TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.8.–31.10.2024

Uudet rekisteröinnit:

• 3 Sr3 (91 10 3103 364-8, 91 10 3103 365-5 ja 91 10 3103 366-3)
• 4 Dr19 (92 10 2102 849-0, 92 10 2102 850-8, 92 10 2102 851-6 ja 92 10 2102 852-4)
• 2 Habin

 Romutukset:

• –

Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2024.

Sr1-vetureiden kevytsaneeraukset alkavat veturista 3043 (proto) vuoden 2024 loppuun mennessä. Koko säilytettävä Sr1-veturikanta on tarkoitus käydä läpi vuoden sisällä.

Sr2 3208 on varaosapurettu Oulussa viikolla 42/2024, 3209 viikolla 43/2024 ja 3211:n purku alkoi viikolla 47/2024.

Sr2:t 3202, 3203, 3206 ja 3209, jotka olivat olleet Oulussa varaosapurussa, siirrettiin 4.–5.11.2014 Pieksämäelle. Siirtojunina olivat 4.11. Oulu Nokela–Iisalmi T 55922 ja 5.11. Iisalmi–Pieksämäki tavara T 55718. Kokoonpano junissa oli Sr1 3094 + (Sr2 3206+3202+3209+3203) + tavaravaunut.

Sm3-junarungossa nro 7007 oli vakava ajomoottoripalo 23.9.2024 junassa S 59 Peräseinäjoen lähellä (Resiina 3/2024 s. 49). Junarunko hinattiin 24.9. Seinäjoelle ja 26.9.2024 edelleen korjattavaksi Ouluun.

Sm3-junien 7013 ja 7016 Tampereella 12.12.2021 eniten vaurioituneet vaunut 7113, 7213, 7313, 7416, 7516 ja 7616 jäävät vakuutusyhtiön päätöksellä korjaamatta.

Sm4 6310 on saanut uuden penkkiverhoilun. Se vastaa viherretyissä Sm2-junissa olevaa ratkaisua.

Sm4 6323+6423 on saanut uuden mainosteippauksen 22.–25.11.2024 huollon aikana; entisen Lasten Mehiläisen digiklinikan tilalla mainostetaan nyt LUT Universityn LUT Executive MBA -koulutusohjelmaa.

Sm6 7053 hinattiin aikataululla MV 10309 Sr1 3030:llä Ilmalan ratapihalta Ouluun 4.–5.11.2024 välisenä yönä. Valkoisessa alkuperäisessä pohjavärissä olevan Sm6:n Allegro-teippaukset oli poistettu jo Ilmalassa. Sama on tehty kaikille neljälle rungolle syksyn 2024 aikana. Kotimaan liikenteeseen tulevat junat maalataan uudessa VR FleetCaren Oulun pintakäsittelytilassa ja ne saavat VR:n vihreä/valkoinen/tumman harmaa/vaalean harmaa-asun. Maalausta varten joka yksikön kaikki vaunut irrotetaan toisistaan. Tämä ensimmäinen juna maalataan jouluun 2024 mennessä.

Sm7-junista ensimmäisen on ollut tarkoitus tulla liikenteeseen keväällä 2026. Stadler Rail AG on ilmoittanut yleisesti laajoista toimitusten myöhästymistä. Yhtiön mukaan niiden syynä ovat komponenttien yleinen saatavuusongelma sekä mm. alumiiniprofiilien valmistuksen osalta alihankkijoiden teollisuuslaitoksille tulvien aiheuttamat vauriot.

X40-junien peruskorjauksen prototyypin palautus Ruotsiin SJ:lle siirtyi useita kertoja kaavaillusta elokuusta 2024. Tullessaan junan ulkopinnat olivat selvästi epätasaisempia kuin Suomessa on vastaavan ikäisessä kalustossa. Koska Pieksämäellä tehdyt siirtotelit eivät olleet vielä hyväksyttyjä, palautettiin prototyyppi Oulusta Tornioon vielä maantielavetilla. Siirtotelien kulussa haastavassa ratageometriassa on ollut vielä parannettavaa. Kiskoille laskun ja viimeistelyjen jälkeen juna hinattiin Torniosta Haaparantaan 15.11.2024. Junan käyttötestit tehtiin Haaparannassa 20.11.2024. Jatkossa junia on tarkoitus tulla Suomeen noin kuuden viikon välein. Niiden täyskorjaus tehdään Oulussa VR FleetCaren palvelukeskuksessa. Junissa on hopeanharmaa väritys, joka on tunnetusti maalausteknisesti vaativimpia värejä.

Dr16 2811 on saanut lokakuussa 2024 Hyvinkään konepajan maalaushallissa uuden sinimen/valkoinen ArcticRailin värityksen.

Dv17 98 10 6003 070-8 (Lokomo C600, valmistusnro 637/v. 1969) ja Dr35 98 10 8039 068-6 (Valmet Move 66, valmistusnro 668/v. 1971) hinattiin 31.10.2024 entisen Karhulan–Sunilan Rautatien tallilta Karhulasta Voikkaalle ja 2.11.2024 Voikkaalta edelleen Hyvinkäälle. Alkumatkan siirrot hoiti Destia Rail Oy ja loppuosuuden Sinisten vaunujen ystävät ry. C600-veturia on kaavailtu myös Porvoon radan liikenteeseen, mutta suunnitelma odottaa radan tulevaisuuden ratkaisuja.

Dm12 4402 sai vain pintavikoja, kun henkilöauto ajoi Ähtäristä Seinäjoelle matkanneen H 489:n eteen 25.11.2024 klo 6.55 Kärppäkoskentien tasoristeyksessä runsas kilometri ennen Alavuden asemaa. Juna pystyi jatkamaan matkaa 37 minuutin kuluttua. Henkilövahinkoja ei tullut.

Hr1 1009 oli lämpimänä Kouvolan talleilla 17.10.2024 kattilan määräaikaistarkastuksen takia.

Tk2 419 eli ns. ”Ylpön veturi” on myyty Haapamäen Höyryveturipuistosta Jakokoskelle. Siirtoa ei ollut vielä tapahtunut tätä kirjoitettaessa. Ennen Haapamäelle siirtoa veturi oli kymmeniä vuosia leikkipaikkana Helsingissä lastensairaala Lastenlinnan pihalla. Sinne sen oli VR:ltä hankkinut kuuluisa, erityisesti lasten sairauksiin perehtynyt, arkkiatri Arvo Henrik Ylppö.

Vr1 799 on ollut huutokaupattavana Englannissa syksyllä 2024. Veturin on valmistanut Tampella valmistusnumerolla 355/v. 1925. Se oli viimeksi käytössä Suomessa heinäkuussa 1969, jolloin se oli vuokraveturina Valkeakoskella.

Vr2 964 eli Ankka on alustavasti suunniteltu saatettavan ajokuntoon Veturimuseolla Toijalassa vuodeksi 2026. Sitä ennen museolla ei ole suunnitelmissa omaa höyryveturiliikennettä.

Tka7-ratakuorma-autot 215 ja 217 on myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:ltä takaisin rataurakoitsijoille. Yhtiön vaihtotyökoneena säilyy edelleen Tka7 218.

Haapamäen Höyryveturipuistossa aloitettiin lokakuun toisella viikolla 2024 raitiovaunujen ja höyryvetureiden romutus ilman niiden omistajien lupaa. Alkuviikosta karun kohtalon ensimmäisinä kokivat helsinkiläiset raitiovaunut HKL 331 ja 719. Keskiviikkona 9.10.2024 romutettiin Tr1 1057 ja seuraavana päivänä aloitettiin Rulla-Risto 1094:n romutus. Poliisi keskeytti romutukset 11.10.2024. Raitiovaunut olivat yksityisomistuksessa ja Risto-veturit VR:n omistuksessa. Tuhottuun kalustoon kuuluvat RM1 331 (Valmet/Tampella/Strömberg v. 1955), LHW 719 (Linke-Hofmann-Werke AG v. 1940), Tr1 1057 (Lokomo v. 1953) ja Tr1 1094:n tenderi (Tampella v. 1957). Romutavara siirrettiin Liminkaan romuyrityksen toimipisteeseen. Romutukset jatkuivat kuitenkin Haapamäellä 17.10.2024 Höyryveturipuiston aiemman omistajan omistaman Л (L) -sarjan venäläisen höyryveturin osalta. Romutetuista Ristoista saatiin kerättyä joitain komponentteja varaosiksi, mitkä haettiin marraskuussa Limingasta. Kulttuurihistorialliselta kannalta ainutlaatuisten raitiovaunujen menetys oli suurin menetys.

Eil-vaunujen käyttö lähiliikenteessä päättyy 13.12.2024. Vaunujen käyttö ehti jo kerran päättyä kesäkuussa 2017, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksi runko palasi kulkuun Helsingin ja Kouvolan väliseen Z-junapariin vuoden 2020 alussa. Puolestaan 15.12.2024 alkaen aletaan ajaa Iisalmen ja Ylivieskan välistä taajamajunaparia sähkövedolla ja Eil+Eilf-kalustolla. Reitin junat vaihtuvat kiskobusseista taajamajuniksi.

