TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.5.–31.7.2023

Uudet rekisteröinnit

• 1 Dr25 (98 10 8129 159-4)

Romutukset

• 10 Sr1 (91 10 3000 047-3, 91 10 3000 054-9, 91 10 3000 060-6, 91 10 3000 062-2, 91 10 3000 063-0, 91 10 3000 066-3, 91 10 3000 074-7, 91 10 3000 095-2, 91 10 3000 099-4 ja 91 10 3000 103-4)
• 1 Ome

Muutettu kalusto

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2023.

Sr1 3049, 3051, 3092, 3096, 3097 ja 3100 on siirretty alkukesästä 2023 Kouvolaan riisuttaviksi varaosiksi. Varaosaluovutuksen jälkeen niitä on siirretty Pieksämäelle. Veturit 3012–3015, 3052, 3068, 3081, 3102, 3104 ja 3106 on siirretty seisontaan.

Sr1 3018:n varustelu ETCS-koeveturiksi eteni keväällä ja alkukesällä 2023 kaavailtua hitaammin, koska veturin rakenteissa ja johdotuksissa oli merkittäviä eroja suunnitelmapiirustuksiin verrattuna. Työ eteni kuitenkin loppukesällä hyvin ja veturi on nyt likipitäen valmis. Siinä on toinen Thalesin toimittamista ETCS-veturilaitteista, jotka Väylävirasto on ostanut Kouvola–Kotka/Hamina-ETCS-koeradan hankintoihin liittyen. Veturi on saanut Digirata-projektin ulkovärityksen.

Sr2 3204 ja 3205 on riisuttu kesä–heinäkuussa 2023 varaosiksi Oulussa. Sr2 3202:n viimeiseksi ajoksi jäi 25.7.2023 IC 27 Helsingistä Seinäjoen eteläpuolelle, josta se rikkoutumisen jälkeen hinattiin Ouluun. Myöhemmin myös se on päätetty riisua varaosiksi. Veturissa on Digi-rataprojektiin liittyen ollut mm. molemmissa päissä suojuksen sisällä mikroaalto- ja valotutkat sekä inertiamittausyksikkö, joita on käytetty ETCS -kulunvalvonnan paikannukseen käytettävän tekniikan selvitykseen ja määrittelyyn. Jo aiemmin Oulussa oli varaosiksi päätynyt 3201 ja syksyllä paikalle tuotiin seisontaan vielä 3203 ja 3206. Riisutut veturit hinattaneen Pieksämäelle.

Sr3 3356–3358 (91 10 3103 356-4, -357-2 ja -358-0) hinattiin 22.8.2023 Hanko tavarasta Ilmalan varikolle. Junan Vet 11632 vetäjänä oli Dv12 2555.

Sr3 201 eli Fenniarailin ensimmäinen sähköveturi tuotiin Hankoon 18.9.2023 ja hinattiin edelleen aikataululla T 7222 Voikkaalle Dr18 102:n vetämänä. Veturin ensimmäiset koeajot omin voimin ajettiin 3.10.2023. Toistaiseksi Fenniarail on ostanut tämän yhden Vectron-sähköveturin, neljästä muusta on olemassa optiomahdollisuus.

Dv12 2511, 2533, 2542, 2544 ja 2548 ovat olleet heinäkuun alussa 2023 Pieksämäen Temun raiteella seisomassa. Samalla raiteella olivat myös Dm12 4414, Dr16 2805 ja Sr1 3022, joista kaksi viimeksi mainittua oli myöhemmin riisuttuna ilman telejä. Syksyllä joukkoon ovat liittyneet 2501, 2510, 2512, 2516, 2518, 2532, 2535, 2536 ja 2546; joistakin osia riisuttuna.

Dv12 2629 sai vain kosmeettisia vaurioita, kun henkilöauto törmäsi 4.8.2023 Koskenkorvan ja Ilmajoen välillä Karjanmaankujan tasoristeyksessä Teuvalta Seinäjoelle matkanneeseen raakapuujunaan T 53272. Juna saattoi jatkaa matkaansa 55 minuutin kuluttua onnettomuudesta. Auto romuttui, mutta kuljettaja loukkaantui vain lievästi.

Dv12 2638 vaurioitui lievästi, kun Hangosta Riihimäelle matkanneen T 3681:n eteen ajoi henkilöauto Maksjoentien tasoristeyksessä Virkkalassa 23.8.2023 klo 19.24. Junan toinen veturi oli Dv12 2636. Auto raahautui junan edessä. Henkilöautossa olleet neljä henkilöä loukkaantuivat, yksi vakavasti. Juna pääsi jatkamaan matkaansa seuraavana päivän puolella klo 0.29. Tasoristeyksen varoituslaitteisto oli kyltein merkittynä pois käytöstä ratatöiden takia.

Dr14 1867 ajettiin 3.9.2023 junana MV 11803 Kouvolasta omin konein Pieksämäelle varaosapurkuun. Lokakuussa veturi oli Pieksämäen konepajalla jo siirtoteleillä. Nyt ainoa VR:lle kokonaan toimitettu vetokalustosarja, josta yksikään yksilö ei ole saanut purkupäätöstä, on Sm4.

Dr19 2836–2838 hinattiin Dv12 2566:lla 5.9.2023 Hanko tavarasta Tampere tavaraan junassa MV 10335. Suomessa on nyt näitä uusia VR:n dieselvetureita kahdeksan. Vetureita on tilattu yhteensä 60.

Dr21 1562 Paul eli North Railin käytössä olevan vaihtoveturisarjan kolmas veturi hinattiin Dr20 29012:lla 7.7.2023 Hangosta Kotkaan junassa Vet 17302. Veturi oli laivattu Paldiskista Hankoon. Suomessa ovat lisäksi jo aikaisemmat kaksi, eli 1570 Jakob (hinaus Hangosta 16.7.2021) ja 1574 Ants (hinaus 9.5.2023). Näistä vetureista North Rail on ostanut vain ensimmäisenä tuodun 1570:n ja kaksi muuta ovat leasing-vetureita Operaililta.

Dr21 1574 Ants siirrettiin 28.8.2023 Kouvolasta North Railin vaihtoveturiksi Uudenkaupungin Hangonsaareen. Siirtojunan Vet 17302 veturina toimi Dr20 nro 29012. Antsilla tehtiin Uudessakaupungissa ja Hangonsaaressa heti ulottumatarkistusajot, ettei varsinkaan teollisuusalueella ollut mitään esteitä tälle suuriulottumaiselle veturille. Vaihtoveturi tuotiin Hangonsaareen, koska North Rail aloitti seuraavana päivänä 29.8.2023 ammoniakkiliikenteen Venäjältä Uuteenkaupunkiin. Liikenne hoidetaan venäläisillä säiliövaunuilla.

Easmar Logistics Oy:n Zephir LOK 20.450 -lokotraktori siirrettiin maanteitse 31.7.2023 Kouvolasta Kotkaan, mistä se laivattiin seuraavana päivänä Antwerpeniin Belgiaan. Vaihtotyökone on myyty hollantilaiselle leasing-yhtiölle. Valmistaja kaventaa sen 1435 mm:n raideleveydelle, minkä jälkeen kone menee vuokrauslistalle. Kyseisen lokotraktorin ongelmana ovat olleet lukuisat suistumiset Kouvolan ratapihan risteysvaihteissa. Easmarilla on Kouvolassa nyt vain Otso 1, ja sekin vain terminaalihallin sisäisessä käytössä. Easmarin liikenne on kutistunut hyvin vähiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, jäljelle jääneet sopimusten mukaiset vaihtotyöt Easmar ostaa alihankintana VR:ltä.

Tve3 473 on seissyt kesän ja alkusyksyn 2023 Hyvinkään konepajalla odottamassa siirtoa Lahteen. Topparoikka ry:n veturi oli esillä Rautatiemuseopäivillä13.8.2023.

Sm2-junien saneeraus on saanut hitaasti jatkoa. Ilmalaan 24.2.2023 jäänyt 6073 palasi saneerattuna kaupalliseen liikenteeseen punainen/valkoinen-väreissä 21.8.2023 junassa R 9703 Helsingistä Riihimäelle. Tätä ennen se kävi koeajoilla 6.8.2023 Ilmalan ratapihalta Keravalla junina 10253/10254, 8.8.2023 junina HV 10251/10252 sekä vielä 11.8.2023 kokoonpanossa 6093+6088+6073 junina HV 10251/10252.

Sm2 6075 on jäänyt Ilmalan varikolle seisomaan. Viimeiseksi junaksi jäi R 9630 Riihimäeltä 6.10.2023 Helsinkiin ja edelleen vedossa W 64411 varikolle. Punainen/valkoinen-kuosissa liikenteessä ovat enää siis 6073, 6090 ja 6091.

Sm4 6303+6403 on teipattu kesäkuussa 2023 Arlan maitomainoksin. Myöhemmin samanlaiset mainokset teipattiin vielä kahteen yksikköön, mutta niissä vain M-vaunuihin 6405 ja 6406.

Sm4 6305+6405:n matkustamon istuinten istuinosat vaihdettiin 26.–27.9.2023 välisenä yönä puhtaanapidon helpottamiseksi entisten kankaisten sijaan mustalla keinonahalla päällystettyihin.

Sm5-junista kahteen kaavaillaan hankittavan ja asennettavan ETCS-veturilaitteisto testauskäyttöön.

Dm7 4216 Toijalan Veturimuseosta oli 9.–11.6.2023 laajalla 782 km kattaneella ajokierroksella Svenska Järnvägsklubbenin (eli ”Ruotsin Rautatieseuran”) Suomen matkaan liittyen. Ajoreitti juuri 60 vuotta täyttäneellä moottorivaunulla oli Toijala–Naantali–Turku satama–Humppila–Valkeakoski–Tampere–Hyvinkää–Karjaa–Hyvinkää–Toijala. Vaunulla tehtiin sitä ennen tekninen koeajo Valkeakosken radalla 5.6.2023. Tämän jälkeen se kävi Hyvinkäällä Rautatiemuseopäivillä 13.8.2023 ja Väyläviraston katselmusajolla Porissa 27.9.2023. Dm7 4216 on suurimmalta osaltaan yksityisomistuksessa. Se on kuitenkin Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien eli PoRhan hallinnassa ja kunnossapito-ohjelman piirissä, koska Museoveturiseuralla Toijalassa ei ole omaa turvallisuustodistusta. Liikennöinti tapahtuu tiiviissä yhteistyössä toijalalaisten kanssa.

Dm12 4406 (+ 4409) törmäsi 9.6.2023 klo 6.40 junassa H 720 Joensuusta Pieksämäelle noin km:llä 508 eli entisen Juojärven liikennepaikan lähellä radalle kaatuneeseen puuhun.  Ensimmäisen moottorivaunun toinen polttoainesäiliö rikkoutui ja polttoaine valui radalle. Tuulilasi rikkoutui. Juna korvattiin tästä eteenpäin kumipyörillä. Myös junat H 723 ja 724 korvattiin linja-autoilla.

