TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.2.–30.4.2024

Uudet rekisteröinnit:

• 2 Sr3 (91 10 3103 359-8, 91 10 3103 360-6)
• Tve3 (98 10 8008 473-5)
• Ttk2 (99 10 9124 101-8)
• Ei (55 10 2029 319-9)
• Fo (55 10 9229 547-8)

Romutukset:

• Move 51 (92 10 2002 550-5)

Muutettu kalusto:

•  –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2024.

Sr1 3015 hinattiin 20.4.2024 Kouvolasta Pieksämäelle, missä se purettiin ja sen kori nostettiin kiskoilta jo aiemmin puretun 3100:n viereen.

Sr1- ja Sr2-vetureita purettaneen entisten lisäksi vielä kymmenkunta veturia kumpaakin sarjaa.

Sr2 3208 siirrettiin purkuun toukokuun lopulla 2024.

Sr3 202 ja 203 toimitetaan Fenniarailille samanaikaisesti joulukuussa 2025. Näiden saavuttua Fenniaraililla on kolme sähköveturia.

Sr3 3361–3363 hinattiin 8.4.2024 aikataululla Vet 11634 Hanko tavarasta Ilmalan ratapihalle Sr3 3311:llä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun uudet veturit hinattiin sähkövedolla jo Hangosta asti. Alun perin vetureiden piti tulla Suomeen jo maaliskuussa, mutta satamalakon vuoksi saapuminen siirtyi huhtikuulle. VR on tilannut Sr3-vetureita yhteensä 80.

Sm2-junien käyttö lisääntyi 2.4.2024 alkaen, kun niillä alettiin ajaa arkipäivien R-junaparia 9723 (Helsingistä klo 18.40) /9644 (Riihimäeltä klo 8.20). Järjestelyllä vapautettiin kaksi Sm4-junaa muuhun liikenteeseen.

Sm3 7002 eli toinen sarjan prototyypeistä hinattiin jarruttomana 2.6.2024 Ilmalan ratapihalta aikataululla MV 10429 Pieksämäki tavaraan. Yksiköstä on riisuttu käytettävissä oleva varaosamateriaali. Pendolinon siirto liittynee Pieksämäellä valmisteilla olevien rullapukkien testaukseen (Resiina 1/2024). Veturina kuljetuksessa oli Sr1 3090 ja perässä jarruveturina hinauksessa Sr1 3069. Kulkusuunnan vaihtuessa Kouvolassa myös veturien keskinäiset tehtävät vaihtuivat.

Sm3 7016 uudessa kokoonpanossaan (Resiina 1/2024) oli ensimmäistä kertaa kaupallisessa liikenteessä 8.3.2024 junassa S 35 Helsinki–Rovaniemi. Tullessaan Rovaniemeltä junana S 710 se vaurioitui Oulu–Kontiomäki-välillä Niskan tienoilla, mutta jatkoi määräasemalleen Kuopioon. Junan jäljiltä radalta löytyi metalliromua. Junayksikkö tarkastettiin Kuopion tavararatapihalla. Seuraavana päivänä se ajettiin alennetulla nopeudella (140 km/t) tyhjänä aikataululla MV 10402 Ilmalan ratapihalle, mistä korvaava Sm3 oli tuotu Kuopioon junana MV 10401. Sm3 7016 palasi liikenteeseen, mutta sittemmin siinä havaittiin hajuhaittoja. Ilmalassa junayksikköä onkin tutkittu tämän takia, ja sen sisustusta on tässä yhteydessä jouduttu paikoin purkamaan.

Sm4-junilla 6325+6425 ja 6326+6426 ajettiin kevättalvella eri reiteillä uusien matkustajainformaatiojärjestelmien koeajoja, esimerkiksi Helsingistä Hankoon ja takaisin 1.3. ja 3.4.2024. Junien ensimmäinen kaupallinen ajo uudella infojärjestelmällä oli 6.4.2024 Z-junassa 9823 Helsingistä Lahteen. Kaikki Sm4-junat saavat vähitellen vastaavan päivityksen.

Sm6-junia ei kutsuta VR:n ohjeistuksen mukaan enää Allegroiksi, vaan pelkästään Sm6-juniksi. Kotimaisen kalustovärityksen saavat junat tulevat liikenteeseen uudistettuina 2025. Ne kaikki seisovat ulkona Ilmalan varikolla.

Sm7-junista ensimmäinen saataneen koeajoihin 2025 alussa. Sarjajunat on tarkoitus toimittaa 2026–2028. Tilatut 20 junaa vastaavat kapasiteetiltaan likipitäen neljääkymmentä Sm2-junaa. 

Dv11 (Vr11) -veturia 1805, joka kuitenkin merkittäviltä osiltaan koostuu veturista 1818, on kunnostettu aktiivisesti käynnistyskuntoiseksi alkuvuonna 2024 Veturimuseossa Toijalassa. Museoveturiseuran tavoitteena on edistää Akaa-junaksi nimettyä hanketta, joka koostuisi neljästä 1950-luvun asussa olevasta puukorisesta vaunusta sekä yhdestä diesel- ja yhdestä höyryveturista.

Kahdelle Dv12-veturille on haettu VR:ltä museointipäätöstä, mutta ratkaisua ei ole tehty. Toinen veturi olisi mennyt Sinisten vaunujen ystävät ry:lle ja toinen Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Hakijana on ollut Suomen Rautatiemuseo.

Dv12- ja Dr16-vetureiden huutokaupassa tehtiin yksi tarjous Dr16-veturista. Lähtöhinnat olivat Dr16:sta 116 000 € ja Dv12:sta 360 000 €. Vetureiden näyttötilaisuuksissa oli kiinnostuneita Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Ainoa tarjous tuli Suomesta. Huutokauppa on keskeytetty toistaiseksi. VR:n mukaan sitä jatkettaisiin syksyllä 2024.

Dr16-vetureista ovat Oulussa vielä käytössä saneeratut 2806, 2809, 2815–2819 ja 2821. Huutokaupattavat (saneeraamattomat) 2811 ja 2813 olivat ostajaehdokkaiden tutkittavina Pieksämäellä 20.3. ja 9.4.2024. Näyttöihin liittyen vetureita siirrettiin hinaamalla seuraavasti:

• 13.3.2024 Sr1 3075 + hinauksessa Dv12 2568+2634 + Dr16 2811+2813 Oulu Nokela–Kontiomäki–Pieksämäki tavara aikatauluilla Vet 11878/Vet 11830. Hinauksessa olleista Dv12 2568 ei ollut huutokaupan kohteena.
• 23.3.2024 Sr1 3036 + hinauksessa Dr16 2811+2813 Pieksämäki tavara–Kontiomäki–Oulu Nokela aikatauluilla Vet 11825/Vet 11847. Dr16:t tulivat vielä varavetureiksi Ouluun ja sieltä niillä ajettiin 30.3. ja 1.4.2024 Kolariin junaparit P 269/P 276.
• 3.4.2024 Sr1 3016 + hinauksessa Dr16 2823+2811+2813 Oulu Nokela–Iisalmi–Pieksämäki tavara aikatauluilla Vet 11806/Vet 11808. Hinauksessa olleista Dr16 2823 oli menossa varaosapurkuun. Esittelyn jälkeen 2811 palautettiin Ouluun.

Dr16 2809 hinattiin 31.3.2024 Sr1 3046:lla Oulu Nokela–Pieksämäki tavara aikataululla Vet 11884. Dr16:n loppuun ajetun dieselmoottorin tilalle Pieksämäellä vaihdettiin Dr16 2823:n moottori. Resiinan 1/2024 s. 47 olleesta Tasoristeys-uutisesta poiketen 2823 siirrettiin varaosapurkuun Pieksämäelle vasta 3.4.2023 (ks. myös uutinen yllä).

Dr19-veturit 2846–2848 siirrettiin Hangon satamasta Tampereelle 11.6.2024. Hinaus piti tapahtua jo 31.5., mutta sitä lykättiin parikin kertaa. Vetäjänä junassa Vet 11837 oli Dv12 2556. Uuden veturisarjan luotettavuudessa on ollut ongelmia.

Dr20-veturit ovat saaneet jatketut pakoputket alkuvuoden 2024 aikana. Aiemmat lyhyet putket likasivat niin veturia kuin vaunujakin. Alkukeväästä 2024 alkaen vetureista on poistettu aiemman omistajan Operailin tarroitukset; tarrojen muodot ovat vielä hyvin nähtävissä veturien puhtaampina alueina.

Dr21 1574 siirrettiin 22.3.2024 Hangonsaaresta Kouvolaan, sillä North Railin ammoniakkiliikenne Venäjältä Yaran tehtaille Uudenkaupungin Hangonsaareen päättyi silloin. Ammoniakin tuonnissa ollaan siirtymässä toistaiseksi laivakuljetuksiin. Veturi oli ollut vaihtoveturina Hangonsaaressa. North Railin Dr21 1562 on ollut Siilinjärvellä Ruokosuolla, mistä se siirrettiin Kotkaan 22.4.2024; vaihtotöitä Siilinjärvellä alkoi tällöin hoitaa Dr20-sarjan veturi. Kaikki kolme Dr21-veturia olivat nyt Kymenlaakson alueella. Vetureista North Rail omistaa vain 1570:n ja kaksi muuta on vuokrattu Operaililta. North Rail on käyttänyt näitä kolmea veturia raskaassa vaihtotyössä. 

DER 150 -vaihtotyörobottiveturi on otettu käyttöön Mäntyluodossa keväällä 2024. Saksalaisen Vollert Anlagenbau GmbH:n valmistaman veturin on hankkinut Olmar Finland Oy kupari- ja nikkelirikastevaunujen siirtelyyn Se toimii radio-ohjatusti 500 metriä pitkällä radallaan. Kaksiosainen 4-akselinen robotti pystyy siirtämään 2000 tonnin junarunkoa noin 2 km/t. Myös Tahkoluodossa on Vollert, jonka Oy M. Rauanheimo Ab on hankkinut aiemmin. Sillä siirrellään tällä hetkellä pasute- eli rautaoksidivaunuja.

Move 66 nro 667 siirrettiin 25.5.2024 Voikkaalta Hyvinkään konepajan alueelle. Se on entinen Ruukin Hämeenlinnan tehtaiden vaihtoveturi, jonka Ruukki lahjoitti Haapamäen Museoveturiyhdistykselle 2013. Se poistui kaupallisesta käytöstä helmikuussa 2013, jolloin tehtaan sisäiset vaihtotyöt siirtyivät VR:n hoidettaviksi. Veturi on ollut siitä alkaen Voikkaalla Teräspyörän alueella.

Dm7 4163, 4207 ja 4211 siirrettiin talvisäilytyksestä Mikkelistä takaisin Pasilaan 13.–14.4.2024. Porvoon Museorautatie mahdollisti samalla yleisöajon reitillä Mikkeli–Kalvitsa–Mikkeli–Haukivuori–Pieksämäki–Hankasalmi–Pieksämäki–Jyväskylä–Suolahden vanha asema–Jyväskylä–Haapamäki–Tampere–Toijala–Pasila. On kyseenalaista, voiko jatkossa Mikkelin tallia käyttää enää lättähattujen säilytykseen. Kyseessä oli nyt toistamiseen ”viimeinen kerta” siellä. Säilytys mahdollistui uudelleen, kun tallin myynti kaupungilta Osuuskauppa Suur-Savolle peruuntui.

Dm12 4404 sai vain pieniä vaurioita, kun kuorma-auto törmäsi 5.4.2024 klo 18.53 Keuruulta Tampereelle menossa olleeseen junaan H 428 Suomelan tasoristeyksessä km 273+966 heti Vilppulan ratapihan jälkeen. Tasoristeyksessä on käsin avattavat mekaaniset puomit. Sekä junan että auton nopeudet olivat hiljaiset. Moottorivaunu pääsi jatkamaan tyhjänä Tampereelle vajaan kahden tunnin päästä vauriosta. 

