TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.8.–31.10.2025

 Uudet rekisteröinnit:

• 5 Sr3 (91 10 3103 372-1, 91 10 3103 373-9, 91 10 3103 374-7, 91 10 3103 202-0 ja 91 10 3103 203-8)

Romutukset:

• –

Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 4/2025.

Sr1 3090 vaurioitui vain lievästi, kun T 2346 Imatralta Kouvolaan törmäsi kaivinkoneeseen 29.9.2025 klo 19.39 eteläisellä raiteella pari kilometriä Taavetista länteen päin. Kaivinkone vaurioitui pahemmin. Onnettomuusjuna saattoi jatkaa pian matkaansa, mutta illan muut junat peruttiin tai myöhästyivät pahasti raivaustöiden takia.

Sr1 3073:ssa oli alkava, jo savuttanut muuntajapalo Harjavallasta lähteneessä T 3812:ssa hieman Kokemäen jälkeen 17.10.2025. Juna vedettiin takaisin Kokemäelle Raumalta tulleen T 3732:n avustamana. Kokemäeltä Sr1 3076 avusti rikkoutuneen junan vetureineen Tampereelle.

Sr2 3221:ssä oli akkupalo Ilmalan varikolla 25.10.2025.

Sr3 202 ja 203 saapuivat meritse Hankoon 23.10.2025. Seuraavana päivänä ne hinattiin Dr18 106:lla Kouvolaan junassa Vet 17203. Fenniarailin veturit nimetään Kalevalan nimien mukaan, nämä kaksi veturia saivat nimitarroitukset jo tehtaalla. Veturi 202 on nimetty Ainoksi Joukahaisen kauniin sisaren mukaan; 203 puolestaan on Ahti meren ja kalastuksen jumalan mukaan. Suomessa tehtyjen viimeistelytöiden jälkeen veturit luovutettiin valmistajalta Fenniarailille 28.11.2025. Aino-veturi oli esillä Suomen Rautatiemuseon joulutapahtumassa 29.11.2025, kun taas Ahti aloitti samana päivänä kaupallisessa liikenteessä junassa T 7125 Kouvolasta Jämsänkoskelle. Ainon käyttö kaupallisessa liikenteessä alkoi 1.12., kun se veti junan T 7101 Kouvolasta Kuusankoskelle.

Dv12 2646 eli FoxRail Logistics Oy:n Niiralan vaihtoveturi on saanut alkusyksynä 2025 uuden harmaa/musta/oranssi/valkoisen värityksen.

Dr16-vetureissa ei VR:llä ole radio-ohjauslaitteita, mutta sellaiset ovat harkinnassa ArcticRailin ostamiin vetureihin. Aikanaan Dr16-sarjassa on kokeiltu radio-ohjausta, mutta aika ei ollut tällöin vielä kypsä ratkaisun käyttöönottoon.

Dr19-veturit 2861–2863 hinattiin 10.11.2025 Hangosta Tampereelle. Tuliterien vetureiden vetäjänä junassa Vet 11337 toimi Sr3 3340.

Dr20-vetureiden käynnit ovat jatkuneet Hyvinkään konepajalla. Ne ovat olleet yksi kerrallaan hallissa Hyvinkäällä, minä aikana niiden telit ovat käyneet Virossa peruskorjauksessa.

Tve5 601 tuotiin 4.11.2025 Veturimuseolle Toijalaan. Tämä sarjansa ensimmäinen veturi siirrettiin maantiekuljetuksena Oulusta. Veturin erikoisuus on kumipyörät, joilla se kykeni siirtymään sivuttain raiteelta toiselle. Pyörät on kuitenkin lukittu yläasentoonsa ja niiden ohjauslaitteistokin on poistettu. Tavoitteena on palauttaa tämä erikoinen toiminto entiselleen.

Sm4-junille kaavaillaan elinkaaren pidennystä, jolla niiden liikennöinti varmistetaan ainakin 2030-luvun loppuun.

Sm6-junista viimeinen maalauksessa ollut eli 7052 hinattiin 13.10.2025 Pieksämäeltä Ilmalaan Sr1 3085:llä junana MV 10388. Sm6-junien entinen Allegro-väritys on nyt korvattu VR:n uudella vihreä/valkoisella värityksellä.

Sm7-junilla on marraskuun loppuun 2025 mennessä ajettu koeajoja Ilmalan ratapihalta Seinäjoelle, Sköldvikiin ja Kouvolaan. Junien lisätilaus ensimmäisiä optioita käyttäen tehdään keväällä 2026. Hankittavien junien tarkka määrä selviää suunniteltaessa 1.1.2031 alkavan uuden ostoliikennesopimuksen liikennettä. Junia tarvitaan joka tapauksessa lisää.

Dm12-moottorivaunuille kaavaillaan elinkaaren pidennystä, jolla niille varmistettaisiin liikennöinti 2030-luvun puoliväliin. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla tarkoitus on saada sähköistämättömien ratojen ostoliikenteeseen kokonaan uusi kalusto. Vielä ei ole ratkaistu, tulevatko ne olemaan esimerkiksi akkumoottorivaunuja. Henkilöliikenne jatkuu kaikilla nykyisillä kiskobussireiteillä.

Hv1 555 veti Maailman rautateiden 200-vuotisjuhlajunan Helsingistä Hyvinkäälle ja takaisin 27.9.2025. Toisen samanaikaisen juhlajunan veti Höyryraiteen Hv3 995 Nurmeksen ja Lieksan välillä. Hv1 555:n kunnossapidon hallinnoinnista vastasi ArcticRail Oy ja liikennöinnistä Sinisten vaunujen ystävät ry. Vielä jouluksi 2025 ei erityisiä Suomen Rautatiemuseon joulujunia ajettu, mutta ensi vuonna näin on tarkoitus tehdä, tarkalleen 28.11.2026.

Hr1 1016 ja muutkin osat 2024 menehtyneen brittiläisen David Buckin rautatiekalustokokoelmasta on myynnissä. Ukko-Pekka on suurin Brittein saarilla ajokunnossa oleva höyryveturi.

Tr1 1051 hinattiin Tka7:illä 238 ja 210 Kouvolasta 6.12.2025 korjaukseen Hyvinkään konepajalle. Junan V 12980 liikennöi Sinisten vaunujen ystävät ry.

Vr2 964 katsastettiin 11.–12.10.2025 Veturimuseolla Toijalassa. Ankan kunnostuksen on mahdollistanut osarahoituksellaan EU:n Leader-hanke Akaa-Juna.

Schichau-höyryveturin (nro 1184/v. 1902) muutostyöt leveäraiteisesta takaisin normaaliraiteiseksi ovat viivästyneet ja kestävät vielä pitkään. Veturi siirrettiin Haapamäeltä Saksaan 2015. Sen omistaja Bayerische Eisenbahnmuseum teettää työt MaLoWa-konepajassa Benndorfissa, jonne veturi siirrettiin keväällä 2023.

Ttv 6 siirrettiin 17.10.2025 Oulun varikolta säilytykseen Raahen Lapaluotoon. PoRha on joutunut vähentämään tallipaikkojaan kohoavien vuokrien takia. Sähköradan huoltovaunu säilytetään jatkossa katetussa hallissa Lapaluodon satamassa.

Plasser & Theurer -tukemiskone Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteelle on rakenteilla Itävallassa. Konetta voidaan käyttää sekä metrolla että raitioteillä. Siihen tulevat vaihdettavat 1000 ja 1522 mm raideleveyksien telit. Kone on tarkoitus ottaa käyttöön 2026 lopussa.

SPENOn kiskonhiontajunan syksyn Suomen vierailu päättyi, kun se tuotiin telinvaihtoon Tornioon 4.11.2025. Vakiintuneeseen tapaan junana liikuttaessa sen edessä on ollut kulunvalvontayksikkönä NRC:n Tka8. Hiontajunan omassa veturiyksikössä ei ole Suomen JKV:tä.

Lumilinko tuotiin Saksasta Robert Sandin rautatielle Alaveteliin 12.11.2025. Tämä on tiettävästi Suomen ensimmäinen 600 mm raideleveyden linko.

ESU2A (ЭСУ2А) 667 -moottorivaunu tuotiin Liettuan Panevėžysistä Lapinjärvelle Kirkonkellomuseon radalle 7.10.2025. Vaunu on valmistunut Latviassa 1984. Se on saanut oman 750 mm raiteensa, kun Kirkonkellomuseon radan raideleveys muutoin on 600 mm.

ERd-ravintolavaunuista uuden värityksen sai ensimmäisenä 28733 lokakuun 2025 puolivälissä.

Ei 22319 eli Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n puukorinen lähiliikennevaunu kävi pyöräsorvissa Ilmalan varikolla 27.10.2025.

Eifet 25301 tuotiin 11.10.2025 Topparoikalle Vierumäelle. VR käytti vaunua viimeksi Oulussa uuden pintakäsittelylaitoksen koemaalausvaununa. Tästä syystä sen pinnassa on mm. Ruotsin SJ:n X40-junien väritystä.

Edmc-makuuvaunujen käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2025 lopusta vuoden 2026 puolelle vaunujen valmistajan Škoda Transtechin komponenttivaikeuksien takia. Edmc 28551 kävi jo elokuussa 2025 alustavissa koeajoissa, mutta palautettiin viimeistelyyn. VR tilasi 2023 näitä vaunuja yhdeksän.

Gd 445016 (65 10 9876 016-8) on ensimmäisenä valmistunut uuden tilaussarjan autonkuljetusvaunu. Se haettiin 17.11.2025 Otanmäestä Škoda Transtechin tehtailta Ouluun, mistä vaunu jatkoi yöjunassa 266 etelään. VR tilasi 2023 näitä vaunuja kahdeksan edellä mainitun makuuvaunuhankinnan yhteydessä.

XOe 070003-9 -autovaunun kuormausvaunu saapui 20.9.2025 Turusta Pieksämäelle. Siellä se peruskorjataan FleetCaren konepajalla. Liukulaakerisen vaunun kunnostus vaati erikoisosaamisen kertausta.

SJ:n BFS9-vaunuista viimeinen Suomessa peruskorjattava, numeroltaan 5217, tuotiin Suomeen 5.10.2025 Haaparannassa tehdyn telinvaihdon jälkeen.

SJ:n X40-junien siirroissa Oulun ja Tornion välillä käytettävät linjasiirtotelit suunnitellaan otettavan käyttöön 8.1.2026. Tähän saakka junat on siirretty maanteitse. Ilmeisesti ainakaan alussa ei käytetä kaavailtua 60 km/t nopeutta, vaan hieman alempaa. Linjasiirtotelejä on testattu 2025 aikana Sm3-junan puolikkaalla. Myöhemmin niitä voidaan käyttää mm. vioittuneen kotimaisenkin kaluston siirroissa.