BFS9-bistrovaunujen kahden ensimmäisen sarjavaunun palautus Ruotsiin siirtyi viikkoja, mikä oli seurausta asiakkaan eli SJ:n pyytämistä lisätöistä. Vaunut siirrettiin Pieksämäeltä Haaparantaan 10.–11.11.2024. Siirto tapahtui aiempaan tapaan väliaikaisilla leveäraideteleillä. Paluusuunnassa seuraavat vaunut tuotiin Haaparannasta Pieksämäelle 12.–13.11.2024. Prototyyppivaunu BFS9 5219 on ollut jo kaupallisessa liikenteessä Ruotsissa lokakuun 2024 alusta alkaen. Näiden kolmen vaunun lisäksi kesään 2025 mennessä Suomessa on tarkoitus täyskorjata seitsemän BFS9-vaunua. Vaunuista osa oli jo odottamassa romutusta, kun tehtiinkin päätös niiden täyskorjauksesta.

Nordjyske Jernbaner -yhtiön ALSTOM Coradia Lint 41 -junien telit ja paineilmalaitteet peruskorjataan VR FleetCarella toimipisteissä Suomessa 2024–2029. Tanskasta saatu tilaus käsittää 57 teliä ja 792 paineilmakomponenttia.

EFiti 27371 ja Eipt 23651 siirrettiin Oulusta Hyvinkäälle 21.–23.9.2024. Edellinen vaunu on Finndampf Oy:n ja toinen Jemisoft Oy:n, mutta molemmat ovat Sinisten vaunujen ystävät ry:n käytössä.

Ek-lähiliikennevaunun 1004 kunnostukseen haetaan puuttuvia osia, mm. höyrylämmityksen osalta. Tärkeitä lähteitä ovat ns. metsävaunut eli eri syistä aikanaan VR:ltä rataverkon ulkopuolelle ostetut vaunut. Vaunu on Suomen Rautatiemuseon kunnostuksessa Hyvinkään konepajalla.

Osg-suurkuormausvaunu oli alkusyksynä 2024 täyskorjauksessa VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla. Vaihtoehtona on selvitelty myös uuden vaunun hankintaa. Vaunu on ollut käytössä jo yli 50 vuotta; sen neitsytmatka alkoi Pasilasta 9.1.1974 tyhjänä Vaasaan.

Kbps-vaunua on käytetty Fenniarailin Patokankaan liikenteessä alkusyksystä 2024 alkaen tuotevaunujen ja raakapuuta kuljettavien GOST-vaunujen välivaununa. Vaunu on vuokrattu ArcticRail-yhtiöltä ja se kulkee kuormasuunnassa aina raakapuukuormassa.

GOST-tavaravaunujen käyttöön Suomen sisäisessä liikenteessä haetaan EU:n poikkeuslupaa vuoden 2028 loppuun asti. Tähänastinen poikkeuslupa on voimassa 2026 loppuun. Vuoden 2029 alkuun mennessä liikenteeseen on hankittava eurooppalaisten normien mukainen kalusto. GOST-vaunut perustuvat venäläisiin normeihin.

VR irtisanoutuu Kansainvälisen Rautatieliiton eli UIC:n (Union Internationale des Chemins de Fer) jäsenyydestä 2025 alusta alkaen. Jäsenyydestä irtautumisen myötä siihen liittyvät tarpeelliset palvelut, kuten mm. aikataulutietokanta, hoidetaan muilla järjestelyillä. Muutoksella on vaikutusta myös VR:n henkilöstön kansainvälisten vapaalippujen ja alennustodistusten (FIP) käyttöön. Vapaaliput ja alennustodistukset ovat olleet jäsenyyteen kuuluva liitännäisetu, joka poistuu jäsenyyden päättyessä. UIC aloitti toimintansa 1.12.1922. Suomen Valtionrautatiet oli liiton perustajajäseniä. Perustettaessa UIC:hen liittyi 51 jäsentä 29 eri maasta. Nykyisin jäseniä on noin 200. Väylävirasto jatkaa edelleen UIC:n jäsenenä.

VR Transpoint eli VR:n maantiepuolen logistiikka on tarkoitus myydä sijoitusyhtiö Mutaresille. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen kilpailuviranomaisen hyväksyntää, jota odotetaan 2024 loppuun mennessä. VR keskittyy tavaraliikenteessä rautatiekuljetuksiin.

Sweco Finland Oy:n radantarkastuspalvelut siirtyvät pois Pasilan vanhoilta veturitalleilta tammikuun 2025 loppuun mennessä. Radantarkastusvaunut Ttr1 EMMA (99 10 91 29 051-0) ja A 16 ELLI (99 10 93 63 016-8) ovat olleet myynnissä.

Traficomissa aloitti 1.10.2024 uusi organisaatio, johon palautettiin liikennemuotojohtajat. Maaliikennejohtajana, joka vastaa myös raideliikenteestä, aloitti Heidi Niemimuukko.

Saalasti Rail on Teräspyörän (Steelwheel) uusi nimi 1.11.2024 alkaen. Muutoksella halutaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta Saalasti-konsernissa. Nimi Saalasti on jo kymmeniä vuosia vanha tunnettu nimi mm. teollisuusveturien valmistajana.

Suomen Lähijunat Oy arvioi ensimmäisiksi avattaviksi reiteiksi välit Tampere–Rauma ja Turku–Uusikaupunki. Raumalla junaliikenne kaavaillaan aloitettavan syksyllä 2027. Sitä varten kaupunki on nimennyt teknisen toimen johtajan Tomi Suvannon vuodeksi selvittämään liikenteen aloittamista. Uudenkaupungin junaliikenteen käynnistämistä tarkastellaan riippumatta Länsiradasta sekä Loimaan ja Naantalin alueiden junaliikenteen etenemisestä. Uudenkaupungin liikenne ei ole Lähijunien mukaan riippuvainen muiden Turun ratasuuntien liikenteen kehityksestä. Lähijunat on tekemässä sopimusta Sm2-junien modernisoinnista VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy:n kanssa. VIS-SKT:llä on jo muita kalustoalan tilauksia ja sen toiminta alkaa Hyvinkään konepajalla talven aikana. Lähijunat Oy:n tavoite on päästä käynnistämään talven aikana myös Sm2-junien konkreettiset muutostyöt.

Railcare T Ab sai 28.10.2024 ja Hector Rail Ab 15.11.2024 Euroopan rautatieviraston (ERA) turvallisuustodistuksen liikennöidä vaihtotöinä Torniossa. Esimerkiksi Ruotsin valtiollisella tavaraliikenneyhtiöllä Green Cargolla ei tällaista lupaa ole. Kyseessä oli ensimmäinen ERAn antama lupa Suomeen, aiemmat luvat ovat tulleet Traficomilta.

Jari-myrsky 20.–21.11.2024 häiritsi junaliikennettä puiden kaaduttua radoille. IC 710 törmäsi Kuopion lähellä puihin 20.11.2024 klo 22.26, mutta pystyi jatkamaan vetovoimana olleen Sr3:n dieseleillä asemalle saakka. Helsingistä Vaasaan matkalla ollut S 53 törmäsi radalle kaatuneeseen puuhun Karhejärvellä Tampereen ja Parkanon välillä 20.11.2024 klo 23.10. Pendolino matkustajineen avustettiin vauriopaikalta dieselveturilla ja se saapui Seinäjoelle lopulta klo 4.07. Vauriopaikka saatiin dieselkalustolla läpiajettavaan kuntoon aamulla klo 5.20. Sähköliikenteeseen päästiin klo 14.50. Yöjunat joutuivat odottamaan vauriopaikan kummallakin puolella, kunnes ne saatiin dieselavusteisesti matkaan. P 265 ja P 273 olivat Rovaniemelle tullessaan kumpikin seitsemän tuntia 10 minuuttia myöhässä. Kolariin mennyt ja etelään tulevat yöjunat selvisivät hieman pienemmillä myöhästymisillä. Imatran ja Parikkalan välinen junaliikenne keskeytettiin 21.11.2024 puolen yön jälkeen radalle kaatuneiden puiden takia. Puut olivat rikkoneet kaatuessaan sähköradan rakenteita. Liikenne käynnistyi vasta illalla klo 21.15, matkustajajunat korvattiin siihen asti bussikuljetuksilla Imatran ja Parikkalan välillä. Kontiomäki–Oulu-rataosalla Utajärven ja Niskan välillä puita kaatui 21.11.2024 aamulla sähköradan rakenteisiin ja liikenne keskeytettiin. Sielläkin siirryttiin bussikorvauksiin. Junaliikenteeseen päästiin jälleen klo 13. Karjaa–Hyvinkää-välin ongelmien takia Fenniarailin raakapuujuna Karjaalta Kouvolaan 21.11.2024 jouduttiin ajamaan poikkeuksellisesti rantarataa Helsingin kautta. Juna T 7197 kävi veturin ympäriajolla Linnunlaulussa.