Hr1:n eli Ukko-Pekan halkopolttoon tarkoitettu savutorvi on toimitettu elokuussa 2023 tutkimuksiin Harzer Schmalspurbahnen (HSB) Wernigeroden konepajalle Saksaan. HSB selvittää eri lämmitysvaihtoehtoja höyryvetureihinsa kivihiilen tilalle. Matalaa halkokäyttöön tarkoitettua savutorvimallia käytettiin Suomessa vain Hr1- ja Tr1-vetureissa ja niissäkin vain 1945–1947. Yhteensä 19 veturissa oli tällaiset savutorvet.

Hr1 1009:n vetämässä junassa MUS 1945 syttyi tulipalo Haarajoen lähdön jälkeen 11.6.2023 klo 17 junan ollessa matkalla Helsingistä Kouvolaan. Jo tätä ennen höyryjuna oli sytyttänyt heti Keravan jälkeen maastopalon, jonka IC 51:n kuljettaja sammutti. Höyryveturimatkat1009 Oy:n museojuna pysähtyi noin kuuden kilometrin päähän Haarajoesta. Paikalle hälytettiin 11 pelastuslaitosten ja vapaapalokuntien yksikköä. Raiteen ajojohto katkesi palon takia ja oikorata tuli alueelta jännitteettömäksi. Museojunassa toisena ollut umpitavaravaunu Gbl 49033-4 tuhoutui korirakenteiltaan ja ensimmäisenä ollut avotavaravaunu Hkba 126810-1 sai vaurioita. Matkustajavaunut eivät vaurioituneet, koska palavat tavaravaunut saatiin vedettyä erilleen matkustajavaunuista. Kaukoliikenne siirrettiin kulkemaan Riihimäen kautta. Z-junat korvattiin linja-autoilla Keravan ja Lahden välillä. Onnettomuusjunan kolmisenkymmentä matkustajaa evakuoitiin paikalta vapaapalokuntien kuudella miehistönkuljetusautolla. Pelastuslaitos asensi junan vaunuista pelastusköydet, joista matkustajat saivat tukea alas pääsyyn korkeahkolta penkereeltä. Palomiehet ja junan henkilökunta avustivat matkustajat alas. Höyryjuna jatkoi palanut vaunu mukanaan matkaansa klo 22.30. Oikorata saatiin avattua sähköradan korjauksen jälkeen liikenteelle seuraavana yönä klo 3.30. Onnettomuuspaikan ympäristön siivous jatkui vielä tämän jälkeenkin. Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) julkaisi 30.6.2023 raportin tapahtumien ja pelastustoimien kulusta. Onnettomuuden jälkeen Traficom keskeytti Höyryveturimatkat 1009 Oy:n höyryveturiliikenteen 12.6.2023 alkaen. Lisäksi Traficom käynnisti onnettomuusjunassa käytetyn kaluston tarkastuksen ja rautatieliikenteen harjoittajan auditoinnin. Vaaditut korjaukset saatiin tehtyä niin, että Hr1 1009 palasi jälleen ajoon Loviisan Wanhat talot -tapahtuman yhteydessä 26.8.2023. Puolestaan 15.7.2023 saman yhtiön sinisessä matkustajavaunussa Ein 23212 oli akkupalo Kouvolan ratapihan raiteella 141. Vauriot jäivät melko pieniksi suuresta savunmuodostuksesta huolimatta.

Tk3 1108 siirrettiin 1.–2.6.2023 Turusta Hyvinkään konepaja-alueelle. Siirto tapahtui maanteitse Forssan ja Riihimäen kautta. Turun Kiskoliikennekerho ry lahjoitti veturin Sinisten vaunujen ystävät ry:lle. Veturin luovutuksesta neuvoteltiin eri yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa lähtökohdan ollessa hyvän tulevaisuuden varmistaminen veturille. Veturi oli viimeksi muistomerkkinä Turussa Logomon alueella. Se on kaavailtu kunnostettavaksi ajokuntoon Tr1 1096:n jälkeen.

Tk3 1132:n käyttötarkastus oli Suolahdessa 1.6.2023. Veturin kattilan täystarkastus on ohjelmassa kahden vuoden kuluttua. Veturi oli ajossa Suolahdessa saksalaisen matkanjärjestäjän tilaamana 1.10.2023.

Tr1 1096:n eli Hyvinkään konepajalla kunnostettavan Finndampf Oy:n Risto-höyryveturin vetopyörästö lähetettiin 15.8.2023 laakerinvaihtoon Saksaan Deutsche Bahnin Meiningenin konepajalle. Riston pyörästö oli siellä esillä konepajan Höyrypäivillä 2.–3.9.2023. Tämä laaja yleisötapahtuma järjestettiin nyt kolmen vuoden tauon jälkeen. Pyörästön konepajatyöt aloitettiin tapahtuman jälkeen.

Vr1 665 veti 15.7.2023 mansikkakarnevaalijunaparin MUS 1961/1962 Pieksämäen ja Suonenjoen välillä. Suonenjoen kääntöpöydälle vieneen raiteen ja kääntöpöydän kiskot olivat pidenneet lämpölaajenemisen takia siten, ettei veturin kääntö onnistunut, vaan se joutui palaamaan takaperin Pieksämäelle. Se kävi edellisen kerran linja-ajolla 2020, silloin Hankasalmella. Veturi kävi vielä 29.9.2023 Pieksämäeltä Joroisissa saksalaisen matkatoimiston tilaamalla kuvausajolla.

Tka7 186 on lojunut pitkään vikaantuneena Joensuu vanhalla tallilla, mutta 14.7.2023 se koki kohtalonsa. Kyseisen perjantain ja seuraavan maanantain 17.7.2023 aikana ratakuorma-auto pienittiin osiin ja kuljetettiin maantiekuorma-autolla romutukseen. Moottori ja voimansiirron osia jätettiin talteen.

Exy-vaunussa 29943 eli entisessä Ex 26306:ssa avattiin ”Tåget-junabaari” Turun veturitallialueella 21.7.2023. Vaunu on muutettu sisältä täysin ja ulkoinenkin asu on muuttunut. Vaunun päätyovi on vaihdettu käytännön syistä ”normaaliksi” saranoiduksi oveksi, jotta esim. baarin kalusteet saatiin sisään vaunuun.

Eipt-vaunut 27370, 27373 ja 27382 sekä EFit 23548 siirrettiin 9.7.2023 Hyvinkään konepajan alueelta säilytykseen yksityisraiteelle Pohjankuruun. Vaunut omistaa yksityinen yhtiö. Siirron operaattorina toimi Sinisten vaunujen ystävät ry.

VAIHDETUT FENNIARAILIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT Laaiis-VAUNUT

Vanhat vaunut  24 74 4218 380-9 24 74 4218 333-8 24 74 4218 351-0 24 74 4218 287-6 24 74 4220 581-8 24 74 4220 334-2 24 74 4220 157-7  24 74 4218 318-9 24 74 4220 245-0 24 74 4218 304-9 24 74 4218 374-2 24 74 4218 357-7 24 74 4218 319-7 24 74 4218 316-3 24 74 4220 278-1 24 74 4220 223-7 24 74 4220 643-6 24 74 4220 698-0 24 74 4220 174-2 24 74 4220 338-3 24 74 4220 640-2 24 74 4218 305-6

Uudet vaunut 

• 24 74 4220 251-8
• 24 74 4220 261-7
• 24 74 4220 575-0
• 24 74 4220 678-2
• 24 74 4220 599-0
• 24 74 4220 262-5
• 24 74 4220 642-8
• 24 74 4220 728-5
• 24 74 4220 563-6
• 24 74 4220 705-3
• 24 74 4220 613-9
• 24 74 4220 669-1
• 24 74 4220 686-5
• 24 74 4220 771-5
• 24 74 4220 707-9
• 24 74 4220 333-4
• 24 74 4220 307-8
• 24 74 4220 804-4
• 24 74 4220 768-1
• 24 74 4220 711-1
• 24 74 4220 729-3
• 24 74 4220 604-8

Fenniarailin käytössä olevien Laaiis-sarjan siirtokatevaunujen vaihdot on tehty viidessä erässä 30.12.2022–30.4.2023 Tornion–Haaparannan kautta. Hector Rail toi uudet vaunut Tornioon, missä niiden alle vaihdettiin 1524 mm pyöräkerrat.

Gb 57339:n täyskorjaus valmistui kesäksi 2023 Veturimuseossa Toijalassa. Umpitavaravaunu on ollut valmistuttuaan vetävänä katseenvangitsijana aseman suuntaan.

VR FleetCare peruskorjaa Ruotsin SJ:n kaikki kymmenen BFS9-sarjan ns. kioskivaunua. Ne ovat monitoimivaunuja, joissa on kioskin lisäksi liikuntarajoitteisten asiakkaiden tilat, tavaraosasto, eläinosasto ja tavallinen 2. luokan matkustamo. Vaunut on rakentanut alun perin Kalmar Verkstad 1980-luvulla B7-tyypin vaunuiksi, mutta ne on muutettu 1994–1998 monitoimivaunuiksi silloisessa TGOJ:n Malmön konepajassa.

Lähiliikennekonduktöörien miehitys junissa on vähentynyt entisestään. Esimerkiksi Helsingin ja Lahden välisissä Z-junissa ei ole henkilökuntaa kuin yksittäisissä junissa päivän aikana. Illan viimeiset vuorotkin kulkevat pääsääntöisesti ilman matkustamohenkilökuntaa. Lähiliikennekonduktöörien työvaatetusta uudistetaan vaatevalmistajan vaihtuessa niin, että vaihto VR:n vihreästä HSL:n violettiin onnistuu työvuoron aikana helpommin.

K-junia on ajettu kolmen Sm5-yksikön kokoonpanossa ruuhka-aikaan 14.8.2023 alkaen. Junien pidennys on seurausta harvennetusta 20 minuutin vuorovälistä, joka jatkuu Tikkurilan ratapihatöiden takia 22.10.2023 asti. Tämän jälkeen palataan kaksiyksikköisiin FLIRT-juniin.

VR:n kaupunkiliikennejohtaja Topi Simola irtisanoutui tehtävistään alkukesästä 2023. Kaupunkiliikennetoimintaa Suomessa ja Ruotsissa johdetaan elokuusta 2023 alkaen paikallisjohtajien ohjauksessa.

Fintraffic-konsernin toimitusjohtajana aloitti kesäkuussa 2023 Pia Julin ja Fintraffic Raiteen toimitusjohtajana Sanna Järvenpää.

North Railin varatoimitusjohtajaksi eli tulevaksi toimitusjohtajaksi nimitettiin kesäkuussa 2023 Toni Mäkelä. Tehtävän nykyinen haltija Ilkka Seppänen jää lähiaikoina eläkkeelle. North Rail on vuokrannut kesällä 2023 käyttöönsä uudet toimitilat Vainikkalassa ja Kotkan Mussalossa. Yhtiöllä on tällä hetkellä operatiivista henkilöstöä runsaat 50.

Fenniarailin liikennepäälliköksi nimitettiin 1.7.2023 Antti Turkia. Aiempi liikennepäällikkö Hannu Lehikoinen nimitettiin yhtiön suunnittelujohtajaksi jo helmikuussa 2023. Turkia toimi viimeksi Fintraffic Raiteen vuoropäällikkönä Kouvolassa.

