TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.5.–31.7.2024

 Uudet rekisteröinnit:

• 3 Sr3 (91 10 3103 361-4, 91 10 3103 362-2, 91 10 3103 363-0)
• 3 Dr19 (92 10 2102 846-6, 92 10 2102 847-4, 92 10 2102 848-2)
• Vr1 787 (90 10 0007 087-9, rekisteröity uudelleen, oli aiemmin tilassa ”rekisteröinti keskeytetty”)

Romutukset:

• –

 Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2024.

Sr1 3073:ssa syttyi pieni tulipalo sen oltua lähdössä vetämään T 2605:ttä Kotkasta 27.7.2024. Kuljettaja sai palon hallintaan; pelastuslaitos varmisti sammutuksen. Yksi henkilöjunapari jäi myöhään alueen jännitekatkon takia.

Sr3 3364, 3365 ja 3366 hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 22.8.2024. Vetäjänä junassa Vet 11634 oli Sr3 3324. VR on tilannut sitovasti 80 Sr3:a, minkä lisäksi sillä on optiomahdollisuus hankkia niitä lisää. Fenniaraililla on yksi Vectron ja kaksi on tilattu lisää. Lisää Vectroneista ks. tämän Tasoristeyksen Saksa-osio.

Dr16 2811 on myyty ArcticRail Oy:lle. Kokkolalainen kalustovuokrausyhtiö on perustettu 16.5.2023. Veturi siirrettiin ProRata Oy:n junina TYO 79977/79978 Oulusta ensin Raaheen 15.8.2024 ja edelleen sieltä 15.–16.8.2024 konepajan alueelle Hyvinkäälle. ArcticRail-yhtiöltä on veturin lisäksi vuokrattavissa kymmenkunta Hkb-vaunua ja kuusi Ob-vaunua. Yhtiö aloittaa tulevaisuudessa mahdollisesti myös oman liikenteensä.

Dr16 2818 hinattiin 28.9.2024 junassa T 5328 Oulu tavarasta Kontiomäelle ja edelleen T 4154:ssä Pieksämäki tavaraan. Pyörien sorvausvaraa ei enää ole.

Dr19 2845:ssä oli ajomoottoripalo T 55136:ssa 16.8.2024 klo 21.10 sen saapuessa Kolarista Kemin Sahansaareen.

Dr19 2849–2852 hinattiin Hangosta Tampereelle 13.9.2024. Vetäjänä junassa Vet 11817 oli Dv12 2628.

Dr20-veturit ovat heinäkuusta 2024 alkaen alkaneet saada North Rail Cargo -logot. Veturien perusväritys on säilynyt entisenä sinisenä. Dr20-vetureilla tehdään linja-ajojen lisäksi huomattavan paljon vaihtotöitä Vainikkalassa, minne Venäjältä saapuu eteenpäin vietävien vaunujen lisäksi myös vaunuja paikalliseen Nurmisen terminaaliin.

Sm2-junien käyttöä lisättiin R-junissa entisestään 29.7.2024 alkaen. Vuosien tauon jälkeen tällä kalustolla on nyt päässyt matkustamaan sunnuntaisinkin.

Sm3 7007 pysähtyi 23.9.2024 klo 19.21 Helsinki–Kokkola-junassa S 59 Peräseinäjoen ja Pohjois-Loukon välille. CM-vaunun 7207 yksi ajomoottori oli syttynyt tuleen. Seinäjoelta aikataululla Vet 11812 tullut apuveturi Dv12 2656 hinasi vuorokauden vaihduttua vaurioituneen junan Seinäjoelle aikataululla MV 10403. Linja avautui liikenteelle 24.9.2024 klo 1.45. Pendolinon aamuinen paluuvuoro S 52 Kokkola–Helsinki peruttiin.

Sm3 7007:n CM-vaunun 7507 telissä huomattiin savunmuodostusta, kun se 23.8.2024 Helsingistä Jyväskylään matkanneessa S 89:ssä pysähtyi Pasilan asemalle klo 18.05. Juna tyhjennettiin matkustajista ja pelastuslaitos tarkasti junan. Junayksikkö 7007 korvattiin 7009:llä. Juna jäi myöhään 48 minuuttia ja muutamalle muulle junalle koitui pienempiä myöhästymisiä.

Sm4-junia on sitoutunut ja sitoutuu koko vuoden 2024 kaksi runkoa uuden infojärjestelmän asennuksiin. Lisäksi pyöräkertaongelmat ovat pitäneet junia huollossa, joten enimmillään jopa yhdeksän junaa on ollut samanaikaisesti pois liikenteestä. Suunnitellusti pois kaupallisesta liikenteestä saisi olla korkeintaan kuusi junaa. Tämä on johtanut Sm2-junien lisääntyneeseen käyttöön. Kuitenkin esteettöminä niitä ei voi sijoittaa vapaasti LVM:n ostoliikenteeseen, jossa on sovittu pääosin esteettömän kaluston käytöstä.

Dm12 4402 palasi liikenteeseen syyskuun puolivälissä 2024. Se on ollut Pieksämäellä korjattavana 6.10.2022 Seinäjoella tapahtuneen tulipalon jälkeen.

Dm12 4406 sai 25.7.2024 vain pieniä pintavauriota törmättyään Retretin ja Kulennoisten puolivälissä olevassa Tuunaansaarentien tasoristeyksessä liian lähelle rataa pysähtyneeseen henkilöautoon. Auton etuosa vaurioitui enemmän. Henkilövahinkoja ei sattunut, sillä autonkuljettaja ehti poistua autosta ennen törmäystä. Parikkalasta Savonlinnaan Dm12-parilla 4406+4411 ajettu H 751 myöhästyi aikataulustaan noin 50 minuuttia.

Dm12 4406 vaurioitui edellistä tapausta pahemmin 6.8.2024, kun Sonnilantien tasoristeyksessä lähellä Kohtavaaraa jäteauto ajoi Nurmeksesta Joensuuhun matkalla olleen H 760:n eteen klo 6.42. Junan matkustajat eivät loukkaantuneet, auton kuljettaja kylläkin. Moottorivaunun kytkin ja tuulilasi särkyivät sekä vaunun kylkeen tuli pahoja vaurioita. Junavuoro korvattiin autokuljetuksin, kuten myös junapari 761/762. Moottorivaunu saatiin ajettua ehjästä ohjaamosta Nurmekseen. Sieltä se ajettiin 10.8.2024 omin voimin Kontiomäen kautta Pieksämäelle vaunu Kontiomäellä kääntäen.

Dm12 4407 sai 3.8.2024 klo 10.15 vain pieniä pintavaurioita, kun Tuurissa Alavudentien tasoristeyksessä henkilöauto oli jäänyt seisomaan puomien väliin Seinäjoelta Jyväskylään matkalla olleen H 482:n (4407+4408) eteen. Kaikki viisi autossa ollutta olivat kerinneet poistumaan autosta. Junarunko ajettiin parin tunnin päästä tyhjänä takaisin Seinäjoelle. H 482 peruttiin Tuurista Jyväskylään, kuten sen paluuvuorokin H 481 Seinäjoelle. Koska moottorivaunuissa ei ollut liikennöintiin vaikuttaneita vikoja, ne lähtivät normaalisti seuraavaan vuoroon H 486 Seinäjoelta Jyväskylään.

Dm12 4407 vaurioitui edellistä tapausta enemmän 25.8.2024, kun Niinimaan ja Alavuden välillä henkilöauto ajoi Seinäjoelta Jyväskylään matkalla olleen H 486:n eteen Stop-merkein varustetussa Kuuselan tasoristeyksessä klo 17.20. Myös vaunun kylkeen tuli vaurioita. Yksi junan matkustaja loukkaantui lievästi, autonkuljettaja hieman enemmän. Junan satakunta matkustajaa kuljetettiin eteenpäin linja-autoilla, samoin vastasuunnan H 485 korvattiin linja-autoin. Vaurioitunut moottorivaunu siirrettiin junan toisena moottorivaununa olleella 4415:llä illan aikana Seinäjoelle aikataululla MV 10413, jonka enimmäisnopeus oli 30 km/t. Vaunu siirrettiin edelleen Pieksämäelle 1.9.2024 junassa MV 10420.

Kiskobussien lipunmyynnissä on siirrytty loppukesällä 2024 malliin, jossa kutakin Dm12-yksikköä kohden myynnissä on korkeintaan 79 tavallista lippua ja kolme invapaikkaa. Kun tämä määrä lipun ostaneita ylittyy, juna todetaan loppuunmyydyksi ja asiakkaalle ehdotetaan seuraavaa vuoroa (joka saattaa olla vasta seuraavana päivänä). Linja-autoja ei enää tilata lisäkapasiteetiksi. Busseja tilataan vain, jos esimerkiksi junassa toinen suunnitelluista kahdesta moottorivaunusta jää pois tai juna joudutaan perumaan kokonaan. Samalla kiskobusseissa siirryttiin dynaamiseen lippujen hinnoitteluun entisen vakiohinnoittelun sijasta. Pahimmillaan suosittu perjantai-iltapäivän vuoro Joensuusta Pieksämäelle voi siten maksaa lähellä junan lähtöaikaa jopa 43 euroa ja sillä saa siis seisomapaikan, koska istumapaikkoja on vain 62.

Kiskobussiliikenteestä Traficom piti 29.8.2024 informaatiotilaisuuden Dm12-kalustolla liikennöityjen reittien kunnille. Traficomin teettämän selvityksen mukaan edullisin tapa olisi siirtyä reiteillä linja-autoliikenteeseen 2031 alusta alkaen, jolloin nykyinen ostoliikennesopimus päättyy. Vaihtoehtoina olivat myös uudet akkumoottorivaunut tai ratojen sähköistys ja sähkömoottorivaunujen käyttö. Selvityksessä on sivuutettu täysin esimerkiksi Norjassa käyttöön otettu ratkaisu, jossa FLIRT-junat ovat hybridijunia. Niissä on myös moderni dieselaggregaatti, jolloin niillä voidaan liikennöidä sähköistämättömilläkin radoilla. Myös jo sähköistetylle Ylivieska–Iisalmi-reitille Traficom ehdottaa bussiliikennettä, vaikka juna on paljon bussireittiä nopeampi. Selvitys ei liioin ota lainkaan huomioon ns. raideliikennekerrointa, jossa kokemusten mukaan moderni junayksikkö on huomattavasti autoliikennettä houkuttelevampi vaihtoehto.

Hr1 1021:n vetopyörän pyöränrenkaan todettiin siirtyneen, kun veturia tarkastettiin sen palattua siirtoajossa 11.8.2024 Rautatiemuseopäivältä Hyvinkäältä. Vaikka renkaan liukuminen pyörän rungolla oli vain parin senttimetrin luokkaa, sen korjaus on suuritöinen. Se vaatisi kaikkien vetopyöräkertojen uusimisen konepajalla. Vaurion takia VR:llä ei ole enää yhtään liikennekelpoista höyryveturia. Kansainvälinen liikennealan museoiden konferenssijuna Hyvinkäältä Tampereelle ja VR:n perhepäivien junat Tampereen ja Toijalan välillä vedettiin siksi 9.9.2024 suunnitellun höyryveturin sijasta Dr13 2349:llä.

Tk3 1136 palautetaan kevään 2024 kattilavaurion jälkeen ajokuntoon. Tänä vuonna sillä ei kuitenkaan vielä ajettane. Suunnitelmissa oli välillä Toijalassa olleen 1150:n hankinta ja kunnostus Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ajoon, mutta siitä luovuttiin.

Tr1 1096:n kolmas vetopyöräkerta saapui 25.6.2024 Deutsche Bahnin Meiningenin konepajalta Hyvinkään konepajalle. Veturin kokoonpanoa on tehty kiivaasti kesällä 2024 konepajan tiloissa. Tavoitteena on veturin valmistuminen syksyksi 2025 maailman rautateiden 200-vuotisjuhliin mennessä. Sama veturi veti Maailman rautateiden 150-vuotisjuhlajunan Helsingistä Hyvinkäälle 26.9.1975. Nyt 200-vuotisjuhlapäivä on 27.9.2025, jolloin tuo aika tulee kuluneeksi Stockton & Darlington -rautatien avaamisesta.

Vr1 667 siirrettiin Kotkan kantasatamassa vaunujensa kanssa toukokuun 2024 lopussa seisomaan kantasataman ratapihalle. Aiempi paikka jäi Satama-areenan pihatöiden alle. Edellisen kerran muistomerkkijuna siirrettiin kesäkuussa 2012.