Komposiittiratapölkkyjä on Tampereen Tammerkosken sillalle asennettu 2024 kahdelta eri toimittajalta: Vosslohin pohjoiselle raiteelle ja Sekisuin eteläiselle raiteelle. Vuodeksi 2025 komposiittipölkkyjen asennusta on suunniteltu Keravanjoen ratasillalle Sköldvikin radalle sekä Iin sillalle Oulun ja Kemin välille. Jatkossa tukikerroksettomien terässiltojen pelkkoja uusittaessa käytettäneen kreosoottikyllästettyjen pölkkyjen sijasta komposiittipölkkyjä. Puupelkat on aiemmin lovettu siltatyömaalla oikean raiteen korkeusaseman saavuttamiseksi ja mm. pulttien ja niittien kantojen kohdilta, mutta komposiittipölkyillä korkeussäädöt on tehty säätölevyillä. Työ edellyttää erittäin tarkkoja etukäteismittauksia.

Komposiittipölkkyisiä KRV- eli kaksipuolisia risteysvaihteita on asennettu rataan lokakuussa 2024 kaksi, toinen Pieksämäelle ja toinen Tornioon. Pieksämäen vaihteessa on myös pysyvät tarkkailulaitteet. Tampereen Yliopisto seuraa järjestelmällä komposiittivaihdepölkkyjen toimintaa verrattuna perinteisiin KRV-vaihteisiin. Pölkyt ovat tunnistettavissa reunoilla olevista valkoisista alueista, joita ei saa porata. Myös komposiittipölkkyjen vaikutusta tärinään ja meluun selvitetään.

Helsingin päärautatieaseman ravintolauudistus (Resiina 1/2024 s. 54) sisältää uuden ravintolan ja panimon. Rakennuksen kaakkoisnurkkaan tulee Kellotorni-niminen tapahtumakeskus, joka on suunniteltu avattavan syksyllä 2025. Kellotornin panimo tulee toiseen kerrokseen ja itse panimoravintola katutasoon. Viimeksi mainittu tulee entisen ravintola Elielin, viimeksi Burger Kingin, keittiötilojen paikalle. Töiden yhteydessä kellotorniin asennetaan ensimmäistä kertaa hissi, jolla pääsee betoniportaiden ylätasanteelle. Tornihan toimi aivan alkuaikoinaan myös näkötornina. Useavuotisen sopimuksen solminut ravintolayritys järjestää tutustumiskäyntejä muutoin yleisöltä suljettuun torniin. Entisestä ravintola Elielistä avataan kulku Kaivokadun puolelle tulevalle uudelle terassille. Tilojen saneerauksen yhteydessä uusi keittiö sijoitetaan entisen aseman WC:n tilalle ja osittain kellariin. Myös talotekniikkaa rakennetaan kellariin. Aiemmin toteutetun länsipuolen saneerausratkaisuja kopioidaan nyt tähän työhön. Siinä on hyödyksi Eliel Saarisen suunnitelma symmetrisistä tiloista, joskin peilikuvina. Ravintolasalin vanhat seinillä olevat ilmanvaihtolaitteet kunnostetaan ja otetaan uudelleen käyttöön.

Maisema Kolilta -maalauksen, joka on ollut Helsingin päärautatieaseman ravintolasalin päätyseinällä, konservointi alkoi marraskuussa 2024. VR-Yhtymän omistaman uusimpressionistisen pointillismitekniikalla toteutetun kansallismaiseman ovat maalanneet taidemaalarit Eero Järnefelt, A. W. (Alfred William) Finch ja Ilmari Aalto, joiden nimet ovat maalauksen vasemmassa alanurkassa. Alkuaan teoksen tilasi Suomen Matkailijayhdistys (1887–1965) vuoden 1911 Berliinin matkailumessuille. Tiettävästi se on Suomen taiteen kultakauden (n. 1880–1910) suurin kankaalle tehty maalaus, n. 5 x 8 m. Ilmeisesti maalaukselle oli jatkosijoituspaikka jo tuolloin tiedossa. Muutamia vuosia aiemmin Eliel Saarinen oli voittanut aseman suunnittelukilpailun. Luonnoksissa ravintolan päätyseinään oli jo suunniteltu suuri maisemamaalaus ja Koli-maalauksen muoto oli täsmälleen siihen soveltuva. Asema vihittiin käyttöön 1919, mutta maalaus asetettiin paikalleen 1. ja 2. luokan ravintolan päätyyn kuitenkin vasta 1923. Konservoinnista vastaavat kaksi suomalaista taidekonservaattoria, mutta heillä on apunaan myös mm. opiskelijaryhmä Viron taideakatemiasta dekaaninsa johdolla. Puoli vuotta kestävän työn aikana maalaus tutkitaan ja korjataan sekä etu- että takapuolelta; pinnan vauriot korjataan, kangas kiristetään jne. Jatkossa maalauksen säilymistä edesauttaa mm. sen takana sijainneen keittiön siirtyminen muualle. Maisema Kolilta on osa suojeltua Helsingin rautatieasemaa. Sen konservoinnin kustantaa VR. Työn edistymistä voi seurata internetistä www.paarautatieasema.fi.

Helsingin satamaradalta Jätkäsaareen alun perin 110 vuotta sitten valmistunut rautatiesilta puretaan Jätkäsaaren siltojen kolmevaiheisen uudistustyön yhteydessä. Työt tehdään 2024–2026. Silloilla on nykyään vilkas auto- ja raitiotieliikenne.

Espoon kaupunkirata otettaneen käyttöön kaksivaiheisena, eli ensin osuus Leppävaarasta Espooseen ja hieman myöhemmin Espoosta Kauklahteen. Tähän vaikuttavat vuosittaiset myönnettävät määrärahat ja sitä kautta Kauklahden osuuden töiden toteuttaminen viipeellä alkuosaan nähden. Alkuaan koko radan töiden piti olla valmiit 2028, mutta nyt näin ei tapahtune.

Tammisaaren asemarakennuksessa keväästä 2023 toiminut Café Schjerfbeck lopetti siellä toimintansa 13.10.2024 murtoyrityksen ja rauhattomuuden takia. Kahvila jatkaa toimintaansa Tammisaaren keskustassa.

Hangon asemarakennuksessa on suunniteltu avattavan kahvila joulukuussa 2024.

Hyvinkää–Karjaa-välin sähköradan varmennustarkastuksia tehtiin loka–marraskuussa 2024. Sähköt saatiin kaikille syöttöasemille 5.11.2024. Koeajot siirtyivät tammikuun 2025 puolelle. Osuuden riskipuuston poisto jatkuu sähköistyksen valmistuttuakin 2025 lopulle asti. Osuudella oli huomattavasti enemmän puustoa kuin oli arvioitu.

Hangon rautatiestä julkaistaan kirja helmi–maaliskuussa 2025. Se käsittelee Hyvinkää–Hanko-radan lisäksi tiivistetysti myös läheiset ”pikkuradat”.

Selkiin Hyvinkää–Karjaa-välille suunnitellaan välisuojastuspaikkana toimivaa liikennepaikkaa. Se tulisi Selkin ja Haimoon välille noin km:lle 90. Sijainti osuu lähemmäksi Selkiä, minkä takia nimeksi tulee Selki (lyhenne Sel). Toteuttamisesta ei ole vielä päätöstä.

Kupittaan ja Turun välinen uusi kaksoisraide avataan liikenteelle 15.12.2024. Siitä alkaen rantaradan matkustajajunat kulkevat taas Turun päärautatieasemalle asti.

Turun ratapihamuutostyöt ovat edenneet hieman eri vauhtia, kuin mitä Resiinassa 3/2024 ennakoitiin. Raiteet 1 ja 2 ovat olleet käytössä elokuusta alkaen, mutta raide 3 tulee käyttöön vasta 15.12.2024. Laituriraiteet 4–6 saadaan nykysuunnitelmien mukaan käyttöön 1.10.2025. Uudenkaupungin suunnan pitäisi jälleen olla liikennöitävissä sähkövedolla 15.12.2024 mennessä. Valitettavasti muutostöiden seurauksena Turkuun ei tule raidetta mihinkään rakennukseen, jossa voisi esimerkiksi sulattaa jäätynyttä kalustoa, tehdä huoltotöitä tai pitää kalustoa yön yli ulottumattomissa ns. vapailta taiteilijoilta. Kääntöpöytää eikä kolmioraidetta nykytietojen valossa tulevaisuudessa tule, mikä hankaloittaa mm. tietyn museokaluston käyttöä lähimpien toimivien kääntöpöytien ollessa yli 100 km etäisyydellä Toijalassa ja Karjaalla.