Suomen Lähijunat Oy on esittänyt alustavan tarjouksen lähijunaliikenteen järjestämisestä Varsinais-Suomessa reitille Uusikaupunki–Salo. Tämä reitti kulkee 10 kunnan läpi. Oulun seudulle ei ole tarjousta vielä tehty, vaikka keskusteluja on käyty. Muita aktiivisia kohteita ovat olleet Rauma, Vaasa ja Seinäjoki–Kurikka. Sopimus 11 Sm2-junan ostosta on voimassa, mutta maksuaikaa on edelleen siirretty. Junat ovat osin purettuja. VR on sovitusti ottanut niistä itselleen tarvitsemiaan osia, joita Lähijunat Oy ei tule käyttämään enää modernisoiduissa junissa. Junat seisovat Hyvinkään konepajan alueella.

Keitele-Museo Oy sai turvallisuustodistuksensa takaisin voimaan 7.7.2023. Ensimmäinen ajo tauon jälkeen oli 11.8.2023 lättähattujen siirtojuna V 12952 Suolahdesta Toijalaan.

Teknikum Oy Sastamalassa on saanut 2023 uusia rautatiealan aluevaltauksia, kun yhtiö on toimittanut ensimmäiset kumiset tasoristeyskannet Espanjaan ja Hollantiin. Aiemmin toimituksia ulkomaille on ollut erityisesti Sveitsiin ja siellä varsinkin kapearaiteiselle Rhätische Bahnille.

Hallitusohjelman julkaisussa 16.6.2023 ilmoitettiin seuraavista rautatieinvestoinneista, joiden yksityiskohdat ovat vielä suurelta osin auki:

• Turun tunnin junasta toteutetaan aluksi osuudet Salo–Kupittaa ja Espoo–Lohja; Lohjan ja Salon välisen osan toteuttamisesta päätetään mahdollisesti myöhemmin
• Kaksoisraide Liminka–Oulu
• Luumäki–Imatra 2. vaihe (kaksoisraide Luumäki–Joutseno)
• Pääradan kehittäminen Helsinki–Tampere nykyisessä ratakäytävässä
• Lentoradan suunnittelu; muilta osin Suomi-radan valmistelu keskeytetään
• Kouvola–Kuopio nopeuden ja kapasiteetin nosto
• Kolarin radan sähköistys
• Loviisan radan perusparannus
• Rantaradan perusparannus

Suomi-radan suunnittelutyöt päätettiin keskeyttää 17.9.2023. Tampereen ja Helsingin välille suunnitellusta tunnin junasta toteutetaan näillä näkymin vain Lentorata. Sillä tarkoitetaan uutta rautatietä, joka erkanisi Pasilan pohjoispuolella pääradasta, kulkisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja liittyisi päärataan Keravan Kytömaalla. Samalla tunnin junaa Tampereen ja Helsingin välille suunnitelleen Suomi-rata Oy:n nimi aiotaan muuttaa Lentorata Oy:ksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt asiasta neuvottelut suunnitteluyhtiön kanssa. Yhtiön tehtävänä olisi Lentoradan suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti.

Kahden rataverkonhaltijan mallia selvitetään edelleen EU- ja ministeriötasolla. Mallissa Fintraffic Raide Oy vastaisi rautateiden digitaalisesta infrasta ja Väylävirasto muusta ratainfrasta.

Liikenne- ja viestintäministeriö edistää ”rautatieliikennereformia”, jossa lähtökohtana on kilpailutuksen mahdollistaminen nykyisen VR:n kanssa tehdyn ostoliikennesopimuksen päättyessä. Yksityiskohdat tästä ovat vielä auki.

Suomen yöjunaliikennekalusto on ollut viime aikoina huomattavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi USA:n Amtrakin edustajat ovat tutustuneet elokuussa 2023 perusteellisesti suomalaiseen kalustoon ja matkustaneetkin sillä runsaasti. Suomalaista kalustoa on pidetty hyvin korkeatasoisena.

Tuontipuun tuonti Etelä-Suomen satamiin ja niistä kuljetukset eteenpäin ovat vähentyneet selvästi kesällä 2023. Esimerkiksi Fenniarail ei enää aja sitä Mussalosta. Tähän vaikuttaa mm. tuontipuun korkea hinta. Kotimaan kuljetukset ovat jatkuneet vilkkaina. Lisäksi uitto on lisääntynyt selvästi Saimaan vesistöalueella. Esimerkiksi Stora Enso aloitti kesäkuussa 2023 uiton uudelleen 14 vuoden tauon jälkeen. Yhtiö kuljettaa puuta nippu-uittona Iisalmen ja Nurmeksen suunnilta Imatran tehtaille.

Rautatievaihteet on alettu toimittaa Kaipiaisten vaihdehallilta musta-valkoisin vaihteiden merkein 21.4.2023 alkaen. Ensimmäiset toimitukset olivat Oulun vaihteet V070 ja V071. Tätä käyttöä ovat edeltäneet pilottikokeilut olemassa oleviin vaihteisiin. Koska kuitenkin samalla ratapihalla on haluttu pitää käytössä yhtenäiset merkit, vaihdettiin esim. Joensuussa kesäkuussa 2023 uusiin vaihteisiin väliaikaisesti takaisin kelta-valkoiset merkit. Koko ratapiha saa valmistuttuaan musta-valkoiset merkit yhtäaikaisesti. 

Fintraffic-liikenteenohjausyhtiön konsernihallinto sekä rautateiden ja tieliikenteen Etelä-Suomen ohjaukset siirtyvät alkusyksystä 2024 uusiin tiloihin uudisrakennukseen Ilmalan seisakkeen lähelle. Nyt ohjauskeskukset ovat vielä Itä-Pasilassa virastotalokompleksissa. Rautateiden liikenteenohjaus kiinnostaa työpaikkana: kesällä 2023 noin 20 avoimeen liikenteenohjaajan paikkaan tuli yli tuhat hakemusta. 

Suorsa Group Oy on allekirjoittanut sopimuksen Väyläviraston Kainuun eli KPA 11 alueen radan- ja turvalaitteiden kunnossapidosta. Sopimuksen arvo on yli 26 miljoonaa euroa sen toteutuessa täysimääräisenä optioineen. Se on kolmivuotinen sisältäen kaksi kahden vuoden optiota ja alkaa marraskuussa 2023. Kunnossapitoalueen laajuus on yli 500 raidekilometriä sisältäen yli 150 tasoristeystä ja yli 150 vaihdetta.

Helsingin päärautatieaseman kaikki raiteet palautettiin Kaisantunnelin työmaan rajoitusten jälkeen käyttöön normaalipituisina 28.9.2023. Kuitenkin raide 1 jää pysyvästi aiempaa hieman lyhyemmäksi tunnelin kattorakenteiden takia.

Helsingin päärautatieaseman asemaravintolassa alkaa remontti 2024 alussa. Nykyinen hampurilaisravintola siirtyy pois paikalta.

Helsingin satamaradan Mannerheimintien sillan uusimista päästiin jatkamaan heinäkuun 2023 alussa. Kevyen liikenteen väylä Baana suljettiin töiden takia 3.7.2023. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) luopui 27.6.2023 hankkeestaan saada vanha holvisilta suojeltua. Uusi silta tehdään ulkoisesti entisenlaiseksi, mutta raudoittamaton betoniholvi korvataan raudoitetulla holvilla.

Huopalahden asemapuistoalue kaikkine rakennuksineen on kunnostuksen alla. Laulaja ja TV-tuottaja Liisa Akimof on ostanut koko Huopalahden asema-alueen eteläisen puolen 2013. Jo nyt tiilinen saunarakennus ja hirsinen kaksoisvahtitupa on kunnostettu, asemarakennuksen pihalle on rakennettu alueeseen sopiva piharakennus, pihalle on avattu tiistaista lauantaihin auki oleva viehättävä viinikahvila ja täysin uusi miljööseen istuva punainen, graniittiperustainen, hirsirunkoinen ja painovoimailmanvaihtoon perustuva asuinkasarmi on juuri valmistumassa. Varsinaisen asemarakennuksen kunnostus sisältä on pitkällä ja pian rakennus on tulossa ulkomaalaukseen. Koko piha-alueelta on asfaltti poistettu ja korvattu nupukivillä ja sorapinnalla; pihatyöt valmistuvat 2024. Kunnostuksissa on käytetty mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, mm. Kupittaan Saviosakeyhtiön kattotiiliä.

Kauklahden asema muutetaan Espoon kaupunkiradan myötä kolmiraiteisesta neliraiteiseksi. Aseman eteläsivulle rakennetaan uusi reunalaituri sekä katosrakenne. Nykyistä välilaituria levennetään 11 metriin, sille rakennetaan uusi katosrakenne ja laiturin pintarakenteet uusitaan. Pohjoispuolen reunalaituriin ei tehdä toimenpiteitä. Espoon kaupunkiradan rakennustöihin Leppävaarasta Kauklahteen päästäneen 2024 alussa.

Espoosta Lohjalle asti tässä vaiheessa rakennettavaksi hallitusohjelmassa linjatun ESA-radan uudet asemapaikat tulevat olemaan Hista, Veikkola, Vihti-Nummela ja Lohja-Lempola. Viimeksi mainitulle vaihtoehtoista paikkaa on ehdotettu myös Lohjan satamaradan varrelta kaupungin keskustasta. Mielipidekeskusteluissa esillä on ollut vaihtoehto johtaa taajamajunat Hangon rataa Virkkalaan, jolloin pitkä nauha-asutus Muijalasta Virkkalaan tulisi matkustajajunaliikenteen piiriin.

Luoman entisen seisakkeen tasoristeys (Nokantie) suljettiin ajoneuvoliikenteeltä 31.8.2023. Työt valmistuvat lokakuun 2023 loppuun mennessä, jonka jälkeen tasoristeys jää ainoastaan rajoitetun liikenteen tasoristeykseksi. Siinä sallitaan vain jalankulku, pyöräily ja maatalousliikenne.

Kirkkonummen uusista ylikulkusilloista ensimmäinen otettiin käyttöön syyskuun 2023 alussa. Vanhat ylikulkusillat on purettu syyskuussa kahtena viikonloppuna, jolloin rantaradalla oli liikennekatkot Kirkkonummen ja Tolsan välillä. Purkutöiden päätyttyä aletaan rakentaa toista uutta siltaa vanhojen tilalle, ja hankkeen on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis kesällä 2024.

Inkoo saanee keväällä 2024 takaisin matkustajajunapysähdyksiä, kun Helsingin ja Hangon väliset suorat sähkömoottorijunat alkavat pysähtyä myös siellä. Liikenteeseen on kaavailtu kahta päivittäistä suoraa junaparia. Muut yhteydet Hankoon tulevat olemaan vaihdollisia Karjaalla.

Hangon radan sähköistyksen jännitteet kytkettiin päälle Karjaan ja Hangon välillä 30.6.2023. Matkustajaliikenteen bussikorvaukset jatkuvat kyseisellä välillä vielä 2024 alkuun. Hyvinkään ja Karjaan välin jännitteet kytketään päälle 2024 aikana. Tämän välin viimeiset sähköratapylväät pystytettiin elokuun 2023 lopussa. Hangon rautatien sähköistykseen liittyy myös radan kaikkien tasoristeysten turvallisuuden parantaminen.

Turun ja Kupittaan väliseen kaksoisraidetyömaahan liittyen Helsinginkadun vanha alikulkusilta purettiin touko–kesäkuun vaihteessa 2023.

