TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET MARRASKUU 2020–TAMMIKUU 2021

Uudet rekisteröinnit

• 3 Dr20 (92 10 2102 202-2, 92 10 2102 205-5 ja 92 10 2102 208-9)
• 23 Sggrrs (ns. Finnowagon-vaunuja)
• 1 BT (01390)

Muutettu kalusto

•  2 Edb (50 10 2697 404-5 ja 50 10 2697 406-0) sarjaan CEd (50 10 3697 404-3 ja 50 10 3697 406-8)

Romutettu kalusto

• 6 Dv12 (2702, 2703, 2715, 2721, 2724 ja 2760)
• 20 Eil (25001, 25002, 25004–25006, 25008, 25012, 25017, 25020, 25021, 25023, 25025, 25027, 25031–25033, 25035, 25037, 25039 ja 25041)
• 3 Eilf (25201, 25204 ja 25205)
• 1 Eip (23129)
• 1 Eipt (27369)
• 3 Ems (21563, 21568 ja 21569)
• 2 Ex (26301 ja 26304)
• 1 Rk (27817)
• 33 Hbi
• 1 Hkba
• 1XOe

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2021.

Sr2 3208 vaurioitui IC 111:n vetäjänä Mäntsälän ja Sipilän välillä 4.3.2021. Matkustajat siirrettiin linjalla Z 9859:n kyytiin. Veturin kuljetus Ilmalaan oli monivaiheinen: ensin hinattuna 5.3.2021 Mäntsälän vetoraiteelle, sitten etupää aputeleillä 6.3.2021 Haarajoelle, edelleen 7.3.2021 Hiekkaharjuun ja viimein 8.3.2021 Ilmalaan.

Sr3 3335 (91 10 3103 335-8) ja 3336 (91 10 3103 336-6) hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 28.1.2021. Noutajana junassa Vet 11632 toimi Dv12 2649.

Dr19-vetureista ensimmäisen pitäisi tulla Stadlerin tehtailta Espanjasta Suomeen alkusyksyllä 2021.

Dr20-veturit 29013 ja 29014 tuotiin Hankoon ms Rochefortilla suoraan Turkista 9.1.2021. Ne hinattiin hakemaan tulleen Dr20 29015:n voimin junana Vet 17305 Kouvolaan 12.1.2021. Dr20-vetureista kahden viimeisemmän, 29011 ja 29016, on tätä kirjoitettaessa suunniteltu saapuvan meritse Hankoon 25.3.2021. Tällöin kaikki yhdeksän Dr20-veturia ovat Suomessa.

C30-M -veturia kaavaillaan käytettävän Operailin raskaassa vaihtotyössä Virossa tai Suomessa. Sitä ei ole tarkoitettu linjakäyttöön. Uudistettu C30-M -dieselveturi on Operailin ja tšekkiläisen CZ Loko -yrityksen yhteishanke. Veturi rakennettiin uudelleen ja koottiin Operailin Tapan varikolla Virossa. Veturin runko ja alusta ovat alun perin peräisin GE С30-7Ai -veturista, moduulit toimitettiin CZ Lokolta.

Sm2-junien suuren vikaantumismäärän takia Kouvolan ja Helsingin välinen junapari Z 9806/9849 ajettiin veturivetoisena 8.2.2021 illasta 22.2.2021 aamuun. Junapari sai täksi ajaksi uuden numeron 232/231. Normaalisti junaparissa on kolme Sm2-runkoa. Koska liikennekelpoista Eil-kalustoa ei ollut riittävästi, ajettiin korvaava juna vaunukalustolla Ed + Ed + Ed + EFits + Ed (= suunnassa Helsinki–Kouvola). Tosin  9.2.2021 Z 231:n kokoonpano oli saapuneesta IC 38:sta Helsingissä otettu Sr2 + Ed + Edfs + ERd + CEd + Edo eli siis Z-junarungossa oli ravintolavaunukin – tosin ilman palvelua.

Sm3-juna 7001 ajoi toistaiseksi viimeisen kaupallisen ajonsa 23.3.2021 Vaasasta Helsinkiin junana S 46, minkä jälkeen se jätettiin Ilmalan varikolle seisomaan.

SmX-junia eli Sm2:t ja viimeiset Eil-vaunut korvaavia uusia lähiliikennejunia hankittaneen ensi vaiheessa 25. Myöhemmin optiona niitä voidaan hankkia lisää korvaamaan myös Sm4-junat. Kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Dm12-moottorivaunuissa on ollut lukuisia tulipaloja niiden käyttöaikana. Ohessa on kooste Tasoristeys-palstalla vuosien mittaan uutisoiduista paloista. Käytössä olleista 16 vaunusta yhdeksässä on ollut paloja, kahdessa vaunuista kahdesti eli tulipaloja on ollut ainakin 11.

• 4401: Skogby 10.4.2013 junassa H 388; pienehköt vauriot 
• 4402: Huutokoski 15.10.2018 junassa H 720; vaurioitui pahasti
• 4404: Dragsvik 3.1.2018 junassa H 389; vähäiset vauriot
• 4405: Karjaa 25.6.2011 junassa H 389; vähäiset vauriot ja Tuuri 30.8.2013 junassa H 485; vähäiset vauriot
• 4409: Orivesi 3.7.2019 junassa H 424; pienehköt vauriot
• 4410: Lappohja 21.12.2009 junassa H 394; kohtalaiset vauriot ja Asunta 27.6.2012 junassa H 481; vähäiset vauriot
• 4412: Vilppulan ja Kolhon väli 14.5.2020 junassa H 429; vaunu paloi tasoristeysonnettomuudessa erittäin pahoin
• 4413: Niemisjärvi 5.3.2007 junassa V 1677; pienet vauriot
• 4416: Punkaharju 21.6.2012 junassa H 746; kohtalaiset vauriot

Vaunuista 4403, 4406–4408, 4411, 4414 ja 4415 ei ole palotietoja.

Dm12 4413 sai kolhun 19.2.2021, kun Savonlinnaan matkanneen junan HDM 745 eteen ajoi henkilöauto Palorannan tasoristeyksessä hieman Punkaharjun aseman eteläpuolella. Paikalla on valo- ja äänivaroituslaitos. Henkilöautossa loukkaantui kaksi henkilöä lievästi.

M100-metrojunan ensimmäinen siirto rautateitse Vuosaaresta Pieksämäelle toteutettiin 13.12.2020. Samalla alkoi junien sarjasaneeraus. Aiemmin protosaneeratut kaksi vaunuparia vietiin maantiekuljetuksina korien käsittelyyn Pieksämäen konepajalle. Ne siirrettiin rautateitse vain saneerauksen jälkeen Ilmalasta Keravan kolmioraiteella kääntyen Vuosaareen. Ensimmäisenä kiskoitse FleetCaren saneerattavaksi Pieksämäelle matkasi vaunupari 128+127. Metro haettiin VR:n veturilla Vuosaaren metroaseman kääntö-/yhdysraiteelta. Koska Dv12 ei mahdu Vuotien bussipysäkiltä Golfaajanraitille vievän kevyen liikenteen ylikulkusillan alle, hinattava yksikkö oli työnnetty virrattomalle osuudelle oikeaan kohtaan kahdella muulla metrojunayksiköllä. Lupaehtojen mukaan valtion rataverkolla junana liikennöitäessä (80 km/t) metrojunan läpi vedetään väliaikainen jarrujohto ja junan viimeisenä on jarruvaununa toimiva henkilövaunu, käytännössä A 17. Näin junaan saadaan riittävä jarruvoima. Metrojunan jarrut eivät ole käytössä. Vaihtotöissä 35 km/t asti jarruvaunu ei ole välttämätön. Metrojunan kompressori ei kehitä ilmanpainetta vaunuparin ollessa ”kylmänä”. Seuraavat siirrot Pieksämäelle olivat 20.12.2020, 10.1.2021 ja seitsemän viikon tauon jälkeen jälleen 28.2.2021. Ensimmäinen siirto takaisinpäin Ilmalaan toteutui 27.12.2020, jolloin vaunupari 127+128 palautettiin maalattuna etelään. Seuraava kuljetus Pieksämäeltä Ilmalaan ajettiin 10.–11.1.2021 välisenä yönä ja tämän jälkeen 24.1.2021. Siirtoja Pieksämäelle riittää lähivuosina, sillä hankkeessa peruskorjataan ensin kaikkiaan 39 Valmetin/Strömbergin vuosina 1979–1984 valmistamaa M100-metrojunaa ja niiden jälkeen 12 Bombardierin vuosina 2000–2001 valmistamaa M200-metrojunaa. Kunnostushankkeen suunnitellaan valmistuvan 2023 loppuun mennessä.

Tka8 567 ja 578 on myyty NRC:ltä VR Kunnossapidolle eli FleetCarelle 26.10.2020. Ratakuorma-autoja on käytetty mm. metrojunien siirroissa niiden saneerausmatkoilla.

Tve3 473 eli aiemmalta tyyppimerkiltään ja numeroltaan Vv13 1772 liikkui Toijalan Veturimuseon alueella 9.1.2021 omin voimin ensimmäistä kertaa museoaikana. Veturia on kunnostettu Museoveturiseura ry:n ja Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n yhteistyönä. Veturi tullaan siirtämään Vierumäelle.

