TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.2.–30.4.2025

 Uudet rekisteröinnit:

• 5 Sr3 (91 10 3103 367-1, 91 10 3103 368-9, 91 10 3103 369-7, 91 10 3103 370-5 ja 91 10 3103 371-3)
• 1 Bt

 Romutukset:

• –

 Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2025.

Sr1 3018, joka on sarjansa ETCS-koeveturi ja teipattu Digiradan väreihin, on koeajojen väleissä ollut tavallisessa Sr1-veturikierrossa 7.6.–12.8.2024 ja 12.12.2024–31.3.2025. Se tuli 28.2.2024 aamulla kaksinvedossa 3018+3084 Kontiomäeltä T 55631:ssä Ouluun. Tästä veturipari lähti matkustajajuniin seuraavasti: 1.3. P 276 Oulu–Helsinki, 1.–2.3. P 265 Helsinki–Kemijärvi ja 2.–3.3. P 274 Kemijärvi–Helsinki. Ilmalassa 3084:n tilalle pariksi vaihtui 3098 juniin 3.–4.3. P 273 Helsinki–Rovaniemi, 4.–5.3. P 266 Rovaniemi–Helsinki, 5.–6.3. P 273 Helsinki–Rovaniemi ja 6.–7.3. P 266 Rovaniemi–Helsinki. Ilmalasta veturipari siirtyi 8.3.2025 Sr1 3006:tta hinaten Kouvolaan aikataululla Vet 11801. Digiradan koeajot 3018:lla jatkuivat taas 10.4.2025 alkaen.

Sr1 3037 on sarjansa ensimmäinen kevytsaneerattu veturi. Laajaan saneeraukseen verrattuna komponentteja ei ole otettu veturista pois, vaan tarkastettu ja huollettu paikallaan.

Sr2 3208 ja 3211 sekä Dv12 2630 siirrettiin 12.3.2025 Sr1 3008:n vetämänä tavarajunassa 55922 Oulu tavarasta Pieksämäki tavaraan. Sr2:t olivat olleet Oulussa varaosapurussa. Myös tavaravaunuja sisältäneen kuljetuksen enimmäisnopeus oli 50 km/t. Seuraava varaosiksi purettava Sr2 on 3214. Pieninumeroisin liikenteessä oleva sarjan veturi on nykyään 3207.

Sr3 3369, 3370 ja 3371 hinattiin 28.3.2025 junassa Vet 11632 Hangosta Ilmalan ratapihalle. Hakijana toimi Sr3 3341.

Dv12 2733 ja yksi raakapuuvaunu suistuivat kiskoilta 4.3.2025 aamulla vaihtotöissä Joensuun Raatekankaan raiteiston raiteensulussa Sp 969. Veturista valui radalle jonkin verran polttoainetta. Suistuminen katkaisi Joensuun ja Viinijärven välisen liikenteen seuraavan päivän iltapäivään asti. Raivauskalusto tulo paikalle Kouvolasta kesti useita tunteja.

Dr19-sarja korvasi Dv12-veturit Hämeenlinnan päivystäjänä 12.2.2025 alkaen. Veturi hoitaa mm. liikenteen Hämeenlinnan asemalta SSAB:lle.

Dr20 29008 Juha ajettiin 15.4.2025 Kotka Hovinsaaresta Hyvinkään konepajalle. North Rail on vuokrannut konepajalta pilttuun, jossa veturi nostettiin teleiltä. Telit on rahdattu Viroon, missä Operail Repairs kunnostaa ne. Dr20-vetureissa alkavat pyörien sorvausvarat loppua sekä säännölliset telien huoltoajat täyttyä.

Sm2-juna kävi enimmäistä kertaa Hangossa 28.2.2025, kun sinne ajettiin kuljettajakoulutusajo Ilmalasta. Sm2 6096 kulki junaparissa HV 10255/10258.

Sm5 nro 32:n eli sarjansa ensimmäisen ETCS-koeajojunan ETCS-varustelu alkoi huhtikuun 2025 alussa Ilmalan varikolla. Varusteluun on varattu aikaa kaksi kuukautta.

Sm6-junat eli entiset Allegrot alkavat liikennöidä 3.11.2025 alusta reitillä Helsingistä Turkuun ja myöhemmin myös Ouluun. Junien kaupallinen nimi tulee olemaan Pendolino Plus. Ne korvaavat entisiä IC- ja S-vuoroja, mutta Oulun ja Helsingin välille tulee uusi varhaisaamun vuoro. Juniin tulee uusi Ekstra Plus matkustusluokka entistä korkeampitasoisine palveluineen.

Sm6 7051 hinattiin 3.4.2025 Ilmalasta maalaukseen Pieksämäelle. Sm6-junien pintakäsittely on jaettu FleetCaren kahteen pintakäsittelytuotantoon, koska Oulussa tehdään samanaikaisesti ruotsalaisten SJ:n X40-sähköjunien modernisointia, johon niin ikään kuuluu ulkoilmeenmuutos ja pintakäsittely.

Sm7-junista ensimmäisenä saapui 94 10 2082 001-0 Hankoon 9.5.2025. Juna koottiin yhtenäiseksi satamassa. Se hinattiin Ilmalan varikolle 16.5.2025 aikataululla MV 10303.

FLIRT-konseptiin kuuluvat junat on valmistettu Stadler-konserniin kuuluvassa Stadler Polska -tehtaassa Puolan Siedlcessä. Aiemmin Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle toimitetuista Sm5 FLIRT 1 -junista nyt VR:lle tulevat FLIRT 3:t poikkeavat mm. teliensä puolesta. Sm5:ssä on kahden peräkkäisen vaunun alla yhteinen Jakobs-teli, kun taas Sm7:ssä jokaisen vaunun alla on omat erilliset telinsä. 

Neljä ensimmäistä Sm7:ää toimitetaan vuoden 2026 alkupuolelle mennessä. Näillä tehtyjen koeajojen jälkeen loput 16 sarjajunaa valmistuvat vuoden 2028 alkuun mennessä. Sm7:t korvaavat Sm4-junia, jotka puolestaan korvaavat viimeiset Sm2:t. VR:llä on myös optiosopimus 50 lisäjunasta.

Dm7 4074:n kunnostus liikenteeseen jatkuu Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry:n (PoRha) voimin Oulussa. Pitkäaikainen projekti aloitettiin jo 2013. Viimeisten kahden vuoden aikana on jatkettu sähköasennuksia. Työ on ollut haasteellista ja aikaa vaativaa, sillä kaikki johdotukset on jouduttu vaihtamaan joko uusiin tai käytettyihin. Välillä on ollut ongelmia myös osaavan työvoiman saamisessa.

Dm7 4114, 4120, 4209 ja 4215 on myyty VR:ltä Haapamäen Museoveturiyhdistykselle (HMVY). Vaunut sijaitsevat Haapamäellä ja ovat osittain liikennekäytössä.

Dm7 4211 sai maaliskuussa 2025 Pasilan vanhalla varikolla uuden maalipinnan ja merkinnät. Vaunussa on keltaiset päädyt. Seuraavana Porvoon Museorautatiellä (PMR) valmistui maalauksesta toukokuun alussa Dm7 4207, tämä ilman keltaista huomioväriä.

Dm12 4410 rikkoutui 14.3.2025 junassa H 482 Niinimaan ja Alavuden puolivälissä. Paineilmavikaisen vaunun matkustajat evakuoitiin Kuuselan tasoristeyksessä km 378+931 linja-autoon. Moottorivaunu hinattiin vielä saman päivän aikana vauriopaikalta Pieksämäelle korjaukseen.

Tve1 414 on siirtymässä Museoveturiseuralle Toijalaan. Pienveturi on ollut Kouvolan varikolla.

HAAPAMÄEN MUSEOVETURIYHDISTYS RY:LLE VR:N MYYMÄ MUSEOKALUSTO

•  Hk5 497, Hr1 1004, Hv2 680, Pr2 1800, Tk3 1129 ja 1154, Tr1 1067 ja 1095, Tv2 618, Vr1 660 sekä Vr2 953.
•  Dv15 1991.
•  Dm7 4114, 4120, 4209 ja 4215.
•  F 3525, CEm 2460, Ei 22612, 22757, 22763, 22797 ja 22799, A 19 ja 91, CEmt 24040 ja 24110, Cht 2365, EFit 23513, EFiti 23653, Eit 23002 ja 23114, ELht 23321 sekä Rt 23705.
•  BG 04 103-8, H 109 026-5, Gg 33140, Ggk 33841-8, Hks 41 10 2150 841-0 ja Lv-Rto 101.

