TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.11.2022–31.1.2023

Uudet rekisteröinnit

• 5 Dr19 (92 10 2102 831-8, 92 10 2102 832-6, 92 10 2102 833-4, 92 10 2102 834-2 ja 92 10 2102 835-9)
• 1 Tte (99 10 9131 206-6)

 Muutettu kalusto

–

 Romutettu kalusto

• 1 A (55 10 8989 042-2)
• 21 CEmt (50 10 7269 009-9/014-9/016-4/018-0/020-6/022-2/023-0/024-8/026-3/029-7/032-1/033-9/035-4/036-2/037-0/038-8/039-6/043-8/047-9/048-7/067-7)
• 2 Einu (50 10 2169 187-5 ja 50 10 2169 189-1)
• 2 Eip (50 10 2169 141-2 ja 50 10 2169 160-2)
• 2 Eita (50 10 2169 451-5 ja 50 10 2169 452-3)
• 4 ELht (50 10 8469 319-8, 50 10 8469 323-0, 50 10 8469 325-5 ja 50 10 8469 328-9)
• 2 Einy (55 10 2179 931-9 ja 55 10 2179 932-7)
• 1 Rkt (55 10 8869 805-7)

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2023.

Sr1-sarjan vetureita poistetaan käytöstä, jos yksilöihin tulee suurempaa korjaustarvetta. Muutoin veturisarjaa käytetään ainakin 2030 asti.

Sr1 3018 ja Sr2 3202 toimivat sarjoistaan ETCS-koevetureina.

Sr2 3209:n ajomoottori syttyi palamaan 16.2.2023 Helsingistä Ouluun matkanneessa IC 51:ssä. Kuljettaja pysäytti junan Pohjois-Loukoon kaksoisraiteelle ja suoritti alkusammutuksen, jonka jälkeen paikalle saapunut pelastuslaitos hoiti loppusammutuksen. Juna peruttiin loppumatkalta ja matkustajat siirrettiin perässä tulleeseen IC 49:ään.

Sr3:t 3351 ja 3352 hinattiin MV 11604:ssä Hanko tavarasta Ilmalan ratapihalle 26.1.2023. Hinaajana toimi Dv12 2602.

Sr3-veturia vastaava Fenniarailin ensimmäinen sähköveturi tuotaneen maahan hieman etuajassa jo syyskuussa 2023. Sen sijaan optiovetureiden toimitus vie pari vuotta.

Dr14 1866 kuljetettiin 20.1.2023 maanteitse Kotkasta Ilmalan varikolle pyöräsorviin. Veturi oli saanut niin suuret lovet, ettei sen kuljetus rautateitse ollut sallittu. Veturi laskettiin Pasila tavarassa takaisin kiskoille ja kuljetettiin hitaasti varikolle.

Dr14-veturit pysyvät ainakin pääosin aktiivikäytössä 2030-luvulle saakka.

Dr16-vetureiden määrä alkaa laskea Dr19-sarjan toimitusten myötä, määrä puolittunee vuoden 2024 loppuun mennessä. Viidestä kuuteen Dr16-veturia säilyy käytössä vielä joitakin vuosia Kolarin liikennettä varten.

Dr19-sarjan protoveturit 2831–2835 saivat Traficomilta yksilökohtaiset markkinoillesaattamisluvat joulukuun 2022 aikana. Tyyppihyväksynnän veturisarja oli saanut jo 7.12.2022. Vetureilla on tammi–helmikuussa 2023 ajettu mm. kaupallisia koejunia aina Kolariin asti. Seuraavat neljä veturia on kaavailtu tuotavan kerrallaan elokuussa 2023. Vetureita on tilattu sitovasti 60 ja sen lisäksi on 100 veturin optio. Ratojen sähköistyksen eteneminen ja mm. idän liikenteen loppuminen sähköistämättömän Niiralan radan kautta vähentävät dieselvetureiden tarvetta niin, ettei optiota välttämättä käytetä lainkaan. Suunnitelmien mukaan veturin yksi dieselkone tai molemmat voidaan korvata akuilla, jolloin siitä muodostuisi akkuhybridi- tai kokonaan akkuveturi.

Dv12-vetureita aletaan poistaa 2024 alkaen ajosta, mikäli niihin tulee suurempia korjaustarpeita. Radio-ohjauksella varustetut 2500-sarjan veturit pysyvät käytössä pisimpään.

Sm2-junien saneeraus ja vihertyminen on jatkunut: 6065:n ja 6078:n ensimmäinen ajo vihreä/valkoisina oli Helsingistä Riihimäelle 28.12.2022 R-junassa 9703 ja 6096 Helsingistä Kouvolaan 17.2.2023 Z-junassa 9849.

Sm3-junista 7013 ja 7016, jotka törmäsivät Tampereella vaihtotöissä 12.12.2021, koottu sekarunkoinen pendolinojuna 7116+7216+7316+7413+7513+7613 on ollut 2023 alussa jo ensimmäisissä omin voimin tapahtuneissa ajotesteissä Ilmalan varikolla.

Sm4 6302+6402 sai Prime Videon mainosteippauksen 4.12.2022. Se poistettiin kuitenkin jo 8.1.2023 vastaisena yönä. Teippauksessa oli paikkakuntien nimiä, joita olisi voitu ymmärtää junan pysähdyspaikoiksi, vaikka juna ei olisi oikeasti sinne päin ollut matkallakaan.

Sm4 6403:n Helsingin pään telissä oli jarrulevypalo myöhään illalla 28.1.2023 junan R 9729 saapuessa Riihimäelle. Konduktööri hoiti alkusammutuksen onnistuneesti ja pelastuslaitos tuuletti savut kahdesta vaunusta. Vain neljä päivää myöhemmin 1.2.2023 Sm4 6401:n Riihimäen pään telissä jarru savusi Saunakalliossa junassa R 9682. Juna jäi Saunakallioon, mistä se ajettiin illalla tyhjänä Ilmalaan aikataululla HV 10250. Kaikissa ao. junissa kalustona oli 2 x Sm4.

Sm7-junia kaavaillaan saatavan kaupalliseen liikenteeseen keväällä 2026. Junat pohjautuvat Stadlerin FLIRT 4 -junakonseptiin.

Tve3 473:n kunnostus jatkuu edelleen Hyvinkään konepajan tiloissa. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n veturin kaavailtu siirto toukokuussa 2023 Vierumäelle siirtynee myöhemmäksi.

Tr1 1096:n kunnostus etenee vakaasti Hyvinkään konepajan tiloissa. Veturin kehyksen ja pyörien maalaus valmistui tammikuussa 2023. Laakerien läpikäynnin jälkeen ohjelmassa on veturin pyörille lasku.

Tk3 1150 odottaa yhä Toijalan veturitallissa uutta kotipaikkaa, sillä sen omistaja VR ei ole vielä löytänyt sille uutta sijoituspaikkaa. Veturi on haitannut tallissa tehtäväksi suunniteltuja muun kaluston kunnostusprojekteja.

Krauss-höyryveturi 5296/1905 siirrettiin 25.1.2023 Suomen Rautatiemuseon valvonnassa Ruotsinpyhtään Pajamuseosta väliaikaiseen sijoituspaikkaan. Veturi on deponoitu Loviisan kaupungille. Sen säilytyspaikka pajassa oli huonokuntoinen; lattia oli murtunut ja painunut. Veturille rakennetaan uusi näyttelypaviljonki, mihin se palautetaan. Aikoinaan veturi liikennöi Strömforsin ruukilta Ahvenkosken kautta Markkinamäen lastauspaikalle. Radan raideleveys oli 750 mm.

Tka7 205 suistui Kemin vaihteessa V501 kiskoilta 24.1.2023 noin klo 9.40. Tämä esti Oulun suunnan liikenteen Kemissä. Ouluun aikataululla TYO 70205 matkalla ollut ratakuorma-auto saatiin takaisin kiskoille noin klo 16.30, jonka jälkeen liikenne käynnistyi. Matkustajajunat korvattiin busseilla Oulun ja Kemin välillä. Suistuminen johtui ilmeisestikin jossain vaiheessa alle jääneen sorkkaeläimen jalan kiilautumisesta vaihteeseen.

Windhoff on toimittanut Kemin biotuotetehtaille ensimmäisen kahdesta TeleTrac RW100EM-DT -vaihtotyökoneesta. Veturit ovat kaapelikäyttöisiä ja koostuvat kahdesta kaksiakselisesta 50 tonnia painavasta osasta. Suurin vetovoima on 200 kN ja nopeus 5 km/t.

Railbear BB400 -ratakuorma-auto liikkui koe- ja siirtoajossa valtion rataverkolla marraskuussa 2022. Kyseessä on Teräspyörän valmistama ratakuorma-auto Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle (KLOY) metron kunnossapitotehtäviin. Koska kyseessä oli sarjansa toinen yksilö (valmistusnumero 180/v. 2022), koeajot olivat suppeammat kuin ensimmäisellä yksilöllä (nro 179/v. 2020). Railbearilla ajettiin 11.11.2022 koeajo Kuusankoskelta Kotkan satamaan ja 21.–22.11.2022 siirtoajo Kuusankoskelta Vuosaareen, josta edelleen yhdysraidetta pitkin metrorataverkolle. Ratakuorma-auto sai koeajoja varten Traficomilta väliaikaisen kalustosarjatunnuksen Tka10 ja yksikkönumeron 99 10 9481 180-9. Valtion rataverkolla operaattorina toimi Destia Rail. KLOY antoi ratakuorma-auton numeroksi 9 ja kutsumanimeksi Rokki.

Etv-Rto 28-laatikkolumiaura on kunnostettavana Hyvinkään konepajan tiloissa Suomen Rautatiemuseon toimesta. Konepajalla on myös lähiliikennevaunu Ek 1004 kunnostusta odottamassa.

XG 031341 -virkatarvevaunu siirrettiin Kokkolasta Haapamäelle 28.1.2023. Siirtojunan veturina toimi Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Dv16 2038.

Kaksikerrosmakuuvaunuja ja -autovaunuja hankitaan lisää. VR päätti 21.12.2022 hankkia Škoda Transtechilta yhdeksän makuuvaunua ja kahdeksan autonkuljetusvaunua sekä lisäksi optiona 30 makuuvaunua ja 30 autovaunua. Sitovat tilaukset tulee toimittaa 2025 loppuun mennessä. Makuuvaunujen sisustusta on kauttaaltaan uusittu aiempiin vastaaviin verrattuna. Kaikkiin hytteihin tulee nyt myös oma WC. Vaunut valmistetaan Otanmäessä.

GOST-vaunujen kunnossapidosta tuli voimaan uusi Traficomin ohje, joka on voimassa 1.1.2023–31.12.2026. Näitä suomalaisomisteisia tai tänne vuokrattuja raakapuu- ja hakevaunuja jäi tänne 1200. Uuden ohjeen mukaan vaunujen kunnossapitotöitä voidaan tehdä nyt myös Suomessa.

Osg-suurkuormavaunulla oli vuoden ensimmäinen kuljetus Ykspihlajasta Töysän entiselle liikennepaikalle 6.–8.1.2023. Töysässä on rekattava kuormauspaikka, jota käytetään tarvittaessa. Vaunulle on suunnitteilla myös useita muita kuljetuksia, sillä varsinkin tuulivoimarakentaminen edellyttää muuntajakapasiteettia uusille alueille. Ajoja on tänä vuonna mm. Oulaisiin ja Espoon Mankkiin.

Fenniarail aloitti raakapuukuljetukset Joroisista 19.1.2023, Suolahdesta 26.1.2023 ja Haapamäeltä 8.2.2023.

Fenniarailin suunnittelujohtajaksi on nimitetty aiempi liikennepäällikkö Hannu Lehikoinen. Liikennepäällikön tehtävä on ollut haussa.

Operail Finland siirtyi Nurminen Logisticsin tytäryhtiön North Rail Holding Oy:n omistukseen 14.2.2023 alkaen. Tytäryhtiöstä Nurminen Logistics omistaa 79,8 % ja sijoittajat loput 20,2 %. Operail luovutti kaikki Operail Finlandin toiminnot uudelle omistajalle. Päivittäiseen toimintaan ja henkilöstöön ei ole suunnitteilla muutoksia omistajanvaihdoksen yhteydessä. Yhtiöllä on yhdeksän Dr20-diesellinjaveturia sekä yksi Dr21-dieselvaihtoveturi. Työntekijöitä on runsaat 40.

FoxRail Logistics Oy sai rautatieliikennöitsijän toimiluvan 10.1.2023. Turvallisuustodistus sillä on ollut jo aiemmin. Yritys toimii paikallisesti Niiralassa.

Keitele-Museo Oy:n turvallisuustodistus on peruttu. Traficomin päätös asiasta astui voimaan 1.2.2023. Peruuttamisen taustalla olivat Traficomin mukaan useat puutteet toiminnassa.

VR:llä, Reissujunilla ja Suomen Lähijunat Oy:llä oli osastot Matkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa 19.–22.1.2023 kestävän kehityksen teema-alueella. Jälkimmäiset kaksi toimivat yhteisellä osastolla. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen 29.7.2023 ajettavaksi suunniteltu ”Musarijuna” Valkeakoskelle oli esillä Valkeakosken osastolla.

TTR-kapasiteetinjakojärjestelmää (Timetabling and Capacity Redesign) pilotoidaan aikataulukaudelle 2025 rataosilla Tampere–Pori/Rauma ja Tampere–Pieksämäki.

Fintraffic-Raide Oy tullee Digirata-hankkeen myötä digitaalisen infrastruktuurin rataverkonhaltijaksi. Väylävirasto jatkaa fyysisen infran haltijana. Muutos tapahtuisi sitä mukaan, kun ETCS-kulunvalvonta otetaan käyttöön. Ensimmäisenä tämä tapahtuu nykynäkymin 2027 Nokialta Raumalle ja Poriin. Koko rataverkon on tarkoitus olla ETCS:n piirissä 2040.

Rataverkon laitteissa ja niiden kunnossapidossa siirrytään vähitellen koordinaattisijaintiin pois aiemmasta ratakilometrisijainnista. Aiempi sijainti antoi paikan mittaraiteen keskilinjalla, mutta nyt päästään kohteiden sijaintiin myös sivusuunnassa. Liikenteenohjuksessa pysytään aiemmissa sijainneissa.

Tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla vuoden 2023 alussa yhteensä 2515. Puomipuomilaitoksia oli 644 tasoristeyksessä, valo- ja äänivaroituslaitoksia 34 ja varoitusvalolaitoksia 53 risteyksessä. Yhteensä 14 tasoristeyksessä oli ajojohdon nostolaiteet. Esimerkiksi vuodenvaihteessa 1975/1976 tasoristeyksiä oli valtion rataverkolla vielä 7915.

Suurnopeusradoista julkaistiin 24.1.2023 valtionvarainministeriön selvitys niiden taloudellisuudesta. Selvityksessä ovat mukana Turun tunnin juna, Suomirata ja Itärata. Väliraportin mukaan kaikki kolme hanketta olisivat taloudellisesti kannattamattomia. Niiden taloudelliset hyödyt eivät kata kustannuksia. Julkisomisteiset hankeyhtiöt Turun Tunnin Juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy suunnittelevat parhaillaan nopeampia junayhteyksiä, joiden investointikustannuksiksi selvityksessä lasketaan 9,2–10,7 miljardia euroa. Hankeyhtiöissä on kaikkiaan 49 kaupunkia ja kuntaa sekä Finavia. Itärata ja Suomirata ovat vielä esisuunnitteluvaiheessa. Turun tunnin junan suunnittelu on pisimmällä. Parhaan arvion saa Turun tunnin juna, joka saa hyötyluvun 0,44. Tämä tarkoittaa, että se kerää 44 senttiä hyötyä jokaista hankkeeseen laitettua euroa kohden. Tampereen ja Itä-Suomen ratojen h/k-luvut ovat tätä heikompia eli 0,13–0,18. Päätökset radoista voidaan tehdä muistakin kuin taloudellisista lähtökohdista. Itärata Oy vahvisti organisaatiotaan 1.2.2023 alkaen, jolloin yhtiössä aloittivat suunnittelujohtajana Minna Weurlander ja viestintäpäällikkönä Katri Parikka.

Joutjärvi–Mukkula-, Lieksa–Pankakoski- ja Mänttä–Vilppula-välien kunnossapito on rajoitettu ja liikenne kielletty 1.1.–30.6.2023. Osuuksilla tehdään vain mm. tasoristeysten ja siltojen välttämättömiä kunnossapitotöitä. Väylävirasto päättää keväällä jatkosta sen mukaan, onko radoille näkyvissä enää liikennettä.

Yksityisvetureille on vuodelle 2023 seuraavia yksittäisten valtion rataverkon liikennepaikkojen käyttösopimuksia: Aurora Rail (Kouvola), FoxRail Logistics (Niirala), Mantsinen (Uimaharju), Metsä Board Simpeleen tehdas (Simpele), Ovako Imatra (Imatra), Ratarahti (Imatra), RP Logistics (Kymi), SSAB Europe (Raahe Rautaruukki), Stora Enso Varkauden tehdas (Kommila), Teräspyörä-Steelwheel (Kuusankoski) ja Valtasiirto (Harjavalta).

Helsingin päärautatieasemalle rakennettavan Kaisantunnelin odotetaan valmistuvan helmikuussa 2024. Tunneli alittaa 19 raidetta. Sen yhteyteen tulee yli tuhannen polkupyörän liityntäpysäköintihalli. Polkupyöräkorjaamo valvoo aluetta pyörähuoltojen ohessa. Kaisantunnelin ja nykyisen raiteet alittavan tunnelin välille tulee yhdystunneli mm. laitureille nousua varten.

Helsinkiin on viimeisen vuosikymmenen aikana nimetty rautatieaiheiden mukaan runsaasti uusia katuja, kujia, aukioita ja puistoja. Kaupungin organisaatiossa nimiä esittää asiantuntijoista koottu nimistötoimikunta, ja ne hyväksyy asemakaavan koosta riippuen kaupunkiympäristölautakunta, kaupunginhallitus tai -valtuusto. Pieniä muutoksia ja korjauksia voidaan kuitenkin tehdä myös virkapäätöksinä. Nimet annetaan luonnollisesti kahdella kielellä, mutta ruotsinkieliset nimet on jätetty tästä tiiviyden vuoksi pois. Pasilan koneapaja-alueella tulivat voimaan 2012–2014 aiempien nimien jatkeeksi Konepajanaukio ja -portti, Rautatiehallituksen pääarkkitehdin mukaan Bruno Granholmin aukio ja kuja sekä Konepajankuja ja -pasaasi. Länsisataman entisen satamaradan paikalle 2012 tullut Baanakin toki viittaa rautatiehen, ja sen uudisnimi on vakiintunut pyöräilyn runkoyhteyden nimeksi koko kaupungissa. Vuonna 2014 nimettiin Pasilan asema-aukio ja sen eteläpuolelle tuli voimaan 2015 Veturitallinkuja, joka johtaa alas vanhoille talleille. Pasila on muutenkin rautatieaiheisten nimien tihentymä, Jatkoksi toimikunta esitti 2015 höyryveturiaiheisia nimiä Keski-Pasilan ns. ratapihakortteleihin, joissa katuja ja taloja on nyt jo valmiinakin. Tänne aseman pohjoispuolelle tulivat Halkopiipunkallio, Höyrykatu, -polku ja -puisto sekä Laskumäki (lähelle Pasilan vanhan laskumäen paikkaa), Tenderinlenkki (joka myös todella tekee lenkin), Tulistimenkatu ja -kuja. Huopalahden aseman kaakkoispuolelle tuli samoihin aikoihin kuja nimellä Huopalahden laiturivaihde, viitaten tähän Helsingissä aika harvinaiseksi jääneeseen liikennepaikkahierarkian luokkaan. Vuonna 2019 nimistötoimikunta jatkoi rautatieteemaa Pitäjänmäen aseman ympäristössä. Historian monista vaiheista muistuttamaan ehdotettiin nimiä Kaupunkiradankuja, Pitäjänmäen asemapuisto sekä Rantaradan puistokuja, Rantaradanaukio ja puistoalueelle Rantaradankallio. Malmille hyväksyttiin 2022 Vanhanradanaukio jatkoksi 2000 voimaan tulleelle Vanhanradanraitille, nämä ovat entisen Malmin hautausmaaradan linjalla. Syksyllä 2022 toimikunta ehdotti Pasilansillan ja veturitallien väliin suunniteltavalle kävely-yhteydelle nimiä Kytkintangonaukio ja -kuja, muistuttamaan talleja käyttäneistä höyry- ja dieselvetureista. Moniin näihin nimiin – myös ruotsinkielisiin – nimistötoimikunta on ystävällisesti saanut asiantuntija-apua tämänkin lehden palstoilta tutuilta rautatiehistorian tietäjiltä. Helsingin nimien taustoihin pääsee tutustumaan internet-karttapalvelussa osoitteessa kartta.hel.fi/nimet. Samalla voi tutustua paitsi nykyajan, myös lukuisiin entisaikojen karttoihin ja ilmakuviin, joista erottuu paljon myös rautateiden ja raitioteiden historiaa.

Espoon kaupunkiradan varsinaisten rakennustöiden aloittaminen on siirtynyt ainakin vuoden 2023 lopulle. Alun perin töiden piti alkaa jo 2022 lopussa. Radan rahoituksesta joudutaan neuvottelemaan vielä Espoon, Kauniaisten ja Väyläviraston kesken. Samalla kaavaillut laajat liikennekatkot siirtyvät tulevaisuuteen. Kuitenkin valmistelevia töitä jatketaan turvalaitetöiden osalta ja niitä varten keväällä 2023 on Leppävaaran ja Kirkkonummen välillä neljä 24 tunnin totaalikatkoa. Neljänä sunnuntaina (5., 12. ja 19.3. sekä 2.4.) Leppävaaran ja Kauklahden välisellä rataosuudella on liikennekatko sunnuntaiaamun kello 4:stä maanantaiaamuun kello 4:ään. Tällöin Helsingin ja Leppävaaran välinen liikenne hoidetaan tihennetyillä A-junavuoroilla ja Leppävaaran ja Kirkkonummen välinen liikenne busseilla. Kaukojunat liikennöivät Kirkkonummen ja Kupittaan välillä.

