TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.11.2025–31.1.2026

 Uudet rekisteröinnit:

• 3 Sr3 (91 10 3103 375-4, 91 10 3103 376-2 ja 91 10 3103 377-0)
• 5 Dr19 (92 10 2102 861-5, 92 10 2102 862-3, 92 10 2102 863-1, 92 10 2102 864-9 ja 92 10 2102 865-6)

 Romutukset:

• 1 Gbls

 Muutettu kalusto:

• –

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 1/2026.

Kuluneen talven aikana on rautatieliikenteessä ollut tavallista enemmän häiriöitä. Tasoristeykselle on nyt esimerkkeinä mukaan otettu lähinnä matkustajille pahimpia ongelmia tuottaneita tapauksia, vaikka muitakin on toki ollut.

Sr1-veturiparit ovat syksyn jälkeen palanneet edellistalven tapaan yöpikajunien vetäjiksi Sr2:ien sijaan. Muutamina öinä on kolmekin Sr1-parin vetämää yöjunaa ollut kulussa yhtä aikaa. Sr3-veturit ovat kuitenkin junien päävetovoima.

Sr1 3020 sai yhdet ohjaamon raput käyttämättömään kuntoon, kun henkilöauto osui Niemistenkadun tasoristeyksessä Kiuruvedellä 3.2.2026 klo 14.52 Ylivieskasta Iisalmeen matkanneen H 494:n etukulmaan. Juna saattoi jatkaa matkaansa runsaan tunnin myöhässä.

Sr2-sarjan veturi oli tiedettävästi ensimmäisen kerran Hangon radalla 30.11.2025, kun se veti T 3642:n Tampereelta Hankoon. Sieltä se siirtyi Vet 11835:nä Kirkniemeen, josta vaunujen kanssa T 3649:nä Riihimäelle.

Sr2 3210:lle tuli teknisiä ongelmia 5.2.2026 Kolari–Helsinki-yöjunassa P 276 aamulla Jalasjärven jälkeen. Toinen teli erotettiin ja puolitehoisen veturin eteen valjastettiin Parkanossa sinne T 3237:n tuonut Sr1 3039. Parkanosta juna lähti 116 minuuttia myöhässä.

Sr2 3237:ssa ilmeni jarruongelmia 28.1.2026 Joensuussa. Vian takia IC 6 Helsinkiin peruttiin ja kalusto hinattiin Sr1 3105:llä junana MV 10406 Ilmalan ratapihalle.

Sr2 3242:ssa junassa IC 8 ilmeni Imatraa 13.2.2026 lähestyttäessä sähkölaitevika, jonka takia juna jäi Imatralle seisomaan. Imatra tavarasta vetäjäksi saatiin Sr1 3108, jolla juna lähti 125 minuuttia myöhässä. Imatra aseman kahdesta raiteesta vain toisella on matkustajalaituri. Helsingistä Joensuuhun matkannut IC 13 joutui laituriraiteella seisovan IC 8:n takia tuomaan Imatralle jäävät matkustajat laiturin eteläpäähän, palaamaan sen jälkeen tulosuunnan vaihteiden taakse ja sitten ohittamaan aseman tavaraliikenneraidetta pitkin 34 minuuttia myöhässä. Toiselle raiteelle on varauduttu rakentamaan matkustajalaituri joskus myöhemmin.

Sr3 3350:n työntämässä IC 24:ssä ilmeni 27.2.2026 ohjausjärjestelmävika, minkä takia juna jäi Lielahteen. Ohjausvaunun eteen valjastettiin Sr2 3220, joka veti junan Helsinkiin. Vain hieman myöhemmin IC 27:n veturissa Sr2 3236:een tuli vika, joka myös pysäytti junan Lielahteen. Tähän apuveturiksi Ouluun asti saatiin Sr1 3091; Oulusta eteenpäin veturit korvattiin Sr3 3310:llä. IC 24 jäi Lielahdesta myöhään 117 ja IC 27 puolestaan 154 minuuttia.

Sr3-veturiuutukaiset 3375, 3376 ja 3377 hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 18.12.2025. Vetäjänä junassa Vet 11634 oli Sr3 3335.

Sr3 204 ja 205 toimitetaan Suomeen noin alkukesästä 2027. Fenniarail tilasi ensin mainitun 28.11.2025 ja käytti vielä 25.2.2026 avoinna olleen option viidenteen veturiin.

Dv12 2601, 2604, 2613, 2659 ja 2704 on myyty 4.2.2026 VR:n huutokaupassa ArcticRailille.

Dv12 2640 ja 2731 eli Suorsa Group Oy:n VR:ltä syksyllä 2025 ostamat veturit ajettiin 16.12.2025 omin konein Pieksämäeltä Ouluun tunnuksella TYO 73530. Suurin sallittu nopeus siirrolla oli 120 km/t.

Dr16 2805, 2822 ja 2823 on myyty VR:n huutokaupassa ArcticRailille 4.2.2026.

Dr19 2834 vaurioitui alle jääneen hirven takia siten, että yöjuna P 276 jäi linjalle 21.12.2025. Juna oli jo Kaulinrannan ja Niemenpään välillä törmännyt poroihin. Sr3 3326 kävi hakemassa junan kilometriltä 872 Tornio-Itäisen ja Laurilan väliltä. Juna jäi 170 minuuttia myöhään. Sähkövetureiden käyttö Tornion radalla on ollut varsin vähäistä.

Dr19 2836 ja muutama vaunu saivat pieniä vaurioita, kun traktori ajoi ojaan ja sen kauha jäi Kolarista tulleen P 262:n eteen Mustajoentien tasoristeyksessä km:llä 908+978 Niemenpään ja Tornion välillä 18.12.2025 klo 17.12. Traktorista osui junaan vain kauha eikä henkilövahinkoja tullut. Tätä ennen junan alle oli jäänyt poroja Kolarin ja Sieppijärven välillä. Juna saattoi jatkaa matkaa omin voimin klo 18.55.

Dr19 2849 vikaantui 2.2.2026 Kolari–Helsinki-junassa P 276. Juna odotti Kemissä perässä Kolarista tulleen T 5138:n, minkä veturilla Dr19 2848 koko yöjuna vedettiin Ouluun. Kemistä lähtö jäi 114 minuuttia myöhään. Muutoin Dr19:t ovat toimineet Kolarin yöjunissa hyvin.

Dr19-veturiuutukaiset 2864 ja 2865 hinattiin Sr3 3333:lla 26.12.2025 Hangosta Tampereelle junana Vet 11837.

Dr25 98 10 8129 004-2 tuotiin 27.1.2026 maanteitse Poriin Bolidenin raiteistolle ja jo seuraavana päivänä se aloitti tehtaalla vaihtotyöt. Tämä Saalasti Railin vuokraveturi oli tätä ennen Niiralassa FoxRail Logistic Oy:n käytössä. Normaalisti Bolidenin vaihtotyöt on tehty Move 250B:llä.

Vr11 1805:n moottori käynnistettiin Veturimuseolla Toijalassa 17.1.2026 ensimmäistä kertaa reilun kahden vuoden kunnostuksen jälkeen. Tiettävästi moottori on jymissyt edellisen kerran noin 45 vuotta sitten. Testien jälkeen veturilla liikuttiin ensimmäiset metrit omin voimin.

Kolarin yöjunilla oli 18.12.2025 Oulun ja Kolarin välillä melkoisia ongelmia. Tuolloin siellä ajettiin kaksi yöjunaparia P 263/262 ja 269/276. Oulussa aamulla veturien vaihdoissa tuli molemmille junille ”veturivika”. Yleensä Kolarin junissa on dieselvetoalueella aggregaattivaunu Eifet tai De. Nyt kulussa oli kaksi junaa samanaikaisesti ja käytössä vain yksi De. Dr16-veturi pystyy syöttämään vaunuihin tarvittavan 1500 V sähkön, joten P 263 ajateltiin vetää varalle jätetyllä Dr16-parilla 2821+2819. Suunnitellun Dr16:ien sijaan junaan vaihdettiin Dr19 2836 ja De-vaunu; Kolariin juna saapui 53 minuuttia myöhässä. Myöhemmin Dr16-pari toi sitten P 269:n määräasemalle 49 minuuttia aikataulusta jääneenä. Paluusuunnassa P 262:lle tapahtui edellä kerrottu Mustajoentien tasoristeysonnettomuus. Kolarista myöhemmin lähtevän P 276:n kummassakin Dr16:ssa oli vikaa: 2819:n 1500 V syöttö ei toiminut ja 2821:n ryntäyksenesto sammutti dieselmoottorin jatkuvasti. Oulusta heti P 262:n saavuttua lähti klo 22.09 Kolariin avuksi Dv12 2508+2737 ja De-aggregaattivaunu aikataululla MV 10469. P 276 lähti Kolarista vihdoin 19.12.2025 klo 3.04 ja saapui lopulta Ouluun klo 7.40 sekä viimein Helsinkiin klo 15.37 peräti 442 minuuttia myöhässä. Enimmillään juna oli myöhässä 458 minuuttia Oulun Tuiran kohdalla, sillä Dv12-pari ei pystynyt pitämään yllä aikataulunmukaista nopeutta raskaan junan kanssa. Tämän jälkeen ovatkin molemmat De-vaunut olleet yleensä käytettävissä. Dr16:t 2819 ja 2821 jatkavat tämän jälkeen toistaiseksi taas varavetureina.

P 265, jonka piti lähteä 29.1.2026 Helsingistä klo 19.29 Kemijärvelle, pääsi lähtemään vasta seuraavan vuorokauden puolella klo 1.49. Junan vaunusto oli 3 Ed + ERd + Edg + 3 Edm, kun normaalisti vastaavana päivänä vaunusto on ollut 6 Edm + Ed + Rx + Edg + 3 Edm. Syynä oli usean makuuvaunun pyöriin tulleet rosot. Vaunuja ei ehditty sorvaamaan, vaikka sorvissa ollut Sm3-runko siirrettiin tieltä pois.

Sm2-kalustoa on viety tammikuussa 2026 Hyvinkään konepajalta lisää kierrätykseen. Riihimäelle matkasivat maanteitse 19.1.2026 junat 6057 ja 6089 ja seuraavana päivänä nro 6068. Suomen Lähijunat Oy on ensin poistattanut niistä konepajalla arvokkaat vaihto-osat. Hyvinkäällä ovat vielä junat 6054, 6058, 6063, 6076, 6082 ja 6092.

Sm2 6056+6071+6065:llä Riihimäeltä 5.2.2026 tullut R 9622 peruttiin kalustovian takia Jokela–Helsinki. Kalusto ajettiin myöhemmin tyhjänä Ilmalan ratapihalle aikataululla HV 10250 rajoitetulla nopeudella 50 km/t. Sm2:illa ja Sm4:illä on talven aikana ollut muitakin vikojen aiheuttamia osa- ja kokomatkaperuutuksia.

Sm3 7004:n matka S 64:na keskeytyi 26.1.2026 paineilmaongelmien takia Mikkeliin. Kouvolasta seuraavana päivänä tullut Sr1 3065 hinasi rungon junana MV 10412 Kouvolaan ja sieltä eteenpäin junana MV 10414 Ilmalan ratapihalle. Samassa Pendolinossa oli puolestaan JKV-vika Joensuussa 12.2.2026, kun sen piti lähteä junana S 4 Helsinkiin. Tuolloin oli Savonlinnan Dm12-vaihtopäivä: 4403 piti vaihtaa Joensuusta aikataululla MV 10440 Parikkalaan tulevaan 4415:een. Viimeksi mainittu muutettiin korvaamaan Pendolinoa junassa S 4 välillä Joensuu–Imatra, mistä eteenpäin juna korvattiin linja-autoilla. Dm12 4415 palasi Imatra tavarasta Parikkalaan tyhjänä aikataululla MV 10445 ja jatkoi junana H 745 Savonlinnaan. Savonlinnasta junana H 744 Parikkalaan saapunut 4403 jatkoi alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tyhjänä Joensuuhun aikataululla MV 10441. Tyhjä Sm3 7004 ajettiin MV 10444:nä Joensuusta Imatra tavaraan, MV 10446:na Kouvolaan ja 10468:na Ilmalan ratapihalle.