Turun ratapihan päällysrakennetöihin päästiin kesäkuun 2023 lopussa eli lähes vuosi Kupittaan ja Turun päärautatieaseman välisen liikennekatkon alkamisesta.

Porvoon Museorautatien suurimmaksi sallituksi nopeudeksi tuli 24.5.2023 alkaen 30 km/t radan kunnon takia. Lisäksi Vekkosken ratasillan yli liikennöinti Ali-Vekkoskella rajoitettiin 9.6.2023 alkaen vain Dm7-kalustolle, mutta rajoitus muutettiin pian painorajoitukseksi. Liikkuvan yksikön tai ratatyökaluston suurin sallittu kokonaispaino sillalla saa olla enintään 40 tonnia; ylittävältä osaltaan juna itsessään saa painaa enemmänkin. Tämä vaikutti heti Jukolan viestin junaliikenteen järjestelyihin, joka Dv15/Dv16-vetoisena jouduttiin lyhyellä varoitusajalla perumaan. Painorajoitukseen jouduttiin sillan maa- ja keskitukien huonon kunnon takia. Vauriot olivat viimeisimmässä sillan erikoistarkastuksessa luokiteltu erittäin vakaviksi. Alivekkoskella vaihdettiin aluksi elokuussa 2023 pelkat; sillan kaikki pelkat ja sillan päistä vielä huonokuntoisimmat ratapölkyt. Lisäksi tehtiin sillan molemmissa päissä pieni massanvaihto ja siipimuurien uusiminen. Tukien korjaamisesta ei ole aikataulua, sillä korjaus on vasta suunnitteluvaiheessa.

Lohjan Tytyrin museoraidetta on täydennetty raidepuskimella, joka ”löytyi” Lohjan asuntomessualueelta.

Hyvinkää muutetaan 10.12.2023 alkaen osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Hyvinkään uusi lyhenne on Hyv. Liikennepaikan osat tulevat olemaan Hyvinkää asema, Hyvinkää tavara ja Hyvinkää Paavola. Suomen Rautatiemuseo toimii Hyvinkää tavaran kupeessa. Hyvinkää Paavola muodostaa raiteenvaihtopaikan Riihimäen suunnassa.

Tampereella tapahtui 20.9.2023 klo 7.36 kahden tavarajunan peräpäiden kylkeenajo, kun T 3321 oli lähtenyt Viinikan ratapihalta Orivedelle, mutta joutuikin peräyttämään takaisin opastimen taakse edellä Vilppulaan matkanneen T 53307:n jäätyä linjalle. Tällöin tavarajuna T 3239 oli jo matkalla Viinikasta Parkanoon. Peräyttävän junan taimmaiset vaunut törmäsivät T 3239:n peräpäähän. Vaunut olivat tyhjiä raakapuuvaunuja. Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja eikä pelastuslaitosta tarvittu lainkaan. Klo 13 asti henkilöliikenteen käytössä etelään oli vain yksi raide, josta alkaen henkilöliikenne kulki normaalisti. Raivaustyöt päättyivät ja tavaraliikennekin kulki normaalisti klo 20.30 alkaen.

Raumalle ajettiin juhannuksena 2023 vuosikymmenten tauon jälkeen VR:n normaalissa lipunmyynnissä ollut matkustajajunapari. Raumanmeren Juhannukseen ajettiin IC 645 Tampereelta Raumalle 22.6.2023 ja IC 48 Raumalta Helsinkiin 25.6.2023. Vastakkaisiin suuntiin rungot ajettiin tyhjävaunujunina Tampereelle ja Tampereelta.

Mäntän radan kunnossapidon ja liikenteen lopetus on muutettu Rautateiden verkkoselostuksessa toistaiseksi voimassa olevaksi. Aiemmin rata suljettiin Väyläviraston päätöksellä 1.1.2023 alkaen vain määräaikaisesti 30.6.2023 asti. Sama koskee Lahti–Mukkula- ja Lieksa–Pankakoski-ratoja.

Mäntän aseman sisätilat olivat pitkästä aikaa auki yleisölle heinäkuussa 2023. Asemarakennus toimi nyt Mäntän äärellä -näyttelykonseptin info- ja aloituspisteenä. Kyseessä oli kymmeneen lähistöllä myynnissä olleeseen asuinkiinteistöön kerätty nykytaidenäyttely. Asemarakennuskin olisi ostettavissa. VR:n liikennevirkamiesten poistuttua 1980-luvulla rakennus jäi pelkästään junamiehistön taukotilaksi. Myöhemmin 1990-luvulta lähtien tavaraliikenteen vähennyttyä ja siirryttyä yksinajoon asemarakennus suljettiin. Asemalla oli noin 1998–2011 vuokralla Lelumuseo Lelulaatikko sekä sen jälkeen noin 2015–2016 Matkahuollon asiamies. Jonkin aikaa asema oli myös vuokralla yksityisellä.

Seinäjoki–Kaskinen-rataosan suurin sallittu akselipaino pudotettiin 22,5 tonnista 20 tonniin 1.6.2023 alkaen. Nykyisellä tehostetulla kunnossapidolla rata ylläpidetään korkeintaan 2024 loppuun. Pidempi käyttöaika edellyttää merkittäviä korvausinvestointeja, varsinkin siltoihin.

Kokkolan aseman status VAK-ratapihana päättyi 1.9.2023. Ykspihlaja toimii edelleen nimettynä vaarallisten aineiden kuljetusten ratapihana.

Oulu Nokelan vaihteen V338 eli Nuottasaaren raiteen erkanemisvaihteen mekaanisen kääntölaitteen vaijerit katkaistiin perjantaina 26.5.2023 aamulla ja kääntölaite korvattiin tavallisella käsiasettimella. Asetinlaitteen vaijerit oli katkaistava, koska ne olivat uuden Poikkimaantien sillan rakennustyömaan tiellä. Täten Suomen rataverkolla on jäljellä enää yksi kampiasetinlaitteella käännettävä vaihde, niin ikään Nokelan vaihdekujassa sijaitseva vaihde V361, jonka kautta kuljetaan varikolle. Molemmat vaihteet tullaan varustamaan sähkökääntölaitteella Oulun asetinlaiteremontin yhteydessä.

Oulu Nokelasta Nuottasaaren suuntaan rakenteilla oleva ns. Oritkarin kolmioraide kiskotettiin heinä–elokuussa 2023. Ensimmäisenä asennettiin kolmioraiteen molemmat uudet vaihteet.

Oulun uuden asetinlaitteen käyttöönotto siirtyy elokuuhun 2024. Alun perin käyttöönoton piti tapahtua loppukesällä 2023. Syynä ovat olleet materiaalitoimitusvaikeudet.

Oulun Patelassa Vahtolanpolun tasoristeyksen varoituslaitteet otettiin vihdoin käyttöön lopputarkastuksen jälkeen 16.6.2023.

Oulun varikon vaunuhalli on muuttumassa kaluston korjaus- ja muutoskonepajaksi. Vaunujen käyttöhuolto on siirtymässä entistä enemmän ulkosalle. Hallissa tullaan peruskorjaamaan mm. ruotsalaisia sähkömoottorijunia ja henkilövaunuja.

Dr16-vetoinen pikajuna näyttäytyi pitkästä aikaa Rovaniemellä, kun Kolariin matkalla ollut yöpikajuna 269 jouduttiinkin ajamaan Rovaniemelle. Syynä tähän oli ilkivaltaisesti katkotut kaapelit Raumonjoen siltatyömaalla Laurila–Tornio-välillä. Keskiviikkoiltana 19.7. Helsingistä lähtenyt P 269 ajettiin Kolarin sijaan Rovaniemelle junanumeron vaihtuessa Kemissä P 1269:ksi. Illan paluujuna P 276 lähti Rovaniemeltä uudella tunnuksella P 1276 ja Kemistä eteenpäin alkuperäisellä aikataulullaan P 276. Autovaunut purettiin ja lastattiin Rovaniemellä, joten auton kanssa matkustaneille aiheutui ylimääräistä ajelua. Ilman autoa matkustaneille järjestettiin linja-autokuljetus välillä Kemi–Kolari. Kaapelivaurio saatiin korjattua iltakymmenen aikoihin.

Haaparannan 1524 mm raideleveyden raiteistoa tultaneen ohjaamaan Tornion asetinlaitteen laajennuksen valmistuttua ”Tornio-Läntisenä”. Kaupallisena nimenä säilyy tietysti Haaparanta.

Lapinjärven Kimonkylässä on kapearaiteisen rautatien rakentaminen päässyt vauhtiin kesällä 2023. Radalla liikennöidään Kirkonkellomuseon tapahtumien yhteydessä, mm. 25.11.2023 museon joulutapahtuman merkeissä. Radalle siirrettiin Vantaalta 28.7.2023 Valmetin valmistama Move 1 -moottoriveturi ja 10.8.2023 pitkälti Vantaan ammattiopisto Variassa, mutta myös Aalto-yliopiston materiaalituella, tehty akkusähköveturi. Uuden moottorivaunun rakentaminen aloitettiin elokuun 2023 lopussa. Radan raideleveys on 600 mm.

Kausalan asemarakennuksessa avattiin kahvila 4.7.2023 rakennuksen laajan remontin jälkeen. Yrittäjä Henna Leiramo osti rakennuksen 2016. Hän on pitänyt siellä aiemmin sisustusliikettä. Asema on myös yrittäjän kakkosasunto.

Kouvola–Kotka/Hamina ETCS-testiradan käyttöönottotestit tehdään syksyn 2023 aikana. Varsinaisten testausajojen on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2023.

Pieksämäen aseman uudet korotetut reunalaiturit 1 ja 6 valmistuvat lokakuun 2023 aikana. Vuonna 2024 hankkeen toisessa vaiheessa puretaan raide 2 ja uusitaan välilaituri 3–4.

Kuopion aseman uusi läntinen reunalaituri (raide 3) avattiin matkustajille 18.6.2023. Tämän jälkeen remontissa on ollut välilaituri (raiteet 1 ja 2), jolloin vain raide 3 on palvellut matkustajaliikennettä.

Iisalmi–Ylivieska-rataosan sähköradan jännitteet kytkettiin päälle Haapajärveä lukuun ottamatta 25.9.2023. Haapajärven raakapuuterminaalin turvalaitetyöt ja niihin liittyen sähköistys valmistunevat joulukuussa 2023. Sähköinen liikenne Ylivieskan ja Iisalmen välillä on suunniteltu aloitettavan helmikuussa 2024. Sähköistystöiden takia maanantaista torstaihin ajetut taajamajunien bussikorvaukset päättyvät 27.10.2023 alkaen, jonka jälkeen Dm12-moottorivaunuilla ajetaan jälleen päivittäin. Yhtenä ajatuksena suunnitelmissa on ollut käyttää tulevaisuudessa ko. välillä IC-kalustoa, esim. Kuopio–Iisalmi–Ylivieska–Oulu-reitillä ja myöhemmin uusia sähkömoottorijunia.

Kontiomäen Laajakankaalle on 2023 rakennettu Väyläviraston raivaustoiminnan harjoitusalue. Jo aiemmin Laajakankaalla on ollut viraston ylläpitämä rautateiden liikkuvan kaluston testausalue. Nyt Laajakankaalle on mm. tuotu harjoituskalustoa ja sosiaalitiloina toimivat parakkirakennukset.

