eero Heinonen, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Timo-Pekka Lange, Helena Lehtimäki, Jarno Leinonen, Nikolas Lintulaakso, Matti Mesimäki, Jorma Neuvonen, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Kimmo Pyrhönen, Kalle Renfeldt, Heikki Rummukainen, Jukka Ruuskanen, Tino Sahisalmi, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Aldo Siig, Teemu Sirkiä, Jukka Tuominen, Simo Tuominen, Jukka Tölkkö, Juha-Pekka Viitanen, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen.