TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.8.–31.10.2023

 Uudet rekisteröinnit:

• 3 Dr19 (92 10 2102 836-7, 92 10 2102 837-5 ja 92 10 2102 838-3)
• 2 Dr21 (98 10 8108 202-7 ja 98 10 8108 203-5)
• 4 Sr3 (91 10 3103 356-4, 91 10 3103 357-2, 91 10 3103 358-0 ja 91 10 3103 201-2)
• 1 Kbps-v 
• 1 EFi (55 10 8229 374-9)

Romutukset:

• 1 Ttk2 (99 10 9424 051-2)
• 3 Ome

 Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2023.

Tasoristeys-palstan toimittaja on Markku Nummelin; aineistoa voi jatkuvasti lähettää osoitteella Katrinrinne 4, 01400 Vantaa tai sähköpostilla osoitteeseen tasoristeys@resiinalehti.fi. Myös kuvat ovat tervetulleita.

Sr1-veturisarja säilyy liikenteessä ainakin 2030-luvulle. Osan sarjan vetureista elinkaarta jatketaan varaosien kierrätyksellä ja saneerauksilla. Varaosia saadaan liikenteestä pois otettavista vetureista. Seisontaan määrätyistä Sr1:istä 3014, 3052 ja 3081 on loppuvuodesta 2023 siirretty Ilmalan varikolle.

Sr1 3018:lla tehtiin ensimmäiset ETCS-testit 1.11.2023 Juurikorven ja Haminan välillä. Digiradan väreissä olevalla veturilla voidaan ajaa kolmessa eri tilassa: pelkästään JKV-laitteistolla, JKV-laitteistolla niin, että ETCS-laite on myös toiminnassa ns. varjotilassa, jolloin se näyttää tietoja, mutta ei pysty ohjaamaan esimerkiksi junan jarruja, tai ETCS-laitteistolla niin, että se valvoo ja tarvittaessa myös jarruttaa junan kulkua. Veturissa on toinen Thalesin toimittamista ETCS-veturilaitteista, jotka Väylävirasto on ostanut ETCS-testiradan hankintoihin liittyen.

Sr2-sarjan osalta VR selvittää saneerausratkaisua, jolla osa vetureista voitaisiin pitää liikenteessä vielä seuraavat 20 vuotta. Esimerkiksi Sveitsissä vastaava saneeraus on tehty samantyyppisiin vetureihin.

Sr3 201 (91 10 3103 201-2) luovutettiin Siemensiltä Fenniarailille 30.10.2023. Veturi on ollut kaupallisessa tavaraliikenteessä 1.11.2023 alkaen, ensimmäinen vuoro oli tuona päivänä T 7111 Kouvolasta Kuusankoskelle. Tämän jälkeen marraskuussa ja joulukuun alussa veturia on käytetty koulutusmielessä erityisesti Kouvolan seudulla sekä vetämässä osan matkaa pidempimatkaisia junia. Veturi kävi Kemijärvellä asti 21.11.2023, kun se haki veturivikaisen T 7012:n sieltä Kotkan Mussaloon. Veturin pääkäyttö on 10.12.2023 alkaen nimenomaan pitkämatkaiset reitit, mm. Kemijärven Patokankaalle. Sr3 201 on väritystä lukuun ottamatta täysin samanlainen kuin VR:n Sr3-veturit.

Sr3 3328 vaurioitui vain hieman 14.11.2023, kun henkilöauto ajoi Oulu tavarasta Alholmaan matkanneen raakapuujunan T 55404 eteen Ristikarintien vartioimattomassa tasoristeyksessä Pietarsaaressa. Autonkuljettaja loukkaantui lievästi.

Sr3-vetureiden dieseltoiminto näytti hyödyllisyytensä 14.11.2023 aamupäivällä, kun rakennustöissä syntynyt sähköratavaurio aiheutti Ainolan ja Jokelan välillä kahden tunnin jännitteettömyyden. Pääosa kaukojunista saatiin ajettua dieselkäytöllä kohtuullisin myöhästymisin. R-junia jouduttiin kuitenkin perumaan.

Dv12 2743 vaurioitui hinauskuntoon, kun henkilöauto törmäsi 17.10.2023 klo 12.47 Luikonlahdesta Joensuuhun matkalla olleeseen veturisiirtoon Vet 11623 Kyntövaarantien vartioimattomassa tasoristeyksessä Outokummussa. Henkilöauto kimposi ojaan ja sen etuosa tuhoutui täydellisesti. Kaksi autossa ollutta loukkaantuivat lievästi. Rata saatiin avattua noin klo 17.

Dv12 2506 vaurioitui lievästi, kun pakettiauto ajoi 1.11.2023 noin klo 12 Uimaharjusta Kontiomäelle matkanneen Vet 11171:n eteen Lapalien vartioimattomassa tasoristeyksessä Vuonislahden ja Lieksan välillä km:llä 710+303. Veturipari 2506+2549 pystyi jatkamaan matkaa Lieksaan runsaan kahden tunnin päästä. Pakettiauton kuljettaja menehtyi.

Dv12- ja Dr16-vetureita tulee joitakuita myyntiin 2024 alkupuolella ja lisää jokunen syksyllä 2024. VR:n mukaan veturit myydään liikennekelpoisina, vaikkakin ne ovat elinkaarensa loppupuolella.

Dr18 105 suistui kiskoilta 30.11.2023 noin klo 19.25 Tampereen aseman pohjoispäässä vaihteessa V171 vetäessään Kouvolasta Poriin matkannutta tyhjää raakapuujunaa T 7121. Väyläviraston raivaus tunkkaamalla vei lähes kolme vuorokautta; veturi saatiin kiskoille vasta 3.12.2023 klo 15.45. Valitettavasti käytettävissä ei ollut tällaiseen tehtävään sopivaa kiskoilla kulkevaa raivausnosturia, vaikkakin tällaisen hankintaa on selvitetty. Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt tapauksesta turvallisuustutkinnan.

Dr19-veturit 2839–2841 tuotiin Hankoon ms Fehn Calypsolla 7.11.2023 ja hinattiin Tampereelle 8.11.2023 junassa Vet 11839 vetäjänään Dv12 2730. Seuraavana Hangosta hinattiin 8.12.2023 veturit 2842–2844. Vuodelle 2024 on suunniteltu 14 veturin tuonti.

Dr19-sarjan ensimmäinen käyttö kaupallisessa matkustajajunassa oli 16.–17.11.2023 välisenä yönä, kun Dr19 2834 veti suunnitellusti yöpikajunan 276 Kolarista Ouluun. Aamulla junan 269 oli tuonut Kolariin 2 x Dr16. Kovimmilla pakkasilla aggregaattivaunujen nykyinen teho ei riitä koko junan lämmittämiseen. Silloin ei Dr19-veturia voi käyttää, vaan edessä on oltava Dr16, joka myös kykenee syöttämään 1500 V sähköä junarunkoon. Tilanne muuttuu aggregaattivaunujen saatua uudet dieselgeneraattorit, jotka kuitenkin vaativat vaunuille uuden käyttöönottoluvan. Dr19-vetureiden tavarajunakäytössä Pohjois-Suomessa on tullut vastaan lähinnä ohjelmisto-ongelmia, jotka eivät paljastuneet aiemmissa koeajoissa. Ongelmat on jo monin osin korjattu.

Dr21 1574 suistui kiskoilta 27.10.2023 illalla Uudenkaupungin Hangonsaaressa. Vaihtoveturin suistuminen ei vaikuttanut North Railin Dr20-vetureilla ajettuun Uudenkaupungin junaliikenteeseen.

Sm2-pari 6055+6087 kävi 15.11.2023 Helsingistä Kirkkonummella junina H 1641/1642. Kyseessä oli helsinkiläisen yliopiston ainejärjestön edestakainen tilausjuna, jossa oli runsaat 300 hyväntuulista opiskelijaa. Aiemmin vastaavaa yhteistapahtumaa oli järjestetty mm. tilausajoraitiovaunuilla, mutta juna oli kuuleman mukaan ylivertainen.

Sm2 6083:n virroitin vaurioitui 20.11.2023 Palopuron kohdalla R-junassa 9630. Juna peruttiin Jokelan ja Helsingin väliltä. Sm2-junan kokoonpano oli 6079+6083+6065+6071. Jokelaan jäänyt kalusto siirrettiin Ilmalasta junana HV 10253 tulleella Sm2 6051:llä Ilmalan varikolle junana HV 10254. Lisäyksikön avulla saatiin junaan riittävä jarruvoima ja lisähenkilöstöäkin.

Sm4 6428:n akselinkäyttölaite rikkoutui Hyvinkäällä 14.11.2023 Tampere–Helsinki-junassa R 9700. Junayksikkö jätettiin Hyvinkäälle, missä ao. moottoritelin alle asennettiin Rullikka-siirtopyörästö. Siirto Ilmalan varikolle aikataululla MV 10400 tehtiin Sr3 3311:n työntämänä 18.11.2023 Hyvinkää–Kerava ja 19.11.2023 Kerava–Ilmalan ratapiha. Suurin sallittu nopeus siirrossa oli 10 km/t.

X40-junista ensimmäinen luovutettiin Torniossa VR FleetCarelle 9.11.2023. Sarjan ensimmäisenä Suomeen saapunut ja muutosten prototyyppinä toimiva juna on X40Z1 94 74 440 3337-9. Railcaren Effisunter 92 74 0 744 159-5 toi junan Bodenista Haaparantaan ja edelleen Tornioon, koska SJ:llä ei ole itsellään Haaparannan radan ETCS-versioon sopivaa vetokalustoa. Torniosta kolmivaunuinen juna kuljetettiin vaunu kerrallaan maantielaveteilla Pieksämäelle. FleetCare modernisoi yhteensä 27 Ruotsin SJ:n X40-junaa. Työt tehdään VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla ja Oulun varikon projektikeskuksessa.

Hv1 554 eli Riihimäen Heikki-muistomerkkiveturi pysyy toistaiseksi piilossa Riihimäen talleilla. Veturi siirrettiin 2013 kunnostukseen kaupungin varikolle. Kun sen sijoituspaikasta ei saatu aikaan poliittista päätöstä, siirrettiin kunnostettu veturi talliin vuonna 2020. Veturin sijoituspaikan sijainnista ja rakentamisen rahoituksesta ei ole päätöksiä eikä budjettivarauksia.