Turun satamarata pyritään siirtämään uudelle Iso-Heikkilän kiertävälle linjaukselle vuoden 2027 aikana. Samanaikaisesti suunnitellaan avattavan uusi yhteislaivaterminaali, joka korvaa nykyiset Vikingin ja Tallink/Siljan terminaalit. Nykyisen satamaradan alue jäisi uuden kiinteistörakentamisen käyttöön.

Pasilan, Lentoaseman ja Kytömaan välisen Lentoradan yleissuunnitelman kaavaillaan valmistuvan 2025 lopussa. Päätösten jälkeen rakentaminen veisi noin seitsemän vuotta. Radan on uumoiltu valmistuvan noin 2035…2036.

Kytömaan, Porvoon ja Korian välisen Itäradan yleissuunnitelman odotetaan valmistuvan 2028. Rakentamiseen päästäisiin aikaisintaan 2031. Itäradan käyttöönotto edellyttää Lentoradan rakentamista ensin Kytömaan eritasoisten raideristeilyjen ja Kytömaa–Pasila-välin kapasiteetin takia.

Tikkurilassa aloitetaan aseman alittavan Tikkurilanraition tunnelin rakennustyöt keväällä 2025. Tunnelin rakentaminen on hitain ja määräävin vaihe Vantaan raitiotien rakentamisessa.

Hakkilan rata korvataan uudella radanpidon raiteella, joka erkanee pääradasta Havukoskella. Samalla poistuu tarve suunnitellusta Vantaan raitiotien ja Hakkilan radan välisestä raideristeyksestä. Valtio luovuttaa Hakkilan alueen Vantaan kaupungille asuinalueeksi kaavoittamista varten.

Keravan ja Nikkilän välisen henkilöliikenteen aloittamisen suunnittelu etenee. Hankkeen suunnittelu on mukana uusimmassa alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL). Henkilöliikenteen toteuttaminen on Sipoon kunnan tärkeänä tavoitteena. Junat pysähtyisivät Ahjossa, Talmassa ja Nikkilässä. Talmassa olisi kohtausraide; raiteiden väliin on suunniteltu välilaituri. Myös Nikkilään tulisi kohtausraide. Osuuden kaikki tasoristeykset suunnitellaan poistettaviksi.

Ali-Vekkosken ratavartijantupaa ja pihapiiriä ulkorakennuksineen on kunnostettu syksyn 2024 mittaan Porvoon Museorautatien tarpeisiin.

Olli–Porvoo-museorautatien liikenne kiellettiin Väyläviraston päätöksellä 23.10.2024 alkaen. Väylävirasto teki radalla katselmuksen 17.10.2024, jonka jälkeen varsinkin radan soratukikerroksen todettiin olevan elinkaarensa lopussa. Radalla on viime vuosina vaihdettu ratapölkkyjä, mutta ilman tukikerroksen kunnostusta. Tukemattomana raiteen geometria on huonontunut pölkynvaihtojen yhteydessä. Porvoon Museorautatie ry (PMR) on neuvottelemassa mahdollisuudesta vuokrata rata Väylävirastolta ja vastata ainakin pääosin itse sen kunnossapidosta. Tämä toimintamalli olikin vuoteen 2013 asti, jolloin rata siirtyi silloisen Liikenneviraston kunnossapitoon. Liikennetuloja saadakseen PMR on ajanut loppuvuodesta Porvoon sijasta useita erikoisajoja, mm. Salpausselälle jäähallille, Heinolan joulumarkkinoille ja Kouvolan seudulle.

Porvooseen on ollut tarkoitus pystyttää mahdollisesti jo 2025 tulosemafoori. Se siirrettiin Haapamäeltä Hyvinkäälle syyskuun 2024 lopussa. Hanke on toistaiseksi jäädytetty em. Väyläviraston päätöksen takia.

Riihimäen Korttion ratapihan ohjaus siirtyi kauko-ohjaukseen 27.9.2024. Koko Riihimäen alue on nyt ESKO-järjestelmän kauko-ohjauksen piirissä.

Sääksjärvelle suunnitellaan uutta rautatieasemaa, missä pysähtyisivät M- ja R-junat. Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi Sääksjärven osayleiskaavan 30.10.2024. Kaava toisi alueelle 6000 uutta asukasta. Matka-aika Sääksjärveltä Tampereelle olisi yhdeksän minuuttia.

Tampereen henkilöaseman monivuotinen uudistaminen aloitetaan keväällä 2025. Ensimmäisenä suljetaan asematunneli ja kevyt liikenne ohjataan uudelle reitille. Ratikka kulkee alueen läpi Itsenäisyydenkatua koko henkilöratapihahankkeen ajan, mutta yksittäisiä katkoja liikenteeseen voi tulla esimerkiksi räjäytystöiden takia. Ratapihan itäpuolinen Ratapihankatu on koko hankkeen ajan auki, mutta Itsenäisyydenkadun ylittävän sillan uusimisen takia kadulle tehdään kiertotie autoille ja kevyelle liikenteelle.

Santalahden ylikulkukäytävä rautatien yli Tampereen ja Lielahden välillä avattiin 5.11.2024. Kävelysillan kautta pääsee kulkemaan esteettömästi Pispalanharjulta rautatien yli Santalahden ratikkapysäkille ja edelleen Näsijärven rantaan ja Santalahden satamaan. Ratikan puolella sillalle noustaan hissillä, jonka korkeusasema on alhaalla + 102,350 m ja ylhäällä + 129,350 m eli ero on lähes 30 metriä.

Porin ja Rauman radoilla eli ETCS-kulunvalvontajärjestelmän ns. EKA-radalla tullaan testaamaan myös toimintamalleja ilman ETCS-veturilaitteita ajettaessa. Maastosta ei jatkossa enää voi havaita kulkutietietoja. Myös tasoristeysten ohjaus tulee ainakin osaan varoituslaitteista ETCS:n kautta. Varoitusaika hälytyksen alusta junan saapumiseen tulee olemaan sama riippumatta junan nopeudesta. Tasoristeysten varahälytysosuus on 50 km/t nopeuden mukainen, mistä syystä ainakin näillä alueilla suurin nopeus ilman ETCS:ää tulee olemaan nykysuunnitelmien mukaan 50 km/t. Mahdolliset uudet toimintamallit koskevat ilman ETCS-veturilaitteita kulkevia työjunia ja museokalustoa sekä ETCS:n vikatilanteita. Museokaluston ETCS-kustannukset nousisivat ”sfääreihin”, joten niitä tuskin varustetaan ainakaan laajamittaisesti ETCS-veturilaitteilla.

Raumalla on käynnissä kaupungin sisäinen selvitys siitä, pyritäänkö matkustajajunaliikenteen palauttamiseen vai luovutaanko hankkeesta kokonaan. Tavoiteaikataulu on ollut, että matkustajaliikenne alkaa Rauman ja Tampereen välillä jälleen 1.8.2027. Asia on tarkoitus viedä päätökseen 2025 aikana.

Tahkoluodon radalla huonokuntoinen Kappelinsalmen ratasilta on korvattu syksyllä 2024 uudella sillalla. Myös radan päällysrakennetta on uusittu sillan läheisyydessä. Rata on ollut siksi suljettuna liikenteeltä 29.9.–30.11.2024.

Pönttövuoren vanhan rautatietunnelin huutokauppa päättyi 28.10.2024. Kaksi ostajaa kilpaili tunnelista vielä virallisen huutokaupan päättymisajan kello 16 jälkeen; tarjouksia sai jatkaa niin, että uusi tarjous oli annettava kolmen minuutin kuluessa edellisestä. Huutokauppa päättyi siten vasta klo 18.33. Korkein tarjous oli 299 000 euroa, kun kohteen lähtöhinta oli 12 000 euroa. Lopulliset kaupat Senaatti-kiinteistöt teki huutokaupan voittaneen Sora-Manninen Oy:n kanssa 21.11.2024. Kiinteistökaupassa uudelle omistajalle siirtyi myös noin seitsemän hehtaarin alue, joka on pääasiassa kaavoittamatonta metsämaata. Pönttövuoren tunnelia ei ole suojeltu eikä ole tarkoituskaan suojella esim. muinaismuistolain perusteella.

Seinäjoen uusi asemahalli ja siihen liittyvä liikerakennus avattiin 4.12.2024 klo 10. Samalla vanhan aseman odotustila poistui käytöstä. Uuden aseman kohdalle on tehty alikulkutunneli laitureille.

Oulun uudet turvalaitteet otettiin käyttöön 29.8.2024 ja liitettiin POKA-kauko-ohjausjärjestelmään. Uusia turvalaitteita on otettu käyttöön Oulun henkilö- ja tavararatapihoilla, Nokelan ja Tuiran ratapihoilla sekä Oulunlahdella. Samassa yhteydessä poistui rajoite, joka salli Oulu Nokelan ja Oulu tavaran välillä liikkumisen vain vaihtotyönä. Uudet turvalaitteet mahdollistavat junakulkutiet liikennepaikan kaikkien osien välillä. Oulun asetinlaitteen on toimittanut Siemens, kun viimeaikaisista muista suuremmista ratapihoista Joensuun ja Kuopion on toimittanut Mipro.