Sm3 7008 vikaantui 11.2.2026 junassa S 72 hirven allejäännissä niin, että juna peruttiin Hillosensalmen–Helsingin-väliltä. Yksikkö ajettiin Hillosensalmelta tyhjänä Kouvolaan aikataululla MV 10404 ja seuraavan päivän puolella edelleen Ilmalan ratapihalle aikataululla MV 10406.

Sm3 7009:n ajettavaksi 22.2.2026 suunniteltu Turku–Helsinki S 954 peruttiin. Yksikkö oli saapunut S 973:na Turkuun, mutta yöllä seisonta-aikana jarrut olivat jäätyneet kiinni. Jarrujen tultua kuntoon tyhjä Pendolino ajettiin samana iltana Ilmalan ratapihalle aikataululla MV 10410.

Sm3 7010 saapui Helsingistä Joensuuhun S 9:nä 12.2.2026. Yön aikana yksikkö hyytyi niin, ettei se kyennyt lähtemään 13.2. aamun junana S 106 Helsinkiin. Juna korvattiin Dm12-parilla 4404+4407 Kouvolaan saakka ja jatko Helsinkiin peruttiin. Moottorivaunut jatkoivat tyhjinä aikataululla MV 10416 Pieksämäki Temuun. Kiskobussikorvauksen takia junapari H 761/762 Joensuu–Nurmes–Joensuu peruttiin, ja vaje täydennettiin Joensuuhun Pieksämäeltä ajetulla päiväjunalla H 723, jossa olivat Dm12:t 4403, 4405 ja 4413. Pendolino hinattiin Sr1 3067:llä aikatauluilla MV 10402/10404 Joensuu–Kouvola–Ilmalan ratapiha.

Sm3 7010 vikaantui Kuopiossa niin, että sillä Helsinkiin 22.2.2026 ajettavaksi suunniteltu S 158 peruttiin. Vikaantunut yksikkö hinattiin samana päivänä Sr1 3069:llä Tampere tavaran kautta Ilmalan ratapihalle aikatauluilla MV 10402/10404.

Sm3 7017:n TT-vaunussa 7417 oli 19.1.2026 junassa S 69 oikosulku. Myöhemmin vika laajeni ja paheni CM-vaunuun 7517, jonka vauriot poistivat junayksikön liikenteestä pitkäksi aikaa. Dv12 2735 hinasi CM-vaunun 5.3.2026 junana MV 10411 Hyvinkään konepajalle. Kalustopulan takia useita Pendolino-vuoroja peruttiin 7.2.–13.3.2026 Seinäjoen ja Vaasan väliltä sekä yksittäisiä vuoroja Helsingistä asti.

Sm4 6315+6415 sai uudenlaisen Mall of Tripla -mainosteippauksen 24.–26.1.2026 huollon yhteydessä. Entinen samanaiheinen teippaus oli marraskuulta 2018.

Sm5 32 on käynyt joulukuussa 2025 ATO-testiajoissa Haminan radalla, mutta ohjelmistoissa on todettu olevan vielä runsaasti viimeisteltävää. Alkuperäisten suunnitelmienkin mukaan ETCS-varusteltuja Sm5-koejunia piti olla kaksi ja toinen niistä on nyt valmistumassa.

Sm5 42 sai ensimmäisenä sarjastaan tammikuun 2026 alkupuoliskolla mainosteippauksen. Huollettu ja REBL360.com-mainoksin teipattu yksikkö lähti liikenteeseen Ilmalasta aamulla 13.1.2026 junana HV 10123 Keravalle ja sieltä K-junana 9004 Helsinkiin. Rebl Groupiin kuuluu myös Resiina-lehden painava PunaMusta.

Sm5 58 vikaantui Huopalahteen 6.2.2026 A-junassa 8052. Takana A-junassa 8054 tullut Sm5 07 avusti junan Helsinkiin ja siitä vetona W 64007:nä varikolle Ilmalaan. Juna jäi 33 minuuttia myöhään ja avustanut 8054 peruttiin Huopalahti–Helsinki. Muilta osin Sm5:t ovat selvinneet talvesta hyvin.

Sm7-junien koeajot ovat jatkuneet alkuvuodesta 2026. Kolmen yksikön yhteisajotestausta tehtiin 22.1.2026 Ilmalan ratapihan ja Oulunkylän välillä. Kalustona oli 01+04+03. Linja-ajot kahdella yksiköllä (03+04) alkoivat 23.1.2026 aikataululla HV 10143 Ilmalan ratapihalta Lahteen ja kolmella yksiköllä (04+01+03) samalla aikataululla 27.1.2026.

Sm7 nro 05 (94 10 2082 005-1) eli ensimmäinen sarjajuna siirrettiin Hangon satamasta varikolle Ilmalaan 6.3.2026. Siirtojunassa MV 10301 Hanko–Helsinki vetäjänä oli Dv12 2559 ja perässä jarruveturina Dv12 2641.

X40-runko X40Z1 3328 + X40Z3 3518 + X40Z5 3728 oli ensimmäinen VR FleetCaren kehittämillä siirtoteleillä siirretty ruotsalainen moottorijuna. Se siirrettiin 9.1.2026 junassa T 58989 Torniosta FleetCaren Oulun palvelukeskukseen. Aiemmat X40-junien kuljetukset ovat tapahtuneet maanteitse vaunu kerrallaan. Toiseen suuntaan Oulusta Tornioon X40 (3325+3515+3725) siirrettiin rautateitse ensimmäisen kerran 27.–28.1.2026.

RailStockin eli Suomen Ostoliikennekalusto Oy:n omistukseen ovat siirtyneet 2.3.2026 alkaen ostoliikenteessä käytettävät Sm2-, Sm4- ja Dm12-moottorivaunut, lähiliikennevaunut, makuuvaunu- ja autovaunukalusto sekä Sm7-junat sitä mukaan kuin ne vastaanotetaan. Veturien siirrosta päätetään myöhemmin, kuten toimituksessa olevista makuu- ja autonkuljetusvaunuistakin. Valtio korvaa VR:lle kaluston käyvän hinnan. Uuden, noin kymmenen vuoden pituisen ostoliikenteen sopimuskauden on tarkoitus alkaa 1.1.2031, jolloin kaiken siinä liikenteessä käytettävän kaluston tulee olla kalustoyhtiöllä. Traficom puolestaan vuokraa tämän kaluston tilaamaansa ostoliikenteeseen.

Saalasti Rails Oy on saanut päivityksen myötä turvallisuustodistuksen rautatietavaraliikenteeseen koko Suomen rataverkolle 4.1.2026 alkaen. Tämä mahdollistaa vuokrattavan ja kunnossapidettävän rautatiekaluston siirrot esimerkiksi asiakkaille ja ratatyömaille. Aiempi turvallisuustodistus oli vain vaihtotyöhön Voikkaan–Kuusankosken alueella. Laajennus tavaraliikenteeseen on lupatekninen asia, sillä turvallisuustodistus myönnetään joko matkustaja- tai tavaraliikenteeseen tai vaihtotyöhön. Yhtiöllä ei ole tavoitetta laajentaa toimintaansa varsinaiseen kaupalliseen tavaraliikenteeseen.

Keitele-Museo Oy on saanut 19.1.2026 turvallisuustodistuksen museojunaliikenteen harjoittamiseen.

Hr1 1009:llä ajettiin 7.12.2025 Kouvolassa koeajoja omin voimin. Veturi aloitti vuoden 2026 höyrykauden 9.1.2026 vetämällä matkustajajunan Kouvolasta Helsinkiin. Ylöslämmitys oli aloitettu jo 7.1.2026. Helsingistä 10.1. suunniteltu ajo Siuntioon peruuntui tenderin ja veturiosan välisen vesijohdon jäädyttyä yöllä, mutta myöhempi ajo Kirkkonummelle pystyttiin ajamaan pari tuntia aikataulusta jäljessä. Höyryveturimatkat 1009 Oy:llä on syksyllä 2025 myönnetty enintään 4.11.2026 asti voimassa oleva turvallisuustodistus.

Tr1 1051 on siirtynyt Höyryveturimatkat 1009 Oy:ltä Suomen Elämysjunat Oy:n omistukseen. Veturin peruskorjauksesta Hyvinkään konepajalla ja kunnossapidosta vastaa VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy.

Hv3 995 on siirtynyt Suomen Elämysjunat Oy:n hallintaan yhtiön ostettua Höyryraide Oy:n osakkeet. Samassa kaupassa olivat mukana dieselveturit Otso 1 (Saalasti nro 140, alun perin nro 68/v. 1965) ja Move-51h (Valmet nro 551/v. 1960) sekä matkustajavaunustoa ja neljä tavaravaunua. Elämysjunilla on nyt yhteensä neljä veturia ja 25 vaunua. Hankintaan eivät sisältyneet Nurmeksen tallikiinteistö, Tk3 1168, Tve3 479 eikä osa vaunuista. Tallin omistaa nyt toiminimi Tapsan Talli, joka vuokraa Höyryraiteelle tilojaan. Liikennöinnin suunnitellaan tapahtuvan Höyryraide Oy:n nimissä ja turvallisuustodistuksella. Pääveturivarikko on suunniteltu jatkossa olemaan Riihimäellä. Ostetun kaluston siirron etelään suunnitellaan tapahtuvan huhtikuussa 2026. Kunnossapidossa on mukana VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy. Kauppa on rahoitettu suurelta osin saksalaisen rautatiealalla toimivan yrittäjän turvin. Suomen Elämysjunat Oy järjesti joukkorahoituskampanjan vuonna 2025. Yhtiöstä 76,7 % kuuluu brittiläiselle The European Adventure Trains Ltd:lle, jonka omistus jakaantuu tasan Suomeen ja Britteihin sekä Espanjan Aurinkorannikolle rekisteröityjen yritysten kesken. Höyryraide tullee liikennöimään mm. juhannusjunan Turun seudulle 19.6.2026 sekä Turun satamasta Toijalaan ja edelleen Helsinkiin kulkevan juhlajunan 22.6.2026.

Vr1 787 on palaamassa 2026 takasin ajoon Porvoon radalle kahden vuoden tauon jälkeen, mutta ei vielä ainakaan liikennekauden alkuun. Veturia on kunnostettu talven aikana Pasilan veturitallissa.

Tka8 576 suistui kiskoilta Torniossa 17.12.2025 kolmioraiteen läntisen raiteen (741) tasoristeyksessä, jossa oli paljon lunta ja jäätä. Ratatyöveturi saatiin nostettua kiskoille seuraavana päivänä.