Tk3 1136 lämmitettiin 29.3.2024 ja sillä ajettiin Haapamäen asemalla 30.3.2024, mikä aloitti vuoden 2024 höyrykauden Suomessa. Ensimmäiset matkustaja-ajot ajettiin Tampereen ja Nokian välillä 13.4.2024. Tuliputkivuodot estivät kuitenkin veturin jatkoliikennöinnin. mm. seuraavana päivänä Lempäälään. Korvaavana veturina Lempäälän junissa toimi Dr13 2343. On mahdollista, ettei 1136 liikennöi tänä vuonna.

Tk3 1150:n käyttömahdollisuuksia Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ajoissa 1136:tta korvaavana veturina mm. Porvoon rautatien 150-vuotisjuhlissa on selvitetty. VR on omistanut tämän Toijalan tallissa säilytetyn veturin. 

Vr1 787:n myyntiä perustettavalle toiminimelle on selvitetty. Pasilaan toistaiseksi sijoitetun ”Kanan” operoinnista tulisi vastaamaan Sinisten vaunujen ystävät ry. Veturi on suunnitelmien mukaan tarkoitus saada ajoon Porvooseen rautatien 150-vuotisjuhliin, osaltaan korvaamaan aiemmin tapahtumaan ajateltua Leena-veturia, jonka käyttö valtion rataverkolla olisi vaatinut moninaisia poikkeusjärjestelyjä. 

Tka7 203, 221, 234 ja 236, Tka8 567 ja 578 sekä Tve4 506, 508 ja 514 ovat siirtyneet 2.4.2024 VR FleetCare Oy:ltä Teräspyörä-Steelwheel Oy:lle. Kaluston hankinta liittyi yritysten väliseen ratatyökoneiden huolto- ja vuokraustoiminnan liiketoimintakauppaan, joka vahvistettiin ao. päivänä.

A 16 (99 10 93 63 016-8) eli mittausvaunu ELLI siirrettiin 7.5.2024 Pasilan vanhan varikon pilttuusta 12 seisontaan Pellon raiteistolle. Vaunulla ei ole ollut käyttöä enää vuosikausiin. Kun Sweco Oy:lle jatkossa riittävät Pasilassa pienemmät tilat, se luopui samalla pilttuistaan 12 ja 13, joiden uudeksi haltijaksi tuli NRC Group Finland Oy. Swecon Ttr1 (99 10 91 29 051-0) EMMA sai uudeksi kodikseen pilttuun nro 9 entisen 13:n sijaan.

Ed 28001 sai huhtikuussa 2024 uuden VR:n 2023 järjestämän ideakilpailun mukaisen koevärityksen. Vaunu lähti Helsingistä ensimmäisen kerran uusissa väreissään 3.5.2024 IC 23:ssa. Se sai 9.6.2024 parikseen toisenvärisen koevaunun, Eds 28205:n. Vaunuja saattoi tuolloin ensi kerran vertailla IC 33:ssa.

Em 2766 -makuuvaunu siirrettiin Loimaalta Hyvinkäälle 15.3.2024. Puukorisen makuuvaunun on hankkinut Sinisten vaunujen ystävät. Vaunusta puuttuivat telit, mutta muutoin se on erinomaisessa kunnossa. A12-telit on hankittu aiemmin Haapamäeltä ja täyshuollettu, joten vaunu pääsi heti uusille, entisenlaisille teleilleen. Vaunu on toiseksi viimeiseksi valmistettu puukorinen matkustajavaunu, uusin on Höyryraiteella Nurmeksessa.

Valtteri-perinnejunan vaunusto korjattiin maalis–toukokuussa 2024 Hyvinkään konepajalla. Kaikki neljä vaunua saivat kokonaan uuden ulkomaalin. Muut vaunut kuin A 100 kävivät pyöräsorvissa Ilmalassa 3.5.2024. A 100 tuotiin vaunuista viimeisenä konepajalta museolle 17.5.2024 ja juna voitiin ottaa kokonaisena taas käyttöön Pienoisrautatietreffeille 18.5.2024.

Postimuseon hallinnassa olleita postivaunuja on museoitu viime vuosina yhteensä kuusi: 9811 (myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle), 9822 (lahjoitettu Haapamäen Museoveturiyhdistykselle), 9826 (lahjoitettu Museoveturiseuralle Veturimuseoon Toijalaan), 9841 (lahjoitettu Keitele-Museolle Suolahteen), 9935 (lahjoitettu Haapamäen Museoveturiyhdistykselle) ja 9950 (Suomen Rautatiemuseossa, edelleen Postimuseon omistuksessa).

Kaukojunaliikennettä ajettiin vajaalla kalustolla 22.3.2024 asti. Silloin viimeisenä Porin radan liikennekin saatiin täysin normaaliksi. Kausalan ja Mankalan välillä ollut ympärilyönnistä aiheutunut kiskovaurio ja sen synnyttämät pyörävauriot pysäyttivät kaukojunaliikenteen kokonaan 13.2.2024. Liikennettä lisättiin vähitellen kaluston tarkastusten ja korjausten edetessä. Suuri määrä kaukojunakaluston pyöriä on jouduttu sorvaamaan.

Habin-vaunut ovat seisseet 2024 ajan Voikkaalla. Nämä Fenniarailin kaksi prototyyppivaunua odottavat edelleen Euroopan rautatieviraston hyväksyntää.

VR:n kaukoliikenteestä oli vuoden 2024 alussa markkinaehtoista 84 % ja LVM:n ostoliikennettä 16 %.

Suomen tavaraliikenteestä kulkee tällä hetkellä rautateitse 22 %. Tässä ovat mukana VR, Fenniarail ja North Rail.

Junien uudet nimitykset: 18.3.2024 alkaen taajamajuna = kiskobussi ja 15.4.2024 alkaen Inter City -yöjuna ja yöpikajuna = yöjuna.

Höyryveturimatkat 1009:n turvallisuustodistus on peruttu Traficomin päätöksellä 28.3.2024. Yhtiö määrättiin lopettamaan rautatieliikenteen harjoittaminen kyseisen päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Yhtiön tai siihen liittyvän kalustoyhtiön liikkuvan kaluston myynnistä on käyty keskusteluja alkuvuoden 2024 aikana. Höyryveturimatkojen museokalustosta siirrettiin 25.5.2024 Kouvolasta Ein 23212 ja Gbl 49250-4 Vierumäelle ja kaksi Hkba-vaunua 126620-4 ja 127010-7 sekä Hkb 134078-5 ja Gbln  463976-1 Hyvinkäälle. Samassa yhteydessä Voikkaalta siirrettiin Hyvinkäälle edellä mainittu Move 66 nro 667. Kalustosiirron toteutti Sinisten vaunujen ystävät ry.

Keitele-Museo sai 22.11.2023 Traficomilta kiellon toimia liikkuvan kaluston kunnossapidosta vastaavana yksikkönä. Traficom myös poistatti museon Euroopan Unionin rautatieviraston kalustorekisteristä kunnossapidosta vastavana tahona. Traficomin keväisen auditoinnin jälkeen myös Keitele-Museon liikennöinnin turvallisuustodistus peruttiin 2.5.2024. Toimintaa ylläpitää Keitele-Museo Oy, josta kaupunki omistaa 87 %. Suolahden vanha asema ratapihoineen on ollut kunnan omistuksessa 17.11.1997 alkaen.

Topparoikka ry:n liikkuva museokalusto (Tve3, Ei ja Fo) on edelleen yhdistyksen omistuksessa, mutta hallinta ja kunnossapito on siirretty yhteistyökumppanille Sinisten vaunujen ystävät ry:lle.

Rautatiemuseon Tukisäätiö -niminen säätiö perustetaan VR:n toimesta 2024 aikana. VR Yhtymä lahjoittaa 5 000 000 euroa perustettavalle säätiölle edellyttäen, että Suomen Rautatiemuseo ottaa ainakin pääosin vastaan VR:n omistaman museokaluston ja esinekokoelman 2024 loppuun mennessä. Säätiön tuloilla rahoitettaisiin museon niitä kuluja, joita VR on maksanut aiemmin, mukaan lukien liikkuvan kaluston ylläpito ja liikennöinti. VR:n omistama museokalusto inventoidaan ja arvioidaan kuluvan vuoden aikana.

VR:n omistajuutta ollaan muuttamassa. Valtio esitti toukokuussa 2024 uudessa periaatepäätöksessään, että eduskunta laskisi VR:n valtionosuuden vähimmäisomistusrajan 100 %:sta 51 %:iin.

VR on luopumassa huoltovarikkokiinteistöistään. Suunnitelmien mukaan konserniin jäävät vain Pieksämäen konepaja sekä Oulun projektikeskus. VR-Yhtymä pyrkii myös luopumaan kaikista yksityisraiteistaan. Ne pyritään siirtämään Väylävirastolle. Muutoksella ei ole vaikutusta VR:n toimintaan eikä työsuhteisiin.

Poliittinen lakko, joka alkoi 11.3.2024 ja päättyi 8.4.2024, pysäytti suuren osan rautateiden tavaraliikenteestä. Huoltovarmuuteen ja mm. elintarviketeollisuuteen liittyvät junat kuitenkin ajettiin. Siten esimerkiksi Uudenkaupungin Yaran lannoitetehtaan liikenne kulki normaalisti sekä VR:n että North Railin hoitamana. Muutoinkin North Rail ajoi suurimman osan liikenteestään. Fenniarail liikennöi lakon ajan normaalisti eli täydellä kapasiteetillaan; kysyntää olisi ollut suurempaankin liikenteeseen.

Rautatievaihteita oli Väyläviraston rataverkolla 2024 alussa (vertailuna 2018) seuraavat määrät:

	2018	2024
Yksinkertaiset vaihteet	4916	4739
Kaksoisvaihteet	96	87
Risteysvaihteet	255	247
Raideristeykset	41	41
Yhteensä	5308	5114

 

 

 

 

 

 

Kiskopainoittain ne jakaantuivat seuraavasti:

	2018	2024
K30	160	66
K43	570	358
54E1	3135	3131
60E1	1443	1559
Yhteensä	5308	5114

 

 

 

 

 

 

Edellä olevista luvuista on nähtävissä, miten K30- ja K43-vaihteet ovat vähentyneet voimakkaasti, 54E1-kiskotyypin vaihteiden määrä on pysynyt suurimpana ja likimain vakiona ja 60E1-vaihteiden määrä kasvaa vähitellen.

Komposiittipölkkyinen rautatievaihde on tarkoitus asentaa Tornion ratapihalle loppukesällä 2024. Tämä kaksipuolinen risteysvaihde (KRV) tulee olemaan Suomen ensimmäinen vaihde, jossa on käytetty komposiittipölkkyjä. Aikaisemmin niitä on käytetty siltakohteissa ja tärinävaimennuskokeiluissa.

Vaihteiden digitaalinen kunnonvalvonta siirtyy VR FleetCarelta porilaiselle Vire Labsille. Tämä liittyy ratalaitteiden digitaalisen kunnonvalvonnan liiketoiminnan kauppaan yhtiöiden välillä. FleetCare kasvatti muutama vuosi sitten liiketoimintojaan uusille alueille, kuten ratalaitteiden valvontaan, mutta nyt näistä ydinliiketoiminnan ulkopuolisista toiminnoista luovutaan. Järjestelmällinen Helsinki–Vainikkala-reitin tärkeimpien pitkien vaihteiden sähköinen tarkkailu aloitettiin 2020 alussa. Kunnon valvonta tapahtuu virtamittauksilla asetinlaitteilta. Virtamittauksista seurataan hajontaa, poikkeamia ja kehitystä. Virtamittauksia tehdään 2024 jo noin 250 vaihteenkääntölaitteelta.

Rautatievaihteet-kirjasta on ilmestynyt toukokuussa 2024 uusi päivitetty painos. Väyläviraston julkaisema kirja on mahdollista hankkia Kustantaja Laaksosen kautta, www.kustantajalaaksonen.fi.

Rautatieomenapuita (Malus ’Hyvingiensis’) istutetaan kesällä 2024 eri asema- ja museojunatapahtumien yhteydessä. Istutusohjelma aloitetaan Humppilan kapearaideasemalta 16.6.2024. Esimerkiksi Uusikylä on ohjelmassa 14.7.2024 museojuna-ajon yhteydessä ja Hyvinkäällä Rautatiemuseon alueelle puu istutetaan Pohjoismaisen Rautatieseuran (NJS) Suomen osaston 100-vuotisjuhlien yhteydessä 28.8.2024.