Tietokoneasetinlaitteista osa on osoittautumassa yllättävän lyhytikäisiksi. Jyväskylä–Pieksämäki-välin Ansaldon Mikrolok-astinlaitteet ovat parhaillaan uusittavina. Tällöin päästään eroon Suomessa vain siellä käytöstä olleesta ja muista poikkeavasta järjestelmästä, mikä helpottaa kunnossapitoa. Myös Imatra–Parikkala-välin Thales-asetinlaite uusitaan ja Ilmalan ratapihan Mipro-asetinlaitekin tultaneen uusimaan. Kaikissa syynä on varaosien puute aikaisempiin versioihin. Imatra–Parikkala-välin tietokoneasetinlaitteiden uusiminen entisenlaisiksi, mutta uudemmalla kovatavaraversiolla, vapauttaa varaosia Savon radan asetinlaitteiden ylläpitoon.

Suomen Ostoliikennekalusto Oy vastaa jatkossa valtion ostoliikenteen kaluston hallinnasta ja investointien valmistelusta. Yhtiön omistus siirrettiin VR:ltä valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen 1.11.2025. VR oli alkupääomittanut yhtiötä 15,1 miljoonalla eurolla, joka osakekanta siirrettiin nyt valtiolle. VR ja nyt itsenäinen kalustoyhtiö valmistelevat liiketoimintakauppaa, jossa VR:n nykyisin omistamaa, valtion rahoittamassa ostoliikenteessä käytössä olevaa kalustoa, kuten lähijunat, kiskobussit ja yöjunavaunut, on suunniteltu siirrettävän kalustoyhtiöön alkuvuodesta 2026. Myös uudet Sm7-junat kuuluvat siirrettävään kalustoon. Uusien kalustoinvestointien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa jatkossa Ostoliikennekalusto.  Kalustoyhtiö ei omista markkinaehtoiseen henkilöjunaliikenteeseen tai tavaraliikenteeseen liittyvää kalustoa. Ostoliikennekalustoyhtiön toimitusjohtajana on toiminut elokuusta 2025 alkaen Joakim Mette.

Uuden ostoliikennesopimuksen tullessa voimaan 1.1.2031 katkeavat suorat päiväjunat Helsingistä Rovaniemelle. Oulun yläpuolinen päiväjunaliikenne tullaan ajamaan ostoliikennekalustolla, kun taas sen eteläpuolinen kaukoliikenne ajetaan VR:n omistamalla markkinaehtoisen liikenteen kalustolla. Yöjunat ovat koko reitillä ostoliikennettä ja ne ajetaan läpi niin Rovaniemelle, Kemijärvelle kuin Kolariinkin.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy omistaa Sm5-junat jatkossakin. Yhtiöllä ei ole nyt käynnissä lisäjunien hankintaa, vaikka ennen koronaa päästiin jo uuden junahankinnan markkinavuoropuheluvaiheeseen. Vaikka matkustajamäärät ovat koronan jälkeen sinänsä palanneet varsin hyvin, ovat ruuhkahuiput laskeneet selvästi, mikä on vähentänyt tarvetta uuden kaluston hankintaan.

Kolmas VR:n kalustohuutokauppa päättyi lokakuun lopussa 2025. Nyt myynnissä oli romukuntoisia vetureita ja lähimain liikennekelpoisia tavaravaunuja. Aiemmin tavaravaunuja ei ole ollut myynnissä.

ArcticRailin kaupalliset raakapuukuljetukset alkoivat 1.10.2025 haastavasti, kun ensimmäinen juna Alavudelta Haapamäen kautta Kouvolaan ja edelleen Kuusankoskelle juuttui suuren junapainon takia Huttulanmäkeen ennen Petäjävettä. Juna peräytettiin Keuruulle, mistä veturin ympäriajon jälkeen toisella yrittämällä päästiin takaisin Haapamäelle. Kun rungosta oli poistettu viisi vaunua, pääsi juna Haapamäeltä pois Tampereen suuntaan kahdeksan tuntia myöhässä. Yhtiö on sittemmin testannut junapainoja sekä Pieksämäen että Tampereen kautta kulkevilla reiteillä. Liikenne on vakiintunut läntiselle reitille 24 vaunun juniksi ja onkin sujunut pääosin jouhevasti. Dieselmoottorin rikkoutuminen Dr16 2811:ssa jätti Haapamäeltä lähteneen raakapuujunan 29.10.2025 Korkeakoskelle, mistä ProRata nouti veturin Tka8:lla Hyvinkäälle ja Fenniarail junarungon seuraavana päivänä Kuusankoskelle. Rikkoutunut 2811 sai Hyvinkäällä nopeasti vaihtomoottorin 2813:sta, minkä jälkeen liikenne jatkui 3.11.2025. ArcticRailin ensimmäinen sopimus UPM:n kanssa kattaa ajanjakson 30.9.–30.12.2025. ArcticRail Oy haki aikataulukauden 2025 säännöllistä ratakapasiteettia liikenteelleen 26.10.2025 alkaneesta muutosajankohdasta eteenpäin.

Fenniarail liikennöi ensimmäisen kerran Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalle 18.10.2025. Kyseessä oli raakapuuliikenteen koejuna. Toinen koejuna, joka lastattiin eri lähtöpaikalta, saapui tehtaalle 3.11.2025 ja säännöllinen liikenne alkoi 10.12.2025. Aiemmin VR on hoitanut kaikki tehtaan kuljetukset.

North Railin liikenne jatkunee lähes nykyisessä laajuudessa vuosille 2026–2029 solmittujen asiakassopimusten mukaisesti.

Pendolino Plus -liikenne aloitettiin 3.11.2025 ensimmäisellä vuorolla S 959 Helsingistä Turkuun. Junissa aloitti oma niihin erikseen koulutettu henkilökunta. Konduktöörit tai kuljettajat, jotka eivät ole saaneet junien erikoiskoulutusta, eivät voi työskennellä kyseisissä junissa. Junissa käytetään Sm6-kalustoa, jotka ennen kulkivat Allegro-liikenteessä. Aluksi liikenteessä ovat olleet rungot 7053 Lempi ja 7054 Sulo. Jos molemmat ovat olleet huollossa tai korjauksessa, on vuorot ajettu Sm3-kalustolla; näin on tapahtunut joidenkin vuorojen osalta joulukuun alkuun mennessä ainakin 25.11., 30.11. ja 1.12.2025. VR julisti marraskuussa kilpailun runkojen 7051 ja 7052 nimeämiseksi. Uudet nimet julkistetaan Pendolino Plus -liikenteen laajentuessa Helsinki–Oulu-reitille 15.12.2025 alkaen.

Solmiot ja huivit ovat tehneet paluun VR:n konduktöörien työasuun, ensin vapaaehtoisina käyttöön Pendolino Plus -junien henkilökunnalle. Vuonna 2018 käyttöön otetussa nykyisessä työvaatemallistossa ei solmiota enää ollut, mutta jo sitä ennen niiden käytöstä oli työturvallisuussyistä luovuttu.

Vossloh-konsernin betoniratapölkkyvalmistaja Sateban osto toteutui 1.10.2025. Sateban Forssan tehdas (entinen Parma) siirtyi tuolloin Vosslohille. Samanaikaisesti Kaipiaisissa toimivan vaihdevalmistajan Vossloh Cogifer Finland Oy:n nimeksi tuli Vossloh Switch Systems Finland Oy eli nimestä poistui viittaus vanhaan ranskalaiseen Cogifer-vaihdevalmistajaan, jonka Vossloh osti jo vuosia sitten.

Komposiittipölkkyisiä kaksipuolisia risteysvaihteita (KRV) on radassa koekäytössä Torniossa (V058) ja Pieksämäellä (V860). Edellisessä on Sicutin ja jälkimmäisessä Sekisuin valmistamat vaihdepölkyt. Pieksämäen vaihteeseen on asennettu syksyllä 2025 Vosslohin Smart Turnout -etäseurantajärjestelmä, jolla vaihdepölkkyjen liikettä mitataan jatkuvasti.

Rautatieasemien analogiset kellot ovat jäämässä pois käytöstä. Uusissa laiturinäytöissä niitä ei enää ole. Esimerkiksi Helsingin asemalaiturien analogiset kellot on pysäytetty jo joulukuussa 2024 näyttämään aikaa klo 12. Kellojen kunnostaminen näyttämään oikeaa aikaa tulisi Väyläviraston mukaan liian kalliiksi, mutta ne on kuitenkin haluttu säästää osana rautatieympäristöä. Esimerkiksi Turun uudella ”asemalla” ei ole enää lainkaan analogisia kelloja.

Rautatieasemien matkustajainformaationäyttöihin tulee 2025 lopussa varajärjestelmä, jossa Junalähdöt.fi-näkymä tulee esille, jos pääjärjestelmä on vialla. Aiemmin näytössä on vain kehotettu menemään Junalähdöt.fi-järjestelmään asiakkaan omalla digilaitteella. Lisäksi infonäyttöihin tulee energiansäästötoiminto, joka sammuttaa taustavalon automaattisesti. Taustavalo pimenee erikseen ohjelmoidun ajan kuluessa junan lähdöstä ja menee vastaavasti päälle ennen seuraavaa junaa.

Maailman rautatiet 200 vuotta -tapahtumat Suomessa olivat höyryjuhla-ajot Helsingistä ja Nurmeksesta sekä Suomen Rautatiemuseon yleisötapahtuma 27.9.2025. Pääseminaari pidettiin Helsingissä keskuskirjasto Oodissa vasta 23.10.2025. Kolmetuntisen seminaarin järjestivät yhteistyössä alan yhdistykset. Järjestelyissä olivat mukana myös Suomen Rautatiemuseo, VR-Yhtymä ja Länsirata Oy.

Helsingin päärautatieasemalle avataan VR:n 1.12.2025 tiedotteen mukaan maaliskuussa 2026 uuden palvelukonseptin mukainen asiakaspalvelupiste, joka keskittyy henkilökohtaiseen neuvontaan ja matkustusinspiraation tarjoamiseen. Erikseen ei mainittu, voiko pisteestä ostaa matkalippuja (entinen klo 10–18 auki ollut lipunmyyntipiste suljetaan samaan aikaan). Matkalippuja kaukojuniin voi edelleen ostaa VR.fi-verkkopalvelusta, VR Matkalla -sovelluksesta, puhelimitse asiakaspalvelusta (3,55 €/vastattu puhelu + pvm/mpm + 1 € lisämaksu/tilaus), 50 sentin lisähinnalla asemien toimivista lippuautomaateista, euron lisähinnalla noin 350 R-kioskista (joista 55 suljetaan viimeistään alkuvuodesta 2026) kautta maan sekä dynaamisella lisähinnalla junan konduktööriltä. Asemalaitureilla työskennelleet opastajat poistunevat myös uudistusten ja irtisanomisten myötä. Tampereella vielä oleva toinen VR:n lipunmyyntipiste suljetaan helmikuun 2026 lopussa. Tiedotteen mukaan VR jatkaa matkustajapalveluidensa kehittämistä edelleen vastaamaan yhä paremmin tulevaisuuden asiakastarpeisiin.