Suomen Kirkonkellomuseon rautatien veturikanta Kimonkylässä täydentyi 20.2.2026 kolmella dieselveturilla. Lapinjärvelle saapuivat Ranskasta Chemin de fer de Bon-Repos -rautatieltä Gouarecistä samalla kuljetuksella CACL JW 30, Diema DS 30 ja Gmeinder 20/24 PS -dieselveturit. Näistä CACL (Chantiers et Ateliers de Construction de Lyon [anc. Jules Weitz]) -veturi (”locotracteur”) on valmistunut 1949 ja toimitettu Société des Ardoisières d'Angersin liuskekiviradalle. Sieltä se siirtyi 1984 Le Petit Train de la Côte-d’Or -matkailuradalle Dijonin lähelle, missä sitä modernisoitiin mm. ohjaamon osalta. Vuonna 2004 se siirrettiin Gouareciin Bretagneen. Veturissa on 105 hevosvoiman UNIC MZ 32 -moottori. Suurin nopeus on 30 km/t ja paino työkunnossa 7,15 tonnia. Jules Weitz oli pitkään toiminut kenttäratamateriaalin ja myöhemmin CACL-nimellä nostureiden ja pienteollisuusvetureiden valmistaja. Diema on 5,5 tonnia painava hytillinen veturi, jossa on Deutzin kolmesylinterinen dieselmoottori. Gmeinder on kunnostusta odottava 5,5 tonnia painava avonainen aihio, jossa on kolmesylinterinen Kaelble G 110 Z -dieselmoottori.

BFS9-vaunuista kymmenes eli viimeinen VR FleetCarella kunnostettu SJ:n bistrovaunu 5217 palautettiin Ruotsiin 16.12.2025. Sarjan kunnostus alkoi Pieksämäellä 2023.

B5-3 26056 tuotiin marraskuussa 2025 Norjasta muutettavaksi VR FleetCarella perhevaunuksi. Kalustoyhtiö Norske togin vaunu korvaa Nordlandin radalla 24.10.2024 korjauskelvottomaksi vaurioituneen vastaavan vaunun. Aiemmin FleetCare on 2021 täyskorjannut Norjaan Vy:n BFWL1-vaunuja.

Snps-raakapuuvaunujen tilaussopimus allekirjoitettiin 8.12.2025 UPM Metsän ja VR FleetCaren välillä. Hankinta käsittää 176 vaunua ja myös niiden kunnossapidon. Ensimmäiset vaunut tulevat liikenteeseen vuoden 2026 loppuun mennessä, ja koko vaunusarjan toimitus on valmis vuonna 2028. Vaunuilla korvataan GOST-normien mukaisia vaunuja kotimaan raakapuuliikenteessä.

Skinest Finland Oy on hankkinut runsaasti tavaravaunuja VR:n huutokaupasta. Vaunuja siirretään ympäri Suomea monelta paikalta ja keskitetään Kouvolaan. Skinest on monikansallinen rautatiekalustoyhtiö, jolla on tytäryhtiöitä useassa maassa. Suomen tytäryhtiön kotipaikka on Pieksämäellä. Lisäksi ArcticRail osti huutokaupasta yhden Lgjn-vaunun.

XOe 070003-9 eli 2-kerroksisen autojenkuljetusvaunun kuormausvaunu siirrettiin 9.–10.12.2025 Pieksämäeltä tulevaan sijoituspaikkaansa Rovaniemelle. Ennen Pieksämäellä tehtyä konepajakorjausta vaunu oli ollut kuormausvaununa Turussa. Vaunun alusrakenne on alkuaan peräisin 1. lk puukorisesta Ci-matkustajavaunusta 2244.

BT 01337 siirrettiin 6.2.2026 Oulun Nokelasta säilytykseen Raaheen. PoRhan tarkoitus oli viedä omistamansa vaunu sinne jo 28.12.2025, mutta ajo kuitenkin hyytyi Kempeleeseen koko Oulu–Ylivieska-välin liikenteenhoitojärjestelmävian takia. BT-vaunu säilytetään Lapaluodon sataman hallissa. PoRha on joutunut vähentämään tallipaikkojaan Oulussa kohoavien tilavuokrien takia.

Kiskokabinetin pihalla Sastamalassa seisovien puukoristen vaunujen CEi 2543 (tullut 1967) ja R 2016 (tullut 1969) kunnostaminen huoltoaseman 60-vuotisjuhlien johdosta on aloitettu. Vaunuihin on suunnitteilla toimintaa jo tulevaksi kesäksi.

Pendolino Plus -liikenne laajeni Helsinki–Oulu-reitille, kun S 39 lähti Helsingistä 15.12.2025 klo 14.54 Ouluun. Kalustona oli Sm6 7053 Lempi. Kaikille matkustajille jaettiin suklaakeksit ja paikan varanneiden kesken arvottiin matkan aikana palkintoja. Samana päivänä julkaistiin Sm6-runkojen 7051 ja 7052 nimet Oiva ja Aurora. Alkuvaiheessa Oulun liikenteeseen on koulutettu Helsingin, Seinäjoen, Kokkolan ja Oulun kuljettajia.

Junaliikenteen täsmällisyys oli ennätystasolla vuonna 2025 huolimatta joulukuun lopun myrskysäistä. Kaukoliikenteessä kulki ajallaan 89 prosenttia junista. Lukema oli parempi viimeksi vuonna 2009 (89,4 %). Lähiliikenteessä junat kulkivat ajallaan 95,4-prosenttisesti, ja edellisen kerran tulos oli yhtä hyvä vuonna 2013 (95,8 %). Tavaraliikenteen täsmällisyys oli puolestaan 94,2-prosenttista, eikä vuonna 2005 alkaneella seurantajaksolla ole aiemmin saavutettu yhtä korkeaa lukemaa. Väyläviraston laskelmissa ovat mukana kaikki liikennöitsijät.

ArcticRail käynnisti vuonna 2025 tavaraliikenteen liikennöinnin valtion rataverkolla. Valtaosa liikenteestä oli UPM:n raakapuuliikennettä GOST-vaunuilla UPM:n Kymin tehdaskokonaisuuteen Kuusankoskelle. Raakapuujunia kuormattiin Alavudelta ja Haapamäeltä sekä lisäksi koeluontoisesti Joroisista ja Kannonkoskelta. Kaikkiaan vuonna 2025 ArcticRail ajoi 240 junaa tai vaihtotyökapasiteettia. Liikenteen vertailukelpoinen täsmällisyys oli 96,3 % (myöhästyminen 15 minuuttia tai alle). Vuoden 2026 puolella ArcticRailin UPM:n kuljetukset ovat jatkuneet. Alavuden ja Haapamäen lisäksi uusina kuormauspaikkoina ovat Hankasalmi (ensimmäinen käynti 14.1.2026), Petäjävesi ja Vaajakoski.

Fenniarail on lisännyt vuoden 2026 alussa merkittävästi liikennöintiä Pohjois-Karjalassa. Uusia puunhakupaikkoja aiemman Tuupovaaran lisäksi ovat Raatekangas Joensuun aseman ja Onttolan välissä, Ylämylly, Joensuun syväsatama, Ilomantsi, Kitee, Luikonlahti, Pitkämäki ja Sysmäjärvi. Ylämyllyltä ja Raatekankaalta puuta menee Äänekoskelle, muista Lauritsalaan. Tuupovaarankin liikenne on muuttunut Lauritsalaan entisen Kuusankosken tilalle. Ensimmäinen kuljetus Ilomantsista Lauritsalaan lähti 29.1.2026. Muualla Suomessa Fenniarail aloitti 19.1.2026 liikenteen Metsä Groupin Vilppulan sahalle ja viikoittaiset kuljetukset Versowoodin Korkeakosken sahalta Haminaan kuukautta myöhemmin 19.2.2026.

Fenniarail vietti liikenteensä 10-vuotisjuhlia kutsuvieraiden kera Helsingissä Scandic Grand Centralissa 29.1.2026. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli työministeri Matias Marttinen ja päärautatieaseman raiteella 5 esillä yhtiön uusin sähköveturi Sr3 203 Ahti. Yhtiö päätti viime vuonna nimetä kaikki veturinsa kalevalaisilla nimillä, joita on sittemmin paljastettu yksi kerrallaan sitä mukaa, kun hahmot on teipattu vetureihin. Resiina-lehti sai piirrokset käyttöönsä ja julkaisemme jo olemassa oleville vetureille annetut nimet ja piirrokset ohessa. Tulevat Sr3-veturit 204 ja 205 yhtiö nimeää myöhemmin.

Junalautoista Suomen ja Viron välillä Väylävirasto julkaisi helmikuussa 2026 selvityksensä. Keskeinen johtopäätös on, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa tällaiselle junalauttaliikenteelle ei näyttäisi olevan riittävää kysyntää. Selvitys on ladattavissa Väyläviraston sivuilta. Käytännössä kaavailtu junaproomusuunnitelma Koverharin ja Paldiskin välillä ei liioin ole edennyt.

Juliadata.fi-sivuston kartoista on poistettu 24.2.2026 alkaen tiedot, jotka eivät Väyläviraston luokittelun mukaisesti enää jatkossa ole avointa dataa. Näitä ovat rataverkon pystygeometria, opastimet, raiteensulut ja pysäytyslaitteet sekä tiedot pitkistä vaihteista ja vaihteiden sähkökääntöisyydestä.

Kiskonkatkeaman korjaus jäi viimeistelemättä, mikä aiheutti 3.2.2026 aamulla itäisen raiteen sulkemisen Helsingin ja Pukinmäen välillä. I- ja K-junat pohjoisen suuntaan käyttivät kaukoliikenneraidetta, eivätkä pysähtyneet Käpylässä ja Oulunkylässä klo 5.05–14.35.

Hannes-myrsky 27.–28.12.2025 häiritsi joulun paluuliikennettä. Pahimmat vauriot olivat Kokkolan ja Ylivieskan välisellä rataosalla, mutta myös muilla Länsi-Suomen rataosilla kaatuneet puut ja sähkökatkot aiheuttivat myöhästymisiä. Eniten kärsi P 262, joka törmäsi Riipassa kaatuneen puun vaurioittamiin ajojohtorakenteisiin. Junaa vetäneen Sr1-parin 3029+3024 käytössä olleet virroittimet vahingoittuivat ja johtoveturin tuulilasi särkyi. Lisäksi CEmt-makuuvaunun 24063 ikkuna rikkoontui ja Gfot-vaunujen ylätasolla olleet autot kärsivät vaurioita. Kokkolasta lähetettiin aikataululla Vet 11863 apuun Dv12 2726, joka toi P 262:n Kokkolaan, mistä Sr3 3320 (+hinauksessa 3306) veti junan Helsinkiin. Matkalla vielä junan alkupäästä jätettiin lovipyöräinen CEmt 24054 Tampereelle, mistä se siirrettiin Ilmalaan 29.12.2025 Sr1 3035:n vetämänä aikataululla MV 10420. P 262 saapui viimein määräasemalleen Helsinkiin 465 minuuttia myöhässä. Useat muut yöjunat viivästyivät noin kolme tuntia. Onneksi pahimmat myrskyvauriot tapahtuivat kaksoisraideosuudella, missä raiteet ovat reilusti kauempana toisistaan. Myrskyn jäljiltä Kokkolan ja Ylivieskan väliä ajettiin yksiraiteisena. Vielä 29.12. yksiraiteisena oli osuus Kokkola–Kannus, lisäksi liikennepaikkavälejä oli häiriötilassa mm. varavoiman loppumisen takia. Vaikka vaurioraiteen korjaustyöt jatkuivat 30.12.2025 asti, saatiin liikenne kohtuullisesti kulkemaan. Myös Tampereen ja Oriveden väli oli Hanneksen päivän illasta yksiraiteisena. Lisäksi Saakoskella ja Lievestuoreella oli myrskyvaurioita, jotka estivät junaliikenteen ja matkustajajunia korvattiin busseilla Jämsän ja Pieksämäen välillä 28.12. aamusta alkuiltaan asti. Dm12 4408:lla junassa H 485 oli vaikeuksia 27.12. Ähtärin ja Seinäjoen välillä. Se törmäsi kaatuneeseen puuhun pari kilometriä Ähtärin pohjoispuolella ja uudelleen nelisen kilometriä Niinimaan pohjoispuolella. Kiskobussin vauriot myöhästyttivät junaa Seinäjoelle tullessa peräti 327 minuuttia. Dm12 4409 junassa H 422 törmäsi 28.12. radalla olleeseen puuhun nelisen kilometriä Vilppulan eteläpuolella, mutta tästä seurasi vain n. 25 minuutin myöhästyminen. Puita kaatui radalle useassa paikassa Rauman radalla. Myös Parkanon ja Niinisalon välillä raportoitiin kaatuneista puista. Iin ja Lähessuon välillä oli sähköratavaurio 29.12. alkuillasta. Maanantaina 29.12.2025 kova tuuli ja tuiskuava lumi aiheuttivat ongelmia Parkanon radan liikennepaikkojen vaihteissa. Tämän takia junat jäivät aikatauluistaan lisää myöhään 10–20 minuuttia. Yleisen verkon sähkökatkot aiheuttivat eri puolilla maata ongelmia tasoristeyksien turvalaitoksille.