Hr1 1016 on ollut ajossa Iso-Britanniassa tänä vuonna 24.–26.7. ja 6.8.2023. Veturi on David Buckin yksityisellä rautatiellä Fifieldin kylässä, missä se liikkuu noin 230 metrin pituisella 1524 mm raideleveyden radalla. Veturin numero on nyt 91016 ja se on saanut uudehkon omenanvihreän värityksen ja tenderiinsä British Railin leijona & pyörä -logon. Veturin liikkuessa matkustajat matkustavat tenderissä. Elokuun alun ajopäivä kyläjuhlien (Fifield Fun Day) yhteydessä on vuosittainen vakiotapahtuma. Siihen osallistumalla voi nähdä tämän Ukko-Pekan liikkuvan.

Tk2 419 eli mm. entinen Lastenlinnan veturi on ollut myynnissä 16.10.2023 alkaen Tori.fi:ssä ja myöhemmin Huutokauppa.com:ssa. Haapamäen Höyryveturipuiston hintapyyntö veturille oli aluksi 45 000 €, myöhemmin 30 000 €. Veturi oli Helsingissä Lastenlinnan pihalla 1953–1989. Myyntiin tuli pian myös mm. vaunuja, Veturipuiston piharautatie (hintapyyntö 45 000 €) sekä neuvostoliittolainen Л (L) -sarjan höyryveturi (hintapyyntö 40 000 €).

Tk3 1108:n muuttamista hiilipolttoiseksi on suunniteltu. Sinisten vaunujen ystävät ry:n omistama veturi on Hyvinkään konepajalla.

Tk3 1136 katsastettiin syyskuussa 2023 Haapamäellä. Tämän jälkeen se oli saksalaisen ryhmän tilausajoissa Haapamäen ympäristössä sekä yleisöajoissa 21.10.2023 Jämsänkoskelta Kaipolaan ja 22.10.2023 Jyväskylästä Lievestuoreelle. Myöhemmin veturi oli vielä joulupukkijuna-ajoissa Porin ja Vaasan suunnilla.

Tka7 231 on myyty heinäkuussa 2023 PoRhalta (Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat) takaisin NRC Group Finlandille vähäisen käyttötarpeen vuoksi. Tiedot rekistereihin vaihdettiin syyskuussa 2023. NRC on myynyt ko. ratakuorma-auton edelleen Suorsa Group Oy:lle. Sijoituspaikkana on ollut syksyllä 2023 edelleen Oulun Nokelan varikko, kuitenkin eri tallissa kuin aiemmin.

SPENOn kiskonhiontajuna hinattiin 3.11.2023 Hankoon. Sieltä se laivattiin Paldiskiin jatkamaan leveäraideteleillään työtä Virossa. Tämän jälkeen juna jatkaa reittiä Paldiski–Hanko–Gdynia ja telit vaihdetaan Puolassa takaisin normaaliraideteleihin. Ensi työkautena se palaa taas Haaparannan kautta Suomeen.

Tve3 473 talvehtii Hyvinkään konepajan alueella eikä sitä siirretäkään toistaiseksi Vierumäelle tai Lahteen. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n veturille on tarkoitus tehdä talvella vaihteiston kytkinremontti. Tällä hetkellä veturi voi käyttää vain toista dieselmoottoriaan.

CEmt-vaunuille tehdään pienimuotoisia saneerauksia Pieksämäen konepajalla. Vaunujen lattioita uusitaan, sähköjä korjataan ja polttimot vaihdetaan ledeiksi. Myös vaunujen akut uusitaan. Käyttöön jää nyt käytössä olevista noin 30 CEmt-vaunusta parikymmentä.

EFiab 11599, lättähatun liitevaunu, on kunnostettu ja maalattu Haapamäellä.

EFi 22374 eli Toijalassa toimivan Museoveturiseuran yhdistetty 2. luokan päivävaunu tavaraosastolla vuodelta 1947 sai käyttöönottoluvan kunnostuksen jälkeen 21.9.2023. Se rekisteröitiin eurooppalaiseen EVR-kalustorekisteriin 19.10.2023. Vaunu ei ollut liikkunut Veturimuseon alueen ulkopuolella vuoden 1987 jälkeen. VR lahjoitti vaunun Museoveturiseuralle 27.3.1987 ja se toimi vuoteen 2019 Veturimuseon lipunmyyntivaununa.

EFiti 23652:n kunnostus Toijalassa Akaan kaupungin toimesta on tarkoitus saada valmiiksi pikimmiten, niin että keväällä 2024 Eljas Pölhön johdolla voitaisiin vaunussa aloittaa hänen rautatieaiheisen kokoelmansa esillepano ja esittely. Akaan kaupunki panostaa vaunun kunnostukseen yhteensä 75 000 €. Vaunun kunnostus on ollut välillä pysähdyksissä keväästä 2023 alkaen.

Ek 1004 -lähiliikennevaunusta on tehty Suomen Rautatiemuseolla tarkka rakenneselvitys, joka palvelee tulevaisuuden kunnostustyön aineistona. Sisältöön kuuluvat mm. väritys, kattorakenteet, panelointi, höyrylämmitys ja kaasuvalaistus. Turvallisuussyistä vanhoihin valaisimiin esitetään kuitenkin sähkövalaistusta, joka vastaisi mm. lämmöltään kaasuvalaistusta. Tavoitteena on palauttaa vaunu alkuperäiseen vuoden 1927 asuun vaunun 100-vuotisjuhliin mennessä 2027.

Expt-vaunujen käyttö päättyi 10.12.2023 alkaen. Viimeiset vaunut olivat käytössä Kuopion–Rovaniemen IC-junissa.

OSJD/GOST-vaunujen eli venäläisten standardien mukaisten tavaravaunujen käyttö Suomen sisäisessä liikenteessä on mahdollista nykyisellä poikkeusluvalla 2026 loppuun. Hallitusohjelman kirjausten mukaan parhaillaan ministeriötasolla on selvitettävänä mahdollisuudet jatkaa poikkeuslupaa.

Tavaravaunujen telien vaikutuksista radan kuormituksiin on käynnissä laaja tutkimus Tampereen yliopistossa. Tähän mennessä on selvitetty K14- ja venäläistyyppiset 18-100-telit. Nyt työn alla ovat Y25- ja K17-telit. Merkittävä osa työstä tehdään simuloinneilla. Mittauksia tehdään myös konkreettisesti teleistä ja vaunurungoista niin tyhjinä kuin kuormattuina. Vaunujen tärisytyskokeet on tehty marraskuun 2023 lopusta alkaen Tampereen vaunukorjaamolla yliopiston uusilla hydraulisilla testilaitteilla. Eri telityypeillä on jo nyt havaittu merkittäviä keskinäisiä eroja. Selvitykset valmistuvat 2024. Aiheesta on tulossa myös väitöskirja.

Gfot-autovaunujen saneeraus saatiin valmiiksi loppuvuodesta 2023. Kaikki liikenteessä olevat 18 vaunua kävivät saneerauksessa Pieksämäellä ja Oulussa. Vaunut saivat samalla vihreä/valkoinen-värin entisen sininen/harmaan sijaan.

Osg-suurkuormausvaunulla tuotiin muuntaja Vuosaaresta Mankkiin 11.–12.11.2023. Mankissa käytettiin Fingridin kuormausraidetta, jonne yhteys rekataan tarvittaessa rantaradan pohjoiselta raiteelta.

Porvoosta ajettiin 1.10.2023 Sinisten vaunujen ystävät ry:n kalustonsiirtojuna kahden Tka7:n voimin kokoonpanossa Tka7 238 + BG + Mas + 2 Hbr + Tka7 172 aikataululla V 12984 Helsinkiin. Muu juna jatkoi Hyvinkäälle, mutta Porvoon Museorautatien Tka7 172 jäi talveksi Pasilaan perushuoltoon. Hbr-vaunut tulivat urakoitsijakäyttöön.

Raskas raidenosturi on tekeillä Hyvinkäällä vuoden 2024 rakennuskautta varten. Kreate Oy:n nosturi on toteutettu entiselle Rauma-Repolan nosturin alustalle. Nosturina toimii uusi turkkilaisen World Power Erkinin ER-455.000-kuormanosturi. Sen nostokyky on 150 tonnia ja se on tarkoitettu erityisesti raskaiden betonipölkkyisten rautatievaihteiden asennukseen.

Junakulttuuriyhdistyksen/Elämysjunien Kouvolassa olevat matkustajavaunut on koottu lokakuussa 2023 ns. Kivipussin alueelle ratapihan eteläreunalle. Paikalla on kolme makuu- ja kaksi päivävaunua.

Junalauttasuunnitelmissa Suomen ja Viron välillä on siirrytty perinteisestä laivatyyppisestä junalautasta puskuproomujärjestelmään. Yksi laiva olisi liian häiriöaltis. Junalauttaliikennettä on suunniteltu sekä välille Hangon Koverhar–Viron Paldiski että Loviisan Valkon satama–Paldiski. Paldiskissa vastinsatamana olisi yksityinen Paldiski Northern Port. Esimerkiksi Koverhar–Paldiski-välillä kummassakin satamassa olisi proomu purettavana ja lastattavana. Puskija veisi kolmatta lastattua proomua satamasta toiseen, jättäisi sen purettavaksi ja ottaisi välittömästi lastatun proomun vietäväksi vastinsatamaan. Vastaavaa järjestelmää käytetään runsaasti Pohjois-Amerikassa.

Suomen Lähijunat Oy on ostanut 30.11.2023 VR:ltä 11 Sm2-junaa, jotka ovat seisseet pitkään Hyvinkään konepajan alueella. Yhtiön tarkoituksena on aloittaa niillä liikenne kaluston modernisoinnin jälkeen 2025 alkaen. Lähtökohtana on, että lähinnä kunnat ostaisivat liikenteen. Suomen Lähijunat Oy:n varatoimitusjohtajaksi on nimetty Jaakko Mustakallio 17.10.2023 lukien. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Antero Alku.

North Railin turvallisuuspäällikkönä aloitti Tommi Junttila 1.12.2023 alkaen pitkän rautatieuran tehneen Markku Sahan jäätyä eläkkeelle.