VR:n museokaluston myynneissä on tehty kaupat suurimmasta osasta kalustosta huhti–toukokuun vaihteessa 2025. Myöhemmin tänä vuonna myyntivuorossa ovat ympäri maata sijaitsevat muistomerkkiveturit. Museohöyryvetureita pysyvästi suljetun Haapamäen Höyryveturipuiston alueelta on myyty usealle alan yhdistykselle. Tarkat tiedot niistä julkaistaan, kun ostajat ne ilmoittavat. Haapamäeltä on tarkoitus ajaa ensin vaunusiirtojuna ja sittemmin syksyllä 2025, aikaisintaan lokakuussa, ostetun veturikaluston siirtojuna.

Tk3 1150 on menossa Museoveturiseuralle Toijalaan, missä veturi jo sijaitsee.

Tk2 419, joka on ollut Haapamäen Höyryveturipuiston omistuksessa, on myyty ja siirretään Kontiolahden Jakokosken Asemapuistoon. Myös veturipuiston puistojuna (raideleveys 185 mm) on myyty Jakokoskelle.

Tr1 1096:n vihkiäiset uudestaan ajoon on tarkoitus pitää 27.9.2025 eli maailman rautateiden 200-vuotisjuhlapäivänä, mikäli veturin täyskorjaus koeajoineen valmistuu siihen mennessä. Sillä on tarkoitus vetää tuolloin juhlajuna Helsingistä Hyvinkäälle. Seuraavana päivänä ohjelmassa olisi yleisöajoja. Veturia on kunnostettu tiiviillä aikataululla myös koko kevään 2025.

Vk4 68 Leena siirrettiin 22.3.2025 Suomen Rautatiemuseosta kattilan täystarkastukseen ja pieniin korjauksiin Hyvinkään konepajalle. Sitä ennen konepajalla oli huollossa museon Otso-veturi. Leena on tarkoitus saada jälleen ajoon museoalueelle kesäksi 2025.

Tka7 172 on peruskorjattu talven 2024/2025 aikana Pasilan veturitalleilla. Ratakuorma-auto on saanut konepelteihinsä omistajansa Porvoon Museorautatien komeat logot.

C 600 -veturi (Lokomo 637/v. 1969), jonka ArcticRail osti 2024 Kymen Veturipalvelulta, on myyty Harjavaltaan Valtasiirto Oy:lle. Veturi lähti sinne Lavettikuljetus Alanne Oy:n lavettikuljetuksena Hyvinkään konepajalta 7.5.2025.

Tnk4-WP455 eli Kreaten uusi raidenosturi oli ensimmäisissä koenostoissa Kytömaalla 3.–4.3.2025. Raidenosturissa on uusi turkkilaisvalmisteinen Erkin World Power ER-45 -nosturiosa vanhan kotimaisen alustan päällä.

Matisa R 24 -sepeliaura ajettiin 30.4.2025 omin voimin Hangosta Kouvolaan. Destia Rail Oy:n uusi viisiakselinen kaksiosainen kone edustaa uusinta sepeliaurateknologiaa.

Tta 4 eli NRC:n omistama kiskopyöräkuorma-auto rikkoutui Tikkalan tulo-opastimelle aamuvarhain 18.3.2025. Tavarajuna 2703 avusti kaluston Tikkalaan.

Fiskarsin Krauss-höyryveturille suunnitellaan valmistuvan veturitalli Fiskarsiin alkusyksynä 2025. Sen rakennustyöt aloitettiin 3.4.2025. Aluksi tallin yhteyteen tulee muutama raide-elementti. Veturin hytti nostettiin paikoilleen Höyrywelho Osakeyhtiön verstaalla Jokioisilla 19.3.2025.

A 16 eli Elli-mittausvaunu on myyty Swecolta Sinisten vaunujen ystävät ry:lle. PMR siirsi vaunun 3.4.2025 Ilmalan varikolta Hyvinkäälle. Vaunussa on säilynyt hyvin käyttöajan varustus. Siinä on yhä Ratahallintokeskuksen väritys, mihin asuun vaunu edellytettiin muutettavan, kun RHK teki koneellisten radantarkastusten sopimuksen VR-Radan (myöhemmin VR-Track) kanssa.

Museovaunuja on myyty tai ollaan myymässä iso määrä VR:ltä alan eri yhdistyksille. Esimerkiksi Eifet 25301 on jo myyty Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:lle. Vaunua käytettiin syksyllä 2024 Oulussa VR FleetCaren uuden pintakäsittelylaitoksen koemaalauksiin. Se on entinen EFit 23507 vuodelta 1967. Muutostyö Eifetiksi on tehty 1988. A 19ja 91 ovat menossa HMVY:lle, EFiab 11637 PoRha:lle ja lumiaura Etv-Rto 40 Toijalaan.

Vankivaunujen liikennöinnin on suunniteltu päättyvän 2025 aikana. Rikosseuraamuslaitos on valmistelemassa uusia vankien kuljetustapoja. Nom-vankivaunuja on vielä ajossa kaksi, 11003 ja 11004.

Osg-vaunulla 199560-4 oli jälleen 25.–26.4.2025 muuntajakuljetus Vuosaaresta Otalammelle. Edellisen kerran samanlainen kuljetus oli 3.–4.1.2025. 

Savo-modulaarivaunut on VR FleetCaren suunnittelema uusi tavaravaunuperhe, joka julkaistiin Train & Rail -messuilla Tukholmassa 6.–8.5.2025. Ratkaisu on FleetCaren omaa suunnittelua. Alustan päälle voidaan vaihtaa erilaisia kuormatiloja esim. nesteiden, raakapuun tai valmistuotteiden kuljetukseen.

VR:n maantieliikenteen museokalusto siirtyi muun VR Transpointin maantieliiketoiminnan mukana 31.12.2024 Kuljettava Oy:lle, jonka puolestaan omistaa sijoitusyhtiö Mutares. Museoautot ovat Tieliikennemuseossa Mobiliassa. Aiemmin Suomen Rautatiemuseo on kustantanut autojen säilytyksen osana VR:n kanssa voimassa ollutta palvelusopimusta, joka päättyi 2024 lopussa.

SJ:n BFS9-bistrovaunut vaihdettiin 18.2.2025 Haaparannassa niin, että Pieksämäeltä tulivat täyskorjatut 50 74 8273 210-8 ja 218-1 ja sinne lähtivät saneeraukseen 50 74 8273 214-0 ja 227-2. Telinvaihto tapahtui nostureiden avulla Haaparannan tavararatapihalla.

SJ:n X40-junista kolmas peruskorjattava juna tuli Tornioon 7.2.2025 ja toinen valmis juna lähti Suomesta 14.3.2025. Seuraava vaihto tapahtui huhtikuun 2025 lopussa; tavoitteena siirroissa on kuuden–seitsemän viikon rytmi. Junat peruskorjataan VR FleetCarella Oulussa. Ensimmäinen X40-juna (Verification Unit) maalattiin Pieksämäellä, koska Oulun projektikeskuksen pintakäsittelyhalli oli silloin rakennusvaiheessa. Sarjan muut 26 junaa maalataan Oulussa. Tornion ja Oulun välisiin siirtoihin tarkoitettujen siirtotelien valmistaminen on edennyt koeajo- ja testausvaiheeseen ja ne on tarkoitus ottaa käyttöön 2025 aikana. Siihen asti junat siirretään maantiekuljetuksina. Kevyemmät, vain paikallissiirtoihin tarkoitetut, siirtotelit ovat käytössä Oulun projektikeskuksella. X40-junat ovat kaksikerroksisia sähkömoottorijunia. Niiden suurin sallittu nopeus on 200 km/t.

Liikenteen palveluista annettu laki kaavaillaan muutettavan niin, että kaikki valtion tekemät ostot keskitetään Traficomiin, minkä lisäksi kunnat, kuntayhtymät ja alueet voivat ostaa myös raideliikennettä. Tällä hetkellä Traficom vastaa valtion lentoliikenteen ostoista, ELY-keskukset valtion linja-autoliikenteen hankinnoista sekä liikenne- ja viestintäministeriö valtion raideliikenteen ostoista. Samassa yhteydessä rautatiealan sääntelyelin siirrettäisiin Traficomista Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Poikkeustilanteiden liikenteenhoitomallia, jossa esimerkiksi lähtölupa annetaan vihreällä opastelipulla tai käsivalolla, testattaneen valittavalla rataosuudella todennäköisesti syksyllä 2025.

Väyläviraston raivaus- ja pelastuspalvelu on parhaillaan kilpailutuksessa. Tarjoukset Riihimäelle, Kouvolaan ja Ouluun sijoitettujen raivausyksiköiden operoinnista on pyydetty ja saatu erikseen. Johtoautot sekä raskaat raivausautot on sijoitettu näille paikoille. Eniten käytetty Riihimäen johtoauto uusittiin 6.5.2025.