Vr1 787:n vesipainekoe tehtiin onnistuneesti 6.6.2024 Pasilassa. Käyttötarkastus tehtiin menestyksekkäästi 28.6.2024, jolloin veturilla myös hieman ajettiin tallien läheisyydessä. Euroopan rautatieviraston rekisteröintipäätöstä odotettiin viime hetkiin ennen Porvoon rautatien 150-vuotisjuhlia, mutta se saatiin ajoissa 17.7.2024. Kana hinattiin lämpimänä Pasilasta Porvooseen 17.–18.7.2024 välisenä yönä. Jo 19.7.2024 sillä vedettiin kutsuvierasjunapari Ali-Vekkoskelle. Porvoon radan juhlien aikana sillä vedettiin neljä junaparia Porvoosta Hinthaaraan sekä tehtiin vaihtotöitä Porvoossa. Veturi hinattiin takaisin Pasilaan 21.–22.7.2024 välisenä yönä. Veturin omistaa T:mi Vr1kana787.

Vr2 961 on kunnostettu ulkoisesti Jyväskylässä alkusyksystä 2024. VR lahjoitti sen Jyväskylän kaupungille 27.8.1984. Veturi on kunnostettu viimeksi Haapamäellä parikymmentä vuotta sitten, joten sen kunnostusvälinä on pysynyt noin 20 vuotta. Muistomerkkiveturien asianmukainen säilytys edellyttää suurin piirtein tällaista perusteellisten kunnostusten väliä.

Tka8 576 ja 582 ovat sarjastaan ainoita Suomessa Teräspyörällä saneerattuja. Ne ovat NRC:n ratakuorma-autoja. Virossa GoTrack on toteuttanut kevyempää modernisointia ainakin osalle Suomesta hankkimistansa koneista.

Tte 99 10 9131 206-6 on siirretty työhön elokuussa 2024 Viroon. Kyseessä on italialaisen SVI:n vuonna 2021 valmistama 3-akselinen APV 600 MGN -tyyppinen sähköradan huoltovaunu, joita on GRK Suomi Oy:llä kaksi. Viroon siirretty yksilö tunnetaan lempinimellä Luigi, Suomeen puolestaan jäi Mario. GRK:n Virossa urakoimalla sähköistämistyömaalla on käytössä myös useita suomalaisia kaksitieratatyökoneita.

Ttr1 (99 10 91 29 051-0) EMMAlle etsitään uutta sijoituspaikka. Sweco on päättänyt luopua kokonaan Pasilan vanhan varikon tiloista ja etsii nyt ratkaisua vaunun säilytykseen.

A 16 (99 10 93 63 016-8) ELLI eli sähkötekninen mittausvaunu siirrettiin 24.6.2024 Pasilan Pellon raiteistolta Ilmalan varikolle paremmin suojaan mahdolliselta ilkivallalta. Vaunun tulevaisuus ei ole vielä ratkennut.

SJ:n BSF9-bistrovaunujen täyskorjaus jatkuu Suomessa. Ensimmäisenä valmistunut 5219 palautettiin Haaparantaan 11.6.2024 ja samalla sieltä tuotiin vaunut 5211 ja 5300. Leveäraideradoilla vaunujen alla on entisistä VR:n teräsvaunuista lainatut telit. Vaunujen omat normaaliraiteiset telit kulkevat junan mukana avovaunuissa.

Aggregaattivaunu De 55 10 9437 002-2 on valmistunut määräaikaiskorjauksesta Pieksämäen konepajalta kesäkuussa 2024. Vaunu sai tuolloin myös uuden vihreä/valkoinen-ulkoasun.

MEERIn varamittausvaunun mittausjärjestelmät odottavat vielä Italian rautateiden hyväksyntäyksikön Italcertiferin lopullista sertifikaattia. Raidegeometrian mittaukseen suunnitelulla erillisellä varamittausvaunulla voidaan tehdä rajattuja mittauksia, tarvittaessa esimerkiksi Tka-ratakuorma-auton vetämänä. MEERIkin sitä voi vetää, jos MEERIn omat mittalaitteet olisivat jostain syystä pois käytöstä. Varavaunussa on kontaktillinen mittaus, kun MEERIssä se on optinen. Sitä voidaan käyttää haastavissa tilanteissa MEERIn optisen mittauksen sijasta, esimerkiksi rajussa lumipyryssä. Varavaunua testattiin viimeksi talvella 2023/2024. Sitä ei ole vielä tarvinnut käyttää kaupallisessa mittauksessa. Varavaunun mittausnopeus on 60 km/t, kun Meerillä talvimittausnopeus on 120 km/t. Kesämittauksia voidaan MEERIllä tehdä sähkökäytöllä aina 160 km/t nopeuteen saakka. Dieselkäytössä MEERIn suurin nopeus on 120 km/t.

EFiab 11595 eli lättähatun liitevaunu on siirretty jo syksyllä 2023 Nilsiästä maatilalle Ahtialaan. Telittömän vaunun kunnostus kokoustilaksi on käynnissä. Vaunu oli aiemmin Nilsiän öljysheikin Tauno Kuosmasen käytössä. Paikalle Ahtialaan on jo aiemmin hankittu Tka3 304, jossa kiskopyörät on vaihdettu kumipyöriksi tiekäyttöä varten. Veturin etupyörät ovat kääntyvät.

Uusi ulkoasu VR:n moottorivaunu- ja matkustajavaunukalustossa otettiin ensimmäisenä käyttöön Ruotsissa liikennöivissä X74-moottorijunissa (ensimmäisenä X74 001) elokuusta 2024 alkaen. Ulkoasu poikkeaa kahdesta liikenteessä olevasta ideakilpailun tuloksena teipatusta vaunusta. Suomessa uusi väritys otetaan 2025 aikana käyttöön tulevissa uusissa makuu- ja autonkuljetusvaunuissa, sitten 2025 lopussa ajoon tulevissa uudistetuissa Sm6-junissa (entiset Allegrot) ja 2026 Sm7-junissa. Vanhaa kalustoa uusitaan vähitellen isompien muutosten tai korjausten yhteydessä. Venäjän RŽD älähti ulkoasu-uutisen julkistamisen jälkeen ja pitää Sm6-junia edelleen Karelian Trainsin junina.

Vuosihakemukset säännöllisestä liikenteestä aikataulukaudelle 2025 ovat jättäneet VR-Yhtymä Oyj, Fenniarail Oy, North Rail Oy ja Helsingin seudun liikenne.

VR luopuu huoltovarikkokiinteistöistään. Suunnitelmien mukaan konserniin jäävät vain Pieksämäen konepaja sekä Oulun projektikeskus. VR-Yhtymä pyrkii myös luopumaan kaikista yksityisraiteistaan. Ne pyritään siirtämään Väylävirastolle tai väliaikaiselle kiinteistöyhtiölle. Muutoksella ei ole vaikutusta VR:n toimintaan eikä työsuhteisiin. Aikaisemmin uutisoitu itse varikkotoimintojen myynti ei pidä paikkaansa.

VR luopuu asemaravintolatoiminnastaan. VR:n tytäryhtiö Avecra Oy:n kaikki kahdeksan asemaravintolaa tai -kahvilaa suljetaan vaiheittain loppuvuodesta 2024 alkaen. Nämä ovat Helsingin päärautatieaseman Aseman Wursti, Ooster, Minuuttibaari, Robert's Coffee ja Hesburger, Tikkurilan asemasillan Kahvi & Lippu, Keravan aseman lähellä oleva Kellobaari sekä Tampereen aseman Robert's Coffee. Muutosneuvotteluiden piirissä on 93 Avecran työntekijää. Suunnitellulla muutoksella ei ole vaikutusta junien ravintolapalveluihin.

VR eroaa UIC:n jäsenyydestä 1.1.2025 alkaen kustannussyistä. Samalla VR:n henkilöstön saamat eurooppalaiset vapaaliput ja alennuskortit poistuvat käytöstä.

Laituripenkkejä on asennettu kesällä 2024 ympäri maata yhteensä 29 esitettyjen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Hyvinkään asemalle asennettiin välilaiturille kaksi uutta penkkiä.

Raideliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat -selvitys valmistui 31.5.2024. Se on ladattavissa Väyläviraston verkkosivuilta. Ratojen sähköistys on yleisin tapa vähentää raideliikenteen ilmastopäästöjä, mutta tässä selvityksessä tarkastellaan erityisesti muita raideliikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia, kuten akkuteknologiaa ja vetyä. Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivan kaluston kehittämiseen investoidaan jatkuvasti ympäri maailmaa. Erityisesti nestemäiset biopolttoaineet sekä akku- ja vetyteknologia ovat kehityksessä pisimmällä.

Vähäliikenteistä radoista on tekeillä uusi selvitys. Sitä käytetään Väyläviraston investointiohjelman päivityksen tukena. Edellinen vähäliikenteisten ratojen selvitys valmistui 2020, mutta sen jälkeen liikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. Venäjän liikenteen mullistusten takia.

Tarkennettu raideleveysselvitys valmistuu elokuun 2025 loppuun mennessä. Alustava selvitys raideleveyden mahdollisesta muuttamisesta julkaistiin 12.4.2023; sen mukaan muutos ei olisi kannattavaa. Uudessa selvityksessä yksi päävaihtoehdoista on normaaliraiteinen rinnakkaisraide Torniosta Kemin ja Oulun kautta Raahen tehtaille. Selvityksessä tullaan tarkastelemaan myös muita reittivaihtoehtoja.

Junalauttaprojektissa Suomen ja Viron välille tarkastellaan työntöproomuliikenteen mahdollisuuksia eri Viron ja Suomen satamien välillä. Päävaihtoehdot ovat edelleen Hangon Koverhar ja Loviisa. Proomun raiteiston raideleveys olisi 1524 mm.

Kreosoottia saa käyttää rata- ja vaihdepölkkyjen kyllästysaineena 31.3.2029 asti. Kyllästetyt pölkyt on pantava rataan 1.10.2029 mennessä. Tämä merkitsee mm. Haapamäen ratapölkkykyllästyslaitoksen sulkemista kieltojen astuessa voimaan ja vaihteissa siirtymistä yksinomaan betonivaihdepölkkyihin tai erikoistapauksissa komposiittipölkkyihin.

Kaipiaisten vaihdehallilta on toimitettu sen historian ensimmäinen vaihde ulkomaille. Alkukesällä 2024 sieltä vietiin Haaparannan leveäraiteisen ratapihan Suomen pään tulovaihde nro 111 ja myöhemmin vielä lisää. Haaparannan aiemmat 1524 mm raideleveyden vaihteet on valmistettu Ruotsissa ruotsalaisista osista.

SPN-900-tasoristeysvaroituslaitteita on asennettu 12 paikkaan eri puolille rataverkkoa ja niitä on tilattu lisää. Niiden valmistaja on espanjalainen ICF (Ingeniería y Control Ferroviario). Laitteilla ei ole vielä lopullista käyttöönottolupaa. Heinolan ja Valkeakosken ratojen tyyppisiä ratkaisuja, joissa jokainen tasoristeys varustettiin vähintään tasoristeysvalolla, ei tässä vaiheessa hankita lisää.

Destia Rail Oy on valittu Väyläviraston radan kunnossapidon kilpailutuksessa vastaamaan Kunnossapitoalueesta 4, joka ulottuu Raumalta Pieksämäelle ja kattaa noin 420 kilometriä rataa sekä 330 vaihdetta. Kunnossapitoalueeseen kuuluvat mm. Rauman, Porin, Jyväskylän ja Oriveden ratapihat. Viisivuotinen sopimus alkaa 1.12.2024. Kunnossapitäjänä Destia vastaa ratojen päällysrakenteiden, vaihteiden, radan varusteiden ja laitteiden, alus- ja pohjarakenteiden, rautatiealueiden, liikennepaikkojen, ulkoalueiden sekä ohjaus- ja turvalaitteiden kunnossapidosta. Sopimukseen sisältyy myös kunnossapitoalueen vaihteen lämmitysten sekä siltojen ja rumpujen kunnossapito. Yhdestätoista Suomen kunnossapitoalueesta kuusi on joulukuusta 2024 alkaen Destian vastuulla. Väylävirasto kilpailuttaa kunnossapitoalueet määräajoin, noin 3–9 vuoden välein.

Welado Oy on aloittanut 29.8.2024 Väyläviraston Länsi-Suomen alueen isännöitsijänä. Aiemmin isännöintiyhtiönä alueella toimi Dexit Oy.