Lasten junapäivä pidettiin ensimmäisen kerran 11.11.2023. VR organisoi sen henkilöstönsä pyynnöstä. Pieniä lasten ja aikuisten ryhmiä pääsi Helsingin päärautatieasemalla tutustumaan vaunujen saloihin konduktöörin opastuksella. Kierrokseen kuului myös tutustuminen veturinkuljettajan johdolla Sm4 6304:n ohjaamoon. Lasten junapäivän arvontaan osallistui yli 180 seuruetta. Heistä noin 30 pääsi tutustumiskäynnille.

Traficom on antanut 15.11.2023 voimaan tulleen uudistetun Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmämääräyksen. Siinä määrätään erityisesti tasoristeysten rakenteista, mm. radan ja tien kohtauskulmasta, rautatieliikennepaikkojen nimistä, niiden lyhenteistä sekä raiteistokaavioiden sisällöstä. Tasoristeys, joka ei ole määräyksen mukainen, on saatettava sen mukaiseksi vuoden 2035 loppuun mennessä, tai se on varustettava tasoristeyslaitoksella tai poistettava käytöstä.

Rautatievaihteista on suunnitteilla uusi vaihdetuoteperhe. Kiskotyypit ja perusgeometriat säilyvät ennallaan, mutta eri rakenneosissa haetaan uusittuja ratkaisuja. Vaihteista tehdään uudet tekniset toimitusehdot. Tärkeä lisäys on kääntyvä risteys 1:18-vaihteisiin. Vaihteiden vikasietoisuutta pyritään parantamaan. Vaihdeperheen peruslähtökohtien suunnittelua tehdään parhaillaan Tampereen yliopistossa. Tämän jälkeen Väylävirasto kilpailuttaa vaihdekohtaisen detaljisuunnittelun.

Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiö muuttanee nimensä Länsirata Oy:ksi 20.12.2023 pidettävässä yhtiökokouksessa. Nykyisessä hallitusohjelmassa mukana ovat vain nopea taajamajunarata Espoosta Lohjalle sekä Salo–Turku-välin kunnostusta.

Espoon kaupunkiradan rakennustöissä Kilon, Keran, Kauniaisten, Koivuhovin, Tuomarilan ja Kauklahden asemat rakennetaan käytännössä kokonaan uudelleen. Sen sijaan Leppävaaran ja Espoon asemat tulevat jäämään lähes nykyiselleen.

Espoon aseman länsipuolelle tehtävä kaupunkiradan ratatunneli tulee olemaan Suomen seuraavaksi rakennettava rautatietunneli. Sen pituudeksi tulee noin 90 metriä.

Hangon radan 150-vuotisjuhlajuna ajettiin Hyvinkäältä Hankoon ja takaisin 8.10.2023. Lisäksi ajettiin paikallinen vuoro Hanko–Lappohja–Hanko. Kalustona oli Hr1 1021 ja Valtteri-vaunusto. Sekä Tammisaaressa että Hangossa oli musiikkiesityksiä. Hangon hienosti kunnostetussa asemarakennuksessa oli kahvila, kirjamyyntiä ja pienoisrautatie. Juhlajunat olivat loppuunmyytyjä. Valitettavasti menomatkalla jo Kiljavan ja Röykän välillä juna osui edellisen päivän myrskyssä kallistuneisiin puihin, jotka rikkoivat veturin valoheitintä ja kipinäverkkoa, puhkaisivat reiän salonkivaunun A 100 nurkkaan, vaurioittivat junan useita ikkunoita ja kattotuulettimia sekä hätäjarrutuksen myötä synnyttivät lovia osaan pyöristä. Juna säilyi matkakelpoisena ja saattoi jatkaa matkaa noin vartin pysähdyksen jälkeen. Kaluston vauriot korjataan kevättalvella 2024, niin että liikennöinti voi jatkua normaalisti ensi kautena. Keskustelua on synnyttänyt, miksei radan kunnossapitäjä ollut tarkastanut rataa edellisen päivän myrskyn jälkeen, kun läheinen valtatiekin oli ollut lähellä kahdesta paikkaa poikki kaatuneiden puiden takia. Juhlajuna oli ensimmäinen kulkenut juna myrskyn jälkeen.

Hangon radan juhla-ajoa varten Suomen Rautatiemuseo julkaisi rataa esittelevän vihkosen ”Vaunun ikkunasta näkyy, Hanko–Hyvinkää”.  Alkuperäinen eri ratoja esittelevä professori Iivari Leiviskän ”Vaunun ikkunasta näkyy” -sarja ilmestyi 1935 alkaen.

Hangon aseman nykyinen omistaja Jan-Erik Chydenius on tehnyt upeaa työtä asemarakennuksen kunnostuksessa. Odotushuoneessa on myös aseman historiasta kertovia kuvatauluja. Entisissä lepohuoneissa on hotellitoimintaa ja rakennukseen avautuu pysyvä ravintola. Nyt 8.10.2023 käytössä oli vielä väliaikainen kahvila.

Hanko on 6.11.2023 alkaen Suomen rataverkon eteläisin sähkövedon piirissä oleva liikennepaikka, kun Sr3 3309 toi junan T 53638 Karjaalta. Sähkömoottorijunalla koeajo Helsingistä Hankoon ajettiin 17.11.2023, jolloin mm. tarkastettiin matkustajalaitureiden ja junien ovien välejä sekä ajoaikoja. Sähköistys on ollut teknisesti valmis marraskuun alusta, mutta sähköinen matkustajaliikenne alkaa Hankoon vasta, kun Traficom on antanut sähköistykselle käyttöönottoluvan. Tavoitteena on ollut aloittaa sähköinen henkilöliikenne vuodenvaihteessa 2023–2024 ja säännöllinen sähkövetoinen tavarajunaliikenne 2025 alussa, kun myös Hyvinkää–Karjaa-välin sähköistys valmistuu. Ensi vuonna tavaraliikenne hoidetaan siten vielä dieselvedolla.

Fiskarsin kapearaideveturi (Krauss 2517/v. 1891) siirretään 2024 kunnostuksesta Höyrywelholta kotipaikalleen Fiskarsiin, aluksi väliaikaiseen säilytykseen. Radan veturitallin rakennuslupa on juuri käsittelyssä ja tallin uskotaan valmistuvan viimeistään 2025. Aluksi veturille tulee vain lyhyt noin 50-metrinen raide.

Turun ratapihan Toijalan/Karjaan suuntien uudet tulovaihteet asenettiin syys–lokakuussa 2023. Kaksoisraiteen alku valmistui marraskuun alussa. SVR ja Turun Ratapihan Kehitys Oy allekirjoittivat 3.11.2023 aiesopimuksen areenan ja elämyskeskuksen rakentamisesta Turun veturi- ja vaunuvarikkoalueelle. Rakentamiseen on tarkoitus päästä 2025 ratapihatöiden valmistuttua.

Turun Koulukadun alikulkusillan purkaminen alkoi syyskuun 2023 lopussa. Purun piti alkaa jo heinäkuussa, mutta valmistelutöissä kesti suunniteltua pidempään. Purku kestää arviolta 2–3 kuukautta. Sen jälkeen alkaa uuden sillan rakentaminen.

Uudenkaupungin radan kulttuuriperintökohteiden inventointi on valmistunut syksyllä 2023. Seuraava inventointi tehdään Riihimäki–Tampere-rataosasta. Suomen Rautatiemuseo on tähän mennessä tehnyt Väyläviraston tilauksesta inventointijulkaisut rataosista Lahti–Kouvola, Kerava–Riihimäki, Kerava–Porvoo/Sköldvik, Hyvinkää–Karjaa–Hanko ja Turku–Uusikaupunki/Naantali. Julkaisut tulevat valmistumisensa jälkeen ladattaviksi Väyläviraston sivuilta.

Rekolan asematunneli jouduttiin sulkemaan kovien sateiden jälkeen 7.10.2023, kun Rekolanpuro tulvi tunneliin. Kulku laiturille tapahtui ryhmissä järjestyksenvalvojien ohjaamina eteläpään huoltotasoristeyksen kautta. Edellisen kerran joki tuli samaan tunneliin parikymmentä vuotta sitten; silloin matkustajien käytössä oli mm. kumivene.

Korson aseman rautatieläistalossa toiminut Café Unelma lopetti toimintansa 30.11.2023 vuokrasopimuksen päätyttyä. Kahvila toimi 1901 valmistuneessa rakennuksessa elokuusta 2018 alkaen. Toiminta jatkuu 2024 alussa toisessa liiketilassa Korson kirkon luona.

Porvoon Museorautatien matkustajamäärät nousivat 2023 kymmeniä prosentteja edellisvuoteen verrattuna. Tämä on tehostetun markkinoinnin ansiota. Vuoden 2024 kesäksi on kaavailtu Helsingistä tulevien kiskoautojunien lisäksi Porvoosta alkavaa dieselveturivetoista paikallisliikennettä Hinthaaraan, mahdollisesti Ali-Vekkoskelle asti. Porvoon radan 150-vuotisjuhlajuna ajettaneen keskikesällä. Viime Resiinan (ks. pääkirjoitus s. 2) ilmestymisen jälkeen radan kunnossapito-ohjelmasta on päästy sopimaan niin rataisännöitsijän kuin radan kunnossapitäjänkin kanssa. Alivekkosken sillan korjaussuunnitelmat ovat valmistumassa ja tarkoitus olisi korjata silta ensi kesäksi niin, että nykyinen 40 tonnin kokonaispainon rajoitus voitaisiin poistaa. Porvoon asema-aluetta on raivattu ja siistitty, myös yksityisen maanomistajan alueen osalta.

Porvoon lättähattukalustoa pääsi jälleen tavisuojaan Mikkelin veturitallille 21.10.2023 yhden talven tauon jälkeen, kun Osuuskauppa Suur-Savo luopui hankkeestaan toteuttaa alueelle Prisma-tavaratalo. Mikkeliin ajettiin moottorivaunut Dm7 4163, 4207 ja 4211.

Ainolan 19.6.2023 alkaen ratatöiden takia pois käytöstä ollut vanha seisake on palautettu entiseen kuntoonsa ja otettiin uudelleen käyttöön 10.12.2023. Ainolan uudelle asemalle rakennetaan uudet laiturit ja alikulkukäytävä, joka yhdistää laiturit esteettömästi. Aseman alikulkukäytävä toimii myös jalankulku- ja pyöräilytienä Ainolan uuden aluekeskuksen ja Lepolan asuinalueen välillä. Uuden aseman itäinen laituri otetaan käyttöön vuoden 2024 loppupuolella, kun itäinen lisäraide valmistuu. Tämän jälkeen uuden aseman rakentaminen jatkuu läntisen laiturin ja alikulun osalta, minkä aikana asemalla on käytössä tilapäisiä kulkureittejä.