Helsingin entisen satamaradan eli nykyisen Baanan ylittävä 1924 valmistunut Arkadiankadun silta uusitaan 2026 aikana. Uusi silta ei muutu ulkoasultaan. Työt alkavat tammikuussa. Raitiovaunut kiertävät työn aikana Kampin kautta.

Espoon kaupunkiradalla on loppusyksyyn 2025 mennessä rakennettu kolmeen erilliseen kohtaan päällysrakenne neljälle rinnakkaiselle raiteelle. Kahdelta pohjoisemmalta raiteelta ei vielä ole raideyhteyttä käytössä oleville raiteille. Näitä ”neliraiteisia” erillisiä osuuksia on Leppävaaran ja Kilon, Kauniaisten ja Koivuhovin sekä Koivuhovin ja Tuomarilan väleillä.

Kauniaisten väliaikaiset matkustajalaiturit tehtiinkin kesällä 2025 betonireunaisina ja asfalttipäällysteisinä, eikä puisina, kuten alun perin suunniteltiin.

Länsiradan rakentaminen Espoosta Saloon ja Salo–Kupittaa-välin parantaminen lisäraiteineen etenivät merkittävästi 31.10.2025, kun valtio ja alueen kunnat pääsivät sopimukseen radan kustannusjaosta. Kunkin kunnan on hyväksyttävä vielä elimissään neuvoteltu sopimus. Rautatien rakentaminen alkaa aikaisintaan 2027 lopussa. Keskustelua on herättänyt tämän radan ja Hyvinkää–Karjaa-rautatien välisen yhdysraiteen poistuminen Länsiradan suunnitelmista.

Espoo–Hista-välin ratasuunnitelma hyväksyttiin Traficomissa 9.10.2025. Tämän osuuden pituus on noin kymmenen kilometriä. Sen varrelle sijoittuu yksi uusi liikennepaikka, Hista, ja yksi asemavaraus, Myntinmäki. Suunniteltu rata alittaa Kehä III:n pitkässä tunnelissa ja ylittää ratasilloilla tärkeitä vesistökohteita (Espoonjoki, Gumbölenjoki, Kvrarnträsk ja Svartbäckträsket).

Kirkkonummen itäpäähän suunnitellaan toteutettavan vaihdeyhteys pääraiteiden välille kesän 2026 totaalikatkon aikana. Nyt Helsingistä tultaessa päästäkseen Kirkkonummen kakkos- tai kolmosraiteelle kääntymään junien tulee siirtyä pohjoiselta raiteelta eteläiselle raiteelle jo Heikkilässä useita kilometrejä ennen Kirkkonummea. Uusien vaihteiden sijoitus on radan jatkuvan kaarteisuuden takia vaativaa; kaarrevaihteita on pyritty kaikin tavoin välttämään.

Lohjan kautta suunnitellaan kesäksi 2026 viideksi viikoksi päivittäistä matkustajajunaliikennettä. Suunnitelmissa on myös pysähdykset Nummelassa ja Lohjalla. Kesällä 2025 viikoittaiset kolme junaparia myytiin hetimmiten loppuun.

Hangon ja Helsingin väliset suorat H-junat muuttuvat 2026 päivittäisiksi. Nyt niitä on ajettu kolmesti viikossa kaluston huoltokierron takia. Jouluna 2025 ajetaan seuraavat poikkeavat vuorot: jouluaattona (ke) 24.12.2025 H 1624 Hanko–Helsinki klo 15.40–17.24 ja joulupäivänä (to) 25.12.2025 H 1609 Helsinki–Hanko klo 8.27–10.29.

Fiskarsin uuden veturitallin harjannostajaisia vietettiin 22.9.2025. Rakennuksen viimeistely ja lyhyen radan rakennus jatkuu keväällä 2026. Radan raideleveys on 750 mm.

Turun ratapihauudistus on likipitäen valmis. Turku tavarassa on vielä sähköistämättömänä uuden tulevan satamaradan raide 100. Viimeiset muut uudet raiteet, vaihteet ja opastimet otettiin käyttöön 8.10.2025. LogoHub-parkkitalon yhteyteen toteutettava Turun väliaikainen asematila valmistunee keväällä 2027. Sen rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2025. Rakennus palvelee erityisesti autoilla junille saapuvia asiakkaita.

Raisio–Naantali-rataosan peruskorjauksesta on ollut esillä ratasuunnitelma syksyllä 2025. Suurin nopeus nostettaisiin nykyisestä 50 km:stä/t nopeuteen 80 km/t, ja rata sähköistettäisiin. Väylävirasto ei pidä hanketta kuitenkaan kannattavana, vaikka se mahdollistaisi kaukojunien jatkamisen Turusta Naantaliin asti. Lausuntokierroksen jälkeen Väylävirasto toimittaa ratasuunnitelman hyväksyttäväksi Traficomiin.

Naantalin ja Tampereen välille ehdotetaan tunnin välein kulkevaa nopeaa taajamajunaa. Alueen kunnat ovat jo neuvotelleet keskinäisen sopimuksen ostoliikenteen kustannusjaosta. Liikenne alkaisi 2031 alusta. Pysähdyspaikat olisivat Naantali, Raisio, Turku, Aura, Kyrö, Loimaa, Humppila, Urjala sekä Toijala. Toijalan ja Tampereen välillä liikenne yhdistetäisiin muuhun taajamajunaliikenteeseen. Radanvarsikunnat ehdottavat, että liikenne liitetään Traficomin kilpailuttamaan valtakunnalliseen ostoliikennepakettiin.

Helsingin päärautatieaseman panimoravintola ja tapahtumakeskus Kellotorni avattiin 1.11.2025. Asemahallin kioskien uusimisen kanssa samanaikaisesti laiturialueelle johtavat ovet muutetaan automaattioviksi. Ensimmäinen eli läntisin uusituista ovisarjoista otettiin käyttöön marraskuussa 2025. Niiden väliin rakennetaan tuulikaapit, jotka mahdollistavat suurien ihmismäärien läpikulun ja hallitummat sisäolosuhteet kioskihallissa. Kyseinen seinä ei ole rakennusperintölailla suojeltu, toisin kuin kaikki muut osat rautatieasemaa. Kioskihalli ei ole aseman alkuperäistä rakennetta ja nykyinen betonikatto on rakennettu vuoden 1952 tulipalon jälkeen – tuolloinhan puurakenteinen katto tuhoutui. Kioskihallin kohdalla ollut katosmainen tila oli alun pitäen lämmittämätön. Vanhoista 18 ovesta yksi on luovutettu Suomen Rautatiemuseoon, pari säilytetään VR:llä ja 15 on ollut myynnissä. Rakennuksen kaikki muut ulko-ovet, suuri osa sisäovistakin sekä ulko- ja sisäikkunat on korjattu ja osin konservoitu ko. rakennusosan tarpeen mukaisesti.

Helsinki Louhenpuisto (Louhiparken, lyhenne Lop, sijainti km 4+390) ja Helsinki Veräjälaakso (Grinddalen, Vrj, km 7+880) otettiin käyttöön liikennepaikan osina 14.12.2025. Nämä uudet osat ovat olemassa olevia pääradan raiteenvaihtopaikkoja.

Tikkurilan aseman Korppi vihittiin käyttöön 9.12.2025. Leveydeltään kolmekymmentämetrinen lintuaiheinen teos sijaitsee Carl Albert Edelfeltin aukiolla vanhan asemarakennuksen edustalla. Korpissa on robotoitu silmä, jota ei kuitenkaan käytetä talvella. Teoksen alusmuuri on muurattu vanhoista 1800-luvin tiilistä, jotka ovat peräisin 1965 puretusta Töölön sokeritehtaasta. Korppi-teoksen ovat suunnitelleet taiteilijat Teija ja Pekka Isorättyä.

Tikkurilan kaikille kuudelle matkustajaraiteelle on saatu asennettua raitiotien rakentamisen vaatimat väliaikaiset apusillat, kun ykkösraiteellekin asennettiin silta raiteen liikennekatkossa 27.10.–12.12.2025. Apusillat ovat paikoillaan useita vuosia.

Hakkilan radan työmaaliikenne on jatkunut syksyn 2025. Tikkurilan aseman siltatyömaan varastot ovat Hakkilassa, mistä on ajettu mm. sepeliä yöaikaan. Hakkilan ”vakioveturi” on ollut Destian käytössä oleva Saalastin Tve4 504.

Helsinki-Vantaalta suunnitellaan myöhäisillalla lähtevää suoraa IC-vuoroa Tampereelle. Juna vaihtaisi kulkusuuntansa Tikkurilassa. Hankkeen takana on Tampereen kaupunki, koska Helsinki-Vantaalta on iltaisin Euroopan myöhäislentojen saavuttua huonot junayhteydet Pirkanmaalle. Kaupunki neuvottelee VR:n kanssa mahdollisesta kustannusjaosta. Kehäradalla ajettiin jo lähes 10 vuotta sitten, 15. ja 16.9.2016, aamuöiset onnistuneet koeajot Sr2:lla (3228 ja 3229) ja IC-vaunustolla.

Porvoon Museorautatien säännöllinen liikenne pyritään käynnistämään toukokuussa 2026, jolloin tiedossa on jo useita risteilymatkustajien tilausajoja. Sitä ennen voidaan ajaa yksittäisiä vuoroja. Risteilymatkustajajunat ajetaan pääosin Ali-Vekkosken ja Porvoon välillä. Syksyn viimeinen museorataa korvaava risteilyalusten tilausajo ajettiin 24.9.2025 nelivaunuisella lättähattujunalla Haarajoelle, mistä 173 risteilymatkustajaa jatkoi busseilla Porvooseen. Porvoon Museorautatien ja Väyläviraston välinen syyskuussa allekirjoitettu maanvuokraussopimus astui voimaan 7.10.2025, kun yhdistys oli maksanut ensimmäisen vuokraerän. Radan kunnostustyöt aloitettiin 13.10.2025. Ensimmäinen työjuna ajettiin (Hyvinkäältä) Porvooseen 26.10.2025. Porvooseen tuotiin mm. pystytettävän tulosemafoorin sekä tievaroituslaitosten osia, Syksyn mittaan on myös parannettu oleellisesti radan kuivatusta kaivamalla ojat auki. Yhdistys vastaa koko radan kunnossapidosta, myös tasoristeyksistä ja niiden varoituslaitteistojen hoidosta ja käytöstä. Muut liikennöitsijätkin ovat tervetulleita 2026 liikennöimään radalla, toki ratamaksua vastaan.