Linjaus-lehti on ilmestynyt jälleen noin 24 vuoden tauon jälkeen. Moniste-tunnuksella kulkeva lehti on kerrotun mukaisesti ”maanpäällinen underground-lehti”, jossa rautatiet ovat tärkeässä roolissa muiden liikennemuotojen ohella. Lehti on kaikkiaan 16. numero ja se on ilmestynyt toistaiseksi vain digitaalisena. Lehteä on hankittavissa Matkamedia Pyrhösen nettikaupasta.

Komposiittivaihdepölkkyjä on nyt valtion rataverkolla kolmelta eri toimittajalta, kun ensimmäinen Vosslohin komposiittipölkytetty vaihde asennettiin rataan syksyllä 2025 Ilmalan ratapihalle. Aiemmissa komposiittipölkyille tehdyissä koevaihteissa on Sekisuin ja Sicutin toimittamat vaihdepölkyt.

Kupariöljypohjaisia kyllästysaineita on Väyläviraston 2025 tekemällä päätöksellä hyväksytty käytettäväksi valtion rataverkolla puuratapölyissä. Hyväksytyt tuotemerkit ovat Tanasote ja Sleeper protect. Kyllästystä ei tehdä eikä saakaan tehdä Suomessa, vaan ratapölkyt tulevat valmiiksi kyllästettyinä ulkomailta. Jos puupölkkyjä halutaan kyllästää, Väyläviraston 2025 tekemän selvityksen mukaan kupariöljypohjainen kylläste vaikuttaa parhaalta kyllästevaihtoehdolta kreosootille. Uudet kyllästysaineet antavat puupölkyille kuitenkin kreosoottia lyhemmän elinkaaren ja muuttavat niiden värimaailmaa.

Porvoon Museorautatien ratapölkkyinä voidaan käyttää Museoviraston tammikuussa 2026 antaman lausunnon mukaan komposiittiratapölkkyjä kreosoottikyllästeisten puupölkkyjen sijaan. Käytettyjä kreosoottipölkkyjä ei nykyään luovuteta Väylävirastolta edes yksityisraiteille ja uusien valmistus päättyy 2026 aikana. Museovirasto pitää niiden ensisijaisena vaihtoehtona komposiittipölkkyä, joka säilyttää radan alkuperäisen ilmeen ja rakenteellisen toimintatavan, on yhteensopiva olemassa olevien kiskojen ja kiinnitysosien kanssa, on teknisesti kestävä sekä täyttää nykyiset ympäristö- ja työturvallisuusvaatimukset.

Tasoristeyksen, jossa on puomit, varoitusmerkki muuttunee maailmanlaajuisesti, mahdollisesti 2026 lopussa. Siirtymäaika on peräti 15 vuotta. Merkin tunnuksena käytettävässä puomissa voi olla värit, jotka kukin valtio on valinnut käytettäväksi. Merkissä voidaan käyttää myös peilikuvaa, joka sopii vasemmanpuoleisen liikenteen maihin.

Ratatyövastaavan (RTV) pätevyys on muutettu aiemmasta yksitasoisesta kolmitasoiseksi. Ensimmäisellä tasolla voi toimia esimerkiksi laitureiden lumitöiden töistä vastaavana. Uudistetun koulutusmallin mukaiset koulutukset on aloitettu helmikuussa 2026.

Helsingin päärautatieaseman Taulu-ravintola avattiin 5.12.2025. Kansanravintolaksi pyrkivässä Taulussa korostetaan kotimaisuutta, perusruokaa ovat lihapullat. Ravintolan kellarissa on WC-tila. Siellä mm. hajuvesiautomaatti, missä kahdella eurolla voi valita yhden viidestä tuoksusta. Rakennuksen länsisiiven väliaulassa avattiin kutsuvierastilaisuutena 15.1.2026 Suomen kansalaismuseo; yleisölle se avattiin seuravana päivänä. Avajaisnäyttelyn jälkeen tila on haettavissa maksutta käyttöön kaikille, jotka haluavat kertoa jotakin olennaista suomalaisuudesta. Samaan länsisiipeen avattiin helmikuun alussa uusi italialaistyyppinen baari ja ravintola La Komia. Pian tämän jälkeen asemalla avattiin 12.2.2026 Suomalaisen Kirjakaupan kirjakioski, ainoa suomalaisella rautatieasemalla sijaitseva kirjakauppa. Päärautatieaseman kellotorniin pääsee käymään maanantaista lauantaihin, ma–to klo 17, mutta perjantaisin ja lauantaisin useamminkin. Liput on ostettava ennakkoon osoitteesta kellotorni.fi/elamykset.

Junaklubi on aloittanut toimintaansa 25.2.2026 edellä mainitussa Taulu-ravintolassa. Kyseessä on rautateiden historiaa ja taustoja sekä musiikkia yhdistävä klubi. Se järjestetään joka kuun viimeisenä keskiviikkona ja sisäänpääsy on ilmainen. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta junaklubi.fi.

Helsingin ja Hangon väliset suorat päivittäiset H-junat oli suunniteltu tulevan kulkuun 4.5.2026 alkaen ja ne olivat useita viikkoja jo lipunmyyntijärjestelmässä. Junien aikataulut olisivat olleet:

• H 1612 Hnk–Hki 10.37–12.40
• H 1615 Hki–Hnk 10.08–12.03
• H 1630 Hnk–Hki 21.18–23.23
• H 1633 Hki–Hnk 20.53–22.51

Kuitenkin maaliskuussa järjestelmästä poistettiin muut kuin aiemmin perinteisesti ajetut kolme paria viikossa, ja lisätarjonta julkistetaan myöhemmin.

Pasilan konepajalla galleristi Frej Forsblom avasi syyskuussa 2025 uuden Makasiini Contemporary -taidegallerian suojellun historiallisen rakennuksen entiseen maalaamo- ja verhoomohalliin. Galleriassa suunnitellaan pidettävän vuosittain kymmenen vaihtuvaa myyntinäyttelyä.

Pisararadan ratasuunnitelma sai lainvoiman 2017 ja sen voimassaoloa jatkettiin vuoden 2025 loppuun asti Liikenne- ja viestintäviraston 9.11.2021 hyväksymispäätöksellä. Väylävirasto ei enää nähnyt syksyllä 2025 tarpeelliseksi hakea ratasuunnitelmalle jatkoaikaa, joten käytännössä Pisara menetti lainvoiman 1.1.2026 ja sen rakentaminen ainakin kaavaillussa muodossa on peruuntunut pysyvästi.

Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemien peruskorjaustöiden takia junaliikenne on kokonaan poikki Huopalahden ja Myyrmäen väliltä 1.6.–9.8.2026. Näistä Malminkartanon asema on suljettu em. peruskorjaustöiden takia hieman pidempään, 3.5.–6.9.2026. Asemat omistaa ja työt teettää Kaupunkiliikenne Oy. Sen sijan varsinaisen radan omistaa Väylävirasto.

Kauklahden asemalle suunnitellaan kesäkahvilaa ja pienoisrautatietä. Sinne tulee esille myös yksi Helsingin päärautatieaseman isoista tammiovista. Rakennus on yksityisomistuksessa. Lisätietoja aseman tulevista pop-up-tapahtumista on osoitteessa www.kauklahdenasema.fi.

Länsiradan eteneminen varmistui 3.2.2026, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi valtion pääomittavan hankkeen ensimmäistä vaihetta enintään 385 miljoonalla eurolla. Lisäksi Länsirata-yhtiö voi ottaa valtion takaamaa lainaa enintään 520 miljoonaa euroa. Takauksen antaminen vaatii erillisen eduskunnan päätöksen. Kuntien osalta osakkuussopimukset hyväksyivät loppuvuonna 2025 Espoo, Turku, Vihti, Salo ja Lohja. Vain Kirkkonummi ei sitä hyväksynyt, mikä ilmeisesti johtaa Veikkolan aseman rakentamatta jättämiseen. Veikkolan aseman ja alueen kehittämisen jääminen pois säästää 18–20 miljoonaa euroa. Länsirata Oy:n suunnittelema ja rakentama omaisuus siirretään osaksi valtion rataverkkoa mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun valmis kokonaisuus on saanut käyttöönottoluvan ja Väylävirastolla on edellytykset omaisuuden vastaanottamiseen. Yhtiö luovuttaa rataosuudet osaksi valtion rataverkkoa järjestelyllä, joka ei edellyttäisi Suomen valtiolta erillistä vastiketta tai maksua.

Karjaan veturitallin kääntöpöydän raideyhteys saattaa katketa syksyllä 2026. Radanpidon raiteita jää Väyläviraston suunnitelmien mukaan tallin itäpuolelle jäljelle vain kaksi. Asiaan pyritään vielä vaikuttamaan. Itse veturitalli on edelleen Senaatin ja tulee jossain vaiheessa uudelleen julkiseen myyntiin aikaisemman myyntiprosessin katkettua pilaantuneiden maiden selvityksiin.

Hyvinkää–Hanko-rataosan sähköistys- ja tasoristeysten parannus -hankkeen päättäjäistilaisuus oli Karjaalla 29.1.2026. Välille pystytettiin yhteensä 2428 sähköratapylvästä ja asennettiin 3400 kääntöortta.

Raision keskustan eli Nuorikkalan uuden seisakkeen ratasuunnitelma sai 9.1.2026 Traficomin hyväksynnän. Hyväksytty suunnitelma sijoittuu ratakilometrialueelle 206+475–206+750. Sitä käyttäisivät alkuvaiheessa Raisiossa kääntyvät kaukojunat, myöhemmin lähijunatkin. Suunnitelmissa on myös kaukojunien mahdollinen jatkaminen kääntymään Naantaliin. Ennen hyväksyntää suunnitelmasta jätettiin neljä muistutusta ja joukko lausuntoja. Suomen Lähijunat piti lausunnossaan 250 metrin pituista laituria turhan pitkänä lähijunaliikennettä ajatellen. Yhtiö kritisoi ratasuunnitelmaa siitä, että Raision keskustasta muodostettaisiin itsenäinen liikennepaikka, jossa junat seisovat odottamassa paluusuunnan lähtöaikaa. Yhtiön mukaan järjestely estäisi tuolloin muun liikenteen Naantalin ja Uudenkaupungin suuntiin.

Porvoon Museorautatiellä tähdätään matkustajaliikenteen aloittamiseen uudelleen 1.5.2026. Tarkoitus on avata liikenne Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran kevätretkellä. Asia varmistuu, kun Traficom on myöntänyt tarvittavat luvat. Talvella on tehty koko ratalinjalla puuston raivausta ja kunnostettu Dm7-kalustoa. Maisemat ovat muuttuneet entistä paljon avarammiksi ja matkustajille mielenkiintoisammiksi. Samalla tasoristeysten näkemät ovat parantuneet huomattavasti. Puuta on haketettu energiakäyttöön. Ennen talven tuloa radalla parannettiin kuivatusta perkaamalla ojat. Heti talven jälkeen korjataan raidegeometriaa.