Oulun uusi VR FleetCaren pintakäsittelyhalli vihittiin käyttöönsä ja esiteltiin medialle 27.11.2024. Se on toteutettu olemassa olleen Nokelan halliraiteen 327 eteläpäähän eli uutta rakennusta ei tarvittu. Se koostuu peräkkäin olevista esikäsittelyhallista ja kahdesta maalauskammiosta. Maalauskammiot voidaan tarvittaessa yhdistää 65 metriä pitkäksi maalaustilaksi. Hallissa tehtiin ensimmäisenä lukuisia koemaalauksia vanhoille matkustajavaunuille Eifet 25301 (ent. EFit 23507) ja EFiti 23656 (ent. EFit 23532). Ensimmäinen varsinaisesti maalattu yksikkö oli Sm6 7053:n MC1 (”Helsingin pään”) -moottorivaunu 7153.

Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistyksen jännite kytkettiin päälle 11.11.2024. Sähköistystyöt jatkuvat vielä Tornion ja Haaparannan välillä. Hankkeen päätöstilaisuus pidetään Torniossa 27.1.2025.

Rovaniemellä paloi 21.11.2024 entinen VR:n henkilökunnan asuinrakennus. Asema-alueella Senaatin omistama rakennus oli ollut jo pitkään tyhjillään. Palon takia matkustajajunia siirrettiin lähtemään palosta kauempana olleilta lähtöraiteilta ja mm. junien ilmastoinnit pidettiin suljettuina.

Kemijärvelle aletaan 20.12.2024 alkaen ajaa vilkkaimpina lomakausina päiväjuna perjantaisin ja takaisin lauantaisin. Uusien junavuorojen lisääminen jatkamalla Oulu–Rovaniemi-ostojunavuoroja IC 25/IC 24 Kemijärvelle asti edellytti rahoitusta Itä-Lapin kunnilta eli Kemijärveltä, Pelkosenniemeltä, Posiolta, Sallalta ja Savukoskelta. Kunnat rahoittavat junien jatkamisesta Kemijärvelle aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Kuntien rahoitusosuus pienenee lipputulojen kasvaessa. Ostoliikennesopimus Itä-Lapin lisävuoroista on voimassa yhden vuoden; optiona on mahdollisuus jatkaa sopimusta aina vuoden 2030 loppuun asti. Liikenteen aloitus tietää vuosikymmeniin ensimmäistä vakinaisten matkustajajunien kohtausta Misissä, missä yöjunalla 265 on kaupallinen pysähdys ja IC 24:llä vain junakohtauksen takia. Ensimmäisen kerran tämä toteutuu 21.12.2024, ellei liikenteessä ole pahoja poikkeuksia.

Salmivaaran asemarakennus kymmenisen kilometriä Sallan länsipuolella on purettu syksyllä 2024. Rakennus on jo pitkään suunniteltu siirrettävän kesäasuntokäyttöön Posiolle.

Saarijärven liikennepaikan koko päällysrakenne vaihteineen on uusittu alkusyksyllä 2024. Saarijärvi oli jäänyt aiemmin niin Äänekoskelta Saarijärvelle kuin Saarijärveltä pohjoiseen tehtyjen peruskorjausten ulkopuolelle.

Heinolan Jyrängön ratasillan maalauskorjauksen päätöstilaisuus pidettiin 14.11.2024. Sillan maalaustyöt oli aloitettu huhtikuun 2024 alussa. Pituutta tällä 1932 valmistuneella sillalla on 337 metriä.

Korian rautatiesillan 100-vuotisjuhlia vietetään Kymijokipäivänä 2.8.2025. Yleisötapahtumaan on kaavailtu mm. museojunaliikennettä, jokinäytöksiä ja musiikkiesityksiä.

Kymin uusittu matkustajalaituri otettiin käyttöön 30.9.2024. Töiden aikana oli käytössä väliaikainen laituri kakkosraiteen kupeessa (Resiina 3/2024 s. 63–64).

Stora Enson Sunilan yksityisraiteen eli entisen Karhulan–Sunilan Rautatien kaupallinen liikenne päättyi 27.9.2024. Radalla käytössä ollut Move 90 nro 902 kävi heti sen jälkeen pyöräsorvissa Ilmalassa. Veturi tuotiin 30.9.2024 Kymistä Ilmalaan, mutta palautettiin seuraavana päivänä Imatralle.

Pieksämäen uusittu välilaituri otettiin matkustajakäyttöön 30.9.2024. Laiturilla tehtiin vähäisiä viimeistelytöitä vielä lokakuun aikana. Töiden päätteeksi asemalla paljastettiin Kauttakulku-veistos 23.11.2024.

Ylivieska−Iisalmi-radan sähköistyshankkeen valmistumistilaisuus pidettiin Iisalmessa 3.12.2024.

Alapitkälle km:lle 503 on asennettu Tampereen Yliopiston toimesta kesällä 2024 noin 600 metrin säteiseen kaarteeseen voimia mittaavat venymäliuskat sekä laseriin perustuva pyörän ja kiskon kohtauskulman mittausjärjestelmä. Laitteistolla selvitetään varsinkin tavaravaunujen ja radan yhteistoimintaa kaarteessa. Mittauksia jatketaan niin kauan kuin venymäliuskat toimivat.

Otanmäestä aivan Murtomäki–Otanmäki-radan kupeesta hakukoneyhtiö Google ostaa suuret maa-alueet mahdollista tulevaa suurta datakeskusta varten. Toteutuessaan tämä vaikuttaisi merkittävästi Otanmäen palveluihin. Nyt paikkakunnalla toimii Škoda Transtechin vaunutehdas.

Kontiomäki–Pesiökylä-radan nopeus nousi 80 km:iin/t 2.10.2024, jolloin suojastus, turvalaitteet ja kauko-ohjaus otettiin käyttöön. Ristijärvi toimii välisuojastuspisteenä ja Hyrynsalmi sekä Pesiökylä POKA-järjestelmän kauko-ohjattuina liikennepaikkoina.

Nuojuan raakapuuterminaali on suunniteltu avattavan alkuperäisestä aikataulusta hieman myöhässä tammi- tai helmikuussa 2025.

Utasen voimalaitoksen nippu-uittorata on yhä osittain olemassa museoituna. Oulujoki Oy:n radan pituus on ollut noin 200 metriä ja pudotuskorkeus 16 metriä. Nippunosturi sekä funikulaarin kummatkin vaunut ovat nykyään yläasemalla ja katsottavissa Utasentien patosillalta. Ala-asemalla nippuvaunu tyhjentyi ajamalla se Oulujokeen, jolloin nippu lähti uimaan virran mukana eteenpäin kohti seuraavan voimalaitoksen siirtorataa. Funikulaariratoja käytettiin Oulujoen voimalaitosten ohituksiin nippu-uittovuosina eli noin 1963–1982.

Kaitjärvelle pohjoiselle raiteelle km:lle 223+463 on rakennettu syksyllä 2024 raskaan liikenteen monitorointi- eli seuranta-asema. Hanke toteutettiin Kouvola–Luumäki-päällysrakennevaihtoprojektin yhteydessä. Sillä tuotetaan tietoa erilaisen kaluston vaikutuksista radan rakenteisiin. Raiteeseen asennettujen siirtymä- ja kiihtyvyysantureiden lisäksi alusrakenteessa on maanpainemittausanturit. Ympäristöön on sijoitettu tärinämittauslaitteet. Tavoitteena on mitata laitteilla ainakin 10 vuotta.

Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa on esillä Ratajätkät-näyttely 12.10.2024–9.3.2025. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas.

Niiralaan ajettiin 19.11.2024 Pieksämäeltä täysjunallinen seisomaan jätettyjä tavaravaunuja. Aiemmin syksyn mittaan näitä vaunuja on ajettu eri ratapihoilta seisomaan Vartiukseen. Näillä syrjäisillä raja-asemilla on nyt runsaasti käyttämättömiä raiteita. Käyttökelpoista, mutta liikenteestä pois jäänyttä kalustoa ei tällä hetkellä romuteta.

Onttolan tasoristeysonnettomuuden 12.9.1944 uudistettu muistomerkki ja infotaulu paljastettiin 80 vuotta onnettomuuden jälkeen. Junan ja linja-auton yhteentörmäyksessä kuoli 12 sotilasta heti, yksi pari viikkoa tapahtumasta ja muita vielä selvästi myöhemmin.

Uimaharjun ja Kotkan Kotolahden välistä sellujunaa ajettiin lokakuun 2024 alussa koemielessä ”erikoisemmalla” vaunu- ja vetovoimamäärällä. Normaalin 29 vaunun sijaan junissa oli 33 tai 34 Hai-sarjan vaunua. Kokeilun toteuttivat yhdessä VR Transpoint ja Stora Enso.