Itäradan linjausratkaisuja julkaistiin 13.11.2025. Itärata alittaisi pääradan Korson ja Savion välillä Urpian asemavarauksen kohdalla. Paikalle on kaavailtu omat tunnelit länteen ja itään menevälle liikenteelle. Rata kulkisi peräti 19 km pitkässä tunnelissa Nikkilän eteläpuolitse. Ensimmäinen asema olisi vasta Porvoo, missä esillä on vielä maanpäällinen ja tunnelivaihtoehto. Lapinjärvellä on valittu vaihtoehto, jossa Itärata risteäisi nykyisen Loviisan radan hieman Lapinjärven nykyisen liikennepaikan eteläpuolella niin, että radoilla olisi yhteys toisiinsa. Valtatie 6:n rata risteäisi Kimonkylän lähellä ennen suuntaamista Kouvolaan. Porvoon ja Korian välillä on kolme asemavaihtoehtoa, jotka täsmentyvät myöhemmin.

Porvoon asemalle on tulossa puolipuomivaroituslaitos. Paikalla oli varoituslaitoksena alkuaan mekaaninen tiepuomilaitos. Maanrakennustyöt aloitettiin lokakuun 2025 puolivälissä. Laitetilarakennus on siirretty Lievestuoreelta. Porvoon asemalle suunnitellaan rakennettavan noin 60-metrinen matkustajalaituri aivan radan päähän, mistä asiakkaiden on helppo siirtyä vanhaan kaupunkiin. Museorautatien ja kaupungin yhteishanke liittyy miljöön parantamiseen sisääntuloreitillä vanhaan kaupunkiin. Laituria voivat käyttää nelivaunuiset lättähattujunat. Pidemmät junat käyttävät jatkossakin asemarakennuksen edessä olevaa laituria.

Hyvinkään asemalle vanhan postitalon ja asemarakennuksen väliin on rakennettu syksyllä 2025 uusi polkupyörä- ja lipunmyyntikatos. Rakennustöiden aikana ulkona olleet lipunmyyntiautomaatit olivat poissa käytöstä; tilalle tarjottiin automaattia aseman sisällä, mikä oli kuitenkin käytettävissä vain aseman aukioloaikoina.

Hyvinkäällä pääradan kupeessa radan itäpuolella sijaitseva Wäinö Aaltosen Rautatienrakentajien muistomerkkipatsas siirrettiin marraskuussa 2025 konservoitavaksi Vuosaareen. Palautuspäivä on keväällä 2026. Patsaan irrottamisessa jalustaltaan oli pieniä ongelmia, kun teos oli lujasti metallitapilla tuettu jalustaansa torjumaan viereisen radan junaliikenteen aiheuttamaa tärinää. Patsas pystytettiin 1957, sillä silloin oli kulunut 100 vuotta Hämeenlinnan radan rakentamisen aloittamisesta. Juhlatilaisuudessa oli mukana myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Riihimäen veturitallien tulevaisuuden käyttösuunnitelma valmistuu kesäkuuhun 2026 mennessä. Riihimäen kaupunki hakee tiloihin uusia toimintoja; osittain niihin tullee myös rautateiden perinnekäyttöä.

Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatien 150-vuotisjuhlia vietetään 22.6.2026 täsmälleen 150 vuoden päästä radan avaamisesta. Pääjuhla on alkuiltapäivästä Toijalan asemalla. Nykysuunnitelmien mukaan erikoisjunia kulkee kaikilla neljällä Toijalaan vievällä radalla. Turun suunnan juna lähtee Turku satamasta. Osassa junista on tarkoitus olla höyry- ja osassa dieselveto. Koska Humppilankin asema, tosin alun perin nimeltään Koivisto, täyttää samana päivänä 150 vuotta, on myös siellä omat juhlansa. Jokioisilta tulevalta juhlajunalta on vaihtoyhteys höyryvetoiseen junaan Toijalaan.

Kuurilan 15.3.1957 tapahtuneesta junaonnettomuudesta suunnitellaan kuvattavan 2026–2027 dokumenttielokuva. Kuurilan onnettomuusveturi Hr1 1005 on yhä jäljellä Haapamäellä ja nyt yksityisen yhtiön omistuksessa.

Toijalan asemarakennus myytiin 1.10.2025 kiinteistösijoittaja Jani Valtajärvelle. Rakennuksen kunnostus aloitetaan odotustilasta.

Toijalan aseman ylikulkusilta, ns. miljoonasilta, päätettiin sulkea moottoriajoneuvoliikenteeltä 8.12.2025. Silta on kesällä 2025 tehdyssä tarkastuksessa todettu erittäin huonokuntoiseksi ja sillä on jo pitkään ollut painorajoitus. Väyläviraston ja Akaan kaupungin välille pyritään neuvottelemaan 2026 alussa sopimus sillan uusimisesta tai peruskorjauksesta.

Toijalan veturitallien ratapölkkyjen vaihto valmistui 2.10.2025. Samalla Veturimuseon kuonakuoppa kaivettiin auki, jotta sitä voidaan hyödyntää höyryvetureiden huollossa.

Nokian uusi välilaituri otettiin käyttöön 17.11.2025 viranomaislupien valmistuttua, teknisesti laituri valmistui jo lokakuussa. Samalla ykköslaiturille rakennettiin uusi odotus- ja lippuautomaattikatos. Laituriraiteita ovat 1, 3 ja 4. Kakkosraide on laituriton tavaraliikenteen pitkä kohtausraide. Ratapihahankkeen valmistujaistilaisuus pidettiin 2.12.2025. Rautatiehankkeen valmistuttua alueella jatkuvat kaupungin matkakeskushankkeen rakennustyöt. Aseman tavaramakasiini purettiin laajennettavan pysäköintialueen tieltä loka–marraskuussa 2025. Asemarakennus on jäljellä, mutta ulkoisesti huonokuntoisena.

Haistilan tasoristeyksen korvannut alikulkusilta tunkattiin paikoilleen Porin radan 48-tuntisen liikennekatkon aikana 4.–6.10.2025. Sillan pituus on 45 metriä ja paino noin 900 tonnia.

Raumalle alkava matkustajajunaliikenne on saanut rahoituksen 2030 asti ja siitä eteenpäin se on osa 2031 alkavaa ostoliikennesopimusta, jonka valtio rahoittaa täysimääräisesti. Rauman keskustan seisakkeen rakennustyöt alkavat keväällä 2026 ja matkustajaliikenteen on suunniteltu alkavan 26.4.2027.

Haapamäen Höyryveturipuiston puistokiinteistö myytiin 16.9.2025 Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Kauppaan sisältyy puistossa oleva pieni karavaanareiden huoltorakennus sekä yhden veturin veturikatos. Sen sijaan kauppaan eivät kuulu mm. ravintola, tanssilava eikä vesitorni.

Haapamäen ratapölkkykyllästämö lopettaa toimintansa kreosoottikyllästyksen päättymisen lähestyessä. Se aloitti toimintansa 1956, aluksi VR:n omana kyllästämönä ja sittemmin NRC:n laitoksena.

Jyväkylän ratapihan itäpäässä sijaitseva Tourujoen vanha ratasilta purettiin ja uusi silta tunkattiin paikalleen liikennekatkossa 15.–19.9.2025. Sekä vanhan vuoden 1918 siltakannen purkamisessa että uuden kannen asentamisessa oli haasteita, minkä takia liikennekatkon lopetus viivästyi toista vuorokautta suunnitellusta.

Jyväskylä–Pieksämäki-perushanke pysäytetään 2025 lopussa rahoitusvajeen takia Hankasalmelle ainakin toistaiseksi. Päällysrakennetta ei vaihdetakaan sieltä eteenpäin Pieksämäelle. Turvalaitteet kuitenkin uusitaan koko väliltä.

Saarijärven asemarakennus ja tavarasuoja on purettu marraskuussa 2025.

Seinäjoen uudistettu asemakeskus valmistui kokonaisuudessaan syyskuussa 2025. Uudisrakennukseen tullut uusi asemahalli avattiin jo joulukuussa 2024. Tämän jälkeen on tehty mm. uutta alikulkutunnelia ja välilaiturin katoksia.

Ylivieska–Oulu-rataosan väliliikennepaikat sekä rataosa Tuomioja–Raahe siirrettiin Pohjois-Suomen POKA-kauko-ohjausjärjestelmän ohjattaviksi 21.–28.10.2025 tapahtuneiden käyttöönottojen aikana.

Liminka–Oulu-välin kaksoisraidetyöt ovat alkamassa 2026 kymmenen miljoonan euron määrärahalla. Lisäksi hallitus esitti 20.11.2025 yhteensä 199 miljoonan euron valtuutta hankkeen myöhempiin kustannuksiin. 

Torniossa tehtiin Lapin sota -elokuvan rautatiekohtausten kuvauksia 29.9.–1.10.2025. Moni Tornion ratapihan raiteista oli suljettu liikenteeltä kuvauksia varten. Rajasiltaa ajettiin edestakaisin Ruotsiin parisenkymmentä kertaa ja myös Haaparannan asemalla tehtiin paljon kuvauksia. Tornion ja Haaparannan välinen kaikki liikennöinti tapahtui ratatöinä.

Tornionjoen ratasilta julistettiin Vuoden silta 2025 -kilpailun voittajaksi Siltapäivillä 6.11.2025. Kilpailun raadin mukaan sillan korjaushanke oli poikkeuksellisen vaativa ja teknisesti korkeatasoinen.

Haaparannan 1524 mm raideleveyden rataverkon haltijan tehtävät siirtyivät 7.12.2025 Ruotsin Trafikverketiltä Suomen Väylävirastolle. Syynä ratkaisuun oli Trafikverketin kanta, ettei se ota heille vieraiden turvalaitejärjestelmien ja sähköistyksen haltijuutta itselleen. Muutoksessa myös maiden välinen 1435 mm raide siirtyi Väyläviraston haltuun. Ruotsin puolella sen vastuulla on Haaparanta pohjoisen liikennepaikka. Virasto aloitti välittömästi tekniset testit alueella. Haaparantaan suunnitellaan ajettavan ensimmäinen sähkövetoinen koejuna Torniosta 12.12.2025. Samalla Torniossa koeajetaan raiteet, joita ei aiemmin ole testattu sähkökalustolla. VR:n matkustajajunaliikenne Tornioon ja Haaparantaan alkaa 2026, mahdollisesti jo keväällä, kuntien ja maan hallituksen 20.11.2025 esittämän ostoliikennerahoituksen turvin. Liikenne voidaan aloittaa noin neljän kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Viikoittain ajetaan 15 edestakaista junaparia.

