TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.11.2024–31.1.2025

 Uudet rekisteröinnit:

• 3 Dr19 (92 10 2102 853-2, 92 10 2102 854-0 ja  92 10 2102 855-7)

 Romutukset:

• 3 Etv-sr
• 2 Tnv-sr

 Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2025.

Sr1 3029 siirtyi 12.11.2024 omia aikojaan Kotkan asemalta satamaan ajaen yhden vaihteen auki. Tapahtuma-aikana paikalla oli jännitekatko.

Sr1 3073 vikaantui 18.12.2024 klo 8.15 Peräseinäjoelle tullessaan niin, että sen vetämän junan T 3224 perä jäi vaihdekujaan. Tämä aiheutti mittavia myöhästymisiä junille S 35, IC 21, IC 20 ja IC 36. Tavarajuna saatiin sivuraiteelle IC 21:n avustamana. Junasuma purkautui kello 11:n jälkeen, mutta myös IC 41 ja IC 23 kärsivät vastaantulijoista. IC 21 ja S 35 olivat esimerkiksi Seinäjoen lähdöstä myöhässä 183 minuuttia. Junien myöhästelyt aiheuttivat niiden kääntöjä poikkeuksellisissa paikoissa ja siten myös bussikorvauksia. IC 21 kääntyi Vihannissa junaksi IC 26 ja S 35 puolestaan Tervolassa junaan S 28.

Sr1 3090 ja junan vaunut vaurioituivat lievästi 21.12.2024, kun henkilöauto ajoi Iisalmesta Ylivieskaan matkanneen junan H 491 veturin kylkeen Leppisaaren tasoristeyksessä Komussa klo 9.22. Juna saatiin siirrettyä 10 km/t nopeudella Pyhäsalmelle puolilta päivin. Jatkosiirto Ylivieskaan ja edelleen Ouluun oli alkuillalla. Loppupäivän radan matkustajajunavuorot korvattiin bussilla.

Sr3 3303 sai vain pintanaarmuja 6.1.2024 klo 18.50 Ristikarintiellä Alholmassa, kun henkilöauto ajoi Kokkolasta Alholmaan matkanneen Vet 11420:n eteen. Autonkuljettaja selvisi tarkastuskäynnillä terveydenhoidossa.

Sr3 3367 ja 3368 hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 16.1.2025. Vetäjänä junassa Vet 11634 toimi Dv12 2508.

Sm4-junien matkustajainformaatiojärjestelmän uusinta (Resiinat 1/2024 s. 48 ja 53 2/2024 s. 53) on tehty kaikkiin yksiköihin. Viimeisenä muutostyöstä palasi liikenteeseen 6329+6429 ystävänpäivänä 14.2.2025. Muutosvaiheen kytkentärajoituksista kertonut huutomerkkilappu poistetaan tämän jälkeen tuulilaseista.

Sm4 6406:sta (M-vaunu) poistettiin Arlan mainosteippaukset viikolla 8/2025.

Sm6 7053 eli entinen Allegro hinattiin uudestaan maalattuna Oulusta Ilmalan ratapihalle 2.–3.1.2025 junana MV 10310. Vetäjänä oli Sr2 3246. Juna maalattiin VR FleetCaren Oulun uudessa pintakäsittelylaitoksessa. Oulussa juna sai alustaan harmaan värin, runkoon valkoisen ja päätyvaunuihin vihreät päädyt; muu värimaailma tehdään teippaamalla Ilmalassa. Seuraavana Ilmalasta maalaukseen Ouluun hinattiin 6.–7.1.2025 Sm6 7054 aikataululla MV 10309. Vetäjänä oli Sr1 3028. Sm6-junien ennakoidaan tulevan uudelleen kaupalliseen liikenteeseen joulukuussa 2025.

Sm7-junista kaksi tuodaan Suomeen kevään 2025 aikana, kolmas keskikesällä ja neljäs loppukesällä. Talven mittaan mm. VR:n veturinkuljettajia on käynyt Sveitsissä tutustumassa junan ajopöytään ja muihin komponentteihin.

Dr19 2853, 2854 ja 2855 hinattiin Hangosta Tampereelle 5.12.2024. Junan Vet  1337 vetäjänä oli Dv12 2640.

Dv11 1805:n käyttökunnostus etenee Veturimuseossa Toijalassa. Tekniikassa on ollut joitain haasteita johtuen kahden eri veturin eli 1805:n ja 1818:n kokoonpanosta ja yksilöihin tehdyistä muutoksista työkäytön aikana. Museoveturi koostuu molempien veturien osista. Veturin sähkö- ja ilmapuoli on kytketty ja myös Deutz A2L514 -apumoottorin kunnostus on pienin säädöin valmis. Veturin suunniteltu rekisteröintinumero on pohdintojen jälkeen 1805. Yhtenä merkittävänä syynä on veturin väritys, joka halutaan pitää vihreänä. Veturia 1818 ei tietojen mukaan maalattu enää vihreäksi. Tällä hetkellä museolla on etsinnässä alkuperäiset maalauspiirustukset, jotta veturi voidaan maalata kokonaisuudessaan oikeanlaiseen ulkoasuun. Veturin kunnostus liittyy Akaa-juna-hankkeeseen, jossa Toijalaan kootaan 1950-luvun asuinen liikkuva museojuna. Junan kalustona toimisivat veturit Vr2 ja Vr11 (eli Dv11), matkustajavaunuina EFi ja Ei sekä huoltovaunuina ja rekvisiittana Gb- ja M-vaunut. Junalla ajettaisiin erityisesti Valkeakosken radalla, mutta myös mm. Humppilaan.

Dv12-vetureita on parhaillaan myynnissä VR:n järjestämässä huutokaupassa kahdeksan ja Dr16-vetureita yksi. Yritysten ja yhdistysten tuli ilmoittautua suljettuun huutokauppaan tammikuun 2025 loppuun mennessä. Huutokauppa päättyy huhtikuun 2025 lopussa. Edellisessä huutokaupassa keväällä 2024 saatiin kaupaksi vain toinen (nro 2811) myynnissä olleista kahdesta Dr16-veturista (2813 jäi myymättä), eikä ainuttakaan kolmesta Dv12-veturista (2634, 2646 ja 2732). Myymättömät neljä veturia ovat nyt uudelleen ostettavina viiden myytäviksi tulleen muun Dv12-veturin (2551, 2607, 2620, 2640 ja 2731) ohessa. Huutokauppa eroaa edellisestä joiltakin osiltaan oleellisesti. Huutokauppaan ilmoittautuessa varmistetaan, että ostajakandidaatin tarkoituksena on rautatieoperointi Suomessa. Lähtöhinnat ovat nyt edellistä huutokauppaa maltillisempia. Myös varaosien ja kunnossapitopalveluiden hankkimiseen on mahdollisuus.

Dm 7 4185, 4209 ja 4215 sekä EFiab 11599 siirrettiin 3.1.2025 Haapamäeltä talvehtimaan Seinäjoen lämpimiin veturitalleihin. Talven aikana kalustolle tehdään huoltoja, joita Haapamäellä ei voitaisi tehdä. Keväällä kalusto siirretään takaisin Haapamäelle.

Dm12 4403 törmäsi junassa H 428 Kolhossa Kolho Oy:n tasoristeyksessä 19.12.2024 auravalliin ja vaurioitui niin, että se jouduttiin korvaamaan Kolhosta Tampereelle linja-autolla. Myös kiskobussin JKV-laite vaurioitui. Moottorivaunu ajettiin ilman matkustajia Tampereelle.

Dm12 4408 vaurioitui 19.12.2024 klo 14.15, kun traktorin keula-aura osui Parikkalasta Savonlinnaan matkanneeseen junaan H 745 Saramäen vartioimattomassa tasoristeyksessä Kerimäellä. Moottorivaunun automaattikytkin vaurioitui pahoin, minkä lisäksi vaunusta irtoili osia. Loppupäivän Savonlinnan radan matkustajajunavuorot korvattiin bussilla.

Hv1 554 eli Riihimäen muistomerkkiveturi palautetaan alkuperäiselle paikalleen Paloheimonkadulle. Veturi oli siellä jo 1970 alkaen 2013 asti, jolloin se siirrettiin kunnostukseen kaupungin varikolle. Se on ollut suojassa Riihimäen veturitallissa vuodesta 2020. Veturille on suunniteltu katosta.

Hr1 1003 eli Haapamäellä oleva Ukko-Pekka on tarkoitus siirtää näytteille Suomen Rautatiemuseon raiteistolle Hyvinkäälle. Tällä halkaistulla veturilla esitellään yleisölle höyryveturin tekniikkaa.

Hr1 1016:n brittiläinen omistaja David Buck menehtyi 80-vuotiaana 24.8.2024. Hän oli ostanut veturin vuonna 2007 ja perusteellisen kunnostuksen jälkeen otti sen ajoon tilansa 1524 mm raideleveyden radalla 2013. Hän antoi veturille nimen Lady Patricia vaimonsa etunimen mukaan. Veturi on suurin Iso-Britanniassa tällä hetkellä oleva käyttökuntoinen veturi. Buckilla oli tilallaan myös 1435 mm:n rata, jolla on kaksi käyttökuntoista höyryveturia. Hautajaisissa 16.9.2024 kaikki kolme olivat lämpiminä ja yksi niistä seurasi ruumisautoa David Buckin viimeisellä matkalla. Davidin tytär ja muu perhe jatkavat vetureiden ylläpitoa.

Tv1 933 on tarkoitus siirtää 2025 Toijalasta Hyvinkäälle kunnostettavaksi. Sille tehdään mm. kattilan täystarkastus sekä muita korjauksia. Työn alle tämä tulee vasta aiempien projektien jälkeen.

Tr1 1037 ja Fo 22531 eli Kurikan asemalla oleva muistomerkkijuna saatiin kokonaan katoksen alle 3.12.2024, kun katoksen jatkotyöt valmistuivat.

VR:n museokalusto, joka on Suomen Rautatiemuseon alueella, Hyvinkään konepajan alueella ja Riihimäellä, on siirtynyt 18.12.2024 Rautatiemuseon säätiölle. Tähän kuuluu mm. Valtteri-juna. Rautatiemuseon säätiö päätti 10.12.2024 ottaa kaluston vastaan kuukausien taustaselvitystyön jälkeen. VR myy muun museokaluston eri toimijoille. Sitä on mm. Haapamäellä, jonkin verran Hyvinkään konepajan alueella sekä yksittäisissä paikoissa ympäri maata. Rautatiemuseo hankkii sille siirtyvän liikennekäytössä olevan kaluston kunnossapidon ja liikennöinnin eri toimijoilta. VR:n tavoitteena on irrottautua kaikesta museokalustostaan ja myös muistomerkkivetureista.