Leppävaarasta Kauklahteen on kaupunkiradalle suunniteltu toteutettavan asemakohtaiset taidekonseptit. Esimerkiksi Tuomarilassa teemana on kivi ja Kauklahdessa lasi.

Kirkkonummen aseman itäpuolelle suunnitellaan uutta vaihdeyhteyttä. Nykyään tultaessa idästä Kirkkonummen kakkosraiteelle, tulee junan vaihtaa eteläiselle raiteelle jo Heikkilässä. Pitkän kaarteen takia paikalle jouduttaisiin hankkimaan sisäkaarrevaihde SKV60-800/423-1:15,5V. Väyläviraston rataverkolla on tällä hetkellä käytössä vain seitsemän kaarrevaihdetta. Kirkkonummen vaihde olisi geometrialtaan samanlainen kuin Oulun Tuirassa on käytössä. Investoinnista ei ole vielä tehty päätöstä.

Kupittaan ja Turun aseman välillä olevan Aurajoen rautatiesillan purkamisen valmistelevat työt käynnistyivät tammikuun 2023 alussa ja varsinaiset purkutyöt ovat ohjelmassa helmikuun lopussa. Jalankulku siirrettiin vahalta sillalta väliaikaiselle kevyen liikenteen sillalle 3.1.2023.

Turun nykyinen asemarakennus suojellaan rakennusperintölain nojalla. Rakennussuojelupäätöstä haki Varsinais-Suomen ELY-keskus ja sen antoi Ympäristöministeriö. Päärakennuksen lisäksi suojellaan rautatieaseman asuinrakennuksia, piha-alueet, asema-aukio ja Ratapihankadun toisella puolella oleva Asemanpuisto. Ns. Logomon sillalta rakennetaan 2024 porras- ja hissiyhteydet tuleville uusille matkustajalaitureille.

Raision matkustajaseisaketta suunnitellaan Raision kaupungin ja Väyläviraston yhteistyönä Nuorikkalan alueelle. Sitä käyttäisivät rantaradan kaukojunat, jotka jatkaisivat Turusta Raisioon ja myös Naantaliin, mikäli Naantalin rata sähköistetään. Uusi seisake tulisi entisten Nesteen ja Kerrolan seisakkeiden välille.

Raision ja Maskun välillä olevan Kustavintien tasoristeyksen korvaaminen sillalla sisällytetään käynnissä olevaan Uudenkaupungin radan peruskorjauksen ratasuunnitteluun. Paikalle on kaavailtu ylikulkusiltaa jo kymmeniä vuosia, mutta toteutusta ovat siirtäneet vaikeista pohjaolosuhteista aiheutuvat korkeat rakentamiskustannukset.

Karjaa–Hanko-välin sähköliikenne alkanee alkuvuodesta 2024 ja Hyvinkää–Karjaa-välin alkuvuodesta 2025.

HSL-liikenteessä erityisesti paikallinen liikenne D-lippuvyöhykealueilla on kasvanut 2022 aikana. Asiakkaat eivät niinkään matkusta enää pääkaupunkiin asti. Helsingissä puolestaan Pasilan aseman käyttö on lisääntynyt Helsingin päärautatieaseman kustannuksella.

Oulunkylän ja Keravan Kytömaan välille asetettiin 20.1.2023 lumityökauden voimassa oleva 140 km/t nopeusrajoitus kaukoliikenneraiteille. Tämä mahdollistaa lumitöissä turvamiesmenettelyn käytön. Muutoin koko radalle olisi pienissäkin lumitöissä, esimerkiksi vaihteilla, pitänyt ottaa ratatyövaraukset liikennekatkoineen. Nopeus palautetaan ennalleen 160/200 km:ksi/t lumityökauden päätyttyä. Lähiliikenneraiteilla nopeus on muutoinkin normaalisti 120 km/t. Turvamiesmenettelyllä on mahdollista käyttää korkeintaan 140 km/t nopeutta.

Leteensuolle km:lle 123+554 Parolan ja Iittalan välille suunnitellaan molemmille puolille uusia ohitusraiteita. Leteensuo on arvioitu optimaaliseksi sijainniksi uudelle ohituspaikalle sekä pohjoiseen että etelään päin matkaaville junille. Uuden ohituspaikan ratasuunnitteluun liittyvät mittaukset ja maastossa tehtävät pohjatutkimukset käynnistyivät alkuvuodesta 2023 ja varsinainen suunnittelu alkaa keväällä. Rakentamisen aloittamiseen menee kuitenkin vielä muutama vuosi.

Haapamäen seudun ratojen sähköistyksen suunnittelu sai eduskunnalta rahoituksen vuoden 2022 ns. joululahjarahoissa. Suunnittelu kattaa rataosat Orivesi–Haapamäki, Haapamäki–Seinäjoki ja Haapamäki–Jyväskylä. Toteutuspäätöstä tästä noin 95 miljoonan hankkeesta ei ole. Uusista sähköistyksistä on ollut esillä eri yhteyksissä myös Kontiomäki–Vuokatti- ja Tornio–Kolari-välit. Lisäksi edellisestä suunnittelusta riippumatta Tampereen lähiliikenteeseen on kaavailtu sähkömoottorijunin ajettavaa linjaa Tampereelta Oriveden keskustaan, mikä edellyttäisi Oriveden aseman ja Oriveden keskustan välisen lyhyen osuuden sähköistämistä.

Haapamäen asemalle on suunnitteilla odotuskatos sekä välilaiturin korottaminen osuudella, joka on normaalin henkilöliikenteen käytössä.

Haapamäki–Jyväskylä-rataosan pengerlevityksiä tehdään kesään 2023 saakka. Syksyllä ratapengertä levitettiin jo Haapamäen ja Keuruun välillä ja keväällä jatketaan Keuruulta kohti Jyväskylää. Rataosan penger on ollut paikoitellen normaalipoikkileikkausta kapeampi.

Haapajärvelle on asennettu syksyllä 2022 Pihtiputaan suunnan pääraiteeseen uuden raakapuuterminaalin erkanemisvaihde V523. Etelään vievä rata myös sähköistetään tälle vaihteelle saakka ja sieltä edelleen terminaalialueelle.

Vihanti on saanut 2023 alussa sekä vr.fi:ssä että VR Matkalla -applikaatiossa nimen Vihanti (Raahe). Riittää, että lipunostaja alkaa kirjoittamaan hakukenttään ”Raa…”, niin järjestelmä tarjoaa vaihtoehdoksi Vihanti (Raahe):n asemaa. Vihannin liikennepaikan nimi säilyy ennallaan.

Oulun Oritkarin kolmioraide valmistuu 2023 aikana. Tällöin valmistuvat myös Oulun turvalaitetyöt.

Pohjois-Suomen uuteen POKA-kauko-ohjausjärjestelmään liitettiin 31.10.2022 sen ensimmäinen ohjattava rataosa (Oulu)–Tornio. Kemin osalta ohjaus liitettiin nykyiseen asetinlaitteeseen, joka korvataan 2023 aikana uudella laitteella.

Kemin asemarakennuksen odotushuone on suljettu marraskuun 2023 alussa jatkuvan ilkivallan takia. Odotustilat oli töhritty sikamaiseen kuntoon.

Kemin Pajusaaren rata puretaan 2023 aikana. Runsaan kahden kilometrin mittainen raideyhteys jäi tarpeettomaksi, kun Metsä Groupin tehtaiden rautatieliikenne siirtyi 26.10.2022 Sahansaarenkadun viereen rakennetulle uudelle radalle. Vanhan radan tasoristeysten valot on jo huputettu ja puomit poistettu käytöstä.