Kontiomäki–Hyrynsalmi-rataosan suurin sallittu akselipaino nostettiin 20 tonnista 22,5 tonniin 1.8.2023 alkaen. Töitä jatketaan niin, että 2023 aikana saadaan myös Hyrynsalmen ja Pesiökylän välinen akselipaino nostettua. Työt painottuvat Pesiökylän alueelle.

Hyrynsalmella kuorma-auton puomi törmäsi aseman eteläpuoliseen Vanhatien alikulkusiltaan 29.5.2023 illalla. Raide siirtyi törmäyksessä. Viereen noin 50 metrin päähän oli jo rakenteilla uusi silta, jossa on entistä suurempi alikulkukorkeus. Vanha silta vaurioitui niin pahoin, ettei sen korjausta pidetty järkevänä. Silta purettiin pikaisesti. Sen paikalle tehtiin ratapenger ja tieliikenne siirrettiin kiertoreitille. Junaliikenne Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä voitiin aloittaa uudelleen 4.6.2023. Tieliikenne siirrettiin kulkemaan uuden alikulkusillan kautta 8.9.2023.

Pesiökylän raakapuuterminaali avattiin 2.10.2023 ja samalla rataosa Pesiökylä–Ämmänsaari suljettiin. Viimeiset matkustajajunat Ämmänsaaren radalla ajettiin PoRhan (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat) lättähattujunalla 23.–24.9.2023. Viimeisenä tavarajunana Ämmänsaaresta T 55381 lähti 29.9.2023 klo 11.51. Viimeisenä junana Ämmänsaaressa kävi vielä Meeri-radantarkastusvaunu 29.9.2023 alkuillasta junaparina LIV 75194/75193.

Lappeenrannan itäpään tulovaihteessa V002 testattiin 15.6.2023 uudentyypistä Siemensin ELS 710 eli ”Switchguard”-vaihteenkääntölaitetta. Pidempiaikainen koekäyttö alkanee myöhemmin.

Lauritsala–(Parikkala) -välillä otettiin käyttöön KAKO-kauko-ohjausjärjestelmä 16.6.2023. Samassa yhteydessä Thalesin toimittama ARAMIS-järjestelmä junanumeroiden ja reittiautomaation hallintaan poistui kokonaisuudessaan käytöstä Suomen rataverkolta. Enää Kotkan rata on liittämättä KAKOon, ja tämä odottaa uusien turvalaitteiden valmistumista.

Imatran henkilöaseman uusi hissi Tainionkoskentieltä matkustajalaiturille otettiin käyttöön 21.6.2023. Hissin vieressä olevat portaat pidetään talviaikana sulana lämmityskaapeleiden avulla. Toistaiseksi laiturilta voi myös poistua vanhan asemarakennuksen kautta. Imatran kaupunki ehostutti sen sisustusta kesäkuussa. Aiemmin entinen keskusasema piti korvata noin puolta pienemmällä puukatoksella varustetulla rakennuksella. Hankkeen suunnittelua jatketaan edelleen.

Putikkoon Savonlinnan radan varteen on entisen lisäksi rakenteilla uusi lyhyt, muusta rataverkosta erillinen raide tulevan muistomerkkikaluston seisotusta varten.

Syrjäsalmelle Puhoksen eteläpuolelle rakennetaan aikaisemmista suunnitelmista poiketen uusi silta reilusti nykyistä siltaa kauemmaksi, jotta nykysillan liikennettä ei tarvitse katkaista pitkäksi aikaa töiden takia. Vaarana oli yli puolen vuoden liikennekatko. Ratasuunnittelu ja uuden vesiluvan hakeminen kestävät muutaman vuoden, joten rakentaminen alkaa aikaisintaan 2025 ja uusi silta olisi valmis aikaisintaan 2026. Nykyinen nopeusrajoitus 30 km/t säilyy voimassa.

Joensuun matkustaja-aseman uusi ylikulkukäytävä otettiin käyttöön 3.7.2023. Samalla raiteiden 2 ja 3 laiturit saatiin takaisin matkustajaliikenteen käyttöön. Kulku välilaiturille tapahtuu ylikulkukäytävän kautta. 

Karjalan radalla pääsi pitkästä aikaa matkustamaan makuuvaunussa, kun 17.7.2023 ajettu pikajuna P 610 sisälsi kolme CEmt-makuuvaunua. Lisäjuna liittyi Joensuussa järjestettyyn Ilosaarirockiin. Edellisen kerran lisäjunassa on ollut makuuvaunuja vuonna 2016.

Suomen Rautatiemuseo otti syyskuun 2023 alusta käyttöön uudet runsaasti laajennetut aukioloajat. Museo on nyt auki tiistaista sunnuntaihin klo 10–18, kun aiemmin se talvikaudella oli avoinna vain tiistaista perjantaihin klo 12–15 ja viikonloppuisin klo 12–17.

Suomen Rautatiemuseon piharadan kunnostustyöt aloitettiin elokuun 2023 lopussa purkamalla raiteet. Tämän jälkeen raiteen alusrakenne on uusittu. Työt on tehnyt GRK. Myöhemmin Rautatiemuseo palauttaa raiteen omana työnään. Rata kiertää ison silmukan museon piha-alueella.

Rautatiemuseopäivää 13.8.2023 vietettiin kauniissa säässä. Höyryveturiliikenteestä vastasivat Vk4 nro 68 Leenamuseoalueella sekä Hr1 1021 vetämällä aamuisen Valtterivuoron Helsingistä Hyvinkäälle. Paikalla oli sekä Porvoon Museorautatien, Veturimuseon/PoRhan että Keitele-Museon lättähattukalustoa. Haapamäen Museoveturiyhdistys (HMVY) vastasi perinteiseen tapaan Lohjan liikenteestä ja yhdestä junaparista Riihimäelle. Sinisten vaunujen ystävät ry esitteli Tka7-ratakuorma-autoa ja Topparoikka ry Tve3-veturiaan.

Parolan Panssarimuseon panssarijunan uutta sijoituspaikkaa varten on tehty raidepohja toukokuussa 2023. Päällysrakenne on tarkoitus asentaa keväällä tai kesällä 2024. Raiteelle tulee K30-kiskotus eli vastaava kuin nykyiselläkin on. Raiteen viereen on tarkoitus rakentaa 1940-luvun tyylinen matkustajalaituri. Entisen sijoituspaikan raide on elinkaarensa lopussa, ratapölkyt ovat täysin lahonneet. Lisäksi uuteen paikkaan on mahdollista tehdä junalle suojakatos.

Veturimuseo Toijalassa on saanut Pirkanmaan Osuuskaupalta lahjoituksena isokokoisen Tr1 1088:n puisen pienoismallin. Malli tuotiin museolle 16.8.2023. Itse Tr1 1088 pysyy muistomerkkinä Toijalan ABC:n pihalla.

Pohjoismainen rautatieseura NJS (Forum for Nordisk Jernbanesamarbeid) täyttää 150 vuotta 28.8.2024. Seura perustettiin Kööpenhaminassa 28.8.1874. Sen Suomen osasto perustettiin puolestaan 28.8.1924 eli osaston 100-vuotisjuhlat ovat samana päivänä. Elokuun 2024 loppuun kaavaillaankin juhlallisuuksia niin Suomessa kuin pääjuhlan osalta Kööpenhaminassakin.

Helsingin kantakaupungin raitoteiden varikkotoiminnoissa tulee 2024 alkaen merkittäviä muutoksia. Kesällä 2024 valmistuu Ruskeasuon uusi varikko, jonka jälkeen Koskelan varikko suljetaan. Liikenne hoidetaan muutamia vuosia Ruskeasuolta ja Töölöstä; Vallilassa tehdään suurehkoja korjauksia. Koskelan nykyinen varikko puretaan ja sen tilalle samalle alueelle rakennetaan uusi moderni varikko. Koskelan varikko tulee valmistuttuaan olemaan Helsingin kantakaupungin raitioliikenteen toinen päävarikko Ruskeasuon varikon ohella. Uusi varikko valmistunee kokonaisuudessaan 2028, vaikka sitä tarvittaisiin osittain jo aiemmin Laajasalon raitiotien kalustoa varten. Koskelan uuden varikon ja korjaustilojen valmistuttua Vallila puolestaan hiljenee.

Raide-Jokeri-pikaraitiotien kunnossapitovastuut ovat siirtyneet vaiheittain rakennusorganisaatiolta Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Yhtiö on vastannut rata-alueiden nurmien hoidosta jo 30.6.2023 alkaen. Sepeliraide luovutettiin tilaajalle 22.8.2023 ja koko rata 23.8.2023. Raitiovaunun suistuminen vaihteessa poikkeusliikenneharjoituksessa Viikissä 11.9.2023 aiheutti tulevan linjan 15 liikenteenaloittamisajankohdasta ilmoittamisen siirtämisen. Kalustovaurioita lisäsi sähköratapylvään sijoittaminen vaihdealueella raiteiden väliin; yleensä raideliikenteessä pylväät sijoitetaan vastaavilla paikoilla raiteiden ulkopuolelle. Kaupallinen liikenne linjalla 15 alkaa 21.10.2023 aamupäivällä.

Vantaan raitiotielle hankitaan 18 raitiovaunua. Ne tulevat olemaan kaksisuuntavaunuja. Vaunuhankinnan toteuttaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, jonka osakas Vantaan kaupunki on. Raitiotie vaunuhankintoineen toteutetaan, kun tulevan Maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-sopimuksen mukainen valtion rahoitus varmistuu ja kaupunginvaltuusto myöntää siihen määrärahat seuraavan talousarvion yhteydessä.

Tampereen raitioteiden jatko Pyynikintorilta Santalahteen avattiin liikenteelle aamulla 7.8.2023. Edellisenä päivänä 6.8.2023 Tampereella vietettiin Ratikkajuhlaa, jolloin jo saattoi matkustaa Sorin aukion ja Santalahden välillä. Tämä ylimääräinen juhlapäivän linja oli maksuton. Raitiotie avataan Santalahdesta eteenpäin Lentävänniemeen 7.1.2025. Santalahden raitiotiepysäkin Pispalaan yhdistävä 70 metriä pitkä ja rautatien ylittävä kevyen liikenteen silta valmistunee syksyksi 2024. Silta alkaa Pispalan valtatieltä ja päättyy Santalahteen rakennettuun hissitorniin. Santalahdesta keskustaan lähdettiin 21.–27. 8.2023 poikkeuksellisesti pysäkiltä Santalahti A 0854. Kyseessä oli kokeilu, jolla testattiin ratkaisua aikatauluvarmuuden parantamiseksi. Normaalisti ratikka ajaa päätepysäkin länsipuolelle, jossa se vaihtaa keskustan suuntaisille raiteille ja edelleen lähtöpysäkille Santalahti B 0855. Kokeilussa Santalahdesta lähdettiin päätepysäkiltä A ja keskustan suuntaisille raiteille vaihdettiin vasta lähdön jälkeen.