Väyläviraston koneellinen radantarkastus tulee kilpailutukseen 2025 aikana. Nykyinen sopimus käytettyine kolmen vuoden optioineen on voimassa 2031 asti, mutta uuteen sopimukseen edellytetään radantarkastusvaunulle ETCS-veturilaitteet. Nykyisessä Meerissä ETCS-laitteita ei ole, mutta asennusvalmius kylläkin. ETCS-laitteiden hankinta testauksineen tai uuden tarkastusvaunun hankinta on pitkäaikainen prosessi.

Venäjän yhdysliikenteen tyrehtyminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan on näkynyt jo vuosia useiden ratojen liikenteen kuihtumisena. Nyt tästä syystä lähinnä vain Meeri-radantarkastusvaunu ja yksittäiset erikoisjunat liikennöivät rataosilla Raisio–Naantali, Lappohja–Koverhar (suljettu toistaiseksi), Mäntyluoto–Tahkoluoto, Lahti–Loviisan satama, Lahti–Mukkula (suljettu pysyvästi), Imatrankoski–Imatrankosken raja (raja suljettu toistaiseksi), Säkäniemi–Niirala ja Ypykkävaara–Vartius. Näistä vain ensimmäiselle on näköpiirissä vilkastumista mahdollisen matkustajaliikenteen muodossa.

Lähimaksu tuli testikäyttöön HSL-liikenteen Sm5-junissa 7.3.2025. Maksaminen onnistuu valitsemalla lukijasta oikea lippuvyöhyke ja näyttämällä korttia tai älypuhelinta lukijalle. Aluksi lähimaksulla voi hankkia vain aikuisten kertalipun.

VR:n lippuautomaatteihin tuli 3.3.2025 alkaen käyttöön 50 sentin tulostusmaksu. Samanaikaisesti R-kioskien yhden euron palvelumaksu alkoi käsittää aikaisempien kaukoliikennelippujen lisäksi myös lähiliikenneliput.

Ekstra-luokka VR:n IC- ja Pendolino-junissa on 25.3.2025 alkaen nimeltään Ekstra Rauhallinen. Lipun hintaan kuuluvat vaunun kahvipisteen juomat. Kaksikerroksisten ravintolavaunujen yläkerta on puolestaan Ekstra Rento. Lipun hintaan kuuluvat vaunun alakerrasta noudettavat kahvi, tee, kaakao ja vesi. Pendolino Plus -junissa pyörätuolipaikat sijaitsevat junien Ekstra Rauhallinen -luokassa, mutta hinta on sama kuin Eko-luokassa olisi.

ArcticRail Oy:lle myönnettiin turvallisuustodistus 20.1.2025, rautatieliikenteen toimilupa 27.3.2025 sekä sertifioitu EMC-todistus ja kunnossapitotoimintoja koskeva todistus 7.4.2025. Näissä kaikissa myöntäjä on Traficom. Yhtiön tarkoitus on aloittaa liikennöinti Dr16-veturilla 2811 toukokuun 2025 aikana. Veturi on suunnitelmien mukaan yleisön nähtävillä Rautatiemuseopäivänä Suomen Rautatiemuseolla 10.8.2025 ja oli jo Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kevätajolla 1.5.2025 Hyvinkään konepajalla. Yhtiön tavaravaunuja on täyskorjattu kevään mittaan VIS:n vuokraamissa tiloissa Hyvinkään konepajalla.

Suomen Rautatiemuseon Valtterijunan ja muunkin VR:ltä 2024 lopussa saadun liikkuvan kaluston kunnossapidosta ja liikennöinnistä on neuvoteltu kevään 2025 mittaan eri museoliikennetoimijoiden kanssa. Selvitysten ollessa kesken on ilmeistä, ettei Valtteri liiku tänä vuonna matkustajaliikenteessä valtion rataverkolla. Kalustojen rekisteröintimuutoksissa tähdätään kuitenkin siihen, että ne saadaan tarvittavissa määrin rekisteriin liikennöitävänä kalustona. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on, että tulevaisuudessa liikennöitävän kalustona liikennöinti ja kunnossapito olisi museon ulkopuolisella toimijalla.

Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien 25-vuotisjuhla-ajo ajettiin Dm7-kalustolla 26.–27.4.2025 Oulusta aina Vaasaan asti. Yksi pysähdyksistä oli Kovjoella, missä oli tarjolla höyryveturiajelu kapearaiteisella radalla. Sunnuntaina 27.4. oli tarjolla kaksi edestakaista lättähattuvuoroa Vaasasta Vaskiluotoon.

Ratakiskoja tuli ensimmäisen kerran Suomeen 120-metrisinä suoraan valssaamolta 17.3.2025. Vielä samana päivänä ne siirtokuormattiin Torniossa suomalaisiin vaunuihin ja ajettiin 17.–19.3. reittiä Tornio–Oulu–Ylivieska–Haapajärvi–Saarijärvi–Jyväskylä–Tampere–Pasila tavara. Kiskot tulevat Kehäradan kiskonvaihtoon. Kokeiluerä on kiskolaatua Voestalpine 340 Dobain. Normaalisti kiskot tulevat 50-metrisinä Haminaan laivoilla, mistä ne viedään Kaipiaisiin hitsattaviksi. Aiempi valssaamolta tulleiden kiskojen pituusennätys Suomessa oli 108 metriä. Tornioon kiskovaunuston toi Railcare ja sieltä eteenpäin junat veti Prorata.

Helsingin päärautatieaseman ravintolasalin Maisema Kolilta -maalaus palautettiin 28.4.2025 paikalleen konservoinnin jälkeen. Eero Järnefeltin, Alfred William Finchin ja Ilmari Aallon maalaama teos on yksi Suomen suurimmista kankaalle tehdyistä maalauksista.

Avecran asemaravintolojen sulkeminen on edennyt ja etenee seuraavasti: Helsingin päärautatieasemalla suljettiin Hesburger joulukuussa 2024 ja Robert’s Coffee maaliskuussa 2025. Kesäkuussa 2025 suljetaan Minuuttibaari ja Aseman Wursti sekä syyskuussa 2025 Ooster. Tikkurilassa Kahvi & Lippu suljettiin maaliskuussa 2025, Keravalla Kellobaari toukokuussa 2025. Tampereella suljetaan Robert’s Coffee kesäkuussa 2025. Paikoille tulevat uudet yrittäjät uusine toimintoineen. Avecran työntekijöille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä junaliikenteeseen, mutta monet ovat jäämässä muiden palvelukseen omalle alalleen.

Helsingin päärautatieaseman lipunmyynnin uusien tilojen on tarkoitus olla valmiina Robert’s Coffeelta vapautuneissa tiloissa 1.9.2025. Kahvila lopetti tällä paikalla 23.3.2025. Tilaa kasvatetaan laiturille päin. Siihen kaavaillaan myös vaihtuvia näyttelyitä. Palvelu keskittyy neuvontaan ja apuun lipunostoissa. Toki lippujakin saa vielä ostaa. Samat muutokset kohdistuvat nykyisellä paikallaan säilyvään Tampereen lipunmyyntipisteeseen. HSL:n palvelupiste suljettiin päärautatieasemalta 26.4.2025 toimintojen siirtyessä Pasilaan.

Pasilan rautatieasemalla avattiin HSL:n palvelupiste 29.4.2025. Se sijaitsee asemahallin kerroksessa 4½. Palvelupisteelle pääsee asemahallista liukuportailla tai hissillä.

Pasilan vanhan varikon ja Triplan välimaastoon suunnitellaan Trigon-hankkeessa uusia tornitaloja, joista korkein nousisi jopa 200 metrin korkeuteen. Hanke oli välillä vuosia jäissä, mutta nyt suunnittelu etenee jälleen.

Ilmalan varikon ratapihalle asennetaan syyskuussa 2025 paikan ensimmäinen komposiittipölkkyinen vaihde. Tuleva vaihde nro 233 on tyyppiä YV54-200N-1:9.

Ilmalan varikkoaluetta kaavaillaan pitkällä aikavälillä Helsingin kaupungin kiinteistökehitykseen. Yksi vaihtoehto on siirtää messukeskuksen toiminnot varikkoalueelle ja hyödyntää nykyinen messukeskuksen alue asuntotuotantoon.

Pitäjänmäellä rakennuspalo katkaisi junaliikenteen illalla 23.3.2025 puoli kymmenen aikaan. Palo vaikutti eteläisen raiteen liikennöintiin ja siksi A-junat peruttiin vajaan kolmen tunnin ajaksi.