Kemin sekä etelä- että pohjoispuolella rautatie ylittää valtatien nro 4 teräksisillä 1979 valmistuneilla palkkisilloilla. Sillat ovat tulleet nyt maalausikään. Eteläinen Jarkon silta maalattiin 2022 ja pohjoinen Rautiolan silta on ohjelmassa 2023. Työt alkavat keväällä säiden salliessa.

Tornion telinvaihtoraidetta käyttivät 20.12.2022 Speno-kiskonhiontajuna palatessaan Ruotsiin ja Fenniarail, kun vuokrattuja Laaiis-vaunuja tuotiin viiden vaunun erä Ruotsista Tornioon. Hector Rail toi vaunut Suomeen. Seuraava Fenniarailin/Hector Railin kuljetus Tornioon toteutui 7.2.2023, jolloin vaunuja sekä tuotiin että vietiin viisi.

Nostavaan Hollolan kuntaan kaavaillaan lähiliikenteen asemaa, jossa pysähtyisivät Z- ja G-junat. Lähtökohtana kunnalla on toteuttaa ensin työpaikka- ja asuinrakentaminen ja vasta sitten asema, toisin päin kuin Orimattilan Hennassa tapahtui. Hennaan omakotitaloja on valmistunut vuosien varrella alle kymmenen. Asuinalue ei kiinnosta, kun ei ole palveluja. Niitä taas ei tule, kun ei ole asukkaita. Kerrostaloja piti tulla useita, mutta niitä ei ole yhtään, ei edes näköpiirissä.

Heinolan Jyrängön rautatiesillat suunnitellaan korjattavan 2024–2025. Korjausten lisäksi sillat uusintamaalataan. Tätä varten jo keväällä 2023 silloilla tehdään pieniä koemaalauksia eri maalisävyillä.

Korian länsipuolelle aletaan rakentaa kesällä 2023 uutta valtatie 6:n siltaa rautatien yli. Valtatie rakennetaan parin kilometrin matkalla uudelle tielinjalle ja nykyinen vuodelta 1959 peräisin oleva radan ylittävä silta puretaan.

Kouvola–Kotka- ja Juurikorpi–Hamina-ratojen suurin sallittu akselipaino nostettiin 250 kN:iin 31.12.2022 alkaen. Suurin sallittu nopeus tällä akselipainolla on 100 km/t, paitsi Kymi–Kotka-välillä 80 km/t.

Hillosensalmi on auki tulevanakin kesäkautena viimevuotisten hyvien kokemusten perusteella. Pysähdyksiä on siellä viime vuotta pidempään eli 29.4.–28.10.2023. Hillosensalmella tulevat pysähtymään junat IC 63 ja IC 68. Liikennepaikka avataan virallisesti 29.4.2023 alkaen henkilöliikenteelle, kuitenkin niin, ettei laiturilla ole talvikunnossapitoa.

Mikkelin veturitallialueella kaavailtu Prisman toteutus on peruttu. Tallissa viettivät viimeksi talven 2021–2022 Porvoon Museorautatien lättähatut. Suojellun tallin kohtalo on nyt avoin. Sen omistaa Mikkelin kaupunki. Prisman toteutuksen perumisen aiheuttivat kielto purkaa tallit osittain, lintujen kosteikkosuojelualue ja Savon radan kaksoisraidevaraus.

Pesiökylän raakapuuterminaali otettaneen käyttöön elokuussa 2023. Vielä ainakin kesän 2023 kuormauksia tapahtuu Ämmänsaaresta ja rata Pesiökylästä Ämmänsaareen on käytössä.

Rasinsuon, Törölän, Tapavainolan ja Lappeenrannan uudet turvalaitteet otettiin käyttöön 6.11.2022. Samalla Luumäki–Lappeenranta-väli liitettiin Kaakkois-Suomen KAKO-kauko-ohjausjärjestelmään. Käyttöönoton yhteydessä Törölän uusi toinen sivuraide saatiin myös käyttöön.

Imatran henkilöaseman uusi kulku matkustajalaiturille hisseineen valmistui helmikuussa 2023. Siihen asti laiturille noustiin vanhan asemarakennuksen kautta, jonka purku alkaa aikaisintaan ensi syksynä. Uusittu matkustajalaituri otettiin käyttöön jo juhannuksena 2022.

Puhoksen eteläpuolella Syrjäsalmen uuden ratasillan rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2023. Ratalinja siirtyy uuden sillan myötä lähemmäksi nykyistä vt 6:n tiesiltaa. Uusi silta sijoittuu noin 15 metrin päähän vanhasta, joka puretaan uuden sillan valmistuttua. Uusi noin kaksi kilometriä pitkä ratalinja ja silta valmistuvat 2024 loppuun mennessä. Nykyinen teräksinen 132,8-metrinen levypalkkisilta on valmistunut 1967. Uuden teräsbetonisen palkkisillan pituudeksi tulee 166,6 metriä.

Niiralan rajaliikenteen viimeinen Suomen puolen tavarajuna T 4518 ajettiin Joensuusta Niiralaan 27.12.2022; veturi palasi yksinään takaisin. Niiralassa oli sen jälkeen 10 (propaani)vaunua, jotka РЖД (RŽD) haki pois 28.12.2022 junana PAR 63738. Tämän jälkeen Niiralaan ei ole ollut kotimaan puolen liikennöintitarvetta. Niiralan radalla on näillä näkymin enää satunnaista puunhakua Tohmajärveltä.

Joensuun vanhan veturitallin kääntöpöytä on lukittu pysyvästi kiinteäksi. Henkilöratapihan muutokset ovat tuoneet mukanaan uuden tukimuurin, joka estää pöydän kääntämisen. Uuden veturitallin kääntöpöytä on edelleen käytettävissä.

Traficom käy 2023 läpi kaikkien museoliikennetoimijoiden toimintaa, liikkuvaa kalustoa ja sen kunnossapitoa. Syynä on erään toimijan kalustossa loppuvuonna 2022 esiintyneet ongelmat.

Parolan panssarimuseossa olevan panssarijunan ulkoista kunnostusta suunnitellaan. Toteutus tapahtuisi aikaisintaan 2024. Myös junan alla oleva raide vaatii pikaista korjausta ratapölkkyjen lahotessa junan alla. Suunnitelmissa nykyisen raiteen viereen rakennettaisiin uusi raide, jolle kalusto siirrettäisiin. Junan päälle tehtäisiin suojakatos. Kaikkiaan 83 metriä pitkässä kokonaisuudessa on veturin lisäksi kolme tykkivaunua, yksi konekiväärivaunua ja kaksi avovaunua. Junan omistaa sotamuseo.

Suomen Rautatiemuseon vanhasta rakennuskannasta on käynnissä kuntotarkastus Väyläviraston tilauksesta. Tarkastuksesta saadaan tietoja mahdollisen kunnostuksen päätöksenteon tueksi.

Ratajätkät-näyttely kiertää 2023 eri kohteissa Suomessa. Näyttely on 27.1.–21.5.2023 Savonlinnassa (”Riihisaari – Savonlinnan museo”). Sen jälkeen se on Rosenlew-museossa Porissa 16.6.–22.9.2024. Näyttelyyn liittyy myös Kalle Kallion pitämiä yleisöluentoja näyttelypaikkakunnilla.

Saksalainen matkanjärjestäjä markkinoi 28.9.–3.10.2023 viidellä eri leveäraiteisella höyryveturilla ajettavaa höyryjunakuvausmatkaa Suomeen. Käytettävät veturityypit ovat alustavasti Hv3, Hr1, Tk3, Tv1 ja Vr1.