X40-junien tuonti Ouluun jatkui 12.2.2025 prototyyppijunan hyväksynnän jälkeen. VR FleetCare täyskorjaa nämä Ruotsin SJ:n moottorijunat.

EMMA-radantarkastusvaunu Ttr1 51 siirtyi 17.1.2025 Swecolta Porvoon Museorautatie ry:n omistukseen. Vaunulla on mahdollista tehdä jatkossakin radan geometrian mittauksia. Sillä on yhä Digiradan vihreä väritys.

Matisa R 24 -sepeliaura toimitetaan Destia Rail Oy:lle keväällä 2025. Viisiakselinen kaksiosainen kone edustaa uusinta sepeliaurateknologiaa.

Tnv-sr 911002-4 eli GRK:n (alkuaan Eltel Networksin) työvaunu ELMER romutettiin Kontiomäellä viikolla 49/2024.

Unio-dieselveturi (1162/1977) tuotiin Leipzigin läheltä Saksasta 4.12.2024 Lapinjärvelle, missä sillä ajettiin ensimmäiset koeajot jo joulukuussa. Romanialaisen Satu Mare Unio Worksin valmistama veturi on tyyppiä LD-45N. Se on palvellut DDR:ssä, jonne veturityyppiä hankittiin 1970-luvulla. Veturin paino lisäpainoineen on lähes kahdeksan tonnia ja suurin nopeus 12,3 km/t. Raideleveys on 600 mm. Tämä yksilö hankittiin Rügenin saarelle Ketelshagenin tiilitehtaalle (VEB Ziegelwerk Ketelshagen/Rügen). DDR:n romahdettua tehdas yksityistettiin Eiko Reins GmbH:ksi, mutta laitos suljettiin jo 1992. Tämän jälkeen veturi oli kymmenkunta vuotta kenttäratakokoelmassa Putbusin rautatieasemalla. Sieltä se päätyi romukauppiaalle Greifswaldiin, josta se pelastettiin takaisin käyttöön Leipzigin lähelle erään kauppapuutarhan radalle. Kyseessä on ensimmäinen Suomeen hankittu romanialaisvalmisteinen veturi. Seuraavaksi Lapinjärvelle saapui Saksasta 29.1.2025 kaksi alun perin puolalaista 600 mm raideleveyden raskasta sokerijuurikaskuljetusvaunua.

VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy:n toiminta alkoi Hyvinkään konepajan entisissä tiloissa 1.12.2024 alkaen. VIS-SKT:n ensimmäinen tuotantotyö alkoi 7.12.2024, kun ArcticRail Oy:n Hkb-vaunu 134078-5 tuotiin halliin sulamaan vaunun peruskorjaustyön aloittamista varten.

Freight Car Finland Oy on 29.7.2024 perustettu jämsäläinen yritys, joka suunnittelee rautatiekaluston valmistuksen aloittamista Kaipolassa. Yhtiön tavoitteena on tuoda markkinoille älykäs tavaravaunuteli, jonka raideleveys on muuteltavissa.

VR FleetCaren varikkoja on tällä hetkellä (2025 alussa) Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Kouvolassa, Pieksämäellä ja Joensuussa. Ns. satelliittivarikkoja on Porissa, Haminassa ja Imatralla. Palvelukonepajat ovat Helsingissä ja Pieksämäellä ja projektikeskus on Oulussa.

VR FleetCare sai marraskuussa 2024 tilauksen Norjan ratainfranhaltijalta Bane NORilta, Norjan Puolustusmateriaalihallinnolta ja Ruotsin Puolustusvoimilta uusien 6-akselisten raskaskuljetusvaunujen suunnittelusta ja sarjavalmistuksesta raideleveydelle 1435 mm. Vaunun suunnittelu käynnistettiin heti. Tehty sopimus julkistettiin 20.12.2024. Hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää NATO-vaatimusten mukaisen arktisen liikenteen vaunutyypin suunnittelun ja hyväksyttämisen sekä kymmenen vaunun sarjavalmistuksen. Sopimus sisältää option 110 vaunusta. Vaunut valmistetaan Pieksämäen konepajalla. Valmistus alkaa 2025 aikana.

WSP ja Proxion toimivat 8.11.2024 alkaen yksinomaan WSP-nimen alla. WSP Finland Oy:ssä on nyt noin 200 raideliikenteen asiantuntijaa. Maailmanlaajuisen konsernin nimi tulee vuonna 1969 perustetusta Williams Sale Partnership -yhtiöstä.

Keisarijuna on konsepti, joka aluksi toteutettiin suljetulle ryhmälle, mutta on vuodesta 2024 ollut myynnissä myös muille halukkaille. Se on vuosittainen elämysjuna harvinaisiin rautatiekohteisiin ympäri Suomen. Junan järjestävät yhdessä Rautatievideot Suomi ja Matikkakeisari. Vuoden 2025 Keisarijuna järjestetään Porvoon Museorautatien operoimana rengasreittinä Helsingistä Joensuuhun ja takaisin. Lähtö on Helsingistä 7.6.2025 aamulla ja paluu 8.6. illalla. Menomatka kuljetaan Mikkelin ja Varkauden ja paluumatka Imatran ja Lappeenrannan kautta. Yöpyminen tapahtuu Joensuussa. Matkalippuun sisältyy juomatarjoilu sekä muuta ohjelmaa. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.keisarijuna.com.

Museokalustolla ajettiin 2024 yhteensä 396 junaa. Tähän kuuluu 13 Valtteri-ajoa, jotka oli haettu normaalilla MV (tyhjävaunujuna) ja P (pikajuna) -kapasiteetilla. Liikenne pysyi hyvin aikataulussaan, suurimmat myöhästymiset aiheutuivat luvattomasta radalla liikkumisesta ja eläimen allejäännistä.

Junien kulunvalvonnan (JKV) veturilaitteen toimimattomuus ajo-ohjaamossa aiheuttaa joskus poikkeuksellisia tilanteita. Sunnuntaina 15.12.2024 Sm3 7004 ajettiin Rovaniemeltä kääntymään Kemijärven kolmioraiteelle junina MV 10413/10420. Kemijärvelle mennessään Pendolino kohtasi yöjunan 274 Misissä. IC 62 puolestaan käännettiin toimimattoman JKV-laitteen takia Siilinjärven kolmioraiteella 17.12.2024.

Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussääntöjen eli Jt:n uuden version on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2025. Tulevan ETCS:n mukaansa tuomat muutokset lisätään Jt:hen myöhemmässä vaiheessa erillisenä pakettina, kunhan käyttöönottoaikataulu alkaa olla selvillä.

Traficom hyväksyi joulukuussa 2024 Suomen 1. raideliikenteen kansallisen turvallisuussuunnitelman. Se sisältää vision raideliikenteen turvallisuuden kehittämiseksi sekä sen toteutumista edistävät tavoitteet ja toimenpiteet, joista osa koskee kaikkia raideliikenteen toimijoita, myös mm. museoliikennöitsijöitä. Turvallisuussuunnitelma on julkaistu Traficomin verkkosivuilla.  Ensimmäinen suunnitelma on luonteeltaan varsin yleisellä tasolla. Traficomin tarkoitus on saada siihen lisää konkretiaa yhdessä toimijoiden kanssa.

Traficom julkaisi 23.1.2025 selvityksensä tulevaisuuden rautateiden ostoliikenteestä muualla kuin HSL-alueella. Perusvaihtoehto on VE1, jossa taajamajunaliikennettä lisättäisiin mm. Helsingistä uutta rataa Lohjalle, Turusta Naantaliin, Saloon ja Tampereelle, Nokialta Oriveden keskustaan, Kokemäeltä Raumalle sekä Kuopiosta Haaparantaan ja Rovaniemelle. Savon radalle palautettaisiin yöjunaliikenne. Kiskobussiliikenteelle vaihtoehtoina ovat Dm12-vaunujen elinkaaren jatkaminen, uudet akkumoottorivaunut, lisäsähköistys tai linja-autot. Esitetystä perusvaihtoehdosta on niin laajennettuja kuin supistettujakin vaihtoehtoja. Kokonaisuus etenee, jos on edetäkseen, kun maan hallitus päättää tulevasta palvelutasosta. Kun tämä on tiedossa, etenee hanke 2026 markkinavuoropuheluun. Kilpailutus alkaisi 2027 ja liikenne alkaisi uusien sopimusten mukaan 2031 alussa. Hankkeeseen kuuluu myös kilpailutettavassa liikenteessä tarvittavan kaluston siirto kalustoyhtiöön.

Vakinaista henkilöjunaliikennettä varten rataosilla pitää olla päivitetyn INF-YTEn eli eurooppalaisten ratainfran teknisten eritelmien mukainen ”henkilöliikennekoodi”. Yksittäisiä junia varten, esim. museojunat, koodia ei tarvita. Liikennekoodien muuttaminen tai lisääminen katsotaan parantamiseksi, joka taas edellyttää Traficomin käyttöönottolupaa. Traficomin tulkinnan mukaan myös väliaikaisten matkustajalaitureiden tulee täyttää YTE-vaatimukset. Kuitenkaan esim. yksittäisiä tapahtumia varten tehdyissä laitureissa voitaisiin vaatimuksista poiketa, etenkin jos paikalla on matkustajia opastavaa ja avustavaa henkilökuntaa. Edellä mainitut henkilöliikennekoodi- ja laiturivaatimukset ovat olleet mm. estämässä jo kesälle 2025 kaavailtua viisiviikkoista henkilöliikennettä Hyvinkään ja Karjaan välillä, jolle oli kaavailtu pysähdykset Nummelaan ja myös johonkin kohtaan Lohjalle. Kun Traficomin ja Väyläviraston tulkinta oli aluksi, ettei rataosalla ole henkilöliikennekoodia, on tällainen koodi kuitenkin sittemmin löytynyt eurooppalaisesta ratainfra- eli RINF-rekisteristä myös rataosalle Karjaa–Hyvinkää. Episodin takia hanke viivästyi kuitenkin merkittävästi.

VR:n kaukoliikennekaluston matkustajainformaatiolaitteet suunnitellaan päivitettävän vähitellen muotoon, jossa esitettävä informaatio olisi vastaavalla tasolla kuin digitaalisissa sovelluksissa on nyt ja tulevaisuudessa.

Rataverkon ja tulevan Digiradan ETCS-laitteiden omistus säilyy liikenne- ja viestintäministeriön 2024 tekemällä päätöksellä yhtenäisesti Väylävirastolla. Fintraffic oli esittänyt Digiradan järjestelmien omistuksen siirtoa yhtiölle. Kaavailtu kahden rataverkonhaltijan malli ei siis toteudu. Ratkaisuun päädyttiin kolmen selvitysmiehen työn tuloksena.