Kauniaisiin rakennetaan Leppävaara–Karjaa-välin liikennekatkon (23.6.–28.7.2025) aikana väliaikaiset matalat matkustajalaiturit noin 70 metriä nykyisiä idemmäksi. Lopullisia laitureita ei voida tehdä katkon aikana siltatöiden takia, vaan ne tehdään myöhemmin kesään 2026 mennessä; väliaikaiset laiturit ovat käytössä siihen asti. Liikennekatkon aikana tunkataan myös Tunnelitien ratasilta paikoilleen nykyisten apusiltojen paikalle. Katkon aikana linja-autoliikenne käyttää väliaikaista tasoristeystä aseman itäpuolitse vuoden 2024 kesäkatkon tapaan.

Jeppaksen (Hampaksentien) tasoristeys Kirkkonummi–Siuntio-välillä poistetaan 2025. Korvaavien yhteyksien työt aloitettiin maaliskuussa 2025. Tämän jälkeen rantaradalla on ratalinjalla pysyvinä vain Luoman (Nokantie) ja Varissuon (Vaalantie) tasoristeykset.

Inkoon satamaradan esiselvitys on tarkoitus käynnistää 2025. Samassa yhteydessä tehdään esiselvitys kevyen liikenteen väylästä Inkoon asemalle. Selvitykset valmistuvat 2026, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Hangon asemarakennuksessa avattiin Station Café -kahvila ja leipomo 10.4.2025. Avaaminen myöhentyi hieman aiemmin kaavailusta vuoden 2024 lopusta.

Kirkniemen tehdasradan sähköistystä on lyhennetty helmikuussa 2025. Paperitehtaalle vievän rautatien viimeinen sähköratapylväs oli aiemmin 138-12B, nyt se on 138-6B. Poistettujen kuuden pylvään 7B–12B jalustat ovat yhä jäljellä. Standardissa SFS-EN-50314-2-7 kohdassa 5.9.4 FI.2 määritellään, että mikäli ilmajohdon vaakasuora etäisyys kiskoon tai sähköistetyn radan rakenteeseen on alle 5,9 m, täytyy pystysuoran etäisyyden johtimien ja kiskonharjan välillä olla vähintään 12,4 m. Nämä ehdot eivät täyttyneet voimajohdon pylväsväleillä 17–19. Kun 110 kV linjojen siirto ei ollut mahdollista, eikä taloudellisesti järkevää, päädyttiin sähköistystä lyhentämään. Lyhentämisellä ei juuri ole vaikutusta liikenteeseen.

Karjaan ja Hyvinkään välinen henkilöliikenne alkaa 25.6.2025 viideksi viikoksi. Koeajo Riihimäen ja Karjaan välillä ajettiin jo 28.3.2025. Rantaradan liikennekatkon takia Helsingin ja Hangon väliset keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin kulkevat suorat junat korvataan Riihimäen ja Hangon välillä ajettavilla junilla. Linjatunnuksena säilyy H, vaikka reitti poikkeaakin normaalista. Aikataulut mahdollistavat päiväkäynnin Hangossa. Etelään menevä juna lähtee Riihimäeltä klo 10.15 ja saapuu Hankoon klo 12.31. Paluujuna lähtee klo 17.30 ja on Riihimäellä klo 19.43. Riihimäellä on vaihtoyhteys aamulla Tampereen suunnasta IC 44:stä ja illalla Tampereen suuntaan IC 149:ään. Ilmalassa huollossa käyvät junarungot kulkevat Riihimäeltä Helsinkiin R-junien kierrossa. Siuntion ja Inkoon pois jäävä tarjonta korvataan kyseisenä aikana bussivuoroilla. Sama junaliikenne Lohjan kautta tullee toistumaan kahtena seuraavanakin kesänä. Junien on suunniteltu pysähtyvän Rautatiemuseolla. Liikennepaikka Rautatiemuseo (Hyvinkää) tuli VR:n lipunmyyntikanaviin toukokuun 2025 alussa, vaikkei lippuja vielä heti voinutkaan ostaa. Ainakaan tänä kesänä junat eivät pysähdy muilla Hyvinkään ja Karjaan välisillä asemilla puuttuvien matkustajalaitureiden takia.

Turun ratapihojen monivuotisen urakan kaikki raide- ja vaihdetyöt valmistuvat syksyllä 2025. Viimeiset hankkeeseen kuuluneista 68 vaihteesta on tarkoitus ottaa käyttöön 1.11.2025. Kyseinen vaihdekuja sijaitsee Koulukadun sillan kupeessa. Turun entinen kaukojunahalli vanhaa asemarakennusta vastapäätä on siirtynyt Turun kaupungin omistukseen ja on purkuohjelmassa. Turun uuden matkakeskuksen kaavaillaan valmistuvan 2029 aikana; se on tarkoitus rakentaa Aninkaistensillan lounaispuolelle. Turun asema ei ole enää ns. VAK-ratapiha. Nyt siellä ei saa enää seisottaa VAK-junia kuin vain liikenteenhoidollisten lyhyiden pysähdysten ajan. Tavararatapiha Heikkilän alueella saa VAK-statuksen, kun työt Turku tavarassa valmistuvat.

Raision seisakkeen ratasuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä 2025. Seisakkeen sijainniksi olisi tulossa km 206+619 ja laiturin pituudeksi 250 metriä. Seisake on suunniteltu kauko- ja lähiliikenteelle Raisionkaaren varteen Alhaistentien ja entisen Kerrolan seisakkeen välille. Tarkoitus on, että siellä pysähtyisivät alkuvaiheessa Turusta länteen jatkavat kaukoliikenteen junat, mahdollisesti myös lähiliikenteen junat Uudenkaupungin suuntaan.

Naantalin aseman ratasuunnitelma on ollut nähtävillä keväällä 2025. Ratapihalle jäisi neljä vaihdetta ja uudeksi sijainniksi tulisi km 213+605; aikanaan Naantalin rata päättyi noin km:lle 214. Uusi 250 metriä pitkä laituri palvelisi kaukoliikennettä. Liikenne-ennusteen mukaan junatarjonta olisi 10 junaparia vuorokaudessa. Vuosittainen käyttäjämääräennuste on noin 180 000 matkustajaa. Tavoitteena on, että kaukojunaliikenne Raision kautta Naantaliin alkaisi vuoden 2028 alussa. Junat olisivat niin Helsingistä kuin Tampereelta tulevia kaukojunia, jotka kävisivät kääntymässä Naantalissa ja pysähtyisivät matkalla Raision uudella seisakkeella.

Kannelmäen asemarakennus purettaneen 2026 aseman remontin yhteydessä. Nykyään rakennuksen entisessä odotustilassa toimii kirpputori. Rakennuksessa on myös pizzeria. Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen peruskorjaus oli alkujaan suunniteltu vuosille 2020–2022.

Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa Vantaan kaupunginmuseossa on 9.4.–31.8.2025 esillä Ratajätkät-näyttely, joka esittelee rautateiden rakentamista ja rautateiden vaikutusta alueen kehitykseen.

Tikkurilan vanhan aseman ja nykyisen matkakeskuksen väliin Carl Albert Edelfeltin aukiolle asennetaan kesän 2025 aikana metallinen jättiläislintu, jonka korkeus on 12 metriä ja siipien väli 30 metriä. Taiteilijapariskunta Teija ja Pekka Isorättyän teoksen valmistumista on tarkoitus päästä juhlimaan syyskuussa.

Hakkilan radan alkuosalla Tikkurilan päässä alkoivat maaliskuussa 2025 täydentävät maaperätutkimukset raitiolinjan rakentamista varten. Syksyllä 2024 selvisi, että valtion ja Vantaan kaupungin maanvaihdon avulla Hakkilan radanpidon varastoalue voidaan sijoittaa Havukosken alueelle ja Hakkilan rata purkaa. Näin raitiotien suunnittelu helpottui, kun sille ei tarvitakaan raideristeystä Hakkilan radan kanssa. Hakkilan rata (km 16+375–18+653) suljettiin muulta liikenteeltä kuin kunnossapitokalustolta 12.12.2024 alkaen. Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kevätretkellä 1.5.2025 rataa päästiin poikkeusjärjestelyillä ajamaan Dm7-kalustolla lyhyt matka 170 metrin päähän Keravanjoen sillasta.

Kehäradan Lentoaseman tunneli pestiin huhtikuussa 2025 ensimmäistä kertaa lähes 10 vuoden käytön jälkeen. Pesuvaunu vuokrattiin Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Samalla koneella pestään vuosittain metrotunnelit. Pesulla pyritään saamaan tunnelissa oleva pöly hallintaan, ettei se kulkeutuisi liiaksi juniin, matkustajalaitureille tai radan laitteisiin.