Porvoon vanhan kaupungin kupeeseen suunnitellun uuden matkustajalaiturin nimeksi on kaavailtu Vanha Porvoo/Gamla Borgå. Laituri sijaitsee juuri kunnostetun Vanhaan Porvooseen vievän sillan kupeessa. Lipunmyynti tapahtuisi paikalle tulevassa vanhassa asemakioskirakennuksessa.

Ainolan läntinen laituri on pois käytöstä kesäaikataulukaudella 2026. Uusi läntisin raide ja uusi läntinen matkustajalaituri valmistuvat 9.8.2026. Töiden valmistuttua Ainolan virallinen sijainti muuttuu uusien laitureiden kohdalle.

Purolan–Jokelan lisäraiteiden rakennustyöt aloitettiin Purolan ja Nuppulinnan välillä tammikuussa 2026 käynnistyneellä urakalla. Valmistavia töitä rataosuudella on tehty jo aiemmin.

Jokelan asemarakennuksessa avattiin 6.3.2026 Ratapässi Cafe&Wine -kahvila. Se on avoinna maanantaista lauantaihin.

Hyvinkään asemarakennuksen ja vanhan postitalon väliselle alueelle avattiin uusi pyöräparkki 27.1.2026. Sinne mahtuu kahteen kerrokseen 276 tavallisen kokoista polkupyörää. Pyörät voi kiinnittää runkolukoilla telineisiin. Paikkaan pääsee matkapuhelimella rekisteröitymällä. Siellä on kulunvalvonta, valaistus ja valvontakameroita. Rakennuksen viereen ulkopuolelle on laitettu muutamia penkkejä junamatkustajia varten.

Riihimäen veturitallien hankinta Riihimäen kaupungille on viivästynyt. Osan tallirakennuksesta VR on vuokrannut kaupungille jo aiemmin. Kaupunki selvittää ennen mahdollista ostoa rakennuksen tulevia käyttövaihtoehtoja. Dieselvetureiden tankkauspaikan mahdollinen siirto on myös viivästyttänyt prosessia. Höyryraide Oy sijoittunee myös talleille.

Jokioisten Minkiölle Luonnonvarakeskuksen (Luke) upouudelle tutkimusnavetalle melko lähelle Museorautatietä on valmistumassa 2026 aikana satojen metrien pituinen automatisoitu riippuratajärjestelmä (hieman kuten esim. Wuppertalissa Saksassa). Järjestelmään tulee neljä vaihdetta: yksi on kolmitievaihde, josta raiteet haarautuvat kolmeen suuntaan, ja muut tavallisia kahteen suuntaan haarautuvia yksinkertaisia vaihteita. Vaunuilla kuljetetaan rehukeittiöstä rehua uuden tutkimusnavetan eri osiin – aina eläinten tarpeiden mukaan. Liikennöinti tapahtuu täysautomaattisesti. Vaunuja ei ole vielä toimitettu.

Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatien 150-vuotisjuhlia vietetään täsmälleen 150 vuoden päästä radan avaamisesta 22.6.2026. Päätapahtuma on Toijalassa iltapäivällä, mutta asematapahtumat järjestetään aamupäivällä mm. Loimaalla, Humppilassa ja Lempäälässä. Kaavailussa ovat juhlajunat kaikilla ao. juhlarataosilla. Turun suunnan juna lähtee Turun satamasta 22.6. aamulla aamulaivojen saavuttua. Toijalasta ajetaan lisäksi junat Valkeakosken suuntaan, vaikkei se rata vuosia täytäkään. Museoveturiseuran tavoitteena on ajaa yhteistyössä Keitele-Museon kanssa yksi Vr2-vetoinen höyryjunapari Valkeakosken suuntaan ja toinen lättähatulla yhteistyössä Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ry:n kanssa. Resiina-lehti 2/2026 painottuu juhliviin rataosiin.

Veturimuseon näyttelyvaunu EFiti 23652 Toijalassa on avoinna 22.6.–31.8.2026. Kesän teemojen (ks. Tapahtumakalenteri) lisäksi pitkän tähtäyksen suunnitelmissa on kirjojen lainausmahdollisuus talvikaudella esim. kirjaston kautta.

Toijalan aseman autoliikenteeltä suljettu ylikulkusilta eli ns. Miljoonasilta korvataan nykysuunnitelmien mukaan alikulkusillalla. Nykyisen sillan korjaamista pidetään liian kalliina ja lisäksi uusi yhteys olisi liikenteellisesti selvästi toimivampi kuin kapea silta. Uudelta sillalta tulisi myös nousut aseman matkustajalaitureille. Toijalan asemarakennuksen yleisötilojen korjaukset on aloitettu WC-tiloista. Vaikka rakennus on siirtynyt yksityisomistukseen, pidetään odotustilat avoinna.

Tampereen VR:n lipunmyynti suljettiin 27.2.2026 lähes 150 vuoden aukiolon jälkeen. Nyt VR:llä on oma palvelupisteensä ainoastaan Helsingissä.

Tampereen henkilöasemalla uusitaan kaikki neljä nykyistä Itsenäisyydenkadun ylittävää ratasiltaa. Ne korvataan entistä pidemmillä silloilla, joiden alle mahtuvat myös raitiotiepysäkit. Ensimmäisen vanhan sillan purku alkaa kesäkuussa 2026. Itsenäisyydenkadun alikulku suljetaan siitä alkaen kaikelta muulta liikenteeltä paitsi raitiovaunuilta. Sulku kestää hankkeen valmistumiseen 2031 asti.

Porin ja Rauman ratojen ETCS-kulunvalvontajärjestelmä on tarkoitus ottaa nykysuunnitelmien mukaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2029 lopussa. Tällä hetkellä koko rataverkon arvioidaan olevan varustettu tällä järjestelmällä 2040.

Nokian asemanseudun työt jatkuvat linja-autopysäkkien rakentamisella. Syksyllä 2025 valmistuneessa ratapihahankkeessa rakennettiin 1060 metriä matkustajalaituria, poistettiin raiteesta 11 vanhaa vaihdetta, asennettiin rataan 10 uutta vaihdetta, tehtiin 221 auto- ja 220 polkupyöräpaikkaa ja istutettiin 55 puuta. Eri työntekijöitä hankkeelle oli perehdytetty 556. Rautatieliikenteeseen eniten vaikuttaneet vaiheet olivat kolme 72 tunnin liikennekatkoa. Nokian kaupungin toivelistalla on myöhemmin saada matkustajalaiturit Harjuniittyyn ja Siuroon.

Rauma keskusta -niminen seisake avataan 26.4.2027. Rakennustyöt aloitetaan toukokuun 2026 alussa. Se toteutetaan 120 metriä pitkänä ratakilometrille 330+315–330+435 Prisma-kauppakeskuksen kohdalle pääraiteen pohjoispuolelle. Lyhenne tulee olemaan Rak ja virallinen sijainti km 330+375. Ministeriön hankintakuulutuksen mukaan henkilöjunaliikenne alkaa 1.5.2027 ja sopimuskausi olisi 44 kuukautta eli runsaat 3½ vuotta. Henkilöjunaliikenne hankitaan valtion ostopalveluna, jolle valtioneuvosto on myöntänyt 2,5 miljoonan euron rahoituksen vuodessa. Lisäksi Rauman kaupunki on sitoutunut noin miljoonan euron tukirahoitukseen. Vuoden 2031 alusta Rauman liikenne kuuluu kilpailutettavaan valtakunnalliseen ostoliikennehankintaan.

Haapamäen asemarakennuksen kiinteistölle on asetettu 16.12.2025 teettämisuhka aiemman uhkasakon riittämättömyyden takia. Epäsiistiksi päätyneellä yksityisomistuksessa olevalla asemalla on harjoitettu mm. luvatonta sahaustoimintaa ja rakennettu luvattomia rakenteita.

Ylivieskassa järjestetään 11.6.2026 Pohjanmaan radan 140-vuotis- ja Ylivieska–Iisalmi-radan 100-vuotisjuhlat. Päätapahtuma on Kasarmin torilla rautatieaseman kupeessa.

Raahessa Rautaruukin tehdasalueella suistui useita tavaravaunuja kiskoilta 18.12.2025. Vaihde ja kolme raidetta vaurioituivat.

Oulun asemarakennuksesta on tullut jälleen ”oululaisten olohuone”. Asemalla toimivat nyt entisissä lipputoimiston tiloissa Barot´s -hampurilaisravintola sekä aiemmissa toimistotiloissa Huovisen Leipomon kahvila. Rakennuksen ostivat joulukuussa 2024 Mariia Yrjö-Koskinen ja Sakari Yrjö-Koskinen 25.9.2024 perustetun Kiinteistö Oy Oulun aseman nimiin. Aseman remontti maksoi runsaat puoli miljoonaa euroa.

Oulun autojunaliikenne on tauolla 1.4.–30.9.2026, koska autonkuormauslaituri siirretään uuteen paikkaan henkilöratapihan muutosten takia. Se siirretään noin 150 metriä etelään Saaristonkadun sillan luo. Oulussa on alkamassa laaja henkilöratapihan muutos, missä nykyinen reunalaituri ja välilaituri uusitaan ja rakennetaan toinen välilaituri. Tampereen autojunaliikenne oli myös pitkällä tauolla joulukuun 2025 puoliväliin saakka ratapihamuutoksen takia.

Oulun ja Haaparannan välinen IC-liikenne kaavaillaan aloitettavan 15.6.2026. Lopullinen varmistus asiassa vielä puuttuu. Junille ja junilta olisi vaihtoyhteydet Oulussa ja useimmilta myös Haaparannassa. Esimerkiksi jos Helsingistä lähtee matkalle yöjunalla P 265 (ma–pe, su) klo 19.29, on perillä Luulajassa seuraavana aamuna (ma–la) klo 9.19. Lauantaisin on erityisen nopeat päiväjunayhteydet Helsinki–Luulaja–Helsinki (esim. Helsingistä klo 6.20, perillä Luulajassa klo 15.52). Suunnitellut Oulu–Haaparanta-vuorot (Suomen aikaa):

• IC 401 Ol–Hpa    ma–la     5.08–  6.45
• IC 402 Hpa–Ol    ma–la     7.20–  9.00
• IC 403 Ol–Hpa    su            6.50–  8.45
• IC 404 Hpa–Ol    su            9.54–11.22
• IC 405 Ol–Hpa    la          12.50–14.30
• IC 406 Hpa–Ol    la          14.45–16.35
• IC 407 Ol–Hpa    ma–su   19.50–21.30
• IC 408 Hpa–Ol    ma–su   21.45–23.20

Kemistä Haaparannalle ajetaan junabusseja ennen matkustajajunaliikenteen alkua. Liikenteen hoitaa kilpailutuksen perusteella Nobina.

Kemi–Laurila-alueen kaapelivaurio haittasi merkittävästi junaliikennettä 22.12.2025 aamuyöstä alkaen. Junat jäivät jopa tunnin myöhään, osa junista peruttiin. Kunnossapito hoiti vaihteiden kääntöjä Laurilassa ja Torniossa. Vika saatiin korjattua 23.12. noin kello 10 mennessä.