Rovaniemelle Suutarinkorvan ratasillalle asennettiin 22.10.2025 Väyläviraston toimesta törmäpääskyjen pesähotelli 40 lintuparille. Vain näin päästiin aloittamaan sillan tukien saumausten korjaus. Tukien koloissa pesi lukuisia törmäpääskypareja.

Kemijärvelle sesonkiaikoina perjantai-iltaisin tuleva ja lauantaiaamuisin sieltä lähtevä päiväjuna jatkavat ainakin 2027 loppuun. Optiona alueen kunnilla on mahdollista ostaa liikenne 2030 loppuun saakka eli siihen asti, kun uusi kilpailutettu valtakunnallinen ostoliikennesopimus tulee voimaan. Liikenne aloitettiin koeliikenteenä joulukuussa 2024.

Kuopion aseman kupeeseen 2024 valmistunut Maaherrankadun alikulkusilta puretaan ja korvataan uudella. Sillassa heti valmistuttuaan todettuja vaurioita ei pystytä korjaamaan sen elinkaaren vaarantumatta. Sillan rakentaja NRC vastaa uuden sillan rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Työt tehdään 2026–2027.

Luumäki–Imatra-rataosan nopeudet nousevat 14.12.2025 seuraavasti: 160 km/t Luumäeltä Lappeenrannan tuloon, 140 km/t Lappeenrannan lähdöstä Joutsenoon km:lle 303+700 ja 180 km/t Joutsenosta Imatralle. Lähestyttäessä Imatraa nopeus putoaa portaittain jo Rauhasta lähtien. Joutsenon eteläisellä raiteella nopeus on 120 km/t.

Konnunsuon kapearaiderata on vielä kuluvanakin vuonna kuljettanut matkustajia. Radan raideleveys on 59 cm. Kalusto ja muutaman sadan metrin pituinen rata on itse rakennettu ja ne edustavat lähinnä huvilaitetta eikä niinkään historiallista kapearaiderataa. Puolet radan kiskoista on leveää lattaterästä ja toinen puoli oikeaa rilliratakiskoa. Kalevi Ponkkosen omistama rata kalustoineen on myytävänä; hinta liikkuu mieluummin tuhansissa kuin sadoissa euroissa. Myyjän yhteystiedot saa Resiina-lehden toimitukselta.

Imatran uudistettu henkilöasema avattiin matkustajille 1.10.2025. Uudistustyöt kestivät yli vuoden. Rakennus valmistui alun perin 1977. Vanhan aseman Tainionkoskentien suuntainen siipirakennus purettiin ja jäljelle jääneen osan talotekniikka yms. uusittiin. Odotustilaa on sekä ala- että yläkerrassa. Lipunmyyntiautomaatti on asemalaiturilla katoksen alla rakennuksen edessä. Alakerran ikkunoista on hyvä näkyvyys aukiolla poikkeavien bussien suuntaan ja yläkerrasta vastaavasti junille.

Imatran terästehtaan sisäinen raideliikenne päättyi syyskuun lopussa 2025. Tehdasalueen sisäisissä kuljetuksissa siirryttiin vetomestarin ja lauttavaunujen käyttöön. Ulkoinen rautatieliikenne tehdasalueelle on päättynyt jo aiemmin. Tehtaalla on ollut Saalastin Otso-veturi ja oma, paljon käytetty Move 66, mikä on ollut myynnissä.

Lustoon keväällä 2025 rakennetulle museoraiteelle tulevasta muistomerkkihöyryveturista on neuvoteltu syksyllä 2025 useamman toimijan kanssa. Ratkaisu on vielä auki.

Puhoksen satamaan Kiteelle on rakennettu syksyllä 2025 uusi satamaraide ja raiteen päähän kahden raiteen ratapiha. Lähtökohtana on ollut bio- ja puuterminaalin toteuttaminen Saimaan syväväylän varteen. Terminaali rakennetaan kuuden hehtaarin tontille Puhoksen satama-alueelle.

Suomen Rautatiemuseon näyttelyrakennus Kasarmi jouduttiin sulkemaan toistaiseksi yleisöltä lokakuun puolivälissä 2025 sisäilmaongelmien takia. Rakennuksessa on ollut yleisnäyttely Suomen rautateiden kehityksestä ja sen sisältö pyritään siirtämään nyt muiden näyttelyiden yhteyteen. Kasarmin näyttely oli peräisin 1970-luvulta.

M400-metrojunien hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa 26.11.2025. Tavoitteena on hankkia enintään 25 uutta junaa korvaamaan elinkaarensa päätä lähestyvät vanhimmat käytössä olevat M100- ja M200-junat.

Laajasalon raitiotien koeajot aloitettiin 11.9.2025, aluksi hidasajoilla. Operaationopeuksilla ajettaviin koeajoihin siirryttiin 15.9.2025 alkaen. Heti koeajojen jälkeen vaunut palautettiin käytössä olevalle verkolle. Raitiovaunut palaavat pysyvästi Laajasaloon 2027, silloin Kruunusiltojen kautta.

Hakaniemen alueen raitiotiereitit palasivat alkuperäisille reiteilleen 3.11.2025 alueen kymmenkuukautisen suurremontin jälkeen. Laajasalon suunnan raideyhteydet rakennettiin samalla valmiiksi odottamaan käyttöönottoa.

Käpylän raitiotien 100-vuotisjuhlia vietettiin 16.11.2025 erikoisajeluineen. K-linja Käpylästä Vallilaan avattiin liikenteelle 18.11.1925; juhla-ajot ajettiin likipitäen alkuperäistä reittiä. Valitettavasti minkäänlaista museokalustoa ei ollut käytettävissä, vaan juhla-ajot hoidettiin normaaliliikenteen Valmetin MLNRV2-nivelvaunulla nro 100.

Monitoimityövaunu 2012 palasi Saksassa Windhoffilla tehtyjen muutostöiden jälkeen Helsingin kantakaupungin raitioverkolle 28.11.2025. Vaunu purettiin lavetilta Kustaa Vaasan tiellä lähellä muutostöiden alla olevaa Koskelan varikkoa. Kaupunkiliikenteen toinen Banaani, 2010, oli muutostöissä jo 2023–2024.

Helsingin raitioteillä siirrytään 2026 alusta kaikilla radoilla 60R2-urakiskojen käyttöön. Aiemmin Helsingissä on käytetty 60R1-urakiskoja. Tampereella on käytetty alusta alkaen 60R2-kiskoja. Kiskon hamarassa on muutoksia, jotka parantavat kaluston kulkuominaisuuksia.

Pääkaupungin Kaupunkiliikenne Oy:n Kivikon ratakonepaja on aloittanut täyden toimintansa loppuvuonna 2025. Aiemmin Koskelan varikolla toiminut ratakorjaamo on saanut uudet tilat Kivikosta. Tuotannon on tarkoitus kolminkertaistua nyt Kivikon konepajaksi kutsuttavissa tiloissa. Uudessa rakennuksessa ja ulkoalueilla on tuotantotilat raiteiden ja vaihteiden rakentamiselle, toimistotilat työntekijöille, sosiaalitilat miehille ja naisille sekä laajat varastoalueet. Erityisesti on panostettu sisäiseen materiaalilogistiikkaan ja siirtoihin eri työstöprosessien välillä. Konekanta on uusittu 90-prosenttisesti. Tuotanto tapahtuu kahdessa vierekkäisessä hallissa, joiden yhteinen tuotantotila on noin 3100 m². Varastoalueiden ja hallien läpi kulkee 140 metriä pitkä nosturirata. Hallien välillä on poikittainen lattiatasoinen siirtorata.

Vantaan, Helsingin uusien läntisten raitioteiden sekä kantakaupungin nykyiset Valmet-vaunut korvaavat raitiovaunut toimittanee Stadler Puolan tehtailtaan. Ne perustuvat Stadlerin Tango Nordic -vaunukonseptiin. Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy hyväksyi kaupan 6.10.2025. Hankinnassa on mukana 33 uusien linjojen raitiovaunua ja 30 kantakaupungin vaunua. Hankinta kattaa myös uusien vaunujen huoltosopimuksen. Päätös sisältää option hankkia 120 raitiovaunua.  Kilpailutuksen loppuvaiheessa pois suljettu Škoda Transtech jätti 20.10.2025 markkinaoikeudelle valituksen. Hankinnan kohteelle oli asetettu yhteensä 1570 vaatimusta, joihin kuului pakollisia vaatimuksia, arvioitavia vaatimuksia ja tiedoksiantoja. Hylkäyspäätöksen perusteena oli kymmenen pakollista teknistä vaatimusta, joita Škodan tarjous ei Kaupunkiliikenteen mukaan täyttänyt. Ne liittyivät mm. törmäysturvallisuuteen, jarrujärjestelmiin, pyörätuolialueen ominaisuuksiin ja esteettömyyteen, vaunun sisämittoihin, istuinten korkeuteen sekä melutason testauksen puutteellisuuteen. Škodan vastineen mukaan kaikki vaatimukset täyttyivät. Tämän jälkeen Škoda Transtech jätti 24.11.2025 hallinto-oikeudelle valituksen siitä, että Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne ei ole julkaissut raitiovaunuhankinnan kokonaishintaa.

Vantaan raitiotien rakentaminen varmistui kaupunginvaltuustossa 17.11.2025. Varsinainen rakentaminen alkoi jo 1.12.2025. Aiemmin oli tehty jo ennakoivia töitä, kuten Tikkurilan aseman apusiltojen asennus aseman alittavaa raitiotietyömaata varten. Raitiotien liikenne on tarkoitus aloittaa 2029, ellei em. kalustohankinta sitä viivästytä.

Lielahti–Ylöjärvi-raitiotien hankesuunnitelman on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2027. Raitiotien laajentamisen suunnittelussa hankesuunnitelma on toiseksi viimeinen vaihe ennen päätöksentekoa uuden radan rakentamisesta. Hankesuunnitelmassa määritetään mahdollisimman kattavasti raitiotien toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen vaikutukset, hyödyt, haitat, kustannukset ja tulot.