Tikkurila–Rekola-välin sähköratavaurio 6.3.2025 itäisellä keskiraiteella ja sen korjaus aiheuttivat junaliikenteelle muutoksia. Vika havaittiin 6.3. noin klo 14.25 jännitteen katkeamisena. K-junat Keravan suuntaan ajatettiin tämän jälkeen läntistä keskiraidetta ilman pysähdyksiä Hiekkaharjussa, Koivukylässä ja Rekolassa. Lisäksi I- ja P-junien vuoroväliä harvennettiin. Korjaukseen päästiin 6.–7.3. välisenä yönä. Tuolloin K- ja T-junat eivät pysähtyneet Hiekkaharjussa, Koivukylässä eikä Rekolassa noin klo 0–5 välisenä aikana. P-junat Helsingistä kääntyivät I-juniksi joko Lentoasemalla tai Leinelässä, joten tätäkään liikennettä ei ollut välillä Helsinki–Tikkurila–Leinelä.

Keravalla tapahtui 22.3.2025 klo 17.26 sähköratavaurio, jossa IC 177:n päälle putosi katkennut kannatinlanka. Junan matkustajat evakuoitiin aikanaan IC 149:ään ja IC 177 noudettiin vauriopaikalta pois dieselveturilla. Seurauksena jännitteettöminä olivat Korso–Kytömaa-välillä itäinen keskiraide, Keravalla raiteet 4 ja 5 sekä Kytömaalla itäisin raide. Vaurio aiheutti K-junille peruutuksia ja myöhästymisiä sekä kaukoliikenteelle myöhästymisiä. Vika saatiin korjattua 23.3. klo 2.30.

Lentoradan linjauksen muutos Kytömaalta Keravan eteläpuolelle Jäspilän alueelle muuttaa myös Itäradan suunnittelun lähtökohtia. Uusien suunnitelmien mukaan Lentorata tulee tunnelissa Saviolla pääradan kupeeseen ja nousee sitten maan pinnalle, niin että Lentoradan taajamajunat voivat pysähtyä Keravan asemallakin. Itärata erkanisi Lentoradasta tunnelissa pääradan länsipuolella ja kulkisi pitkässä tunnelissa melkein kohtisuoraan pääradan ali likipitäen kohdassa, missä Vuosaaren rata erkanee tunneliin pääradalta. Itäradalla ei olisi tällä kohtaa lainkaan asemaa eikä liioin suoraa yhteyttä pääradalle. Itäradan tavaraliikenne siirtyisi jo idempänä Sköldvikin radalle ja sitä pitkin Keravan kautta mm. Vuosaareen.

Olli–Porvoo-radan vuokraamisesta on neuvoteltu koko alkuvuosi 2025. Radalla toimimisesta on ilmaissut kiinnostuksensa Väylävirastolle kaksi eri toimijaa, Porvoon Museorautatie ry sekä toinen radalla liikennöintiä kaavaileva kaupallinen taho. Väylävirasto pyysi radasta aluksi yli 100 000 euron vuosivuokraa, vaikka vuokraava taho vastaisi tämän valtion omistaman radan kunnossapidosta. PMR kävi 2.4.2025 neuvottelemassa asiasta liikenne- ja viestintäministeriössä, jonka jälkeen kaavailtu vuokrataso laski murto-osaan tästä. PMR:n suunnitelmien mukaan radalla tehtäisiin myös radanpidon koulutusta ja uusien ratatyökoneiden testikäyttöä. PMR:n ratkaisussa radalla liikennöitäisiin oman liikenteenohjauksen alla, ei siis enää ns. toisen luokan liikenteenohjauksen mukaan, vaan oman ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen mukaan. Yksityisraiteen raja tulisi ensimmäiseen kiskojatkokseen Ollin turvavaihteesta Porvooseen päin. Viranomaistahot ovat neuvotelleet myös toisen kiinnostuneen tahon kanssa radan vuokrauksesta ja käytöstä, mikä prosessi on vienyt oman aikansa ja siirtänyt ratkaisuja.

Porvoossa Itäradalla on yhä kaksi toteutusvaihtoehtoa: edullisempi maanpäällinen linjaus asemineen heti moottoritien pohjoispuolella, mutta sivussa keskustasta, tai kalliimpi ratkaisu pitkässä ratatunnelissa keskustan alle tulevine asemineen.

Järvenpäästä Pajalantien varresta purettavana olleen K-marketin paikalla olleen aiemman rakennuksen jäänteistä paljastui huhtikuussa 2025 kapearaiteinen rata. Se purettiin purku-urakan lisätyönä.

Riihimäen kaupunki on taas ja edelleen neuvottelemassa VR:n omistamien veturitallien kaupasta. Kaupunki suunnittelee tallien maa-aluetta tulevaisuudessa perustettavan Urban Park puiston osaksi. Puistoon tulisi asuntoja, pysäköintitalo ja erilaista vapaa-ajan toimintaa ja yrityksiä. Neuvottelujen edetessä hanke voisi edistyä nopeastikin.

Toijalan veturitallit ja vesitorni ovat mahdollisesti tulossa myyntiin. Akaan kaupunki on päättänyt myydä runsaasti omistamiaan kiinteistöjä. Myynnissä ovat olleet jo aiemmin mm. ns. ratamestarintalo ja junanlähettäjän talo. Museoveturiseura on neuvotellut kaupungin kanssa mahdollisesta etuosto-oikeudesta talleihin, mikäli myynti toteutuu.

Tampereen asemalla jäteauto ohjautui 20.3.2025 Ratapihankadulta kaiteen ja aidan läpi usean raiteen poikki klo 7.15. Tilanteen selvittely ja tutkimukset veivät aikaa niin, että vasta hieman yli aamukymmenen raiteet 001 ja 002 avattiin liikenteelle rajoitetulla nopeudella. Tuolloin ratapihalla seissyt P 276 pääsi jatkamaan matkaansa. Onnettomuus aiheutti melkoiset junaruuhkat ja muutamasta junasta matkustajat evakuoitiin sepelin kautta pois. Idän suunnan liikenne korvattiin mahdollisimman nopeasti busseilla Tampereen ja Oriveden välillä. Varsinainen raivaus päättyi klo 15.30. Raiteen 003 eteläpuolelle jäi 10 km/t nopeusrajoitus. Vaihteet V007, V024 ja V025 lukittiin kielisalvoilla. Etelän suunnasta tulevat ja Jyväskylän suuntaan jatkavat junat jouduttiin vaihdelukitusten vuoksi ajattamaan tavararatapihan kautta. Seuraavana aamuna vaihdelukitukset saatiin pois ja vain raide 053 jäi liikenteeltä suljetuksi. Raide saatiin liikennöintikuntoon aamulla 25.3.2025.

Tampereen henkilöaseman vuosia kestävät muutostyöt aloitettiin 7.4.2025. Asemahankkeessa toteutetaan mm. uusi välilaituri, raitiotieterminaali aseman alle ja uudet huoltoraiteet. Muutostöiden takia vaunuhuolto on siirtymässä väliaikaisesti Perkiöön, minne keväällä on rakennettu tarvittavia laitteistoja. Huhtikuun aikana henkilöratapihalta purettiin raiteet 007 ja 008 ja Ratapihankadulle rakennettiin väliaikainen kiertotie purettujen raiteiden tilalle. Alkuperäiseen hankelaajuuteen kuuluneita Viinikanojan ja Tampereen valtatien ratasiltojen uusimisia ei rahoituspulan takia toteuteta. Ratapihan muutostyöt aiheuttivat ja aiheuttavat runsaasti päiväjunien korvaamista linja-autoilla huhtikuun loppupuolelta kesäkuun alkuun 2025 reiteillä Tampere–Pori ja –Parkano/Seinäjoki. Samalla ajalla myös yöjunia ja tavarajunia peruttiin. Normaalin Kemijärveltä Helsinkiin lähtevän yöjunan P 274 sijaan mm. 9.5. ajettiin yli neljä tuntia aiemmin Kemijärveltä lähtenyt yöjuna aikataululla P 264; paluusuunnassa tavallisen P 265:n sijaan 12.5. Kemijärvelle saapui 3½ tuntia myöhemmin P 267.

Rauman radan henkilöliikenne on tarkoitus aloittaa elokuussa 2027. Valtioneuvosto päätti puoliväliriihessään 23.4.2025 henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä Raumalle vuoden 2027 aikana. Valtio osoittaa liikenteelle vuosittain noin 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Taajamajunia on tarkoitus ajaa Tampereen ja Rauman välillä viisi päivittäistä paria. Henkilöjunaliikenne Rauman ja Kokemäen välillä lakkautettiin vuonna 1988. Rauman uusi henkilöliikenneasema rakennetaan keskustan kupeeseen; nykyinen asema palvelee jatkossakin vain tavaraliikennettä.