Suomen Kiskokalusto Tehdas Oy ja VIS Verkehrs Industrie Systeme GmbH Halberstadtista Saksasta julkistivat yhteistyösopimuksensa InnoTrans-messuilla Berliinissä 25.9.2024. Suomeen on siis 2024 syntynyt uusi rautatiekaluston kunnossapitotoimija VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy. Saksassa VIS toimii entisissä Deutsche Reichsbahnin konepajatiloissa Halberstadtissa. Pajalla on aluksi tehty veturinkattiloita ja sittemmin matkustajavaunuja. VIS on toimittanut mm. Helsingin raitioteille nivelraitiovaunujen matalalattialisäpaloja. Suomen yhtiö suunnittelee aloittavansa toiminnan Hyvinkään konepajan tiloissa.

Helsingin entisen satamaradan Mannerheimintien sillan korjaus valmistui kesäkuussa ja sillan alittava kevyen liikenteen Baana avattiin uudelleen liikenteelle 28.6.2024. Lähes vuoden kestäneessä siltaurakassa uusittiin sillan betonirunko holveineen. Sillan julkisivut ja ulkoasut eivät muuttuneet.

Kaisantunneliin Helsingin päärautatieaseman alle sijoitettu pyöräparkki avattiin 1.7.2024.

ESKAn eli Espoon kaupunkiradan kesän 2024 viiden viikon (viikot 26–30/2024) intensiivinen rakennusaika liikennekatkoineen on Suomen rautatiehistorian tehokkaimpia saavutuksia; yhtä paljon rakentamista yhtä lyhyessä ajassa ei juuri muualta historiasta löydy. Käytännössä vanha rata oli monin paikoin purettu ja katkon aikana tehtiin suuret pohjanvahvistustyöt, paalulaatat, stabiloinnit, sillat, tukikerroksen palautus, raiteet, sähköistys ja turvalaitteet. Kiskot saatiin palautettua koko osuudelle neljännen viikon lopussa 19.7., mikä jälkeen työt painottuivat sähkörata- ja turvalaitetöihin. Liikenne saatiin käynnistettyä 29.7.2024, jolloin aluksi lähijunia liikennöitiin tunnin välein. Kaukojunat ajettiin likipitäen normaalisti. Vielä viikolla 31 jatkuivat turvalaitetyöt monine testauksineen, mikä vielä rajoitti Leppävaaran länsipuolista liikennettä. Kulussa olivat kaukoliikenteen lisäksi vain tunnin välein liikennöineet Kirkkonummen U- ja Siuntion junat. Osittainen yksiraiteisuus (aluksi Kauniaisista Espooseen) oli vaihtoehtona liikenteen käynnistyessä jo alun perinkin, mutta turvalaitteiden testaus osoittautui vievän suunniteltua enemmän aikaa. U-junien liikenne palautui normaaliksi 1.8. ja E-junien 5.8.2024. Junien kulunvalvonta eli JKV saatiin kokonaisuudessaan käyttöön 17.8.2024. Kuluneen kesän räjäytys- ja louhintatöiden merkittävimmät kohteet olivat kallioleikkaukset Kilon aseman itäpuolella sekä Tuomarilan aseman ja Espoon keskuksen länsipuolella. Lisäksi rakennettiin uusia siltoja, asennettiin paalulaattoja ja sähköratarakenteita sekä tehtiin massanvaihtoa. Syyskuussa jokaisena viikonloppuna olivat katkot joko lauantai- tai sunnuntaiaamusta klo 4 maanantaiaamuun klo 4. Tulevina kesinä töiden paino siirtyy mm. asemien ja matkustajalaitureiden rakentamiseen. Uudet erilliset kaukoliikenne- ja lähiliikenneraiteet otetaan kerralla käyttöön projektin loppupuolella.

Keran seisakkeen itäpäähän pystytettiin alkukesällä 2024 kävelysilta hisseineen. Se otettiin käyttöön 29.7.2024 rantaradan kesän liikennekatkon päättymisen myötä. Portaat ja hissit vievät seisakkeen kummallekin vanhalle matalalle laiturille, myöhemmin uudelle välilaiturille. Aiemmin käynti oli länsipään alikulun kautta, mikä on nyt purettu. Myös entiset laiturikatokset purettiin kesän töiden alussa. Länsipäähän tulee myöhemmin tulevaisuudessa katuyhteys portaineen ja hisseineen.

Kauniaisiin ja Espoon tunnelin länsipuolelle rakennettiin kaupunkiratatöiden takia kesäkuussa 2024 väliaikaiset tasoristeykset. Kauniaisten tasoristeys oli käytössä vain liikennekatkon ajan ja sitä käyttivät linja-autot, kevyt liikenne sekä työmaaliikenne. Se sijaitsi aiemman itäpään tasoristeyksen paikalla. Tasoristeystä tarvittiin, sillä aseman länsipään alittava Tunnelitie oli poikki vanhojen siltojen purun takia. Paikalle asennettiin väliaikaiset apusillat. Autoliikenne niiden alta avattiin 29.7.2024. Espoon ja entisen Pellon seisakkeen välillä oleva tasoristeys oli vain työmaa-ajossa ja se pysyy töiden aikana käytössä jatkossakin. Tasoristeys on käytössä ollessaan aina vartioitu kahdella turvamiehellä.

Rantaradalla tulee kolmena seuravanakin kesänä 2025–2027 pitkät liikennekatkot. Katkojen lähtökohtana ovat Espoon kaupunkiradan työt, mutta niitä hyödynnetään mm. vielä kahden tekemättömän tunnelikorjauksen sekä Inkoon–Karjaan seudun stabiliteetin parantamistöissä. VR on esittänyt näille aikajaksoille Hyvinkään ja Karjaan välille koeluonteista henkilöliikennettä; kysynnän ollessa riittävää voisi VR:n mukaan liikennekautta pidentääkin.

Lohjan kaupunki esittää mahdollisen em. kesäisen henkilökoeliikenteen seisaketta Gunnarlaan, jossa on jo nyt pysäköintialueita ja golf-kenttä. Lohjalla on käynnistynyt loppukesällä mediakeskustelu Lohjanradasta. Jos koko Länsiradan mahdollisesti viivästyy, ensimmäinen vaihe toteutettaisiin kaupunkiratana Espoosta Nummelaa sivuten Lohjalle ja mahdollisesti Virkkalaan. Osa junista voisi jatkaa edelleen Karjaalle ja ehkä nopeana yhteytenä Turkuun tai Hankoon. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan.

Karjaa–Hyvinkää-rataosan jännitteet kytkettiin päälle 31.7.2024. Jännitettä ei pidetty vielä pitkään päällä viimeistelytöiden takia. Lohjan seudulla ratajohtoa puuttui tällöin vielä Gunnarlan ja Nummenkylän alueilta. Carunan 110 kV linjat olivat liian alhaalla ja estivät ajolangan asentamisen. Linjojen johtimet nostettiin ylemmäs elokuun lopussa, jonka jälkeen saatiin loputkin ajolangat asennettua. Syyskuun lopulla päästiin tekemään sähköradan käyttöönottomittauksia. Mittaukset valmistuvat lokakuussa, jonka jälkeen tehdään varmennustarkastukset ratajohdolle ja syöttöasemille. Tämän jälkeen edetään käyttöönottolupaprosessiin. Jos kaikki sujuu hyvin eikä ongelmia ilmene, niin lupa pitäisi saada ennen vuoden vaihdetta. Sähköistysurakkaan ennen sen päättymistä kuuluu vielä seitsemän tasoristeyksen poistaminen tai kunnostaminen 2024 aikana.

Hanko–Hyvinkää-rataosan liikenteellisen kokonaistarkastelun teko on peruttu liikenteellisten muutosten takia. Käytännössä tämä johtuu Venäjän transitoliikenteen päättymisestä keväällä 2022.

Hangon museo avattiin uudessa paikassa Mannerin konepajan tiloissa 13.6.2024. Ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo Hangon radan alkuvaiheista. Mukana on mm. pienoismalli, joka esittää Hangon asema-aluetta veturitalleineen 1910-luvulla. Pysyvä näyttely konepajasalissa avataan 2025. Mannerin konepaja on valmistanut raideliikenteeseen mm. pyöräkertoja laakereineen useille eri kapearaiteisille raideleveyksille, kuuppavaunuja, ratapihojen valaisinmastoja ja Metsäkeskukselle jopa yhden rata-auton.

Turun vuodelta 1940 peräisin oleva asemarakennus suljettiin junamatkustajilta 4.8.2024 päivän liikenteen päätyttyä. Viimeinen vanhalta asemalta lähtenyt juna oli 5.8.2024 aamulla klo 6.58 Tampereelle lähtenyt IC 905. Ensimmäinen uusia laitureita käyttänyt juna oli Tampereelta klo 7.34 saapunut PYO 904. Nyt avattiin matkustajalaiturit 1 ja 2, joulukuussa 2024 avataan laiturit 3 ja 4 sekä lokakuussa 2025 vielä laiturit 5 ja 6. Asemapalvelut siirtyivät samalla 5.8.2024 toistaiseksi Logomoon, missä ne ovat tarjolla pääsääntöisesti Logomo Kitchenin tiloissa. Jos tila on muussa käytössä, asemapalvelut voidaan siirtää tilapäisesti Logomo Teatron tiloihin. Logomossa ovat junien aikataulunäytöt, odotus- ja wc-tilat sekä kahvila ja lounasravintola. Sillalle Logomon puolelle tuli myös lippuautomaatti. Logomon tilat palvelevat maanantaista lauantaihin klo 6.30–21.00 ja sunnuntaisin klo 7.30–21.00. Asemapalveluiden tuottajana on Logomo ja tilaajana Kupittaa–Turku-ratahanke. Vanhan aseman eteen entiselle päälaiturille rakennettiin kesällä kiinteä aita, joka rajaa entisen asemarakennuksen ja ratapiha-alueen. Autolastaus palasi 5.8.2024 aamusta alkaen takaisin Ratapihankadun puolelle.

Turku tavaran eli Heikkilän ratapihan Uudenkaupungin suunnan liikenne on johdettu väliaikaista sähköistämätöntä reittiä sivuraiteiden kautta. Sr3-veturit käyttävät osuudella dieselaggregaattiaan. Heikkilän ratapihan ja uuden varikkoalueen työt valmistuvat 2025.

Uudenkaupungin radan ammoniakkijunaliikenne alkoi kuukausien tauon jälkeen uudelleen 9.7.2024. Samalla North Rail palautti Hangonsaareen vaihtoveturiksi Dr21 1574:n. Säännölliseksi Kouvolan ja Hangonsaaren välinen junapari palautui kuitenkin vasta 20.8.2024 alkaen.

Uudenkaupungin radan 100-vuotisjuhlia vietettiin 2.8.2024. Uudenkaupungin museossa on edustava näyttely tästä ns. ”silakkaradasta” 28.3.2025 saakka. Näyttelyssä on videoiden, valokuvien ja esineistön lisäksi myös esillä turkulaisen veturinkuljettaja Pekka Rantalan taidokkaasti tekemiä pienoismalleja Uudenkaupungin radalla käytetystä veto- ja vaunukalustosta. Museo on auki talvikautena tiistaista perjantaihin klo 12–15, juhlapyhien aikaan laajemminkin.

Lentoradan (Pasila–Lentoasema–Kytömaa) asemasuunnittelua lentoasemalla on muutettu niin, että sinne suunnitellaankin rakennettavan neljä laituriraidetta kahden laituriraiteen sijaan. Kallioon tulevan asemahallin jänteeksi tulee siten noin 50 metriä. Pasilassa rata alkaisi aluksi 330 metriä pitkässä betonikaukalossa ja jatkuisi sitten jonkin matkaa betonitunnelissa ennen kalliotunnelia. Kaltevuudeksi on tähän paikkaan suunniteltu 35 ‰. Kytömaalla lentoradan myötä nyt rakennettavia lisäraiteita jouduttaisiin siirtämään uudelleen. Lentorataa suunnittelee Lentorata Oy, jonka nimiseksi entinen Suomi-rata Oy muutettiin maaliskuussa 2024. Yhtiön osakkaina ovat valtion lisäksi nyt enää Helsinki, Vantaa ja Lahti.