HSL:n junissa työskentelevät lähiliikennekonduktöörit ja kuljettajat eivät enää 1.4.2024 alkaen ole pukeutuneet liloihin HSL:n logolla varustettuihin työvaatteisiin työskennellessään työvuoroissa HSL-alueen sisäisissä junissa, vaan junahenkilökunta palasi käyttämään kaikissa lähijunissa VR:n vihreän yritysilmeen mukaisia työvaatteita.

Hietalahden kääntösilta Helsingin entisellä satamaradalla puretaan, kun nyt paikalle suunnitteilla oleva uusi silta rakennetaan. Toteutus tapahtunee parin vuoden kuluttua. Entistä hieman korkeampi silta tekee kääntömahdollisuuden tarpeettomaksi.

Helsingin päärautatieaseman raiteet alittava Kaisantunneli avattiin 4.5.2024. Ennen kaikkea pyöräilijöille suunnitellun tunnelin pituus on noin 220 metriä. Tunneli yhdistää Kaisaniemen puiston lounaiskulman Töölönlahdenkatuun.

Espoon kaupunkiradan työmaa on käynnissä lähes koko Leppävaara–Kauklahti-osuudella. Koko osuudelle asetettiin 29.4.2024 pysyvä 80 km/t nopeusrajoitus. Varsinkin suurten kalliolouhintatöiden takia Helsingin ja Kupittaan väliset kaukojunat sekä lähijunat Leppävaarasta länteen korvataan busseilla 24.6.–28.7.2024. H-junat ajavat Hangon radalla normaalisti, vaikka alun perin VR suunnitteli niidenkin korvaamista busseilla; Sm4-junien siirrot huoltoon tehdään dieselvetoisena Lohjan kautta ilman matkustajia. Tämän viiden viikon katkon lisäksi Helsingin ja Kirkkonummen välillä on useita 24 tai 48 tunnin liikennekatkoja ennen ja jälkeen pääkatkon, ensimmäinen oli vapun jälkeisenä viikonloppuna. Näiden katkojen aikana maastosta katoavat 1930- ja 1960-luvuilla tehtyjen rataoikaisujen muodot ja silloiset kapeahkot kallioleikkaukset. Katkoaikoina A-junia ajetaan tihennetyin vuorovälein Leppävaaraan ja lisäksi ruuhka-aikoina kulkee nopeita junia Helsingin ja Leppävaaran välillä 20 minuutin välein. 

Kauniainen pysyi kaupunkiratatöiden alettua aluksi varsin koskemattomana, kunnes 19.5.2024 sieltä purettiin sähköistys raiteelta 003 ja raiteiden 003 ja 004 opastimet poistettiin käytöstä. Hieman myöhemmin myös kaikki sivuraiteet purettiin. Tällöin poistui junien ohitusmahdollisuus, jota on käytetty silloin tällöin myöhässäkulkutapauksissa. 

Espoon aseman länsipuolelle tulevan uuden rautatietunnelin louhinta aloitettiin huhtikuun 2024 alussa. Tunnelin länsipuolella varaudutaan Lohjan suuntaan vievän ESA-radan liittymiseen rantarataan, mutta siihen liittyviä rakennustöitä ei tehdä kaupunkirataprojektissa. ESA-radalle on suunniteltu erkanemisvaihteet tulevalta pohjoisimmalta raiteelta ja pohjoiselta keskiraiteelta, jälkimmäiseltä alkava raide pohjoisimman raiteen eritasossa ylittäen. Uudelleen rakennettavien kaukoliikenneraiteiden suurin sallittu nopeus on jatkossa 120 km/t Leppävaarasta aina Espooseen asti. Käytettävissä oleva tila ja siitä aiheutuva geometria eivät salli suurempaa nopeutta.

X-junat poistuivat liikenteestä 28.3.2024. Siuntioon kulkeneet X-junat muutettiin nopeammiksi Y-juniksi 2.4.2024 alkaen. Y-junat eivät pysähdy Leppävaaran ja Espoon eivätkä Masalan ja Kirkkonummen välisillä asemilla. Osa Siuntion junista oli jo ennestään Y-junia. Y-junien lisäksi Siuntioon liikennöi pikkutunneilla myös L- ja U-junia ja Hangon H-junatkin pysähtyvät siellä.

H-junien kalustosiirtojen koejuna ajettiin Riihimäeltä Karjaalle 11.6.2024. Juna jatkoi Karjaalta rantarataa Helsinkiin. Veturina oli Dv12 2637 ja hinauksessa oli Sm4 6410+6310. Samana päivänä tehty ensimmäinen hinausyritys Sm4 6411+6311:n kanssa kariutui sähköjunan käsijarruongelmaan. Koeajolla varauduttiin Espoon kaupunkiratatyön totaalikatkojen aiheuttamiin Sm4-siirtoihin Karjaan ja Riihimäen välillä.

H-junissa ovat kelvanneet Helsingin ja Siuntion välillä myös HSL:n liput 1.4.2024 alkaen. Järjestely on voimassa tässä vaiheessa 2025 loppuun.

Inkoon henkilöjunapysähdykset alkoivat uudelleen 3.4.2024. Nyt siellä pysähtyy viikoittain kolme iltaisin kulkevaa H-junaparia. Inkoon kunta oli järjestänyt asemalle pienen avajaistilaisuuden paikallisvalmisteisten toffeepötköjen jakoineen. H-junat ovat käyttäneet Inkoossa kakkosraidetta, koska sillä on korkea matkustajalaituri, mutta ykkösraiteella matala laituri. VR on valmis aloittamaan kahden päivittäisen suoran Helsinki–Hanko-junaparin ajamisen, jos liikenteen ostosopimukseen saadaan rahoitus.

Karjaa–Hyvinkää-välillä on käynnissä riskipuiden poisto. Työt alkoivat joulukuussa 2023 ja valmistuvat 2024 lopussa ennen välin sähköistyksen käyttöönottoa. Kirkniemessä on siirretty ja samalla nostettu keväällä 2024 kahta Carunan ja yhtä Sapin 110 kV suurjännitelinjaa. Vasta tämän työn jälkeen sähköistystöitä on voitu jatkaa näillä kohdilla.

Karjaan–Hyvinkään välille on kaavailussa matkustajaliikennepilotti ehkä jo 2025. Lohjalla ja Vihdissä selvitetään mahdollisia pysähdyspaikkoja.

Stagsundetin padon ylittänyt veneensiirtorata on purettu loppuvuonna 2023. Rata ristesi tasoristeyksessä Lappohjasta Öbyhyn vievän maantien. Raideleveydeltään 1524 mm ollut rata korvattiin padon ylittävillä tieluiskilla.

Fiskarsin ruukkikylän vuosia esillä olleet kapearaideratasuunnitelmat ovat konkretisoitumassa tallirakennukseen ja lyhyeen esittelyraiteeseen. Radan veturin viimeistely Höyrywelho Osakeyhtiössä on odottanut veturin sijoituspaikkaa Fiskarsissa.

Turun päärautatieaseman asemarakennus poistuu pysyvästi matkustajakäytöstä elokuussa 2024. Matkustajapalvelut siirtyvät silloin väliaikaisesti Logomon alakerrassa sijaitsevaan Kitchen-ravintolaan. Keväällä 2026 palvelut siirtyvät keskustan puolelle valmistuvaan Logohub-parkkitaloon. Päärautatieasemarakennus on edelleen myynnissä. Rantaradan liikenteen pääteasema palaa Kupittaalta Turun päärautatieasemalle 15.12.2024.

Turun pian entiselle varikko- ja ratapiha-alueelle avataan syksyllä 2028 Strawberry-ketjun uusi hotelli. Rakentamisen on määrä alkaa 2025. Areenasta, hotellista, asunnoista, ravintoloista ja toimistoista koostuva alue avautuu asteittain 2028 alkaen.

Turun Heikkilän ratapihan muutosten vuoksi ratapihan sähköistys on purettu väliaikaisesti. Uudenkaupungin radan sähkövetoiset junat ajetaan tällä osuudella Sr3-veturien dieselaggregaattien avustamana.

Uudenkaupungin radan 100-vuotisjuhlia vietetään 2.8.2024. Turusta Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kiskoautokalustolla ajettavassa juhlajunassa kuullaan radan historiasta. Päivän jälkimmäisen erikoisjunan on tarkoitus saapua soittokunnan tahdittamana Uuteenkaupunkiin täsmälleen samaan kellonaikaan kuin 100 vuotta aiemmin. Uudenkaupungin museossa avattiin 5.6.2024 erikoisnäyttely ”Tulisuitsuinen hepo tulee – 100-vuotias Uudenkaupungin silakkarata”.

Tikkurilassa ovat käynnissä laajat ratatyöt, jotka kestävät 27.10.2024 asti. Kesän työt tehdään kolmessa vaiheessa: 2.4.–22.6.2024 raiteet 1 ja 2 ovat suljettuina sekä 24.6.–5.9. raiteet 2 ja 3. Viimeisessä työvaiheessa ratapihan pohjoispäässä tehdään vaihdemuutoksia, joiden aikana Kehärata on Tikkurilan päässä yksiraiteinen. Työt päättyvät lokakuun loppuun mennessä. Niiden aikana K-junat liikennöivät Helsinki–Tikkurila-Kerava-väliä harvennetulla 20 minuutin vuorovälillä. Matka-aika on pidentynyt ratatöiden takia 2–3 minuuttia. Maanantaista torstaihin junat ajetaan ruuhka-aikoina normaalia pidempinä, usein kolmen yksikön junina. Ensimmäinen tällainen oli 2.4.2024 Helsingistä klo 6.21 Keravalle lähtenyt juna 9009, jossa kalustona olivat Sm5-yksiköt 06+64+19. Myös I- ja P-junat liikennöivät pääradalla ja Leinelässä harvennetulla 20 minuutin vuorovälillä. Matka-aika piteni niillä kahdesta kuuteen minuuttia. I- ja P-junien vuoroväli pysyi kuitenkin arkisin osuudella Lentoasema–Myyrmäki–Helsinki normaalina. Lentoasemalle/-lta kulkevat junat eivät pysähdy Vehkalassa. Vehkalasta junia kulkee siis 20 minuutin välein.

Oulunkylä–Arolampi-välillä (km 8+500–66+790) on voimassa 140 km/t nopeusrajoitus 25.3.–28.6.2024 radan rakennus- ja kunnossapitotöiden takia. Alueen sisällä on yksittäisiä alempia nopeusrajoituksia, jotka aiheuttavat pieniä myöhästymisiä etenkin pohjoiseen suuntaavalle liikenteelle.

Porvoon rautatien 150-vuotisjuhlasuunnittelua on tehty vilkkaasti kevään 2024 mittaan. Myös Ali-Vekkosken seisakkeen palautusta on suunniteltu, mutta se ei ole saanut siunausta Väylävirastosta. Suomen Rautatiemuseon Vk4 68 Leena-höyryveturilla oli kaavailtu myös liikennöintiä, mutta sen järjestelyt osoittautuivat haastaviksi. Kutsuvierastilaisuuksia pidetään 19.7.2024 ja yleisöpäivät monijunaliikenteineen ovat 20. ja 21.7.2024.

Kiialan rautatiesilta Olli–Porvoo-välillä täyskorjattiin huhti–toukokuussa 2024. Teräsrakenteet hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Silta perustettiin porapaalujen varaan tehdyn laakeripalkin varaisesti. Vanhat kivirakenteiset tuet olivat pahoin painuneet ja niiden kantavuus oli kyseenalainen. Kivirakenteet on kuitenkin rakennettu takaisin muistuttamaan vanhaa kivimuuria. Kivet numeroitiin ennen purkamista, jotta niiden ennallistaminen maastoon onnistui. Työn aikana kivirakenteiden alta löytyi pahasti lahonnut puinen arinarakenne, joka on ollut todennäköisesti painuman juurisyy.