VR:n yksityisraiteista noin 16 km siirtyi 15.12.2024 Väyläviraston omistukseen ja loput noin 44 km VR:n tytäryhtiöön Raideinfra Oy:lle. Se oli perustettu 14.8.2024 hallinnoimaan väliaikaisesti näitä raiteita, kunnes ne saadaan myytyä muille toimijoille tai purettua. Raideinfra Oy:n omistukseen jäi toistaiseksi pääosin sellaisia yksityisraiteita, jotka vievät esimerkiksi junakaluston huoltotiloihin varikkojen edustalla.

Raideleveysselvitys on työn alla. Väyläviraston selvitys valmistuu 2025 ja seuraavana vuonna on tarkoitus luoda valtakunnallinen näkemys tulevaisuuden raideleveyksistä Suomessa. Mahdolliseen tarkempaan suunnitteluun päästään 2027. Yksi runsaasti julkisuudessa esillä ollut vaihtoehto on toteuttaa uusi 1435 mm raide Torniosta Kemin ja Oulun kautta Raaheen.

Vaihteenkääntölaitteita valtion rataverkolla oli 2025 alussa yhteensä noin 4720. Lähes kaikki ovat Siemensin valmistamia. Alcatelin kääntölaitteita oli noin 50 ja LM Ericssonin noin 30. Lisäksi radassa on yksittäisiä koekääntölaitteita. Kääntölaitteet ovat hyvin kestäviä; vanhimmat käytössä olevat ovat yli 50-vuotiaita. LM Ericssonin laitteet ovat pian poistuvia. Niistä suurin osa on nyt Pieksämäen ratapihalla.

Flexidrive-4M-vaihteenkääntölaite asennettiin koekäyttöön Ilmalan ratapihalle vaihteeseen 604 lokakuussa 2024. Aiemmin näitä Vosslohin valmistamia kääntölaitteita on asennettu yksityisraiteelle Kemin biotuotetehtaalle 2022.

Vossloh Cogifer Finland Oy:n Kaipiaisten vaihdehallista valmistui 2024 yhteensä 188 vaihdetta, joista suurin osa valtion rataverkolle. Lisäksi kunnossapitoon on toimitettu mm. 70 vaihteiden risteystä.

Rautatievaihteissa kiskopainoltaan 54E1 siirrytään kesän 2025 alussa uusien vaihteiden toimituksissa ratkaisuun, jossa risteyksen siipikiskoa ei ole enää korotettu. Aiemmin tämä tehtiin neljän millin korotustaonnalla, joka lisäsi hieman vaihteen elinkaarta. Taonta on nostanut näiden risteysten hankintahintaa, varsinkin kun se on siirtynyt Suomesta ulkomaille. Kesäkuuhun mennessä korotettujen risteysten varastot pyritään käyttämään loppuun. Raskaammissa 60E1-kiskopainon vaihteissa ei korotusta ole koskaan ollut. Kiskotyypin 60E1 pitkissä 1:14- ja 1:18-risteyksissä ei käytetä 2025 alkaen kätisyyttä vasen- ja oikeakätisinä. Eri kätisyyksien taivutukset risteyksien päissä ovat olleet erittäin pienet. Ero korvataan risteysaluslevyjen toleranssien avulla. Tämä yksinkertaistaa varastointia.

Voestalpine Railway Systems (aiemmin VAE) toimittaa vuosikymmenten tauon jälkeen Suomen rataverkolle erikoispitkiä ratakiskoja, nyt peräti 120-metrisinä aiempien 108-metristen sijasta. Ne tuodaan Itävallasta rautateitse Tornioon maaliskuussa 2025, missä ne siirretään suomalaiseen vaunustoon ns. telinvaihtoraiteella. Tämä 216 tonnin erä (3,6 km) käytetään keväällä Kehäradan kaarrekohtien kiskonvaihtoon. Kiskoteräs on kulutusta kestävää 340 Dobain HSH -laatua.

Veturivetoinen lähiliikenne päättyi pääkaupunkiseudulla 13.12.2024 Z-junan H 232 saapuessa aamulla Kouvolasta Helsinkiin. Helsingin seudun veturivetoinen paikallisliikenne oli alkanut 1.6.1886. Liikenteessä oli katkoja 2017…2020. Helsingistä viimeisenä lähti Sr1 3021:n vetämä Z-juna 233 Kouvolaan 12.12.2024. Vaunusto palasi vielä seuraavana aamuna Z-junana 232 Helsinkiin. Tämän jälkeen junapari on ajettu Sm2-kalustolla junina Z 9849/9806. Viimeisen Z 232:n kokoonpano 13.12.2024 oli Sr1 3029+Eil 25038+25048+25049+Eilf 25207+Eil 25040+25009. Vaunuista kolme viimeistä liitettiin vielä samana iltana Pasila tavarassa P 273:n viimeisiksi vaunuiksi Ouluun vietäviksi. Kolme muuta Eil-vaunua vietiin Ouluun seuraavana yönä. Toinen Ilmalan Eilf-vaunuista (25206) oli lähetetty pohjoiseen P 273:ssa 12.12.2024 ja Eil 25015 jo reilusti aiemmin 16.11.2024. Kalustoa alettiin käyttää 15.12.2024 alkaen Ylivieskan ja Iisalmen välisessä liikenteessä.

Helsingin päärautatieasemalla sijaitsevalle Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon Maisema Kolilta -maalaukselle tehdään parhaillaan laajaa konservointityötä (Resiina 4/2024 s. 54). Maalaus irrotettiin ja laskettiin alas 19.12.2024, ensimmäisen kerran sataan vuoteen. Maalauksen paino on noin 300 kg. Konservoinnin aluksi maalauksesta poistettiin lika, mm. hampurilaisravintolan rasvat. Sen jälkeen maalauksesta poistettiin eri lakkakerrokset, joita vuosikymmenten varrella siihen oli lisätty, maalausta kuitenkaan alas ottamatta.

Pasilan entisessä asemarakennuksessa eli ns. Rauhan asemalla toiminut Lenis Cafe & Soup suljettiin pysyvästi 29.1.2025 lounasajan päätyttyä. Mm. etätyöt olivat vähentäneet ruokailijoita.

Itä-Pasilassa toimiva Mallikauppa siirtyi 13.1.2025 uuteen liiketilaan entisen kupeeseen. Tila on hieman entistä suurempi.

Tuomarilassa pohjoinen raide suljettiin 29.12.2024 iltapäivällä ratapenkereeltä alikulkutyömaalle valuneen raidesepelin takia. Kauniaisten ja Espoon väliä jouduttiin liikennöimään yksiraiteisena ja siksi kaikki E-junat peruttiin suman välttämiseksi. Liikenne palautui normaaliksi 29.–30.12. välisenä yönä.

Rantaradan uuden lähiliikennevarikon tulevan sijainnin selvitykset etenevät. Vaihtoehdot ovat Espoossa Kauklahdenmetsä (eli ns. Näkinmetsä) ja Mankki sekä Kirkkonummella Luoma ja Vuohimäki. Näistä Kauklahdenmetsän varikko tehtäisiin kallioon maanalaiseksi, mutta muut olisivat pintaratkaisuja. Espoon kaupunkiradan rakennustöiden käynnistäminen Espoon tunneleilta länteen edellyttää ensin päätöstä tulevan varikon sijainnista.

Espoo–Salo-oikoradan yleissuunnitelma hyväksyttiin Traficomissa 11.12.2024. Rata alkaisi Espoon aseman länsipuolelta rantaradalta noin km:ltä 21+000 ja päättyisi Salon ratapihan itäpäähän noin km:lle 117+500 eli noin nykyisen radan km:lle 143+780. Suunnitelma sisältää yhdysraiteen Nummenkylässä oikoradalta Hangon radalle. Suunnittelualueen kokonaispituus on noin 96 kilometriä. Parhaillaan radasta tehdään ratasuunnitelmaa, mitä vielä seuraa mahdollisen päätöksen jälkeen rakentamissuunnitelma.

Karjaan ensisijaiseksi ratakilometrisijainniksi vaihdettiin 15.12.2024 Helsingistä suoraan laskettu km 87+056. Hyvinkään kautta laskettu sijainti km 157+817 on nyt toissijainen.

Hyvinkään ja Karjaan välinen sähkövetoinen koetavarajunapari T 55662/55665 ajettiin 2.1.2025. Sr3 3306 veti edestakaisin 18 Rmm-vaunua. Junalla tehtiin mittauksia varten mm. ylimääräisiä kiihdytyksiä. Paluumatkaa hidasti Hiidenmäen lähellä ratajohdosta löytynyt kannatinköyden vika. Traficom antoi käyttöönottoluvan sähköistykselle Hyvinkäältä Karjaalle 29.1.2025 ja kaupallinen sähköinen tavaraliikenne Hangon radalla aloitettiin 3.2.2025. Liikenteen aloitti Sr1 3032 vetämällä junat T 53636 Kouvolasta Hankoon ja T 53637 Hangosta Inkeroisiin. Hangon ja Kirkniemen tehtaiden välinen pendeliliikenne siirrettiin sähkövedolle viikkoa myöhemmin 10.2.2025.

Otalammelle tuotiin 4.1.2025 muuntaja Osg-suurkuormavaunulla Vuosaaresta. Muuntaja purettiin linjapurkuna entisen ratapihan puolelle. Aluksi kuorma kaavailtiin purettavaksi maantietä hyödyntäen entisen makasiinin eteläpuolelle, mutta paikka todettiin nostolle liian ahtaaksi.

Turku aseman sijainniksi vaihdettiin 15.12.2024 km 199+672 (Toijalan kautta km 274+348). Aiempi sijainti oli vanhan aseman luona. Samana päivänä Kupittaa–Turku asema -väli avattiin uudestaan liikenteelle yli kahden vuoden liikennekatkon jälkeen. Ensimmäinen juna tällä kaksiraiteiseksi muutetulla osuudella oli IC 941 Helsingistä Turku satamaan.

Turun päärautatieaseman nimenä VR on käyttänyt 15.12.2024 alkaen jonkin aikaa some-kanavissaan Turku Logomoa, mikä on piirretty myös karttaan. Väylävirasto ei ole kuitenkaan tätä nimeä virallistanut eikä tule niin tekemäänkään.