Tampereen Yliopiston ja Väyläviraston välinen seuraava tutkimusohjelma on nimeltään ”Toimiva ja turvallinen rata”. Tutkimusohjelma on nelivuotinen, 2025–2028. Edellinen nelivuotinen tutkimusohjelma 2021–2024 oli nimeltään ”Nopea sekaliikennerata”.

Liikenteen kulttuuriperinnön vuoden 2025 avustusten hakuaika on 3.3.–16.4.2025 eli totuttua myöhemmin. Avustukset haetaan uudessa haeavustuksia.fi-valtionavustusjärjestelmässä. Keväällä 2025 myönnettävät avustukset on tarkoitettu hankkeisiin, jotka valmistuvat 2026 loppuun mennessä. Hakemusten jättäminen ennen hakuajan alkamista ei ole mahdollista. Avustusten hakuun liittyvää tietoa päivitetään Museoviraston verkkosivuilla https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/kulkuvalineet. Aiemmin liikenne- ja viestintäministeriö myönsi avustuksia liikenteen kulttuuriperintötyöhön vuoteen 2017 asti vuosittain noin 700–800 tuhatta euroa, ja nykyisin Museovirasto pystyy myöntämään vuosittain vastaavaan tarkoitukseen noin 300 000 euroa. Tästä raideliikenteelle myönnetyn tuen osuus on noin neljäsosa.

Suomen Rautatiemuseo jatkaa Väyläviraston tilauksesta rautateiden kulttuuriympäristöjen inventointeja. Huhtikuusta 2025 alkaen työn alle tulee rataosakohtaisten inventointien sijaan joukko suurehkojen ratapihojen selvityksiä. Tämä työ jatkuu kesään 2026. Tehdyt inventoinnit voi ladata Väyläviraston sivuilta.

Suomen Rautatiemuseolla pidetään vanhan kirjallisuuden myyntipäivät 21.1.–2.2.2025. Tarjolla on monipuolista materiaalia, mm. poistossa olevia kaksoiskappaleita. Rautatiemuseopäivää vietetään seuraavan kerran 10.8.2025.

Rautatiemessuja ja -konferensseja pidetään Pohjoismaissa 2025 seuraavasti: Rata 2025 Tampereella 11.–12.2.2025, Train & Rail Tukholmassa 6.–8.5.2025 ja Elmia Nordic Rail Jönköpingissä 7.–9.10.2025.

Koff-raitiovaunu muutetaan syksyllä 2025 Helsingin kantakaupungin raitiotieverkon nostettavalle korkeammalle jännitteelle (600→750 V). Muun vanhan kaluston liikennöinnin estää jännitteen noston lisäksi kapeiden pyöräkertojen käyttökielto uusissa ja uudistetuissa risteysten kohdilta syväauraisissa vaihteissa. Kaikessa vakioliikenteen kalustossa on leveämmät pyöränkehät.

Koskelan nykyinen raitiovaunuvarikko ajettiin 1½ viikon aikana alas 3.12.2024 mennessä liikennöinnin ja kaluston kunnossapitotoiminnan siirryttyä samanaikaisesti vaiheittain uudelle Ruskeasuon varikolle. Koskelan varikon purkutyöt alkavat aikataulun mukaan tammikuussa 2025. Esirakentamistyöt käynnistyivät Koskelan varikon alueella jo kesäkuussa 2024 ja ne jatkuivat marraskuulle saakka. Viereiseen kaarihalliin on rakennettu väistötilat ratakunnossapidon toiminnoille. Koskelaan rakennetaan täysin uusi raitiotievarikko tulevaisuuden kalusto- ja liikennöintitarpeita varten.

Kivikon ratakorjaamo valmistunee ja tuotanto käynnistynee siellä keväällä 2025. Korjaamo toimii nyt em. väliaikaisissa tiloissa Koskelassa.

Kaupunkiliikenne Oy:n uusi raivausauto RA1 otettiin vakiokäyttöön 16.9.2024. Uusi auto on entistä huomattavasti raskaampi. Ihmetystä on herättänyt sen hälytyslaitevarustuksen puuttuminen. Auto joutuu esimerkiksi ajamaan onnettomuuspaikalle muun liikenteen seassa. Autossa on Scanian alusta ja Sauruksen kori.

Vantaan raitiotie sai toteutuspäätöksen Vantaan kaupunginvaltuustossa 21.10.2024. Sitä ennen hanke sai valtion rahoituksen 23.9.2024 hyväksytyssä MAL-sopimuksessa. Valtio solmii MAL-sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Valtio rahoittaa Vantaan ratikan rakentamista noin 144 miljoonalla eurolla. Rahoitusosuus on toivottua pienempi, mutta lisäksi valtio luovuttaa Vantaan kaupungille rakentamismaata. Vantaan kaupunki saa valtiolta Jokiniemessä sijaitsevan Hakkilan radan alueen ja Santaradan päässä Hakkilassa olevia maa-alueita. Mainittakoon, että nykyisen hankkeen edeltäjä Vantaan Raitiotieliikenne Oy perustetiin tammikuussa 1989.

Ilmailumuseon uudisrakennushanke Vantaan Aviapoliksessa saa raitiotiepysäkit viereensä. Uuden museon kaavaillaan valmistuvan 2027.

Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyi raitiotien rakentamisen 21.10.2024 eli samana päivänä kuin Vantaakin.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Ratikan jatkorakentamisen ensimmäisen vaiheen 21.10.2024 eli samana päivänä kuin Vantaa ja Pirkkala tekivät raitiotiepäätöksensä. Tavoitteena on, että Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssi aloittaa rakentamisen osuuksilla Sorin aukio–Partola sekä Kaupin kampus–Niihama joulukuun 2024 alkupuolella.

Tampereen Lentävänniemen ratikkajuhlaa vietetään 4.1.2025 klo 15–19. Santalahden ja Lentävänniemen Pyhällönpuiston välillä liikennöivät juhlaratikat. Normaali liikenne Pyhällönpuistoon alkaa 7.1.2025. Pyhällönpuiston päätepysäkin yhteyteen on asennettu Pyhällönpuiston eliöt -niminen taideteos.

Tampereen Raitiotie Oy ja Škoda Transtech Oy allekirjoittivat 25.9.2024 sopimuksen 10-metristen lisämoduulien tilaamisesta nykyisiin 37-metrisiin raitiovaunuihin. Vaunun lisäosien hankkiminen on vaunutilauksen optio ja se toteutetaan kaksivaiheisena.

Turun Kakolanmäen funikulaarissa on ollut paljon vikoja. Radan historian pisin käyttötauko, 48 päivää, syntyi, kun se oli pysähdyksissä 20.9.–6.11.2024. Seuraava vika oli 10.–11.11.2024. Funikulaarin varaosien toimituksessa italialaiselta Leitnerilta on ollut suuria viivästyksiä. Funikulaarin viiden vuoden takuuaika päättyi toukokuussa 2024.

Lentävä Kalakukko, suomalaisen rautatiemusiikin klassikko, sai 19.6.2024 uuden julkaisun. Tuolloin vuoden 2013 tangokuningatar Heidi Pakarinen julkaisi sen. Esa Pakarinen esitti Toivo Kärjen säveltämänä ja Reino Helismaan sanoittamana sen ensi kerran 1951. Hän levytti kappaleen aikanaan peräti viisi kertaa uudelleen, viimeisen kerran 1988. Uusimmassa versiossa alkuperäissanoitukseen on yhdistelty latinalaisrytmejä. Alkuperäissanoilla kappaleen on rautatieläiskuorojen ja -orkesterien lisäksi julkaissut myös kuopiolainen Verjnuarmu-metalliyhtye 2012. Harva rautatieharrastajakaan tietää, että Helismaa sanoitti Kalakukon uudelleen ja Esa Pakarinen levytti muuttuvaa rautatietä peilaavan kappaleen Lentävä Kalakukko 2 vuonna 1970. Siinä kerrotaan mm. Lentävän Kalakukon joutumisesta Riihimäen sivuraiteelle. Laulusta on tehty uudelleen sanoitettuna myös kauemmas alkuperäisestä vievät versiot Lentävä Puliukko (Bat & Ryyd 1991) ja jääkiekkojoukkue Kalpan maalilauluksi tehty Lentävä Kalpan Ukko (Turmion Kätilöt 2012).

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Suomenlahden alittava yksityinen rautatietunneli Tallinnaan ei ole valmistunut joulukuussa 2024. Vielä kesällä 2021 yksityisen hankkeen vetäjä kertoi ratayhteyden avattavan liikenteelle jouluaattona 2024. Se, kuten myös toinen valtiollinen ja kunnallinen tunnelivaihtoehto, ovat todellisuudessa lähinnä vain keskusteluasteella.