M100-sarjan metrojunat saivat 13.12.2022 Traficomilta poikkeusluvan jatkoluvan siirtoihin valtion rataverkolla Ilmalan varikon, Pieksämäen ja Vuosaaren välillä. Siirrot voivat tapahtua joko vaihtotyönä 35 km/t tai junana 80 km/t. Kummallekin tavalle on omat tarkemmat ehtonsa. Lupa on voimassa 1.2.–30.11.2023. Aiempiin kuljetuksiin nähden veturin ja metrojunan välistä adapterikytkintä sekä junan läpi menevän väliaikaisen jarrujohdon toimivuutta on parannettu.

M400-sarjan metrojunien ensimmäisen 25 junan toimitusajaksi on suunniteltu 2030–2032. Lisäksi hankintaan kaavaillaan 20 junan optiota. Tällä hetkellä 4-vaunuisina kokoonpanoina M100-junia on 19, M200-junia kuusi ja M300-junia 25.

Stadin Ratikoilla ei vielä tänäkään vuonna ole museoraitiotieliikennettä Helsingissä. Tavoitteena olisi päästä liikennöimään jälleen 2024. Viimeksi liikennettä harjoitettiin kesällä 2019.

Espoossa liikennöi ensimmäisen kerran raitiovaunu 1.2.2023, kun Raide-Jokerin koeajot laajenivat Espoon puolelle. Kaupunkien raja on Ravitien pysäkin itäpäässä. Raide-Jokerin eli linjan 550 yhdeksi avaamispäivävaihtoehdoksi on esitetty 14.8.2023, jolloin liikenteessä siirrytään syysaikatauluihin. Joka tapauksessa liikenne alkaa etuajassa alkuperäiseen seuraavaan vuodenvaihteeseen verrattuna. Kaikki tilatut vaunut eivät ole silloin vielä käytettävissä.

Viikin-Malmin pikaraitiotien eli Viiman rakentamista halutaan aikaistaa alkamaan jo 2028. Aiemmin sitä on kaavailtu 2030-luvulle. Helsingin kaupungin ajaman muutoksen perusteena ovat Malmin entisen lentokentän isot asuinaluekaavat, jotka saivat 2022 lainvoiman valituskierroksen päätteeksi.

Vantaan raitiotie suunnitellaan toteutettavan Tikkurilan aseman ali tulevaa Tikkurilanraitiota pitkin. Ratapihan poikki menevän sillan rakentaminen edellyttää kerrallaan yhden raiteen ja puolikkaan laiturin pidempiaikaista katkoa liikennöinniltä ja matkustajien käytöltä. Rakentamisen aikana jokaisella raiteella on apusilta töiden jossain vaiheessa. Asemalta itään raitiotie alittaisi ensin Hakkilan radan, mutta menisi idempänä sen kanssa uudelleen ristiin raideristeyksissä. Raideristeysten suunnittelussa on vielä kolme vaihtoehtoa: matala- tai syväuraiset tahi kääntyväkärkiset risteykset. Paikalle tulee turvalaite, joka antaa opasteet sekä 1000 että 1524 mm raideleveyksien liikkuville yksiköille. Rautatien ja raitiotien raideristeyksiä on ollut aiemmin niin Helsingissä, Turussa kuin Viipurissakin.

Tampereen raitioteiden liikennöinti Pyynikintorilta Santalahteen aloitetaan 7.8.2023. Raitiotien läntisen osan (osa 2) rakentaminen käynnistyi tällä osuudella vuoden 2020 marraskuussa. Maaliskuussa 2022 aloitettiin myös Santalahti–Lentävänniemi-raitiotieosuuden rakentaminen. Ratikkaliikenne tällä osuudella on tavoitteena aloittaa vuoden 2024 loppupuolella.

Tampereen raitioteillä on kaksi nurmiradan kasteluvaunua. Vaunuja on kaksi, koska verkon laajentuessa yksi vaunu ei kerkeäisi lyhyissä yökatkoissa kaikkialle tarvittaville alueille. Toistaiseksi vaunut täytetään Hervannan varikolla, mutta verkon laajentuessa täyttöpaikkoja tulee muuallekin.

Turun Raitiotie Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut tammikuun 2023 alusta Juha Saarikoski. Tätä ennen hän työskenteli Raide-Jokerin projektipäällikkönä.

Löylymäki-pienoisrautatie avattiin Espoon Lelumuseossa 4.2.2023.

VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA UKRAINAAN JA SEN VAIKUTUKSET RAUTATIELIIKENTEESEEN

Ajankohtainen tilanne on kuvattu erillisessä artikkelissa Resiina-lehdessä 1/2023 s. 28–31.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Virossa valtionyhtiö Operail lopetti 1.1.2023 alkaen venäläistä ja valkovenäläistä alkuperää olevien tavaroiden kuljetuksen, mutta nämä kuljetukset ovat siirtymässä nyt Virossa Latvian valtion omistaman LDz Cargon hoidettaviksi. Myös virolainen yksityinen Go Rail on mukana kuljetuksissa. Liikenne siis jatkuu.

Eesti Raudtee on valinnut GRK:n toteuttamaan Aegvidu–Tapa–Tartto-rataosuuden sähköistämisen. Hankkeen kokonaisarvo on noin 79 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttavat GRK Suomi Oy ja GRK Eesti AS (ent. GRK Infra AS). Sähköistys toteutetaan Suomessakin käytettävällä 2 x 25 kV -järjestelmällä. Sopimukseen sisältyy sähköistyksen kunnossapito viisi vuotta käyttöön otosta.

Ruotsi

VR Sverige AB laajentaa 10.12.2023 liikennettään, kun yhtiö aloittaa Tåg i Bergslagenin uutena operaattorina. Sopimus on 10-vuotinen. Aiemmin kilpailutetun liikenteen on hoitanut SJ. Tåg i Bergslagenin omistavat tasavertaisesti Örebron, Västmanlandin, Gävleborgin ja Taalainmaan läänit. Tåg i Bergslagenin uusinta kalustoa tulevat olemaan keväästä 2023 alkaen Stadlerin toimittamat ER1-sarjan kaksikerrosmoottorijunat. Junia on ostettu seitsemän. Tällä hetkellä Tåg i Bergslagenin liikenteessä on 23 Regina- ja viisi X14-sähkömoottorijunaa. VR Sverige on liikennöinyt Ruotsissa 1.7.2022 alkaen ostettuaan Deutsche Bahnilta Arriva Sverigen.

VR Sverigen liikennöimän Tukholman lähiliikenneradan Saltsjöbanan koko liikenne on tauolla 1.1.2023 alkaen aina maaliskuuhun 2024. Radalla tehdään laajoja ratatöitä.

Ruotsin valtiollisen tavaraliikenneyhtiön Green Cargon liikenne Haaparantaan on ollut pysähdyksissä marraskuusta 2022 alkaen. Syynä on yhtiön mukaan tärkeimmän asiakkaan eli Outokummun Röytän tehtaan siirtyminen entistä enemmän laivakuljetuksiin rautateiden sijasta. Liikenne on lopetettu toistaiseksi, kuitenkin mahdollinen suurempi kuljetussopimus voisi palauttaa liikenteen. Green Cargon lopetettua on Hector Rail ajanut yksittäisiä tavarajunia Haaparantaan. Hector Railia on välillä luonnehdittu Ruotsin Fenniarailiksi.