Tampereen lähijunaliikenteeseen Nysse on kaavaillut tarvittavan 2030-luvulla kuusi sähkömoottorijunaa. Reitit olisivat Toijala–Tampere–Nokia 30 minuutin välein ja Oriveden keskusta–Tampere–Ylöjärvi 60 minuutin välein. Uusia matkustajajunien pysähdyspaikkoja olisivat ainakin Sääksjärvi, Ylöjärvi, Messukylä ja Ruutana. Lisäksi on ehdotettu muitakin seisakkeita, mutta edellä mainitut muodostaisivat peruslähtökohdan suunnittelulle.

Tammerkosken ratasiltojen peruskorjaus Tampereen ja Lielahden välillä jatkuu elokuun 2024 alkuun. Siltojen teräsosat hiekkapuhalletaan ja maalataan ja raiteiden pelkat ja päällysrakenne uusitaan. Korjaus tapahtuu tällä kaksiraiteisella radalla raide kerrallaan. M-junat eivät ole kulkeneet Tampereen ja Nokian välillä 15.4.2024 alkaen ja katko jatkuu 6.8.2024 asti. Niitä korvaavat VR:n tilaamat bussivuorot reitillä Tampere–Tesoma–Nokia. Kauko- ja tavarajunat kulkevat likipitäen normaalisti.

Lielahdessa viimeisetkin maamerkit vanhan Metsä Boardin teollisuusraiteen olemassaolosta häviävät, kun Paasikiventien ylittävän rautatiesillan purkaminen saadaan päätökseen. Raiteet sillalta ja yhteys muuhun rataverkkoon poistuivat jo syksyllä 2019 (Resiina 3/2019), minkä jälkeen silta on toiminut kevyen liikenteen väylänä. Jo aiemmin keväällä purettiin sillan pohjoispää ja elokuuhun mennessä koko silta on purettu. Sillan purkamisen myötä alueelle rakentuu raitiotieterminaali, johon tulevat ratikan ja bussien vaihtopysäkit, liityntäpysäköintialue sekä muun muassa raitiovaununkuljettajien taukotila. Tampereen kaupungin nykyään omistaman vanhan tehdasalueen läpi kulkee jatkossa raitioliikenne, kun liikennöinti välillä Santalahti-Lentävänniemi alkaa 7.1.2025.

Nokian välilaiturin ja alikulkutunnelin rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa 2024. Välilaituri on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa 2025. Se helpottaa merkittävästi Nokian liikennöintiä, koska siihen saakka sekä Porin IC-junille ja kääntyville M-junille on ollut käytössä vain yksi laituri asemarakennuksen edessä.

Digiradan ensimmäisen vaiheen (ns. EKA-rata) toteutus Suoniemeltä Kokemäen kautta Raumalle sekä Kokemäeltä Poriin ja edelleen Mäntyluotoon ja Tahkoluotoon on tilattu Siemens Mobility Oy:ltä. Järjestelmä alkaa tässä vaiheessa vasta Suoniemeltä, koska näin turvataan mm. M-junien liikennöinti vanhalla kalustolla Nokialle asti. Vuosi 2024 tehdään suunnittelutöitä ja rakennustyöt aloitetaan 2025. Testeihin päästään 2026 loppupuolella. ETCS-kulunvalvonta on tarkoitus ottaa käyttöön näillä rataosilla 2027, josta alkaen liikennöinti onnistuu vain ETCS-veturilaitteilla varustetulla kalustolla. Tilaajana on Fintraffic Raide Oy, jonka vastuulla on jatkossa Digiradan digitaalinen infrastruktuuri. Järjestelmässä tiedonsiirrossa käytetään kaupallista 5G-verkkoa, mutta myös 6G-verkkoon varaudutaan. Mainittakoon, että yleensä Euroopassa käytetään ETCS:n yhteydessä GSM-R-verkkoa, joka on 2G-tason järjestelmä. Suomi on tässä edelläkävijä. Rauman ja Porin suunnan jälkeen seuraavana ETCS on tarkoitus ottaa 2029 käyttöön Toijalasta ja Karjaalta Turkuun sekä edelleen Uuteenkaupunkiin.

Aittaluodon ja Ruosniemen välin liikenteeltä suljetulla rataosalla olevien Varvourinjuovan ja Kokemäenjoen rautatiesiltojen jalankulku- ja pyöräväylät peruskorjataan kesän 2024 aikana. Hanke on Porin kaupungin ja Väyläviraston yhteinen.

Tahkoluotoon alkoi pitkän tauon jälkeen tavaraliikenne 10.4.2024, kun Siilinjärven Ruokosuolta saapui ensimmäinen pasutejuna. Kuljetukset tapahtuvat Innofreightin konteissa. Junissa käytetään Sgmmns-w-vaunuja. Aiemmin nämä Rauanheimon tilaamat kuljetukset kulkivat Siilijärveltä Iisalmen ja Ylivieskan kautta Kokkolan satamaan, mutta nyt Tahkoluodossa hyödynnetään bulkkiterminaalia, joka rakennettiin sinne Venäjän hiilikuljetuksia varten. Ne päättyivät kuitenkin Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan 2022. Tahkoluodon radan Kappelinsalmen ratasilta korvataan syksyllä 2024 uudella. Töiden takia sillan ali kulkeva veneväylä on suunnitelmien mukaan suljettuna 5.8.–8.11.2024.

Jämsä–Jyväskylä-rataosalle suunnitellaan uusia kohtauspaikkoja. Laihalammen (noin km 296+900) uuden liikennepaikan rakentamissuunnitelma on valmistunut alkukeväällä 2024 ja Korpilahden (noin km 315+350) uuden liikennepaikan ratasuunnittelu on käynnissä. Molemmat paikat toteutetaan, kun rakentamiselle on myönnetty rahoitus.

Jyväskylän ratapihan peruskorjaustyöt jatkuvat koko kesän 2024. Työt aloitettiin maaliskuussa. Ratapihalla uusitaan huonokuntoisia vaihteita ja raiteita.

Pieksämäen aseman välilaiturin uusimistyöt aloitettiin toukokuun alussa 2024. Samalla aiempi raide 2 puretaan ja laituriraide siirretään kulkemaan sen paikalla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2023 uusittiin reunalaiturit 1 ja 6. Uusi välilaituri tehdään 550 mm korkeana. Samalla sen nykyistä katosta parannetaan sekä portaat ja hissi uusitaan.

Kaskisten eli Suupohjan radan tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta, kun Metsä Board ilmoitti 21.3.2024 luopuvansa suunnitelmasta rakentaa taivekartonkitehdas Kaskisiin. Yhtiö päätti esisuunnittelun perusteella, ettei investointia toteuteta. Väyläviraston mukaan radan tehostettua kunnossapitoa jatketaan siihen saakka, kunnes Seinäjoen uusi raakapuuterminaali valmistuu, enintään kuitenkin 2024 loppuun. Teknisesti rataa voidaan käyttää elinkaaren loppuun vielä jonkin aikaa. Hallitus oli varannut radan peruskorjauksen suunnitteluun viiden miljoonan euron määrärahan. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan raha tullaan kohdistamaan nyt toisaalle.

Oulun uusi turvalaitejärjestelmä otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön 29.8.2024. Samalla poistuvat Suomen viimeiset kampiasetinlaitteella turvattavat kulkutiet (Kuopio tulee olemaan toiseksi viimeinen paikka). Eri työvaiheiden vuoksi kampiasetinlaite voi poistua käytöstä jo aiemminkin.

Torniossa aloitettiin ratapihan muutos- ja sähköistystyöt 4.3.2024. Ensimmäisenä purettiin Perämerentien ylittävä 1435 mm raideleveyden alikulkusilta ja aloitettiin 1524 mm raideleveyden sillan peruskorjaustyöt. Kesän mittaan Tornionjoen rajasiltaa avarretaan ylöspäin sähköistystä varten. Sillan Suomen puoleinen osuus maalataan kokonaan uudelleen, mutta Ruotsin puoleinen vain paikkamaalataan. Ruotsin puolen maalaus on paljon suomalaista uudempi ja paremmassa kunnossa.

Tornioon ja Haaparantaan on mahdollista aloittaa matkustajaliikenne 2025 alkupuolella sähköistyksen, matkustajalaitureiden ja turvalaitemuutosten valmistuessa. VR on tehnyt liikenteestä aikataulu- ja kalustonkäyttösuunnitelmat. VR:n liikenteen aloitus riippuu siitä, tuleeko tämä ostoliikenne vuoden 2025 valtion budjettiin. Myös Suomen Lähijunat on esittänyt ostoliikenteen aloittamista Oulusta Haaparantaan.

Haaparannan ja Raahen välistä eurooppalaisen 1435 mm raideleveyden yhteyden toteuttamismahdollisuuksia ja kustannuksia aletaan selvittää uudelleen. Edellinen selvitys tehtiin vuoden 2022 lopussa, jolloin ainoaksi jotenkuten realistiseksi normaalin raideleveyden väliksi 1524 mm raiteen rinnalle nousi nimenomaan yhteys Haaparannasta Kemin, Oulun ja Raahen teollisuuslaitoksille. Keskusteluihin on toukokuussa 2024 palautunut myös normaaliraiteinen yhteys Kolarista Ruotsin Svappavaaraan.

Iisalmi–Ylivieska-rataosan sähköistyksen käyttöönottolupa saatiin Traficomista 4.3.2024, joka on siten rataosan sähköistyksen valmistumispäivä. Ensimmäinen sähkövetoinen kaupallisen liikenteen juna oli 7.3.2024 T 5286 Talvivaarasta Ykspihlajaan. Veturi oli Sr1 3045.

Iisalmen kolmioraiteen käyttöönotto tapahtunee marraskuussa 2024. Viivästys aiheutuu Iisalmen asetinlaitteen laajentamiseen liittyvistä turvalaitetöistä, muutoin kolmioraide on kaikilta osiltaan valmis.

Haapajärven uuden raakapuuterminaalin käyttö alkoi 2.10.2023. Terminaali sijaitsee asemalta hieman Saarijärven suuntaan. Yhdysraide terminaalille on sähköistetty. Haapajärven uusi releasetinlaite otettiin käyttöön 12.12.2023.

Salpausselän kisoihin Lahteen ei 2024 ajettu lainkaan kisajunia Salpausselän seisakkeelle asti. Helsingin ja Lahden aseman välillä ajettiin 2. ja 3.3.2024 yksi ylimääräinen Z-junapari Sm2-rungoilla 6062 ja 6064. Tarjonta on mennyt hyvin vähäiseksi aiempaan verrattuna, jolloin jopa Turusta asti ajettiin Lohjan kautta oma kisajuna Lahteen.

Kouvola–Kotka/Hamina-rataosille on asennettu talvella 2023–2024 ETCS-kulunvalvontajärjestelmän merkit. Ne pätevät vain ETCS-koeliikenteelle, ei muulle liikenteelle. ETCS-koeosuus alkaa Kouvolan päässä noin km:llä 200 ja päättyy Kotkan suuntaan Tavastilaan noin km:lle 230. Lisäksi koko Haminan radalla on ETCS-varustelu. Näillä koeradoilla on kaksoisvarustelu, eli normaali liikenne käyttää aikaisempaa JKV-varustelua ja vain koejunat käyttävät ETCS-järjestelmää.

Inkeroisten aseman miehitys päättyi 11.2.2024, kun KAKO-kauko-ohjausjärjestelmään liitettiin viimeisenä alueena (Kouvola)–(Kotka) sekä Juurikorpi–Hamina. Kaakon alueen uusi kauko-ohjausjärjestelmä, jonka ensimmäiset käyttöönotot tehtiin huhtikuussa 2020, on nyt kokonaisuudessaan käytössä. Inkeroisissa on kuitenkin edelleen henkilökuntaa, koska se toimii ETCS-koeradan tukikohtana. Siellä on koeajojen aikana paikalla 2–3 henkilön tekninen tukiryhmä.

Kymin asemarakennus on saanut purkuluvan 2024 alussa. Rakennus puretaan 2024 tai 2025. Viimeksi Kymen asemarakennus kunnostettiin ja maalattiin 1997. Rakennuksen käyttötarve on päättynyt.

Kotkan Hovinsaaren junatoimisto on saanut purkuluvan 2024 alussa. Erittäin huonokuntoinen rakennus on tarkoitus purkaa 2025.