Tampereen Ratikan joukkue edusti Tamperetta ja Suomea raitiovaununkuljettajien maailmanmestaruuskilpailussa, joka järjestettiin 13.9.2025 Wienissä. TRAM World Championship 2025 -tapahtuma oli nyt ensimmäistä kertaa maailmanlaajuinen. Suomalaiset jäivät kilpailussa 20. sijalle.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Elron suunnitteli omalla FLIRT-kalustollaan ajettavan uuden vaihdottoman liikenteen Tallinnan–Tarton–Riian välillä alkavan 15.12.2025. Uudet yhteydet sovitettaisiin nykyisiin Tallinnan ja Tarton välisiin juniin. Aikataulut olisivat (suunnilleen) Tallinna klo 15, tulo Tarttoon 17.30 ja Riikaan 21.15. Paluu Riiasta olisi klo 7.30, tulo Tarttoon klo 11 ja Tallinnaan 13.30. Liikenteen aloitus on odottanut eurooppalaista hyväksyntää suunnitelmalle.

Elronin uudet kaukoliikenteen Škoda 21Ev RegioPanter -kaksivirtasähköjunat toimitettiin Viroon marraskuun loppuun 2025 mennessä, samoin vastaavat Škoda 21Ev2 RegioPanter -lähijunayksiköt kahta viimeistä lukuun ottamatta. Kaukojunien numerot ovat 3339–3347, 3349 ja 3350 sekä lähijunien 4348 ja 4351–4354. Kummankin junatyypin (yksiköt 3341 ja 4351) juhlallinen esittely yleisölle ja julkiselle sanalle oli Balti jaamalla 29.11.2025. Tämän jälkeen 4351:llä ajettiin esittelyajo Kloogarannalle. Kaupallisen liikenteen alku RegioPantereilla on 15.12.2025 Tallinnan ja Kloogarannan välillä ja seuraavaksi 5.1.2026 Tallinnan ja Tapan välillä. Kolmevaunuisessa kaukojunassa on 236 istumapaikkaa (4-vaunuisessa diesel-FLIRTissä 214) ja lähijunassa 262 (4-vaunuisessa sähkö-FLIRTissä 262 ja 3-vaunuisessa 188), seisomapaikkoja vastaavasti 347 ja 356. Kummassakin RegioPanter-tyypissä istuimet on merkitty paikkanumeroin.

Tallinna–Rapla-juna 323 törmäsi 27.11.2025 klo 9.17 hieman yli kilometri Sakun seisakkeelta etelään Soo-tien vartioimattomassa tasoristeyksessä kuorma-autoon. Auton 55-vuotias kuljettaja menehtyi ja yksi junan paristakymmenestä matkustajasta loukkaantui. Elronin FLIRT-yksiköstä 2318 Pitka suistui ensimmäinen teli kiskoilta ja ohjaamon etukulma kärsi melkoisia vaurioita. Rataosan matkustajajunat korvattiin linja-autoilla vielä osin seuraavanakin päivänä.

Tapan varikon toiminta on jatkunut lähes ennallaan sen jälkeen, kun valtion omistama AS Operail ja sen tytäryhtiö Operail Repairs OÜ myytiin 9.12.2024 yksityiselle AS Tiigi Keskuselle. Varikolla tehdään mm. peruskorjauksia sekä omalle että muiden liikkuvalle kalustolle. Yleinen tavaraliikenteen vähäisyys Viron rautateillä näkyy kuitenkin myös tilauskannassa. Tällä hetkellä eri asiakkaita on seitsemän. Yhtenä työnä ovat suomalaisen North Railin Dr20- ja Dr21-vetureiden telihuollot ja -korjaukset. Lisäksi osa varikosta on vielä vuokrattu Škodalle uusien sähköjunien varustelua varten. Marraskuun lopulla varikon alueella olivat liikenteen alkua odottamassa RegioPanter-yksiköt 3339, 3340, 3342, 3343, 3346, 3347, 3349 ja 3350, joista 3349 sisällä teipattavana. Lisäksi 3344 ja 3345 olivat Tapan ratapihalla ja 4351 asemalla testeissä. Junat 3341, 4348 ja 4352 olivat tuolloin Pääskülassa.

Tasoristeyksessä 3/2021 esitellyn Operailin C36-7i-DF-maakaasuveturin laajamittainen koeajo-ohjelma jäi toteutumatta lähinnä maakaasun saantivaikeuksien takia. Veturi on kuitenkin Tapan varikolla. Jotta se säilyisi käyttökunnossa, sillä tehdään aika ajoin varikon sisäisiä vaihtotöitä. Eesti Raudteen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sillä voidaan liikennöidä myös Tapan ratapihan ja varikon välillä. C36-7i-vetureista aktiivikäytössä on alle kymmenen. Passiivisessa reservissä olevat seisovat Muugassa.

Sähköistys Tallinnasta Tarttoon otetaan kaupalliseen käyttöön turvalaitetöiden valmistuttua syksyllä 2026. Turvalaitteiden raidevirtapiireissä käyttämä 50 Hz sama taajuus kuin 25 kV vaihtovirtasähköistyksenkin aiheuttaa häiriöitä ja mm. tästä aiheutuva muutostyö vaatii aikaa. Siis toistaiseksi suurin osa Elronin uusista sähköjunista joutuu odottamaan linjalle pääsyä.

Latvia

Latviassa on käyty loppuvuonna 2025 poliittista keskustelua Venäjälle vievien rautatielinjojen purkamisesta turvallisuussyistä. Päätöksiä ei asiasta ole tehty.

Liettua

Liettuan henkilöliikenneyhtiö LTG Link ja valmistaja Stadler esittelivät 28.10.2025 ensimmäisen tilatuista 15 FLIRT-junasta. Tätä sähköversiota on tilattu yhdeksän; lisäksi toimituksessa on kuusi akkukäyttöistä junaa sähköistämättömille radoille. Sähkömoottorijunissa on viisi vaunua ja akkujunissa kolme vaunua sekä erillinen lyhyt akustovaunu. Uudet junat asetetaan 2026 alkaen liikenteeseen reiteille Vilna–Klaipėda, Vilna–Varėna–Marcinkonys ja Kaunas–Šiauliai. Stadler on myynyt tähän mennessä jo yli 2500 FLIRT-junaa; 1000. oli Suomeen syyskuussa 2016 toimitettu Sm5 nro 58.

Ruotsi

Pohjois-Ruotsin Norrtåg-liikenne siirtyy 14.12.2025 VR Sverigen operoimaksi. Sama tapahtuu kyseisenä päivänä Etelä-Ruotsin ja Tanskaan asti ulottuvalle Öresundståg-taajamajunaliikenteelle. Mälartåg-taajamajunaliikenne Tukholman seudulla ja Keski-Ruotsissa siirtyy VR:lle joulukuussa 2026. Mälartågin kaikkien 62 junan kunnossapitäjä on Alstom. Tukholman läänin ja Skånen lähijunaliikenteen kilpailutukset ovat käynnistymässä uudelleen niiden keskeytysten jälkeen. Tällä hetkellä Tukholman SL:n lähijunia liikennöi SJ ja Skånen Pågatågen-junia yrityskaupan kautta VR. Pågatågenin uusi kilpailutus ratkennee toukokuussa 2026; VR:n nykyistä sopimusta on pidennetty joulukuuhun 2027.

Trafikverket on julkaissut Ruotsin hallituksen pyynnöstä raportin ETCS-veturivarustuksien mahdollisesta hankintamallista. Raportti toteaa ETCS-veturilaitteiden hankinnan investointituen mahdolliseksi henkilö- ja tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa varten ja ehdottaa korkeintaan 50 % tukea, johon varattaisiin valtion talousarviosta kolmen miljardin Ruotsin kruunun (SEK) määräraha vuosien 2026–2037 aikana. Työkoneet eivät olisi tuen piirissä, vaan ETCS-varustelukustannukset näkyisivät radanpidon työsuoritteiden hinnoittelussa. Jälkikäteinen tuki ei ole EU:n sääntöjen mukaan mahdollinen. Tuki on mahdollinen hankintaa varten ja siihen välittömästi liittyviin kustannuksiin, mutta ei tulonmenetyksiin eikä käytön ja kunnossapidon kustannuksiin. Jos kalustoyksikkö on jo varustettu ETCS:llä, tuki on mahdollinen ainoastaan GSM-R-radiojärjestelmän vaihtamiseksi FRMCS-radiojärjestelmään. Ruotsin Rautatiemuseon ehdotuksesta raportti suosittelee seitsemän valtion (käytännössä rautatiemuseon) omistaman kalustoyksikön ETCS-varustamista 100 % tuella ja ettei yksityisessä omistuksessa olevan museokaluston varustamista tuettaisi lainkaan. Tämä on sangen erikoista ottaen huomioon, että museoliikenteestä suurin osa on nimenomaan museoyhdistysten liikennettä (noin 75 % ennen korona-aikaa). Suositus on aiheuttanut kulmikastakin keskustelua museoyhdistysten liikennöinnin ja yhdistysten omistaman kaluston tulevaisuudesta.

Tukholman Saltjöbanan-esikaupunkiradan uudet junat toimittaa Škoda Group, Perussopimus kattaa 16 kaksivaunuista junayksikköä ja lisäksi sopimukseen sisältyy optio 15 lisäjunasta. Junien toimitukset alkavat 2029. Kunkin junayksikön pituus on 36 metriä ja niitä voidaan kytkeä enimmillään kolme yhteen. Škoda Groupin Suomen suunnitteluyksiköillä on merkittävä rooli vaunujen suunnittelussa. Saltsjöbananin keskustan pääteasemaksi pitäisi 2028 palata Slussen alueen vuosikausia kestäneen uudelleen rakentamisen jälkeen.

Tukholman maanalainen eli tunnelbana täytti 75 vuotta 1.10.2025. Slussenilta etelään, Södermalmin kaupunginosan alittava, osin kallioon louhittu tunneli oli valmistunut jo 30.9.1933. Sen kautta kulki useita Södermalmin eteläpuolella sijaitseviin eteläisiin esikaupunkeihin liikennöiviä raitiolinjoja. Tunneli muutettiin 1940-luvun lopulla uusille metrovaunuille sopivaksi; mm. ajojohdot poistettiin ja Medborgarplatsenin asemalaituri pidennettiin kahdeksanvaunuisille junille riittävän pitkäksi. Södermalmin eteläpuolella osin vanhan esikaupunkiraitiotien reittiä noudattanut linja ulotettiin Hökarängenin uuteen esikaupunkiin saakka. Liikenne rataosuudella Slussen–Hökarängen alkoi 1.10.1950. Tunnelbanan verkostoa laajennettiin 1950-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka voimakkaasti. Uusimman Bagarmossenista Skarpnäckiin johtavan rataosuuden valmistuttua elokuussa 1994 Tukholman tunnelbanaverkosto on käsittänyt 100 km rataa ja sata asemaa. Kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen metroverkkoa laajennetaan jälleen voimakkaasti useissa kohteissa eri puolilla Tukholman seutua. Mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat, valmistuu Tukholman seudulle vuoteen 2034 mennessä 30 km lisää metrorataa ja 18 uutta asemaa. Tunnelbanan 75-vuotista taivalta muistettiin mm. historiasta kertovalla teoksella sekä Spårvägsmuseetissa järjestetyllä näyttelyllä.