Turun varikkoalueen raiteisto on purettu pääosin syksyn 2024 aikana. Kääntöpöydälle ei enää ole toimivaa raideyhteyttä. Uudelle asemalle on tehty ja tehdään junien käyttöhuoltovarustelu laituriraiteille 1, 4 ja 5 niin, että yöpyvien junien huollot voidaan tehdä niillä. Turun uudelta asemalta on varsinkin talvella ollut ongelma päästä keskustaan suoraa reittiä, sillä kävelytiellä Puolalanmäen poikki ei ole merkkienkään mukaan edes talvikunnossapitoa. Sen sijaan autolla pääsee uudelta asemalta viivasuoraa Louhi-tunnelia suoraan kauppatorin alle, mutta kävely siinä on kielletty. Junalta tulevat jalankulkijat joutuvat tekemään kierroksen vilkkaiden katujen varsia joko vanhan aseman tai Kauppiaskadun kautta.

Turku tavaran eli Heikkilän alueella ratapihatyöt ovat edenneet niin, että Uudenkaupungin suuntaan saatiin jälleen läpimenevä jännite helmikuun alussa 2025. Ratapiha oli tällöin ajettavissa läpi sähkövedolla käyttäen raiteita 102 ja 107. Alue oli jouduttu ajamaan pitkään Sr3:n dieselaggregaattien avulla.

Turun nykyinen satamarata vuodelta 1876 on tarkoitus purkaa 2028, kun uusi ratayhteys uudelle satamaterminaalille on valmistunut. Rata erkanee Turun tavararatapihalta Pansion satamaradan kupeessa. Uuden radan rakennustyöt aloitetaan 2026. Vanhan radan myötä käytöstä poistuu mm. kahdeksan tasoristeystä.

Helsingissä pääradan raiteenvaihtopaikat eli muodostettavat Helsingin liikennepaikan osat tulevat saamaan tulevaisuudessa nimet Louhenpuisto (Louhiparken, lyhenne Lop, sijainti km 4+390) ja Veräjälaakso (Grinddalen, Vrj, km 7+880).

Helsinki–Riihimäki-kapasiteetin nosto; hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui Tikkurilan töiden myötä vuoden 2024 lopussa, ja työt jatkuvat nyt toisella vaiheella. Siihen kuuluvat Kytömaan raidemuutokset, jo pitkällä olevat Kytömaa–Järvenpää lisäraiteet, 2024 lopussa aloitetut Purola–Jokela lisäraiteet (pylväsperustustyöt ovat käynnissä Purolan ja Nuppulinnan välillä), Jokelan laiturimuutos sekä 2026 alkavat Hyvinkää–Arolampi välinen läntinen lisäraide ja Hyvinkää–Riihimäki tavaraliikenneraide. Viimeksi mainittu ylittää sillalla muut raiteet Hyvinkään pohjoispuolella. Toteuttamispäätöstä odottaa vielä kolmas vaihe, johon kuuluvat Jokela–Hyvinkää molemmat lisäraiteet ja Hyvinkää–Riihimäki itäinen lisäraide.

Tikkurilassa alkaa loppukeväällä 2025 raitiotunnelin rakentaminen aseman ali. Käytöstä pois on kerrallaan yksi tai kaksi raidetta. Töiden takia 23.6.–27.7.2025 I-, P- ja K-junat kulkevat 20 minuutin välein kesän 2024 mallin mukaisesti. Tikkurilanraitio-nimisen ratatunnelin pituudeksi Jokiniemestä Kielotielle tulee 820 metriä.

Lentoradan yleissuunnitelman on tarkoitus valmistua marraskuussa 2025. Kalliin kaksoistunnelin lyhentämiseksi esillä on vielä vaihtoehto tunneliosuuden lyhentämiseksi jopa kilometrejä. Siinä rata nousisi maanpinnalle jo Keravan eteläpuolella tai Keravalla. Joka tapauksessa suunnitteluun kuuluu Lentoradan jonkinlainen asema myös Keravalla. Eteläpäässä rata laskeutuu tunneliin heti Pasilan aseman pohjoispuolella.

Olli–Porvoo-rataosan vuokraamisesta Porvoon Museorautatie ry:lle on käyty neuvotteluja Väyläviraston kanssa 3.12.2024 alkaen. Keskusteluja on käyty myös liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Tätä kirjoitettaessa ratkaisu on vielä avoinna. Väylävirasto lähetti 10.2.2025 kirjeen osalle muistakin museotoimijoista kysyäkseen halukkuutta Porvoon radan ylläpitoon; tällä haluttiin tasapuolisuutta sopimusneuvotteluissa. Rataosa oli jo aiemmin pitkään vuokrattuna Museorautatielle, kunnes silloinen Liikennevirasto otti 2013 omasta aloitteestaan kunnossapidon hoitaakseen. Väylävirasto sulki radan liikenteeltä huonon kunnon takia lokakuussa 2024 ja ilmoitti, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä tarvittavia geometrian korjauksia.

Ainolan aseman uusi itäinen laituriraide nro 4 otettiin käyttöön 15.12.2024. Samalla avattiin uusi itäinen lisäraide Kytömaan ja Järvenpään välillä. Ainolan uudeksi väliaikaiseksi sijainniksi tuli 15.12. km 34+603 eli uuden itäisen ja vanhan läntisen matkustajalaiturin puoliväli. Tavoitteena on saada läntinen lisäraide laitureineen valmiiksi elokuun 2026 loppuun mennessä.

Hyvinkään konepajan ns. Karjalanhallille vienyt raide vaihteineen siirtyi 15.12.2024 VR-Yhtymältä Väylävirastolle osaksi valtion rataverkkoa. Samalla valtion verkolle tuli lukuisia YV60-300-1:10-vaihteita, joissa on muutoin häviämässä oleva vanha K60-kiskopaino. Näistä vaihteista erkanevat vaihteet kuuluvat pääosin Raideinfra Oy:lle.

Hämeenlinnan entisessä veturitallissa oli tulipalo sisätiloissa 12.12.2024. Junaliikenne häiriintyi vain lyhyeksi aikaa.

Parolan Panssarimuseon panssarijunakatos on saanut 200 000 euron rahoituksen valtion vuoden 2025 lisäbudjetissa. Varsinainen panssarijuna kunnostettiin ja siirrettiin uudelle raiteelle 2024.

Tampereen henkilöaseman keväällä alkavien muutostöiden takia autovaunujen kuormaus ja purku Tampereella ovat tauolla toistaiseksi 16.6.2025 alkaen.

Jyväskylä–Pieksämäki-rataosan päällysrakenteen vaihto aloitetaan 2025 Jyväskylän ja Hankasalmen välillä.

Seinäjoen uusi asemahalli avattiin 4.12.2024, mutta kulku rakennuksesta välilaitureille tapahtui vielä vanhan asematunnelin kautta. Uuden alikulkutunnelin pitäisi valmistua viimeistään helmikuun 2025 lopulla. Asemalla kritisoitiin aluksi penkkien puuttumista. Halliin saatiin 17.1.2025 kuusi puistopenkkiä, ainakin väliaikaisesti. Uudesta rakennuksesta huolimatta Seinäjoen aseman virallinen km-sijainti säilyi ennallaan.

Kaskisten radalle ei ole näköpiirissä uudelleen avaamista. Väylävirasto sulki radan liikenteeltä 14.9.2024 pääasiassa radan ratasiltojen huonon kunnon takia. Liikenne- ja viestintäministeri Ranteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasan seudulla ensisijaisesti kuntoon laitettavat liikennehankkeet ovat valtatiet 8 ja 19, ei Suupohjan rata.

Ylivieska–Iisalmi-välin henkilöliikenne siirtyi veturivetoisille Eil-taajamajunille 15.12.2024. Ensimmäinen veturijuna oli sunnuntai-iltapäivällä H 494 Ylivieskasta Iisalmeen. Viimeinen Dm12-kalustolla ajettu vuoro oli H 495 Iisalmesta Ylivieskaan 14.12.2024, minkä jälkeen moottorivaunu 4409 ajettiin tyhjänä Pieksämäelle aikataululla MV 10304. Eil-kalusto huolletaan Oulussa; runko vaihdetaan lauantai-iltaisin, jolloin ajetaan tyhjävaunujunapari Ylivieska–Oulu Nokela–Ylivieska. Veturivetoisen Eil/Eilf-kaluston tulo rataosalle tiesi myös konduktöörin tulon vakinaisesti ao. juniin, kun se Dm12-junissa oli ollut satunnaista.

Siilinjärven rautaoksidikuljetukset ovat palautuneet kulkemaan Ylivieskan ja Iisalmen kautta Kokkolaan, kun tuotetta huhtikuusta syyskuuhun 2024 ajettiin Porin Tahkoluotoon. Uusi nelivuotinen kuljetussopimus Kokkolaan allekirjoitettiin tammikuussa 2025.

Komussa aura-auto kolhaisi ratakiskoa tasoristeyksessä 23.12.2024 niin, että raideleveys muuttui hieman. Liikenne keskeytettiin. Kunnossapidon toimenpiteiden jälkeen raideliikenne saattoi ylittää kohdan enimmäisnopeudella 10 km/t. Kiskotus korjattiin varsin nopeasti saman päivän aikana.

Limingan ja Oulun välisen kaksoisraiteen ratasuunnitelma valmistui lausuntokierrokselle 17.12.2024. Lisäraide alkaisi pitkällä 1:28-vaihteella Limingan liikennepaikalta ratakilometriltä 727+883 ja päättyisi Oulun henkilöratapihalle ratakilometrille 752+008. Välille tulisi kaksi rataoikaisua, joiden avulla välille olisi mahdollista sallia 200 km/t nopeus. Kempeleen asemalle rakennettaisiin kaukoliikennettä varten toinen matkustajalaituri. Ratasuunnitelmassa ei ole mukana mahdollisia uusia lähiliikenteen pysähdyspaikkoja.

Oritkarin kolmioraiteella Oulun Nokelassa kävi ensimmäisen kerran matkustajajuna 14.1.2025. Etelään matkannut S 28 kävi kääntymässä kolmioraiteella. Syynä oli junan törmääminen poroon Simon ja Myllykankaan välillä, jolloin kulkusuunnan JKV-laitteisto vaurioitui.

Nuojuan liikennepaikka avattiin ja raakapuuterminaalin raiteisto otettiin käyttöön 29.1.2025. Raideliikenne terminaaliin alkoi käytännössä vasta 4.2.2025, kun ensimmäinen raakapuurunko vietiin sinne kuormaukseen. Nuojuan edellinen liikennepaikka lakkautettiin 9.1.2005. Sen entinen asemarakennus purettiin 2024. Nuojuan uusi sijainti on km 835+980, kun entinen oli km 835+579.

Torniossa ja Haaparannassa vietettiin 27.1.2025 ”Ratajuhlaa” eli rautateiden juhlapäivää. Sähköistys Laurilasta Tornion kautta Haaparantaan sekä Tornion ja Haaparannan uudet matkustajalaiturit ovat nyt valmiit, vaikka käyttöönottolupa vielä puuttuu ja päiväksi kaavaillut kuntien erikoisjunat oli korvattu busseilla. Samalla Torniossa Tornionlaakson Museossa (Torikatu 4) avattiin Solmukohdassa-näyttely, joka kertoo Tornio–Haaparanta-rautatien historiasta.  Näyttely on avoinna 28.5.2025 asti.