Otso 2 442:n kunnostus ajokuntoon on jatkunut Hyvinkään konepajalla Finndampf Oy:n toimesta. Veturin omistaa Haapamäen Museoveturiyhdistys ry. Tämän entisen Hyvinkään konepajan veturin odotetaan valmistuvan kevään aikana. Veturi on maalattu konepajan aikaiseen oranssiin väriin.

Meeri-mittausvaunulla on tehty 1.2.2021 alkaen kaikki rataverkon perusmittaukset.  Emma-vaunua käytettäneen vain joihinkin erikoismittauksiin. Vielä 2020 molemmat vaunut kiersivät säännöllisesti rataverkkoa. Meerin mittaustekniikka poikkeaa merkittävästi aiemmasta mittaustekniikasta. Samalla helmikuun alusta käyttöön otettiin uudet mittaustoleranssit ja mittauksen toimintamallit.

Tk3 1150:lle eli Toijalan Veturimuseossa olevalle VR:n omistamalle Pikku-Jumbolle on etsitty uutta sijoituspaikkaa, jotta vapautuvaan tilaan saataisiin sijoitettua muuta museokalustoa.

Tr1 1096:n tuleva kattila nro 5305 eli entinen Risto 1071:n alkuperäinen kattila eteni 2021 alussa vesipainekoevaiheeseen Hyvinkään konepajalta vuokratuissa tiloissa. Kattila hyväksyttiin 26.2.2021. Tämän veturin ”sydämen” kunnostuksen jälkeen työ on keskittynyt alustaan, pyörästöön ja kokoonpanoon. Tenderi on kunnostettu Forssassa ja hyttikin on jo valmis. Veturin omistaa Finndampf Oy.

Vr1 667 eli Kotkan Kantasataman muistomerkkiveturi siirrettiin 27.1.2021 vaunuineen pienen matkaa Puuvenekeskuksen luo alueen alkavien rakennustöiden takia.

Makuuvaunuja hankitaan VR:lle yhdeksän lisää. Käynnistyneeseen kilpailutukseen liittyy myös kahdeksan autovaunun hankinta. Hankinnan optiona vaunuja voidaan hankkia myöhemmin lisää korvaamaan sinisiä makuu- ja autovaunuja. VR:n yöjunakalusto koostuu nykyisin 80 makuuvaunusta, joista 50 on kaksikerroksisia ja 30 yksikerroksisia (sinisiä) vaunuja. Lisäksi käytössä on 33 autovaunua, joista 15 on uudempia ja loput 18 vanhempia sinisiä autovaunuja. Lisäksi yöjunakokoonpanoissa on mukana ravintola- ja päivävaunuja. VR myös muokkaa yöjunia varten 2021–2022 yhteensä 10 kaksikerroksista Ed-päivävaunua matkatavaratilallisiksi vaunuiksi.

ERd-ravintolavaunuja on haettu Škoda Transtechin Otanmäen tehtailta. Vuorossa oli 10.2.2021 tuliterän ERd 28727:n haku ja 10.3.2021 haettiin 28731.

Ex-vaunujen käyttö on korona-aikana vähentynyt olemattomiin. Vuoden 2021 alusta vaunuja on saattanut nähdä ainoastaan lisävaunuina Rovaniemen yöjunissa. Veturivetoisissa IC-junissa ja vararungoissa ne on korvattu Ed-vaunuilla, kun matkustajamäärät ovat yleisesti romahtaneet.

Helsingin vararungon päivittäinen päivystäminen Helsingin ratapihalla päättyi ainakin toistaiseksi 8.11.2020. Tämän jälkeen runko on ollut sijoitettuna Ilmalan varikolle. Tosin joulunajan liikenteessä 21.–23.12.2020 runko päivysti taas Helsingissä. Vararungon ajatuksena on ollut saada se nopeasti käyttöön häiriötilanteessa; Ilmalasta rungon saaminen ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, varsinkaan jos sitä ei ole miehitetty. Tästä johtuen sitä ei ole juuri käytetty, vaan häiriötilanteissa on muutettu herkemmin runkokiertoja Helsingin asemalla. Rungon kokoonpano on nyt Edb+Ed+Rx+Ed+Ed+Expt. Ex-vaunut jäivät rungosta pois tammikuussa 2021.

Teräskorisia matkustajavaunuja vietiin vuoden 2020 lopussa Turusta romutettaviksi Myllyojalle yhteensä 33 vaunua neljänä eri junana. Turusta lähti 23.11.2020 kuusi vaunua (Eilf ja 5 Eil), 7.12.2020 kymmenen vaunua (Eilf, 2 Ex ja 7 Eil), 14.12.2020 yhdeksän vaunua (Eilf ja 8 Eil) ja 21.12.2020 kahdeksan Ex-vaunua. Siirrot jatkuivat helmikuussa 2021, kun nyt vuorostaan Ilmalan ratapihalta vietiin 8.2.2021 Lahteen yksi Expt ja seitsemän Ex-vaunua; vaunut vietiin Myllyojalle seuraavana päivänä. Seuraavaksi Ilmalasta vietiin Lahteen 15.2.2021 kolme Expt- ja viisi Ex-vaunua; vaunut vietiin edelleen Myllyojalle vasta 10.3.2021. VR:n poistosuunnitelmaan 2020 syksyllä ja 2021 kuuluu 35 Eil-vaunua, 5 Eilf-vaunua, 50 sinistä vaunua, 39 yksikerroksista IC-vaunua, 22 Sm1-junaa ja 14 Sm2-junaa. Poistotavat ovat museokäyttöön myynti tai romutus.

Junakulttuuriyhdistys ry on ostanut CEmt-makuuvaunut 24052, 24069 ja 24077, päivävaunut Eipt 27379, EFiti 23654, 23656, 23660 ja 23661, Eifet 25303 sekä Sibeliuksen aggregaattivaunun Fey 29951. Lisäksi Expt 26409 on varattu yhdistykselle. Yhdistys on hankkinut jo aiemmin Kihniössä seisseet vaunut (ks. Resiina 4/2020 s. 37) Eit 23104, Rkt 23808 ja A 50.

Sinisten matkustajavaunujen alkuvaiheista kerrotaan 2020 lopussa ilmestyneessä Esslingenin konetehtaan valmistamista matkustaja- ja tavaravaunuista kertovassa saksankielisessä kirjassa Fotoalbum der Maschinenfabrik Esslingen Personen- und Güterwagen. Mukana on 18 valokuvaa VR:lle toimitettujen vaunujen rakentamisesta ja laivauksesta. Kirjan on kustantanut Verlag Podszun.

Haapamäen Museoveturiyhdistys nouti 22.–23.1.2021 Oulun Nokelasta Haapamäelle Eip-vaunun 23164. Vaunussa on vielä ns. punainen sisustus. Siirtojunan V 12922 veturina oli Dv15 1991. Menomatkalla 21.–22.1.2021 junana V 12921 Haapamäeltä siirrettiin Ouluun entinen Höyryveturipuistossa ollut Ei 22655, jonka Finndampf Oy on hankkinut.

BG 040165-3 eli entinen Osg-suurkuomausvaunun puukorinen apuvaunu on Hyvinkään konepajan tiloissa, missä Suomen Rautatiemuseo kunnostaa työvaunua museon verstasvaunuksi. Vaunu kunnostetaan ulkoisesti harmaaseen työvaunuasuun.

Bt 01172 eli Höyryveturimatkat 1009 Oy:n sininen/valkoinen 99 10 9510 172-1 oli huutokaupassa helmikuussa 2021. Alun perin vaunu oli postivaunu Po 9907 vuodelta 1930. Yhtään tarjousta ei kuitenkaan lähtöhintaan tullut.

Gb 52857:n kori siirrettiin joulukuun 2020 alussa Kempeleeltä Nivalan asemalle. Vaunuun sisustetaan asemalla toimivan hotellin sauna. VR on hylännyt vaunun syyskuussa 1972.

Lohjan aseman museokalusto sai täydennystä, kun Tka7 237 veti työkuntavaunun XT 01660 Turusta Lohjalle 12.2.2021. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen operoima siirtojuna kulki numerolla V 12920.

Finnowagon-tavaravaunuista koottu kokojuna otettiin käyttöön 4.1.2021. Näitä Sggrrs-kaksoisvaunuja tuli liikenteeseen 23. Kalusto on kulkenut aluksi pyriittikuljetuksissa Ruokosuon ja Pyhäsalmen välillä, sittemmin myös Ruokosuon ja Ykspihlajan välillä. VR Transpointin tavoitteena on ottaa käyttöön yhteensä 50 Finnowagon-kaksoisvaunua 2021 aikana.

Venäläisiä lumityökoneita ei vuokrattu Suomeen talvella 2021 koronatilanteen ja sitä kautta RZD:n työntekijöiden maahanpääsyn epävarmuuden takia. Tarkoitus oli vuokrata SM-7 -lumensyöjäjuna ja POM-puhallusvaunu. Testejä jatkettaneen ensi talvena.