Tallinnan johdinautoliikenne loppui toistaiseksi 31.10.2024 (Resiina 3/2024 s. 71). Viimeiset vuorot ja hallivuorot toki ajoivat liikennevuorokauden loppuun hieman seuraavan vuorokauden puolella. Viimeiset johdinautolinjat olivat 1 Kaubamaja–Mustamäe, 3 Kaubamaja–Mustamäe, 4 Balti jaam–Keskuse ja 5 Balti jaam–Mustamäe. Kalustopulan takia osa linjan 4 vuoroista ajettiin jo dieselbusseilla. Koska johdinautoilla ja tavallisilla busseilla (myös raitiovaunuilla) oli samoja linjanumeroita, korvaavissa dieselbusseissa oli erilaisia tapoja kertoa kyseessä olevan johdinautolinja. Uudet dieselbussilinjat numeroitiin 80-sarjaan: 1→81, 3→83, 4→84, 5→85. Aluksi niissäkin käytettiin lisäkilpiä kertomaan, että kyseessä on entinen johdinautolinja.

Venäjä

Sortavalan seudulla on ollut vuoden 2024 matkailukausina samanaikaisesti lämpimänä neljäkin höyryveturia, joista kaksi sarjaa Л (L), yksi С^У (S^U) ja yksi 9П (9P). Sortavalan satamaradalla on käytetty jopa tätä С^У-sarjan pikajunaveturia aiemman tankkiveturin sijasta. Sortavalan veturitalleille tehtävän rautatiemuseon rakennustyöt etenevät tasaisesti, osa pilttuista on jo valmiina. Sortavalan veturit korjataan edelleen Pietarissa, minne niitä on ajoittain ajettu veturijunina. Sortavalaan on ilmestynyt myös panssarijunan kopio, jonka edessä on kylmänä Э^Р (E^R) -veturi.

Ruotsi

VR Sverige AB on voittanut Öresundstågin ostoliikennesopimuksen Etelä-Ruotsissa. Sopimuksen mukainen liikennöinti alkaa joulukuussa 2025 ja jatkuu vuoden 2030 loppuun. Sopimus sisältää myös junakaluston kunnossapidon. Nämä nopeat, osittain kaukojunatyyppiset taajamajunat kulkevat rataosilla Kööpenhamina–Malmö–Göteborg, Lund–Alvesta–Kalmar ja Hässleholm–Karlskrona. Liikenteessä käytetään junia, joiden tyyppimerkintä on Ruotsissa X31K ja Tanskassa ET. Kaikki tehdyt 111 junaa ovat Öresundstågin liikenteessä. Junien suurin nopeus on 180 km/t. Kaikissa junissa on 1. ja 2. luokka. VR ostaa junien kunnossapitopalvelun kunnossapitoyhtiö Mantena Sverige AB:ltä. Liikenteen tilaaja on Öresundståg AB, joka on kuuden alueen – Blekingen, Hallandin, Kronobergin, Skånen, Kalmarin ja Länsi-Götanmaan – yhdessä omistama yhtiö.

VR on ilmaissut kiinnostuksensa yöjunaliikenteeseen Göteborgista Uumajaan ja Duvediin Jämtlantiin. SJ lopetti markkinaehtoisen Uumajan liikenteen 15.12.2024 ja lopettaa Duvedin liikenteen huhtikuussa 2025. Sen sijaan Tukholmasta Luulajaan, Kiirunaan ja edelleen Narvikiin yöjunaliikenne on ostoliikennettä ja sen puolestaan SJ aloitti 15.12.2024 norjalaisen Vy Tågin luopuessa liikenteestä.

Tukholman ja Uppsalan välinen taajamajunaliikenne jatkui 15.12.2024 määrältään ennallaan, koska Mälardalstrafik otti haltuunsa SJ:n peruman kapasiteetin. Matkustajilla on valittavanaan sama määrä lähtöjä kuin aiemminkin. Junat kulkevat puolen tunnin välein ja ruuhkaliikenteessä vielä useammin. SJ ilmoitti 27.8. lopettavansa Tukholman ja Uppsalan välisen taajamajunaliikenteen 15.12.2024 alkaen.

Ruotsissa pyritään kiihdyttämään ETCS:n rakentamista niin, että se olisi valmis koko valtion rataverkolla 2042. Nykytahdilla se olisi valmis vasta 2070.

Tanska

Järjestyksessä 32. kansainvälinen kenttäratatapaaminen (Internationales Feldbahntreffen) järjestettiin Tanskassa Hedehusenessa 10.–13.10.2024. Sinne kokoontui 120 henkeä ympäri Eurooppaa. Painopiste tapahtumassa on raideleveyksillä 600…750 mm. Tällä kertaa isäntäradan raideleveys oli 700 mm, mikä tietysti rajoitti vierailevan kaluston käyttöä. Toisaalta tapahtumaan tuli runsaasti liikkuvaa kalustoa Hollannista asti, koska siellä nimenomaan raideleveyttä 700 mm on käytetty runsaasti. Tapahtumassa vaihdettiin tietoja eri ratojen ja maiden välille, ja jopa hierottiin ratojen välisiä kalustokauppojakin. Suomesta edustajat olivat Roberts Sands Järnvägiltä ja Suomen Kirkonkellomuseon radalta. Seuraava IFT järjestetään Ramsenissa Saksassa 9.–12.10.2025 ja sen jälkeen Englannissa 2026.

Kööpenhaminan S-bane siirtyy kokonaan DSB:n vastuulle 2027. Tällä varmistetaan, että kalusto ja infra toimivat yhteen siirryttäessä seuraavan sukupolven juniin ja automaattiliikenteeseen. Jatkossakin Tanskan rataverkonhaltija Banedanmark tekee S-banen infran töitä, mutta kokonaiskoordinointi ja vastuu ovat operaattorilla eli DSB:llä.

DSB:n kaukoliikennekalusto uudistuu perusteellisesti lähivuosina. Jo toimituksessa olevat tulevaisuuden ”lippulaivat”, Alstomin valmistamat IC5-sähkömoottorijunat, korvaavat 2027–2029 nykyiset kuminokkaiset jo noin 40-vuotiaat IC3-dieseljunat sekä ongelmalliset IC4-dieseljunat. Ratojen sähköistyksen eteneminen mahdollistaa siirtymisen sähkökalustoon. Lisäksi 2025 alkaen Talgon valmistamat vaunustot korvaavat DB:ltä lainatut IC1-vaunut lähinnä Kööpenhaminan ja Hampurin välisessä liikenteessä. Molemmat hankkeet etenevät alkuperäisistä aikatauluista jopa vuosia myöhässä.

Norja

Lentokenttäjunayhtiö Flytoget siirretään kansallisen rautatieyhtiö Vy:n (entinen NSB) tytäryhtiöksi 1.1.2025 alkaen. Se liitetään kokonaan osaksi Vy:tä 2028 ja toiminta jatkuu Vy:n luvilla. Flytogetin liikkuva kalusto eli 16 sarjan 71 junaa ja kahdeksan sarjan 78 junaa siirtyvät silloin kansalliselle kalustoyhtiölle Norske togille.

Norjan ja Ruotsin välisistä rajan ylittävistä neljästä radasta viimeinenkin, eli Hellistä Storlieniin Ruotsiin vievä rata, avataan sähköliikenteelle joulukuussa 2025. Se tapahtuu samanaikaisesti, kun Ruotsin puolella Storlieniin liikennöivä Norrtåget siirtyy VR Sverigen hoitamaksi. Yhteyden uudet aikataulut ovat suunniteltavina.

Euroopan rajuilmat ja rautatiet

Rajuilmat ovat koetelleet loppukesällä ja syksyllä varsinkin alppimaiden rataverkkoja. Sveitsissä Brienzin kaupunki kärsi suuria vahinkoja 12.8.2024 ja mm. hammasrata Brienzistä Rothornille avataan uudelleen vasta keväällä 2025. Brienzin kautta kulkeva tärkeä rata Interlakenista Meiringeniin pysyi poikki 25.11.2024 asti. Itävallassa 15.9.2024 rankkasateet ja Tonavan tulvat pysäyttivät kokonaan Wienin rautatieliikenteen. Liikennettä saatiin rajoitetusti käyntiin 18.9.2024 mm. Wienin ja Salzburgin välillä. Uudehko nopea rata Wienistä St. Pölteniin on tarkoitus saada korjattua 15.12.2024 mennessä, siihen asti liikenne kulkee poikkeusaikatauluilla vanhaa rataverkkoa. Ongelmat heijastuivat laajalti Eurooppaan yöjunaliikenteeseen, jota Itävallan ÖBB suurelta osin hoitaa; kalustoa ei mm. saatu normaaliin tapaan huoltoihin Wieniin. Lokakuun lopussa valtavat rankkasateet koettelivat Espanjassa Valencian seutua. Lähiliikenteen lisäksi reitit Valencia–Alicante–Murcia, Valencia–Albacete–Alcázar de San Juan, Valencia–Teruel ja Valencia–Barcelona katkesivat jopa useaksi viikoksi. Pohjoisempana Tanskassa 23.8.2024 junien nopeudet pudotettiin kaikilla metsäalueilla 60 km:iin/t. Puita kaatuikin radoille ja nopeusrajoituksesta huolimatta yksi IC-juna törmäsi puuhun. Lisäksi tietyille kriittisille silloille asetettiin 80 km/t nopeusrajoitus.