Tornionjoen ratasillan avarrustyöt valmistuivat 2024 lopussa. Jäljellä on vain pieniä viimeistely- ja jälkilaskentatöitä. Työn toteuttajien mukaan avarrustyö sujui yli 100-vuotiaalla sillalla helpommin kuin työn aloituksessa uskottiin.

Haaparannan leveäraiteisen liikennepaikan nimi tulee olemaan Haaparanta pohjoinen (Haparanda norra), lyhenne Hpa ja sijainti km 888+095. Paikasta tulee osa Väyläviraston rataverkkoa. Uuden nimen käyttöönottoaika vahvistetaan erikseen. Vastaavasti Haaparannan normaaliraidepuolen eli Trafikverketin raiteiston uusi nimi tulee olemaan Haparanda södra. Sen lyhenne säilyy entisenä eli Hp:nä. Väyläviraston rataverkolla lyhenne Hp on jo varattu Humppilan lyhenteenä. Ruotsissa Trafikstyrelsen vahvistaa liikennepaikkojen nimet ja nimilyhenteet, myös museoratojen osalta.

Oulu–Tornio–Haaparanta-liikenteeseen VR on varannut kapasiteetin junille IC 401–408. Niistä junapari 401/402 kulkisi aamuisin maanantaista lauantaihin, 403/404 aamupäivisin sunnuntaisin, 405/406 iltapäivisin lauantaisin ja 407/408 iltaisin joka päivä. Liikenteen aloittamisesta ei ole kuitenkaan päätöstä, todennäköisin ajankohta on aikataulukauden vaihtuminen joulukuussa 2025.

Myllyojan kaikki jäljellä olleet viisi vaihdetta on purettu syksyllä 2024. Nyt Myllyoja toimii Heinolan radan liikennepaikkana pelkällä pääraiteella. Aiemmin Kuusakoski Oy:n Myllyojan romuttamoon on tuotu runsaasti rautatiekalustoa hävitettäväksi.

Korian uuden rautatiesillan 100-vuotisjuhlat toteutetaan 2.8.2025. Korialle on tarkoitus ajaa tuolloin museojunaliikennettä. Helsinkiläisen Osakeyhtiö Constructor Aktiebolagin rakentama nykyinen rautatiesilta on otettu käyttöön 1925. Se tarvittiin, koska vanhan yksiraiteisen sillan kantavuus ei enää riittänyt tulevalle uudella liikkuvalle rautatiekalustolle ja lisäksi rataa oltiin kaksiraiteistamassa. Uuden sillan koekuormitus tehtiin 23.–24.1.1925 kuudella Valtionrautateiden suurimmalla veturilla (4 x K3, 2 x K4). Tämä betoninen holvisilta edustaa sen aikaista sillanrakennuksen huippua ja on alkuperäisen sillan tapaan tärkeä suomalaisen rakennustekniikan kehityksen edustaja.

Tavastilan uusi matkustajalaituri avattiin 5.12.2024 klo 16. Seisakkeen sijainniksi tuli km 228+805 eli virallinen sijainti siirtyi 49 metriä entistä pohjoisemmaksi. Keväällä 2025 paikalla tehdään vielä maisemointitöitä. Tavastilan kokonaiskustannukseksi tuli 520 000 € sisältäen 10 % rakennuttamisen kustannuksia. Tämä antaa kuvan, mitä nykyvaatimusten mukaisen taajamajunaliikenteen matkustajalaiturin rakentaminen liityntäalueineen, katoksineen, valaistuksineen ja infojärjestelmineen suurin piirtein maksaa olemassa olleelle paikalle.

Paimenportin siirretty seisake uusine matkustajalaitureineen avattiin 5.12.2024 klo 16. Seisake siirtyi 420 metriä aikaisempaa pohjoisemmaksi km:lle 240+770. Sieltä on entistä parempi yhteys Kymenlaakson keskussairaalaan. Keväällä 2025 tehdään vielä viimeistelytöitä, kuten tulotien päällystäminen. Paimenportin kustannukset ovat 1 050 000 € sisältäen 10 % rakennuttamisen kustannuksia. Hinta kuvastaa karkeasti matkustajalaiturin rakentamista uuteen paikkaan uusine yhteyksineen.

Iisalmen kolmioraide otettiin käyttöön 26.1.2025. Samassa yhteydessä Iisalmen kauko-ohjaus siirtyi Mipron järjestelmästä uuteen POKA-järjestelmään.

Otanmäkeen on asennettu syksyllä 2024 km:lle 632+854 pysyvä erkanemisvaihde Murtomäeltä tulevalle pääraiteelle. Vaihde toimitettiin paikalle 23.9.2024 ja asennettiin pian sen jälkeen. Vaihteelta alkaa Fingridin sähköaseman yksityisraide, jonne ei ole aiemmin ollut pysyvää vaihdetta. Samalla Otanmäen liikennepaikan (sijainti km 638+822) pituutta on lisätty reippaasti itään km:lle 632+762 asti, jotta uusi vaihde sijoittuu Otanmäen liikennepaikalle.

Kaipiaisten kiskohitsaamon raiteisto siirtyi 15.12.2024 VR-Yhtymältä Väylävirastolle. Raiteisto oli VR:llä, koska hitsaamo kuului aiemmin VR-Trackille.

Kaipiainen–Kaitjärvi-välillä uusitaan pohjoisen raiteen päällysrakennetta vielä kolmisen kilometriä touko–kesäkuussa 2025. Työ on 2024 käynnistyneen urakan viimeinen. Kesällä ja alkusyksyllä 2025 uusitaan samaan raiteen päällysrakennetta 13 km:n matkalla Kouvolasta Kaipiaisiin.

Imatran keskusliikenneasemalla päästiin tammikuussa 2025 kolmannen kerroksen uudisosan rakentamiseen. Vanhasta rakennuksesta jätettiin jäljelle ensimmäinen ja toinen kerros. Niiden yläpuoliset rakenteet saatiin purettua 2024 lopussa. Kolmos- eli laituritasolle tulee lasinen odotustila.

Pankakosken kartonkitehtaan höyrysäiliöveturi H. K. Porter 8180/v. 1948 palojunan vaunuineen on saanut ympärilleen suojakatoksen. Junan viereen rakennettiin syksyllä 2024 Lieksan pelastuslaitoksen uudet sosiaalitilat. Uudisrakennuksessa on otettu huomioon palojunan suojaus jatkamalla rakennuksen kattoa junan päälle.

Suomen Rautatiemuseon uudet verkkosivut julkaistiin 28.1.2025. Niissä on panostettu mm. runsaaseen kuvitukseen. Uutta ovat kokoelmakertomukset, joissa esitellään rautatiehistorian ilmiöitä. Esillä on niin museon kokoelmia kuin rautatiehistorian tutkimustakin. Useista kertomuksista löytyy linkkejä museon aineistoihin tai ulkopuolisiin teksteihin ja lähteisiin.

Suomen Rautatiemuseon syntymäpäivää vietetään 16.3.2025. Pääteema on silloin museon kotirata eli Hangon rautatie. Samalla julkaistaan Kustantaja Laaksosen kustantama kirja Hangon rautatiestä. Museon seuraava kalustoilta järjestetään 10.4.2025. Tällöin pienryhmissä on mahdollisuus päästä sisälle yksittäisiin, muutoin suljettuna oleviin, kalustoyksikköihin. Avoinna olevat yksiköt vaihtuvat eri tapahtumissa.

Museoviraston raideliikenteen avustusten haku on siirtynyt valtion yhteiseen haeavustuksia.fi-palveluun. Hakuaika on muuttunut ja on avoinna 15.3.–16.4.2025, täydennyksiä hakemuksiin pyydetään 17.–30.4.2025, hakemusten arviointi tehdään 2.–23.5.2025 ja niiden esittely, päätökset ja tiedottaminen tapahtuu 26.5.–20.6.2025. Uuden hakujärjestelmän käyttöönoton myötä avustuksen maksatuskäytäntö muuttuu: myönnetty avustus laitetaan maksuun kokonaisuudessaan heti, kun päätös on tehty. Jos avustusta ei käytetä määräajan kuluessa (myöntämisvuosi ja sitä seuraava kalenterivuosi) se pitää palauttaa tai avustus peritään takaisin. Myönnettävän avustuksen alaraja on 2500 euroa ja yläraja 30 000 euroa.

Koskelan raitiotievarikko luovutettiin purkajille 13.12.2024. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n Koskelan käyttövaunut oli siirretty sitä ennen Ruskeasuon uudelle varikolle ja museovaunut säilytykseen toistaiseksi Karjaalle samaan vanhaan teollisuushalliin kuin romutukselta keväällä 2024 pelastetut kaksi vaunua. Myös Stadin Ratikoiden vaunut siirrettiin Karjaalle samaan paikaan.

Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-allianssi aloitti raitiotien rakentamistyöt 11.12.2024.

Tampereen Raitiotie Oy tilasi 12.12.2024 tulevia raitiotielaajennuksia varten Škoda Transtech Oy:ltä seitsemän pitkää 47-metristä ForCity Smart Artic X45 -mallin raitiovaunua. Samalla yhtiö tilasi 10-metrisen lisämoduulin liitettäväksi nykyiseen ForCity Smart Artic X34 -vaunuun. Jo aiemmin on tilattu kahdessa erässä yhteensä 11 samanlaista lisämoduulia. Uusimman hankinnan myötä Tampereen Ratikalla tulee olemaan kuusitoista 37-metristä vaunua ja yhdeksäntoista pitkää, 47-metristä vaunua.

Tampereen Ratikan osuus Santalahdesta Lentävänniemeen avattiin liikenteelle 7.1.2025. Tapahtumaa edelsiRatikkajuhla ilmaisliikenteineen 4.1.2025. Uuden osuuden raitiotietyöt valmistuivat ajallaan ja hankkeen budjetti alittui kustannusennusteen mukaan yli 7,5 miljoonalla eurolla. Lentävänniemeen Niemen sahan alueelle on tullut ennenkin raideliikennettä, jonka linjan uusi raitiotie risteää. Leveäraiteinen teollisuusrata Lielahdesta valmistui sinne 1919. Radan penkka on osittain kevyen liikenteen käytössä. Uuden radan pääteasemalle Pyhällönpuistoon on rakennettu pieni ”asemarakennus”, jossa on mm. henkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Se palvelee linjaa 1. Samanlainen rakennus on myös Etelä-Hervannassa palvellen linjan 3 henkilökuntaa.