Operail Finland Oy:lle myönnettiin 11.12.2020 yhtenäisen turvallisuustodistuksen muutos koskien vaarallisten aineiden kuljetusten sisällyttämistä turvallisuustodistukseen.

Operail Finland aloitti 7.2.2021 alkaen päivittäisen junaparin Kotkan Mussalon ja Vainikkalan välillä, kun T 7312 lähti Vainikkalasta Mussaloon. T 7311:n lähtö Mussalosta on klo 13.38 ja T 7312:n lähtö Vainikkalasta klo 19.12. Kuljetusten antaja on Oiltanking Finland Oy. Junissa kuljetetaan sekä säiliövaunuja että VAK-kontteja avovaunuissa. VR Transpoint on vetänyt aiemmin vastaavat kuljetukset, joten kyseessä ei ole uusi liikenne. Tähän asti Operail on liikennöinyt vain reitillä Vainikkala–Kouvola–Lappohja (Koverharin satama).

Vuosaaren ja Kiinan välinen junaliikenne on jatkunut keskimäärin yhden junaparin viikkotahdilla. Etelä-Suomen ja Kiinan välinen konttijunaliikenne alkoi 2018, aluksi lähtöjä oli yksi joka toinen viikko. Keväästä 2020 alkaen lähtöjä on ollut viikoittain, välillä kuusi kuukaudessa. Määrää ei kannata liikaa kasvattaa, koska tuontijunille pitää aina saada vientikuorma myös paluusuuntaan. Kokonaisuudessaan Kiinan rautatiereiteillä Euroopan suuntaan on ollut ruuhkaa mm. koronan vähennettyä melkoisesti lentotarjontaa. Kiinasta Suomeen liikennöidään nykyään kahta reittiä: pohjoisempaa reittiä Siperian radan ja Mongolian kautta ja etelämpää reittiä Kazakstanin kautta. Edellisen kuormausasemia Kiinassa ovat Jinan ja Suzhou ja jälkimmäisen Ningbo ja Chongqing. Aiemmasta Hefeistä ei lähtöjä enää ole. Suomessa Kiinan liikenne on nyt keskittynyt Vuosaareen. Nopeimmillaan Kiinan ja Vuosaaren välinen matka hoituu 10 päivässä. Suunniteltu jatkoliikenne rautateitse Tornioon, Ruotsiin ja Norjaan ei ole alkanut. Ensimmäistä muutaman vaunun rautatiekuljetusta on kaavailtu Tornioon vuoden 2021 aikana.

Fintraffic Raide Oy on rautateiden liikenteenohjausyhtiö Finrail Oy:n uusi nimi 1.1.2021 alkaen. Kaikki liikennemuodot kattavan emoyhtiön nimi on nyt Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy.

Kehäradan junien numerot muutettiin 13.12.2020 alkaen. Kaikki junat kuuluvat nyt 8000-sarjaan. P-junat ovat sarjassa 8600–8799 ja I-junat sarjassa 8800–8999. Parittomat ja parilliset numerot kulkevat edelleen sekaisin kulkusuunnasta riippumatta. Keravan suunnan K-junat ovat sarjassa 9000–9399. Kehäradan muutokset vaihtoivat myös Toijala–Tampere–Nokia M-junien numerot sarjaan 9981–9998.

VR:n yksinoikeus kaukojunien matkustajaliikenteeseen oli voimassa viimeistä päivää 31.12.2020. Käytännössä muita henkilöliikenneoperaattoreita ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

Ostoliikennesopimus vuodelle 2021 VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön välillä allekirjoitettiin 17.12.2020. Sopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja. Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten. Vuoden 2021 aikana sopijapuolten on tarkoitus sopia yhdeksänvuotisesta ostoliikennesopimuksesta, mihin sisältyisi myös SmX-moottorijunien hankinta ja uutta junatarjontaa. Siihen kuuluu tärkeänä osana esteettömän liikkumisen mahdollistaminen.

Kaukojunavuoroja vähennettiin 11.1.2021 alkaen 17 % kulkutaudin aiheuttaman matkustajamäärien vähentymisen takia. Nämä junat ovat markkinaehtoista liikennettä, joka ei sisälly edellä kerrottuun ostoliikennesopimukseen. Vähennykset eivät koske taajamajunia ja yöjunia. Vähennykset painottuvat pääosin maanantain ja torstain välille. Eniten kaukoliikenteen vuoroja vähennettiin Helsingin ja Tampereen väliltä. Toiseksi eniten vuoroja poistui Tampere–Seinäjoki-väliltä. Heikennyksiä tuli myös Vaasan radalle, rantaradalle ja Helsinki–Kouvola-välille. Hiihtolomaviikoille 8 ja 9 palautettiin yksi Helsingin ja Vaasan välinen junapari, mutta jälleen 15.3.2021 tehtiin vähennyksiä yhden Kajaanin junaparin osalta. Yksittäisiä vähennyksiä on tulossa lisää 28.3.2021 alkaen. Junien matkustajamäärät ovat olleet pitkään jo noin puolet normaalista tasosta.

Ravintolavaunut suljettiin päiväjunissa 8.3.2021 alkaen kolmeksi viikoksi koronarajoitusten takia. Sama tapahtui keväällä 2020 kulkutaudin kiihtyessä. Tällä kertaa kuitenkin yöjunissa ravintolavaunut pidetään auki hyttiin ja omalle paikalle toimitettavia tilauksia varten.

Maskipakko tuli voimaan VR:n matkustajajuniin HSL-liikennettä lukuun ottamatta 11.3.2021 alkaen. HSL-liikenteessä sama astui voimaan 13.3.2021.

Valvontamaksu otettiin käyttöön 1.2.2021 alkaen linjatunnuksellisissa, eli D-, G-, M-, R-, T- ja Z-junissa. Lähiliikennekonduktööri voi määrätä maksun liputtomille matkustajille. Maksun suuruus on 80 euroa. HSL-alueen lähijunissa lippujen tarkastustoiminnasta vastaa edelleen HSL, sen sijaan vuoden 2021 alusta HSL:n tarkastajat eivät enää ole toimineet muualla maassa. Vain HSL:n tarkastajat voivat antaa lakisääteisen tarkastusmaksun.

VR:n nettisivujen reittikohtaiset pdf-muotoiset aikataulut ilmestyivät takaisin 18.12.2020. Aluksi esille tulivat aikataulut ajalle 11.1.–27.3.2021. Aikatauluissa ovat mukana edellä kerrotut koronan vuoksi ”perutaan toistaiseksi” -junat omalla värikoodillaan. Lähiliikenteestä mukana ovat vain kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. 

Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön toimitusjohtajana aloitti 1.1.2021 Laura Kuistio. Hän jäi virkavapaalle Väyläviraston hallinto- ja oikeuspalvelut -toiminnon johtajan tehtävästä. Lohjan kautta kulkevan radan suunnitteluvastuu siirtyy asteittain Väylävirastolta uudelle hankeyhtiölle. Tällä radalla ollaan jo ratasuunnitteluvaiheessa, jossa mm. kuntien kanssa sovitaan yhteiset ratkaisut ja arvioidaan tarkkaan ympäristövaikutukset.

Suomi-rata Oy:n vt. toimitusjohtajana toimii Janne Salonen Tampereen kaupungilta. Suomi-rata valmistelee Helsinki–Tampere-välin nopean yhteyden suunnittelun rakentamisvaiheeseen asti. Suunnittelu on vasta alussa.

Itärata linjattiin 21.1.2021 valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kulkevan Keravan pohjoispuolelta Porvoon ja Lapinjärven kautta Korialle. Neuvottelut hankeyhtiön muodostamiseksi aloitettiin 11.3.2021. Tuleva hankeyhtiö aloittaa ratayhteyden suunnittelun tältä Lapinjärven reitin pohjalta. Ratojen rakentamispäätökset tehdään erikseen.

Reissujuna-matkanjärjestäjän kaavailema Helsingin ja Vuokatin välinen elämysjunapari siirrettiin pääsiäisestä 2021 helmikuun 2022 loppuun. Juna kulkisi pohjoiseen 19.2. ja etelään 26.2.2022. Liikennöitsijäksi Reissujunat suunnitteli jo täksi kevääksi Haapamäen Museoveturiyhdistystä. Reissujuna on Suomen Elämysjunat Oy:n aputoiminimi.

Valtion rataverkkokartta ilmestyi 1.1.2021. Siitä on tehty painettu julisteversio, mutta kartta on myös saatavissa sähköisesti osoitteesta https://vayla.fi/vaylista/rataverkko.

Mainospaikoista rautatieasemien laiturialueilla vastaa 2021 alusta seuraavan 10 vuoden ajan kuopiolainen Mediateko Oy. Laiturialueiden mainospaikat kilpailutetaan 10 vuoden välein.

Rautatiehallituksen ja sittemmin VR pääkonttorin tiloihin rakennettu hotelli Hotel Grand Central avataan 15.4.2021.

Kaisantunnelin työmaa levittäytyi 3.1.2021 alkaen myös Helsingin päärautatieaseman länsisivulle, kun raiteiden 18 ja 19 pituuksia lyhennettiin. Itäsivulla työmaa aloitettiin jo marraskuun 2020 lopussa.