Saksa

Raideliikennealan suurtapahtuma InnoTrans järjestettiin Berliinissä syyskuussa 2024 nyt neljännentoista kerran. Kävijöitä oli runsaat 170 000 eli enemmän kuin koskaan tapahtuman historiassa. Aiempi ennätys vuodelta 2018 oli 153 400 kävijää. Näytteilleasettajia oli tällä kertaa 2940. Sisänäyttelyhalleja oli käytössä huikeat 42 ja ulkonäyttelyraiteita 3½ km. Rautateiden kalustoyksiköitä oli ulkoalueella yhteensä 133. Samalla voitiin juhlia Berliinin rautatienäyttelyiden 100-vuotista historiaa. Kaupungissa järjestettiin syksyllä 1924 maailmanlaajuisesti tunnetuksi tullut Seddinin rautatietekninen näyttely (Eisenbahntechnische Austellung). Tämänkertainen InnoTrans-näyttely avattiin Seddinin avauspäivästä 24.9.1924 aivan tasan 100 vuotta myöhemmin. Sata vuotta aiemmin Berliinin Seddinin järjestelyratapihalla oli esillä noin 120 veturia edustaen niin höyry-, sähkö- kuin moottorivetureita ja mitä erilaisimpia raideleveyksiä. Tavaravaunuja oli esillä noin 140. Kalustoa oli siis enemmän kuin nyt. Myös kävijöitä oli silloin enemmän, nimittäin runsaat 370 000; toki näyttely oli silloin avoinna suurelle yleisölle, mutta nyt vain ammattilaisille. InnoTrans järjestetään seuraavan kerran Berliinissä 22.–25.9.2026.

Deutsche Bahn -konserniin kuulunut DB Schenker myydään tanskalaiselle DSV:lle huimalla 14,3 miljardin euron kaupalla. Kaupan on tarkoitus toteutua 2025 aikana. Suomessa DB Schenker on aiemmin ostanut mm. Kiitolinjan 2012 ja Vähälän 2021. DB Schenker ja DSV ovat olleet suurin piirtein samankokoisia: työntekijöitä edellisellä on ollut 76 000 ja jälkimmäisellä 73 000. Liikevaihto on ollut vastaavasti 19,1 ja 20,2 miljardia euroa.

Rügenin saarella kapearaiteisen Putbus–Göhren-radan suuri varikkoinvestointi on valmistunut. Viimeistenkin varaosasiirtojen jälkeen vanha huonokuntoinen varikko pääosin puretaan talvella 2025. Radalla on 10 höyryveturia, joilla hoidetaan päivittäistä ympärivuotista liikennettä. Toukokuun alusta marraskuun alkuun ajetaan koko ajan kolmella junarungolla ja talvella kahdella. Liikennepituus on 27 km, josta kolme kilometriä on kolmikiskoraidetta raideleveyksillä 750 + 1435 mm.

Brockenin vuorella, jolle liikennöi Harzin pääosin höyryveturivetoinen kapearaiteinen rautatie Harzer Schmalspurbahnen (HSB), syttyi 6.9.2024 laaja metsäpalo. Syttymispisteitä oli radan varressa kahdeksan. Palo levisi kuivassa maastossa nopeasti 1,7 km:n pituiseksi ja 200 metrin levyiseksi. Se saatiin lopullisesti sammutetuksi vasta 11.9.2024. Liikenne radalla voitiin aloittaa uudelleen seuraavana päivänä. Sammutustöissä oli palokuntien ja armeijan lisäsi kaksi palojunaa, neljä lentokonetta ja kahdeksan helikopteria. Vaikka palon alkamissyytä ei ole voitu varmasti osoittaa, ovat viranomaiset määränneet, että varoitustasolla 4 radalla saa liikennöidä vain dieselkalustolla ja tasolla 3 on liikennöinnistä höyryvetureilla aina erikseen sovittava ympäristöviranomaisten kanssa.

Veturinvalmistaja Schöma jätti konkurssihakemuksen 8.10.2024. Yhtiö on erikoistunut teollisuus- ja kapearaidekaluston valmistukseen. Schöma perustettiin 1930. Christoph Schöttlerin erottua isänsä yrityksestä Diepholzer Maschinenfabrik Fritz Schöttler (DIEMA) tuotevalikoimaa koskevien mielipide-erojen vuoksi hän perusti DIEMAn entisiin tiloihin oman konetehtaan, Christoph Schöttler Maschinenfabrik GmbH:n. Hän käytti alun perin lyhenteenä SCHÖMAG, joka muutettiin muutamaa vuotta myöhemmin Schömaksi. Yhtiöstä tuli pian tärkeä kevyen rautatiekaluston, kaivosrautateiden, kapearaiteisten moottorivetureiden ja ratatyökoneiden valmistaja. Yrityksessä on ollut loppuvaiheessa 95 työntekijää, joiden palkat on turvattu 2024 loppuun asti.

Itävalta

Yksi tärkeimmistä Itävallan etelä–pohjois-suuntaisista rautatieyhteyksistä eli Tauern-rata on poikki 18.11.2024–13.7.2025, koska 8371 metriä pitkä Tauern-tunneli Bad Gasteinin ja Mallnitz-Obervellachin välillä peruskorjataan. Ratatöitä tehdään myös muissa paikoissa Schwarzach-St. Veitin ja Villachin välillä. Yöjunat, tavarajunat ja osa päiväjunista ajetaan muita reittejä. Päiväjunille on myös useita korvaavia bussireittejä.

Puola

Vakituinen höyryliikenne Wolsztynin varikolta jatkuu edelleen. Koska tällä hetkellä käytössä on vain yksi höyryveturi, Pt47, on sen rikkoontuessa varauduttava dieselkorvauksiin. Höyryvarikolla on myös mahdollista majoittua.

Ranska

Uusi suurnopeusjunaoperaattori Proxima on allekirjoittanut 850 miljoonan euron sitovan tilauksen Alstomin kanssa kahdestatoista kaksikerroksisesta suurnopeusjunasta. Proxima suunnittelee liikennöivänsä Pariisista Bordeaux'hin, Rennesiin, Nantesiin ja Angersiin 2028 alkaen.

Iso-Britannia

Darlingtonissa, joka on mm. työttömyyden vaivaamaa aluetta, panostetaan nyt valtavasti tuleviin rautateiden 200-vuotisjuhliin ja samalla matkailun kehittämiseen. Juhlatapahtumat alkavat maaliskuussa ja päättyvät marraskuussa 2025. Yleisen ja samalla veturivetoisen rautatieliikenteen katsotaan alkaneen, kun Pohjois-Englannissa Stocktonin ja Darlingtonin välinen rata avattiin liikenteelle 27.9.1825. Toki aikaiseminkin kaivosratoja ja muita materiaaliratoja oli, mutta ne olivat jonkun laitoksen omaan logistiikkaan tarkoitettuja. Juhlia on laajasti ympäri Britanniaa, vaikka päätapahtumat ovatkin ensimmäisen radan toiminta-alueella. Niitä järjestetään tunnuksen Railway 200 alla.

Ukraina

Ukrainan rautatiet (UZ, Ukrzaliznytsia) on saanut käyttöön ensimmäisen modernisoidun 620M-sarjan moottorivaunun ja asettanut sen liikenteeseen Ivano-Frankivskin ja Vorokhtan välille. Modernisointi tehtiin valmistaja PESAn tehtaalla Puolassa. Ukrainalaisilla kuitenkin on tavoite saada työhön tarvittavat kyvykkyydet itselleen. UZ:n mukaan 14 moottorivaunusta vain kaksi on ollut ajokuntoisia.

Heti Venäjän hyökkäyssodan alusta perustettuja ”voittamattomuuden pisteitä”, eli paikkoja, joissa voi ladata sähkölaitteita, tarjotaan kuumaa juotavaa, lämmin oleskelupaikka ja internetyhteys, on tällä hetkellä 96 rautatieasemalla ympäri Ukrainaa. Vain maan itäisimmillä alueilla näitä pisteitä ei voida ylläpitää välittömien vaarojen vuoksi. Pisteistä 40 tarjoaa erityisiä oleskelutiloja ja virikkeitä lapsiperheille.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Anders Järvenpää, Janne Karresuo, Kari Kemppainen, Vertti Kontinen, Timo Koskela, Petteri Kumpulainen, Timo-Pekka Lange, Roope Lehtinen, Hannu Matikka, Matti Mustola, Teppo Niemi, Markku Nummelin, Samuel Pajunen, Jorma Rauhala, Antti Roivainen, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Tapio Sänkiaho, Lasse Tauriainen, Simo Toikkanen, Petri Tuovinen, Juha Vuorinen ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!