Preeriaprojekti-pienoisrautatie on rakenteilla Forssassa Saara Kuhasen kukkakaupan alakerrassa osoitteessa Sibeliuksenkatu 1 aivan linja-autoaseman kupeessa. Amerikkalaishenkistä rataa on rakennettu nyt 1½ vuotta pitkän linjan pienoisrautatieasiantuntijoiden voimin. Rata kuvaa Santa Fen liikennettä toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta 1970-luvun alkuun saakka. Kuten yleensä USA:ssa tavarajunat keskimäärin koostuvat, on niissä yleensä noin puolet radan omaa kalustoa ja toinen puoli muiden yhtiöiden kalustoa. Radathan ovat usein muidenkin kuin omistajayhtiönsä käytössä. Kun pienoisrautatien rakentaminen on riittävän pitkällä, tullaan siellä järjestämään avoimet ovet -tapahtumia.

Sv12/Dv12 2500-veturisarjasta on ilmestynyt uusi H0-mittakaavan pienoismalli. Rakennussarja on viides pienoismalli espoolaisen Mestarimallit-pienoismallitoimiston laajasta Dv12-sarjasta. Aikaisemmin on julkaistu kaksi erilaista mallia 2600-sarjasta ja kaksi erilaista mallia 2700-sarjasta. Rakennussarjat esittävät veturit siinä asussa, missä ne olivat valmistuessaan. Pienin muutoksin mallien ulkonäköä voidaan muuttaa vastaamaan esimerkiksi 1980-luvun alun tilannetta. Rakennussarjojen osat on valmistettu uushopealevystä ja hartsivaluosista. Rakennussarjoissa on valmiit moottoritelit. Sarjat sisältävät kaikki rakentelussa tarvittavat osat. Niitä saa myös valmiiksi rakennettuina. Lisätietoja on saatavissa osoitteista info@mestarimallit.com tai www.mestarimallit.com. Mestarimallit on vuonna 2010 perustettu pienoismallitoimisto. Se on erikoistunut suomalaisiin rautatieaiheisiin mittakaavassa 1:87. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yritys on tuottanut rakennussarjat yli 150 aiheesta. Yrityksen valmistamia malleja on nähtävillä mm. Espoon kaupunginmuseossa ja Suomen rautatiemuseossa.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Tallinnan lähiliikenteessä matkustajajunille on tutkittu nykyisten lisäksi reittejä Ülemiste–Kopli, Ülemiste–Viimsi–Miiduranna, Maardu–Viimsi ja Keila–Ülemiste. Selvityksen on tehnyt Elron eli Viron matkustajajunaliikennöitsijä Eesti Liinirongid. Tarkoitus olisi hyödyntää olemassa olevia tavaraliikenteen raiteita, kaksi jälkimmäistä linjaa vaatisivat kyllä uutta rataakin.

Elronin FLIRT-liikenne on jatkunut 10 vuoden ajan vuonna 2023. Sen kunniaksi junien tuulilasien yläosaan liimattiin tarrat ”10 aastat liinil”. Tarrassa on myös porkkanan kuva, sillä junilla on Virossa lempinimenä ”porgand” (porkkana).

Elronin FLIRT-junien telihuolto jatkuu FleetCarella Pieksämäellä kolme vuotta. Sopimukseen sisältyy myös kahden jatkovuoden optio.

Tallinnasta länteen vievän sähköradan hankala Tondi-kadun tasoristeys korvataan eritasoratkaisulla. Paikalle rakennetaan tien ylittävä silta. Pääurakoitsijana on Leonhard Weiss OÜ. Raide siirretään uudelle sillalle lokakuussa 2023, mutta tiejärjestelyt jatkuvat vielä sen jälkeenkin.

Operailin Tapan varikkoalueelle kuvattiin kesällä 2023 Suomen YLElle kuusiosaista draamasarjaa ”Sekunnit”. Tapan varikkoaluetta suomalaistettiin mm. suomenkielisin tekstein. Trillerisarja kertoo, kuinka raiteilta suistunut juna aiheuttaa räjähdyksen, joka tappaa yli 60 ihmistä ja miten tapausta tutkitaan. Sarjassa myös poltetaan kuvauksia varten tehty väliaikainen asemarakennus. Draama esitetään 2024.

Kansainvälinen RelsiRalli 2023 pumpattiin 28.–29.7.2023 Enefitin raiteistolla reitillä Kohtla-Järve–Ahtme–Jõhvi–Raudi–Viivikonna–Sõtke/Sõtke–Musta–Viivikonna–Ahtme. Kisaan osallistui 13 joukkuetta, joista voittajaksi selvisi Power (Enefit). Toisen ja kolmannen sijan jakoivat EVR ja Operail. Suomen TEAM PrOteran ponnisti vajaalla joukkueellaan 13. sijalle.

Raitiotien rakentaminen Tallinnan satamaan on jatkunut 2023 koko kesän ja syksyn. Lokakuun alusta alkoi liikenne jälleen raitiolinjoilla 1 Kopli–Kadriorg ja 3 Tondi–Kadriorg; linja 6 Kopli–Tondi jatkoi edelleen. Linja 4 Tondista alkoi ajaa Lentoaseman (Lennujaam) sijasta Suur-Paalaan. Lisäksi lähes 30 bussilinjaa ajaa poikkeuksellisia reittejä.

Latvia

Latvian rautatiet LDz käynnisti vuoden 2021 lopulla laiturimuutostyöt 48 asemalla/seisakkeella uusia Škodan toimittamia RegioPanter-sähkömoottorijunia vastaamaan. Laiturikorkeudeksi tulee 55 cm. Kaikkien uusien junien toimituksen on määrä tapahtua vuoden 2023 loppuun mennessä.

Liepajan matkustajajunaliikenne on varsin vähäistä – vain pari päivittäistä vuoroa Riikaan ja takaisin. Tapahtumien yhteydessä ajetaan joskus lisävuoroja. Tällainen oli mm. 6.8.2023 kaupungissa 4.–5.8. olleen suuren Summer Sound 2023 musiikkifestivaalin paluukuljetuksia varten. Samana viikonloppuna 5.–6.8. oli myös kansainvälinen ilmailunäytös, johon osallistuivat mm. DC-3:t Suomesta ja Ruotsista.

Liepajan ainoaa 7,4 km pituista raitiotielinjaa on saneerattu edelleen 2023; periaatteessa koko linja rakennetaan uudelleen. Kroatialaisen KONČAR – Električna vozila -yhtiön valmistamat 14 uutta TMK 2300L -nivelraitiovaunua 250–263 saatiin käyttöön vuosien 2020–2022 aikana. Ne korvasivat vielä siihen asti käytössä olleet Tatran KT4SU- ja KT4D-vaunut, jotka oli hankittu entisistä Itä-Saksan kaupungeista. Suuri osa käytöstä poistetuista vaunuista on varikon takapihalla, sillä niiden myynti on osoittautunut hankalaksi. Vaunu 244 on kuitenkin jätetty tilausliikennekäyttöön. Sekä infrastruktuuria että raitiovaunujen hankintaa on suurelta osin rahoitettu EU-avustuksin.

Liettua

LTG Link eli Liettuan valtiollinen matkustajaliikenneyhtiö tilasi kesäkuussa 2023 Stadlerilta 15 FLIRT-moottorijunaa. Niistä yhdeksän on viisiosaisia IC-liikenteeseen tarkoitettuja sähkömoottorijunia ja kuusi nelivaunuisia akkukäyttöisiä moottorijunia sähköistämättömille radoille. Akkujunista yksi on ns. Power-Pack-vaunu eli siinä on mm. liikennöintiin tarvittavat akustot. Sopimus sisältää vielä optiot 13 sähkömoottorijunalle ja 26 akkumoottorijunalle (päätoimittajan kommentti: olisipa Suomeenkin tulossa uusien FLIRTien rinnalle myös tällaisia akku-FLIRTejä Dm12-moottorivaunuja korvaamaan).

ASG/Aukštaitijos siaurasis geležinkelis ”Siaurukas” (Aukštaitijan kapearaiteinen rautatie; ns. ”Kapea”) vietti Panevėžys–Anykščiai–Rubikiai-radan 124-vuotisjuhlia 23.9.2023 Surdegisin asemalla. Panevėžysista paikalle tuli 8-vaunuinen juhlajuna TU2 (ТУ2) 150:n vetämänä ja Anykščiaista vastaavasti 2-vaunuinen juna TU2-131:n tuomana. Panevėžysin asemalla on suuri kapearaidevarikko. jossa on runsaasti sekä käytössä olevaa että kunnostettavaa kalustoa; mm. TU2-093, TU2-139, TU6A (ТУ6А) 0555, TU7A (ТУ7А) 3016 ja GAZ-linja-autosta sovitettu moottorivaunu sekä vaunuja. Vaunuista tilausliikenteessä käytetään saunavaunua, joka on rakennettu avovaunun rungolle. Siinä on löylyhuone puilla lämmitettävine kiukaineen, suihkutila, vilvoitteluhuone ja toisessa päädyssä avoimessa osassa poreamme. Työn alla on Puolassa valmistettu sotakorvausveturi KP⁴-708, jota haaveillaan valmistumaan ensi vuodeksi radan 125-vuotisjuhlaan. Aika näyttää…

Venäjä

Sortavalan seutu on kasvattanut rajusti suosiotaan venäläisten matkailukohteena heidän pääsynsä vaikeuduttua Ukrainan sodan takia moniin Euroopan kohteisiin. Moskovasta ajetaan Sortavalaan useita suoria makuuvaunujunia. Sortavalasta Ruskealaan ajetaan joka päivä kahdesta kolmeen höyryveturivetoista turistijunaa. Niiden veturina on Л (L) eli ”Joutsen”. Uutuutena Sortavalan vanha satamarata avattiin uudelleen matkustajaliikenteelle keväällä 2023. Aiemmin keskustan kupeessa olevaan satamaan liikennöitiin paikallisjunia 1909–1930. Satamasta oli ja on edelleen laivayhteydet mm. Valamoon. Satamaradan junaliikenne on nyt päivittäistä. Arkisin junat ajetaan moottorivaunulla, mutta sunnuntaisin ne vetää pienehkö 9П (9P) -sarjan höyryveturi. Paikalliset kutsuvat uutta liikennettä ”Sortavalan raitiotieksi”. Höyryveturin käyttö aivan keskustassa on aiheuttanut joitakin valituksia.

Ruotsi

Arlanda Expressin X3-junan neljästä vaunusta kolme suistui kiskoilta Märstan ja Arlandan lentokentän välillä lähellä Arlanda Expressin varikkoa 27.5.2023. Junan nopeus suistumishetkellä oli noin 150 km/t. Rata saatiin avattua liikenteelle ja Arlandan kenttä jälleen junaliikenteen pariin 7.6.2023. Syyksi suistumiseen epäillään vikaa kääntyväkärkisellä risteyksellä varustetussa vaihteessa.

SJ:n X55-junan neljästä vaunusta kaksi viimeistä suistui kiskoilta ja kaatui Iggesundin ja Hudiksvallin välillä 7.8.2023 Hans-myrskyn aiheuttaman tulvan ja ratapenkereen sortuman takia. Junan nopeus suistumishetkellä oli vain 40 km/t, koska 20 minuuttia aiemmin kulkenut taajamajuna oli varoittanut huojunnasta. Radan suurin nopeus kohdalla on muutoin 140 km/t. Suistunut juna oli matkalla Tukholmasta Sundsvalliin. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti.