Tornio ei ole enää 14.12.2025 alkaen osiin jaettu liikennepaikka, vaan alueella ovat omat liikennepaikkansa Tornio/Torneå (Tor, km 884+656), Tornio raja/Torneå gränsen (Trr, km 887+190) ja jo aiemmin itsenäisenä seisakkeena toiminut Tornio-Itäinen/Torneå Östra (Tri, km 883+307). Ratkaisu on kuitenkin väliaikainen, sillä aikataulukauden 2027 alusta alkaen Tornio jaetaan taas osiin Tornio asema ja Tornio tavara.

Haaparanta pohjoinen / Haparanda norra avattiin liikennepaikkana 7.12.2025 klo 1 yöllä samalla, kun Haaparannan leveäraidepuolen haltijuus siirtyi Väylävirastolle. Kellonaika johtui siitä, että muutos tapahtui Ruotsin aikaa keskiyöllä. Liikennepaikan sijainti on km 888+095, lyhenne Hpa ja kaupallinen nimi Haaparanta/Haparanda. Liikenteenohjauksessa käytettävä Suomen Virve-radio kuuluu myös Ruotsin puolella.

Haaparannalle ajettiin ensimmäisen kerran suomalaisella sähköveturilla 12.12.2025. Tehtävän hoiti Sr1 3008 ja mukana seurasi hinauksessa Dv12 2660. Tämä ei ollut ensimmäinen neuvostoliittolaisvalmisteinen veturi Ruotsissa. Siellä on ollut ainakin kaksi MD54 (МД54) -veturia ja Mariefredissä on TU4 (ТУ4); Sr1 oli kuitenkin ensimmäinen leveäraiteinen ja samoin ensimmäinen sähköveturi.

Ylitorniolla ajautui auto laiturilta radalle 22.12.2025. Ihmiset saivat viittilöityä junan P 262 pysähtymään ennen törmäystä. Autoja on ajautunut radalle loppuvuonna 2025 mm. Turussa, Muurolassa, Otavassa ja kahdesti Rovaniemellä.

Rovaniemen–Pajulan-välillä ajettiin joulukuussa 2025 kahdeksan paria ns. Revontulijunia. PoRha eli Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat ajoi näitä lättähattukalustolla rovaniemeläisen matkanjärjestäjän tilauksesta. Kemijärvellä junat ajettiin kolmioraidetta Patokankaan suuntaan entisen Pajulan seisakkeen kohdalle. Asiakasryhmänä oli kansainväliset matkailijat maailman kaikilta mantereilta. Vaunujen sisustat oli ohjaamoita myöden vuolaasti koristeltu jouluaiheisesti. Matkan aikana matkustamoissa oli sirkusnäytöksiä ja perillä Kemijärvellä ulkoilmassa tulitanssinäytöksiä ja lumipalloheittokilpailuja. Misissä junaan nousi joulupukki erityisesti lapsien iloksi. Revontulijunista yhden eli MUS 1973:n alle jäi poro 20.12.2025 Misin ja Rovaniemen välillä. Poroja on jäänyt junien alle loppuvuodesta 2025 poikkeuksellisen paljon.

Loviisan radalla Suomen tällä hetkellä vanhimman tasoristeysvaroituslaitoksen uusiminen Valko-Läntisen eli Bellan tasoristeyksessä Loviisassa km:llä 204+677 on käyttöönottovaiheessa. Uusien laitteiden perustus- ja kaapelointityöt tehtiin 2025 lopulla. Vanha laitteisto on vuodelta 1962. Se vaurioitui osittain tasoristeysonnettomuudessa 10.3.2021.

Kouvolan ja Kuusankosken ratapihojen kulttuuriperintöselvitys ilmestyi 2026 alussa. Väylävirasto on tilannut ja Suomen Rautatiemuseo toteuttanut tämän 160-sivuisen selvityksen, mihin sisältyy lisäksi neljä liitettä. Selvityksen on kirjoittanut Mikko Itälahti. Dokumentti (Väyläviraston julkaisuja 1/2026, ISSN 2490-0745, ISBN 978-952-405-368-6) on ladattavissa viraston sivuilta. Seuraava kulttuuriperintöselvitys tehdään Jyväskylän ja Pieksämäen liikennepaikoilta.

Mikkelin kaupunki suunnittelee veturitallialueelle kauppakeskusta yhteistyössä kiinteistökehitysyhtiö Nordiconin kanssa. Tallin kääntöpöytä on tarkoitus säilyttää, mutta alueen asemakaava on viivästynyt mm. koska ei ole ollut ratkaisua, säilytetäänkö raideyhteys kääntöpöydälle vai ei. Aiemmin paikalle suunnitetiin Prisma-kauppakeskusta. Uuden kauppakeskuksen avajaisia kaavaillaan kevääksi 2028, alun perin tämän piti tapahtua kahta vuotta aiemmin.

Pieksämäen liikennepaikan kauko-ohjaus siirtyi POKA-kauko-ohjausjärjestelmään 2.12.2025.

Pieksämäki tavarassa suistui T 54123:n viimeinen vaunu kiskoilta 11.12.2025 vaunun alle jääneen jarrukengän takia. Suistuminen tapahtui vaihteessa V870.

Ruokosuo–Sänkimäki-rataosan sähköistystyöt ovat käynnistyneet 2025 lopussa pylväsperustusten teolla. Sänkimäen raakapuuterminaalin rakentamiseen liittyvää sähköistettävää rataa on noin 12 km ja työ valmistuu 2027. Kyseinen väli on osa Siilinjärvi–Viinijärvi-rataa, joka on jo sähköistetty Siilinjärveltä Ruokosuolle.

Ohenmäen linjavaihde Siilinjärven ja Iisalmen välillä km:llä 542+264 lakkautettiin 14.12.2025 lukien. Erkanemisvaihde oli purettu jo 30.8.2025. Ohenmäki tuli aikanaan tunnetuksi yhtenä kriisihöyryvetureiden säilytyspaikkana.

Kouvolassa Kullasvaaran itäpuolella oleva kohta, josta kolmas raide haarautuu nopeista linjaraiteista, nimetään aikataulukauden 2027 alusta Kouvola Aitomäeksi ja siitä tulee Kouvolan liikennepaikan osa. Lyhenteeksi tulee Atm ja ratakilometrisijainniksi 199+842.

Imatran Pelkolan ratapihan omistajaksi on tulossa Pelkolan Raiteet Oy. Raiteiston yhteispituus on 7,2 km. Suunnitelman mukaan Imatran kaupunki omistaisi Pelkolan Raiteista 49 prosenttia ja North Rail Oy 51 prosenttia. Kymen Veturipalvelu Oy ja Konepeikko Oy ostavat alueella sijaitsevat hallit ja toimistorakennuksen. Veturipalvelulle menee lähempänä Venäjän rajaa oleva isompi halli. Uutta hallia käytetään jatkossa Stora Enson sellun ja kartonkirullien varastointiin. Konepeikko hankkii toimistorakennuksen ja pienemmän hallin, jota he tulevat käyttämään mm. metallien ja purkumateriaalien kierrätykseen.

Luston asema-alueesta Etelä-Savon ELY-keskus teki suojelupäätöksen 16.12.2025. Suojelu koskee sekä asemarakennusta että kahta asuinrakennusta. Kaikki rakennukset ovat yksityisomistuksessa. Vuonna 1908 valmistuneet rakennukset, asemapuisto sekä upea lehmuskuja muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka kuuluu Suomen korkealuokkaisimpiin rautatieympäristöihin.

Kesälahdelle kaavaillaan rakennettavan 2027 mennessä uusi 350 metriä pitkä matkustajalaituri, uusi alikulku ja liityntäpysäköintialue. Samalla ratapihan raiteita jatketaan pohjoiseen Kesälahdentien yli.

Vuokatti–Kontiomäki-välin sähköistyksen sekä mm. Vuokatin mahdollisen matkustajaliikenteen laiturin suunnitteluun on vuoden 2026 lisäbudjetissa myönnetty 300 000 euroa.

Suomen Rautatiemuseo hallinnoi 2025 tehdyn hankinnan pohjalta Väyläviraston museaalista turvalaitemateriaalia. Vuonna 2026 sitä luetteloidaan ja valokuvataan.

Suomen Rautatiemuseon kaluston omistussiirrot VR:ltä ollaan saattamassa loppuun. Viimeisessä siirrossa museon omistukseen ovat näillä näkymin tulossa Sm1-sähkömoottorivaunut 6001 ja 6035 (näiden ohjausvaunut 6201 ja 6212 on jo otettu vastaan joulukuussa 2024), Kas-avotavaravaunu 104756-2, ratakuorma-auto Rro RK 1, ratakuorma-auto Tka5 111, pienveturi Tka3 281 ja Toijalaan sijoitettu Ttk1 816 -tukemiskone. Vr3-höyryveturi 755 mennee sen sijaan Sinisten vaunujen ystäville, koska Rautatiemuseolla ei ole sille tarvetta. Veturi sopii varaosakäyttöön.

Suomen Rautatiemuseo saavutti 2025 jälleen uuden kävijäennätyksen, kun museossa vieraili 33 168 rautatiehistoriaan tutustujaa. Museo on tehnyt kävijäennätyksen useana vuonna peräkkäin. Edellisvuotinen ennätys rikottiin nyt reilulla 500 kävijällä. Tapahtumakävijät ovat hieman vähentyneet, mutta arkipäiväkävijät, erityisesti lapsiperheet ovat lisääntyneet merkittävästi. Tammikuussa 2026 museolla kuvattiin otoksia Lapin sota -elokuvaan.

Rautatiemuseopäivä järjestään seuraavan kerran 9.8.2026; tapahtuman kalustoteemaksi on suunniteltu radanpidon koneet.

Helsingin metron uuden kulunvalvontajärjestelmän toimittaa espanjalainen CAF (CAF Signalling SL ja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A.). Liikenteenhoidossa tarvittavan 5G-mobiiliverkon toimittaa Telia Finland Oy. Lisäksi Mipro Oy toteuttaa tarvittavat muutokset toimittamaansa nykyiseen turvalaitejärjestelmään. Uudistustyöt alkavat helmi–maalikuun vaihteessa 2026. Uusi liikenteenohjausjärjestelmä valmistuu 2030-luvun alkupuolella. Hankkeessa ovat mukana Kaupunkiliikenne Oy, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HSL, Länsimetro Oy ja Espoon kaupunki.

Helsingin raitiotieverkko laajenee alkuvuodesta 2027, kun uudet raitiovaunulinjat 11 ja 12 aloittavat liikenteessä. Linja 11 kulkee reitillä Pasila–Kalasatama–Kruunuvuorenranta ja linja 12 reitillä Rautatientori–Hakaniemi–Yliskylä. Reitit kulkevat Kruunusiltojen kautta tarjoten maailman parhaita maisemia raitiovaunumatkustajille. Matkalla on myös Korkeasaaren eläintarhan pysäkki.

Vantaan ratikka -hanke siirtyi toteutusvaiheeseen 1.12.2025 ensimmäisen osatoteutuksen osalta. Toinen vaihe käynnistyi 1.3.2026. Tikkurilan matkakeskuksen bussiterminaali siirtyi 9.2.2026 kahteen (eteläiseen ja pohjoiseen) väistöpaikkaan raitiotietunnelin rakentamisen ajaksi. Raitiotie rakennetaan pääradan ja bussiterminaalin ali. Sen sijaan rautatieliikenteeseen ei raitiotierakentaminen juurikaan vaikuta, koska kaikille kuudelle raiteelle tehtiin jo 2025 apusillat, joiden alla tunnelityö tehdään. Vantaan ja Ruotsin Upsalan välillä on käynnistetty leikkimielinen kilpailu, kumman raitiotie valmistuu ensin; molempien pitäisi liikennöidä jouluun 2029 mennessä. Raitiovaunujen hankinta on vielä auki, koska Stadlerilta tehdystä hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen. Pahimmassa tapauksessa rata valmistuu niin, ettei kalustoa ole käytettävissä.