Porvoon rautatien 150-vuotisjuhlajuna ajettiin 19.7.2024 Ali-Vekkoskelta Porvooseen. Veturina oli Vr1 787. Kutsuvieraat tuotiin busseilla lähtöpaikalle niin Keravan kuin Porvoon suunnista. Väylävirasto on valmistellut kesällä ja alkusyksynä 2024 Olli–Porvoo-museoradan tulevaisuusvaihtoehtoja. Esillä olleita vaihtoehtoja ovat olleet radan sulkeminen, kevyt vuosittainen kunnossapito ja radan perusteellisempi korjaus. 

Ali-Vekkosken ratavartijanmökki on vuokrattu yksityishenkilöltä 3.9.2024 alkaen Porvoon Museorautatien liikenne- ja yhdistyskäyttöön. Ali-Vekkoskelle kaavaillaan rakennettavan seisakelaituri, niin että se palvelisi tulevaisuudessa myös Porvoosta ajettavien ”paikallisjunien” kääntöpaikkana.

Vekkosken ratasillan liikennöintirajoitusta Porvoon radalla Ali-Vekkoskella muutettiin 19.6.2024 alkaen niin, että aiempi 16.6.2023 asetettu 40 tonnin painorajoitus poistettiin, mutta sillan kuormitusta rajoitettiin kieltämällä vetureiden sijoittaminen peräkkäisiksi kalustoyksiköiksi. Dm7-moottorivaunujen moniajo sillalla on kuitenkin sallittu. Tästä syystä 20. ja 21.7. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen junien Dv15+Dv16-pariveto purettiin ennen siltaa, ja johtoveturi ajoi aina ensin sillan yli yksinään, jonka jälkeen toinen veturi seurasi vaunuston kanssa. Veturit kytkettiin takaisin yhteen heti sillan jälkeen.

Kiialan museosillan täyskorjaus Olli–Porvoo-välillä valmistui kesäkuun 2024 alussa. Sillan maanalaiset rakenteet porapaaluineen ovat täysin uudet.

Ainola siirrettiin osaksi Järvenpään liikennepaikkaa 7.7.2024. Samanaikaisesti Kytömaan ja Järvenpään aseman välillä aiempi itäinen raide nimettiin Itäiseksi keskiraiteeksi (IKR) ja rakennettava uusi itäisin raide Itäisimmäksi raiteeksi (IsR). Uuden itäisimmän raiteen rakentamisen takia Ainolan itäinen laituri 2 on suljettu 7.7.–14.12.2024. Poikkeusjärjestelyiden aikana Lepolanväylän puoleinen, läntinen laituri 1 palvelee molempiin suuntiin matkustavia. Töiden valmistuttua uusi itäinen laituri ja lisäraide otetaan käyttöön 15.12.2024. 

Hyvinkään liikennepaikan osasta Hyvinkää tavara on voitu 8.8.2024 alkaen käyttää kaupallista nimeä Hyvinkää Rautatiemuseo. Tällä mm. mahdollistetaan matkustajainformaatiossa tämän määräaseman käyttö junille, jotka menevät Rautatiemuseon laituriraiteelle, eikä määränpäänä ole Hyvinkää tavara.

Hyvinkää–Riihimäki-välille rakennetaan lisäraiteet 2028 mennessä. Työt on aloitettu 2024 esikuormituspenkereiden rakentamisella. Niiden aiheuttamaa maapohjan painumista seurataan parin vuoden ajan. Sen jälkeen nähdään, onko esikuormitus riittävä menetelmä maapohjan vahvistamiseksi. Tästä syystä MEERI-mittausvaunu mittaa aina paikan kautta kulkiessaan raiteet tällä kohtaa, vaikka se muuten olisikin siirtoajossa.

Riihimäki Korttion ohjaus siirtyy loppuvuonna 2024 Pasilaan ja tavararatapihan ”torni” jää tyhjilleen. Ratapihamiehistöllä oli viimeinen viikonloppu Korttiossa kuitenkin jo 15.–16.6.2024 ennen siirtymistään uusiin tiloihin asemalle.

Riihimäen Väyläviraston omistamassa ja pois käytöstä olevassa vesitornissa oli tulipalo 1.9.2024 illalla. Palo vaurioitti tornin puisia sisärakenteita. Junaliikenne oli palon takia poikki 70 minuuttia. Torni on valmistunut 1936.

Hunsalan työväentalossa entisen Karkkilan radan varrella pidettiin 11.8.2024 Rautatien historiapäivä, missä kerrottiin radan vaiheista. Mielenkiintoinen oli mm. uusi tieto, että Karkkilan radan muistomerkkijunan siirtoon 700 metrin matkan Karkkilan tehdasalueelta linja-autoasemalle katuja pitkin 4.11.1967 myytiin matkalippujakin Lions-klubin toimesta 50 pennin hintaan/siirtymä. Veturi veti junan aina muutama siirretty raide-elementti kerrallaan. Kyseinen lauantai oli pyhäinpäivä, ja siirto tapahtui jumalanpalveluksen aikaan. Kirkkoherra ei tästä pitänyt, koska junan vihellykset häiritsivät ja kansa oli junaa katsomassa eikä kirkossa.

Forssan Sateban betonirata- ja vaihdepölkkytehdas on siirtymässä keväällä 2025 Vossloh-konsernille koko Sateba Groupin kaupan kautta. Kun kauppa saadaan päätökseen, Vosslohille siirtyy 19 betonipölkkytehdasta kymmenessä Euroopan maassa.

Urjalan ja Toijalan välillä oli sähköratavaurio 27.9.2024 pian klo 21.10:n jälkeen, jolloin sähköradan jännite hävisi laajalla alueella Toijalasta kaikkiin suuntiin. IC 931 Turku satamasta Tampereelle pääsi kuitenkin Toijalaan. Vian tultua korjatuksi liikenne käynnistettiin uudelleen n. klo 22.55. Vika uusiutui kuitenkin taas klo 23.30:n aikoihin, kun vastakkaiseen suuntaan kulkenut IC 934 oli lähtenyt Toijalasta. Lopullisesti vika saatiin korjattua vasta seuraavan vuorokauden puolella. Matkustajajunista IC 931 Toijala–Tampere, PYO 933 Urjala–Tampere, IC 934 Urjala–Turku ja S 183 Kuurila–Tampere peruttiin ja seuraavana aamuna vielä PYO 904 Tampere–Turku satama ja IC 905 Turku–Tampere. Peruttuja vuoroja korvattiin linja-autoin; S 183:sta matkustajat vaihtoivat linjalla S 53:een. Eniten Toijalasta myöhästyi S 53, peräti 4 tuntia 40 minuuttia (perille Vaasaan se saapui klo 23.59:n sijaan klo 4.45). Vain junissa IC 28 ja PYO 269 oli veturina Sr3:t, mutta niidenkään dieselkoneista ei ollut hyötyä radan tukkoisuuden takia. Sen sijaan Dr18:lla vedetty Fenniarailin T 7154 Aittaluodosta Kouvolaan pääsi kulkemaan juuri ennen radan ruuhkautumista.

Tampereen ja Nokian väliset M- ja R-junat palasivat liikenteeseen 16.9.2024, kuusi viikkoa suunniteltua myöhemmin. Tammerkosken ratasiltojen kunnostus ja päällysrakenteen vaihto viivästyivät lähinnä sillalla käytettäviin uudentyyppisiin komposiittipölkkyihin tarvittujen muutosten takia. Tampereen ja Lielahden välillä oli töiden aikana raide kerrallaan yksiraiteinen liikenne. Se vähensi rataosuuden kapasiteettia niin paljon, etteivät taajamajunat enää mahtuneet välille.

Santalahden ylikulkukäytävän viimeisetkin lohkot nostettiin radan päälle Tampereen ja Lielahden välillä 13.8.2024 vastaisena yönä. Silta avataan lokakuussa 2024. Jalankulkijat pääsevät sitä pitkin Pispalan harjulta alas Rantatien ratikkapysäkeille ja edelleen Näsijärven rantaan, tapahtumapuistoon ja Santalahden satamaan.

Nokialla on tehty kesän 2024 aikana betonitöitä uudessa alikulkukäytävässä, hissikuiluissa ja portaissa. Maarakennustyöt jatkuvat ratapihan ja radan kerroksien rakentamisella. Uuden alikulkukäytävän töiden sujuvuuden vuoksi aseman nykyistä reunalaituria on purettu Porin puoleisessa päädyssä ja jatkettu väliaikaisesti Tampereen puoleisessa päädyssä. Reunalaiturin purkamisen takia lippuautomaatit siirrettiin Tampereen suuntaan. Nokian ratapihatöiden takia paikallisen öljyvaraston junat on ajettu kääntymään Siuroon asti, missä veturi on ajettu rungon ympäri. Nokian aseman uudistushankkeen on suunniteltu valmistuvan 2025 lopussa.

Vammalan aseman lähellä Sastamalassa toimiva Teknikum Oy on siirtynyt keväällä 2024 kokonaan puolalaisen pörssiyhtiö Sanok Rubber Company S.A.:n omistukseen. Yhtiö jatkaa rautatietuotteiden, kuten muidenkin tuotteidensa valmistusta normaalisti. Yhtiö valmistaa mm. kiskonkiinnitysten osia sekä kumisia tasoristeyskansia.

Raumalle oli jälleen matkustajaliikennettä, kun VR ajoi torstaina 20.6.2024 ja sunnuntaina 23.6.2024 edestakaiset IC-junavuorot Tampereelta Raumalle Raumanmeren Juhannukseen.

Kihniön asemalla Haapamäki–Parkano-radalla pidettiin 27.7.2024 asemajuhla, mihin kihniöläissyntyinen rautatiearkkitehti Pirjo Huvila toi näyttävän ohjelmanumeron rautatienomenapuun istuttamisella. Mukana oli myös muisteluksia aseman historiasta ja kahvittelua. Osallistujia oli 130.

Seinäjoki Rahkola otettiin käyttöön 20.8.2024 Alavuden suunnan päivän liikennekatkon aikana. Raakapuun ajo autoilla terminaalille käynnistyi 5.8.2024. Koetavarajuna terminaalille ajettiin 28.8. ja ensimmäinen kuormaukseen mennyt juna 2.9.2024. Seinäjoki Rahkolan lyhenne on Rla ja sijainti km 412+612. Se koostuu Haapamäen suunnan pääradalla olevasta sivuraiteesta (vaihteet km 413+240 ja 412+209), uuden raakapuuterminaalin erkanemisvaihteesta km 412+059 ja terminaalialueen kolmesta raiteesta. Kuormausraiteita on kaksi, kolmas raide on radanpidon raide. Lisäksi alueella on varaus kolmannelle raakapuuraiteelle. Eri vaiheissa on kaavailtu myös kolmioraiteita sekä Haapamäen suuntaan että Parkanon radalle etelään. Turvalaitteet on toteutettu laajennuksena Seinäjoen SpDrS60-VR-releasetinlaitteeseen. Samalla Haapamäen rataa on sähköistetty kolmisen kilometriä km 415–412.

Kaskisten radan liikenne kiellettiin 14.9.2024 klo 0.00 alkaen viime kädessä Koskenkorvan ratasillan erittäin huonon kunnon takia. Viimeisen junat 13.9.2024 olivat Kaskisista saakka kulkenut T 53270 Seinäjoelle ja koko radan viimeinen juna Teuvalta Seinäjoelle tullut T 55272. Koskenkorvan sillan hälyttävä kunto oli havaittu tarkastuksessa 9.9.2024. Väylävirasto oli asettanut radan vanhoille yli 110-vuotiaille terässilloille jo keväällä 2024 nopeusrajoitukset 20 km/t. Ainoa mahdollisuus liikenteen uudelleen aloittamiseksi on korvata sillat uusilla. Tähän suunnitteluun on valtion 2025 budjetissa jo ehdotettu yhteensä 16 miljoonan euron rahoitusta, mikä tähtää liikenteen uudelleen aloittamiseen siltojen valmistuttua.

Kruunupyyn ja Kokkolan välille 2.9.2024 puolilta öin tullut sähköratavaurio saatiin korjattua vasta samana päivänä klo 13.30. Kaksi pohjoiseen matkaavaa yöjunaa odotti radan aukeamista Pännäisissä ja Seinäjoella. Päiväjunia korvattiin linja-autoilla Kauhavan ja Kokkolan välillä. Kemijärveltä tullut yöjuna 274 ajettiin junana PYO 1074 Ylivieskasta Iisalmen ja Kouvolan kautta Helsinkiin ja Kolarista tullut 276 junana PYO 1076 Oulusta Kontiomäen ja Kouvolan kautta Helsinkiin.