Kolkontaipaleen pysäkkirakennus Huutokoski–Rantasalmi-rataosalla on hankittu paikalliselle kyläyhdistykselle 2023. Rakennusta kunnostetaan talkoilla 2024 ja paikalla järjestetään useita tapahtumia.

Kuopion uusi asetinlaite on suunniteltu otettavan käyttöön 11.8.2024. Se merkitsee myös tavararatapihan kampiasetinlaitteen poistumista käytöstä.

Kontiomäki–Pesiökylän-rataosan nopeus on tarkoitus nostaa lokakuussa 2024 nykyisestä 50 km:stä/t 80 km:iin/t. Nopeuden noston edellytys on tasoristeysturvallisuuden parantaminen. Väliltä poistetaan kokonaan kahdeksan tasoristeystä, muutamaan asennetaan varoituslaitteet sekä usean tasoristeyksen tiegeometriaa ja näkemiä parannetaan.

Lappeenrannassa otettiin 1.4.2024 käyttöön ensimmäisen kerran valtion liikenneväylähallinnossa ratkaisu, jossa Väyläviraston työntekijät työskentelevät täysin yhteisissä tiloissa kaikkien muiden valtionhallinnon työntekijöiden kanssa. Tiloissa on kaikille yhteiset työskentelytilat ja mm. ”workcafe”. Virastoilla on myös yhteinen aulapalvelu. Fyysisiä työpisteitä on vain puolelle siellä työskentelevistä ihmistä. Ratkaisuun on päädytty nykyisen laajan etätyöskentelyn takia.

Jakokoskelle tuotu museovaunu (ks. Resiina 1/2024) on Haapamäeltä siirretty XG 031143.

Pankakosken rata on fyysisesti katkaistu, kun kantatien 73 tasoristeys on purettu marraskuun 2023 alussa. Tasoristeyksen raide-elementti on nostettu sivuun ja tie on asfaltoitu. Pankakosken rata alkaa Lieksan Sokojoelta.

Nurmeksen veturitallissa on esillä 13.7.–30.8.2024 näyttely Höyryraiteen 30-vuotisesta historiasta hieman humoristiseenkin sävyyn. Näyttely on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–15. Yhtiö liikennöi Nurmeksesta Höljäkän kyläpäiville ja takaisin 13.7.2024 sekä varsinaisen juhlajunamatkan kakkutarjoiluineen Valtimolle ja takaisin 20.7.2024. Myös muita ajoja on suunnitteilla, mm. Joensuun seudulle. Hv3 995:n kattilan käyttötarkastus oli 3.6.2024. Lisätiedot www.steamrail.fi.

Junakuulutusten 10-vuotisjuhlajuna ajettiin 31.5.2024 Helsingistä Tampereelle. Junassa IC 145 juhlittiin edelleen käytössä olevia Reidar Waseniuksen kesäkuussa 2014 alkaneita kuulutuksia, tällä kertaa hänen livenä antamanaan.

Helsingin metron M100- ja M200-sarjojen junien saneeraukset ovat valmistuneet VR FleetCarella. Viimeinen kunnostettu juna palautettiin Ilmalasta Vuosaareen ja edelleen metrolle 25.3.2024. Projekti valmistui kokonaisuudessaan huhtikuun 2024 lopussa.

Helsingin metron uusien M400-sarjan metrojunien tarjouskyselyt lähtevät liikkeelle syksyllä 2024. Markkinavuoropuhelut potentiaalisten tarjoajien kanssa käydään jo kesällä 2024. Junat on suunniteltu toimitettavan 2030–2032.

Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.–1.9.2024, eikä Helsingin keskustan läpi voi matkustaa metrolla. Lisäliikennettä on järjestetty raitiotielinjoilla 9 ja 9B. Nyt aseman korjauksia tehdään laituritasolla. Myöhempinä vuosina tehdään katukannen vesieristyksen korjaus, jolloin samalla rakennetaan raitiotielle rautatieaseman kohdalle lisäraiteet tulevan Laajasalon pikaraitiotien jatkamiseksi Hakaniemestä Kaivokadun kautta Länsisatamaan. Aseman kohdalle tulee neljä raitiotieraidetta, koska laituripituudet ja kapasiteetti eivät kahdella raiteella enää mahdollistaisi lisääntyvää liikennettä.

Helsingin metrolla tehdään Mellunmäen radan liikennekatkojen aikana 2024 laajoja vaihteenvaihtoja. Kurkimäen ja Mustapuron raiteenvaihtopaikkojen kaikki vaihteet vaihdetaan. Materiaalit on hankittu myös Mellunmäen länsipään vaihteiden uusimiseen.

Kivikon ratakorjaamon rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2024. Tähän asti Helsingin raitioteiden Koskelan varikolla on toiminut ratakonepaja, jossa on tehty mm. omien hankkeiden ja kunnossapidon vaihde- ja raide-elementtejä. Oma tuotanto on turvannut niiden varsin nopean saatavuuden, koska näitä osia ei enää valmisteta muualla Suomessa. Uusi ratakorjaamo voi palvella myös mm. Vantaan ratikkaa, mutta tarvittaessa myös Tamperetta ja vaikkapa Turkua. Korjaamo valmistuu keväällä 2025. Ratakorjaamo toimii siihen saakka väliaikaisissa tiloissa Koskelan ns. kaarihalleissa.

Pasilan ja Kalasataman välisen raitiotien koeajot aloitettiin 22.4.2024, kun työvaunu 2012 ajoi reitin ensimmäistä kertaa läpi. Artic-raitiovaunu ajoi radalla ensimmäistä kertaa 29.4.2024. Koeajojen päätyttyä uusi raitiotie siirtyi 1.6.2024 Kaupunkiliikenne Oy:n hallintaan. Kaupallinen liikenne tällä linjalla 13 alkanee loppukesällä 2024.

Helsingin ja Espoon raitioteiden liikenne keskeytyi 23.4.2024 aamusta ajolangat jäädyttäneen jäätävän sateen takia. Kantakaupungin liikenne käynnistyi uudelleen klo 13.45 ja linjan 15 liikenne pian tämän jälkeen. Kaupunkiliikenne Oy myöntää varautuneensa puutteellisesti ajolankojen jäätymisiin.

Helsingin kantakaupungin raitioteiden jännite nostetaan 600 voltista 750 volttiin. Kalasataman radan liikennöinti aloitetaan 2024 vielä 600 voltilla, mutta kantakaupungin jännite on nostettava ennen Kruunusiltojen liikenteen aloittamista. Jännitteen nosto tultaneen tekemään 2025. Nykyisissä linjaliikenteen vaunuissa tähän on jo varauduttu, mutta perinnevaunujen käytön tämä estää, kunnes niihin on mahdollisesti tehty tarvittavat muutokset. Myös Spårakoff-baariraitiovaunuun on tehtävä tämä muutos, jos sen liikennöintiä tullaan jatkamaan. Linjalla 15 on jo käytössä 750 voltin järjestelmä.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n perinneraitiovaunut 12 ja 339 sekä tilausliikennevaunu 150 ”Ludde” kuljetettiin torstaina 2.5.2024 Koskelasta romutettaviksi Romu Keinäselle Karjaalle. Romutus aloitettiin heti 3.5.2024 vaunusta 150. Viikonlopun yhteydenottojen ja mediajulkisuuden johdosta se kuyitenkin keskeytettiin, vaikkakin Ludde oli tällöin jo pilkottu. Vaunut 12 ja 339 säästyivät sittenkin. Museovirasto pyysi 7.5.2024 selvitykset kaikista maamme liikennekäytöistä poistetuista raitiovaunuista ja niiden tulevaisuuden suunnitelmista, myös mm. Turusta. Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja on ilmaissut olleensa tietämätön vaunujen siirrosta romutukseen.

Helsingin raitiovaunuhankinnan kilpailussa on mukana kolme toimittajaa eli Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF), Škoda Transtech Oy ja Stadler Polska Sp. z o.o. Kaupunkiliikenteen hallitus tekee toimittajavalinnan syksyllä 2025. Uudet raitiovaunut tulevat liikenteeseen 2027–2034. Niiden avulla korvataan nykyiset Valmetin nivelvaunut ja varaudutaan lisäliikenteeseen. Ensimmäiset nivelvaunut tulivat liikenteeseen jo 1973.

Pikaraitiolinjalla 15 käytettävä aikaisempi Helsingin kantakaupungin huoltovaunu ”banaani” peruskorjataan valmistajalla Windhoffilla Saksassa. Vaunu muutetaan entistä paremmin sopimaan kaksisuuntaliikenteeseen ja samalla sen sähköjärjestelmä muutetaan 750 volttiin. Pikaraitiotien jatkoshitsien geometria ei ole kaikkialla paras mahdollinen. Tästä syystä raide tullaan vielä hiomaan 2024 aikana. Liioin vaunujen pyöränprofiilit ja kiskon profiili eivät aina ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Vaunuihin on nyt tehty ns. välivaiheen pyöränprofiili. Työn alla on lopullinen kulutuskestävä profiili, joka antaa mahdollisimman tasaisen kulun ja samalla pyöräkerroille pitkän elinkaaren.

Turun raitiotien allianssikilpailutuksen on voittanut ryhmittymä Auratikka. Allianssin tehtävänä on laatia Satama–Varissuo yleissuunnitelmaan pohjautuva raitiotien toteutussuunnitelma seuraavan puolentoistavuoden aikana. Kaupunginvaltuusto tekee mahdollisen rakentamispäätöksen 2025 lopussa. Raitiotievarikko tulisi Heikkilän ratapihan kautta kulkevan uuden matkustajaliikenteen satamaradan kupeeseen. Turun raitiovaunujen kilpailutus käynnistyy syksyllä 2024. Kilpailutus koskee aluksi 13 vaunua, jotka kulkisivat sataman ja Varissuon välillä. Hankintaa valmistellaan hyvissä ajoin, jotta kaupunginvaltuuston investointipäätöksen jälkeen olisi mahdollista tehdä päätös vaunujen hankinnasta nopeasti. Tavoitteena on, että raitiotieliikenne käynnistyisi Turussa 2030-luvun alussa.

Tamperelaisesta raitiovaunusta on nyt hankittavissa H0-mittakaavan (1:87) pienoismalli. Malli julkistettiin toukokuussa 2024. Itävaltalaisen pienoisraitiovaunuvalmistaja Leopold Hallingin toteuttaman mallin pituus on noin 420 mm. Mallia saa sekä ajokelpoisena vaununa että moottorilla ym. tekniikalla varustamattomana ns. vitriinimallina.

Ihmeellinen Pieni Maailma -näyttely Helsingin Messukeskuksessa 19.–21.4.2024 oli hyvin onnistunut niin näytteilleasettajien kuin Messukeskuksenkin mielestä. Mukana oli monia pienoisrautateitä, mutta toki pienoismalleja muutoinkin niin maa-, vesi- kuin ilmaliikenteestä. Toimintaa on nyt päätetty jatkaa Messukeskuksen kanssa. Seuraavat Ihmeellinen Pieni Maailma -näyttelyt ovat Leppävaaran urheilupuiston Kameleonten-hallissa 28.–29.9.2024 ja jälleen Messukeskuksessa 11.–13.4.2025.

Museovirasto on myöntänyt vuodelle 2024 Museorautatieyhdistys ry:lle 30 000 € Jokioisten Museorautatien radan peruskorjaukseen, Haapamäen Museoveturiyhdistykselle 5000 € Dr12 2216:n vaurioituneen käynnistysakuston uusimiseen, Finndampf Oy:lle 17 300 € Tr1 1096:n käyttöpyöräkerran kunnostukseen, Rautatiemuseon Säätiölle 1100 € lähiliikennevaunu Ek 1004:n kylttikoukkujen valmistukseen, Sinisten vaunujen ystäville 13 950 € makuuvaunun Em 2766 sähkö- ja lämmitysjärjestelmän kunnostukseen sekä ylikulun kumipalkeiden uusimiseen, Panssarimuseosäätiölle 10 000 € panssarijunan konservointikäsittelyyn ja Pohjoismaiselle Rautatieseuralle 5400 € rautatienomenapuiden kartoitus- ja istutushankkeeseen.