Lidingöbanan-raitiotien liikenne Ropstenista vanhan sillan kautta Lidingön saarelle päättyi 4.6.2023. Radan liikenne oli tarkoitus aloittaa uudella kaksiraiteisella sillalla 11.9.2023. Hieman ennen avaamista kuitenkin ilmoitettiin, että korvaava liikenne busseilla jatkuu toistaiseksi, koska sillan tarkastuksessa oli havaittu korjattavia puutteita. Vanhaa siltaa vuodelta 1925 on purettu kesän 2023 aikana. Entinen rautatie Tukholmasta Lidingön saarelle on ollut virallisesti raitiotie 1.3.2009 alkaen.

ETCS:n rakentaminen on hidastumassa Ruotsissa merkittävästi, koska Trafikverketin rahoitusta on kokonaisuudessaan pudotettu huomattavasti. Uusien suurnopeusratojen rakentamisesta päätettiin luopua jo 2022 lopussa.

Ruotsissa on noussut 2023 keskusteluun Inlandsbananin eli sisämaanradan eteläisimmän osan palauttaminen liikenteelle. Radan keskiosa Morasta Brunfloon (307 km) ja pohjoisosa Östersundista Jällivaaraan (746 km) ovat ympärivuotisen liikenteen käytössä, mutta eteläisimmästä osuudesta Kristenehamnista Moraan (228 km) on 159 km pitkä osa Persbergistä Lomsmyreniin Moran lähelle suljettu vaiheittain 1960-luvun lopusta alkaen. Nyt tällekin välille kaavaillaan muiden osien tapaan ympärivuotista tavaraliikennettä ja kesäaikaista matkustajaliikennettä. Koko osuuden kiskotus on jäljellä, mutta ratapölkyt ovat junaliikenteelle jo käyttökelvottomia. Paikoitellen tällä välillä on resiinaliikennettä matkailijoille.

Norja

Hans-myrsky rajuine tulvineen katkaisi useiden Norjan ratojen liikennöinnin elokuun 2023 alussa. Useimmilla radoilla selvittiin muutaman päivän katkolla, mutta Oslon ja Trondheimin välinen Dovre-päärata tulee olemaan kauan poikki Lillestrømin yläpuolella. Liikenne katkaistiin varotoimenpiteenä 7.8.2023 ja kaksi päivää myöhemmin Lillestrømin pohjoispuolella oleva Randklevin silta vaurioitui pahasti. Lopulta silta romahti jokeen 14.8.2023. Randklevin silta oli 172,5 metriä pitkä teräsristikkosilta, jossa oli kolme yhtä pitkää jänneväliä. Nykyinen silta oli valmistunut 1957. Dovre-radalla matkustajajunat korvattiin linja-autoilla aluksi Lillestrømistä Trondheimiin asti ja sittemmin vain reitin keskimmäisellä osuudella Lillestrømistä Dombåsiin.

Norjassa on liikennöity kesällä 2023 ensi kertaa sitten vuoden 1997 suoria matkustajajunia Oslosta Rørosin kautta Trondheimiin. Liikenne on hoidettu uusilla 76-sarjan hybridijunilla, jotka ovat käyttäneet normaalia sähkökäyttöä Oslosta Hamariin sekä Størenistä Trondheimiin. Näiden väliin jäävä sähköistämätön Rørosbanen on ajettu dieselkäytöllä. Uusissa junissa on selvästi enemmän tilaa ja matkustusmukavuus on parempi kuin jo iäkkäissä 92-sarjan dieselmoottorivaunuissa. Lisäksi junanvaihto Hamarissa jää pois. Kesän kokemuksia piti arvioida ja päättää liikenteen vakiinnuttamisesta. Ratkaisu tulikin nopeammin kuin kuviteltiin: Dovren pääradan edellä kerrotun ratasillan romahdettua liikenne jatkuu Rørosin kautta ja aikatauluihin lisättiin 15.8.2023 alkaen toinenkin suora päivittäinen Oslon ja Trondheimin välinen junapari sitä kautta. Kuitenkin 4.9.2023 alkaen Norjan rautatievirasto päätti antaa Rørosin radalla tavaraliikenteen etusijalle. Matkustajajunien määrä vähennettiin nyt kuudesta parista kahteen pariin, mutta tavarajunien määrä lisättiin kahdesta parista kuuteen pariin. Suoria matkustajajunia Osloon ajetaan taas vain yksi pari päivässä. Tämä järjestely kestänee pitkään. Tavaraliikenteen siirto Rørosin radalle on edellyttänyt Norjan muutenkin vähäisen dieselvetokaluston tehokäyttöä.

Flytoget on ilmoittanut lopettavansa liikenteen, kun sen nykyinen liikennöintisopimus Oslon seudulta Gardermoen lentokentälle päättyy 2028. Liikenteen ottaisi hoitaakseen toinen valtiollinen rautatieyhtiö Vy, eli entinen NSB. Ratkaisu liittyy poliittiseen päätökseen, jolla Vy on saamassa hoidettavakseen kaiken Oslon seudun lähi- ja taajamajunaliikenteen.

Tanska

ETCS-kulunvalvontajärjestelmä on joko lopettanut joiltakin reiteiltä tai ainakin vaikeuttanut merkittävästi Tanskan rautatietavaraliikennettä. Syynä on se, ettei tavaraliikenneoperaattoreilla ole dieselvetureissaan ETCS-laitteita. ETCS:n rakentamisen edetessä tavaraliikenne on loppunut Jyllannissa Ålborgin pohjoispuolelta ja aluksi Køgeen. Sittemmin Herningiin liikenne on pitänyt hoitaa yöaikaan raidevarauksin. DB Cargolla on nyt vuokralla yksi ETCS:llä varustetu Z70-vaihtoveturi, jota käytetään junien ensimmäisenä yksikkönä. Asennustyön alla on lisäksi yksi MX-veturi. DB Cargon omiin MZ-vetureihin saadaan ensimmäiset ETCS-asennukset jossain vaiheessa 2024 aikana.

Iso-Britannia

Ison-Britannian viimeinen korkealaatuista veturihiiltä toimittava hiilikaivos Ffos-Y-Fran ei ole saanut jatkolouhintalupaa museotoimitsijoiden tarvitseman kivihiilen louhinnalle. Siksi Britannian lukuisat museorautatiet joutuvat nyt ostamaan tarvitsemansa hiilen mm. Kolumbiasta, Kazakstanista ja Australiasta. Alempilaatuista hiiltä mm. voimalaitoksille voidaan vielä louhia. Britannian museorautatiet ja museojunaliikenne käyttävät hiiltä vuosittain noin 30 000 tonnia.

Stocktonin ja Darlingtonin välisellä rautatiellä 2025 pidettäviä maailman rautateiden 200-vuotisjuhlia varten reitille rakennetaan parhaillaan uusia kävely- ja pyöräilyreittejä. Tulevien juhlien valmisteluun panostetaan muutoinkin voimakkaasti.

Tornado-höyryveturin varustaminen ETCS-kulunvalvonnalla etenee hyvin. Kyseessä on ensimmäinen ETCS:n saava höyryveturi; myös Suomessa projektia seurataan kiinnostuneena. Merkittävä osa tarvittavasta tekniikasta on asennettu tenderiin. Myös ohjaamon tärkeimmät sähkötyöt on saatu päätökseen. Tärkein työ ohjaamossa on ollut uusien johtokoteloiden asentaminen molempien miehistön istuinten alle. Ahtaat tilat ovat vaatineet huomattavasti suunnittelua mm. käyttöpaneelien sijoitukseen.

Irlanti

Irlannin saaren strategisen rautatiesuunnitelman luonnos julkaistiin 25.7.2023. Valmistuttuaan lausuntojen jälkeen suunnitelma ehdottaa mm. sekä Irlannin tasavallan että Pohjois-Irlannin rautateiden sähköistämistä. Tällä hetkellä Irlannin (tasavallan) radoista vain yksi lähiliikenteen rannikkoreitti Dublinin lähellä on sähköistetty, eikä Pohjois-Irlannissa mikään rata. Siten myös koko kaukoliikenne hoidetaan dieselvedolla. Irlanti onkin EU:n rautatiemaista vähiten sähköistetty. Saaren rautateiden raideleveys on 1600 mm.

Saksa

Berliinissä tapahtuu 10.12.2023 rautatieasemien nimimuutoksia, jotka Suomesta tulevien lentomatkustajienkin on hyvä huomioida. Päälentokentän rautatieaseman nimi tulee olemaan Flughafen BER, kun aseman nimi on ollut aiemmin Flughafen BER – Terminal 1–2. Puolestaan toisen alueen aseman nimi Flughafen BER – Terminal 5 muutetaan muotoon Schönefeld (b Berlin), Nimenmuutos johtuu terminaalin 5 sulkemisesta pysyvästi. Aiemmin Schönefeld eli Terminaali 5 oli entinen Henschelin lentokonetehtaan tehdaskenttä ja sittemmin vuodesta 1946 DDR:n päälentokenttä. Yhteydet Schönefeldin lentokentälle hoidettiin aluksi bussilla Grünaun S-Bahnin asemalta. Schönefeldin kentän suunniteltiin muodostuvan tulevaisuudessa suureksi kansainväliseksi lentokentäksi palvellen koko Berliiniä, siis myös länttä. Kentälle päätettiin rakentaa uusi S-Bahn-rautatie ja myös kaukoliikenteen merkittävä rautatieasema. Nämä investoinnit myös toteutettiin. Ensimmäinen S-Bahn-juna saapui Schönefeldin lentokenttäasemalle 26.2.1962. Rautatien pohjoispuolelle suunniteltiin laajaa kaukolentoliikenteen terminaalia ja eteläpuolelle kotimaan liikenteen terminaalia. Berliinin muurin rakentaminen 13.8.1961 romahdutti tämän edistyksellisen suunnitelman yhdessä yössä ja siirsi Berliinin uuden keskuslentoaseman avaamista yli 50 vuodella. Käytännössä 1960-luvulla toteutettiin vain kaavailtu kotimaan terminaali, josta hoidettiin myös ulkomaan liikenne. Schönefeldin rautatieasema on suojeltu 2022, joten se tulee säilymään DDR:n aikaisessa perusasussaan.

Entisen Virkkalan–Ojamon rautatien vanhempi Jung-dieselveturi (12022/1955) on otettu peruskorjauksen ja viranomaishyväksyntöjen jälkeen 1.5.2023 vakinaiseen käyttöön Härtsfeldbahnilla. Kymmenisen vuotta nuorempi sisarveturi (Jung 13950/1966) on puolestaan ollut vuodesta 2021 Ranskassa.

Schichau-höyryveturi, joka myytiin 2015 Suomesta Saksaan Bayerische Eisenbahnmuseum e.V. -museolle, siirrettiin heinäkuussa 2023 konepajalle Klostermansfeldiin. Veturi palautetaan siellä 1435 mm raideleveydelle. Se on tarkoitus kunnostaa ajokuntoon. Vuonna 1902 valmistunut veturi (T 9.3 1863 Magdeburg, sittemmin 91.406) on aikoinaan palvellut mm. Preussin kuninkaallisia rautateitä Madgeburgissa. Veturi vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja vuonna 1944 belgialainen Tubizen veturitehdas osti veturin, täyskorjasi sen ja muutti samalla eurooppalaisesta raideleveydestä suomalaiseen 1524 mm raideleveyteen. Veturi myytiin Valkeakosken paperitehtaalle, jossa se palveli 1949–1963. Tämän jälkeen se oli varastoituna Jämsänkosken veturitalliin. Vuonna 1990 se siirrettiin Haapamäen Höyryveturipuistoon, jossa se maalattiin ulkoisesti ja seisoi siitä alkaen ulkosalla.