Oulun turvalaitteiden uusimiseen liittyen Suomen viimeisen käytössä olleen kampiasetinlaitteen käyttö loppui ja purku aloitettiin 27.8.2024 klo 18.

Oulu–Kemi–Tornio–Haaparanta-matkustajajunareitistä VR on antanut alkukesästä tarjoukset, joissa on kolme vaihtoehtoista liikennöintimallia: vain perjantaisin ja sunnuntaisin, perjantaista sunnuntaihin tai joka päivä.

Kemin Veitsiluotoon on tulossa Kuusakoski Oy:n kierrätysterminaali, jonka on tarkoitus käyttää erityisesti raide- ja merikuljetuksia. Kuusakoski on ostanut Stora Ensolta entisen paperitehtaan terminaalirakennuksen. Veitsiluotoon on tulossa lisäksi NATOn varastoalue.

Kolarin radalle on tehty tarveselvitys, sähköistyssuunnittelua ja suunnittelua nopeuden mahdollisesta nostamisesta 100 km:stä/t 120 km:iin/t.

Saarijärvelle, Kannonkoskelle, Keitelepohjaan ja Pihtiputaalle asennetaan alkusyksyllä 2024 digitaaliset numerosalpalaitteet. Liikenteenohjaukselle tulee oma pääteohjelmistonsa. Laitteiden käyttöönottoa suunnitellaan loppuvuodeksi 2024.

Lahden asemalla on tehty koko kesä 2024 Launeenkadun alikulkusillan vesieristyksen ja rakenteiden korjauksia raiteiden 3–5 kohdalla. Kun tavaraliikenneraide 5 oli poikki, kääntyivät VR:n Heinolan junat Sopenkorven alueella ratapihan länsipäässä ja Fenniarailin junat aivan ratapihan itäpäässä. Raiteiden 4 ja 5 ollessa poikki olivat niiden länsipäät käytössä pussiraiteina Z- ja G-junille.

Loviisan radalla ainoa muu kuin radanpidon juna vuonna 2024 on ollut 24.8.2024 ajettu Porvoon Museorautatie ry:n operoimana Helsingistä Loviisan satamaan ja takaisin kulkenut MUS 1917/1916. Täpötäydessä junassa oli peräti viisi moottorivaunua ja yksi liitevaunu. Dm7-vaunuista kaksi oli vuokrattu Haapamäen Museoveturiyhdistykseltä. Tämän junaparin lisäksi Loviisassa kävi junana vain MEERI-mittausvaunu.

Lapinjärven Kimonkylässä valmistui 24.8.2024 vastaisena yönä Kirkonkellomuseon yhdysraide. Se mahdollistaa jatkuvan liikenteen tällä soikionmuotoisella 600 mm raideleveyden radalla. Radalle on rakenteilla myös ravintolavaunu. Seuraavat yleisöajopäivät ovat vuonna 2025.

Vierumäen asemalle on avattu alkukesällä 2024 Heinolan radan historiasta kertova näyttely. Se on avoinna tapahtumapäivinä. Tälle Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ylläpitämälle asemalle istutettiin 13.7.2024 rautatienomenapuu kertomaan alueen asemapuistosta, josta on merkittäviä osia yhä jäljellä.

Heinolassa Jyrängön rautatiesilta on maalattu 2024 aikana entisen kaltaisella harmahtavalla värillä.

Uudenkylän kuormausalueella on käynnistynyt Cemex Oy:n hallin uudisrakennustyö sekä tuotteiden varastointi ja jakeluliikenne. Lahden Osuuskaupan vanhan varastorakennuksen purkulupa on voimassa. Uudenkylän matkustaja-asemalle istutettiin 14.7.2024 rautatienomenapuu juhlatilaisuudessa, jonka yhteydessä HMVY:n museojuna liikennöi kaksi vuoroa Salpausselältä. Lehtimäen Liikenteen Taidebussi KSE-383 (Setra S515HD, vm. 2016) kuljetti matkustajat Neljän kartanon maisematietä Sylvöjärven ympäri Toivonojan kartanon navetan Kesänäyttelyyn. Lisäksi aloitettiin asema-alueen ympäristökohteiden hoitohanke Lahden kaupungin Vihertoimen kanssa.

Voikkaalla on alkamassa Steelwheel–Teräspyörä Oy:n hallin laajennus. Lisää tilaa tarvitaan mm. VR FleetCarelta keväällä ostettua ratatyökoneiden kunnossapito- ja vuokrausliiketoimintaa varten. Töiden takia alueella seissyttä kalustoa on siirretty muualle, mm. Fenniarailin Habin-vaunut Kouvolaan.

Kymin asemalle Tavastilan ja Paimenportin seisakkeille on rakennettu uudet, esteettömät matkustajalaiturit. Kymin ja Tavastilan rakennustyöt käynnistyivät 10.6.2024 ja valmistuivat alkusyksynä. Kymin virallinen sijainti jää ennalleen, mutta Tavastilan sijainniksi muutetaan km 228+805. Sijaintimuutos tapahtunee virallisesti 28.10.2024. Kymiin rakennettiin kesäkuussa väliaikainen puinen laituri kakkosraiteen kupeeseen. Kaikki matkustajajunat ovat käyttäneet sitä rakennustöiden ajan. Kymin asemarakennus purettiin kesäkuussa. Tavastilan laituri säilyi töiden aikana entisessä paikassa, mutta siitä oli kerrallaan käytössä vain osa. Paimenportissa uusi laituri rakennetaan Kouvolan suuntaan muutaman sadan metrin päähän nykyisestä, joten rakennustyöt eivät vaikuta matkustajaliikenteeseen töiden aikana. Sen uudeksi sijainniksi tulee km 240+770, näillä näkymin myös 28.10.2024.

Kotkan Mussalossa on rakenteilla uusi rikkiterminaali. Oy M. Rauanheimo tulee tuomaan rikkiä meritse Kotkaan, mistä se kuljetetaan rautateitse Yaralle Siilinjärvelle. Ensimmäiset rikkitoimitukset on tarkoitus aloittaa keväällä 2025. Kotkasta tulevat kuljetukset korvaavat vielä toistaiseksi toimivat Pyhäsalmen ehtyvän kaivoksen kuljetukset.

Rataosa (Iisalmi)–(Ylivieska) liitettiin POKA-kauko-ohjausjärjestelmään 26.6.2024 ja (Pieksämäki)–Kuopio–Toivala vastaavasti 1.–9.8.2024.

Suonenjoki─Kuopio-välillä oli aikaisempien lyhempien katkojen jälkeen pitkä liikennekatko 1.–9.8.2024. Sen aikana tehtiin töitä useissa ratakohteissa Kuopion alueella; ratapihan lisäksi Neulamäen tunnelissa ja alikulkusillalla, Niiralankadun alikulkusillalla sekä Kuopio–Suonenjoki-osuudella olevassa Mustavuoren tunnelissa. Tunneleissa parannettiin erityisesti vedenpoistoa. Paannevesi ja siitä aiheutuneet jääpuikot ovat olleet niissä suuri ongelma.

Kuopion uusi asetinlaite otettiin käyttöön 9.8.2024. Kuopion ratapihalla ei enää ole käytössä ratapihaliikenteenohjausta, koska vaihteita voidaan nyt kääntää sähköisesti. Ensimmäinen uuden asetinlaitteen ohjaama yksikkö oli Sr3 3354:llä vedetty päivystäjä 65644 Sorsasalosta Kuopioon 9.8.2024 klo 18.55. Kuopion ratapihahanke valmistuu loppuvuonna.

Iisalmi–Ylivieska-rataosalla on tarkoitus siirtyä 15.12.2024 alkaen Dm12-moottorivaunuista veturivetoiseen matkustajaliikenteeseen. Vaunustoksi on suunniteltu Eil-vaunuja. Ne otetaan Helsinki–Kouvola–Helsinki Z-junasta, joka korvataan Sm2-kalustolla.

Otanmäessä Škoda Transtechilla on 2024 täystyöllisyys Saksan RNV:n (Rhein-Neckar-Verkehr) 80 raitiovaunun valmistuksessa. Vaunujen korit tehdään Otanmäessä, mutta loppukokoonpano Tšekissä Plzeňissä. Vaunut saivat maaliskuussa 2024 hyväksynnän myös rautatieliikenteeseen ja niitä on käytetty 11.3.2024 alkaen raitioteiden lisäksi myös RNV:n rautatieliikenteessä OEG:llä (Oberrheinische Eisenbahn) linjoilla SL 5 ja SL 5A.

Nuojua Oulu–Kontiomäki-radalla on suunniteltu otettavan käyttöön 11.12.2024. Paikalle on valmistumassa uusi raakapuuterminaali.

Vartiuksen ratapihalle viedään seisontaan muualla turhana seisseitä vaunuja. Ensimmäinen kuljetus tehtiin 13.9.2024 junalla T 54109 Pieksämäki lajittelu–Vartius.

Kouvola–Kaitjärvi-välillä vaihdetaan pohjoisen raiteen entiset UIC60-kiskot uusiin 60E1-kiskoihin. Tämän raiteen päällysrakenne on eteläistä kuluneempi satamiin menevän raskaan vientiliikenteen takia. Rakennustyöt käynnistyivät heinäkuun 2024 lopussa. Ensimmäisenä aloitettiin päällysrakenneurakka Kaipiaisten ja Kaitjärven alueella. Urakkaa jatketaan vielä 2025.

Luumäki–Imatra-parannushankkeen I-vaiheen päätöstilaisuus seminaareineen oli Imatralla 9.9.2024. Hankkeessa uusittiin välin päällysrakenne, tehtiin kaksoisraide Joutsenosta Imatralle sekä uusittiin mm. Saimaan kanavan ja Vuoksen isot sillat. Rataosan nopeudennosto on käyttöönottolupavaiheessa; toistaiseksi suurin nopeus on 140 km/t. Akselipainoa ei kuitenkaan olla vielä nostamassa 25 tonniin, sillä muutaman sillan kantavuus rajoittaa sitä vielä. Hankkeen seuraavaan vaiheeseen on tulossa rahoitusta valtion 2025 budjettiin. Tuolloin voidaan aloittaa mm. Lappeenrannan matkustajalaitureiden uudistaminen.

Imatran keskusaseman saneeraus on käynnistynyt, minkä vuoksi asema on suljettu. Saneerauksen yhteydessä rakennuksen Tainionkoskentien puoleinen siipi puretaan kokonaan pois. Radansuuntainen siipi puretaan osittain: kaksi ensimmäistä kerrosta peruskorjataan ja kolmas kerros puretaan. Puretun kerroksen tilalle toteutetaan uusi odotustila. Saneerauksen arvioidaan valmistuvan syyskuun 2025 loppuun mennessä.

Imatralla Vuoksen Kalastuspuistossa avattiin ”junasauna” 25.5.2024. Viimeksi lähiseudulla maatilan viljasiilona palvelleen Gb-vaunun muutostyöt 12 hengen saunaksi teki Japola Oy. Sauna on rakennettu liikuteltavaksi, eli sen voi tarvittaessa hinata saunan alla olevilla kumipyörillä ja traktorin vetämänä haluttuun paikkaan.

Niiralaan ajettiin 16.8.2024 Höyryraide Oy:n operoima matkustajajunapari Joensuusta. Ajelu veti runsaasti kansaa niin Niiralan asemalle, väliasemille kuin itse junaankin. Ajo varmistui, kun rautatieharrastajien ryhmä maksoi tarvittavat halot Hammaslahden ja Niiralan väliseen ajoon; juna olisi mennyt muuten vain Hammaslahteen saakka. Niiralaan ei ole ollut säännöllistä liikennettä Suomen puolelta 2022 jälkeen. Sen sijaan Venäjän puolelta sinne tuodaan lannoitevaunuja muutaman kerran kuukaudessa. Jatkojakelu tapahtuu maanteitse.

Joensuun keväällä 2021 käynnistyneet ratapihatyöt valmistuivat kesäkuun 2024 alussa. Uusi asetinlaite liitettiin ohjattavaksi KAKO-kauko-ohjausjärjestelmällä 11.6.2024. Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeen päätöstilaisuus pidettiin 7.8.2024.

Sarvikummun asemalla Viinijärven ja Vihtarin välillä sekä ratalinjalla kuvattiin 10.8.2024 Markku Pölösen Oman maansa sankari -elokuvaa.  Kuvauksissa oli mukana Höyryraiteen Hv3 995 museojunarunkoineen. Fiktiivinen elokuva kertoo Ukko-Matista, Tulikivi-yhtiön perustajan Reijo Vauhkosen isästä.