Rautatiemuseon Säätiö on myöntänyt vuodelle 2024 Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:lle 700 € siirrettävän näyttelyn valmistamiseen, Museoveturiseura ry:lle 500 € Vr11 1805:n kunnostukseen, Museorautatieyhdistys ry:lle 500 € konduktööri- ja postivaunu LWR 160:n kunnostukseen ja Risto Nihtilälle 300 € rautatieaiheisen muistelmakirjan tuottamiseen.

Svenska Kulturfonden on myöntänyt Fiskarsin kotiseutuyhdistykselle 10 000 € höyryveturin ympärille rakennettavan oppimisympäristön toteuttamiseen.

Suomen Rautatiehistoriallinen Seura on myöntänyt Panssarimuseosäätiölle 1500 € panssarijunaprojektiin ja Pohjoismaiselle Rautatieseuralle 1150 € Rautatieomenapuu-hankkeelle.

Vuoden työväentutkimus -palkinto luovutettiin 16.5.2024 Kalle Kalliolle teoksesta Ratajätkät: Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Se valittiin 2022–2023 ilmestyneiden akateemiset mitat täyttävien tutkimusten joukosta. Palkinnon myönsi Työväenperinne ry ja sitä tukivat TSL, Sorsa-säätiö ja Vasemmistofoorumi.

Veturimuseossa Toijalassa oleva Akaan kaupungin omistama ja kunnostuttama näyttelyvaunu EFiti 23652 on tarkoitus avata yleisölle Veturimuseon juhannustapahtuman 22.6.2024 yhteydessä. Tulevat näyttelyt pohjautuvat haukivuorelaisen Eljas Pölhön luovuttamaan kartta- ja kirjamateriaaliin. Ensimmäinen kuljetus Haukivuorelta tuotiin Toijalaan 22.5.2024. Vuoden 2024 näyttelyaihe on ”Rautatiekarttoja ympäri maailman”. Näyttelyn esillepanoa tullaan päivittämään vuosittain. Käynti näyttelyvaunuun tulee valvotusti museon kahvilavaunun kautta.

Parolan panssarimuseon panssarijunan ulkoinen kunnostus on aloitettu toukokuussa 2024. Junan veturi tulee saamaan kesän aikana maastomaalausasun, joka pohjautuu veturisarjasta olemassa oleviin sota-aikaisiin valokuviin. Tk3 1106 ja kaksi M-vaunua tuotiin Parolaan 1986, panssarijunavaunut jo hieman aiemmin. Junan kunnostushankkeen yhteydessä toisesta M-vaunusta luovutaan. Panssarijuna jaettiin osiin eli vaunut ja veturi irrotettiin toisistaan jo toukokuun 2024 alussa.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Edelaraudteen Rapla–Türi rataosuuden 26.4.2020 alkanut, valtion rahoittama ja OÜ Go Trackin urakoima perusparannus lähenee valmistumistaan. Viimeiseksi jäi osuus Rapla–Lelle, jonka päällysrakenne oli jo 50 vuoden ikäinen. Liikennepaikoilta karsitaan turhiksi jääneitä sivuraiteita, 25 metrin kiskot korvataan 50-metrisiksi hitsatuilla, puupölkyt korvataan betonisilla ja tukikerrokseksi tulee kalkkikivimurskeen sijaan sepeli. Sillat ja rummut uusitaan sekä penkereiden molemmin puolin olevat ojat kaivetaan auki ja levennetään/syvennetään. Keavan lyhyt laituri korvataan normaalipituisella, muualla laiturit saneerataan. Lellen raiteistoa muutetaan niin, että pääraiteelta kuljetaan suoralle käännetyn vaihteen kautta Türin suuntaan entisen Pärnun suunnan sijaan.

Viron valtiollinen tavaraliikenneoperaattori Operail yksityistetään. Maan hallitus päätti 15.2.2024 ehdottaa yhtiön myymistä tai yksityistämistä. Kun nykytilanteessa taloudellinen toiminta pienen valtion sisäisessä tavaraliikenteessä on varsin hankalaa, parannetaan toimenpiteillä yhtiön mahdollisuuksia toiminta-alueen laajentamisessa muualle Eurooppaan. Huutokauppaprosessi aloitettiin 6.6., ja siihen osallistujien tuli ilmoittautua 21.6.2024 mennessä. Myynnissä on Operailin liiketoiminta brändiä myöten. Jo aiemmin toteutetulla päätöksellä Operailin tytäryhtiöitä (mm. Operail Finland) on myyty pois. Yhtiön nelihenkisestä hallintoneuvostosta on alkuvuoden 2024 aikana vaihtunut kolme.

Operailin vetokaluston kehittäminen on pysähtynyt, osittain polttoaineiden hintojen ja osittain edellä mainittujen tulossa olevien muutosten takia. Resiinassa 3/2021 s. 75 esitelty maakaasua polttoaineena käyttävä C36-7i-DF nro 1507 on jätetty seisomaan kaasun hinnan noustua. Vuoden 2021 lopulla solmittu esisopimus OÜ Stargate Railin kanssa dieselvaihtovetureiden muuttamisesta vetykäyttöiseksi on jätetty lepäämään. C30-7Ai-vetureiden muutostyöt C30-M-vetureiksi on keskeytetty.

C30-M/C30-MF:lle on annettu nimet pääasiassa Tapan asemapäälliköiden etunimien mukaan, ja ne ovat (suluissa asemapäällikkövuodet Tapalla): 1558 Leo (Leo Pärg, 1942–1944), 1559 Rudolf (Rudolf Bernhard Blauhut, 1933–1940), 1560 Otto (Villu-Otto Vane, 1941–1942), 1561 Karl (Karl Glaudan, 1918–1933), 1562 Stepan (Stepan Rõbakov, 1954–1957; vuonna 2023 veturille uusi nimi Paul, Paul-Priit Lukkan mukaan, joka toimi oleellisesti Operail Finlandin luomisessa), 1564 Adam (Adam Zmijevski, 1909–1918), 1566 Märt (Märt Külvik, 1944), 1570 Jakob (Jakob Roplik, 1940–1941), 1571 Oskar (Oskar Kriisk, 1953–1954), 1572 August (Arnold August Peri, 1952 ja 1957–1958), 1573 Ilkka (Ilkka Seppänen, Operail Finlandin toimitusjohtaja 2020–2023) ja 1574 Ants (Ants Kurvits, 1963–1987). Veturin 1575 muutostyö on kesken, eikä sillä ole nimeä.

Viron sähköistetyn rautatieliikenteen alusta tulee 20.9.2024 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Viron postilaitos AS Eesti Post julkaisi kolme erilaista sähköjuna-aiheista postimerkkiä käsittäneen pienoisarkin. Julkaisutilaisuuteen 5.3.2024 Pääskülan varikolle kutsuvieraat kuljetettiin Tallinnan Balti jaamalta junalla 9715, jonka kalustona oli diesel-FLIRT 2312. Huhtikuussa sähkö-FLIRTien tuulilaseihin liimattiin tarroja ”ELRON 100   SAJAND TÄIS SÄRTSU!” (Elron 100  VUOSISATA TÄYNNÄ VAUHTIA!)

Tallinnan länsipuolisen Lääne-Harjun 29.6.2018 alkanut kauko-ohjausprojekti valmistui virallisesti 4.12.2023. Alkuperäisen suunnitelman mukaan työn piti valmistua vuonna 2021, mutta useat eri tekijät viivästyttivät sitä. Vanhat neuvostoperäiset relepohjaiset paikalliset asetinlaitteet ja asemien väliset liikenteenohjausjärjestelmät vuosilta 1958–1981 korvattiin tietokoneasetinlaitteilla. Valingun asetinlaite poistui tarpeettomana; siellä olleet vaihteet poistettiin, kun rata muuttui siltäkin osin kaksiraiteiseksi. Nyt koko Tallinnan länsipuolinen rataverkko Tallinna–Turba, Keila–Klooga Rand ja Klooga–(Paldiski) on kauko-ohjattua Paldiskia lukuun ottamatta, jonne jäi paikallinen junasuorittaja uuteen laitetilaan. Kauko-ohjauksessa on valmius junanumeroautomatiikkaan, ja se tulleekin käyttöön vuoden 2024 aikana. Silloin asetinlaitteeseen syötetty junanumero ohjaa junaa sille määritettyä vapaata reittiä eteenpäin. Kauko-ohjaajat työskentelevät Eesti Raudteen pääkonttorissa olevassa liikenteenohjauskeskuksessa pois luettuna osuus Balti jaam–Pääsküla, joka ohjataan ratapihan vastakkaisella puolella olevasta rakennuksesta. Keilaan, Kloogaan, Pääskülaan, Riisipereen ja Vasalemmaan rakennettiin uudet asetinlaitekontit, joissa on täydellinen varustus asetinlaitteen tilapäiseen paikalliskäyttöön. Poistuneilla junasuorituspaikoilla työskennelleet liikenteenohjaajat pääosin irtisanottiin.

Euroopan unioni osoitti Eesti Raudteelle 10,6 miljoonaa euroa Ülemisten tavararatapihan purkamiseen ja vastaavasti Tapan tavararatapihan saneeraukseen. Viimeksi mainitun ensimmäinen osa suunnittelu- ja rakennustöineen valmistui 2023. Toinen osa, joka sisältää lajitteluraiteiston automaation ja liittämisen aseman turvalaitteisiin, valmistuu kesän 2024 lopulla. Tapan laskumäkeä ei oteta uudelleen käyttöön. Ülemistellä Rail Baltican rakennustyöt olivat toukokuuhun 2024 edenneet jo uuden asemarakennuksen valutöihin. Tavararatapihalta on purettu raiteet 1–3 (3 Vessen seisakkeelta länteen päin), 6 ja 7 sekä 11 ja 12. Raiteiden 13–18 ja 21–28 länsipäät on purettu, mutta niitä voidaan liikennöidä pussiraiteina idän suunnasta. Tarvetta ratapihan käyttöön ei juuri ole, yleensä siellä seisoo vain sininen raivausjunan vaunusto.

Koplin tavararatapihasta ja siitä luoteeseen vievästä ratalinjasta suuri osa on suunniteltu osaksi Putukaväilaa (Hyönteisväylä), jossa purettavien/-tujen raiteiden paikalle perustetaan vapaa-ajan puisto. Sen on tarkoitus myös lisätä luonnon monimuotoisuutta. Puisto ulottuu Koplin tavara-asemalta Pelgurannan Stroomin rannalle. Jo kesällä 2003 purettiin 1950 lopussa rakennettu nykyisen Krullin raitiovaunupysäkin luona ratapihan ylittänyt huonoon kuntoon mennyt kävelysilta. Liikenteen vähennyttyä AS Eesti Raudtee lopetti tavarankäsittelyn Koplin tavara-asemalla vuonna 2008. Tuolloin myös laskumäen ja siihen liittyvän lajitteluraiteiston käyttö lopetettiin pysyvästi – tosin vaihtotyöt oli jo vuosia aiemmin alettu tehdä veturilla saattaen. Vuosina 2012–2013 ratapiha- ja varikkoalueelta poistettiin yli 3500 tonnia pilaantunutta maaperää, 3 tonnia nestemäistä ja 12 tonnia kiinteää jätettä. Lokakuussa 2021 purettiin ratapihan pohjoispäässä oleva Ristiku-kadun ylittävä rautatiesilta. Tulevaisuudessa sen tilalle rakennettaneen uusi kevyen liikenteen silta, jolle tulee ehkä myös Pelgurannan raitiotie. Vuonna 2022 tuotiin vesitornin lähelle raiteelle 44 GO Railin entiset DR1B-moottorijunan välivaunu 4755 ja Moskovan junan makuuvaunu 58 26 49-38 005-9, joista tuli osa Railrooms-hostellia. Toukokuuhun 2024 mennessä poistettavien raiteiden purku oli edennyt luoteesta jo ratapihan puoliväliin. Jäljelle joudutaan kuitenkin jättämään viisi raidetta. Suoran itä–länsi-yhdysraiteen puuttuessa idästä Paldiskiin kulkevien tavarajunien on käytävä kääntymässä Koplin ratapihalla ja myös Koplin sataman sinänsä paljon vähentynyt liikenne vaatii vielä oman raiteensa.