Järvenpään mahdollisesti liittyessä HSL-alueeseen 2025 alusta, alkaisivat J-junat liikennöidä elokuusta 2025 alkaen Helsingin ja Järvenpään välillä niin, että osuudelle muodostuu R- ja D-junien kanssa 15 minuutin vuoroväli arkisin noin kello 6–19 ja lauantaisin noin kello 9–18. Se tarkoittaisi tarjonnan kaksinkertaistumista arkisin ruuhka-aikojen ulkopuolella ja lauantaisin. Lisäys edellyttää Keravan ja Järvenpään välin neliraiteistamisen valmistumista.

Järvenpään aseman kupeeseen istutettiin 2.10.2023 rautatieomenapuu. Järvenpää-seuran istuttaman puun on tarkoitus olla osoitus asemien perinteikkäästä puutarhatoiminnasta ja myös muistuttaa asema-alueiden hoitotarpeesta jatkossakin. Rautatieomenapuulajike (Malus ’Hyvingiensis’) on tunnetuin VR:n keskuspuutarhassa Hyvinkäällä jalostettu puulaji. Tämän koristeomenapuun isänä pidetään keskuspuutarhurina 1896–1928 työskennellyttä Willy Nykoppia, joka kehitti lajikkeen 1800–1900-lukujen vaihteessa.

Hyvinkäällä tapahtui 8.11.2023 illalla vaurio vesijohtoverkossa. Sen seurauksena mm. asematunnelin käyttö oli kielletty ja aseman kohdalla itäisin raide suljettiin varotoimenpiteenä. Muut neljä raidetta toimivat normaalisti. Pelastuslaitos ja Hyvinkään Vesi saivat työskennellä yötä myöten useita tunteja, ennen kuin vedet saatiin virtaamaan kaikkiin kaupunginosiin.

Toijalan asemalta pari kilometriä Turun suuntaan vuosikymmeniä ollut kaikkia junia koskenut 40 km/t tärinänopeusrajoitus on piakkoin muuttumassa koskemaan vain raskaita tavarajunia. Paikalla on tehty 2023 tärinämittauksia, joiden perusteella rajoitusta voidaan nyt lieventää. Rajoitus on hidastanut varsinkin IC-junien kulkua Turun radalla.

Humppilan kunta on esittämässä autojuna-aseman toteuttamista Humppilan rautatieaseman yhteyteen. Kunnan teettämien laskelmien mukaan vt 2:n autojuna-asema palvelisi yli miljoonaa henkilöä, jotka asuvat valtatien varrella. Ensimmäisenä vaiheena kaavaillaan tarveselvityksen tekoa asemasta.

Forssassa Sateba Finland jatkaa normaalisti betonisten rata- ja vaihdepölkkyjen tuotantoa, vaikka samalla alueella ollut Parman betonituotetehdas on suljettu.

Porin radalta Siuron ja Porin väliltä poistetaan 43 tasoristeyksestä 38 käynnissä olevan hankkeen puitteissa. Porin radan tasoristeysturvallisuusparantamishanke käynnistyi 2019 silloin poliittisella päätöksellä osoitetulla 40 miljoonan euron rahoituksella. Tasoristeysten poistot vaativat nykyään pitkän suunnittelu- ja lupakäsittelyn valituksineen, mutta nyt hanke on päässyt vilkkaaseen rakentamisvaiheeseen. Hanke valmistunee 2025; kokonaisbudjetti on nyt 46 miljoonaa euroa.

Kokemäen aseman kahvilan ”Peipohjan asema” remontti on edennyt niin pitkälle, että kahvilaa on pidetty 2023 jo varsin säännöllisesti auki. Toiminnan on tarkoitus laajentua entisestään. Kahvilan yhteydessä korjataan myös moottoripyöriä ja pidetään taidenäyttelyitä. Lisätiedot www.peipohjanasema.fi.

Laurila–Tornio-Itäinen-välillä on pystytetty sähköratapylväitä syksyllä 2023. Pylväsperustukset tehtiin pääosin jo kesällä. Pylväsperustusten teko jatkuu 2024 Torniossa ja Haaparannan radalla.

Tornion radan Raumojoen ratasillan avartaminen ennen sähköistystä valmistui syyskuun 2023 lopussa. Tornionjoen rajasillan vastaava avartaminen alkaa keväällä 2024.

Tornion ratapihaa uusitaan 2024 aikana. Hanke liittyy Laurila–Tornio–Haaparanta-reitin sähköistykseen. Syksyllä 2023 on jo aloitettu uuden asianmukaisen asetinlaiterakennuksen teko. Vanha asetinlaitetila on kontin ympärille tehty parakkimainen rakennus. Raiteistomuutoksessa puretaan kahdeksan kilometriä nykyistä raidetta ja rakennetaan neljä kilometriä uutta. Vaihteita poistetaan 22 ja uusia asennetaan 16. Raiteistomuutosten lisäksi yksi alikulkusilta peruskorjataan ja tarpeettomaksi jäänyt toinen puretaan. Tornion asemarakennuksen kohdalle rakennetaan uusi korkea matkustajalaituri Tornioon ja edelleen Haaparantaan suuntautuvaa henkilöliikennettä varten.

Tornio–Haaparanta-rajanylityksen telinvaihtoraiteen käyttö on vaikeutunut huomattavasti kesästä 2023 alkaen turvallisuusviranomaisten tulkintojen takia. Ilmoitetun laitoksen tekemät raidetta koskevat selvitykset ovat olleet yhä kesken syksyllä 2023. Aiemmin Hector Railin tekemät kuljetukset luotsin avustamana Tornioon onnistuivat, mutta eivät enää. Telinvaihtoraidetta käytettiin viimeksi huhtikuun 2023 lopussa, kun Fenniarail otti vastaan vaunujen viimeisen toimituserän Ruotsista ja SPENOn kiskonhiontajuna tuli Suomeen. Esimerkiksi VR FleetCarelle peruskorjaukseen tuodut SJ:n bistrovaunut ja X40-juna on kuljetettu maanteitse Torniosta Ouluun ja Pieksämäelle. Telinvaihtoraiteelle odotetaan jälleen käyttöä 2024 lupakuvioiden selkiydyttyä.

Suolahden radan 125-vuotisjuhlia vietettiin Suolahden vanhalla asemalla 21.10.2023. Juhlan kunniaksi Keitele-Museon Tk3 1132 oli lämpimänä ja liikkui asema-alueella.

Korian länsipuolelle rakennettavan vt 6:n ylikulkusillan rakennustyöt rautatien yli ovat juuri alkamassa. Hanke valmistuu kesän 2025 aikana. Hankkeessa rakennetaan myös noin kaksi kilometriä uutta valtatietä.

Kouvolan ja Kotkan/Haminan välisen radan uudet turvalaitteet otettiin käyttöön kolmen viikonlopun aikana loka–marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa 29.10.2023 käyttöön otettiin Juurikorven, Haminan ja Kymin uudet turvalaitteet. Tässä yhteydessä Haminan ratapiha sai vihdoin sähkökääntöiset vaihteet sekä ratapihan raidekohtaiset pää- ja raideopastimet. Seuraavana 5.11.2023 otettiin käyttöön Inkeroisten uusi asetinlaite ja viimeisenä 12.11.2023 Kouvolan ja Inkeroisten väli. Uudet turvalaitteet mahdollistavat myös radalla tehtävät ETCS-koeajot, joita varten turvalaitejärjestelmään on kytketty myös ETCS-radan radiosuojastuskeskus (RBC), joka on yhteydessä radioverkon kautta ETCS-veturilaitteella varustettuihin yksiköihin. Aluksi koeajoissa on ollut 1.11.2023 alkaen Sr1 3018.

Kouvola–Kotka/Hamina-ETCS-testirataa on otettu vaiheittain käyttöön marraskuun 2023 alusta alkaen edellä mainittujen turvalaitteiden ensin valmistuttua. Testiradan käyttöönottojärjestys on Hamina–Juurikorpi, (Pitkäkallio)–Inkeroinen–(Juurikorpi) ja (Kouvola)–Pitkäkallio–(Inkeroinen). Kotkan suunnasta mukana on vain sisääntulo alueelle Juurikorvessa. Rataan on tehty kaksoiskalustus eli radalla on sekä uuden ETCS:n että aiemman JKV:n ratalaitteet. Molemmille järjestelmille on omat baliisinsa. Inkeroisiin ja Haminaan on tehty uudet ETCS:n mahdollistavat asetinlaitteet. RBC-radio-ohjauskeskus on Inkeroisissa. Jo keväällä 2023 radan varressa testattiin uusia ETCS-merkkejä lähinnä kuljettajalle näkyväisyyden kannalta. Ne poistettiin arvioinnin jälkeen. Varsinaisia merkkiasennuksia on päästy tekemään loppuvuodesta.

Juurikorven vanha VR-76-asetinlaite poistui käytöstä 28.10.2023. Tämän jälkeen tätä suomalaista asetinlaitetyyppiä on jäljellä enää vain Hangossa, Vilppulassa, Oulussa, Imatrankoskella ja Kuopiossa.

Inkeroisten vanha Siemens DrS-releasetinlaite poistettiin käytöstä 4.11.2023. Asetinlaite otettiin käyttöön 8.11.1973, joten jäi vain muutamasta päivästä kiinni, ettei se ehtinyt viettää 50-vuotispäiväänsä ohjaustehtävissä.

Hillosensalmen matkustajajunien pysähdykset jatkuvat vuonna 2024. Vaikka siellä on matkailukautena pysähtynyt vain yksi päivittäinen junapari, oli käyttäjiä kesällä 2022 yhteensä 2100 ja 2023 edellisestä vuodesta pidennettynä pysähtymiskautena jo 3600.

Kuopion asemarakennuksen ja matkakeskuksen välinen uusittu jalankulkutunneli avattiin käyttöön 14.10.2023.

Iisalmen ja Lapinlahden välillä oli mielenkiintoista liikennettä 25.11.2023, kun IC 70:n runko kääntyi Lapinlahdelta takaisin Iisalmeen IC 1072:na, sieltä taas Lapinlahdelle IC 1074:nä, mistä se jatkoi IC 70:nä noin tunnin myöhässä. Iisalmessa unohtuivat H 494:ää korvaavien kyytien yhteysmatkustajat IC 70:n kyydistä.