Tampereen Škoda Transtechin Smart Artic ForCity X34 -raitiovaunusta on vuodesta 2024 ollut hankittavissa pienoismalli H0-mittakaavassa. Valmistaja on itävaltalainen Leopold Halling. Sitä on saatavilla moottoroimattomana vitriinimallina sekä tasavirralla kulkevana moottoroituna mallina. Moottoroidun mallin hinta Hallingin verkkokaupassa on 265,30 € ja moottoroimattoman 237,30 € (+ toimituskulut). Moottoroimattoman mallin tilaukseen kannattaa lisätä virroitin, koska siinä on muovinen virroitin, jota ei voi laskea. Virroitin on yhdellä ruuvilla kiinni, joten se on helppo vaihtaa. Raitiovaunumallia voi tilata myös Mallikaupan kautta tai moottoroitua mallia (hinta 400 €) erilaisia askartelutarvikkeita yms. myyvän Hobby Point Oy:n liikkeestä Helsingistä.

Ihmeellinen Pieni Maailma -pienoismallitapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 11.–13.4.2025. Tapahtuman pääjärjestäjä on Mallikauppa.

PR-Päivä 2025 pidetään Koulutuskeskus Arcadassa, Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta, Helsinki. Näyttely on avoinna lauantaina 15.11.2025 klo 10.00–17.00. Teemana on Pienoisrautatiepäiviä Suomessa 40 vuotta. Tapahtuman järjestäjät ovat Pienoismallimarketti sekä Märklin Club of Finland ry.

UUTISIA ULKOMAILTA

Baltian maiden kansainvälinen liikenne

Junamatkustus Tallinnasta Vilnaan helpottui 6.1.2025 alkaen. Viron, Latvian ja Liettuan matkustajajunaliikenteen harjoittajat Elron, Vivi ja LTG Link yhdenmukaistivat aikataulunsa tarjotakseen toimivan matkaketjun Tallinna–Tartto–Valga, Valga–Riika ja Riika–Vilna. Uudet aikataulut mahdollistavat laivalla ja junalla sujuvan päiväyhteyden esimerkiksi Helsingistä Vilnaan tai takaisin. Aluksi liput oli ostettava erikseen kullekin osuudelle, mutta 10.2.2025 alkaen myyntiin tuli yhtenäinen lippu koko reitille. Samalla poistui junanvaihto Riiassa, kun koko Vilnan ja Valgan väli ajetaan LTG Linkin PESA 730ML -junalla, jossa on myös mahdollisuus pienimuotoiseen ruokailuun. Lisäksi Elron suunnittelee jatkavansa jo kesällä 2025 osan Valgan vuoroista Riikaan saakka. Tähän liittyen Valgan ja Riian välillä testattiin 4.–6.2.2025 FLIRT-yksiköllä 2233 mm. liikenteenohjaus- ja turvajärjestelmiä, radioyhteyksiä ja muita yhteensopivuusjärjestelmiä. Pääraiteiden lisäksi ajettiin tarpeelliseksi katsotut sivuraiteet. Koeajoilla FLIRTin määräasemanäytöissä oli teksti Sveika, Riga! (Hei Riika!). Ensimmäinen ajo saapui 4.2. iltana Riikaan, missä kalusto yöpyi. Seuraavan päivän paluu päättyi Valgaan yöpymään. Viimeisenä koeajopäivänä ajettiin siirto Riikaan, missä FLIRTin eteen kytkettiin latvialainen DR1AM-moottorijuna 291. Kalustolla testattiin hinaus- ja työntöominaisuuksia mahdollisten kalustorikkojen varalta. Riiasta Garkalneen (23 km Valgan suuntaan) DR1AM hinasi FLIRTiä. Palatessa FLIRT hinasi DR1AM:n Ciekurkalnsiin, mistä se puolestaan työnsi FLIRTin Riikaan. Lisätestejä voidaan vielä tehdä, ainakin kolmevaunuisella FLIRT-junalla.

Liettuan LTG Cargo ajoi 27.–30.1.2025 teknisiä koeajoja tavarajunallaan Liettuasta Latvian kautta Viroon ja takaisin. Reittinä oli Palemonas–Radviliškis–Jelgava–Valga–Muuga. Koejunassa oli Siemensin valmistama dieselveturi ER20 nro 038 (93 24 9021 655-8) ja 15 tavaravaunua. Ajon pääasiallisena tarkoituksena oli testata kaluston kulkua ao. maiden aukeaman tilan ulottumissa. Useissa vaunuissa olikin tarkoitusta varten sopivia ulottumalaitteita, joiden lisäksi yhdessä vaunussa oli rekan perävaunu ja yhdessä 40 jalan kontti. Kokeilu tähtää LTG Cargon operoiman kontti-/rekkajunan kulkuun tuloon vielä vuoden 2025 aikana. Toistaiseksi yhtiöllä on kuitenkin pulaa kuljetuksen vaatimasta vaunukalustosta.

Viro

Rataosan Aegviidu–Tartto 2x25 kV 50 Hz sähköistys valmistuu siten, että Elronin (Eesti Liinirongid) uudet RegioPanter-kaksivirtasähköjunat voivat aloittaa liikennöinnin Tallinnan ja Tarton välillä 1.9.2025 alkaen. Joillakin osuuksilla päästään jo tätä ennen ajamaan näiden junien tarvitsemat koeajot 25 kV -järjestelmällä (3 kV tasavirtakokeet on jo tehty). Samalla rataosan suurin sallittu nopeus nousee 160 km:iin/t, vaikka ilmeisesti joidenkn poistamattomien tasoristeysten kohdille jääkin vielä nopeusrajoituksia. Tarton suunnan sähköistyksen valmistuessa työt jatkuvat Tapalta Narvaan. Myös sen osuuden sähköistyksen toteuttaa suomalainen GRK. Narvan suunnan sähköistyksen pitäisi valmistua kesään 2027 mennessä. Tarton radan tavoin Narvan suunnan sähköratapylväiden komponentit ja kääntöorret varustellaan Pirkkalassa GRK:n verstaalla.

Elron joutuu vuonna 2025 säästämään menoistaan 5,5 miljoonaa euroa. Radan käyttömaksu lisää yhtiön menoja 1,5 miljoonaa euroa entiseen verrattuna ja sähkökulut 0,5 miljoonaa euroa, joiden lisäksi tulee vielä muu kustannustason nousu. Samaan aikaan valtion tuki vähenee 2 miljoonaa euroa. Säästötarve on n. 15 % yhtiölle viime vuonna maksetusta 36,5 miljoonan euron tuesta.

Kahdeksas Elronin tilaamista 16 uudesta Škoda 21Ev RegioPanter -junasta saapui Pääskülan varikolle 23.–24.1.2025 välisenä yönä. Yksiköstä 3341 alkaen junat ovat saaneet päätyvaunujensa kylkiin vihreän lisäkoristeraidan ja tekstit ”Äriklass, business class”. Myös aiemmin tulleet 3339 ja 3340 teipataan samoin. RegioPanter-junat joudutaan toistaiseksi seisottamaan mm. Pääskülan asemalla ja Tapan varikolla, sillä ne eivät mahdu Pääskülan varikolle. Ilkivallan ehkäisemiseksi Pääskülan asemalle on järjestetty ympärivuorokautinen vartiointi.

Elronin Pääskülan varikolla muistomerkkinä oleva sähköveturi MEV-1 siirretään Viron rautatiemuseoon Haapsaluun vielä vuoden 2025 aikana. Vaihtoveturi on tehty lokakuussa 1997 Pääskülan varikon muutostyönä ER2 (ЭР2) -sähkömoottorijunan 1032 moottorivaunusta 02.

Viron rautatiemuseo Haapsalussa saa tulevana kesänä uusia aktiviteetteja. Museoon 2.3.2017 näyttelyesineeksi Tartosta tuotu ratakuorma-auto AGM^U (АГМ^У) 2274 vuodelta 1956 lähetettiin 15.10.2024 Tallinnaan Go Trackille kunnostettavaksi ajokuntoon. Työ valmistunee huhtikuun loppuun 2025 mennessä. Tarkoitus on, että kesästä 2025 alkaen sillä voidaan kuljettaa asiakkaita museoalueen ratapihalla. Viron ja Latvian yhteistyöprojektiin Green Railway(www.estlat.eu/en/green-railway) liittyen museolle tulee vierailijoiden käyttöön myös pumppu- ja polkupyöräresiina. Laajemmin projekti on keskittynyt maiden entisten kapearaideratojen pohjalle toteutettaviin vaellusreitteihin ja niiden tunnetuksi tekemiseen.

Haapsalun rautatiemuseon siirtosuunnitelma uudelle alueelle ei toistaiseksi etene toteutukseen, koska sille ei ole pakottavaa tarvetta. Asia tulee uudelleen esille, jos/kun rautatien jatko Turbasta Haapsaluun ja Rohukülaan toteutuu. Haapsalun pormestari käski huhtikuussa 2024 rautatiemuseota poistamaan ratapihaltaan Viron rautatien 0-kilometritolpan, joka on merkinnyt Viron rautatiekilometrien nollapistettä. Pormestari kertoi kansalaisten häiriintyneen keskellä kaupunkia kilometritolpassa olleesta Venäjän lipusta.

Raitiovaunulinjan 2 Kopli–Suur-Paala sataman kautta vievän osuuden avajaisjuhla vietettiin 29.11.2024. Varsinainen liikenne uudella osuudella alkoi aamulla 1.12.2024. Linjan 2 entiset pysäkit Kanuti, Mere puiestee ja Hobujaama jäivät nyt pois. Uudet pysäkit ovat Linnahall (uusi), Vanasadam (A- ja D-terminaalit), Laeva (D-terminaali) ja A. Laikmaa (Tallink City -hotelli ja Viru keskus). Raitiotielinja ei kuitenkaan vie matkustajia niin lähelle terminaaleja, varsinkaan D-terminaalia, kuin linja-autoreitit. Raitiotie palvelee parhaiten Eckerö Linea ja Viking Linea. Uusi linjaus kulkee Rumbi-kadulla Linnahallin vierestä, joten siellä oleva pysäkki nimettiin Linnahalliksi. Entinen Linnahallin pysäkki nimettiin Suur Rannaväravaksi, ja sitä käyttävät raitiotielinjat 1, 2 ja 5.

Lindan eli Rail Baltican Ülemisten rautatieaseman rakennustyömaan edettyä riittävästi raitiotielinja 4 alkaa taas liikennöidä Lennujaamaan (lentoasema) nykyisen Suur-Paalan sijasta. Tällöin on myös odotettavissa uusia linjastomuutoksia, jotka mahdollistavat suoran raitiotieyhteyden lentoaseman, Ülemisten aseman, sataman ja päärautatieaseman välille. Ülemisten uuden aseman rakentaminen alkoi vuonna 2022 ja sen on suunniteltu olevan täysin valmis 2028.