Malmiradan suurin sallittu akselipaino laskettiin Kiirunan (Råtsin liikennepaikan) ja Jällivaaran välillä 23.12.2022 aikaisemmasta 30 tonnista 25 tonniin. Osuudella on vanhat SJ50-kiskot, kun muualla on raskaammat 60E1-kiskot. Suomessa kiskokriteerit ovat tiukemmat, jo 25 tonnin akselipaino edellyttää vähintään 54E1-kiskoja. Osuudella on tapahtunut viime vuosina kolme suistumaa ja kiskoissa on väsymysvikoja. Vilkkain tavaraliikenne malmiradalla on Kiirunasta Narvikiin ja Jällivaarasta Luulajaan, eikä rajoitus koske näitä parempikuntoisia osuuksia. Svappavaaran rata erkanee malmiradasta kuusi kilometriä Kiirunan eteläpuolella olevasta Råtsista, eikä rajoitus koske sitäkään rataa.

Norja

Uusi rautatie Oslosta lounaaseen, Follobanen, avattiin liikenteelle kuninkaallisin juhlallisuuksin 11.12.2022. Kuitenkin jo viikkoa myöhemmin Skin aseman teknisissä tiloissa todettiin savua ja rata suljettiin. Ongelma oli maadoituksissa ja niistä aiheutuneessa ylikuumenemisessa. Norjan rataverkonhaltija Bane NOR ilmoitti tammikuun 2023 lopussa, ettei radan uudelleen avaamisen ajankohtaa voida vielä arvioida. Uusi rata puolittaa matka-ajan Oslon ja Skin välillä. Radan pituus on 22 km. Se kulkee lähes koko matkan tunnelissa ja sillä on Norjan pisin rautatietunneli, 20 km pituinen kahdesta erillisestä yksiraiteisesta tunnelista koostuva Blix-tunneli. Uusi rata erottaa kaukoliikenteen ja vanhalle radalle jääneen paikallisliikenteen toisistaan, jolloin kummankin lisääminen on mahdollista. Vanhalla reitillä on Oslon ja Skin välillä peräti 12 paikallisjunien pysähtymispaikkaa, uudella ei yhtään.

Venäjä

Suomenlahdella Ust-Lugan (Laukaansuun) ja Kaliningradin alueen Baltijskin sataman välisessä liikenteessä on nyt kaksi uuttaa junalauttaa, ms Marschall Rokossowskij jo viime keväästä ja 2022 lopusta myös ms General Chernyakhovsky. Laivat on rakennettu venäläis-turkkilaisena yhteistyönä. Kumpikin alus kykenee ottamaan mukaan 80 vaunua. Raideleveys on 1520 mm. Laivojen pituus on 199,9 metriä. Alakansi on varattu vaunuille ja yläkansi rekoille. Alukset kykenevät kulkemaan omin voimin 80 senttisessä jäässä.

Venäjän ensimmäinen naispuolinen veturinkuljettaja Oksana Sokolova sai sähköveturin ajoluvan 16.1.2023, jonka jälkeen edessä on vielä kahden kuukauden linjaperehdytys. Aluksi hän työskentelee osuudella Jekaterinburg–Družhinino. Seuraavana naiskuljettajana perehdytyksen aloittaa Alena Malykh 5.2.2023. Naispuolisia sähköjunankuljettajia Venäjällä on jo aiemmin viisi.

Sortavalan seudun höyryjunaliikenne jatkuu normaalisti. Liikenne hoidetaan Л (L) -sarjan höyryvetureilla.

Pietarista Krimin niemimaalle Sevastopoliin liikennöivässä Таврия (Tavria) -junassa on otettu käyttöön uusi makuuvaunukalusto. Se esiteltiin joulukuussa 2022. Tavria on Krimin historiallinen nimi. Venäjän miehittämille Ukrainan mantereen alueille on perusteilla uusia rautatieyhtiöitä. Zaporižžjan alueella toiminnan on jo aloittanut Мелитопольская железная дорога/МЖД (Melitopolskaja želesnaja doroga/MŽD). Yhtiö hoitaa toistaiseksi vain tavaraliikennettä. Sen ensimmäinen kuormattu viljajuna kulki 2.6.2022. Vetureiden entiset Venäjän rautatien RŽD-merkinnät on korvattu MŽD:n vastaavilla.

Saksa

Saksassa on käytössä siipiopastimia eli semaforeja yhä noin 350 liikennepaikalla. Määrä vähenee kuitenkin vauhdilla uusiin tietokoneasetinlaitteisiin siirryttäessä. Esimerkiksi Berliiniin viimeiset semaforit poistuvat Berlin-Neuköllnistä 2024. Opastimia on laajasti käytössä mm. Magdeburgin ja Oebisfelden välisellä pääradalla, monilla väliliikennepaikoilla Limburgin ja Wetzlarin välillä sekä lähellä Tanskan rajaa Langenhornin ja Westerlandin välillä. Hyvin kuvauksellisia opastimien ryhmiä on vielä käytössä mm. Zeitzissa, Hungenissa ja Bad Harzburgissa.

Entisen Virkkalan–Ojamon rautatien Krauss-veturin 7558 kunnostus ei valmistu alun perin suunnitellusti vielä 2023. Tšekkiläiseltä konepajalta tilatut sylinterit, männät, luistit, ristipäät, käyttö- ja kytkintangot sekä ohjaus valmistuvat vasta 2023 lopussa. Pyöräkerrat ovat jo valmiit, kuten saksalaisilta konepajoilta tilatut osat eli ilmapumppu, syöttöventtiili, vihellin, soittokello ja osa jarruventtiileistäkin. Veturille on tehty jo aiemmin uusi kattila Saksassa. Hiilitilan niittaus on valmistunut 2022 lopussa ja sivuvesisäiliöiden niittaukset tammikuussa 2023. Veturin kokoonpanoon päästään siten 2024.

Wolfgang Fiegenbaum ja Ingo Hütter ovat saaneet valmiiksi 15 vuoden urakan. Vuodesta 2007 alkaen ilmestynyt kirjasarja ”Schwere Brocken, Band 1–4” on saatu päätökseen. Kirjat käsittelevät yksityiskohtaisesti maailman normaali- ja leveäraiteisten ratojen 0–5–0-tankkivetureita. Sivuja on kertynyt kokonaista 1616 ja kuvia 2740, joista 120 värikuvia. Vetureita valmistettiin 2428, joista yli 85 % Saksan rautateille. Suomi on mukana ainoalla 0–5–0T (suomalaisittain 0–10–0T) -veturillaan, O1/Vr3:lla eli Kukolla (VR:n nrot 752–756). Osassa 1 on kerrottu veturista 751, jonka Hanomag valmisti vuonna 1924 ja joka numeroitiin myöhemmin 752:ksi. Osassa 4 käsitellään Tampellan valmistamia Kukkoja. Kirjassa käytetään tehtaan nimenä Tammerfors. Nimi Tampella otettiin käyttöön vasta paljon myöhemmin, mikä mainitaan kyllä kirjassakin. Vr3-vetureista on 22 sivua ja 29 kuvaa (joista neljä värillisiä). Pari kuvaa on kirjan toisen tekijän Fiegenbaumin Suomessa ottamia. Todella yksityiskohtaista, asiantuntevaa – ja painavaa – luettavaa. Kaikkia osia on vielä saatavissa hintaan 58–78 €/osa. Kustantaja on Herdam Verlag, www.herdam.de.