Jämsänkosken asemalta hieman Jyväskylän suuntaan henkilöauto ohjautui 23.3.2025 klo 5.10 korkealta kallioleikkaukselta katolleen radalle. Junaliikenne oli keskeytyksissä klo 11 asti. Yksi tavarajuna suunniteltiin jo ajettavan Haapamäen kautta ja siihen tuli dieselveturitkin, mutta juna pääsi radan auettua kulkemaan Jämsän kautta. Auton kuljettaja loukkaantui vain lievästi.

Jyväskylä–Vaajakoski- ja Lievestuore–Hankasalmi-välien päällysrakenteen vaihtotyöt käynnistyivät alkukeväästä 2025. Edellinen työmaa valmistuu kesäkuun 2025 loppuun mennessä ja jälkimmäinen marraskuuhun 2025 mennessä. Jyväskylässä uusitaan myös ratapihan itäpäässä oleva Tourujoen ratasilta vuodelta 1918.

Lievestuoreen aseman matkustajalaituri puretaan kesällä 2025 em. ratatöihin liittyen. Matkustajajunien pysähdykset loppuivat Lievestuoreelta jo 2014.

Haapamäen Höyryveturipuisto ilmoitti 30.4.2025 lopettavansa toimintansa pysyvästi. Puisto oli avattu 1988. Sen sijaan Juhlatalo Ukko-Pekka jatkaa normaalisti lounas- ja tanssiravintolana. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen toiminta jatkuu myös täysin normaalisti.

Haapamäen asema-aluetta esittävää pienoismallia kunnostetaan Haapamäen Wanhalla, joka on osa Keuruun museota. Malli on pelastettu Haapamäen Höyryveturiveturipuistosta, minne se alun perin rakennettiin puistoa avattaessa. Haapamäen Wanha toimii Haapamäen vanhalla yhteiskoululla.

Parkanon asemarakennus on myyty VR:ltä Parkanon kaupungille. Ostopäätös syntyi 24.2.2025. Rakennukseen on tulossa ainakin polkupyörävuokraamo. Myös VR vuokraa siitä tiloja.

Vaasan ja Vaskiluodon välisen radan sähköistystä suunnitellaan kiireellisenä. Näin matkustajajunat voisivat jatkaa Vaasan asemalta Vaskiluotoon palvelemaan Wasalinen laivamatkustajia ja Vaskiluotoon viime vuosina kasvaneita uusia työpaikka-alueita. Viimeksi Vaskiluotoon oli matkustajajunaliikennettä 1977–1992, tosin matkustajajunien pääteaseman nimeksi tuli 1985 lähtien Vaasan satama.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026. Oulun rata valmistui 1886 ja siihen liittyen Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry:n (PoRha) tarkoituksena on järjestää kattava valokuvanäyttely sekä museojuna-ajoja Oulusta Vihantiin. Hankkeelle pyritään saamaan avustusta Oulu2026-avustusjärjestelmästä.

Oulun Nokelan veturitallien osittainen vuokraus on muuttumassa entistä haasteellisemmaksi VR:n kaavaillessa nostavansa merkittävästi tallien vuokraa. Talleilla on mm. PoRhan toimintaa.

Maksniemen ja Kemin välillä Möylyntien tasoristeys km:llä 855+781 näyttää olevan riskialtis paikka, varsinkin IC 34:lle. Auto ajoi puomin poikki ja päätyi IC 34:n eteen 16.3.2025. Juna ennätti pysähtyä ennen törmäystä. Seuraavan kerran kyseisessä tasoristeyksessä puomi ajettiin saman junan edestä poikki viikon päästä 23.3.2025; juna joutui tekemään hätäjarrutuksen. Auto ehti peruuttaa pois radalta.

Torniosta Kemin ja Oulun satamiin kaavaillun 1435 mm raideleveyden radan suunnittelua jatketaan valtioneuvoston linjauksen 23.4.2025 pohjalta. Seuraavassa vaiheessa hankkeeseen kuuluu myös 1435 mm raideleveyden raide Rovaniemelle.

Mukkulan radan molemmat varoituslaitokset, Heinlammintie ja Mukkulankatu, kytkettiin pois päältä maaliskuussa 2025. Joutjärveltä Mukkulan vievän radan kunnossapito lopetettiin ja rataosa suljettiin Väyläviraston päätöksellä jo 1.1.2023 alkaen.

Heinolan rautatiesillan uusi valaistus otettiin käyttöön 22.2.2025. Sillan valaistuksessa on 88 valaisinta, joista jokaisen värisävyä ja tehoa voidaan säätää itsenäisesti. Valoja ei ole kytketty katuverkkoon, kuten vanhat valot ja näin ne ovat käytettävissä aiempaa monipuolisemmin. Yleensä ne ovat ns. arkikäytössä, mutta erikoistapahtumissa niillä saadaan aikaan monenlaisia juhlavalaistuksia.

Korian länsipuolella Lahti–Kouvola-radan ylittävä vt 6:n uusi ylikulkusilta avataan liikenteelle juhannusviikolla 2025. Sen jälkeen vanha ylikulkusilta puretaan. Loppukesällä tehdään vielä viimeistelytöitä ja kokonaisuudessaan hanke on valmis syksyyn mennessä. Radalla on ollut työmaa-alueella 80 km/t nopeusrajoitus maaliskuusta 2024 alkaen.

Korian rautatiesillan valokuvauskilpailu jatkuu 6.7.2025 asti. Kilpailuun osallistuvien kuvien tulee olla otettu 18.10.2024–6.7.2025 välisenä aikana. Kuvassa pitää näkyä Korian nykyinen käytössä oleva rautatiesilta. Kuvat lähetetään osoitteeseen <504>korianrautatiesilta100v@gmail.com. Kuvaajan nimi ja kuvauspäivämäärä on ilmoitettava. Kuvat ja voittaja julkaistaan sillan 100-vuotisjuhlissa 2.8.2025. Tapahtumaan ajetaan erikoisjunat Helsingistä ja Kouvolasta.

Kouvolan varikolla aloitti tammikuussa 2025 VR Transpointin palvelukeskus. Siellä hoidetaan mm. raideliikenteen laskutus. Myyty maantiepuoli jäi aikaisempiin tiloihin Kouvolan Tehontielle. Tavaraliikenteen toiminnot oli keskitetty Kouvolaan jo 2010 entisistä paikallisista yksiköistä.

Kouvola–Luumäki-välin pohjoisen raiteen päällysrakenteen uusiminen valmistuu keväällä 2026. Työt aloitettiin 2024, jolloin vaihdettiin kahdeksan kilometriä raidetta. Touko–kesäkuussa 2025 uusitaan kolme kilometriä Kaipiaisten ja Kaitjärven välillä, touko–marraskuussa 13 km Kouvolan ja Kaipiaisten välillä ja elokuussa alkaa 19 km:n työ Kaitjärven ja Luumäen välillä; ne työt valmistuvat keväällä 2026. Radan eteläisen raiteen päällysrakenne uusitaan 2026–2027. Koko Kouvola–Luumäki-hanke valmistuu siten 2027.

Kerimäen asemalla Parikkala–Savonlinna-rataosalla henkilöauto ajoi kiskoille 16.3.2025. H 744 saatiin pysäytettyä ennen liikennepaikkaa opasteella hätäpunainen. Juna ajatettiin toista raidetta pitkin, mutta myöhästyi 19 minuuttia.

Helsingin metrolle tulee 2027 merkittävä liikennekatko vähintään puolen vuoden ajaksi. Kalasataman ja Sörnäisten välinen Junatien ratasilta on välttämätöntä uusia huonon kuntonsa takia. Kaksi tukiväliä purettavasta siltarakenteesta tulee Kalasataman Redi-kauppakeskuksen sisään, mikä tekee työstä huomattavan hankalan. Siksi metrojunat eivät todennäköisesti pääse töiden aikana idän suunnasta Kalasatamaankaan asti. Työt pyritään kuitenkin tekemään niin, että raitiotielinja 13 voisi liikennöidä ainakin lähes normaalisti, vaikka kulkeekin siltatyön ali. Vastaava ratkaisu tehdään myös Tampereella, missä raitiotieliikenne jatkuu suojarakenteiden alla Tampereen rautatieaseman ali, vaikka päällä sillat uusitaankin. Kuluvana vuonna metrolla on liikennekatko Vuosaaren haaralla Puotilasta eteenpäin 5.5.–28.9.2025 Puotilan ja Rastilan asemien välisen Vartiokylänlahden ratasillan korjaustöiden takia.