Murtomäen ja Otanmäen välille kaavaillaan rakennettavan 2024 pysyvä linjavaihde ja muuntajankuormausraide näköpiirissä olevia lukuisia muuntajakuljetuksia varten.

Nuojuan entisen voimalaitosradan alku Vaalassa on parhaillaan rakenteilla takaisin raakapuuterminaalia varten. Terminaali valmistuu 2024 lopussa. Nuojuan entinen asemarakennus toimii nykyään kylätalona.

Hyrynsalmi–Pesiökylä-välin akselipaino on nostettu 20 tonnista 22,5 tonniin 1.12.2023 alkaen.

Kouvola–Luumäki-rataosalle suunnitellaan rakennettavan 2024–2025 kaksi pysyvää raskaan ja nopean liikenteen monitorointiasemaa, toinen kovemmalle ja toinen pehmeämmälle alusrakenteelle. Paikat ovat alustavasti noin km 202 ja 204, mutta geotekninen suunnittelu voi vielä muuttaa sijaintia. Tarkoitus olisi aloittaa rakennustyöt 2024 rataosan päällysrakennetöiden yhteydessä. Mittausasemilla hankitaan pitkäaikaista tietoa erityyppisen kaluston vaikutuksesta rataan ja sen rakenteisiin.

Mansikkakosken vanha ratasilta Imatralla avattiin kunnostettuna uudelleen liikenteelle 29.9.2023 klo 17. Töiden valmistuttua silta siirtyi Väylävirastolta Imatran kaupungin omistukseen. Liikenne sillan alakannella on rajattu jalankulkuun, pyöräilyyn ja henkilöautoille. Yläkansi avataan myöhemmin jalankulkijoille ja pyöräilijöille, kun liitynnät sinne valmistuvat.

Syrjäsalmen nykyisen ongelmallisen sillan nopeusrajoitukseksi muutettiin 11.10.2023 alkaen 10 km/t aiemman 30 km/t sijaan. Ongelma poistuu vasta uuden sillan myötä aikaisintaan 2026. Silta sijaitsee hieman Puhoksen eteläpuolella.

Niiralan rautatieliikenne on kuluvan vuonna muodostunut lähes yksinomaan FoxRail Logisticsin operoimasta yhdysliikennettä. Junia on kulkenut rajan yli noin viikoittain. Säkäniemen ja Niiralan välillä on kulkenut lähinnä radantarkastuksen kalustoa. Fenniarail toi kuitenkin 24.10.2023 Niiralaan Viroon huoltoon menevän raakapuuvaunuston. Edellisen kerran Fenniarail olikin liikennöinyt Niiralaan 2018. Rajavartiolaitos sulki Niiralan rajan kaikelta liikenteeltä, myös raideliikenteeltä 18.11.2023 klo 0.00 alkaen. Paikalle pystytettiin fyysiset esteet. Viimeinen rajajuna ennen sulkua oli kulkenut marraskuun 15. päivä. Liikenne pääsi jatkumaan ulkoministeriön myöntämillä junakohtaisilla poikkeusluvilla 5.12.2023 alkaen.

Joensuun viimeiset vaihdemiehen antamat luvat vaihtotyöyksiköille annettiin 7.9.2023 myöhäisillalla, jonka jälkeen tallille, Peltolaan ja raiteelle 904 johtavat vanhat vaihteet suljettiin liikennöinniltä ja purkutyöt alkoivat 8.9.2023 aamulla. Ratapihaliikenteenohjaus eli tutummin vaihdemiestyö Joensuussa päättyi virallisesti yövuoroon 9.9.2023 klo 6.00, vaikkakaan liikenne tällä alueella ei ollut enää silloin mahdollista. Joensuun turvalaitetyöt ovat edenneet myös asemalla niin, että koko liikennepaikan läpi voidaan nyt liikennöidä junana. Vaihdemiesten antamien suullisten lupien tai kulkuteiden varmistuksien sijaan liikennöidään opastimien opastein. Kaikkiaan ratapihalle on asennettu 49 pää-/esiopastinta ja 91 raideopastinta. Tähän sisältyvät myös ”Betoni” (entinen ”Terminaali”) ja ”Onttola”. Täten koko liikennepaikan pituudeksi ratakilometrein saadaan noin 13 km.

Onttolan linjavaihde (km 631+177 Joensuun ja Viinijärven välillä) on muutettu Joensuun liikennepaikan osaksi 16.10.2023 lukien. Tällöin otettiin käyttöön uudet turvalaitteet Joensuun asemalta aina Onttolaan saakka. Joensuun tulo-opastin sijaitsee siis nykyään Onttolan länsipuolella Ylämyllyn suunnasta tultaessa.

Suomen Rautatiemuseossa tehdään talvella 2024 asiakastilojen merkittäviä kiinteistöremontteja, mm. käymälätilat uusitaan. Tämä saattaa aiheuttaa keväämmällä katkoksen museon aukioloon, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa ajankohdasta tai kestosta. Remontin vuoksi Vanhan kirjallisuuden myyntipäivät on siirretty alkamaan myöhemmin keväällä perinteisen alkuvuoden sijasta.

Museoviraston liikenteen kulttuuriperintöavustusten hakemisessa lisätietoja antava työpaja järjestetään Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä 9.1.2024 alkaen klo 18. Mahdolliset rautatiepuolen avustusten hakijat ovat tervetulleita osallistumaan. Hakuaika on 2.1.2024 klo 9–15.2.2024 klo 15. Lisätiedot hannu.matikka@museovirasto.fi tai puhelin 0295 33 6273.

Rautatieasemapuistojen historiakävelyjä on järjestetty syksyllä 2023 Huopalahden, Pitäjänmäen, Tikkurilan ja Keravan asemilla. Osallistujia on ollut muutamasta kymmenestä yli sataan. Vetäjinä ovat toimineet arkkitehti Pirjo Huvila ja puistoasiantuntija Liisa Nummela. Keväällä 2024 on tarkoitus järjestää seminaari asemapuistoista ja lisäksi jatkaa kävelyjä. Niistä pyritään tiedottamaan mm. Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kautta.

Ihmeellinen Pieni Maailma tapahtumassa vieraili yli 3500 kävijää 30.9.–1.10.2023. Osastoja oli kaikkiaan 96, joista kolmannes oli rautatieteemaisia. Seuraava Ihmeellinen Pieni Maailma järjestetään 28.–29.9.2024 ja silloinkin Espoon Otahallissa.

Yleisvaunu G ja ruutivaunu Gk ovat nyt hankittavissa H0-mittakaavassa Mestarimalleilta. G-vaunusarja on jäänyt melko huonosti tunnetuksi, vaikka se olikin varsin runsaslukuinen. Ruutivaunut puolestaan olivat radanrakennustyömaiden vakiovaunuja siellä, missä tehtiin räjäytystöitä.

HSL:n pikaraitiolinja 15 avattiin liikenteelle 21.10.2023. Avajaisjuhla pidettiin Otaniemessä, mistä pääministeri Petteri Orpo ja muut kutsuvieraat siirtyivät klo 9.20 lähteneeseen ensimmäiseen vaunuun. Yleinen liikenne alkoi klo 9.30 samanaikaisesti linjan kummastakin päästä Keilaniemestä ja Itäkeskuksesta. Linjan 15 mahdollistanut Raide-Jokerin rata- ja katuinfran sekä varikon allianssitoteutus on saanut vuoden 2023 arvostetun Rakennusinsinööriliiton RIL-palkinnon. Jaetulle kakkossijalle tulivat Lyyra-korttelikokonaisuus Helsingissä sekä Stadin ammattiopiston Myllypuron kampus.

Das RAW Halberstad -kirja on ilmestynyt äskettäin Saksassa. Suomalaisittain mielenkiintoinen osuus on tässä Halberstadtin rautatiekonepajasta kertovassa kirjassa osuus Valmetin nivelraitiovaunujen välipalojen teosta ja vaunujen täyskorjauksesta. DDR:n aikana konepaja teki uusia matkustajavaunuja, mutta Saksojen yhdistymisen jälkeen se on erikoistunut matkustajaliikennekaluston muutostöihin niin normaali- kuin kapearaiteisille radoille. Konepaja siirtyi 2002 rautateiltä VIS-yhtiölle (Verkehrs Industrie Systeme), joka toimii siellä edelleen. Nivelvaunujen korjaukset teki nimenomaan tämä VIS. Ensimmäisen tilauksen VIS sai HKL:ltä jo 2005; se koski välipalan prototyyppiä. Tästä alkoivat vuosia kestäneet nivelvaunujen modernisoinnit Halberstadtissa. Suomalaiset raitiovaunut ovat päässeet kirjassa mielenkiintoiseen seuraan, kun mukana on mm. täydellinen lista RAW Halberstadtin Itä-Saksan Deutsche Reichsbahnille toimittamista höyryvetureiden kattiloista.

Stadin ratikat on käynyt Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa neuvotteluja museoraitiotieliikenteen uudelleen aloittamisesta Helsingissä. Yksi esillä ollut toimintamalli on säätiö.

Tampereen raitioteiden ensimmäinen koko liikenteen pysäyttänyt lakko toteutui 23.11.2023. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sekä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n poliittisen lakon piti koskea alun perin vain raitiovaunuliikennettä ja Tampereen kaupunkiliikenteen bussilinjoja, mutta se laajeni koskemaan myös yksityisiä liikennöitsijöitä. Lakko ei koskenut lähijunaliikennettä.

UUTISIA ULKOMAILTA

Rail Baltic

Puolan rajalta Liettuan, Latvian ja Viron läpi Tallinaan rakenteilla oleva Rail Baltic -rautatie on julkaissut kaavaillut ajoajat kaukoliikenteen nopeiden junien pysähdyspaikkojen välillä. Matka-aikaa on tietysti pidemmillä matkoilla enemmän, koska siihen tulee lisätä pysähdysajat. Ajoajat ovat: Tallinna–Pärnu 40 min, Pärnu–Riika 1 t, Riika–Riian lentoasema 8 min, Riian lentoasema–Panevėžys 45 min, Panevėžys–Kaunas 37 min ja Kaunas–Varsova 3 t 27 min, lisäksi haararata Kaunas–Vilna 38 min.