Lieksan asemarakennus on myyty 2.6.2024 Rukajärven suunnan historiayhdistykselle. Yhdistys on omistanut entuudestaan aseman makasiinissa toimivan Rukajärvi-keskuksen tilat sitä ympäröivine tontteineen sekä lisäksi entisen asemaravintolan tontin. Nykyinen Rukajärvi-keskus on toiminut aseman makasiinissa vuodesta 2015 ja laajenee nyt asemarakennukseen. Kesän kunnostuksen jälkeen asemarakennus avattiin juhlallisesti uuteen käyttöönsä 5.9.2024, jolloin tuli kuluneeksi 80 vuotta jatkosodan päättymisestä. Juhlajuna ajettiin Hv3 995:n vetämänä Nurmeksesta.

Pohjoismaisen Rautatieseuran (NJS, Forum for Nordisk Jernbanesamarbeid) Suomen osasto vietti 100-vuotisjuhliaan Suomen Rautatiemuseolla Hyvinkäällä sekä Presidentin aulassa Helsingissä 28.8.2024. Välisiirtyminen Rautatiemuseolta Helsingin päärautatieasemalle tehtiin Sinisten vaunujen ystävien liikennöimällä museojunalla. Koko NJS vietti samalla viikolla Kööpenhaminassa 150-vuotisjuhliaan. Suomi liittyi NJS:ään vuonna 1924 eli 50 vuotta myöhemmin kuin NJS oli perustettu Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken vuonna 1874.

Linjaus-lehden on suunniteltu alkavan ilmestyä uudelleen 23 vuoden tauon jälkeen joulukuussa 2024. Edellinen lehti ilmestyi 2001. Linjaus on joukkoliikenneaiheinen lehti, missä rautatieliikenne on ollut merkittävässä osassa.

R-kioski Oy lahjoitti toukokuussa 2024 kaksi 1940-luvulta olevaa kioskia Suomen Rautatiemuseolle. Lahjoituskioskit vietiin vielä säilytykseen, mutta kioskihistoriasta kertoo museon pihalla ennestään oleva Rautakirjan kioskirakennus. Se on Mäntyharjulta ja edustaa 1915 pidetyn kioskisuunnittelukilpailun jälkeistä mallia. Sen uskotaan olevan 1920-luvulta.

Suomen Rautatiemuseon puistoradan uusi akkuveturi sai 11.8.2024 Rautatiemuseopäivän yhteydessä nimekseen Pikku-Vemppu.

Suomen Rautatiemuseo kerää tiiviisti myös aineetonta rautatietietämystä. Esimerkiksi 30.8.2024 museolla kokoontui parikymmentä VR:n koulutuskeskuksen entistä kouluttajaa. Muistelijat jakautuivat 2–4 hengen työryhmiin koulutusalojensa mukaan. Rautatiemuseosta oli aina kunkin ryhmän luona haastattelija kyselemässä ja nauhoittamassa muisteluita. Näin saatiin arvokasta muistitietoa kentällä toimineilta. Muistin virkistykseksi katsottiin aluksi elokuva kouvolalaisen konduktöörin työpäivästä aamutoimista työmatkalle Kuopioon ja siellä iltaunille käyntiin ennen seuraavan päivän paluumatkaa.

Parolan panssarimuseon panssarijunan kunnostus eteni hyvin kesän 2024 aikana. Vanhat maalikerrokset tutkittiin tarkoin. Sen pohjalta kalusto sai jo kesän alussa kestävän tummanvihreän perusvärin, jonka päälle sittemmin maalattiin vielä maastokuviot. Tk3 1106 sai kanget ja koneiston paikoilleen 22.–23.7.2024; niitä ei aiemmin siinä Parolassa ole ollutkaan veturin siellä viettäessä 38 vuotta. Panssarijunan uuden raiteen raide-elementit tuotiin paikalle Minkiöltä 28.8.2024. Juna nostettiin tälle uudelle raiteelleen 4.–5.9.2024. Panssarijunasta ylimääräiseksi jäänyt toinen M-soravaunu kuljetettiin 12.9.2024 uuteen kotipaikkaansa Veturimuseoon Toijalaan. Kyseinen vaunu on valmistunut 1931. Toinen M-vaunu jätettiin vielä panssarijunan eteen, missä sen tarkoitus aikoinaan oli räjäyttää mahdolliset miinat varsinaisen panssarijunan edessä.

Museoviraston myöntämien liikkuvan kaluston vuoden 2025 avustusten hakuaika on vielä auki viraston tietojärjestelmämuutosten takia. Haku ei näillä näkymin ala aikaisempaan tapaan vielä vuoden alussa. Lisäksi avustuksiin käytettävissä oleva rahoitus on vielä vahvistamatta.

HSL:n matkakortinlukulaitteet uusitaan asemilla ja liikennevälineissä. Koekäyttö uusilla laitteilla alkoi maaliskuussa 2024. Junissa se alkoi vasta huhtikuun lopulla, jolloin Sm5 nro 16:n A- ja B-vaunujen oville asennettiin uudet laitteet. Tavoitteena on vaihtaa kaikki lukulaitteet 2024 loppuun mennessä. Uutta on myös se, että entisissä laitteissa kaikki vyöhykevaihtoehdot olivat helposti yhdellä näytöllä, mutta uudessa pitää tarvittaessa käyttää selausnuolta halutun vaihtoehdon löytääkseen.

Nihdin ja Pasilan välinen pikaraitiotie avattiin liikenteelle Helsingissä 12.8.2024. Linjan 13 ensimmäinen vuoro lähti Nihdistä klo 5.27. Kalasatamassa pidettiin iltapäivällä suurelle yleisölle kolmen tunnin avajaisjuhla.

Laajasalon raitiotien rakenteilla olevalla Kruunusilloilla on mielenkiintoinen päällysrakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvä haaste. Kun sillan myöhässä oleva 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni valmistuu, päästään sillan jännittämiseen, jolloin kansi nousee jopa 40 cm. Jos kiintoraide olisi tällöin jo valmiina, rikkoutuisi se siltaa jännitettäessä. Kun silta on jännitetty, voidaan väliaikaiset tuet purkaa sen alta.

Karjaalle romutettavaksi viedyistä museoraitiovaunuista kaksi, eli 12 ja 339, on siirretty raaseporilaiseen vuokratilaan odottamaan Helsingissä tehdyn valtuustoaloitteen käsittelyä. Sen sijaan vaunu 150 romutettiin. Aloite käsittää mm. säätiön perustamista vanhoja raitiovaunuja hoitamaan ja niillä liikennöimään. Asiaa valmistelee kaupunkiympäristön toimiala.

Tampereen raitiotiet saivat toukokuussa toisen oman Unimog-kaksitieajoneuvon. Siinä on mm. Palfingerin valmistama rautatiekäyttöön suunniteltu nosturi.

Tampereen Näsisaareen asennettiin toukokuun 2024 lopussa ensimmäiset kiskot saaren itäpäähän Pölkkylänsillan kupeeseen. Kesän mittaan saareen rakennettiin sepelitukikerroksellista kaksoisraidetta yhteensä noin 800 metriä. Jännite Santalahdesta Lentävänniemeen kytkettiin 22.8.2024. Osuus avataan liikenteelle 7.1.2025.

Tampereen ratikka kuljetti 2023 yhteensä 14 697 866 matkustajaa, mikä on huomattavasti yli ennusteen. Kuluvana vuonna ennusteet merkittävästi ylittäneet matkustajamäärät ovat yhä kasvaneet. Kapasiteettia suunnitellaan lisättävän linjalla 3 käytettäville vaunuille hankittavilla 10-metrisillä lisäosilla. Ne tuovat vaunuun lisää yhden telin ja yhden nivelen. Vaunut pitenevät 47-metrisiksi. Lisäykseen on jo alun perin varauduttu vaunujen rakenteessa ja mm. ohjausjärjestelmissä.

Tampereen ratikka nro 21, Martta, laskettiin kiskoille Tampereella Martan päivänä 26.7.2024. Se on ensimmäinen kahdeksan vaunun lisätilauksesta. Vaunut nimetään sen mukaan, minä päivänä ne nimipäiväkalenterin mukaan saapuvat. Seuraavana vaunu 22 saapui varikolle Pirkan päivänä 1.9.2024. Tilauksen viimeisen, eli raitioteiden 28. vaunun, on määrä valmistua alkuvuodesta 2025.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron sähköjunaliikenteen avaamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta 20.9.2024. Yleisöjuhla pidettiin Nõmmen asemalla, mutta sitä ennen Hiiun asemalla paljastettiin muistotaulu. Juhlassa puhuivat mm. infrastruktuuriministeri Vladimir Svet, alue- ja maatalousministeri Piret Hartman, Elronin hallituksen puheenjohtaja Lauri Betlem ja Eesti Raudteen hallituksen puheenjohtaja Kaido Zimmermann. Virossa käytetään hyödyksi tällainenkin tilaisuus päästöttömän liikenteen mainostamiseksi. Pohjoisessa naapurimaassa Suomessa sähköjunaliikenteen operaattori VR ja lähijunaliikenteen tilaaja HSL eivät hyödyntäneet maamme sähköisen rautatieliikenteen 50-vuotispäivää viisi vuotta sitten mitenkään.

Viron ratojen sähköistystyöt etenevät niin, että osuus Aegviidusta Tapalle ja edelleen Tarttoon valmistuu nykynäkymillä 2025 aikana ja osuus Tapalta Narvaan 2026. Nämä uudet sähköistykset toteutetaan Suomesta tutulla 25 kV 50 Hz -järjestelmällä, kun tähänastinen sähköistys Tallinnan ympäristössä on tehty 3 kV tasavirtajärjestelmällä.

Elronin ensimmäiset Škoda 21Ev RegioPanter -junat ovat saapuneet Pääskülaan. Varikolle nro 3340 tuli 11.6.2024 klo 1.05 ja 3339 Pilsenissä (Plzeň) tehtyjen koeajojen jälkeen 7.8.2024 klo 2.21. Vaunut tehdään Škodan tehtaalla Ostravassa, mistä ne tuodaan maanteitse lavetilla Riikaan. Riiassa vaunut yhdistetään 3-vaunuisiksi junayksiköiksi, mitkä sitten hinataan kiskoja pitkin Valgan kautta Pääskülaan. Virossa 3 kV kaksivirtajärjestelmän koeajot saatiin onnistuneesti tehtyä syyskuun puoliväliin 2024 mennessä. Vaihtovirtajärjestelmän 25 kV 50 Hz ajoja ei vielä voi tehdä, koska sellaista sähkörataa ei ole valmiina. Kuudella ensimmäisellä junalla on tarkoitus aloittaa liikenne Tallinnan ja Tarton välisen sähköistyksen valmistuttua.

GoTrack OÜ:n varikolla Türillä on muuten täydellistä sähkörataa, mutta jännite puuttuu. Kyseessä on sähköradan rakentamisen ja kunnossapidon perehdyttämiseen tehty osuus.

GoTrack on ostanut aiemmin VR Trackin omistuksessa olleen tukikerroksen muotoilukoneen Tsl 882, nykyiseltä numeroltaan 99 10 9425 882-9. VR Track myi tämän 4-akselisen Plasser & Theurer USP 2000 SWS -tyyppisen koneen Saksaan 2017, jossa sitä ei kuitenkaan koskaan käytetty. Kone on siirretty Viroon.

L (Л) -veturi 3297 Kaspar on GoTrackin varikolla Türillä muistomerkkinä perässään GoRailin Keisarin salonkivaunu(Императорский салон) 58 26 49-38 008-3 ja entinen Eesti Raudteen virkavaunu 58 26 99-38 805-1.

Tallinnassa valmistui kesällä kaksi suurta katutyötä. Siten raitiotielinjat 3 ja 4 pääsivät 1.8.2024 alkaen jälleen Tondin päätepysäkille väliaikaisen Vana-Lõunan sijasta. Samoin Koplin pään liikenne 1, 2 ja 5 palasi ennalleen 19.8.2024 alkaen. Poikkeusreitille jäi enää linja 4, joka lentoaseman sijasta päättyy Suur-Paalaan niin kauan kuin Ülemisten terminaalityöt vaativat.