Pikaraitiotielinjalla 15 Helsingissä on alkuvuodesta 2025 otettu käyttöön entisestä Nrv2-nivelvaunusta 82 rakennettu huoltovaunu 2282. Ananakseksi kutsutusta vaunusta on poistettu välipala ja matkustamon penkit, toiseen päähän on rakennettu uusi ohjaamo kaksisuuntaliikennettä varten, katolle on tullut jäänpoistovirroitin ja vaunu on saanut keltaisen värin. Vaunu on muutettu omana työnä Kaupunkiliikenne Oy:n Vallilan korjaamolla. Toteutus vei noin vuoden hankkeen aloittamisesta.

Kaupunkiliikenne Oy:llä oli 2024 lopussa 565 raitiovaununkuljettajaa, 175 metronkuljettajaa ja 17 kaupunkiliikennekuljettajaa, jotka ajavat molempia liikennemuotoja. Yhtiö saanee 2026 alusta tytäryhtiön, joka omistaisi kaluston ja varikot.

Kruunusiltojen raitiotien koeajot alkanevat elokuussa 2025 radan kummassakin päässä Laajasalossa ja Hakaniemen alueella. Siltaosuus valmistuu koeajoihin vasta myöhemmin.

Helsingin kantakaupungin raitioteiden jännite nostetaan 600 voltista 750 volttiin 12.–14.9.2025. Ajankohta on valittu niin, ettei silloin ole tiedossa suuria yleisötapahtumia, joita tarvittavat liikennekatkot häiritsisivät.

Vantaan raitiotien suunnitellaan aloittavan liikenteen 2029. Tarvittavan vaunukaluston hankinta on parhaillaan käynnissä.

Tampereen raitiotien jatkorakentamisen noin 40 vaihdetta toimittaa Vossloh Cogifer Finland Oy. Hankintaan kuuluu sekä urakisko- että vignol-kiskoisia vaihteita. Aiemmin Tampereen raitiotien vaihteet on toimittanut itävaltalainen VAE. Vaihteiden toimitukset alkavat 2026.

UUTISIA ULKOMAILTA

Baltian maiden kansainvälinen liikenne

Tallinnan ja Riian väliseen vaihdottomaan liikenteeseen liittyvä kolmevaunuisen FLIRT-junan tekniset koeajot ajettiin 22.–24.4.2025. Koejunissa olivat Elronin FLIRT nro 2305 ja viimeisenä päivänä Riian ja Garkalnen välillä myös Vivin DR1AM 254.4+254.2+254.1. Ajot toteutettiin samalla konseptilla kuin kaksivaunuisella FLIRTillä 4.–6.2.2025 (Tasoristeys 1/2025).

Viro

Rail Baltica -rataprojektin Viron osuus toteutetaan kahdessa osassa eli Tallinna (Ülemiste/Muuga)–Pärnu ja Pärnu–Latvian raja. Niiden suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan allianssimallilla. Molempien toteuttajat valittiin maaliskuussa 2025. Tallinnan pään allianssiin kuuluvat GRK Eesti AS, GRK Suomi Oy, Merko Ehitus Eesti, NGE Contracting, Sweco Finland Oy, Sweco Sverige AB ja TSO SAS. Pärnusta eteenpäin hankkeen toteuttavat Bouygues Travaux Public, Budimex S.A., Ingerop Conseil et Ingenierie (ICI), KMG Infra OÜ ja WSP Finland Oy. Ensimmäinen hankinnan kustannusarvio on 394 miljoonaa euroa ja toisen 332 miljoonaa euroa. Ennen sopimusten allekirjoituksia tehtiin vielä yritysten taustojen tarkistukset, mm. aiemmat toteutukset ja taloudellisen tilanteen arviointi. Rail Baltica -hankkeeseen kuuluu Virossa yhteensä 213 km päärataa. Rautatien arvioidaan valmistuvan 2030. Radan raideleveydeksi tulee 1435 mm.

 Tallinnassa Ülemisten uusitun 1520 mm raideleveyden ratapihan kiskotus on lähes valmis. Sen sijaan Zaha Hadid Arkkitehtitoimiston suunnitteleman Linda-terminaalin kustannukset ovat ylittyneet, ja rahoituksesta puuttuu noin 15 miljoonaa euroa. Suurimman yllätyksen aiheutti tärkeimpiin osaprojekteihin kuuluvan rakennuskohteen n. 50 % odotettua kalliimpi hintataso. Suunniteltu hinta-arvio oli 57 miljoonaa euroa, mutta parhaan tarjouksen jättäjä pyysi 85 miljoonaa euroa. Koska arkkitehtien suunnitelma on tekijänoikeuksin suojattu, rakentaja ei juuri voi sitä muutella. Vaihtoehtoina ovat lisärahan saanti, myöhästymisiä aiheuttava suunnitelmien yksinkertaistaminen tai riisuttu malli, joka vastaisi upean terninaalin sijaan lähinnä vain katettuja laitureita. Ratkaisun takaraja on 22.5.2025. Myös Rail Baltican Viron rataosuuden kustannukset ylittävät ennakoidun; vuonna 2026 tarvittaisiin lisärahoitusta 130–180 miljoonaa ja kahden vuoden päästä 350–450 miljoonaa euroa.

 Tallinna Linnatranspordi AS:n (TLT) entisen kahvilaraitiovaunu T-31 Pauliinen täyskorjaus on valmistunut. Esittelytilaisuus kutsuvieraille ja julkiselle sanalle järjestettiin 6.4.2025. VEB Waggonbau Gothan DDR:ssä valmistama (valm.nro 317/v. 1967) vaunu otettiin Tallinnassa liikenteeseen 26.7.1967. Tallinnan raitioteiden 100-vuotisjuhliin vuonna 1988 vaunu kunnostettiin museovaunuksi T-31. Vuonna 1993 T-31 muutettiin paikallaan seisovaksi kahvila-baarivaunuksi. Tätä ennen se toimi jonkin aikaa ns. Lastenratikkana. Vuonna 2002 vaunun takaosaan rakennettiin WC ja Pauliinea alettiin vuokrata raitiotiellä kulkevana kahvilana. Lähinnä varaosien puutteen takia vaunu jäi seisomaan 2017. Korjauksen valmistuttua T-31 ei enää ole kahvilavaunu. Siinä on edelleen 24 pöytäpaikkaa, mutta keittiövarusteet ja WC on poistettu. Tilalle on matkustamoon tullut mm. 230 V ja USB-liitännät. Aikanaan WC-lisäyksen yhteydessä vaunun takaovet poistettiin ja nyt niiden tilalle tehtiin uudet KT4-vaunun ovien pohjalta. Pauliinea käytetään jatkossa tilausvaununa ja joissakin TLT:n omissa tilaisuuksissa.

 Ruotsi

Resiinan ruotsalaisessa sisarlehdessä Tågissa on numerosta 2/2025 alkanut ilmestyä Lilla Dressinen eli Pikku-Resiina. Se kertoo tiiviisti rautatieuutisista Suomesta ja on meidän Resiinamme Tasoristeys-palstan uutisten lyhyt ruotsinkielinen tiivistelmä. Tämä palstan kooste toimitetaan heille sähköisenä määrätyin väliajoin. Mahdollisista valokuvien julkaisemisesta sovitaan aina erikseen ao. kuvaajan kanssa.

 Norrbotniabanan-rautatien Uumajasta Luulajaan ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2025. Urakka tosin kattaa vain 12 km pituisen osan Uumajan tavararatapihalta Sundbäckiin Uumajan kunnassa. Viimeistään 2026 aloitetaan rakentaminen eteenpäin Skellefteåån. Tämän osuuden valmistuttua pohjoisen pitkän matkan matkustajajunat alkavat kulkea Skellefteån kautta. Norrbotniabananin kokonaispituudeksi on suunniteltu 270 km.

Trafikverket on saanut Ruotsin hallitukselta toimeksiannon tehdä syyskuun 2025 loppuun mennessä ehdotus, miten liikkuvan kaluston ETCS-veturilaitteiden hankintaa tuetaan valtion varoin. Lisäksi tukea tullevat jälkikäteen saamaan tahot, jotka ovat jo omalla kustannuksellaan tehneet hankinnat ja asennukset. Suomessa ei tällaista tukea ole vielä näköpiirissä.

 Ruotsin Västkustbananin eli länsirannikon pääradan viimeinen yksiraiteinen osuus Varbergin ja Hamran välillä jää pois käytöstä 9.6.2025. Se korvataan liikennekatkon jälkeen 14.7.2025 avattavalla 2,8 km pitkällä Varbergin kaupungin alittavalla tunnelilla. Uusi henkilöasema tulee tunneliosuudelle. Nykyinen asemarakennus korjataan uusiokäyttöön, mutta sen edustalla olevat raiteet laitureineen puretaan. Vanhan ratapihan paikalle rakennetaan uusi, vain tavaraliikennettä palveleva pienempi raiteisto. Samalla moni keskusta-alueen tasoristeys poistuu.