Espoon kaupunkiradan toteutuspäätös tehtiin 14.1.2021, kun Väylävirasto sekä Espoon ja Kauniaisten kaupungit allekirjoittivat sopimuksen hankkeen toteuttamisesta. Espoon kaupunkirata on samalla Helsinki–Turku-reitin nopean junayhteyden (ns. Tunnin juna) ensimmäinen vaihe. Hankkeessa toteutetaan kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välille nykyisten raiteiden viereen. Espoossa nykyisen Kaupunginkallion läpäisevän tunnelin viereen rakennetaan toinen kaksiraiteinen tunneli.

Turku–Kupittaa-välin kaksoisraiteen ja Turun ratapihan uusiminen aloitetaan toukokuussa 2021. Töiden on suunniteltu valmistuvan 2024.

Viheriäisten radan kaasuliikenne päättyi 2020 lopussa. Tämä liittyy Naantalin öljyjalostamon sulkemiseen. Vaunuryhmät kulkivat Neste Oy:n Naantalin ja Porvoon jalostamoiden välillä. Viheriäisiin kaavaillaan kuitenkin uusia toimintoja ja siksi Viheriäisten rata suunnitellaan kunnostettavan noin 2,5 km:n matkalta viereisen kantatie 40:n (E 18) nelikaistaistamisen yhteydessä.

Naantalin sataman viljajunaliikenne jatkui jälleen 16.2.2021 alkaen keskitalven tauon jälkeen. Syksyn 2020 viljaliikenne päättyi 11.11.2020.

Hangon asemarakennus vuodelta 1952 on ollut Senaatin Asema-alueet Oy:n huutokaupassa helmi–maaliskuussa 2021. Rakennus on suojeltu.

Karjaa–Hanko-välin matkustajajunat korvataan radan sähköistystöiden takia linja-autoilla 7.6.2021 alkaen. Katko on nyt sovittu nykyisen aikataulukauden loppuun eli 11.12.2021 asti, jatkuen kuitenkin ilmeisesti pidempäänkin.

Lohjan loppuvuodesta 2020 puretulla satamaradalla voi opastekilvistä tutustua radan historiaan. Lohjan museo on kerännyt tauluihin purettuun rataan liittyvää tietoa etenkin perheen pienimpiä ajatellen. Satamaradan linjaukselle toteutettavan kevyen liikenteen ”baanan” joutuu Lohjan kaupunki rahoittamaan itse, koska haettua valtionavustusta ei myönnetty. Baana rakennetaan Lohjan museolta Pitkäniemeen (km:llä 129) valmiiksi ennen 9.7.–8.8.2021 pidettäviä Lohjan asuntomessuja. Baanan toinen puolisko museolta Nummentien ja Lempolantien risteykseen km:llä 124 rakennetaan 2022. Rautatiealue Lohjan rautatieasemalta museolle on Väyläviraston omistama ja osuudelle voidaan tulevaisuudessa rakentaa kaupunkirata liittyen Esa-rataan (Espoo–Salo).

Malmin ja Tikkurilan välille syntyi 29.1.2021 klo 5.41 molemmille keskimmäisille raiteille sähköratavaurioita R-junan 9625 jälkeen. Kuten Pasilassakin 28.9.2020, kyseisellä raiteella oli tehty edeltävänä yönä sähköradan korjaustöitä. Junassa oli poikkeuksellisesti kalustona Sm2:t 6098+6066+6083, koska Sm4:iä ei saatu riittävästi liikenteeseen. Junan keskimmäinen yksikkö 6066 ja viimeinen yksikkö 6083 menettivät virroittimensa. Itäiselle keskiraiteelle jäi usea pohjoiseen matkannut lähijuna jumiin. Rikkoutuneen R-junan virroitin jäi Tikkurilassa viereisellä ykkösraiteella olleen IC 266:n päälle. Vaurioiden jälkeen vain yksi eli itäisin raide oli käytössä Oulunkylän ja Hanalan välillä. Seurauksena kaikki K-junat peruttiin, I- ja P junat ajettiin 30 minuutin vuorovälillä ja R- ja Z-junat pysähtyivät kaikki välipaikat Helsinki–Kerava ja paluusuunnassa Kerava–Tikkurila. Kaukoliikenteessä oli myöhästymisiä ja yksittäisiä peruutuksia. Puolelta päivin saatiin kaksi raidetta käyttöön Oulunkylästä Tikkurilaan ja sieltä eteenpäin kaikki raiteet. Supistuksia jatkettiin kuitenkin koko päivä. Itäisen keskiraiteen sähköistys saatiin korjattua seuraavana päivänä 30.1.2021 klo 17.50. Siihen asti etelään kulkeneet lähijunat eivät pysähtyneet Tikkurilan ja Oulunkylän välillä. Fintraffic Raide Oy:n hoitama informaatiojärjestelmä ei pystynyt kertomaan liikennetilanteesta kovinkaan hyvin.  Tikkurilaan raiteelle 2 jääneet Sm2-yksiköt haettiin pois 31.1.2021 junana HV 11662, joka lähti Tikkurilasta klo 14.11. Junan kokoonpano oli Sm2 6100 + (6083+6066+6098) + 6052. Suurin nopeus oli 70 km/t. Läntisen keskiraiteen korjaus saatiin valmiiksi 31.1.2021 klo 18.30.

Matkustajainformaationäyttöjen uusinta etenee hiljalleen. Esimerkiksi Malmilla uusi ulkoasu otettiin käyttöön joulukuun 2020 toisella viikolla ja Tikkurilassa seuraavalla viikolla. Aluksi näyttöjen kirjainfonttien todettiin olevan liian pieniä ja niitä on sittemmin kasvatettu. Tammikuussa 2021 näytöissä todettiin mm. synkronointiongelmia. Muutosten jälkeen järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2021 Etelä-Suomen alueella ja sen jälkeen muualla maassa. Laitteista ja niiden näytöistä vastaa Fintraffic Raide Oy.

Malmin aseman joukkoliikenneterminaalin uusi hissitorni otettiin käyttöön 26.2.2021. Tämän jälkeen entiset liukuportaat korvataan kiinteillä portailla ja vanha hissi kunnostetaan, jonka jälkeen liikuntarajoitteisille voi parhaimmillaan olla käytössä kaksi hissiä.

Keravan uusi asetinlaite otetaan käyttöön vaiheittain 21.6.–16.8.2021. Alun perin tämän piti tapahtua jo kesällä 2020, mutta käyttöönotto siirrettiin, koska asiantuntijoiden saanti paikalle oli silloin epävarmaa kulkutaudin takia.

Nikkilään ajettiin 24.1.2021 päivystäjä Keravalta Sr2-vetoisella IC-rungolla. Edo-ohjausvaunullinen runko käytiin Ilmalasta kääntämässä Keravan kolmioraiteella, mutta työturvallisuussyistä lumihangen sijasta kuljettajan siirtymiseen junarungon ja veturin välillä käytettiin Nikkilän puurakenteista Porvoon museojunaliikenteen matkustajalaituria. Nikkilässä käytiin kääntymässä taas 9.3.2021, silloin Sm3-yksiköllä.

Kerava–Riihimäki -rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi tehdään kevään ja alkukesän 2021 aikana. Väyläviraston tilaamaa ja Suomen Rautatiemuseon tekemää selvitystä tullaan hyödyntämään välin lisäraiteiden rakentamisen suunnittelussa. Rakennustyöt alkanevat 2023 tai 2024. Tässä vaiheessa lisäraiteet tehdään Kytömaan ja Jokelan välille. Ne sijoittuvat Kytömaan ja Ainolan sekä Purolan ja Nuppulinnan välillä nykyisten raiteiden molemmille puolille. Nuppulinnan ja Jokelan välillä lisäraiteet sijoittuvat nykyisten raiteiden itäpuolelle. Keskimmäiset raiteet palvelevat kuitenkin kaikkialla kaukoliikennettä ja sivuilla olevat lähiliikennettä. Keravan ja Riihimäen välillä on mm. useita 1850-luvun lopussa rakennettuja kapeita alikulkuja. Hyvä esimerkki niistä on Tyyneläntien alikulku Tuusulan alueella. Kyseisen alikulkutunnelin tukimuuri on rakennettu luonnonkivistä vuonna 1859. Valmistumisajankohdasta muistuttaa yhä muurissa näkyvä, kiveen hakattu päiväys 26.5.1859. Tämä on tiettävästi Suomen rautateiden vanhin jäljellä oleva päiväys. Silta tehtiin alkujaan yhdelle raiteelle. Rata ja samalla silta muutettiin kahdelle raiteelle vuonna 1906, jolloin myös tunnelin muoto hieman muuttui. Vuosiluku 1906 on niin ikään hakattu alikulkutunnelin kiveen ja yhä näkyvissä. Tyyneläntien alikulun tekee harvinaiseksi myös sen kerroksellisuus. Alimpana paikalla kulkee puro, sen päällä on välikannella tie ja ylimpänä kulkee rautatie. Historiallinen alikulkutunneli korvataan uudella sillalla lisäraidetöiden yhteydessä. Kivistä on kuitenkin tarkoitus tehdä jonkinlainen muistomerkki paikkaan, missä se on matkailijoiden nähtävissä. Edellisen, pilottina toimineen kulttuurihistoriallisen selvityksen Rautatiemuseo teki 2020 Lahti–Kouvola-rataosasta. Se on ilmestynyt Väyläviraston julkaisuna.