TLT:n (Tallinna Linnatranspordi AS) uusi PESA Twist -raitiovaunu nro 521 aloitti kaupallisen liikenteensä linjalla 2 Kadriorg–Kopli 23.8.2024, Tallinnan raitiotieliikenteen 135. vuosipäivän aattona. Uusissa raitiovaunuissa voi pankkikortilla maksaa kaikilla ovilla olevalla kortinlukijalla, kun aiemmissa sen saattaa tehdä vain etuoven lukijalla. PESAn raitiovaunut saavat yksilölliset nimet. Syyskuun puoliväliin mennessä liikenteeseen asetetut neljä ensimmäistä vaunua on nimetty virolaisten teollisuusmiesten mukaan: 521 (Christian Barthold) Rotermann, 522 (Martin Christian) Luther, 523 (Franz) Krull ja 524 (Johannes) Lorup. Lokakuun alussa varikolla oli jo kahdeksan uutta PESA-vaunua.

Vaikka uudella sataman kautta kulkevalla reittiosuudella tehtiin 14.8.2024 koeajo PESAn raitiovaunulla, raitiotielinja 2 siirtyy sille vasta 1.12.2024. Viivästymistä on aiheuttanut mm. suunnitellun budjetin ylittäminen n. 6,6 miljoonalla eurolla, mikä kaupungin täytyi rahoittaa itse.

Tallinnan johdinautoliikenne päättyy 31.10.2024 ja väliaikaisesti tilalle tulevat normaalibussit. Nykyisten johdinautojen korvaamiseksi 40 uudella TLT avasi 8.8.2024 tarjouskilpailun, joka päättyi 16.10.2024. Uusista autoista 22 on pitkiä 18-metrisiä nivelautoja ja 18 lyhyitä 12-metrisiä 2-akselisia. Uusissa johdinautoissa on ajonkin aikana latautuvat akut, jotka sallivat vähintään 25 km ajon ilman ajolangasta otettua sähköä. Kuljettaja laskee ja nostaa napista painaen virroitinsarvet, jotka noustessaan hakeutuvat ajolankaan. Ennen uusien autojen tuloa koko ajojohdinverkko syöttöasemineen ajanmukaistetaan. Uusien autojen ansiosta ajojohdin voidaan hankalilta kohdilta jättää kokonaan pois, samoin linjojen jatkaminen sähköistyksen ulkopuolelle on mahdollista. Esityksen mukaan jäljelle jätettäisiin Solaris Trollino 12AC nro 345 ja Solaris Trollino 18AC nro 446, joihin TLT on jo asentanut suuremman kapasiteetin akut. Lisäksi säästetään museoautoksi entisöity Škoda 14Tr nro 307.

TLT lopetti 7.3.2024 ulkomainonnan liikennevälineissään.

Rail Baltica

Rail Baltica -hankkeen päivitetyn kustannus–hyötyanalyysin mukaan Viron, Latvian ja Liettuan yhdistävän 1435 mm raideleveyden ensimmäisen vaiheen rakentaminen Euroopan rautatieverkkoon maksaa nyt 15,3 miljardia euroa aiemmin arvioidun 5,8 miljardin euron sijaan. Aiempi arvio oli vuodelta 2017. Hankeyhtiö RB Rail on ottanut huomioon 40 %:n inflaation Baltian maissa vuosina 2017–2022. RB Railin mukaan 51 % kustannusten noususta johtuu tarkemmista kustannustiedoista, kun on siirrytty yleissuunnittelusta rakentamissuunnitteluun. Lisäksi 31 % johtuu hankkeen laajenemisesta, mukaan lukien alueelliset lisäyhteydet, teknisten standardien muutokset yhtenäisten suunnitteluohjeiden käyttöönoton myötä sekä turvallisuuden ja suorituskyvyn parannukset. Muiden ulkoisten tekijöiden osuus oli 18 %, mukaan lukien kolmansien osapuolien vaatimukset ja eurooppalaisten yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) tarkennukset.

Ruotsi

MTRX:n toiminta on siirretty osaksi VR:n kaukoliikenteen liiketoimintaa. Yhtiön uudeksi nimeksi tuli 17.6.2024 VR Snabbtåg Sverige AB ja liikenteen markkinointinimeksi VR Snabbtåg. VR:n kaukoliikenteeseen on tullut tätä kautta noin 130 uutta työntekijää. Elokuussa 2024 alkaen syksyn 2024 mittaan kalusto saa VR:n vihreän yritysvärin. Ensimmäinen junapari uusissa väreissä ajettiin Tukholman ja Göteborgin välillä 25.8.2024; juhlallisuuksia vietettiin seuraavana päivänä. Myös henkilökunnan vaatetus on saanut saman värityksen. Juniin voi hankkia matkalippuja internet-osoitteesta vrresa.se.

VR Sverige AB on valittu uudeksi operaattoriksi koko Pohjois-Ruotsin taajamajunaliikenteelle. Tämä koskee Norrtåg-nimellä hoidettavaa liikennettä Sundsvallista aina Kiirunaan ja Haaparantaan asti. Reitistöön kuuluu myös linja länteen Storlieniin Norjan rajalle. Tällä hetkellä liikennöitsijänä toimii vielä Vy Tåg AB. Liikenteen ostajan Norrtåg AB:n omistaa Ruotsin neljä pohjoisinta lääniä.  VR:n hoitama liikenne alkaa 14.12.2025 ja sopimus on voimassa 10 vuotta.

Pohjois-Ruotsin ja yöjunaliikenteen liikennöitsijäksi 15.12.2024 alkaen on valittu suorahankinnalla SJ, kun aiempi norjalainen Vy luopui kesken sopimuskauden liikenteestä sen suuren tappiollisuuden takia. Sen sijaan SJ lopettaa markkinaehtoisen yöjunaliikenteen Göteborgista Uumajaan ja Duvediin panostaessaan Tukholmasta alkavaan liikenteeseen.

SJ lopettaa joulukuussa myös kannattamattomaksi ajautuneen Tukholman ja Uppsalan välisen pendeliliikenteen. Sitä liikennöidään nyt vielä tunnin välein, kun aiemmin sitä ajettiin 30 minuutin välein ja ruuhka-aikoina vielä tiheämmin. Kysynnän tältä markkinaehtoiselta liikenteeltä on syönyt erityisesti ostopalveluna ajettavien Mälartåg-junien tarjonta. Nämä pidemmän reitin junat palvelevat myös Tukholman ja Uppsalan väliä.

Haaparantaan asennettiin kesäkuun 2024 lopussa 1,1 km uusittua 1524 mm raidetta ja kolme niihin liittyvää vaihdetta. Rakenteet on nyt toteutettu suomalaisella perustekniikalla, kun aiemmin paikalla olivat ruotsalaiset kiskot ja ruotsalaiset 1524 mm raideleveydelle levitetyt vaihteet. Ratapölkkyinä ovat Lujabetonin Siilinjärvellä valmistamat B97-betoniratapölkyt.

Ruotsissa on kesällä 2024 kiihtynyt keskustelu siitä, mikä taho vastaa Ruotsin rautatiejärjestelmän kokonaisuudesta. Toiminto on pirstottu niin moneen osaan, että lehdistön mukaan ei kenelläkään ole kokonaisvastuuta järjestelmän kehittämisestä. Trafikverket eri liikennemuotojen yhteisenä väylänpitäjänä keskittyy hankintoihinsa ja liikennöitsijät liikennöintiin nykyverkolla. Poliittiset tahot nostavat ajoittain kehittämishankkeita, jotka usein ovat kaatuneet poliittisten vallanpitäjien vaihtuessa; näin on käynyt mm. suunnitellulle nopean liikenteen verkolle.

Ruotsin johtava rautatielehti Tåg vertaili loppukesällä 2024 Suomen ja Ruotsin valtion rataverkkojen museojunaliikenteen kapasiteetinhakujärjestelmiä toisiinsa. Ruotsissa aikataulujen saanti näille junille on vaikeutunut huomattavasti. Hakemusten käsittely kestää jopa kuukausia, mikä tekee liikenteen markkinoinnin erittäin vaikeaksi. Suomessa vastaavia hakemuksia käsitellään ja hyväksytään jopa minuuteissa. Lehdessä oli esitetty tästä konkreettisia esimerkkejä. Osittain tästä syystä Svenska Järnvägsklubben kaavailee laajaa höyryjunamatkaa Suomeen keväällä 2026.

Ruotsin uudistettu rautatiemuseo (Järnvägsmuseet) avattiin yleisölle Gävlessä 29.6.2024. Kohdeyleisö on nyt suuri yleisö ja erityisesti lapsiperheet. Esillä ovat voimakkaasti rautateiden ympäristöystävällisyys ja uudet alan organisaatiot, ei niinkään enää Valtion Rautatiet, SJ. Aiemmin esillä ollutta liikkuvaa kalustoa on vähennetty rajusti. Sitä pääsee rajoitetusti katsomaan kesäaikana ”junahalliin” muutaman kilometrin päähän, sesonkiaikana kiskobussilla. Entisissä veturipilttuissa on nyt mm. näyttelyt rautateiden haasteista sekä sähköistyksen kehityksestä osana ekologista liikennejärjestelmää. Uudistetussa kaupassa on nyt myynnissä lähinnä vain rautatiemuseon ja museon ystäväyhdistyksen omia kirjoja sekä muita ympäristökriteerein valittuja tuotteita. Vierailijoita palvelee uusi Ångpannan-ravintola.

Ruotsi sai uuden museorautatien 21.7.2024, kun Hagforsissa avattiin liikenteelle lyhyt osuus entistä Nordamark–Klarälvens Järnvägar (NKlJ) -rataa. Tämä sähköistetty kapearaiteinen rautatie (raideleveys 891 mm) suljettiin 1990. Radan kalustoa sähkömoottorijunineen on säilynyt hyvin ja sitä on esillä Hagforsin rautatiemuseossa. Tavoitteena on palauttaa liikenne vähitellen Stjärnsforsiin asti, aluksi kuitenkin dieselkäyttöisenä, sillä sähköratapylväitä on jäljellä enää vain Hagforsin ratapiha-alueella.

Raitiotieliikenne Lidingön uudella sillalla aloitettiin pitkällisten viivästysten jälkeen 26.5.2024. Rata alkaa Tukholmasta Ropstenista läheltä Värtanin satamaa.

Norja

ETCS piti ottaa käyttöön elokuussa 2024 Gjøvikin radalla ensimmäisenä kaupallisena rataosana Norjassa. Näin kaavailtiin vielä 2024 alussa. Kuitenkin kaikki osalliset laitetoimittajat ovat ilmoittaneet toimitustensa myöhästymisestä, joten järjestelmän käyttöönotto on siirtynyt. Koeosuuden eli Østfoldnin radan itäisen linjan käyttöönotosta 2015 on pian kulunut 10 vuotta, ilman että varsinaista kaupallista käyttöä on saatu aikaan. ETCS:n käyttöönotossa on ollut merkittäviä vaikeuksia erityisesti liikkuvan kaluston varustamisessa tarvittavilla laitteilla.

Tanska

Kööpenhaminan S-junat täyttivät 90 vuotta 3.4.2024 eli siellä S-liikenne käynnistyi 10 vuotta Berliinin jälkeen. Liikenteessä on ollut tähän mennessä neljän sukupolven sähkömoottorijunia (1934–1978, 1967–2007, 1986–2006 ja 1996 alkaen). Viides täysautomaattinen junasukupolvi tullee liikenteeseen 2030. Kööpenhaminan S-ratojen yhteispituus on 170 km. Asemia seitsemällä eri linjalla on yhteensä 88. Enimmillään liikenteessä on 84 junaa tunnissa. Matkustajia kuljetetaan vuosittain yli 100 miljoonaa. Vuodesta 2030 alkaen S-verkolla on tarkoitus siirtyä vaiheittain kuljettamattomaan automaattiliikenteeseen; järjestelmä on tilattu Siemens Mobilityltä.

Kööpenhaminan rautatieaseman ikoninen pienoisrautatie mittakaavassa H0 on siirretty entisestä paikastaan päähallin koillispäähän. Aiempien kolikoiden sijasta junat saa nyt liikkeelle maksukortilla. Yksi ajojakso maksaa viisi kruunua.

Pohjoismaisen Rautatieseuran NJS:n 150-vuotista taivalta juhlittiin Kööpenhaminassa pidetyssä konferenssissa 30.8.2024. Seuraavana päivänä järjestettiin tutustumisretki Fehmarnin tunnelin rakennustyömaalle Rødbyhavniin. Tunneliyhteys on rakenteilla Saksaan Fehmarnin salmen ali. NJS:n Suomen osaston 100-vuotisjuhlat pidettiin muutama päivä aikaisemmin. Suomi liittyi seuraan tasan 50 vuotta sen perustamisen jälkeen. Perustajamaat olivat Tanska, Ruotsi ja Norja.