Sveitsi

Sveitsin rautatiet juhlivat 175-vuotista taivaltaan 2022 (ks. Tasoristeys Resiinassa 2/2022 s. 62). Alueellisten juhlatapahtumien lisäksi oli joitakin vähemmän virallisia tilaisuuksia, jotka saattoivat olla harrastajalle kiinnostavampiakin. Tällainen oli museokaluston kunnostajan ja operaattorin DSF Koblenzin järjestämä tapahtuma 15.10.2022, jossa kulki replika maan ensimmäisestä junasta. Tämä ns. Spanisch-Brötli-juna on rautateiden satavuotisjuhlaan 1947 rakennettu kopio. Nimi viittaa varsinaisesti ensimmäiseen rataosaan Zürich–Baden, mutta on tullut tarkoittamaan myös sillä liikennöinyttä junaa, jolla käytiin ostamassa tietynlaisia badenilaisia leivonnaisia eli “espanjalaista leipää”. Juna ajoi edestakaisia vuoroja Koblenzista Laufenburgiin (edellistä ei tule sekoittaa tunnetumpaan Saksan Koblenziin, vaikka molemmat ovatkin Reinin varrella). Rataosa seuraa Reiniä alavirtaan ja on – sveitsiläisittäin harvinaisesti – yleensä vain tavaraliikenteen käytössä. Liput saattoi ostaa 1., 2. tai 3. luokan umpivaunuun tai 3. luokan avovaunuun, viime mainittuja oli kaksi. Kiinnostus oli suurta, koska tilaisuus tällaiseen matkantekoon oli harvinainen: vaunusto oli kulkenut viimeksi 2009 vanhimman alkuperäisen veturin (Ec 2/5 nro 28 ”Genf” vuodelta 1858) vetämänä ja 1997 nyt käytössä olleen replikaveturin (D 1/3 nro 1 ”Limmat”) vetämänä! Muutenkin tapahtuma oli hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Muutaman sadan metrin matkan asemalta museokalustoyhteisön DSF:n varikolle liikennöi CZm 1/2 -höyryvaunu nro 31, ja erilaiset höyryjunakokoonpanot kulkivat Reiniä ylävirtaan Bad Zurzachiin. Jälkimmäisen suuntaan, samoin kuin etelään Badeniin ja pohjoiseen päin Reinin yli Saksaan, kulkivat tietenkin tavanomaiset lähijunavuorot, joten paikalle oli helppo saapua.

Slovenia

Suomeen Isojoen Arkkukallion sähköasemalle matkalla olleen slovenialaisen Kolektor Etra d.o.o.:n valmistama 290 tonnin painoisen 400 kV muuntajan kuljetus kaatui Zidani Mostin asemalla 7.1.2023 vastaisena yönä klo 1.30. Vaunu oli 32-akselinen, kuten VR:n Osg-vaunukin, mutta tämän kuormalavetti voidaan siirtää myös kumipyörille. Vaunun runko ja muuntaja kaatuivat, mutta telit pysyivät pystyssä. Vaunun ohjaushytti lensi viereiseen Sava-jokeen. Hytissä ollut tšekkiläinen ohjaaja loukkaantui vakavasti. Kaatuminen tapahtui matkustaja-aseman kaarteessa, kun kuljetus kiersi asemalaitureita ja muuntajaa oli siirretty vaunussa sivusuunnassa. Kaatumishetkellä kuljetuksen nopeus oli vain 1 km/t. Noin kolme tuntia onnettomuuden jälkeen aseman ohi voitiin liikennöidä yksiraiteisena. Erittäin hankalan paikan takia joen kupeessa raivaus kesti viikkoja. Asemapuistikossa ollutta muistomerkkiveturia jouduttiin siirtämään parikymmentä metriä eteenpäin, jotta autonostureille saatiin järjestettyä raivaustyön vaatimaa työskentelytilaa. Veturi on Vulcan-Werken Stettinissä (nyk. Szczecin Puolassa) valmistusnumerolla 2907/v. 1913 tekemä yksityisrautatien 0–8–0T-veturi. Moninaisten vaiheiden jälkeen se päätyi Hrastnikin lasitehtaalle (Steklarna Hrastnik), josta sen nykyinen merkintä SH 1 juontuu. Muistomerkiksi se suojeltiin vuonna 1975. Rikkoutunut muuntajankuljetusvaunu saatiin raivattua 20.–22.1. ja viimein itse lastikin 4.2.2023. Muuntaja lastattiin 18.2.2023 siihen mennessä kunnostettuun kuljetusvaunuun ja lähetettiin seuraavana päivänä takaisin tehtaalle Črnučeen tarkastettavaksi. Suomessa muuntajaa ei ollut tarkoitus kuljettaa rautateitse, vaan maanteitse Merikarvian satamasta. Fingrid tilasi vuonna 2019 Kolektor Etralta seitsemän tällaista muuntajaa, mikä oli valmistajan suurin siihenastinen tilaus. Nyt kaatunut muuntaja oli tilaussarjan kuudes.

Ukraina

 Ukrainan rautatiet (UZ) kuljetti viime vuonna yli 150 miljoonaa tonnia rahtia, mikä merkitsee 52,1 prosentin pudotusta vuoteen 2021 verrattuna. Merkittävästä laskusta huolimatta yhtiö pitää tuloksia positiivisina erityisesti viljan osalta. Viljan vientimäärät laskivat vähiten vuoteen 2021 verrattuna, 14,2 prosenttia. UZ on selvinnyt kohtuullisesti loppuvuoden 2022 ja alkuvuoden 2023 hyökkäyksistä. Esimerkiksi viljan rautatiekuljetusten hinnat Ukrainan sisällä ja Ukrainan kansainvälisessä liikenteessä ovat olleet laskussa.

Kertšinsalmen 8.10.2022 räjäytetyn rautatiesillan korjaus on edellyttänyt usean vaurioituneen ratasiltajänteen poistamista kokonaan ja korvaamista uusilla. Rautatieliikenne Krimin niemimaalle on siten tapahtunut kuukausia junalautoilla.

Ukrainan rautateille myönnettiin ”Eurooppalaisen rautatiesaavutuksen” palkinto CER:n ja UNIFEn isännöimässä European Railway Awards -tilaisuudessa Brysselissä 31.1.2023. Palkinnot jaettiin nyt 16. kerran. Tunnustuksella kiitetään Ukrainan rautateiden onnistunutta toimintaa sodan keskellä. CER edustaa Euroopan rautatieliikennöijiä sekä infranhaltijoita ja UNIFE alan teollisuutta.

Puolan pääkaupunki Varsova luovuttaa kymmenen käytöstä poistettua kuusivaunuista metrojunaa Kiovan metrolle. Toimitukseen kuuluu myös varaosia. Metrovaunut ovat sarjoista 81-572/573 ja 81-714/717, jotka on valmistanut Metrovagonmash Pietarissa ja Mytištšissä noin vuosina 1989–1997. Vaunut ovat hyvin samanlaisia Kiovan metron omien viisivaunuisten junayksiköiden kanssa.

Rautatieyhteys Ukrainan Rah’ivin ja Romanian Valea Vișeuluin välillä on otettu uudelleen käyttöön 15 vuoden tauon jälkeen. Rataa kunnostettiin perusteellisesti Ukrainan puolella Rah’ivista maiden rajalle noin 20 km. Romaniassa vesakoitiin noin kilometri rajalta Valea Vișeuluin asemalle. Matkustajaliikenne alkoi 18.1.2023. Rata seurailee Rah’ivista alkunsa saavaa Tisza-jokea.

Tammikuun puoliväliin mennessä 307 rautatietyöntekijää on kuollut ja 665 loukkaantunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Otto Diekmann, Eero Heinonen, Anders Järvenpää, Matti Melamies, Matti Mustola, Jussi Mäkinen, Markku Nummelin, Jussi Pajunen, Ari Palin, Nikolas Peippo, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Robin Raita, Kari Salo, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Simo Toikkanen ja Juha Vuorinen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!