Mecklenburgisches Eisenbahn- und Technikmuseum (Mecklenburgin Rautatie- ja Tekniikkamuseo) Schwerinissä vaurioitui pahasti suurtulipalossa 21.7.2023. Palossa tuhoutuivat historiallisen turvalaitetekniikan näyttely, laaja historiallinen arkisto, myyntitilat sekä verstastilat koneineen. Onneksi historialliset veturit ja vaunut selvisivät tulipalosta suurelta osin ehjinä.

Saksan suurnopeusjunakalusto uudistuu voimakkaasti. Tällä hetkellä hankinnassa on kaksi uutta sarjaa eli Siemensin ICE 3neo ja Talgon ICE L. Edellisiä on nyt tilattu sitovasti 90 (uusin tilaus toukokuussa 2023) ja jälkimmäisiä 79 (näistäkin uusin tilaus toukokuussa 2023). ICE 3neo -junien virallinen tyyppimerkintä on 408, Siemens Mobility puolestaan kutsuu niitä Velaro MS -juniksi. Ensimmäiset ICE 3neo -moottorijunat asetettiin liikenteeseen jo 5.12.2022. Kansainvälisessä liikenteessä niitä tullaan näkemään 2024 alkaen. Junissa on 457 istumapaikkaa. Suurin nopeus on 320 km/t. Talgon Espanjassa valmistama ICE L poikkeaa voimakkaasti Saksassa totutusta kalustosta, koska se koostuu uudesta sarjan 105 veturista ja 17 pääosin 1-akselisesta matalarakenteisesta nivelvaunusta. Ensimmäiset junat on tarkoitus saada liikenteeseen lokakuussa 2024 Berliinin ja Amsterdamin välille. Junaan tulee 562 istumapaikkaa. Suurin nopeus on 230 km/t.

Kansainvälinen matkustajajunaliikenne Saksan ja naapurimaiden välillä on kasvanut 2023 alkupuolella rajusti. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä varaukset kasvoivat peräti 40 % verrattuna aiempaan ennätysvuoteen 2019.

Ranska

Pariisin Austerlitzin aseman (POLT-linjan junat mm. Pariisi–Orléans–Limoges–Toulouse sekä yöjunat Nizzaan ja Tarbesiin) suuren matkustajahallin peruskorjaus on valmistunut. Viisi vuotta kestänyt 280-metrisen, 15 000 m² lasikattoa käsittäneen, hallin työt saatiin kesäkuun 2023 lopulla päätökseen ja sen jälkeen alkoivat ”Euroopan suurimman rakennustelineen” purkutyöt. Seuraavaksi alkaa modernisointiprojekti, jolla tähdätään yhteyksien parantamiseen RER-lähijunalinjan C:n sekä metrolinjojen 5 ja 10 junilta asemalle. Samassa yhteydessä mahdollistetaan ravintolan ja uusien myymälöiden tulo asemarakennuksen suureen saliin. Kokonaisuudessaan työ valmistuu 2027.

Sveitsi

St. Gotthardin 57 km pitkässä rautatietunnelissa suistui 10.8.2023 tavarajuna kiskoilta vaunun pyörävian takia. Raide sai vaurioita kahdeksan kilometrin matkalla ja lisäksi mm. yksi palo-ovi kahden eri rautatietunnelin välillä tuhoutui. Onnettomuudella on suuret vaikutukset Sveitsin etelä–pohjois-suuntaiseen liikenteeseen. Liikennettä on ohjattu mahdollisuuksien mukaan vanhalle St. Gotthardin radalle, mutta sillä ei esim. voi liikennöidä kaksikerroksisilla matkustajavaunuilla tunnelien pienen ulottuman takia. Tavaraliikenne saatiin rajoitetusti takaisin uudelle radalle 23.8.2023, mutta matkustajaliikenteen palauttamiseen menee useita kuukausia. Matka-ajat eri yhteysväleillä ovat pidentyneet tunnista jopa kahteen vanhan radan kautta ajettaessa.

Itävalta

Uusi Koralmbahn-rautatie Grazin ja Klagenfurtin välillä pitkine tunneleineen on suunniteltu avattavan liikenteelle kokonaisuudessaan joulukuussa 2025, läntisin osa Klagenfurtin ja St. Paulin välillä jo 2023 lopussa. Koko radan valmistuminen merkitsee suuria muutoksia eteläisen Itävallan rautatieliikenteelle. Radan pituus on 130 km, josta 47 km tunnelia. Pisin tunneli on 33 kilometriä pitkä Koralm-tunneli. Tämän rakennustyöt ovat edenneet niin, että ensimmäinen koematkustajajuna ajoi tunnelin läpi 12.6.2023. Kun nyt Grazin ja Klagenfurtin välinen matkustajajunayhteys vie 2 tuntia 54 minuuttia, pienenee matka-aika 2025 lopussa junalla 45 minuuttiin. Pikavuorolinja-auto vie välillä tasan kaksi tuntia. Kun puolestaan uusi Semmeringin rata valmistuu 2030, lyhenevät matka-ajat rajusti sekä Grazista että Klagenfurtista Wieniin.

Nykyisten vanhojen alppiyhteyksien peruskorjaukset pakottavat jopa kuukausien liikennekatkoihin. Etelä–pohjoissuunnassa merkittävin katko on tulossa Tauernbahnille. Radan 8,4 km pitkä 114 vuotta vanha Tauern-tunneli vaatii täydellisen peruskorjauksen, mistä syystä rata tulee olemaan poikki 18.11.2024–4.7.2025. Sekä henkilö- että tavaraliikenne ajetaan pitkiäkin kiertoreittejä. Tauerbahnia käytetään usein uuden rautatiekaluston testauksiin, kuten esimerkiksi kesäkuussa eri kokoonpanoilla kaksineuvoisten Dual Mode Vectron -vetureiden koeajoihin. Vilkkaaksi pääradaksi Tauernbahnin erikoisuus on pohjoisrampilla kolme lyhyttä yksiraiteista osuutta. Ne ovat jääneet jäljelle ympäristöltään erityisen vaativiin kohtiin, missä kaksoisraide mm. muuttaisi vanhojen kivikaarisiltojen miljöötä merkittävästi. Radalle on tulossa kalustomuutos 2023 lopussa, kun veturivetoiset EC-junat Saksasta Tauernbahnin kautta Klagenfurtiin korvataan joulukuussa 2023 ICE4-junilla.

Kapearaiteinen Zillertal on pitkäaikaisten selvitysten jälkeen saamassa vetykäyttöisen matkustajaliikennekaluston. Nykyiset dieselmoottorivaunut ja dieselveturivetoiset henkilöjunat korvataan 20.6.2023 tehdyllä päätöksellä vetykäyttöisillä moottorivaunuilla.

Itävallassa toimi vuoden 2023 alussa 86 rautatieliikennöitsijää, joista 65 ajaa junia valtion rataverkolla. Henkilöliikenteestä matkoista tapahtuu 85,1 % valtiollisen ÖBB:n junissa. Tavaraliikenteestä ÖBB hoitaa nettotonneissa laskettuna 59,1 % liikenteestä.

Portugali

Suomen tapaan myös Portugalissa on arvioitu, pitäisikö rataverkolla siirtyä 1668 mm raideleveydestä eurooppalaiseen 1435 mm:iin. Ratkaisu on, että investointeja jatketaan leveällä raideleveydellä. Myös uusi Lissabonin ja Porton välinen suurnopeusrata tehdään tällä leveydellä. Kuitenkin sähköistys ja turvalaitteet tehdään eurooppalaisten standardien mukaan, kuten Suomessakin. Siten joskus tulevaisuudessa jätetään teoreettinen mahdollisuus muuttaa raideleveys kansainvälisillä reiteillä, mikäli sellaisia Espanjan suunnasta joskus normaalilla raideleveydellä Portugaliin tehtäisiin.

Intia

Intian 2.6.2023 tapahtuneen suuren junaonnettomuuden syy oli juuri tehdyissä kunnossapitotöissä väärin päin kytketyt kaapelit. Pikajuna ohjautui vaihteesta poikkeavalle raiteelle tavarajunan perään, vaikka vaihteen piti turvalaitteiden mukaan olla suorille. Vaurioituneisiin juniin törmäsi vielä vastakkaisesta suunnasta pääradan toista raidetta tullut pikajuna. Onnettomuudessa menehtyi 291 henkilöä ja loukkaantui lisäksi yli 900. Samasta syystä, eli kaapeleiden väärinpäin kytkennän ja puutteellisen tarkastuksen takia, tapahtui aikanaan onnettomuus myös Lerumissa Ruotsissa 1987 (yhdeksän menehtynyttä) ja tämän jälkeen vaaratilanne Oulunkylässä.

Ukraina

Ukrainan rautatiet (UZ, Ukrzaliznytsia, Укрзалізниця) pyrkii kitkemään korruptiota poistamalla välikäsiä toimitussopimuksista ja kehittämällä kilpailutusmenettelyjä. UZ on uusinut mm. energiantoimitussopimukset kuluvan vuoden aikana. Suorat sopimukset kattavat nyt noin 70 % vuosittaisten hankintojen kokonaisarvosta.

UZ on lokakuun alussa ottanut käyttöön turvavalvojat (railway marshal), jotka työskentelevät siviilivaatteissa ilman ulkoisia tunnusmerkkejä. Toimintamalliin on haettu samankaltaisuutta lentoliikenteen (air marshal) turvahenkilöstöstä, joka kulkee mukana lennoilla.

UZ on Howard Buffet -säätiön rahoituksella rakentanut keittiöjunan, joka kykenee valmistamaan jopa 10 000 ruoka-annosta päivässä ja varastoimaan tarpeita noin 5–7 päivän yhtäjaksoista operointia varten. Junaan kuuluu kuusi vaunua: generaattorivaunu, jäähdytysvaunu, kylmä- ja lämminkeittiövaunut, henkilökunnan vaunu ja matkatavaravaunu. Junaa käytetään rintaman lähellä.

Ukrainan vastahyökkäys on edennyt Orihivin ja Tokmakin välillä siten, että Venäjän ja Krimin yhdistävä rautatielinja on jo tavanomaisen tykistön kantaman sisällä. Tokmakin kautta kulkevien pääväylien saaminen Ukrainan kontrolliin vaikuttaisi merkittävästi Venäjän huoltoyhteyksiin.

Syyskuun loppuun mennessä 438 rautatieläistä on kuollut ja 1116 loukkaantunut Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Aleksi Ahonen, Aarne Alameri, Mikko Alameri, Antero Alku, Otto Diekmann, Pekka Kallio, Timo-Pekka Lange, Timo Mattila, Matti Melamies, Matti Mustola, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Timo Palokangas, Nikolas Peippo, Esko Peranto, Jari Pollari, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Janne Ridanpää, Antti Roivainen, Markku Saarela, Sakari K Salo, Petri Sallinen, Teemu Saukkonen, Allan Scotson, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Tapio Sänkiaho, Lasse Tauriainen, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Jyrki Vauhkonen, Teemu Vehkaoja, Ville Vehmaa, Juha Vuorinen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!