Rail Baltican suunniteltu matkustajajunien nopeus on 234 km/t, vaikkakin radan suunnittelu tehdään nopeudelle 249 km/t. Radasta tulee olemaan Virossa 213 km, Latviassa 265 km ja Liettuassa 392 km. Koko rautatien kaavaillaan olevan valmis 2030-luvun alkupuoliskolla.

Viro

Tallinnan kaikki raitiovaunulinjat 1–4 palasivat normaaliin liikenteeseen lokakuun 2023 alussa. Marraskuun alussa väliaikainen linja 6 lopetti liikennöinnin, mutta linja 5 aloitti uudestaan liikennöinnin reitillä Kopli–Vana-Lõuna. Täysin uudesta raitiolinjasta ei ole kyse, sillä viimeksi raitiolinja nro 5 on kulkenut samalla reitillä 2004. Kesän 2023 liikennekatkot ja muutokset johtuivat laajoista raitioteiden rakennustöistä keskustassa. Ne tähtäävät Tallinnan sataman kautta kulkevan uuden raitiotien avaamiseen kesällä 2024 (ks. kartta Resiinassa 2/2023 s. 65). Uutta raitiotietä rakennetaan noin 2,5 km.

Liettua

Liettuassa on jäljellä 750 mm raideleveyden liikennöitävää kapearaiderataa vielä 68½ kilometriä, eli Panevėžys–Rubikiai-osuus. Lakkautettujen ratojen varsilla on kuitenkin useita vetureita muistomerkkeinä: Biržain asemalla TU2-051 perässään yksi umpi- ja avotavaravaunu, Pakruojisin asemalla (nyk. linja-autoasema) TU2-245 perässään yksi avotavaravaunu, ja noin 500 m Joniškėlisin entiseltä asemalta Petrašiūnain suuntaan TU2-090 perässään myös yksi avotavaravaunu. Edellisestä vielä noin 1½ km eteenpäin onkin sitten kokonainen tavarajuna. Latvialaisten harrastajien Liettuaan välittämä entinen Tootsin turveradan TU6A-2455 on siellä muistomerkkinä maataloustuotteita myyvän Pasvalisin sivuliikkeen edustalla perässään 11 avovaunua. Näistä kahdeksan päällä on yhteensä 16 vanhaa neuvostoaikaista telaketjuin varustettua maataloustraktoria. Traktoreista on 13 on Kharkovin ja Altain traktoritehtaiden vuodesta 1962 valmistamaa mallia Т-74, jota tehtiin yli 880 000 yksilöä. Kolme traktoria on mallia ДТ-75 (DT-75) ”Kazakstan”, jota Volgogradin traktoritehdas teki noin 2,7 miljoonaa yksilöä 1963 alkaen.

Šiauliain asemalla muistomerkkinä vuodesta 1975 seissyt Tampellan sotakorvauksena Neuvostoliittoon valmistama ПТ-4 (PT-4) nro 153 (valm. nro 660/v. 1948; ks. Resiina 1/2010 s. 64) on nykyään Šiauliain rautatiemuseossa ja liitetty Liettuan tasavallan kulttuuriarvojen rekisteriin yksilöintikoodilla 26835. Loppuvuodesta 2021 esitettiin ajatus siirtää vuonna 1971 Šiauliaissa avattu museo Radviliškisiin, mutta sekä Šiauliain matkailukeskuksen johtaja että kaupungin pormestari ovat vastustaneet siirtoa. Toistaiseksi asia on avoin.

Venäjä

Pietarin seudun kaikki höyryveturivetoiset matkailujunat ajetaan nyt Л (L) -sarjan höyryvetureilla, kun Sortavalan satamaradan liikenne on talvitauolla ja siellä käytetty tankkiveturi on siirretty takaisin Pietariin.

Ruotsi

Ruotsin hallitus pysäytti 2022 uusien suurnopeusratojen suunnittelun. Uusien rautatieinvestointien lähtökohdiksi määriteltiin kaukoliikenteen sijaan alueellisen työssäkäyntiliikenteen sekä tavaraliikenteen kehittäminen. Nyt konkreettisesti uusien investointien suunnittelu on siirretty käsittämään uuden radan Tukholman eteläpuolelta Järnasta Linköpingiin, Skånen alueen raidekapasiteetin lisäämisen ja uuden nopean taajamajunaliikennettä palvelevan radan rakentamiseen Göteborgista Boråsiin. Aiemmin aloitetut investoinnit viedään kuitenkin loppuun, kuten Länsirannikon radalla (Västkustbanan) Varbergin kaupungin alittava tunneli, joka valmistuu 2025.

Tukholman lähiliikenteessä toimiva kapearaiteinen (891 mm) Roslagsbanan sai vihdoin ensimmäisen kolmesta toimitetusta X15p-junasta matkustajaliikenteeseen 31.10.2023. Junaa käytetään Roslagsbanan kaikilla kolmella linjalla. Stadler oli toimittanut ensimmäiset junat jo kolmisen vuotta sitten, mutta eri valmistajien toimittamien junan ja kulunvalvonnan jarrukäyrien laskennan erojen poistot veivät odottamattoman pitkän ajan. Nykyiset enimmillään 35-vuotiaat X10p-junat kärsivät jo iän tuomista teknisistä vioista. Ne saavuttavat 40 vuoden iän ennen koko kaluston uudistamista.

Ruotsin Rautatiemuseo Gävlessä avataan monivuotisen remontin jälkeen toukokuussa 2024; tarkkaa päivämäärä museo ei ole vievää vahvistanut lehdellemme. Museon kaikissa kuudessa näyttelytilassa on täysin uudet näyttelyt. Pääsisäänkäynti on saanut uuden ilmeen, kun sitä reunustavat monumenttina X5-sähkömoottorijunan vaunut.

VR Sverige on voittanut ns. X-junien liikennöinnin kilpailutuksen. Junilla ajetaan kahta linjaa Gävlestä, toinen Ljusdaliin ja toinen Sundsvalliin. Liikenteessä käytetään X50-, X51- ja X52-sähkömoottorijunia. VR:n liikenne alkaa kesäkuussa 2025 ja sopimus on voimassa joulukuuhun 2036. Tällä hetkellä liikennettä hoitaa Norjan Vy:n tytäryhtiö Vy Tåg AB.

Haaparannan henkilöratapihan 1524 mm raiteiden sähköistystä edeltävät muutostyöt aloitetaan keväällä 2024. Työt tehdään samanaikaisesti Tornion ratapihatöiden kanssa.

Västervikissä on valmistumassa uusi kapearaidemoottorivaunuhalli Västervikin ja Hultsfredin välisen 71 km pitkän 891 mm raideleveyden radan käyttöön. Kokonaan ulkopuolisen säätiön rahoituksella toteutettu halli antaa säilytystilat kolmelle moottorivaunulle ja suurelle määrälle kaluston varaosia.

Norja

Norjassa on parhaillaan käynnissä ETCS:n asennus yhteensä noin neljään sataan rautateiden vetoyksikköön. Kaikki veturilaitteet toimittaa Alstom ja asennuksen tekee Mantena-kunnossapitoyritys, joka on muodostettu entisen NSB:n liikkuvan kaluston kunnossapitotoiminnoista.

Eidsvollista Hamarin suuntaan avattiin 15.10.2023 liikenteelle 13,5 km pitkä uusi kaksiraiteinen rataosuus, joka korvaa entisen mutkaisen yksiraiteisen pääradan. Osuudella on Minnesundin komea siltapaikka, missä rautatieliikenne siirtyi vanhalta sillalta uudelle Norjan pisimmälle (836 m) rautatiesillalle. Rata Oslosta Eidsvolliin on Norjan ensimmäinen rautatie vuodelta 1854. Jatko Eidsvollista Hamariin valmistui 1880. Loppumatka Hamariin asti uusitaan lähivuosina kaksiraiteiseksi. Vanha Minnesundin silta vuodelta 1879 säilyy ja pysyy Bane Norin eli rataverkonhaltijan omistuksessa; sillalle tehdään 2024 aikana kevyen liikenteen reitti.

Dovrebanen eli Oslosta Trondheimiin vievän pääradan tulvassa 14.8.2023 (ks. Resiina 3/2023, s. 64) romahtaneen Randklevin ratasillan korjaukset etenevät niin, että junaliikenne pyritään saamaan taas käyntiin touko- tai kesäkuussa 2024. Sillan pilarit tehdään kokonaan uudestaan, mutta 1957 asennetut ristikkojänteet palautetaan kunnostettuina paikoilleen. Oslon ja Trondheimin välinen päiväjunaliikenne on sikäli helpottunut 10.12.2023 alkaen, että linja-autoilla korvataan enää 12…15 minuutin ajomatka Fåvangin ja Ringebun asemien välillä. Rørosin radalla ajetaan edelleen kaksi matkustajajunaparia päivittäin entisen kuuden sijasta, näin tälle sähköistämättömälle radalle on saatu lisää kapasiteettia tavarajunille. Kun Dovrebanella kulki keskimäärin 7,3 tavarajunaa vuorokaudessa suuntaansa, kulkee niitä nyt Rørosin radalla keskimäärin 6,3. Aiemmin Rørosin radalla ei ollut juuri ollenkaan tavaraliikennettä.

Moni Norjan rautatie, myös muita kuin museorautateitä, on suojeltu Kulttuuriperinnelain nojalla. Suojeltuja rautateitä on nyt yhteensä noin 200 km. Liikenteeltä suljettu Flekkefjordsbanen on suojeltu kokonaan. Samoin Numedalsbanen on suojeltu Rollag–Rødberg-välillä. Radoilla on kiskotus kokonaan paikoillaan, eikä sitä saa purkaa. Museoradoista likipitäen kaikki on suojeltu. Myös entinen Rjukanbanen-teollisuusrata on suojelun piirissä. Museoradoista esimerkkinä Gamle Vossebanin Garnesin aseman rakennukset suojeltiin 2002 ja koko 18 km pitkä rautatie 2016. Rautatien suojelu tarkoittaa sen tilanteen pitämistä suojeluhetken kunnossa. Jos jotain osaa halutaan palauttaa aiempaan asuun, tulee siitä aina erikseen anoa lupa museoviranomaisilta. Yhteistyö on sujunut kuitenkin hyvin.