Lumipyry viikon 2/2021 alussa ei niinkään haitannut junaliikennettä, mutta saman viikon loppupuolen kovat pakkaset jäädyttivät lukuisia junia. Esimerkiksi R 9664 jäi Lempäälään 17.1.2021 aamupäivällä ja junarunko saatiin sieltä pois vasta 19.1.2021 aamusta. Kalustoa tuotiin hinauksessa huoltoon Ilmalaan vielä seuraavallakin viikolla. Erikoisin siirto oli 18.1.2021 HV 11662 Riihimäeltä Ilmalaan. Sen kokoonpano oli Sm5 52 + Sm4 6407/6307+6418/6318 + Sm5 55.

Riihimäen asematunneli kunnostetaan 2021 aikana. Laituriraiteet 7 ja 8 ovat pois matkustajakäytöstä 11.1.–31.7.2021. Laituriraiteet 1, 4, 5 ja 11 ovat tavalliseen tapaan matkustajien käytössä.

Valkeakosken radan uudet tasoristeysvaroituslaitteet valmistuvat keväällä 2021. Talolan tasoristeys Metsäkansan Toijalan puolella saa kuitenkin puolipuomilaitteet alkukesällä 2021. Vanhat Cautio Oy:n toimittamat laitteet purettiin loppuvuonna 2020; yksi niistä museoidaan.

Tampereelle suunnitellaan matkaterminaali toteutettavaksi 2026 mennessä. Itsenäisyydenkadun uuden alikulkusillan rakentaminen alkaa rautatieasemalla 2022. Tämän yhteyteen tulee suora kulku raitiotiepysäkeiltä aseman matkustajalaitureille. Tämä muodostaa tulevan matkaterminaalin. Itsenäisyydenkadun alikulkuun on jo rakennettu suojatunneli varmistamaan raitiovaunujen häiriötön kulkeminen rakentamisen aikana. Henkilöratapihalle tehdään samassa yhteydessä kolmas henkilöliikenteen välilaituri. Töihin liittyen myös Viinikanojan alikulkusilta henkilöasemalta hieman Toijalan suuntaan uusitaan kokonaan.

Suoniemen vaihteisiin V001 ja V003 sekä Tampereen Rukkamäen vaihteeseen V431 on asennettu lokakuussa 2020 koekäyttöön Confluxin itsesäätöiset lumensulatuselementit. Laitteet eivät tarvitse ulkopuolista ohjausta, vaan ohjaavat itse itsensä päälle lämpötilan laskiessa.

Rautatietärinää voidaan Mäntyluodon radalla marraskuussa 2020 tehtyjen koeajojen tulosten mukaan vähentää ainakin jonkin verran kumipohjaimellisilla betoniratapölkyillä. Radalla tehtiin loppuvuonna 2020 laajoja koerakenteita ja koeajoja erilaisilla päällysrakenneratkaisuilla, jotka vähentäisivät tavarajunien aiheuttaman tärinän leviämistä. Alustavien tulosten mukaan kumipohjaimelliset betoniratapölkyt vähensivät eniten tärinää, japanilaiset synteettiset ratapölkyt eivät niinkään paljon. Vähennyksen määrä riippuu kuitenkin voimakkaasti paikallisesta maaperästä ja sen ominaisuuksista. Vuonna 2021 Mäntyluodon radan vielä uusimattomille osille vaihdetaan 60E1-päällysrakenne ja tärinäherkät alueet saavat pohjaimelliset betoniratapölkyt. Perusparannustöiden painopiste on elo–syyskuussa 2021.

Tahkoluodon radan ensimmäinen sähkövetoinen tavarajunapari ajettiin 11.1.2021. Kyseessä oli Väyläviraston tilaama koejuna. Veturina oli Sr1 3080. Jännitteet radalle kytkettiin jo 31.8.2020, jonka jälkeen jatkettiin lopputöitä.

Kaipolan viimeinen junarunko haettiin suljetulta paperitehtaalta 8.1.2021. Tehtaan paperikone nro 6 suljettiin marraskuun 2020 alussa, nro 7 joulukuun 2020 puolivälissä ja viimeisenä nro 4 tammikuun 2021 alussa.

Vaasan radiolähtöopastimet korvataan 2021 aikana näkyvillä lähtöopastimilla.

Haapajärvelle rakennetaan 2022–2023 uusi raakapuuterminaali nykyisestä ratapihasta hieman itään Pyhäsalmen suuntaan vievän radan eteläpuolelle. Raideyhteys terminaalille sähköistetään Ylivieska–Iisalmi-radan sähköistämisen yhteydessä. Terminaaliin tulee kaksi pitkää kuormausraidetta.

Pyhäsalmen kaivoksen rautatieliikenne jatkunee varsinaisen kaivoksen lopettamisesta huolimatta nykytasolla viitisen vuotta ja siitä hiljaisempana ainakin toiset viisi vuotta.

Raahen Lapaluodon satamaan alkoi uudelleen rautatietavaraliikenne pitkän tauon jälkeen 26.1.2021. Talvivaarasta ajetaan Raaheen akkukemikaaleja.

Kemiin rakennettavan biotuotetehtaan 11.2.2021 tehty rakentamispäätös käynnistää useita ratahankkeita. Kun päätös tuli, käynnistetään nyt Kemissä raiteistolaajennukset, Oulu–Kontiomäki- ja Oulu–Kemi-välien kapasiteetin lisäykset lisäkohtauspaikkojen avulla, Kontiomäki–Pesiökylä- ja Kontiomäki–Vuokatti-rataosien rataosan peruskorjaus sekä monien raakapuukuormauspaikkojen laajennukset ja rakentamiset. Oulun ja Kontiomäen välille rakennetaan uudet pitkien junien kohtauspaikat Liminpuroon, Kuusikkoniemeen ja Niskaan sekä pidennetään nykyistä liikennepaikkaa Utajärvellä. Kontiomäen ja Paltamon välillä Kuusikkoniemessä varaudutaan myös mahdollisesti paikalle rakennettavan biotuotetehtaan yksityisraideliityntään. Oulun ja Kemin välille rakennetaan uudet pitkät kohtauspaikat Lähessuolle ja Maksniemeen. Kontiomäki–Hyrynsalmi-välin peruskorjaus valmistuu jo 2022 lopussa ja rata on valmis Pesiökylään 2023 lopussa, jolloin myös Pesiökylän uusi raakapuuterminaali asemalta pohjoiseen Vääkiön suuntaan otetaan käyttöön. Metsä Fibren tehdasinvestoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Raakapuujunia tulee saapumaan tehtaalle päivittäin yhdeksän. Tehdas muuttaa puuvirtojen suuntaa koko Suomen alueella, aina Etelä-Suomesta saakka. Kun Pohjois-Pohjanmaan puu valtaosin menee nyt Äänekoskelle, puuvirta kääntyy 2023 syksyllä Kemiin. Äänekoskelle puuta alkaa puolestaan tulla eteläisimmiltä hakkuualueilta. VR Transpoint hankkii Kemin liikennettä varten noin 200 uutta raakapuuvaunua; yhteensä kyseiseen liikenteeseen tarvitaan noin 400 vaunua.

Saarijärvi–Kannonkoski-väli saa 2021 aikana K30-kiskojen tilalle 54E1-kierrätyskiskot.

Lahti–Kouvola -rataosuuden kulttuurihistoriallinen inventointi julkaistiin 2.2.2021. Väylävirasto teetti työn Suomen Rautatiemuseolla. Inventointi oli osa Pietarin radan 150-vuotisjuhlavuotta. Raportti löytyy osoitteesta https://www.doria.fi/handle/10024/180370.

Orimattilan raide 003 sekä vaihteet V001 ja V004 purettiin marraskuussa 2020. Paikalle jäi jäljelle vain yksi sivuraide ja kaksi vaihdetta.

Lapinjärven vaihde nro 3 ja raide nro 3 purettiin Loviisan radalla loppusyksyllä 2020. Samalla kakkosraide vahvistettiin vaihtamalla siihen K30-päällysrakenteen tilalle K43-rakenne. Kiskot ja osat saatiin linjalta Lapinjärven eteläpuolelta, minne puolestaan vaihdettiin tällöin 54E1-päällysrakenne.

Loviisan sataman junakulkutien päätepaikka muutettiin aikaisemmista suunnitelmista poiketen vasta 4.1.2021 alkaen Varvin tasoristeyksen lähelle 379 metriä ennen tulovaihdetta. Siitä eteenpäin ratapiha on toisen luokan liikenteenohjausaluetta, missä vaihtotyöt tehdään ilman varsinaista liikenteenohjausta. Tämän toisen luokan alueen nimeksi annettiin 4.1.2021 perinteinen Valko. Ennen päätekohtamerkkiä Lahdesta päin on myös sen ennakkomerkki. Lahden suuntaan on puolestaan seis-merkki muistuttamassa luvan kysymisestä. Loviisan sataman liikennepaikkaraja on Lahden suunnalla km:llä 203+542.