Norja

Norjan rataverkon suuret infraongelmat jatkuvat. Maanvyörymän 30.8.2025 aiheuttaman Nordlandsbanen-pääradan liikennekatko jatkuu kesään 2026. Maaperätutkimukset ratayhteyden korjaamisen suunnittelemiseksi valmistuivat lokakuun puolivälissä. Katkon pohjoispuolelle jäi ”saareen” yhdeksän dieselmoottorijunaa, yksi Di4-veturi matkustajajunarunkoineen ja neljä CargoNetin tavaraliikenneveturia. Näillä on hoidettu liikennettä Mo i Ranasta pohjoiseen. Bodøn asemalle on rakenteilla lisää varikkokapasiteettia eristykseen jääneen kaluston huoltamiseksi; työt valmistuvat tammikuussa 2026. Yksi dieselveturi on vaihdettu merikuljetuksena täyskorjattuun veturiin. Norjan rataverkko on nyt kolmessa osassa, pohjoisimman osuuden ollessa Narvikissa, jonne ratayhteys on kuitenkin Ruotsin kautta.

Norjan kalustoyhtiö Norske Tog on vuokraamassa neljä Stadlerin valmistamaa kuusiakselista EURODUAL-dieselveturia Nordlandsbanenin henkilöliikenteeseen.

Åndalsnesin radan eli ns. Raumabanenin katkot samoin maanvyörymän takia 19.7.2025 saatiin korjattua 6.10.2025. Yksi ja sama vyörymä oli katkaissut radan kahdesta kohtaa radassa juuri tässä kohtaa olevan silmukan takia. Åndalsnesissä oli jumissa yksi SJ Nordin dieselmoottorijuna ja lisäksi TM Tågdriftin risteilylaivamatkustajille tarkoitettu Golden Train kaksine vetureineen; jälkimmäisten telit jouduttiin kuitenkin käyttämään maantiekuljetuksena pyöräsorvissa. Raumabanen on usein nimetty Norjan kauneimmaksi radaksi.

Meråkerbanen Trondheimin pohjoispuolelta Hellistä Storlieniin Ruotsiin katkesi maanvyörymän takia 7.11.2025. Henkilöliikenne hoidetaan toistaiseksi busseilla.

Tanska

Kööpenhaminan kevytrautatie-esikaupunkilinja avattiin matkustajille 26.10.2025. Eteläinen pääteasema on Ishøj, pohjoinen Rødovre Nord. Jälkimmäisen nimen syy on jo olemassa oleva Rødovren rautatieasema samannimisen kunnan toisessa päässä.

Espanjassa tuotettu Talgo 230 -junatyyppi otettiin 3.11.2025 käyttöön Kööpenhaminan ja Hampurin välisellä reitillä. DSB on tilannut T-230 EC -junia yhteensä 16. Euroopan rautatievirasto ERA antoi syyskuussa näille hyväksynnät vaunutyypeittäin: omat hyväksynnät päätyvaunutyypille, kahdelle erilaiselle välivaunutyypille ja liikuntarajoitteisille tarkoitetulle vaunulle. Junaa voidaan käyttää 9-vaunuisesta aina 15-vaunuiseen kokoonpanoon. DSB:n tilaamissa lopullisissa 15-vaunuisissa junissa on istuinpaikat 492 matkustajalle. Rungon kummassakin päässä käytetään aluksi DSB:n Vectron-veturia. Ohjausvaunu kunkin rungon toiseen päähän toimitetaan ja hyväksytään myöhemmin, minkä jälkeen junissa riittää yksi veturi. Marraskuun alkuun mennessä runkoja oli toimitettu kahdeksan; toiset kahdeksan toimitetaan 2026–2027. DSB:n junien hyväksyntä kattaa Tanskan ja Saksan. Jo elokuussa 2025 ERA antoi hyväksynnän Saksan DB:n Talgo 230 -junien ICE-L-versiolle Saksan sisäiseen liikenteeseen. Kumpaakaan junatyyppiä ei saa käyttää Köln–Frankfurt-suurnopeusradalla eikä Saksan rataverkon jyrkimmillä osuuksilla.

Tanskan kansainväliset matkustajajunayhteydet paranevat entisestään, kun Tanskan DSB, Saksan DB ja Tšekin ČD aloittavat toukokuussa 2026 suoran kaukojunaliikenteen Kööpenhaminan, Berliinin ja Prahan välillä. Ympärivuotisesti ajetaan päivittäin kaksi ja kesällä kolme junaparia. Vaunustona käytetään Railjet-runkoja tai ČD:n uusia Comfortjet-vaunuja. Sveitsin SBB aloittaa puolestaan 15.4.2026 kolmesti viikossa kulkevan EuroNight-yöjunan liikennöinnin Baselin, Kööpenhaminan ja Malmön välillä. Kööpenhaminan kautta kulkevat myös SJ:n ja Snälltågetin junat Tukholmasta Berliiniin. SJ kuitenkin lopettaa liikennöinnin 31.8.2026, mutta liikennettä jatkaa tämän jälkeen saksalainen RDC Deutschland, jonka kanssa SJ on hoitanut yhteistyössä liikennettä 1.9.2022 lähtien. RDC:n tavoitteena on tarjota vähintään 50 prosenttia nykyisestä liikenteestä syksystä 2026 alkaen.

ETCS-ratojen jatkuvasti lisääntyessä Tanskassa museojunien siirto valtion rataverkolla on tullut koko ajan hankalammaksi. Siirrot omalla vetovoimalla voivat tapahtua 25 km/t nopeudella ratatyövarauksin ja käytännössä yöaikaan. Jos museojunan edessä on ETCS-varusteltu lisäveturi, voivat ajot tapahtua museokaluston normaalein nopeuksin, mutta junan ulkoasun autenttisuus tällöin tietysti kärsii.

Saksa

Deutsche Bahnin eli Saksan valtiollisen rautatieyhtiön matkustajaliikenteen täsmällisyys on heikentynyt rajusti viime vuosina. Se saavutti uuden pohjalukeman lokakuussa 2025, kun kaukoliikenteen kuukausittainen täsmällisyys oli vain 51,5 %. Tämä tarkoittaa, että lähes puolet DB:n kaukoliikenteen junista oli yli viisi minuuttia myöhässä. Aiempi ”ennätys” oli kesäkuulta 2024, jolloin täsmällisyys oli 52,9 %. Myös DB:n alueellisen henkilöliikenteen täsmällisyys laski lokakuussa arvoon 84,2 %, mikä sekin osoittaa selvää laskua oltuaan alkuvuonna 2025 keskimäärin noin 90 %. Menneinä vuosikymmeninä Saksan rautateitä pidettiin hyvin täsmällisenä, esimerkiksi Italian rautateiden vastakohtana. Nyt tilanne on näiden maiden välillä kääntynyt päinvastaiseksi.

Saksan legendaarinen höyryveturisarja 01 on viettänyt 100-vuotisjuhliaan. Borsig toimitti ensimmäisen ”aidon” 01:n eli veturin 01 006 joulukuussa 1925. Kattilakirjan mukaan se otettiin käyttöön 30.12.1925. Tätä veturia edelsi syksyllä 1925 muutama 02-sarjan veturi, jotka kaikki muutettiin myöhemmin 01-sarjaan. Vetureita uusitiin vuosikymmenten kuluessa. Deutsche Bundesbahn lopetti 01-veturien normaalin käytön 2.6.1973. DDR:ssä puolestaan normaali käyttö loppui nelisen vuotta myöhemmin 24.9.1977. Vetureita on museoliikennekäytössä yhä useita. DB:n kaukoliikenteen 101-sarjan sähköveturi nro 127 sai kesällä 2025 höyryveturisarjaa 01 mukailevan juhlavärityksen. Tämä tapahtui yhteistyössä pienoismallivalmistaja Märklinin kanssa, joka julkaisi veturista pienoismallin.

Raskaiden 2500 tonnin juurikasjunien pitkään toteutettu vuotuinen ajo höyryveturivetoisena Baijerissa Nördlingenin lähellä ei ole jatkunut 2025 nykyään saatavan entistä huonompilaatuisen hiilen takia. Se muodostaa raskailla junilla liikaa kuonaa. Junat on ajettu dieselvetoisena normaalikalustolla. Rautatieharrastajakuvaajat ovat aiemmin käytännössä maksaneet lisäkulut höyry- ja dieselvetureiden käytön välillä.

DDR:n Deutsche Reichsbahnin VT 18.16.07/10 dieselmoottorijunan saattaminen ajokuntoon ja liikenteeseen on viivästynyt junan sähköteknisten ongelmien takia. Työt jatkuvat Halberstadtissa VIS:n konepajalla (VIS:n tytäryhtiö toimii myös Suomessa Hyvinkäällä). Nyt juna on tarkoitus saada hyväksytyksi liikenteeseen 2026. Tällä entisellä lippulaivatyypillä on ajettu aikanaan Berliinistä mm. Wieniin, Kööpenhaminaan ja Malmöhön. Junia valmistettiin kahdeksan; niitä voitiin liikennöidä neljä-, viisi- tai kuusivaunuisina. Nyt liikenne aloitetaan neljävaunuisena; kaksi myöhemmin lisättävää välivaunua ovat jo kunnostettavina konepajalla.

Harzin kapearaiteisiin rautateihin (Harzer Schmalspurbahnen, HSB) kuuluva Selketalbahn suljetaan kokonaisuudessaan syksyllä 2026. Syynä vähintään viisivuotiseen liikennekatkoon ovat radan lähiympäristön tulvasuojaustyöt. Kuitenkin syyskuussa 2025 julkaistussa asiantuntijaraportissa suositellaan radan sulkemista pysyvästi HSB:n talouden tervehdyttämiseksi. Poliittiset tahot vastustavat pysyvää sulkemista, mutta kokonaisuudessaan HSB:n korvausinvestointien rahoitus ja liikennöinti ovat epäselviä. HSB:n kehitysvaihtoehto on, että koko 140 km pitkä rataverkko säilytetään ja kunnostetaan, rataosuus Nordhausen–Ilfeld sähköistetään, neljä sarjan 199.8-dieselveturia modernisoidaan, kuusi höyryveturia muutetaan kevytöljylämmitykselle ja moottorivaunut korvataan kokonaan uudella kalustolla.