Tanska

Tanskan Rautatiemuseolla on käynnissä valtava investointi suuren kalustosäilytyshallin rakentamisessa Marsleviin Fynin saarelle, varsin lähelle rautatiemuseon pääpaikkaa Odenssessa. Noin 10 000 m²:n alueelle rakennetaan säilytyshalli, jonka sisälle tulee 2,1 km raidetta. Näille raiteille sisälle saadaan noin 150 veturia ja vaunua. Lisäksi ulkoalueelle tulee noin kilometri raiteita. Hanke valmistuu 2025 aikana. Yleisö ei varsinaisesti pääse halliin, mutta tarkoituksena on aika ajoin eri tapahtumissa vetää kalustoa esille ulkoalueelle. Lisäksi halliin tulee parveke, josta voi katsoa myös toimintaa sisällä. Hankkeen päärahoittaja on DSB eli Tanskan valtiollinen matkustajajunaoperaattori. Investoinnilla voidaan luopua kaluston hajasijoituksesta ympäri maata ja ennen kaikkea saadaan kaikki kalusto sisätiloihin. Seuraavassa vaiheessa paikalle suunnitellaan korjauspajaa museokaluston kunnostusta varten.

Eurostar

Pariisin, Brysselin, Amsterdamin ja Kölnin yhdistävät suurnopeusjunat ovat vaihtaneet nimeään 1.10.2023 alkaen. Thalysin nimi on nyt Eurostar. Ranskan Alpeille (talvella) ja Etelä-Ranskaan (kesällä) kulkevat kausijunat ovat nyt nimeltään Eurostar Snow ja Eurostar Sun.

Eurostarin uusi tunnus, kuusisakarainen tähti vahvasti tyylitellyn E:n sisällä, julkistettiin jo 24.1.2023. Se esiintyy jatkossa konsernin mainonnassa, kalustossa, henkilökunnan asuissa ym. Eurostar ja Thalys fuusioituivat 2022. Kaikkiaan 51 junan nimen ja logon muutokset alkoivat tammikuun lopulla 2023 ja ne saavat uuden ulkoasun 2023 loppuun mennessä.

TGV-suurnopeusjunat liikennöivät puolestaan pääosin Ranskan sisäisillä reiteillä. SNCF:n mukaan junia on nyt 363. Niiden määrä on hieman vähentynyt siirryttäessä kaksikerroksiseen kalustoon. Määrä tulee kuitenkin jälleen lisääntymään, koska voimakkaasti lisääntyneen matkustajakysynnän takia SNCF on päättänyt tehdä elinkaaren pidennyksen 104 vanhalle junalle. Niitä ei siis poistetakaan ajosta, vaikka uuden sukupolven TGV M -junia on tilattu 115.

Saksa

Itävallan ÖBB on ostanut 12.10.2023 allekirjoitetulla sopimuksella brittiläisomisteisen Go-Aheadin Saksan rautatietoiminnot. ÖBB pääsee näin Go-Aheadin kautta varsinkin Saksan eteläosien henkilöliikennemarkkinoille. Go-Aheadilla on Saksassa noin 1000 rautatieläistä ja mm. 144 sähkömoottorijunaa. Yhtiö ajaa Saksassa ostoliikenteessä vuosittain noin 20 miljoonaa junakilometriä.

Kaikki uudet jo tilatut Berliinin S-Bahn-junat on nyt toimitettu ja saatu ajoon. Viimeinen juna (sarja 483/484) otettiin juhlallisesti käyttöön 18.9.2023. Ringbahnin eli Kehäradan linjoilla S41 ja S42, linjoilla S8 (Wildau–Hohen Neuendorf), S46 (Königs Wusterhausen–Westend) ja S47 (Spindlersfeld–Hermannstraße) on nyt yhteensä 106 uutta S-Bahn-junaa. Toimituksiin kuului 85 neljäosaista ja 21 kaksiosaista junaa. Sarjan ensimmäiset junat toimitettiin 2021. Junat on valmistanut Siemensin ja Stadlerin muodostama konsortio. Ne on varustettu aiempaa nykyaikaisemmilla infonäytöillä ja uudella kameratekniikalla. Junista on saatu myönteistä palautetta niin matkustajilta kuin myös työntekijöiltä.

Viimeiset DDR:n aikaiset 485-sarjan junat olivat ajossa 12.11.2023. Sarjan 485 (alun perin BR 270) prototyyppi valmistui jo 1980 ja ensimmäinen ns. 0-sarjan juna 1987. Junat valmisti Volkseigene Betrieb VEB Lokomotivbau Elektrotechnisce Werke ”Hans Beimler” Hennigsdorf (LEW) Berliinin pohjoispuolella sijaitsevassa Hennigsdorfin kaupungissa. Vaikka koejuna valmistuikin jo 1980-luvun alussa, sarjajunat valmistettiin vasta Berliinin muurin murtumisen ja Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen vuosina 1990–1992. Sarjan moottorivaunuja valmistettiin 166 sekä välivaunuja niin ikään 166. Pienimmän liikennekelpoisen yksikön kokoonpano oli moottorivaunu + kaksi välivaunua + moottorivaunu eli nelivaunuinen juna. Vain moottorivaunujen päissä oli ohjaamot. Suuri osa sarjajunista oli aiemmin maalattu kirkkaanpunaisiksi, jonka vuoksi niitä kutsuttiin lempinimellä ”Coladose” (”Kolatölkki”). Myöhemmin junat maalattiin S-Bahnin perinteisin punaisin ja okrankeltaisin värein. Osa junista poistettiin ajosta jo 2007–2008. Sarja oli määrä poistaa ajosta kokonaan 2010-luvun alkupuolella, mutta uudemmista 481-sarjan junista 2009 löytyneet merkittävät rakenteelliset viat siirsivät 485-sarjan junien poistamisen 2020-luvun alkuun. Viimeisinä aikoina 485-sarjan junat kulkivat linjalla S8 Grünaun ja Birkenwerderin välillä. Seuraavaksi liikenteestä poistuvat Länsi-Berliinin liikennelaitokselle BVG:lle 1986–1987 ja 1990–1994 toimitetut AEG/Siemensin valmistamat 480-sarjan junat. Myös AEG/Adtranzin (myöh. Bombardierin) vuosina 1995–2004 Berliiniin toimittamat ja junakaluston pääosan tällä hetkellä muodostavat 481-sarjan junat on määrä korvata uudemmalla kalustolla 2030-luvun alusta alkaen.

Deutsche Bahnin Meiningenin konepajassa on ollut 2023 Zittaun radan höyryveturi 99 0787-4 muutoksessa kevytöljylämmitykseen; alkusyksynä tehtiin vielä veturin viimeistelytöitä. Kun koeajoissa on saatu riittävät kokemukset ja mahdolliset lastentaudit poistettu, teettää todennäköisesti myös HSB (Harzer Schmalspurbahnen) vastaavan muutoksen yhteen tai kahteen veturiinsa. Erityisen tärkeänä pidetään kipinättömyyttä, joka sallii kevytöljyveturin käytön myös Saksan korkeimmalla viidennen luokan metsäpalovaroitustasolla. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen on merkittävää ja ennen kaikkea riippumattomuus kivihiilen saatavuudesta. Veturissa on kaksi esipoltinta ja neljä varsinaista poltinta. Hytin suurin näkyvä muutos on, ettei siellä ole enää tulipesän luukkua laisinkaan. Tavallinen puubriketti ei antaisi riittävää tehoa, sen sijaan kylläkin tarkoitukseen valmistettu biopuriste, tms.

Saksassa raideliikenteessä on kova henkilökuntapula. Töihin kaivataan kuljettajia, mutta myös mekaanikkoja ja muita kunnossapitotyöntekijöitä. Esimerkiksi HSB:llä vuoroja on jouduttu vähentämään, kun kollegoita ei saada. Myös liikkuvan kaluston kunnossapidossa on merkittävä osaamisvaje. Vuosittain HSB:n Wernigeroden konepajalle otetaan neljä uutta henkilöä oppisopimuskoulutukseen; heistä yleensä kaksi koulutetaan veturipuolelle ja kaksi konepajapuolelle. Junamiehistöllä ja ratapuolella on omat koulutuslinjansa.

Saksassa ei ole minkäänlaisia suunnitelmia ETCS:stä museokalustoon, ei varsinkaan höyryvetureihin. Kaavailu on käyttää poikkeuslupia niin pitkään kuin mahdollista, vaikkakin tämä rajoittanee tulevaisuudessa ainakin höyryjunaliikenteen erikseen määritetyille yksittäisille rataosille.

Mannheimin seudulle RNV:n (Rhein-Neckar-Verkehr GmbH) tilaamista Skodan 40-metrisistä ForCity Smart 37T -raitiovaunuista ensimmäinen vaunupari on koeajossa. Yksi juna koostuu kahdesta vastakkain kytketystä 3-telisestä osasta, joilla on omat vaununumerotkin, ensimmäisellä 1801+1802. Liityntäkohdan erottaa kaksinkertaisista palkeista. Kummallakin osalla on myös oma virroittimensa. Matkustaja tuntee vaunut kuitenkin vain yhtenä läpikuljettavana yksikkönä. Ensimmäiset lyhemmät 30-metriset vaunut ovat olleet liikenteessä jo keväästä 2023. Suuri osa vaunujen osista on valmistettu Otanmäellä Kajaanissa.

Kasselin liikenneyhtiö (Kasseler Verkehrsgesellschaft, KVG) on tilannut 22 ForCity Smart -raitiovaunua. Myös nämä 30-metriset vaunut on johdettu Helsingin Artic-raitiovaunuista. Optioon kuuluu vielä lisää 18 vaunua.

Itävalta

ÖBB:n ensimmäiset uudet Nightjet-yöjunat otettiin 10.12.2023 liikenteeseen reiteillä Wien–Hampuri ja Innsbruck–Hampuri. Siemensin valmistamat Nightjet-junarungot koostuvat kahdesta makuuvaunusta, kolmesta lepovaunusta, monitoimivaunusta, jossa on myös mm. liikuntarajoitteisten makuupaikat sekä istumavaununa toimivasta ohjausvaunusta.

Kapearaiteisen Pinzgauer Lokalbahnin korjaus Mittersilliin asti valmistuu kevääksi 2024 ja Krimmliin 2024 lopussa tai 2025 alussa. Rata vaurioitui erittäin pahasti suurtulvassa 2021. Se on ollut tulvasta alkaen käytössä vain Zell am Seestä Niedernsillin asemalle. Korjauksen yhteydessä rataa nyt nostetaan monin paikoin korkeammalle kestääkseen paremmin tulevat tulvat.