Saksa

Berliinin S-Bahnin 100-vuotisjuhlia vietettiin 8.–11.8.2024. Useina päivinä ajettiin historiallisia junia ensimmäisellä reitillä Nordbahnhofin ja Bernaun välillä. Aiheesta on erillinen artikkelinsa tässä lehdessä s. 18–39.

Siemensin tehtailla München-Allachissa valmistuu nyt vuosittain noin 300 Vectronia ja Suomenkin veturit kootaan siellä. Veturityyppi esiteltiin InnoTrans-messuilla 2010. Tuhannes veturi lähti tehtaalta 22.10.2020 Tanskan rautateille (DSB/Danske Statsbaner) tunnuksella EB nro 3240. Kesään 2024 mennessä Siemens on myynyt runsaat 2500 Vectron-veturia 95 eri asiakkaalle. Suurin yksittäinen asiakas on kalustoyhtiö European Locomotive Leasing Group (ELL), jolle toimitettiin 222. Vectron 24.4.2024. Vuoteen 2027 mennessä yhtiöllä pitäisi olla niitä jo noin 350.

Siinä kun Saksan ICE-1-suurnopeusjunille on tehty elinkaaren pidennyksiä, vastaavaa ei tulla tekemään kevytrakenteisimmille ICE-2-junille. Ne poistetaan asteittain liikenteestä 2027 mennessä uusien ICE-4-junien toimitusten myötä. Deutsche Bahnin mukaan kevytrakenteiseksi aikanaan optimoitujen junien rakenne ei mahdollista taloudellisesti tehokasta elinkaaren pidennystä.

Deutsche Bahnin Meiningenin höyryveturikonepajan elämyskeskus avattiin 2.8.2024. Keskuksessa on laaja pysyväisnäyttely ja sen lisäksi 300 m² vaihtuvien näyttelyiden alue. Vierailukeskus on avoinna ympäri vuoden tiistaista sunnuntaihin, kun itse konepajalle pääsee vain lauantaisin, talvella kahtena lauantaina kuukausittain.

Höyryveturi 99 1762-6 vaurioitui Weißeritztalbahnilla Dippoldiswaldessa rekan ajettua pysähtymättä vartioidussa tasoristeyksessä matkustajajunan eteen 19.8.2024. Viisi ihmistä loukkaantui ja veturikin kärsi onnettomuudessa suistuessaan kiskoilta. Weißeritztalbahn on historiallisilla höyryvetureilla päivittäin liikennöitävä rata hieman Dresdenistä lounaaseen. Rata johtaa Freital-Hainsbergista Kurort Kipsdorfiin. Sen pituus on 26 kilometriä. Radan raideleveys on 750 mm, suurin kaltevuus 34,7 ‰, pienin kaarresäde 50 metriä ja suurin sallittu nopeus 30 km/t.

Moottoritie 5 (Bundesautobahn 5/BAB 5, lyhemmin A5) Hattenbachista Baseliin pitää 440 km matkallaan sisällään 12 kilometrin pituisen erikoisuuden. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävän ELISA-projektin (Elektrifizierter, innovativer Schwerverkehr auf Autobahnen / Sähköistetty, innovatiivinen raskas liikenne moottoriteillä) koeliikenne aloitettiin 7.5.2019. Siihen liittyen moottoritien kummankin suunnan uloimmalle kaistalle oli rakennettu kuorma-autoille tarkoitettu sähköistys viiden kilometrin matkalle Frankfurt am Mainin ja Darmstadtin välillä. Sähköjärjestelmä on 670 V tasavirtaa ja siihen kuului aluksi kaksi syöttöasemaa sekä 229 ajojohdinpylvästä. Ajojohtimet (+ ja –) on ripustettu rinnakkain tavanomaisten johdinautolinjojen näköisesti, mutta johtimien keskinäinen etäisyys toisistaan sivusuunnassa on selkeästi suurempi. Kuorma-autoissa ei nimittäin ole virroitinsarvia, vaan hytin katolle asennetut kaksi vierekkäistä yksipolvista virroitinta, kummallekin ajojohtimelle omansa. Autoista kymmenen on hybridejä – suoran sähkön lisäksi joko akku- tai dieselkäyttöisiä – ja yhdestoista on kokonaan akkukäyttöinen. Ajojohtimen loppuessa, tai kun auto lähtee esimerkiksi ohitustilanteessa sen alta, virroittimet laskeutuvat automaattisesti ala-asentoon ja käyttö siirtyy akuille tai dieselmoottorille. Auton ajaessa virroitinsähköllä se jokaisella kilometrillä lataa samalla akkua yhden lisäkilometrin verran. Autojen enimmäisnopeus on 100 km/t. Seitsemän kilometrin pidennys otettiin käyttöön 28.8.2023. Siihen kuuluu kaksi lisäsyöttöasemaa ja 181 uutta ajojohdinpylvästä. Enin osa sähköistyksestä on moottoritien läntisimmällä kaistalla, siis liikennesuunnassa pohjoisesta etelään. Lyhempiä koeosuuksia on A1-tiellä Lyypekin ja Reinfeldin välillä sekä B462-tiellä Murgtalissa. BMVI:n (Das Bundesministerium für Digitales und Verkehr / Liittovaltion liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriö) mukaan moottoritieverkosta olisi sähköistettävä n. 30 % (= 4000 km), jotta hiilidioksidipäästöt vähenisivät riittävästi. Projekti alkoi 1.11.2018 ja se päättyy 30.6.2025, minkä jälkeen lopullisia tuloksia arvioidaan.

Sveitsi

Rhätische Bahnin (raideleveys 1000 mm) toinen Albula-tunneli avattiin liikenteelle 12.6.2024. Se korvasi junaliikenteessä aiemman 1903 valmistuneen vanhan tunnelin. Uusi, samoin yksiraiteinen tunneli, rakennettiin 30 metriä vanhemman itäpuolelle. Uuden tunnelin pituus on 5860 metriä. Vanha tunneli muutetaan huolto- ja poistumisreitiksi.

St. Gotthardin rautatietunneli avattiin kokonaisuudessaan ilman rajoituksia 2.9.2024. Tähän asti osassa tunnelia oli käytössä vain toinen yksiraiteisista rinnakkaistunneleista 10.8.2023 tapahtuneen tavarajunan suistumisonnettomuuden raivaus- ja korjaustöiden takia.

Itävalta

Zillertalbahnilla on luovuttu aiemmasta vetykäyttöisen moottorivaunukaluston hankinnasta. Sen sijaan nykyinen dieselkäyttöinen kalusto korvataan akkumoottorivaunuilla. Investointi vetykäyttöön olisi tullut elinkaarikustannuksissa huomattavasti akku- tai normaalia sähkökäyttöä kalliimmaksi. Uudet akkumoottorivaunut tulevat vapauttamaan mahdollisille ostajille useita 760 mm raideleveyden moottorivaunuja ja vetureita.

Pinzgauer Lokalbahn on kärsinyt tulvissa useaan kertaan. Zell am Seestä Krimmlin vesiputousten lähelle vievästä 53 kilometrin radasta on ollut Salzach-joen tulvavaurioiden takia käytössä vain 15 kilometrin osuus Niedernsilliin saakka vuodesta 2021. Rata avattiin Mittersilliin saakka liikenteelle 17.6.2024, jolloin liikennöitynä oli 28,5 km:n osuus. Radan raideleveys on 760 mm.

Innsbruckin raitiotielinja 6 Iglsiin muuttui vaihdottomaksi 15.6.2024 ja nyt linjan vaunuilla pääsee kaupungin keskustaan ja Claudiaplazille saakka. Juhlapäivänä reitillä kulki museoraitiovaunujunia ja matkanteko oli ilmaista. Rata oli alun perin rautatie. Se avattiin vuonna 1900 höyryveturivetoisena. Radan raideleveys on 1000 mm ja kaltevuus suurimmillaan 46 ‰. Pääteasema Igls on 900 metrin korkeudessa eli noin 320 metriä Innsbruckin keskustaa ylempänä.

Iso-Britannia

Darlingtonissa on otettu loppukeväällä 2024 käyttöön uusi konepajarakennus, joka on suunniteltu uusien höyryvetureiden valmistukseen ja myöhempään ylläpitoon. Samalla henkilöstön työolosuhteet ovat parantuneet oleellisesti aikaisempiin verrattuna. Rakenteilla oleva P2-tyypin Prince of Wales on jo siirretty uusiin tiloihin ja myös ajossa oleva Tornadosijoitetaan ajojen välillä sinne. Kun P2 on valmis, aloitetaan paikalla seuraavan höyryveturin eli V4:n kokoonpano. Uusi konepaja on saamassa raideyhteyden alkuperäiseen Stockton–Darlington-rataan vuodelta 1825. Vaihteet pääradalta on asennettu kesäkuussa 2024 ja raiteiden viimeistelytyöt jatkuvat mm. Britannian puolustusvoimien työvoiman avulla.

European Rail Timetable -aikataulukirja liiketoimintoineen on myyty toukokuussa 2024 alaa pitkään harrastaneelle yksityishenkilölle. Tässä painetussa aikataulukirjassa on mukana Suomikin. Aikataulukirja sisältää lähes 600 sivua yksityiskohtaisia aikataulutietoja 50 000 junasta sekä karttoja ja hyödyllistä matkatietoa Eurooppaan ja sen ulkopuolellekin. Se on ilmestynyt jatkuvasti vuodesta 1873, lukuun ottamatta toisen maailmansodan aikaa. John Potter osti European Rail Timetable Ltd:n Thomas Cookilta lokakuussa 2013 ja nyt hän myi sen eteenpäin.

Ukraina

Ukraina vaurioitti 29.5.2024 ilmaiskuilla Kertšinsalmessa liikennöineitä junalauttoja Conro Trader (IMO 7711763) ja Avangard (IMO 9522403). Korjausten aikana aluksiin kohdistettiin uusia iskuja. Näiden tilalle siirrettiin kolmas junalautta Slavyanin (IMO 8300169), joka puolestaan tuhottiin täydellisesti ilmahyökkäyksessä Kavkazin satamaan 22.8.2024. Junalautat ovat kulkeneet Kavkazista salmen itärannalta Krimin niemimaalle.

Egypti

Egyptin valtava investointi täysin uuteen noin 2000 km pitkään nopeiden ratojen verkkoon etenee vauhdilla. Vaikka hankinnat tehtiin vasta keväällä 2022, ratatyöt ovat jo pitkällä. Radan suunnitteluperusteena on enimmäisnopeus 250 km/t, vaikka se liikenteessä tuleekin olemaan 230 km/t. Sähköistys toteutetaan 25 kv 50 Hz -järjestelmällä (sama kuin Suomessa). Siemens toimittaa koko matkustajajunakaluston sekä tavarajunaveturit. Hankintaan kuuluu 41 kahdeksanvaunuista Velaro-suurnopeusjunaa, 94 nelivaunuista Desiro HC -taajamajunaa ja tavaraliikenteeseen 41 Vectron-veturia. Keväällä 2024 esisarjasta oli jo valmiina viisi Velaroa ja Desiroa sekä kaksi Vectronia. Sarjavalmistus alkoi Saksassa kesällä 2024. Radat tehdään täysin eurooppalaisen normituksen mukaan mm. ETCS 2 -tason kulunvalvontajärjestelmällä. Jopa junien sisustus tehdään pitkälti Saksaan DB:lle toimitettavien vastaavien junien mukaisesti. Saksaan toimitettaviin 462-sarjan juniin tässä Desirossa erona ovat kaksinkertaiset ilmastointilaitteet vaunuissa sekä lisätyt hiekkasuojaukset autiomaiden hiekkamyrskyjä vastaan.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat tällä kertaa toimittaneet: Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Tomi Anttila, Stefan Baumeister, Miska Elo, Eero Heinonen, Anders Järvenpää, Janne Karresuo, Kari Kemppainen, Vertti Kontinen, Timo Koskela, Niko Kovanen, Tapani Kunnas, Marko Laine, Timo-Pekka Lange, Roope Lehtinen, Mauri Leskelä, Markku Meriluoto, Matti Mustola, Eigil de Neergaard, Teppo Niemi, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Jussi Pajunen, Samuel Pajunen, Timo Palokangas, Nikolas Peippo, Jari Pollari, Roope Prusila, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Kalle Renfeldt, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Daniel Senishch, Teemu Sirkiä, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Juha Vuorinen, Kai Willadsen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!