Loviisan keskustan ja sataman välillä Valko-Läntisen tasoristeyksessä sijaitseva Suomen vanhin käytössä oleva valo- ja äänivaroituslaitos vuodelta 1962 vaurioitui 10.3.2021, kun kuorma-auto ajoi varoituslaitteiden punaisia valoja vasten tavarajunan T 2869 edestä, niin että auton perä osui lähestyvän junan veturiin. Auto rikkoi tämän jälkeen toisen historiallisista varoituslaiteyksiköistä. Laitteiston museointia oli suunniteltu.

ETCS-koeradan toimittaa Thales. Koerata Kouvolasta Kotkaan ja Haminaan toteutetaan ETCS 2 -tasolla. Radalle tulee kaksoisvarustus eli sekä uusi ETCS että päivitettävä perinteinen JKV. Perinteiselle JKV:lle tulee harmaat Hitachin baliisit. Tämä on ensimmäinen vaihe valtakunnallisessa Digirata-hankkeessa, jossa runsaan 10 vuoden aikana koko maahan rakennetaan vaiheittain ETCS-järjestelmä. Tulevaisuudessa näkyvät opastimet poistuvat, mutta suurimmille ratapihoille jäänee raideopastimet vaihtotöitä varten. Aikanaan, kun ETCS on rakennettu koko rataverkolle, käytössä on 20–25 asetinlaitetta, joilla turvataan maan koko junaliikenne.

Kuopiossa tavararatapihan itälaidalla entistä VR:n konepajaa vastapäätä ollut junatoimiston tornirakennus purettiin loka–joulukuussa 2020. Kuopion käynnistyvässä ratapihan uudistamisessa aikaisemmista kaavailuista poiketen kääntöpöytä säästetään ja pidetään käyttökunnossa.

Ruokosuon ja Siilinjärven välinen ensimmäinen kaupallinen sähkövetoinen juna ajettiin 5.1.2021, kun Hangonsaaresta Siilinjärvelle kulkenut T 53503 jatkoi suoraan Ruokosuolle.

Maavedellä Huutokosken ja Pieksämäen välillä 27.1.2021 klo 14.10 tapahtunut tasoristeysonnettomuus vaurioitti rataa noin yhdeksän kilometrin matkalla. Varkauden Kommilasta Pieksämäelle matkanneen T 55600:n neljännen vaunun kylkeen ajoi henkilöauto Katajamäki-Maaveden puolipuomillisessa tasoristeyksessä. Vaunun yksi pyöräkerta putosi kiskoilta. Juna pysähtyi vasta Siikamäkeen. Vaunu saatiin illalla takaisin kiskoille, mutta radan kiskonkiinnitysten korjaus vei useamman päivän. Rata avattiin uudelleen liikenteelle 31.1.2021 puolelta päivin; aluksi tälle yhdeksän kilometrin osuudelle jäi 50 km/t nopeusrajoitus. Junan veturit olivat Dv12 2737+2738.

Niiralan liikenteenohjauksen toimialue lakkautettiin 4.1.2021 klo 0.01. Liikenteenohjauksen toimialue KARJALA laajeni kattamaan Niiralan alueen.

Joensuun paikallinen liikenteenohjaus päättyi 1.1.2021. Liikennepaikkaa kauko-ohjataan vuorottain Kouvolasta ja Oulusta. Vaihdemiehet poistunevat 2023, kun ratapihauudistus on valmistunut.

Rata 2022 -seminaari järjestetään Tampere-talossa 25.–26.1.2022. Kyseessä on laaja raideliikennealan opiskelija- ja asiantuntijaseminaari sekä siihen liittyvä raideliikennealan näyttely. Parhaillaan on menossa luentoehdotusten pyyntövaihe. Ehdotukset tulee tehdä 5.5.2021 mennessä Väyläviraston nettisivulla olevalle lomakkeelle osoitteessa vayla.fi/rata2022. Esitykset valitaan ja ehdotusten tekijöille lähetetään tieto valinnasta kesäkuun 2021 loppuun mennessä. Kuka tahansa voi tehdä luentoehdotuksia.

Pohjoismainen rautatieyhteistyöfoorumi (NJS) on julkaissut uudet verkkosivunsa osoitteessa njs.one. Sivuille on lisätty nyt myös aiempaa laajemmin suomenkieliset esitykset. Sivuilta pääsee mm. yhteistyöfoorumin pohjoismaiset tapahtumat kattavaan tapahtumakalenteriin.

UIC (Union internationale des chemins de fer) eli Kansainvälinen rautatieliitto täyttää 100 vuotta 2022. Suomi oli yksi vuoden 1922 perustajajäsenistä. Suomesta toisena jäsenenä Ratahallintokeskus eli nykyinen Väylävirasto liittyi UIC:hen 1995.

Fiskarsiin suunnitellun museorautatien toteutus siirtyy radalle kaavaillun veturitallin eli entisen pajan huonokuntoisuuden sekä alueen maankäyttösuunnitelmien takia. Radan Krauss-veturin (2517/1891) kunnostus ajokuntoon Höyrywelhon konepajalla on edennyt hyvin ja työt valmistuvat lähikuukausina. Veturille on selvitetty eri toimijoilta väliaikaista sijoituspaikkaa. Vaihtoehtoiset paikat ovat olleet Jokioisten Museorautatie, Kovjoen Museorautatie tai Suomen Rautatiemuseo.

Rautatiemuseopäivä 2021 Suomen Rautatiemuseolla on koronatilanteen takia päätetty perua. Museo on ollut alkuvuoden 2021 suljettuna koronarajoitusten takia.

Veturimuseo järjestää Toijalassa 31.7.2021 ensimmäistä kertaa pienimuotoisen vanhan tavaran Swapmiitti-tapahtuman. Järjestäjänä toimii Museoveturiseura ry, joka toimii vapaaehtoisvoimin museon hyväksi. Seura myy tapahtumaan myyntipaikkoja museon tiloista sekä alueelta.

Keitele-Museo on raivannut talvella 2021 Suolahden ns. Tervatehtaan raidetta. Raiteella on tarkoitus myöhemmin aloittaa elämysliikenne resiinoilla.

Humppilan leveäraideasemalle suunnitellaan rautatieaiheista kirjastoa, tutkijatiloja ja pieniä näyttelyitä. Humppilan kunnanhallitus hyväksyi esisopimuksen tammikuussa 2021. Hankkeen puuhamies on rautatietutkija Eljas Pölhö.

Toijalaan on suunnitteilla rautatietutkimusarkisto kahteen tai kolmeen hankittavaan teräsmatkustajavaunuun. Akaan kaupungille tulevat vaunut sijoitettaneen Veturimuseon läheisyyteen. Hankkeen puuhamies on rautatietutkija Eljas Pölhö.

Haukivuorelle rakennettava hevosraitiotie on saanut Mikkelin kaupungilta rahoituksen aloitusvaiheen materiaalihankintaan. Kiskot saataisiin Mikkelin kaupungin omistamilta käytöstä pois jääneiltä teollisuusraiteilta. Radan rakennustyöt on tarkoitus aloittaa 2022, ensimmäisenä tehdään rataa sataman ja kulttuurikeskuksen lähelle. Radan raideleveys on 600 mm. Radan pituudeksi laajimmillaan on suunniteltu kolme kilometriä, jolloin se ulottuisi Pitkähiekan uimarannalle asti. Se tehdään niin tukevaksi, että myös veturiliikenne on myöhemmin mahdollista. Haukivuorelle kaavaillaan myös leveäraiteisen museokaluston säilytyshallia: raide sille erkanisi entiseltä sahan raiteelta. Hankkeiden puuhamies on rautatietutkija Eljas Pölhö.

Herttoniemen radan silta Vantaanjoen yli Oulunkylässä oli viimeistä päivää käytössä 28.2.2021 yöliikenteen loppuun. Alun perin sillalla kulkivat Herttoniemen tavarajunat 1937–1992, lyhyen aikaa kahteen otteeseen myös Herttoniemen henkilöjunat, metron huoltoliikenne 1977–2012 ja 2003 alkaen loppuun asti Jokeri-bussilinjan autot. Silta puretaan ja se korvataan uudella, jolla alkavat liikennöidä Raide-Jokerin pikaraitiovaunut. Uusi kaksiraiteinen rata ei olisi mahtunut entiselle yksiraiteiselle sillalle, vaikka raideleveys kapeneekin 1524 mm:stä 1000 mm:iin.

Helsingin Hämeentielle palautettiin raitiovaunuliikenne 14.12.2020. Ensimmäinen vuoro täyskorjatulla kadulla ajettiin linjan 7 Škoda Artic vaunulla numero 448.

Helsingin kantakaupungista Laajasaloon rakennettavan raitiotien vaunut toimittaa Škoda Transtech Oy. HKL ja yhtiö sopivat 5.2.2021 yhteensä 23 ForCity Smart Artic X54 -pikaraitiotievaunun ostosta. Tilaus perustuu aiemman hankinnan optioon. HKL on tilannut aiemmin Raide-Jokerille 29 vastaavan tyypin pikaraitiovaunua. Niistä ensimmäisen eli vaunun nro 601 koeajot aloitettiin Otanmäellä tehtaan koeajoraiteella 9.2.2021.