Sveitsi

St. Gotthardin tunnelionnettomuuden 10.8.2023 aiheuttanut pyörävikainen vaunu oli Ruotsiin rekisteröity Transwaggonin Laaiis-vaunu eli samanlainen kuin mitä mm. Fenniarail käyttää.  Onnettomuuden tapahtumien kulku on selvitetty alustavasti. Tutkintatyössä on mukana myös Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen. Onnettomuus tapahtui, kun SBB Cargon kuljettama tavarajuna 45016 oli matkalla pohjoiseen Baseliin kahdella veturilla ja 30 tavaravaunulla. Noin 10 kilometriä St. Gotthardin tunnelin eteläisestä suuaukosta murtui 11. vaunun ensimmäisen pyöräkerran kehä, aluksi vain pieneltä osaltaan. Tavarajuna jatkoi matkaansa vaurioittaen rataa vain vähän. Juuri ennen Faidon raiteenvaihtopaikkaa 17 km:n päässä tunnelin suusta pyöräkerta rikkoutui lisää hajottaen pahasti myös rataa. Pyöräkerta oli nyt vinosti vaunun alla. Se tuhosi raiteenvaihtopaikan vaihteiden rakenteita. Rikkoutuneen radan takia junan loppupään 16 vaunua suistuivat kiskoilta ja osittain kaatuivat. Juna katkesi 13. ja 14. vaunun välistä ja 14. vaunusta alkaen osa vaunuista ajautui vierekkäisten tunnelien väliseen yhdystunneliin ja tuhosi mm. raiteiden välisen palo-oven. Koska ehjäksi jääneessä tunnelissa ei ollut enää käytettävissä poistumismahdollisuutta toisen tunnelin kautta, on tätä tunnelia päästetty kulkemaan lähinnä vain tavarajunia. Yksittäisiä matkustajajunia on ajettu tätä pitkin 29.9.2023 alkaen ajankohtina, jolloin tavaraliikenne on ollut hiljaisempaa. Lisäksi tällöin rikkoutuneen tunnelin korjaustyöt ovat olleet pysähdyksissä ja ao. tunneliin on ollut tarvittaessa valmius heti ajaa kaksikerroksista vaunuista ja hybridivetureista (sähkö ja diesel) koostuva pelastusjuna. Käytännössä matkustajajunia on kulkenut jonkin verran tiettyinä viikonloppuina perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Pääosin henkilöliikenne kulkee toistaiseksi edelleen vanhaa St. Gotthardin rataa monine ratasilmukoineen. Myös jotkut tavarajunat käyttävät vanhaa vuoristorataa.

SBB lopetti aikataulukirjan painamisen 2017. Tämän jälkeen joukkoliikennettä edistävät yhteisöt organisoivat painatuksen SBB:n antamasta materiaalista. Kuitenkin viimeiseksi painetuksi (ja paksuksi!) aikataulukirjaksi jäi vuoden 2023 aikataulut. Kysyntä on laskenut jatkuvasti niin, että vuoden 2024 aikataukirjaa ei enää ole ollut taloudellisesti järkevää painattaa. Nyt niin Sveitsin kuin monen muunkin maan ainoa painettu aikataulukokoelma on englanninkielinen European Rail Timetable. Siinä on kuitenkin vain kauko- ja taajamajunaliikenne, ja lähiliikenne vain hyvin rajoitetusti. Kaikki pysähdyspakat eivät ole mukana. Tämä paperijulkaisu ilmestyy neljästi vuodessa.

Iso-Britannia

Iso-Britannian hallitus ilmoitti 4.10.2023, että Lontoosta Birminghamiin rakenteilla olevaa suurnopeusrataa ei jatketakaan Birminghamista eteenpäin Manchesteriin. Jo aiemmin Leedsin haara oli pudotettu suunnitelmista. Hallitus sanoo saattavansa päätökseen jo rakenteilla olevan HS2:n ensimmäisen vaiheen. Tämä osuus lyhentää matka-aikaa Birminghamista Lontoon keskustaan noin 80 minuutista 49 minuuttiin. Sen valmistuttua Lontoosta tulevat suurnopeusradan junat tulevat siirtymään joko Old Oak Commonissa tai Birmingham Interchangessa nykyiselle länsirannikon pääradalle ja jatkavat sitä eteenpäin pohjoiseen tai Birminghamin keskustaan.

Maailman ensimmäinen höyryveturiin tehdyn ETCS-veturilaitteen asennus on edennyt joulun 2023 alla koeajovaiheeseen Network Railin RIDC-koeajokeskuksessa (Rail Innovation & Development Centre) Meltonissa. A1-sarjan veturi nro 60163 Tornado on ollut kaksi vuotta asennustöissä, jolloin ETCS:n lisäksi samanaikaisesti on tehty kattilan täystarkastus ja muita mekaanisen puolen töitä. Veturin on tarkoitus palata pääratojen museojunaliikenteeseen keväällä 2024. Network Rail eli Iso-Britannian valtion rataverkonhaltija kustantaa veturin ETCS-asennuksen, veturia hallinnoiva säätiö puolestaan muun mekaanisen kunnostuksen. Tätä ETCS-asennusta ei voi täysin verrata varsinaisten museoveturien asennuksiin, koska Tornadohan on uusi veturi vuodelta 2008 ja mm. sen suunnitteludokumentaatio on aivan eri luokkaa kuin vanhojen veturien, joihin on tehty vuosikymmenten aikana mitä erilaisimpia muutoksia.

Ukraina

Venäläiset ovat ryhtyneet alkusyksyllä 2023 rakentamaan uutta rautatieyhteyttä eteläiseen Donetskin oblastiin. Radan tarkoituksena on muodostaa ratayhteys Venäjältä suoraan valloittamaansa Mariupoliin. Radan avulla hyökkääjä voisi helpottaa joukkojen siirtämistä esimerkiksi Venäjältä Donin Rostovista tai itäisestä Ukrainasta kohti eteläistä Ukrainaa.

Ukrainan ja Puolan välillä ajettiin ensimmäinen kokeiluluonteinen 23-vaunuinen rekkajuna 7.12.2023. Tarkoituksena on ohittaa puolalaisten kuorma-autojen syksyllä protestina tekemä sumppu raja-asemilla. Puolalaiset protestoivat ukrainalaisten kuorma-autojen EU:hun pääsyn ehtoja vastaan. Rekkajunan lastina olleiden ajoneuvojen kuljettajat matkasivat rajan yli erikseen linja-autolla.

Ukrainan erikoisjoukkojen väitetään tehneen 29.–30.11.2023 kaksi näyttävää sabotaasi-iskua BAM-radalla Buratiassa Venäjän kaukoidässä. Ensin räjäytettiin öljyjuna Venäjän pisimmässä, yli 15 km mittaisessa Severomuiskin tunnelissa (Северому́йский тонне́ль). Kun liikenne jouduttiin ohjaamaan Angarakan ja Kazankan väliselle kiertoreitille, räjäytettiin sillä oleva 35 m korkea Itykit-joen ylittävä ”paholaisen silta” (Чертов Мост) junan ollessa sillan päällä.

VR:n entinen Kouvolan Masi-raivausauto (Sisun valmistusnumero 29155) on saanut uuden elämän Ukrainassa. VR:llä auto oli 27.6.1979–13.6.2003. Sen ensirekisteröinti Suomessa oli 14.7.1980. T:mi Romu-Simo osti auton 13.6.2003, poisti sen liikenteestä 29.9.2003 ja myi Viroon Oü Go Trackille. Virossa ensirekisteröinti oli 18.11.2003. Auton käytön loputtua ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan tehtiin päätös auton kunnostamisesta ja lahjoittamisesta Ukrainan armeijalle. Täyskorjattu auto runsailla tarvikkeilla varustettuna luovutettiin Ukrainaan toimitettavaksi Go Craft AS:n Tallinn-Väiken varikolla 30.11.2022. Se lähetettiin Bahmutin rintamalle, missä sitä on käytetty mm. raskaan tykistön ammuskuljetuksiin. Ainakin vielä 5.9.2023 kuvatulla videolla auto on ollut käytössä.

Kiina–Laos–Thaimaa–Malesia–Sigapore

Matkustajajunaliikenne uudella radalla Kunming (Kiina)–Vientiane (Laos) on avattu 2022 lopussa koko pituudeltaan eli 1000 km:n matkalla. Jokapäiväisen päiväjunan matka-aika on 10½ tuntia. Openrailwaymap.orgista voi nähdä, että pitkät osuudet uudesta radasta on silkkaa tunnelia toisensa perään vuoristoisessa maastossa. Toisesta suunnasta Thaimaan kapearaiteinen rataverkko matkustajajunineen ulottuu Bangkokista 614 km Nong Khaihin rajalle ja nyt jälleen Laosin puolelle Tha Na Laengin asemalle parinkymmenen kilometrin päähän Vientianesta. Sekä Kiinasta että Bangkokista tulevien ratojen pääteasemat ovat tulevaisuudessa lähellä toisiaan, mutta nyt välimatka pitää tehdä vielä pikkubussilla. Bangkokista junalla taas pääsee 1152 km etelään Sungai Kolokin asemalle Malesian rajan lähelle. Noin 20 km:n päästä Malesian puolelta matkustajaliikenne jatkuu 723 km reittiä Tumpat–Wakaf Bharu–Gemas–Johor Bahru eli Singaporen rajalle asti, josta on vielä paikallisjunalla neljän kilometrin hyppäys Singaporen Woodlandsiin. Eli pienillä välisiirtymisillä on nyt mahdollista matkustaa junalla Kiinasta Singaporeen.

 Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Timo Ahlroth, Mikko Alameri, Alex Chudoba, Otto Diekmann, Ari Julku, Kari Juntunen, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Jouni Kiviniitty, Timo-Pekka Lange, Raul Mee, Matti Mustola, Mika Mäkilä, Matti Mäntyvaara, Risto Nihtilä, Liisa Nummela, Markku Nummelin, Ari Palin, Nikolas Peippo, Boris Purunen, Hannele Raejärvi, Petri Sallinen, Sakari K Salo, Jonne Seppänen, Simo Siekkeli, Teemu Sirkiä, Tero Sorsimo, Simo Toikkanen, Aivar Treve, Simo Tuominen, Petri Tuovinen, Oskari Ukkonen, Elina Vuoksenmaa, Eino Vuorinen, Juha Vuorinen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!