Kansainvälinen kapearaiteisten teollisuus- ja kenttäratojen tapaaminen IFT (Internationales Feldbahntreffen) 2025 järjestettiin Saksassa Stumpfwaldbahn-rautatiellä 9.–12.10. Tämä oli järjestyksessä jo 33. alan tapahtuma. Viime vuonna se toi Euroopan alan ihmiset yhteen Tanskaan ja 2026 tapahtuma on Englannissa jaettuna neljälle Keski-Englannin eri kapearaiteiselle rautatielle. Suomen edustajien luennolla käsiteltiin maamme kapearaiteisten ratojen historiallista kokonaisuutta sekä uusimpia tapahtumia. Tilaisuus on samalla hyvä suomalaisten ratojen markkinoinnille alan harrastuspiireihin.

Itävalta

Kolmelle Itävallan kapearaiteisille 760 mm radalle ollaan hankkimassa nykyisen dieselkaluston korvaavat uudet moottorijunat. Kahdenkymmenen matalalattiajunan hankintaan kuuluu yhdeksän kolmevaunuista sähkömoottorijunaa Pinzgauer Lokalbahnille, viisi kolmevaunuista sähkömoottorijunaa Murtalbahnille sekä kuusi nelivaunuista hybridijunaa (sähkö/akku) Zillertalbahnille. Hankinta on tarjouspyyntövaiheessa.

Pinzgauer Lokalbahnilla liikenne toimii yhä vain Mitterselliin asti vuoden 2021 suurtulvan takia. Liikenteen kaavailtu palautus Krimmliin asti 2025 loppuun mennessä ei onnistu. Ongelmana on löytää ahtaaseen jokilaaksoon tulvia entistä paremmin kestäviä ratkaisuja. Samaan rajattuun tilaan on mahdutettava myös jokea radan kupeessa seuraava maantie. Jos ratapenkereestä tehdään leveämpi, kasvaa tulvatilanteessa joen virtausnopeus, joka taas syövyttää pengertä. Raiteet korjataan nyt kriittisillä osuuksilla sepelittömällä kiintoraiderakenteella.

Itävallan yleisen liikenteen kapearaiteisilla radoilla on säännöllistä tavaraliikennettä nyt vain Zillertalbahnilla, kun Murtalbahnin öljykuljetukset säiliövaunuilla ja tankkikonteissa päättyivät keväällä 2025. Vuonna 2024 Zillertalbahnilla kuljetettiin raakapuuta 1609 kapearaiteisessa vaunukuormassa ja sahaustuotteita 400 lavettivaunuilla kuljetetussa normaaliraiteisessa vaunukuormassa.

Itävallan monilla kapea- ja normaaliraiteisilla yksityisradoilla on panostettu radiopohjaiseen junien kulunvalvontaan, joiden toiminnot ovat lähes samat kuin valtion verkon ETCS 2 -tasolla. Liikenteenohjas ja kulunvalvonta tapahtuvat radioteitse. Tiedonsiirto tapahtuu vain radioteitse; kaapeleita ei ole. Myös tasoristeyslaitteiden ohjaus hoituu radiolla. Junan paikka tiedetään noin kahden metrin tarkkuudella baliisien, differentiaali-GPS:n ja matkamittauksen avulla. Baliiseja käytetään yksinomaan tässä paikannuksessa. Lupatiedot niin junaliikenteelle kuin vaihtotyölle näytetään veturilaitteessa. Järjestelmä tekee tarvittaessa hätäjarrutuksen. Myös höyryvetureissa on samat veturilaitteet ja järjestelmä tekee hätäjarrutuksen myös höyryveturilla. Mariazeller Bahnilla ohjausjärjestelmään on lisätty vielä radio-ohjatut vaihteet.

Siinä kun Itävallan kapearaiteisten ratojen tulevaisuus yleensä näyttää turvatulta, vain turistiliikenteessä käytettävän Ybbstalbahnin vuoristorataosuuden tulevaisuus on ollut pitkään epävarma. Rata sijaitsee satakunta kilometriä Wienistä länteen. Keskusteluja osuuden säilyttämisestä ja korjaamisesta on käyty vuodesta 2012 lähtien, mutta vuoteen 2023 mennessä ei ollut löydetty ratkaisua peruskorjauksen tarvittavaan rahoitukseen. Vuonna 2024 osuus Pfaffenschlag–Lunz am See jouduttiin lopulta sulkemaan historialliselta rautatieliikenteeltä. Nyt kuitenkin Ala-Itävallan osavaltiolta on löytynyt rahoitus ja radan peruskorjaustyöt ovat alkaneet syksyllä 2025. Vuonna 2026 historialliset junat kulkevat vähintään kaksi kertaa päivässä molempiin suuntiin Lunzin ja Kienberg-Gamingin välillä toukokuusta lokakuuhun ja joulukuussa lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Rata pysyy osavaltion liikenneyhtiön NÖVOGin omaisuutena.

Itävallan valtion rataverkolla höyryveturivetoista museojunaliikennettä häiritsee voimakkaasti höyryvetureiden käyttökielto tunneleissa. Junien eteen tulee kytkeä sähkö- tai dieselveturi tunnelien kohdalle. Käytännössä tämä estää höyryliikenteen suurella osaa maan rataverkkoa. Yksityisradoilla ei tätä rajoitusta ole.

Iso-Britannia–Manner-Eurooppa

Eurostar on ilmoittanut kahden miljardin euron investoinnista jopa 50 uuteen kaksikerroksiseen suurnopeusjunaan, jotka Alstom rakentaa. Yhtiö on tehnyt aiesopimuksen 30 junasta, ja siihen sisältyy optio 20 lisäjunasta osana tavoitettaan saavuttaa 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa Englannin kanaalin ali menevässä liikenteessä. Uusi Eurostar Celestia -niminen laivasto perustuu Alstomin Avelia Horizon -alustaan ja palvelee kaikkia viittä Eurostarin nykyisen verkoston maata sekä uusia kohteita, kuten Geneveä ja Frankfurtia. Jokainen 200 metrin pituinen juna tarjoaa noin 540 istumapaikkaa – 20 % lisäys kapasiteetissa – ja jopa 1080 istumapaikkaa 400 metrin kokoonpanoissa. Näistä tulee ensimmäiset kaksikerroksiset suurnopeusjunat, jotka liikennöivät Isossa-Britanniassa. Ensimmäisten junien on määrä aloittaa liikennöinti toukokuussa 2031, ja aluksi käytössä on kuusi yksikköä. Kun koko tilaus on toimitettu, Eurostarin kokonaislaivasto nousee 67 junaan, mikä on 30 % enemmän kuin nykyisin.

Iso-Britannia

Britannian valtion rataverkon ostohenkilöliikenteen valtiollistaminen jatkuu tiukalla tahdilla. Viimeksi Greater Anglia siirtyi 12.10.2025 valtion hallintaan. Seuraavana tämä tapahtuu 1.2.2026 West Midlands Railwaylle ja 31.5.2026 Govia Thameslink Railwaylle. Vuonna 2027 kaikkien entisten alueellisten sopimusyhtiöiden on suunniteltu kuuluvaan uuteen kansalliseen Great Britain Railways (GBR) -yhtiöön. Väliaikana valtiollistamishetkestä GBR:n toiminnan aloittamiseen junia liikennöi liikenneministeriöön sijoitettu DfT Operator Limited (DFTO).

Ukraina

Kramatorskin rautatieasema suljettiin turvallisuussyistä 4.11.2025 alkaen. Junien pääteasemat ovat nyt Husarivka tai Barvinkove, jotka sijaitsevat noin 30 kilometrin päässä Kramatorskista. Niistä on bussikuljetukset eteenpäin. Etulinjasta 20 kilometrin päässä sijaitseva Kramatorsk on ollut jatkuvien pommitusten kohteena. Huhtikuussa 2022 Venäjän ohjusisku tappoi Kramatorskin asemalla yli kuusikymmentä siviiliä heidän ollessaan odottamassa evakuointijunaan nousua.

Venäjä on alkanut kohdistaa iskujaan entistä enemmän suoraan rautateitä ja junia kohtaan. Drooneilla yritetään osua esimerkiksi vetureiden ohjaamoihin, jonka vuoksi näitä on ryhdytty suojaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Ukrainan rautatiet (УЗ, Укрзалізниця / UZ, Ukrzaliznytsia) on tilannut Alstomilta 55 Traxx-sähköveturia. Veturi tulee olemaan kaksoisveturi, teholtaan 7,2–9,4 MW. Vetovoimaksi ilmoitetaan enintään 800 kN ja suurimmaksi nopeudeksi 120 km/t. Veturi toimii sekä 3 kV DC että 25 kV AC -sähköistysjärjestelmissä. Hankinnan arvo on noin 473 miljoonaa euroa, josta osan rahoittavat Euroopan pankin jälleenrakennus- ja kehitysrahasto (EBRD) ja Maailman pankin URTF-rahasto. Ukrainan maksuosuudeksi jää noin 37 %. Veturit valmistetaan Alstomin Belfortin tehtaalla. Ensimmäisen veturin toimitus on arviolta vuoden 2027 alkupuolella ja koko sarja on toimitettu vuoden 2029 loppuun mennessä. Hankinnan tarkoituksena on modernisoida vetovoimaa ja korvata liki 80 vanhaa veturia, joiden keski-ikä on jo 46 vuotta.

Joulukuun alkuun mennessä Venäjän hyökkäyssodassa on loukkaantunut 2834 ja kuollut 971 ukrainalaista rautatieläistä.

USA

Suuret rautatieyhtiöt Union Pacific (UP) ja Norfolk Southern (NS) suunnittelevat fuusioituvansa 2027. Yhdessä ne muodostaisivat koko mantereen poikki meneviä rautateitä. Tällä hetkellä UP liikennöi pääosin Missisippi-joen länsipuolella ja NS sen itäpuolella. Yhteensä yhtiöillä on rataa noin 80 000 km ja vetureita noin 10 300. Lopullinen päätös odottaa vielä viranomaisten ja osakkeenomistajien hyväksyntää.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Mikko Alameri, Jari Auvinen, Anders Järvenpää, Jouni Kiviniitty, Vertti Kontinen, Johan Kortman, Timo Koskela, Tiitus Lindholm, Eemil Liukkonen, Samu Matosaari, Matti Melamies, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Samuel Pajunen, Jari Pollari, Boris Purunen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Miko Rautiainen, Niklas Rinta-Kanto, Arto Rummukainen, Sakari K Salo, Margi Sander, Jonne Seppänen, Teemu Sirkiä, Simo Toikkanen, Simo Tuominen, Petri Tuovinen, Tehanu Tähdenlumo, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!