Vantaan raitioteistä kaavaillaan tehtävän rakennuspäätös 2023. Suunnittelu Mellunmäestä Hakkilan, Tikkurilan, Jumbon ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle vievällä reitillä etenee laajalla rintamalla. Raitiotien varikko on suunniteltu Vaaralaan, missä on vapaata tilaa paikalle aiemmin suunnitellun rekkaparkin ansiosta. Seudun asukkaat ottavat mielellään raitiotievarikon vastaan rekkaparkin sijasta. Vantaan raitioteiden raideleveys tulee olemaan 1000 mm pääkaupunkiseudun muiden raitioteiden tapaan.

Tampereen raitioteiden liikennöintivastuu siirtyi VR:lle 4.11.2020. Siihen sisältyy sekä liikenteen ohjaus että vaunujen kuljettaminen. VR:n yhdeksän liikenteenohjaaja saivat aluksi myös kuljettajakoulutuksen. Varsinaisten VR:n tulevien 65 raitiovaunukuljettajan koulutus alkoi tammikuussa 2021. Tampereen raitioteiden ensimmäinen raitiovaunun törmäys autoon tapahtui 30.12.2020 Hervannan valtaväylällä taksin ajettua varoituslaitoksen punaista opastetta päin vaunun eteen. Ensimmäiset matkustajatestit aloitettiin vapaaehtoisin voimin 28.1.2021. Matkustajatestejä tehdään maaliskuun loppuun asti. Koeajot laajennettiin 15.3.2021 alkaen myös yliopistollisen sairaalan alueelle Kalevassa sekä Insinöörinkadun ja Makkarajärvenkadun välille Hervannassa.

Tampereen raitioteiden ensimmäisen vaiheen pysäkeistä yhdeksän on toteutettu taidepysäkkeinä. Kahdeksalla pysäkillä taide on niiden ympäristössä, mutta Pyynikintori pysäkki on itsessään taidepysäkki. Pysäkin on toteuttanut ympäristötaiteilija Jaakko Himanen. Tampereen Ratikan pysäkkikatokset toimittaa ja asentaa JCDecaux Finland Oy, jolla on niihin mainosoikeus noin viidentoista vuoden sopimuskaudelle. Sopimus on solmittu Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa. Pysäkkikatosten kustannukset katetaan mainostuloilla. Katosten muotoilusta vastaa IDIS Design Oy.

UUTISIA ULKOMAILTA

Euroopan rautateiden teemavuosi 2021

EU-laajuisella rautateiden teemavuodella (EYR, European Year of Rail) edistetään rautateitä kestävänä, innovatiivisena ja turvallisena liikennemuotona, mutta tarkoitus on tuoda esille myös rautateiden kulttuuria sekä markkinoida rautateitä työpaikkana. Vuoden aikana järjestetään lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia. Euroopan komissio on jo hyväksynyt tapahtumavuoden viralliseen ohjelmaan Jokioisilla 20.8.2021 pidettävän Rautateiden kulttuuriperintöseminaarin ja sitä seuraavan Suomen museorautatietoiminnan 50-vuotisjuhlapäivän 21.8.2021. Nämä kulkevat nyt EYR-logon alla.

Interrail

Euroopan 33 maassa voimassa olevia Interrail-lippuja on voinut hankkia syksystä 2020 alkaen sähköiseen muotoon. Lippuja voi ostaa jopa 11 kuukautta etukäteen ja matkustaja voi itse asettaa ne voimaan haluamanaan aikana. Kun aikaisemmin matkustaja joutui kirjoittamaan kulloinkin ajettavan reitin lippuun, käyttää hän nyt Rail Planner -sovellusta, josta valitsee haluamansa reitin. Konduktöörit tarkastavat liput älypuhelimelta skannaamalla. Lippuvaihtoehtoja on lukuisia yhden maan lipuista kaikissa 33 maassa kelpaaviin.

Korona ja pienoisrautatiet

Siinä missä esikuvajunien käyttö on laskenut matkustajaliikenteessä rajusti kulkutaudin takia, on pienoisrautateiden kysyntä taas kasvanut. Saksalainen markkinajohtaja Märklin kertoi tammikuussa 2021, että vuoden alussa heidän tilauskantansa oli huikeat 40 % suurempi edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Alan harrastajilla on ollut enemmän aikaa pienoisrautateille ja varmasti uusiakin harrastajia on tullut runsaasti mukaan. Huippukuukausi Märklinillä oli marraskuu 2020, jolloin kysyntä oli 75 % edellisvuotta suurempaa.

Kolmannen luokan matkustajavaunuja jälleen Euroopassa sarjatuotannossa

Unkarissa aloitettiin marraskuussa 2020 uusien kolmannen luokan matkustajavaunujen kokoonpano Transmashholdingin(TMH, ven. Трансмашхолдинг) tehtaalla Dunakeszissä Budapestin lähellä. Egyptin valtionrautatiet (ENR) on tilannut TMH-yhtiötä huikeat 1300 matkustajavaunua. Niistä 680 valmistetaan Unkarissa ja 620 Venäjällä Tverissä. Tilaukseen sisältyy peräti 1000 kolmannen luokan vaunua, 180 toisen luokan vaunua, 90 ensimmäisen luokan vaunua ja 30 ravintolavaunua. Vuonna 1911 avattu Dunakeszin rautatiekonepaja siirtyi 2020 kokonaisuudessaan TMH:n omistukseen 2020.

Venäjä

Ruskealaan on valmistunut loppuvuonna 2020 uusi kääntöpöytä Sortavalan ja Ruskealan välillä päivittäin liikennöivien höyryveturijunien veturien kääntämiseen. Pöytä vihittiin 25.12.2020. Siihen asti liikenteessä tarvittiin kaksi veturia, koska Venäjällä höyryveturilla ei saa ajaa matkustajajunia tenderi edellä. Kääntöpöydälle mahtuu jopa Venäjän suurin P 36 -höyryveturi. Ruskealaan on rakennettu myös toinen matkustajaraide laitureineen, joten siellä voi olla lähtövalmiina nyt samanaikaisesti kaksi junaa. Sortavalan suomalaisperäisen kääntöpöydän kunto on kuitenkin niin huono, ettei sitä ole käytetty näiden vetureiden kääntämiseen. Siten veturit käyvät yöllä kääntymässä Ruskealassa, niin että ne ovat aamulla etupää edellä lähtövalmiina Sortavalassa. Sortavalaan suunnitellaan uuttaa Ruskealan tyyppistä pitkää kääntöpöytää. Sitä ei sijoitettaisi varikolle, vaan hyvin nähtävillä olevaksi henkilöaseman kupeeseen. Uutenavuonna 2021 Ruskealaan ajettiin Moskovasta jopa tuliterillä kaksikerroksisilla makuuvaunuilla, ja osan matkaa luonnollisesti höyryveturivetoisena.

Viro

Viron 25.1.2021 nimitetty uusi hallitus on ottanut edeltäjäänsä nähden myönteisemmän linjan rautatiehankkeisiin. Lähtökohtana on Rail Baltican eli Puolan rajalta Tallinnaan rakennettavan 1435 mm raideleveyden nopean radan toteuttaminen. Myös Tallinnan ja Helsingin välisen rautatietunnelin edistäminen on ohjelmassa.

Ruotsi

Haaparannan aseman normaaliraiteinen matkustajalaituri ja Kalixin uusi matkakeskus valmistuivat joulukuussa 2020. Matkustajajunaliikenne Bodenista Haaparantaan alkaa huhtikuun 2021 alussa. Liikenteeseen tulee aluksi kolme päivittäistä junaparia; liikenteen kaavaillaan lisääntyvän viiteen pariin joulukuussa 2021. Haaparannan asema on kunnostettu sisältäkin tulevaa liikennettä varten. Tulevaa matkakeskustoimintaa varten asemalla toiminut nuorisotila on muuttanut toisaalle. Haaparannan kunta omistaa asemarakennuksen, mutta Trafikverket laiturin. Jos leveäraiteisen radan henkilöliikenne aloitetaan lähivuosina uudelleen, tulevat matkustajat kulkemaan ruotsalaisten ja suomalaisten junien välillä asemarakennuksen läpi.

Roslagsbananin ensimmäinen X15p-juna tuotiin radan uudelle varikolle Vallentunaan 23.10.2020. Edellisen kerran kapearaiteiselle (raideleveys 891 mm) Roslagsbananille on hankittu uutta kalustoa yli 30 vuotta sitten. Stadler toimittaa yhteensä 22 sarjan X15p sähkömoottorijunaa. Koeajojen jälkeen junatyyppi asetetaan kaupalliseen liikenteeseen 2022.

Flixtrain on suunnitellut aloittavansa halpajunaliikenteen Tukholman ja Göteborgin välillä toukokuussa 2021. Veturivetoisten junien vetovoiman ja junien koko miehityksen hoitaisi Hector Rail. Liikenteessä käytettäisiin modernisoituja entisiä Saksan DB:n päivävaunuja. Aluksi Flixtrain liikennöi reitillä päivittäin kolmella junaparilla.