Tondin seisakkeen pohjoispuolen tasoristeyksen korvannut betoninen alikulkusilta (Resiina 3/2023) tunkattiin paikalleen 21.–29.10.2023 kestäneen liikennekatkon aikana. Itse asiassa siltoja on kaksi; 23.–24.10. tunkattiin itäisen raiteen silta ja 24.–25.10. läntisen. Katkon aikana Elronin lännen suunnan lähijunien lähtö-/pääteasemana oli Tondi. Balti jaamalta Tondiin junat korvattiin normaaleilla raitiotielinjoilla 3, 4 ja 6 sekä bussilinjalla 23, joilla matkalippuina kelpasivat myös ao. välin junaliput. Siltatyömaahan liittyvät katurakennustyöt jatkuvat vuoden 2024 loppuun.

Tallinnan satamaan suuntautuvan raitiotien rakennustöiden aikana kulkuun pantu tilapäinen raitiotielinja 6 Kopli–Tondi korvattiin 1.10.2023 alkaen pysyvällä linjalla 5 Kopli–Vana-Lõuna. Tondin päätepysäkin lähistöllä tehtävien katurakennustöiden takia linjojen 3 Kadriorgista ja 4 Suur-Paalasta päätepysäkiksi vaihdettiin 15.3.–1.8.2024 väliseksi ajaksi Tondin sijaan Vana-Lõuna.

Sataman raitiotien rakennustyöt Linnahallin lähistöllä aiheuttivat 3.5. klo 20–5.5.2024 iltaan saakka liikennekatkon linjoille 1, 2 ja 5. Tänä aikana Linnahallin ja Põhja Puiesteen välille Koplin suunnasta liikennöitävä tilapäinen kääntösilmukka liitettiin raitiotiehen. Raitiotielinja 1 liikennöi 6.5. alkaen vain välillä Kopli–Linnahall. Linjoja 2 Kopli–Suur-Paala ja 5 Kopli–Vana-Lõuna ei ajeta lainkaan 4.5.–18.8.2024, jolloin Põhja Puiesteelle asennetaan sataman raiteen liityntäraiteet ja niiden ajojohtimet. Linja 2 siirretään kulkemaan sataman raiteelle sen valmistuttua syksyllä 2024.

TLT:n (Tallinna Linnatranspordi AS) ensimmäinen uusi puolalainen Pesa Twist -nivelraitiovaunu nro 521 saapui Tallinnaan 29.5.2024. Raitiotien yöliikenteen päätyttyä se siirrettiin seuraavan vuorokauden ensimmäisillä tunneilla Viinerin pysäkillä kuljetuslavetilta raiteelle ja edelleen Vana-Lõunan varikolle. Optioineen uusien raitiovaunujen tilausmäärä on 23, joista viimeiset toimitetaan vuoden 2025 puolivälissä.

Lähes kaikki TLT:n KT4-raitiovaunut siirrettiin Koplin varikolle ennen 3.5.2024 alkanutta Linnahallin liikennekatkoa. Niistä 15 eli noin puolet myydään pois huutokaupalla. Jo 24.4.2024 myyntiin tulivat KT4D-vaunut 147 (ent. Erfuth nro 492), ajokm:t 621 361, aloitushinta 2000 € (loppuhinta 5500 €) ja 166 (ent. Erfuth nro 442), ajokm:t 549 860, aloitushinta 3000 € (5650,77 €). Molemmista vaunuista oli otettu varaosia liikenteeseen jääviin vaunuihin.

TLT:n entisen kahvilaraitiovaunu T-31 (ent. nro 247) Pauliinen kunnostus on pitkästä aikaa edennyt. Vaunuun on asennettu uudet ikkunat ja ajomoottorit on vaihdettu. Jatkossa tästä VEB Gothan vuonna 1967 valmistamasta vaunusta ei näillä näkymin tule enää kahvilavaunua, vaan normaali (museo?)raitiovaunu.

Tallinnan kaupunki on pyörtänyt päätöksensä ajaa alas johdinautoliikenne nykyisen kaluston tullessa tiensä päähän. Sen sijaan johdinautoliikennettä kehitetään ja hankitaan uusia johdinautoja. Uusia hybrididieselbusseja ei hankita, sähköbusseja kylläkin.

Latvia

Latvialainen LTG Cargo vetää tavarajunia Siemens ER20CF-vetureilla jo Viron puolelle Valgaan. Vetureissa on latvialaiset veturinkuljettajat Jelgavasta Valgaan. Suunnitelmissa on aloittaa kesäkuussa 2024 ajo Muugaan saakka, mitä varten kuljettajien haku on menossa.

Ruotsi

Vassijauren kahden malmijunan suistumisen (17.12.2023 ja 24.2.2024) jälkeen elinkeinoelämä Ruotsissa ja Norjassa on vaatinut pontevasti kaksoisraiteen rakentamista malmiradalle. Liikenne oli käynnissä ensimmäisen suistumiskorjauksen jälkeen vain neljä päivää ennen uutta suistumaa. Jälkimmäisen jälkeen tavaraliikenne käynnistettiin uudelleen 6.3.2024. Trafikverket on ilmoittanut, että henkilöliikenne Björkliden–Björnfjäll-osuudella avattaneen vasta 18.6.2024. Tukholmasta tuleva yöjunapari jatkaa kyllä Narvikiin asti, mutta Björklidenistä Vassijauren ohi Norjan puolelle Björnfjälliin se on ajettu tyhjänä ja 15.3.2024 alkaen Björnfjällistä eteenpäin Narvikiin taas yleisenä paikallisjunana.

Norrtåget on esittänyt Haaparannan henkilöliikenteen lisäämistä nykyisestä kolmesta päivittäisestä junaparista kaksinkertaiseksi joulukuussa 2027. Sitä ennen tämä tuskin olisi mahdollista kalustopulan takia. Norrtåget saa käyttöönsä siihen mennessä viisi X52-junaa, jotka ovat nykyään ja 2026 asti Västtrafikin käytössä Göteborgin suunnalla.

Ruotsin Rautatiemuseo Gävlessä avataan monivuotisen remontin jälkeen 29.6.2024. Ennen sitä siellä on ollut testivierailuja ja juhlallisuuksia, mutta varsinaisesti yleisölle se avautuu tuolloin. Museo on kesällä auki päivittäin klo 11–17. Aiemmin syyskuuksi 2024 kaavailtua vuosittaista Rautatiemuseopäivää ei kuitenkaan tänä vuonna järjestetä, vaan vasta 2025.

FlixTrain ilmoitti 8.2.2024 välittömästi keskeyttävänsä kokonaan Tukholman ja Göteborgin välisen junaliikenteen eli käytännössä koko Ruotsin liikenteensä. Välittömänä syynä olivat ongelmat vaunujen talvikunnossapidossa. Laajempana syynä FlixTrain ei ollut onnistunut saamaan haluamaansa markkina-asemaa ainoalla reitillään. Junat oli usein peruttu. Yhtiö päätti 18.4.2024 vetäytyä kokonaan Ruotsin liikenteestä ja hyödyntää vaunuja Saksan liikenteessä. Keväällä 2024 kaikki FlixTrainin verkkolippujen varausyritykset siirtyivät automaattisesti FlixBus-linja-autoliikenteen puolelle. FlixTrain oli aloittanut liikenteen Ruotsissa 6.5.2021.

Snälltåget laajensi 16.5.2024 alkaen liikennettään niin, että kesäaikaan Tukholman ja Kööpenhaminan välillä kulkee kaksi päivittäistä junaparia. Aiemmin yhtiö on liikennöinyt Tanskassa vain Tukholman ja Berliinin välistä yöjunaa.

Vy Tåg lopettaa Pohjois-Ruotsin yöjunaliikenteen operoinnin ainakin nykyisellä ostoliikennesopimuksella 14.12.2024. Liikenteen tilaaja Trafikverket neuvottelee parhaillaan liikenteen jatkamisen suorahankinnasta eri liikennöitsijöiden kanssa.

Ruotsin rautateiden kaukoliikenteen täsmällisyys oli 2023 ennätyksellisen heikko, vain 71 %, kun täsmällisyyttä mitataan viiden minuutin tarkkuudella. Suomessa kaukoliikenteen täsmällisyys oli 2023 vastaavasti mitattuna 86 %.

Tukholman tunnelbanan eli metron viimeinen ns. vanhan sukupolven juna poistettiin liikenteestä 10.2.2024. Tunnelbanan ensimmäinen linja avattiin 1950 ja näitä ensimmäisen sukupolven junia tyyppejä C1–C15 hankittiin 1989 asti. Viimeiseksi näiden sarjojen edustajaksi jäi tyyppi C14. Ensimmäiset niistäkin hankittiin vielä vihreinä, mutta 1990-luvun alussa ne maalattiin uudelleen Bernadotten sinisiksi, kuten monet muutkin Cx-tyyppien vaunut samana aikana. Sen jälkeen, kun C6 ja C15 poistettiin käytöstä keväällä 2023, oli C14 ainoa jäljellä ollut vaunutyyppi vanhemmista Cx-junista.

Ruotsin yhdeltä tunnetuimmista museoradoista Järle–Nora–Pershyttan päättyy liikenne ainakin toistaiseksi 22.5.2024 tehdyllä päätöksellä. Höyryjunat eivät enää kulje kesällä 2024. Radan pituus on noin 25 km. Nora Bergslags Veteranjärnväg (NBVJ) -yhdistys on vastannut liikennöinnistä ja omistaa suurimman osan liikkuvasta kalustosta. Ongelmaksi on muodostunut, että itse radan omistaa Noran kunnan ja Örebron läänin perustama säätiö, joka ei ole enää myöntänyt riittävää rahoitusta radan ratapölkkyjen vaihtoon. Yhdistys on myös ehdottanut, että saisi radan haltuunsa ja vastaisi sen kunnossapidosta, mutta säätiö ei ole tähän suostunut. Yhdistys ei pidä liikennöintiä siten enää turvallisena. Radan osuus Norasta Ervallaan on Ruotsin ensimmäinen yleisen liikenteen normaaliraiteinen rata. Se vihittiin 1856. Radalla ja sen rakennuksilla on poikkeuksellisen suuri kulttuurihistoriallinen arvo.

Norja

Bergenissä valmistui 1.5.2024 merkittävä rautatieinvestointi, kun Bergenin ja Arnan välinen kaksoisraide otettiin käyttöön (Resiina 3/2018). Lähijunia voidaan ajaa jatkossa välillä neljästi tunnissa suuntaansa. Bergenin ja Arnan välinen tunnelirata on ollut Norjan vilkkaimmin liikennöity yksiraiteinen rata lähi- ja kaukojunineen sekä tavarajunineen. Aiemman 1964 valmistuneen tunnelin kupeeseen on rakennettu uusi 7,8 km pitkä tunneli. Sen valmistuttua 2020 aloitettiin vanhan tunnelin ja radan täyskorjaus. Koko projekti Bergenin ja Arnan ratapihojen uusimisineen on nyt valmis.

Oslosta Trondheimiin vievään Dovrebanen-pääradan Randklevin elokuussa 2023 romahtaneen sillan (Resiina 3/2023) korjaus valmistui toukokuun puolivälissä 2024, siten että liikenne palautui normaaliksi 21.5.2024 alkaen. Tällöin tavaraliikennekin siirrettiin dieselvetoiselta Rørosin radalta takaisin sähköistetylle Dovreradalle. Myös Rørosin radan henkilöliikenne palautettiin normaaliksi, kun sitä oli supistettu voimakkaasti väliaikaisen vilkkaan tavaraliikenteen takia.

Tanska

DSB:n ensimmäiset Talgo-junat on tarkoitus saada hyväksyntöjen jälkeen kotimaan liikenteeseen Kööpenhaminan ja Frederician välille 12.2.2025 sekä hieman myöhemmin Kööpenhaminan ja Hampurin väliseen liikenteeseen. Aika näyttää, pätevätkö nämä jo alkuperäisistä myöhennetyt ajankohdat. Viidestätoista vaunusta koostuvassa rungossa on 492 istumapaikkaa. Junia on tilattu 16 kahdessa erässä (8 + 8). Toimitusten pitäisi olla valmiit 2027. Junia vedetään EB-sarjan Vectron-vetureilla. Liikenteen alussa rungon molemmissa päissä on veturit, kunnes jälkimmäisen tilauksen yhteydessä tilatut 16 ohjausvaunua on toimitettu.