Joulukuun 2024 puoliväliin mennessä Tallinna Linnatranspordi AS:lle (TLT) 23 tilatusta PESA Twist -raitiovaunusta oli saapunut 17, nrot 521–537, joista liikenteessä olivat jo 521–535. Varhaisten liikemiesten mukaan nimettyjen neljän ensimmäisen vaunun jälkeen viisi seuraavaa nimettiin virolaisten kirjailijoiden mukaan: 525 (Lydia) Koidula(24.12.1843–11.8.1886), 526 (Eduard) Bornhöhe (17.2.1862–17.11.1923), 527 (Betti) Alver (23.11.1906–19.6.1989), 528 (Juhan) Liiv (30.4.1864–1.12.1913) ja 529 (Marie) Under (27.3.1883–25.9.1980). Kirjailijoiden jälkeen seuraavat neljä vaunua saavat nimensä elokuvaklassikkojen mukaan. Nimitoimikunta yhdessä Viron Elokuvainstituutin kanssa valitsi kolmelle uudelle vaunulle nimet Kevade (Kevät), Naerata ometi (Hymyie kuitenkin) ja Vallatud kurvid (Valloittavat kurvit). Neljännen vaunun nimestä järjestetään yleisöäänestys.

TLT:n KT4TMR-retroraitiovaunujen kotivarikko siirtyi Vana-Lõunasta Kopliin 1.12.2024 alkaen. Samalla vaunut aloittivat liikennöinnin linjalla 1 Kopli–Kadriorg entisen linjansa 3 Tondi–Kadriorg sijaan.

TLT:n johdinautoliikenteen lopettamisen (Resiinat 3/2024 s. 71 ja  4/2024 s. 62–63) jälkeen kaksi autoista myytiin Viroon ja 38 Moldovaan. Kotimaahan huutokaupassa myytyjen Solaris Trollino Ganz 12 -autojen 329 ja 330 hinnoiksi tulivat 2400 € ja 2600 €, kun taas tarjouskipailulla Moldovaan myydyistä autoista saatiin yhteensä runsaat 200 000 €. Museoauto 307 sekä akkujohdinautot 345 ja 446 eivät kuuluneet myytyihin autoihin. Osa linjoilla olleista ajojohtimista on tätä kirjoitettaessa purettu.

Uusien johdinautojen tarjouskilpailun voitti Škoda Group. Neljästäkymmenestä uudesta johdinautosta 18 on tavallisia 12-metrisiä ja 22 on 18-metrisiä nivelautoja. Lisäksi sopimukseen kuuluu 30 auton optio. Ensimmäiset uudet autot tulevat liikenteeseen 2026 alkupuoliskolla.

Latvia

Riian koko päärautatieasemaprojektin piti valmistua vuonna 2026, mutta se on ainakin pari vuotta myöhässä. Hankkeeseen kuuluvat sekä Rail Baltican normaaliraiteiset (raideleveys 1435 mm) että muun rataverkon leveäraiteiset (1520 mm) raiteistot. Suomalaista harjannostajaisjuhlaa vastaavaa latvialaista kattojuhlaa vietettiin jo 29.2.2024, jolloin rakennuksen lakikorkeuden saavutuksen kunniaksi sen ylimpään kohtaan (n. 30 metriä maan pinnasta) nostettiin Keski- ja Etelä-Euroopan maiden tyypillisistä puista ja kasveista tehty halkaisijaltaan 1435 mm suuruinen seppele.

Liettua

Vilna–Klaipeda-rataosan sähköistys 25 kV 50 Hz järjestelmällä on parhaillaan käynnissä.  Liettuan rautateiden tavaraliikenneyhtiö LTG Cargo tilasi joulukuussa 2024 radan tavaraliikennettä varten Stadlerilta 17 kuusiakselista sähköveturia. Hankintasopimus sisältää option vielä 17 lisäveturiin.

Ruotsi

Tukholman lähiliikennerata Saltsjöbanan avattiin jälleen liikenteelle 15.12.2024 lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Työn aikana Fisksätra ja Tattby muutettiin kohtauspaikoiksi. Saltsjö-Järlasta tuli Tukholman pään uusi väliaikainen pääteasema Henriksdalin sijaan. Junat kulkevat nyt Saltsjö-Järlan ja Saltsjöbadenin välillä (linja 25) sekä Igelbodan ja Solsidanin välillä (linja 26). Kuten ennen seisokkia, junat kulkevat noin 20 minuutin välein suurimman osan päivästä. Myöhään illalla liikennettä on puolen tunnin välein. Nackan, Sicklan, Henriksdalin ja Slussenin asemat avautuvat myöhemmin. Nykysuunnitelmien mukaan radalla liikennöidään jälleen Slusseniin asti 2028.

Ruotsalaisten kallistuvakoristen X2000-junien välivaunuja modernisoidaan myös Puolassa. Aiemmin junien modernisoinnin piti tapahtua Stadlerilla Tillbergassa Ruotsissa, mutta projekti on jo kaksi vuotta myöhässä. Ensimmäiset vaunut lähetettiin marraskuussa 2024 Puolaan prosessin nopeuttamiseksi. Junat kuljetetaan Puolan Świnoujścieen Unity Linen junalautta Polonialla (IMO 9108350) Ruotsin Ystadista. Vaunut peruskorjataan nyt Stadlerin puolalaisessa konepajassa Siedlcessä.

Pohjoismaiden suurin junakirjojen (myös autoja, laivoja, lentokoneita, militariaa) kauppa Stenvalls https://www.stenvalls.com Malmössä on irtisanonut nykyisen jättimyymälänsä vuokrasopimuksen (viisi huonetta myymälätilaa, yhtä suuri kellarivarastotila sekä kirjatoimitus yläpuolella) ja tulee muuttamaan pienempiin tiloihin. Tämä tarkoittaa valikoiman radikaalia supistamista ja joidenkin tuoteryhmien loppumista (esim. autot ja laivat). Varaston supistamista vauhditetaan alennusmyynnein tulevina kuukausina. Nyt kannattaa olla nopea niin kauan kuin valikoima on suurin.

Norja

Trondheimista Bodøhön 24.10.2024 matkanneen Nordlandsbanen-radan junan suistuminen maanvyörymän seurauksena Bjerkan lähellä aiheutti vakavia seurauksia Pohjois-Norjaan suuntautuvalle rautatieliikenteelle. Itse radankin korjaus valmistui vasta 30.11.2024, mutta Di.4 653:n romuttuminen aiheutti vakavan vetovoimapulan tällä sähköistämättömällä radalla. Diesellinjavetureita oli tapahtuman jälkeen valtiollisella kalustoyhtiöllä Norske Togilla jäljellä enää neljä, ja niistäkin yksi konepajassa. Se oli liian vähän tämän 729 km pitkän reitin yöjunien ja läpimenevien päiväjunien hoitamiseen. Päiväjunaliikenne aloitettiin uudelleen veturivetoisella kalustolla 2.12.2024 alkaen, mutta päättyi joksikin aikaa taas seuraavana päivänä Di4 654:n jouduttua nyt tasoristeysonnettomuuteen ja vaurioiduttua melkoisesti. Osan aikaa koko matka ajettiin junia korvaavilla busseilla, tammi–helmikuussa 2025 vielä Mo i Ranan ja Bodøn väli. Koko reitin päiväjunat palautettiin 17.2.2025. Yöjunaliikenteen radan liikennöitsijä SJ Nord ilmoitti aluksi aloittavansa uudelleen vasta 2029, kun uutta tilattua yöjunakalustoa on saatu! Silloin liikenteeseen tulee yöjunaliikenteeseen sopivaa makuupaikkojakin sisältävää FLIRT-dieselmoottorijunakalustoa. Poliittisesta painostuksesta kalustoyhtiö on etsinyt Nordlandsbanenille sopivaa vetokalustoa ja onkin vuokrannut Nordic Re-Finance -yhtiöltä kaksi TMe-veturia. Ne ovat entisiä Tanskan DSB:n ME-vetureita. Yöjunaliikenne aloitetaan, kun TMe-veturit ovat saaneet mm. matkustajavaunuihin tarvittavan sähkönsyötön ja tarvittavat hyväksynnät, mikä vienee ainakin kevääseen 2025.

Norjan rautateiden GSM-R-radioverkko oli nurin lähes koko joulupäivän 25.12.2024. Junat eivät kulkeneet koko maassa, koska liikenteenohjauksen ja junien väliset yhteydet eivät toimineet. Bane Norin eli Norjan ratainfranhaltijan mukaan perimmäinen syy liittyi digitaalista infrastruktuuria suojaavan palomuurin vikaan. Bane Norin mukaan tapauksessa ei ollut viitteitä sabotaasista tai ulkoisesta vaikutuksesta. Tapaus osoittaa digitaalisen verkon laajan haavoittuvuuden.

Oslosta Trondheimiin vievä Dovrebanen-päärata katkesi jälleen 21.1.2025, kun Ottan aseman eteläpuolella Ottajoen ylittävä silta siirtyi jään muodostumisen ja korkean vedenpinnan vuoksi. Rata avattaneen huhtikuussa 2025. Dovrebanen oli edellisen kerran pitkään suljettuna elokuusta 2023 toukokuuhun 2024 Randklevin romahtaneen sillan takia. Silloin, kuten nytkin, tavaraliikenne siirrettiin dieselvetoiselle Rørosin radalle ja henkilöliikenne korvattiin busseilla. Tällä kertaa bussikorvaus on Kvamin ja Dombåsin välillä.

Norjan ensimmäinen ETCS-kulunvalvontajärjestelmän kaupallinen käyttöönotto tapahtui 16.11.2024, kun Roa–Gjøvik-rataosalla kulki ensimmäinen ETCS-valvottu normaali matkustajajuna. Hanke on vuosia myöhässä.

Tanska

Tanskan ETCS-kulunvalvontajärjestelmän rakentaminen on päässyt nyt hyvään vauhtiin. Koko Jyllannin alueen valtion rataverkko on varustettu tällä järjestelmä kesään 2027 mennessä, jo nyt suurin osa. Myös Sjellannin saarella rakentaminen on pitkällä. Koko maassa valtion verkon ETCS-rakentamisen pitäisi olla valmis 2033. Tämän jälkeen verkolla voi liikkua vain ETCS-veturilaitteilla liikkuva kalusto, mikä koskee myös museojunia.