Lundin raitiotie Etelä-Ruotsissa avattiin liikenteelle 13.12.2020. Vihkiäiset pidettiin edellisenä päivänä. Päärautatieaseman ja sairaalan välinen raitiotie on pituudeltaan 5,8 km. Raitiotielle on hankittu seitsemän 33 metriä pitkää CAFin valmistamaa Urbos 100 -vaunua. Raideleveys on 1435 mm. Raitiotie jouduttiin kuitenkin sulkemaan helmikuun 2021 alussa vaunujen teknisten vikojen takia, ne saivat talviolosuhteissa mm. pahoja pyörien lovia. Näiden espanjalaisten vaunujen pyöriä ei pystytä sorvaamaan Ruotsissa.

Norja

Kuusiakseliset veturit jatkavat paluutaan (Suomen Dr18 ja Dr20 sekä Ruotsin Mb). Norjan uusin veturityyppi otettiin käyttöön Green Cargon liikenteessä joulukuun puolivälissä 2020. Stadlerin valmistamissa Eurodual-vetureissa on sekä sähkö- että dieselkäyttö. Veturit otettiin heti käyttöön Bergenin radan tavarajunissa ja jatkossa niitä käytetään tavarajunissa muillakin reiteillä.

Norjan henkilöliikenteen kilpailuttaminen on johtanut siihen, että Suomen Sr2-vetureita pitkälle vastaavien kahdenkymmenenkahden El 18 -sähköveturin omistajuus ja haltijuus on jakaantunut laajalle. Vetureista omistaa nyt Vy eli entinen NSB viisi (El 18.2249–2253) ja kalustoyhtiö Norske tog AS yhteensä 17. Jälkimmäiset on puolesta jaettu eri operaattoreiden käyttöön niin, että Go-Ahead Nordicilla on kolme veturia (2258–2260), SJ Nordilla viisi veturia (2243–2246 ja 2261), Vyllä kahdeksan veturia (2241, 2242, 2247, 2248, 2254–2256 ja 2262) ja yksi (2257) on yhteiskäytössä oleva varaveturi. Tavaraliikenneliikennöitsijällä ei ole tätä veturityyppiä lainkaan.

Saksa

Berliinin uusi keskuslentoasema Berlin Brandenburg avattiin vuosien viivästysten jälkeen 31.10.2020. Aiempi Tegelin lentokenttä suljettiin 8.11.2020. Siinä kun Tegelille ei ollut minkäänlaisia kiskoliikenneyhteyksiä, on niitä uudelle kentälle lukuisia. Junaliikenne aloitettiin täysimääräisenä 26.10.2020 eli jo hieman ennen kentän avaamista. S-Bahnin (linjat S 9 tai S 45) junat ajavat kentälle noin kymmenen minuutin välein. Keskustasta on kentälle uusi FEX-pikajunayhteys kahdesti tunnissa. Taajamajunat (RE 7, RB 14 ja RB 22) ajavat kentälle seitsemän kertaa tunnissa. Lisäksi siellä pysähtyvät kahden tunnin välein reitillä Warnemünde–Rostock–Berliini–Dresden kulkevat IC-linjan kaukojunat. Uuden lentokenttäaseman nimi on virallisesti Bahnhof Flughafen BER – Terminal 1-2. Sillä on kuusi raidetta ja kolme välilaituria. Vanhan DDR:n aikaisen Schönefeldin kentän halpalentoterminaalin rautatieaseman nimi on nyt Bahnhof Flughafen BER – Terminal 5. Siellä pysähtyvät nyt enää vain S-Bahnin junat. Berlin Brandenburgin kenttä piti avata alun perin yhdeksän vuotta aiemmin 30.10.2011. Uudeksi avausajaksi tuli 3.6.2012, joka puolestaan peruttiin paloturvallisuuspuutteiden takia vain neljä viikkoa ennen ajankohtaa; junaliikennekin oli jo aloitettu sisäänajo- ja koulutustarkoituksessa. Tätä seurasivat lukuisat myöhemmät avausajankohdan siirrot.

Berliinin S-Bahnin sarja 483/484 otettiin kaupalliseen käyttöön 1.1.2021. Aluksi käyttöön tuli 10 esisarjan junaa, jotka asetettiin linjalle S 47 Spindlersfeldin ja Hermannstraßen välille. Kesällä 2022 tätä kalustoa tulee myös S-linjalle Königs Wusterhausenin ja Westendin välille. Kaikki tilatut 106 junaa toimitetaan 2023 loppuun mennessä. Uudet junat merkitsevät DDR-aikaisen kaluston poistumista ajosta.

Virkkalan–Ojamon Krauss-veturin täyskorjaus etenee suunnitellusti Saksassa ja naapurimaissa. Pyöräkerrat uusine kehineen valmistuivat tammikuussa 2021 Zamberkissa Tšekissä. Koko pyörästö ja runko kunnostetaan siellä. Muut työt tehdään Saksassa. Wetzlarissa on tekeillä uudet hiilisäiliöt; esivalmistetut pellit niitataan niihin Hüinghausenissa. Imurit on jo kunnostettu Darmstadtissa. Uusi kattila valmistui ja katsastettiin jo 2020. Kulkutauti on hieman hidastanut mm. tarkastuksia eri toimittajilla, mutta veturi saataneen kuitenkin liikenteeseen 2022. Kesäkuuksi 2023 Härtsfeldbahnille on lyöty lukkoon tapahtuma, jossa Krauss liikennöi samoin Virkkalan radalta peräisin olevan Jung-dieselveturin kanssa.

Loppuvuoden 2020 ja vuoden 2021 alun koronasulku on iskenyt Saksan kapearaiteisille radoille vielä pahemmin kuin kevään 2020 tilanne. Esimerkiksi Harzin kapearaiteisten ratojen liikenne lopetettiin valtaosaltaan kokonaan 2.11.2020 alkaen. Radan kaikki 25 höyryveturia seisoivat. Vuoristo-osuuksilla koko liikenne muodostui yhdellä moottorivaunulla päivittäin ajetuista kahdesta junaparista Wernigeroden ja Schierken välillä. Toinen liikennöity väli oli Nordhausenin ja Ilfeldin välinen lähiliikenneosuus, missä liikennöitiin moottorivaunulla ja duo-raitiovaunuilla.

Sveitsi

Sveitsissä jatketaan painettujen aikataulukirjojen julkaisemista. Niissä ovat kaikki rautatiet, laivat ja vuoristoradat (funikulaarit, köysiradat ja hammasradat). Vielä 2019 koko oli kutakuinkin siedettävä mukana kuljetettavaksikin. Kirjan layout muuttui kuitenkin täysin 2020 versiossa. Entisen ”taskuaikataulun” sivukoko kasvoi A4:ään, eli kirjan koko avattuna oli nyt huikeat A3. Uudet ohjelmistot eivät enää tukeneet tiivistä ulkoasua. Negatiivisen palautteen perusteella nyt on parattu pienempään kokoon, mutta kirja on jaettu kahteen osaan: Länsi- ja Itä-Sveitsiin. Edelleen kuitenkin kirjaparin kokonaispaino on melkoinen. Aikataulukirjoja voi vertailla kokonaistilavuudella: 2019 = 1211 cm³, 2020 = 2835 cm³ ja 2021 kirjapari yhteensä 2150 cm³.

Eurostar

Lontoo–Pariisi- ja Lontoo–Bryssel–Amsterdam-reittien junatarjonta on supistunut kulkutaudin takia yhteen päivittäiseen junapariin, kun aiemmin reiteillä on kulkenut jopa kaksi junaa tunnissa. Lisäksi näissä harvoissakin junissa täyttöaste on vain noin 20 %. Kanaalitunnelin kautta liikennöivä yhtiö on joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Wales

Walesin koko alueellinen rautatieliikenne valtiollistettiin 7.2.2021 alkaen. Kaiken liikenteen hoitaa nyt valtionyhtiö Transport for Wales Rail Ltd (TfW Rail). Liikenteen tilaajana toimii entinen Transport for Wales. Aikaisempi yksityinen operaattori Keolis-Amey ei pystynyt enää luotettavasti hoitamaan pandemian kurittamaa liikennettä. Lisäksi valtiollistamisella mahdollistetaan tulevat kalustoinvestoinnit. Henkilökunta, junat ja palvelut siirtyivät kokonaisuudessaan uudelle yhtiölle.

Tasoristeys-palstan aineiston ovat toimittaneet tällä kertaa: Aarne Alameri, Mikko Alameri, Otto Diekmann, Antti-Matti Hartikainen, Joonas Hytönen, Kari Kemppainen, Timo-Pekka Lange, Jyrki Längman, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Roland Molz, Markku Nummelin, Peter Nummelin, Jussi Pajunen, Sergei Pogodin, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Arto Rummukainen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Janne Tarvainen, Jorma Toivonen, Ilmari Tommola, Eduard Tuktarov, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Marko Vornanen ja Juha Vuorinen