Tampereen raitioteillä tehtiin yhteensä 20,5 miljoonaa matkaa vuonna 2025 (16,6 miljoonaa 2024 ja 14,7 miljoonaa 2023). Nykytilauksilla Tampereen Ratikalla tulee olemaan kesään 2028 mennessä yhteensä kuusitoista 37-metristä ja yhdeksäntoista pitkää, 47-metristä vaunua. Ensimmäinen pitkä vaunu saadaan Tampereelle tyyppikokeisiin kesällä 2026. Nyt vaunuja on 28, joista 12 vaunua pidennetään lisäpaloilla.

Tampereen raitioteiden Hervannan varikon laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui 18.2.2026, kun uudet toimisto- ja sosiaalitilat luovutettiin Tampereen Raitiotie Oy:lle.

Lielahti-Ylöjärvi-raitiotiestä laaditaan parhaillaan hankesuunnitelmaa, joka valmistuu huhtikuussa 2027. Hankesuunnitelman jälkeen valtuustot voivat päättää toteutussuunnittelun aloittamisesta ja sen pohjalta rakentamiseen ryhtymisestä. Nykykaavailujen mukaan raitiotieliikenne Ylöjärvelle voisi alkaa 2036.

Turun raitiotieallianssin eli raitiotien rakentamisen sitova kustannusarvio julkaistiin 26.1.2026. Raitio tulisi maksamaan 465,2 miljoonaa euroa, mikä on 108 miljoonaa euroa enemmän kuin yleissuunnitelmassa. Kasvua selittää suunnitelman tarkentuminen. Lisäksi maksettavaksi tulisivat raitiovaunut, joiden kustannusarvio on tällä hetkellä 65–75 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston on määrä tehdä rakentamis- tai hylkäämispäätös 15.6.2026 mennessä. YLEn helmikuun kyselyn mukaan raitiotien vastustajat olisivat pienessä johdossa valtuutettujen keskuudessa.

Teknikumin Teknicross-tasoristeyskannesta on alkuvuodesta 2026 julkaistu rakennussarja. Saksalaisen pienoisrautatievalmistaja Modellbahn Unionin laserleikattua kartonkisarjaa on saatavilla H0-, TT- ja Z-mittakaavoissa. H0:ssa on olemassa versio erikseen myös Märklinin K-kiskolle.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Elronin 4-vaunuisen FLIRT-junan 2432 Balti Ekspress etuosa vaurioitui pahasti tuulilasin yläpuolelta 19.12.2025 tasoristeysonnettomuudessa Tamme-tien tasoristeyksessä Lohun ja Hagudin välillä. Rail Baltican ratatyötä aliurakoivan Verston Eesti OÜ:n alihankkijan Maru Betoonitööd OÜ:n kurottajan jatkovarressa ollut taakka osui Tallinna–Rapla-junan 325 otsaan, joka repeytyi auki puolelta junan leveydeltä. Onnettomuudessa kukaan ei loukkaantunut. Rata avattiin liikenteelle 3½ tuntia onnettomuuden jälkeen. Kyseisen aliurakoitsijan työlupa peruttiin tutkimusten ajaksi lähes välittömästi. Tasoristeysonnettomuudet rasittavat jatkuvasti kalustopulasta muutenkin kärsivän Elronin liikennöintiä. Tuntuvaa helpotusta saadaan vasta uusien Škodan RegioPanter-sähköjunien päästessä täysimääräisina liikenteeseen.

Škodan RegioPanter -junien tulo liikenteeseen toi maastoon uuden junan pysäytyskohtamerkin. Lyhyillä laitureilla varustetuilla seisakkeilla junista avataan vain C-vaunun ovi. Kolme- ja nelivaunuisen FLIRT-junan C-vaunu on junan keskellä. Näiden junien osalta etupään pysäytyskohta on merkitty tapauksesta riippuen kylteillä ”L” (lühike/lyhyt) tai ”esimese vaguni peatuskoht” (ensimmäisen vaunun pysäytyskohta), jossa voi lisäksi olla vaunujen lukumäärää osoittava numero, esim. 4. RegioPanter-junan C-vaunu on Tallinnan päässä, jolloin entiset merkit eivät aina toimi. Näiden junien pysytyskohta ilmoitetaan tarvittaessa uudella Š-merkillä (Škoda). Veturijunien tarpeisiin pysäytyspaikkamerkkinä on ”veduri peatus(koht)”; tosin vakinaisia veturivetoisia matkustajajunia Virossa ei nykyään ole.

RegioPanter-junien liikennöintialue laajeni Tallinnasta Tapalle 5.1.2026 alkaen. Kuusi edestakaista Tallinna–Aegviidu-vuoroa jatkettiin Tapalle, millä välillä junat ovat uutta tarjontaa. Osalle junia tuli Tapalle sujuva etelän/idän suunnan vaihtoyhteys. Lisävuorot helpottivat mm. tasoristeysonnettomuuksien takia ollutta melkoista FLIRT-junapulaa. Kaupallista liikennettä edelsi 4.1.2026 yksiköllä 21Ev2 nro 4351 ajettu juhlallinen avajaisjuna.

Lupabyrokratian jälkeen Elron pääsi viimein 12.1.2026 aloittamaan vaihdottoman 2-vaunuisella FLIRT-yksiköllä ajettavan Tallinna–Tartto–Riika-vuoron. Päivittäinen lähtö Tallinnasta on klo 14.50, Tartosta 17.50 ja tulo Riikaan 20.46. Paluu Riiasta on klo 7.38, tulo Tarttoon 11.25 ja Tallinnaan 13.57. Juhlallinen avajais- ja kutsuvierasjuna ajettiin 5.1.2026 yksiköllä 2233 Tartosta Riikaan junana 932 ja takaisin Tallinnaan saakka junana 931.

Ruotsi

Vuodenvaihteen 2025–2026 myrskyt, pakkaset ja lumituiskut haittasivat rautatieliikennettä Ruotsissa Suomea paljon enemmän. Pahimmillaan Trafikverket kielsi rataverkollaan matkustajajunaliikenteen Gävlen pohjoispuolella. Kielto ei koskenut kuitenkaan Inlandsbanania eli sisämaan rataa, jolla on oma verkkonsa. SJ perui junansa, mutta kilpailija Snälltåget valitsi Inlandsbananin käytön Moran ja Östersundin välillä. Haaste Inlandsbananilla on, ettei se ole sähköistetty eikä Ruotsissa ole dieselvetureita, jotka syöttäisivät sähkön matkustajavaunuihin. Inlandsbananilla on yksi aggregaattivaunu, jota käytettiin matkustajaliikenteessä. Rajoitteeksi tuli, ettei ajossa voinut olla kuin yksi matkustajajuna kerrallaan. Kaikki Snälltågetin junat kuitenkin ajettiin, vaikkakin myöhässä. SJ on sähköistyksen edistyessä romuttanut aiemmat aggregaattivaununsa.

Flixtrainin poistuttua 2024 Ruotsin markkinoilta Tukholmasta voi kuitenkin lähteä pitkän matkan kaukojunamatkalle neljän vaihtoehtoisen operaattorin junilla. SJ:n ja VR:n junien lisäksi Tågabin vaunusto tarjoaa nostalgiaa perinteisillä ruotsalaisilla kaukoliikennevaunuilla, Snälltåget taas enemmän saksalaisperäisellä kalustolla. Tågab liikennöi normaalisti tavaraliikennettä, ja matkustajaliikennettä vain lähinnä viikonloppuisin. Esimerkiksi Tukholmasta yhtiöllä on kaksi viikoittaista vuoroa Kilin kautta Göteborgiin. Näitä kannattaa kokeilla!

Connecting Stockholm on Tukholman tunnelbanan eli metron uusi liikennöitsijä 2.11.2025 alkaen. Sopimuskausi on 11 vuotta, jona aikana otetaan käyttöön mm. 12 uutta asemaa.

 Alingsåsin kunnassa Göteborgin lähellä entisen Västergötland–Göteborgs Järnvägar (VGJ) -rautatieyhtiön 891 mm raideleveyden kapearaiteisen rataverkon noin 12 km pituisella jäljelle jääneellä osalla toimiva museorautatie Anten–Gräfsnäs Järnväg (AGJ) on useiden vuosien työn tuloksena saanut korjattua 196 m pitkän Brobackan rautatietunnelin. Se oli alkuaan avattu liikenteelle 1.1.1900. Kyse on Ruotsin ensimmäisistä tunneleista, joiden räjäyttämisessä käytettiin dynamiittia ja eräs harvoista maan kapearaiteisten rautateiden tunneleista. Tunnelin kallioseinämiä on vahvistettu, irtokiviä on poistettu ja raide on rakennettu uudelleen aiempaa raskaammilla kiskoilla ja tukevammilla Hey-Back-kiskonkiinnityksillä. Radan päätepisteessä km:llä 47+225 on Brobacka-niminen seisake, jolle on sangen haasteellista päästä muutoin kuin rautateitse, vaikka aivan vieressä, mutta eri korkeudella on vilkkaasti liikennöity maantie 190. Tunnelin eteläpuolella silmien eteen avautuu jylhä järvimaisema jyrkkine kallioineen ja vanhoine puineen. Vuoden 2026 liikennekaudesta alkaen Antenin aseman ja Brobackan välistä noin yhden kilometrin pituista osuutta tultaneen seisakkeen ympäriajomahdollisuuden puuttumisen takia liikennöimään moottorivaunujunilla.

Norja

Trondheimin pohjoispuolella rautateiden pahat ongelmat jatkuvat. Elokuussa 2025 maanvyörymän takia katkennut Nordlandin päärata pysyy nykyennusteen mukaan poikki kesäkuuhun 2026 asti. Ruotsin rajalle Storlieniin vievä Meråkerin rata on marraskuisen maanvyörymän takia suljettuna nykykaavailujen mukaan 23.3.2026 asti; radalla piti aloittaa sähköistyksen valmistuttua sähköjunaliikenne joulukuussa 2025. Nordlandin radan matkustajaliikenteen veturitilanne ei liioin näytä hyvältä. Kalustoyhtiö Norske tog on tehnyt sopimuksen neljästä Greenland Rail -yhtiöltä vuokrattavasta Stadlerin valmistamasta Eurodual-veturista, mutta niistä saadaan vain yksi ajoon 2026 kesään mennessä, jolloin toivottavasti liikenne sortumapaikan kautta voidaan aloittaa. Kolme muuta vuokraveturia valmistuvat tehtaalta vasta 2027–2028. Siihen asti 729 km pitkällä reitillä on käytössä muutama vanha Di4-veturi ja yksi Eurodual. Millään muilla dieselvetureilla ei Norjassa ole matkustajajuniin tarvittavaa sähkönsyöttöä.

SJ Norgen liikennöintisopimusta on jatkettu kahdella vuodella vuoden 2030 loppuun. Ruotsin SJ:n tytäryhtiö hoitaa ostoliikenteenä hoidetun henkilöliikenteen Oslon ja Trondheimin välisellä Dovren radalla, Nordlandin radalla, Meråkerin radalla, Rørosin radalla sekä Åndalsnesin radalla.

Tanska

DSB:n Talgo 230 -junat otettiin 3.11.2025 käyttöön Kööpenhaminan ja Hampurin välisellä reitillä. Aluksi tällä välillä ajettiin vain yksi päivittäinen EuroCity-junapari. Alkuvuonna 2026 tarjontaa tuli lisää, mutta edelleen yksi junapari ajettiin dieselkäyttöisellä IC3-junalla ja osa junista perinteisillä veturivetoisilla vaunuilla. Jos haluaa matkustaa tällä välillä nimenomaan Talgo-kalustolla, kannattaa valita juna, jossa voisi kuljettaa myös polkupyöriä – tämä on nimittäin mahdollista vain Talgo-junissa.