DSB:n 2021 tilaamien uusien IC5-sähkömoottorijunien toimitukset Alstomilta ovat tähän mennessä myöhässä kaksi vuotta. Ensimmäiset junat piti saada kaupalliseen liikenteeseen 2025, mutta nyt suunnitelmissa on vuosi 2027. Hollannin NS (Nederlandse Spoorwegen) on tilannut aiemmin vastaavia Coradia Stream -junia ja niiden toimitukset ovat nyt myöhässä kolme vuotta. Hollantiin jo toimitetuissa junissa on merkittäviä ohjelmisto- ja ovivikoja, joita pyritään nyt tietysti välttämään Tanskaan toimitettavissa junissa.

Suurin käytetty nopeus Tanskan matkustajajunaliikenteessä on 12.1.2024 alkaen 200 km/t. Nopeutta voidaan käyttää EB-vetureilla ja Saksasta vuokratuilla IC1-vaunuilla. Aiemmin suurin nopeus Tanskassa on ollut 180 km/t.

Kööpenhaminan S-junissa (lähiliikenteen sähköjunissa) uusitaan istuimia. Tämän yhteydessä kankaalle lisätään punaisia viivoja, jotta matkustajat paremmin ymmärtäisivät, että jokaiselle penkille mahtuu kolme ihmistä eikä vain kahta. Ensimmäinen muutettu juna saatiin liikenteeseen 22.2.2024.

Mireo Plus B -akkumoottorijunien toimitukset Midjyske Jernbanen (MJBA) -yhtiölle aloitetaan kesällä 2024. Ensimmäinen juna aloitti koeajot Saksassa Siemensin Wegberg-Wildenrathin koeajokeskuksessa tammikuussa 2024. Viimeiset nykyiset Lynette-moottorijunat poistuvat yhtiön liikenteestä keväällä 2025.

ETCS-kulunvalvonnan rakentaminen etenee nyt ripeästi Tanskassa. Pohjois-Jyllanti on jo pääosin varustettu tällä järjestelmällä. Pääradalla Aarhusista Aalborgiin ETCS otetaan käyttöön 2024 lopussa. Osuuden sähköistys valmistuu kahta vuotta myöhemmin. Banedanmark eli Tanskan valtiollinen rataverkonhaltija on myöntänyt 21,6 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 2,9 miljoonaa euroa) pilottiprojektiin veteraanijunaliikenteen mahdollistamiseksi ETCS-varustetulla radalla. Tämän käytön tarkempi suunnittelu on vielä kesken.

Ruotsi–Saksa

Stena Linella on yhä käytössä Ruotsin Trelleborgin ja Saksan Rostockin välisessä liikenteessä kaksi junalauttaa, ms Skåne vuodelta 1999 ja ms Mecklenburg-Vorpommern vuodelta 1998. Tällä hetkellä tällä Ruotsin ainoalla junalauttareitillä kuljetetaan vuosittain noin 20 000 tavaravaunua. Lähtöjä on päivittäin kumpaankin suuntaan kolme, eli keskimäärin kullakin vuorolla on ollut vajaa kymmenen vaunua. Laivojen raidekapasiteetista on vuositasolla käytetty vain 20 %. Kiinteää yhteyttä Tanskan siltojen kautta on viime vuosina kulkenut vuosittain noin 230 000 vaunua. Lauttaliikenne on kuitenkin kokonaisuudessaan toistaiseksi kannattavaa, sillä laivoille otettavien kuorma-autojen avulla laivojen kuormitusasteeksi on saatu yhteensä 70 %. Lisäksi vaunukuormaliikennettäkin on saatu 2023 selvästi kasvatettua. Trafikverket julkaisi 22.2.2024 raportin vaihtoehdoista junalauttaliikenteen turvaamiseksi. Haasteena tulevaisuudessa laivoja uusittaessa on junalautan 20 % korkeampi hinta pelkkään kumipyörälauttaan nähden. Tähän vaikuttavat mm. raskaampi kansirakenne ja suurempi kansikorkeus. Lisäksi satamien junalauttaramppien hinta on nelinkertainen autoramppeihin nähden. Ehdotuksessa painotetaan huomattavasti Ruotsin huoltovarmuutta ja NATO-kuljetusten toimivuutta Tanskan kautta kulkevaan yhteyteen verrattuna. Ratkaisuja liikenteen jatkosta tulee tehdä keskustelujen jälkeen lähivuosina.

Tanska–Saksa

Fehmarnin tunnelin rakentaminen on päässyt täyteen vauhtiin Tanskan Rødbyn ja Saksan Puttgardenin välillä. Siitä tulee maailman pisin upotettu tunneli. Rakenne koostuu 79 elementistä, joiden kunkin pituus on 217 metriä. Lisäksi valmistetaan kymmenen erikoiselementtiä, jotka sisältävät mm. tunnelitekniikkaa. Tunnelin pituudeksi tulee noin 18 km. Maalla valmistettavat elementit upotetaan meren pohjaan tehtyyn 12 metriä syvään onkaloon, jonka yläpinta on noin 40 metriä merenpinnan alapuolella. Kussakin elementissä on tilaa kahdelle raiteelle ja nelikaistaiselle moottoritielle. Elementit valmistetaan tunnelin Tanskan pään lähelle tehdyissä väliaikaisissa elementtitehtaissa. Työntekijöille on puolestaan tehty 1200 henkilön väliaikainen kylä, jossa kullekin on oma huone. Kun tunneli ratayhteyksineen valmistuu, putoaa matka-aika Kööpenhaminasta Hampuriin 4½ tunnista 2½ tuntiin. Tavoitteena on aloittaa liikenne 2029, joskin Saksan puolen uudistetun ratayhteyden valmistuminen viivästynee tästä.

Saksa

Mekaanisia asetinlaitteita poistetaan Saksasta nyt kiihtyvällä vauhdilla. Valtionhallinto on linjannut voimakkaasta siirtymisestä digitaalisiin järjestelmiin. Hanketta on vauhdittanut myös akuutti henkilöstöpula liikenteenohjauksissa. Vanhoja mekaanisia asetinlaitteita, mutta myös paikallisia kauko-ohjaamattomia releasetinlaitteita, on jouduttu jopa jättämään miehittämättömäksi ja junia korvattu tämän takia linja-autoilla. Esimerkiksi alkuvuonna 2024 vilkkaalla kaksiraiteisella itä–länsi-pääradalla Hallesta Nordhauseniin liikennekatko alkoi henkilökuntapulan takia perjantaisin klo 22 ja lauantaisin jo klo 18 päättyen aina seuraavana aamuna klo 6.

Pohjois-Saksassa Hampurista Westerlandiin (Sylt) vievällä ns. Marschbahn-radalla on aloitettu viimeisten mekaanisten asetinlaitteiden korvaaminen tietokoneasetinlaitteella Syltin saarelta, missä otettiin 15.3.2024 käyttöön siipiopastimet korvannut uusi tietokonealueasetinlaite. Nyt Hampurista ”kaukaisin” mekaaninen asetinlaite on Klanxbüllin asemalla Syltin saarelle vievän Hindenburg-rautatiepadon mantereen puoleisessa päässä. Uudet rakennettavat Niebüllin ja Tönningin alueasetinlaitteet tulevat korvaamaan loputkin mekaaniset laitteet, mm. Niebüllin aseman osalta 2026.

Saksin osavaltio panostaa mitä voimakkaimmin museojunaliikenteeseen. Vuosittaiset ostot ja tuet osavaltion kapearaiteisten ratojen liikenteeseen ja kunnostukseen ovat 12 miljoonaa euroa. Matkustajia näillä radoilla on vuosittain noin miljoona, mutta 12 euron panos/matkustaja tulee laskelmien mukaan reilusti takaisin alueen majoitus- ja muiden matkailupalvelujen käytössä. Useilla radoista on päivittäistä ympärivuotista höyryliikennettä. Uutuutena osavaltion normaaliraiteinen museojunakalusto, jota käytetään lähinnä valtion rataverkolla, tulee saamaan vuosittain miljoonan euron tuen kaluston korjauksiin. Tällä taataan osavaltion alueelle kahdeksan normaaliraiteisen höyryveturin jatkuva ylläpito säännöllisine täyskorjauksineen. Lisäksi sillä varmistetaan osavaltion historiallisten moottorivaunujen ja moottoriveturien ylläpito. Summat eri kalustonhaltijoille luonnollisesti vaihtelevat vuosittaisten täyskorjaustarpeiden mukaan. Valtion tuella katetaan noin puolet kaikista normaaliraiteisen museokaluston kuluista.

Iso-Britannia

Brittiläinen järjestö The A1 Steam Locomotive Trust on aloittamassa jo kolmannen pääratakäyttöön tarkoitetun uuden höyryveturin, V4:n, rakentamista. Aiemmin järjestö on jo rakentanut Tornado-veturin ja toinen veturi Prince of Wales on jo pitkällä. Uusi V4 eli Highlander No. 3403, tulee olemaan kolmas V4-tyypin veturi. Alun perin London and North Eastern Railway -yhtiölle (LNER) rakennettiin vain kaksi V4-sarjan veturia; ne molemmat on romutettu. V4 oli kuuluisan veturisuunnittelija Sir Nigel Gresleyn viimeinen malli ennen kuolemaansa 1941. Uusi veturi mukautetaan kulkemaan nykypäivän rautateillä. Alkuperäisistä piirustuksista ovat nyt valmistuneet uudet 3D-kuvat tietokoneavusteista suunnittelua varten. Materiaalihankinnat veturin rakentamiseksi ovat olleet jo pidempään käynnissä.

Ukraina

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin allekirjoitti toukokuussa 2023 asetuksen, jolla perustettiin uusi Novorossijan rautatiet -niminen yhtiö. Kremlin propagandassa kutsutaan Itä-Ukrainaa nimellä Novorossija (Uusi Venäjä). Termi otettiin alun perin käyttöön vuonna 1764 Katariina Suuren vallattua alueen, mutta se katosi kartoilta Neuvostoliiton aikana. Novorossijan rautatiet yhdistävät Donetskin ja Luhanskin 2014 miehitetyt alueet äskettäin miehitettyihin alueisiin.

Kiina

Kiinan suurnopeusrataverkon rakentaminen jatkuu edelleen hurjaa vauhtia. Pelkästään vuonna 2023 ratoja valmistui kahdeksassa eri hankkeessa yhteensä noin 2100 km. Yhteensä 2024 alussa suurnopeusratoja oli jo käytössä noin 45 000 km, kun koko Kiinan rataverkon pituus oli 159 000 km. Vuoteen 2028 mennessä uusia suurnopeusratoja on tarkoitus avata lisää 8686 km. Suurnopeusratojen suurin sallittu nopeus on yleensä 300 km/t. Tänä vuonna koeajoihin on tarkoitus saada uusi CR450-junatyyppi, joka voisi liikennöidä jopa 400 km/t nopeudella. Vertailukohtana Kiinassa valmistettiin vielä uusia höyryvetureita 1980-luvun lopussa ja merkittävä osa liikenteestä hoidettiin höyryvetureilla, niillä vedettiin jopa jonkin verran kaukomatkustajajunia.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Oula Ahlholm, Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Mikko Auvonmaa, Matti Bergström, Eero Heinonen, Jouni Hytönen, Anders Järvenpää, Kari Kemppainen, Jari Kortetjärvi, Timo Koskela, Jan Kuovi, Timo-Pekka Lange, Artur Lorents, Matti Mustola, Teppo Niemi, Risto Nihtilä, Liisa Nummela, Markku Nummelin, Timo Oinonen, Jussi Pajunen, Samuel Pajunen, Ari Palin, Nikolas Peippo, Jari Pollari, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Jape Ruotsalainen, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Daniel Senishch, Jonne Seppänen, Pertti Siltakoski, Teemu Sirkiä, Lasse Tauriainen, Anne Teirisalo, Simo Toikkanen, Mikael Vainio, Vesa Viljakainen, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!