 VR on julkaissut maalis–huhtikuun 2025 vaihteessa informaatiopyynnön toimittajille uusien matkustajajunien hankkimiseksi Ruotsin kaukoliikenteeseen. Nyt haetaan vasta konseptia tulevaisuuden uusille junille. Junat voivat olla sähkömoottorijunia tai Suomen tapaan sähköveturivetoisia ohjausvaunullisia junia. Junien suurimmaksi nopeudeksi kaavaillaan 200–250 km/t. Varsinainen tarjouskysely julkaistaan myöhemmin. Nyt VR:llä on Ruotsissa kaukoliikenteessä vain kuusi sarjan X74-moottorijunaa. Niiden suurin sallittu nopeus on 200 km/t.

 VR Sverige jatkaa Skånen alueen Pågatågen-lähiliikenteen hoitoa voitettuaan uuden 10-vuotisen sopimuksen. Uusi sopimus astuu voimaan 13.12.2026. VR Sverige aloittaa seudulla myös alueellisen Öresundståg-liikenteen hoidon joulukuussa 2025 voitettuaan jo aiemmin kyseisen sopimuksen. Öresundståg-sopimus kattaa liikenteen Tanskaan saakka. Lisäksi VR hoitaa jo nyt bussiliikennettä Helsingborgissa ja Kristianstadissa.

 Norja

Oslosta Trondheimiin vievä Dovrebanen-päärata saatiin jälleen auki 4.4.2025, kun tulvan ja jäiden siirtämä Ottajoen ylittänyt silta saatiin korjatuksi. Rata oli ollut poikki 21.1.2025 alkaen. Dovrebanen oli edellisen kerran pitkään suljettuna elokuusta 2023 toukokuuhun 2024 Randklevin romahtaneen sillan takia.

Saksa 

Saksassa viimeisetkin n- eli ns. Silberling-vaunut ovat poistumassa vakioliikenteestä. Näitä n-vaunuja valmistui 1960–1982 yli viisi tuhatta. Alkujaan hopean väriset lähiliikennevaunut olivat pitkään pienoisrautatieluetteloidenkin päätähtiä. Sittemmin vaunut ovat saaneet uudet värit. Viimeinen linja, missä niillä ajetaan koko liikenne, on Krefeldin ja Neussin välillä tunneittain ajettava RB 37. Lisäksi vaunuja on vielä reiteillä Duisburg–Moers (RB 31), Hannover–Celle (S 6), Stuttgart–Aalen (MEX 13), Stuttgart–Würzburg (RE 8) ja Stuttgart–Nürnberg (RE 90). Lisäksi niitä käytetään yksittäisissä lisäjunissa. Toisaalta käyttö voi päättyä jollain reitillä nopeastikin, kun uutta kalustoa saadaan tilalle. Vaunujen ongelmia ovat mm. esteellisyys ja käsin mekaanisesti avattavat ovet.

DB:n ICE-suurnopeuskaluston sukupolvenvaihdos eteni huhtikuussa 2025, kun sarjan 406 junat poistettiin liikenteestä ja siirrettiin odottamaan myyntiä tai romutusta. Viimeinen liikennöintipäivä ICE 3 MS -monijärjestelmäjunilla oli 16.4.2025. Sarjan käyttöiäksi tuli vain 25 vuotta; ensimmäiset otettiin kaupalliseen liikenteeseen vuonna 2000. Kalusto on kulunut raskaassa ja nopeassa, jopa 320 km/t, liikenteessä ja lisäksi siihen on tehty poikkeuksellisen paljon muutoksia, mm. ETCS-asennukset. Junia käytettiin ennen kaikkea kansainvälisessä liikenteessä kolmine sähköjärjestelmineen, kävipä yksi juna 2010 esittelyssä Lontoossakin. Kalusto on nyt korvattu sarjojen 407 ja 408 junilla. Tavalliset ja teknisesti yksinkertaisemmat ICE 3 -junat pysyvät liikenteessä.

Edellisten vastakohtana ICE 1 -junat on tarkoitus pitää liikenteessä vähintään vuoteen 2036, jolloin vanhimpien iäksi tulee lähes 50 vuotta. Kuudestakymmenestä alkuperäisestä junasta jäljellä olevat 58 ovat kaikki saaneet tai saavat teknisen elinkaaripidennyksen.

Uusien Talgon rakentamien ICE L -junien tuotannon viivästymisen takia DB on ilmoittanut, että se käyttää ainakin väliaikaisesti ICE 3 neo -suurnopeusjunia Berliini–Amsterdam-liikenteessä joulukuusta 2025 alkaen. Hollantilainen avoimen pääsyn operaattori GoVolta pyrkii erikseen tarjoamaan Berliinin ja Amsterdamin välisiä halpoja junavuoroja jo tämän vuoden syyskuussa. Hinnat alkavat 8 eurosta.

Puola

Puolassa on 17.4.2025 tullut voimaan laki, joka täsmentää mm. rautateiden kuvauskieltoa. Kielto on ollut voimassa aiemminkin, mutta nyt kuvauskieltokylteillä varustettujen alueiden tai kohteiden kuvaamisesta on määrätty ankarat rangaistukset. Kielto edellyttää, että alueella on kuvauskieltokyltit. Eri rakennusten, satamien tai rautateiden kuvauskieltokohteita on kerrottu olevan tai tulevan noin 25 000.

Iso-Britannia

Maailman ensimmäiset ETCS-kulunvalvontajärjestelmän koeajot höyryveturilla aloitettiin huhtikuun 2025 alussa. A1 nro 60163 Tornado oli yöllisissä koeajoissa Walesin läntisellä rannikkolinjalla (Cambrian Coast Line), jolla ETCS on ollut käytössä jo vuodesta 2011. Valtakunnallinen ETCS-ohjelma käynnistettiin Iso-Britanniassa 2021. Sen tavoitteena on rakentaa ETCS-järjestelmä asteittain koko valtion rataverkolle. Valtion verkolla ajetaan vuosittain noin 500 höyryveturivetoista erikoisjunaa ja ainakin osan liikennöinti halutaan varmistaa ETCS-veturilaitteilla. Pääosa höyryliikenteestä ajetaan kuitenkin erillisillä museoradoilla, joille ETCS-järjestelmää ei ole tulossa.

Sveitsi

Sveitsin kansallinen operaattori SBB harkitsee jopa 40 uuden suurnopeusjunan tilaamista liikennöimään Sveitsistä Ranskaan ja Italiaan. Se myös tutkii mahdollisuutta aloittaa liikenne Lontooseen ja Barcelonaan 2030-luvun alussa. Uusien junien tilausta kaavaillaan ensi vuonna.

Ukraina

Ukrainan rautatiet ovat korostuneen tärkeässä asemassa kansainvälisessä ja maan sisäisessä pitkän matkan liikenteessä, sillä maan siviililentoliikenne on ollut pysähdyksissä jo neljättä vuotta helmikuusta 2022 alkaen. Liikenne on toiminut varsin täsmällisesti. Sitä pyrittiin häiritsemään mm. 23.–24.3.2025 rautateiden lipunmyyntijärjestelmään kohdistuneella kyberhyökkäyksellä, joka kaatoi rautateiden verkkosivuilla tapahtuvan lipunmyynnin.

Venäjän joukot ovat vahvistaneet yksiköitään Etelä-Ukrainassa Krimiltä saapuvilla joukoilla ja kalustolla sekä vastikään rakennetun rautatien kautta. Donin Rostov–Mariupol–Volnovakha–Donetsk-rautatien liikenne aloitettiin 20.2.2025. Rautatie yhdistää osia Zaporižžjan ja Hersonin alueista Venäjälle Donetskin kautta. Rautatie on ollut toistuvasti Ukrainan iskujen kohteena, mutta venäläiset ovat korjanneet vaurioituneet kohdat nopeasti. Logistiikkareittien katkaiseminen on yksi kriittisimmistä tehtävistä sekä puolustus- että hyökkäysoperaatioissa minkä tahansa sotilasjoukon kannalta.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Jouni Hytönen, Martin Jänes, Anders Järvenpää, Janne Karresuo, Jouni Kiviniitty, Vertti Kontinen, Johan Kortman, Timo Koskela, Timo-Pekka Lange, Eemil Liukkonen, Markus Luomanen, Matti Melamies, Matti Mustola, Matti Mäntyvaara, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Peter Nummelin, Supavit Nummelin, Samuel Pajunen, Timo Palokangas, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Jonne Seppänen, Joona Siltakoski, Lasse Tauriainen, Simo Tuominen, Petri Tuovinen, Tuukka Varjoranta ja Juha Vuorinen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!