Saksa

Saksassa pääratojen totaalisaneeraukset jatkuvat. Berliinin ja Hampurin välillä junaliikenne on poikki elokuusta 2025 ainakin huhtikuuhun 2026 loppuun. Korvaavaan liikenteeseen on tarvittu noin 200 linja-autoa ja niille noin 500 kuljettajaa. Ruhrin alueen runkorataa Hagen–Wuppertal–Köln peruskorjataan 6.2.–10.7.2026. Kaukoliikenteen junat on ohjattu poikkeusreiteille ja alueelliset junat on korvattu busseilla.

ICE L -liikenne Talgo 230 -junilla alkoi 14.12.2025. Tähän asti kulussa on ollut vain yksi päivittäinen junapari Berliinin ja Kölnin välillä. Liikenteen on tarkoitus laajeta 1.5.2026 alkaen reitille Berliini–Hampuri–Westerland (Sylt). Hampurin ja Kööpenhaminan välillä on liikennöinyt jo 3.11.2025 alkaen samoin aluksi yksi päivittäinen DSB:n Talgo-junapari, tosin välillä se on korvattu vanhalla kalustolla. DB on tilannut junia 79 ja DSB 16. Lisäksi halpajunayhtiö FlixTrain on tilannut niitä peräti 65. FlixTrainin junien tuotanto on jo alkanut ja liikenteeseen niitä saadaan 2028 alkaen. Kaiken kaikkiaan näitä matalalattiallisia Talgo-junia yksittäispyörineen (niiden välillä ei ole akseleita) tulee näkymään paljon niin Saksan kuin sen naapurimaidenkin liikenteessä. Mielenkiintoista on myös niiden myötä siirtyminen ICE-liikenteessäkin veturivetoisiin juniin. Talgo-junathan eivät ole moottorijunia, vaan vetureiden (200…230 km/t) vetämiä ja työntämiä vaunustoja. Nyt ei ole ensimmäinen kerta, kun Saksassa liikennöi Talgo-junia. Niitä oli yöjunaliikenteessä Berliinin ja Münchenin sekä Münchenin ja Hampurin välillä vuoteen 2009 sekä Berliinin ja Moskovan välillä raideleveyden vaihtoineen joulukuusta 2016 pandemian alkuun maaliskuuhun 2020. Venäjän hyökkäys Ukrainaan esti viimeksi mainitun liikenteen uudelleen aloittamisen.

Preßnitztalbahn-museoradan varikkoaseman toimintaa on haitannut keskellä asema-aluetta oleva DDR-aikainen elementtitalo. Se rakennettiin keskelle ratapihaa heti normaaliliikenteen lopettamisen jälkeen. Preßnitztalbahn on pystynyt hankkimaan kerrostalon itselleen ja sen purku alkaa helluntain jälkeen 2026. Raiteistojen on tarkoitus olla jälleen palautettuina paikalleen elokuussa 2027.

Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa, Karlsruhen seudulla raitiojunaliikenteestä vastaava liikennöitsijä AVG (Albtal-Verkehrs-Gesellschaft AG) on saanut joulukuun puolivälissä 2025 ensimmäisen uuden sveitsiläisen Stadler Rail AG:n Citylink-kaksijärjestelmävaunun. Stadler Rail AG:ltä on tilattu niitä kaikkiaan 75 yksikön erä. Lisäksi tilaus sisältää 73 yksikön option. Karlsruhen sisäisestä kaupunkiliikenteestä vastaava liikennelaitos VBK (Verkehrsbetriebe Karlsruhe GmbH) on tilannut toiset 73 Citylink-yksikköä kaupunkiliikenteeseen. Tämä tilaus sisältää 52 yksikön option. Vaunut valmistetaan Stadlerin tehtailla Valenciassa Espanjassa. Vaunujen pituus on 37,2 m ja suurin sallittu nopeus 100 km/t. Istumapaikkoja on 93 ja seisomapaikkoja 136. Yksiköillä voidaan ajaa sekä Saksan liittotasavallan rataverkolla 15 kV 16,7 Hz vaihtovirralla että kaupunkien raitiotieverkoilla 750 V tasavirralla. Vaunut varustetaan myös ETCS-laitteilla. Ensimmäinen yksikkö on saanut kaksijärjestelmävaunuille laaditun Saksan liikennelaitosten liiton (VDV) sertifioinnin ja sillä suoritetaan vuoden 2026 alkupuolella koeajoja. Matkustajaliikenteeseen vaunujen on määrä tulla vuoden 2026 puolivälistä alkaen. Ne korvaavat vähitellen vanhinta 1990-luvun alkupuolella toimitettua Duewagin GT8-100C/2S-vaunusarjaa. Vaunuhankinnassa ovat AVG:n ja VBK:n ohella olleet mukana Saksasta Saarbahn (Saarbrücken), Regional-Stadtbahn Alb-Neckar (Tübingen-Reutlingen) ja Landesanstalt Schienenfahrzeuge Baden-Württemberg sekä Itävallasta Schiene Oberösterreich (Linz) ja Schiene Salzburg (Salzburg). Yhteishankinnassa on tarkoitus hankkia kaikkiaan 504 yksikköä em. organisaatioiden käyttöön. Viimeiset yksiköt on määrä toimittaa vuonna 2032. Vastaavanlainen vaunu toimitettiin koeajoihin jo kesällä 2025 Saarbrückeniin. Vanhempia, saksalaisen Vosslohin toimittamia Citylink-vaunuja on ollut Karlsruhessa ajossa vuodesta 2014 (NET 2012-kaupunkivaunut, 75 yksikköä). Sittemmin Citylink-tuotemerkki on siirtynyt Vosslohilta Stadler Rail AG:lle. Karlsruhen lisäksi Citylink-vaunuja on toimitettu aiemmin mm. Saksaan Cheminitziin sekä Unkarin Szegediin. Aikataulukaudella 2026 AVG:n kaksijärjestelmävaunuilla liikennöidään n. 503 km laajuisella verkolla Karlsruhen ja Heilbronnin lähiympäristöissä. Hankinta mahdollistaa kaksijärjestelmäkalustolla liikennöinnin aloittamisen myös Baden-Württembergin eteläosassa sijaitsevilla Tübingenin ja Reutlingenin seuduilla arviolta 2020-luvun lopulla.

Belgia

Belgian koko valtion rataverkon varustelu ETCS 2 -tasolle valmistui vuoden 2025 lopussa. Belgia oli tässä toinen valtio Luxemburgin koko rataverkon jälkeen. Kaiken liikkuvan kaluston on oltava varustettu tällä järjestelmällä 2027 loppuun mennessä. Alun perin kalustoasennuksienkin piti olla valmiit vuoden 2025 loppuun mennessä, mutta niille on myönnetty kaksi vuotta lisäaikaa.

Tšekki

Tšekissä on tapahtunut viime aikoina poikkeuksellisen paljon junaliikenteen onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Usein juuri näillä alueilla ei ole ollut minkäänlaista junien automaattista kulunvalvontaa. Tšekin kulunvalvontatilanne on sama kuin Suomessa oli 1990-luvun jälkipuoliskolla; silloin monilta tärkeiltä radoilta järjestelmä vielä puuttui, mikä mahdollisti mm. Jokelan ja Jyväskylän onnettomuudet.

Sveitsi

Sveitsissä valtio haluaa ohjata useilla keinoin tavaraliikennettä kiskoille, ainakin osalla kuljetusmatkaa. Vuoden 2026 alusta valtio tukee jokaista yksityisraiteelle tullutta tai sieltä lähtenyttä vaunukuormaa ja jokaista terminaaleissa kisko- ja kumipyöräliikenteen välillä siirtokuormattua vaunukuormaa 40 Sveitsin frangilla. Vuosittain tähän on varattu 50 miljoonaa frangia. Ainoa rajoitus on, että yhdellä yksityisraiteella voidaan vuodessa tukea korkeintaan 8000 vaunukuormaa. Toinen päätös koskee vaunukuormaliikenteen hoitoa normaaliraiteisella rataverkolla koko maan alueella. Kilpailutuksen jälkeen valtio tukee ainoan tarjouksen jättänyttä SBB Cargon yksittäisvaunukuormaliikennettä seuraavan neljän vuoden aikana. Toki muutkin liikennöitsijät saavat tarpeen mukaan yksittäisvaunukuormia kuljettaa, mutta ne eivät kuulu tämän subvention piiriin.

Sveitsin SBB:n Giruno-suurnopeusjunat (RABe 501) aloittivat 14.12.2025 liikenteen Sveitsistä Hampuriin saakka kahdella päivittäisellä junaparilla. Teknisten ongelmien takia suurin osa vuoroista ajettiin kuitenkin Frankfurtin pohjoispuolella 2.1.2026 asti korvaavalla kalustolla. Syynä ongelmiin oli häiriövirtasuojausten valvontaongelmat talvisissa olosuhteissa DB:n verkolla. Junien suurin sallittu nopeus on 250 km/t. SBB on hankkinut yhteensä 41 Giruno-junaa, mutta myös itävaltalainen Westbahn on päättänyt vuokrata kolme junaa.

Sveitsissä lumivyörymät ja niiden varoitukset ovat häirinneet junaliikennettä. BLS:n juna Spiezistä Domodossolaan suistui 16.2.2026 radalta törmättyään lumivyöryyn. Pahoilta henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Rata oli poikki viitisen päivää.

Itävalta

Itävaltalainen ÖBB:n haastaja yksityinen Westbahn otti 12.11.2025 kaupalliseen liikenteeseen ensimmäiset kiinalaisen CRRC:n valmistamat 4100-sarjan 200 km/t kulkevat moottorijunat. Kaksikerroksissa kuusivaunuisissa junissa on istumapaikat 536 matkustajalle. Westbahn on vuokrannut neljä junaa kymmeneksi vuodeksi; ne on myös mahdollista ostaa itselleen jo vuokra-aikana.

Ranska

Pariisissa avattiin 13.12.2025 köysirata, joka kulkee kaakkoisilla esikaupunkialueilla Créteilistä Villeneuve-Saint-Georgesiin. Radan pituus on 4,5 km. Lyhempiä on mm. Saksassa, ja mm. Singaporessa 2,5 km:n pituinen. Pariisin rataa pidetään maailman pisimpänä kaupunkiliikenteen köysiratana. Onpa sellaista suunniteltu aikanaan mm. Lahteen.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Markku Aho, Mikko Alameri, Mikael Backas, Iiro Hirvensalo, Antti Häyhänen, Matias Immonen, Anders Järvenpää, Ari Kaasalainen, Kari Kemppainen, Jouni Kiviniitty, Vertti Kontinen, Timo Koskela, Timo-Pekka Lange, Linus Mansner, Matti Melamies, Matti Mustola, Mika Mäkilä, Risto Nihtilä, Liisa Nummela, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Mikko Nyman, Samuel Pajunen, Jaakko Pehkonen, Martti Pimiä, Jari Pollari, Kimmo Pyrhönen, Robert Ramstedt, Niklas Rinta-Kanto, Juho Rintala, Antti Roivainen, Edvin Roos, Arto Rummukainen, Sakari K Salo, Robert Sand, Teemu Saukkonen, Väinö Savela, Jonne Seppänen, Pertti Siltakoski, Teemu Sirkiä, Timur Sumarokov, Verner Sundberg, Julius Thurman, Simo Toikkanen, Marko Tuominen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Marko Vornanen ja Juha Vuorinen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille, joita oli ennätysmäärä!