Århusissa aloitettiin viikolla 14/2025 aseman totaalinen uusiminen. Asema sähköistetään, varustetaan uusilla turvalaitteilla ja raiteet ja matkustajalaiturit uusitaan. Töiden takia 2025 aikana junaliikennettä kulkee ajoittain 40 % normaalia vähemmän. Vuoden 2026 alussa tarvitaan lisäksi totaalikatko. Töiden on tarkoitus olla valmiit 2026 lopussa, sisältäen myös ETCS:n.

Maribor–Bandholm-museorautatiellä ollaan siirtymässä kalliista ja ympäristökeskusteluita aiheuttavasta kivihiilestä biopohjaisiin 8 mm puupelletteihin. Ensimmäiset koeajot höyryveturilla tehtiin syksyllä 2024. Täyskorjattava ja uuden kattilan saava LJ 19 -höyryveturi kunnostetaan pellettikäyttöön. Siitä aiheutuva lisäkustannus on 2,3 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 300 000 €). Tämä rahoitus saadaan kuitenkin ulkopuolisilta hanketta tukevilta tahoilta. Veturin teho tulee laskemaan aikaisemmasta, mutta on täysin riittävä nykyiselle normaalia liikennettä kevyemmälle museojunakäytölle.

Saksa

Dresdenissä aloitettu DR:n dieselmoottorijunan VT 18.16.07/10 saattaminen ajokuntoon ja liikenteeseen on jatkunut loppukesästä 2024 Halberstadtissa VIS:n konepajalla. Juna on tarkoitus saada koeajoihin vuoden 2025 alkupuoliskolla. Kuluvalle vuodelle on jo suunniteltu julkisia ajoja. Tällä DDR:n Deutsche Reichsbahnin entisellä lippulaivatyypillä on aikanaan ajettu Berliinistä mm. Wieniin, Kööpenhaminaan ja Malmöhön. Junia valmistettiin kahdeksan; niitä voitiin liikennöidä neljä-, viisi- tai kuusivaunuisina. Kunnostettava juna on aluksi neljä-, sitten viisi- ja lopuksi suunnitelmien mukaan kuusivaunuinen. Sille on parhaillaan rakenteilla oma sijoitushalli raiteineen Radebeuliin Dresdenin lähelle kapearaiteisen Löβnitzgrundbahnin varikon läheisyyteen. Junan täyskorjauksen kustantavat pitkälti Saksan valtio ja Saksin osavaltio. Kunnostuspaikka eli VIS:n Halberstadtin konepaja on Euroopan vanhin toiminnassa oleva rautatiekonepaja, vaikka onkin vaihtanut omistajaa muutamia kertoja yli 180 vuoden toiminta-aikanansa. VIS:llä on toimintaa nyt myös Suomessa Hyvinkäällä.

Toisin kuin Suomessa, Saksassa on yhä käytössä asemilla sähköisten matkustajainformaatiolaitteiden rinnalla UIC:n mukaiset paperiset keltaiset junien lähtöajat ja valkoiset saapumisajat sisältävät julisteet tai monisteet. DB suunnitteli jättävänsä tuloaikamonisteet pois 15.12.2024 alkaen, mutta veti päätöksen pois matkustajajärjestöjen painostuksesta. Keltaisia lähtöaikajulisteita ei ollut tarkoituskaan poistaa.

Resiinassa 3/2024 s. 74 kerrottu ELISA-projekti sähköisen raskaan liikenteen käytöstä Saksan moottoriteillä päättyi vuoden 2024 lopussa. Sähköt katkaistiin Frankfurt am Mainin ja Darmstadtin välisistä ajojohdoista vuoden 2025 alusta. Kokeilut myös muilla osuuksilla lopetettiin. Vaikka teknisesti asiat sujuivat hyvin, kaksi liikennöitsijää kertoi, ettei sähköautojen ajolangasta saama lataus riittänyt suunnitellusti. Lopulliset arviot kokeilusta julkistetaan kesäkuussa 2025, eikä kiinteitä rakennelmia pureta ainakaan ennen sitä.

Itävalta ja Unkari

Itävallan ja Unkarin yhteisomistuksessa ollut GySEV-rautatieyhtiö on hajaantumassa. Unkariksi sitä kutsutaan nimellä Győr–Sopron–Ebenfurti Vasút (GySEV). Saksaksi se tunnettiin nimellä Raab–Oedenburg–Ebenfurther Eisenbahn (ROeEE) vuoteen 2008 asti, jolloin nimi muutettiin Raaberbahniksi. Yhtiön radat avattiin pääosin 1870-luvulla. Tämä yhteisyritys oli aikanaan esimerkki, miten Unkarin kommunistihallinnon aikana yhteistyö oli kuitenkin mahdollista länteen kuuluneen Itävallan kanssa. Yritys on nyt Unkarin (72 %) ja Itävallan (28 %) yhteisyritys. Tämä jako toteutui lokakuussa 2024, kun Unkarin valtio sai ostetuksi lisää yksityisiä osakkeita Itävallasta ja pääsi yli 2/3 osakemäärän, jolloin Itävallan valtio menetti veto-oikeutensa yrityksessä. Suunnitelmien mukaan radat jaetaan nyt valtioiden välillä GySEVin jatkaessa Unkarissa, mutta Itävallan puolella radat siirtyisivät ÖBB-Infrastruktur AG:lle eli valtiolliselle radanpitäjälle. Sulautuksessa käytettäisiin samaa mallia kuin mitä käytettiin yksityisen Graz-Köflacher Bahnin (GKB) rataverkon liittämisessä ÖBB-Infran verkkoon heinäkuussa 2024.

Iso-Britannia

Iso-Britanniassa hyväksyttiin 28.11.2024 laki, jonka mukaan rautateiden henkilöliikenteen operaattoreita aletaan valtiollistaa. Tämä tapahtuu voimassa olevien ostoliikennesopimusten päättyessä. Ensimmäisinä valtiollistetaan South Western Railway (SWR) 25.5.2025, C2C 20.7.2025 ja Greater Anglia (GA) syksyllä 2025. SWR:n nykyiset omistajat ovat First Group ja hongkongilainen MTR, C2C:n Trenitalia ja GA:n Abellio.

Maailman rautatiet 200 vuotta -juhlallisuuksia on Brittein saarella maaliskuusta marraskuuhun 2025. Yksi huipentumista on 26.–28.9.2025, kun 200 vuotta sitten liikenteen aloittaneen Locomotion-veturin replika liikennöi kolmena päivänä osilla alkuperäistä Stocktonin ja Darlingtonin välistä rautatietä. Radan varrella on tuolloin suuri määrä erilaisia yleisötapahtumia. Varsinainen pääjuhlapäivä on 27.9.2025, jolloin tulee kuluneeksi täsmälleen 200 vuotta S&DR-rautatien avaamisesta.

Portugali (Madeira)

Madeiralle lomanviettoon matkaustaville rautateiden ystäville löytyy Montessa mielenkiintoinen käyntikohde. Vuonna 2021 restauroituna avattu asemarakennus toimii museona, joka kertoo suljetusta rautatiestä alhaalta Funchalin satamasta ylös Terreiro da Lutaan. Kokoelma sisältää valokuvia, karttoja ja pienesineistöä. Alakerran vastaanotossa pyörii lyhyt video tallennetuista aikalaisfilmeistä ja valokuvista. Museoon ei ole pääsymaksua. Paikalle pääsee Funchalista busseilla 20 ja 21 sekä Lidon hotellialueelta bussilla 48. Myös köysirata (Teleférrico) on varteenotettava vaihtoehto paikalle menoon.

Ukraina

Ukrainan rautatiet (Ukrzaliznytsia, UZ) täyskorjaa TEP70-vetureita. Ensimmäinen veturi valmistui vuoden 2024 lopulla. Polttomoottorilla toimivan kaluston merkitys on osoittautunut erittäin suureksi, kun maa kärsii Venäjän hyökkäyssodan tuhojen aiheuttamasta sähköpulasta. Venäjä on koko sodan ajan toistuvasti iskenyt Ukrainan energiantuotantoon.

Ukrainan rautatiet on saanut varusteltua kaikkiaan yli 70 vaunua sairaalajunakäyttöön. Tavallisimmin noin kahdeksasta vaunusta koostuvissa junissa kyetään suorittamaan kriittisiä hengen pelastamiseksi tarvittavia hoitotoimenpiteitä ja antamaan tehohoitoa. Ensimmäinen sairaalajuna varusteltiin heti sodan alussa keväällä 2022 ja vaunuja on sen jälkeen tullut jatkuvasti lisää.

UZ on saanut 480 miljoonan euron tukilainan uusien veturien hankintaan. Lainasta 300 miljoonaa tulee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kautta ja loput Yhdysvalloilta Maailmanpankin kautta. Rahoituksella on tarkoitus hankkia 80 tavaraliikennesähköveturia, joista UZ on jo pyytänyt tarjouksia. Muitakin uudishankintoja ja korjaushankkeita on käynnissä.

Ukrainan rautatiet on Mariupolissa sijainneen Azovstalin terästuotannon menetyksen jälkeen joutunut turvautumaan pääosin tuontikiskoihin. Vuodelle 2025 odotetaan ainakin 19 000 tonnin kiskotoimitusta ranskalaiselta Saarstahl Raililta. Tällä toimituksella on tarkoitus rakentaa ja uudistaa kaikkiaan 145 km rataa. Viime vuonna Ukraina sai mm. 25 000 tonnin kiskolahjoituksen Japanilta ja EBRD:ltä rahoitusta 30 000 tonnin kiskohankintaan.

Ukrainan 1435 mm raideleveyden rataverkon ensimmäinen noin 22 km osuus Chop–Uzhhorod on edennyt aikataulussa ja sen odotetaan valmistuvan tulevaan syksyyn mennessä. Radan tarkoituksena on mahdollistaa sujuva vaihdoton matkustajaliikenne Ukrainasta Slovakian kautta muualle Eurooppaan.

Venäjän hyökkäyssota on tähän mennessä vaatinut 792 rautatieläisen hengen ja 2339 on loukkaantunut. Ukrainan rautatieläisten tukisivusto löytyy internetosoitteesta https://zalizna-rodyna.uz.gov.ua.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Otto Diekmann, Miska Elo, Anders Järvenpää, Janne Karresuo, Kari Kemppainen, Jouni Kiviniitty, Arttu Kokkonen, Vertti Kontinen, Johan Kortman, Timo-Pekka Lange, Ahti Marttinen, Matti Melamies, Mika Mäkilä, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Mikko Nyman, Timo Oinonen, Jussi Pajunen, Samuel Pajunen, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Visa Pöntinen, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Pertti Siltakoski, Teemu Sirkiä, Lasse Tauriainen, Simo Toikkanen, Simo Tuominen, Juha Vuorinen, Pentti Yli-Karjanmaa ja Lari Åhman. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!